36 luku

Israelin tuleva armoitus: Kansa palaa maahansa, häpeää rikoksiansa ja saa uuden sydämen; maa tulee hedelmälliseksi, kansa runsaasti lisääntyy.

1. Ja sinä, ihmislapsi, ennusta Israelin vuorista ja sano:

1. Ja sinä, ihmisen poika, ennusta Israelin vuorille ja sano: kuulkaat Herran sanaa, te Israelin vuoret!

1. JA sinä ihmisen poica ennusta Israelin wuorille ja sano:

2. Israelin vuoret, kuulkaa Herran sana: Näin sanoo Herra, Herra: Koska vihollinen on sanonut teistä: 'Kas niin!' ja: 'Ikuiset kukkulat ovat tulleet meille perinnöksi',

2. Näin sanoo Herra, Herra: että vihollinen pitittää, sanoen: ne ijäiset vuoret ovat meidän perintömme!

2. Cuulcat HERran sana te Israelin wuoret näitä sano HERra HERra:

3. sentähden ennusta ja sano: Näin sanoo Herra, Herra: Koska — niin, koska teitä on hävitetty ja poljettu joka taholta, että joutuisitte muiden kansain omaisuudeksi, ja koska te olette joutuneet pahain kielten ja kansan panettelun alaisiksi,

3. Sentähden ennusta ja sano: näin sanoo Herra, Herra: sentähden, ja tosin sentähden, että te joka paikassa hävitetään ja sorretaan, olette myös jääneille pakanoille osaksi joutuneet, ja kansan kieliin ja pilkaksi tulleet.

3. Että wihollinen pitittä teitä: ne ijäiset wuoret owat meidän. Sentähden ennusta ja sano: näitä sano HERra HERra: että te jocapaicas häwitetän ja sorretan oletta myös jääneille pacanoille osaxi joutunet jotca teitä jocapaicas pilckawat.

4. sentähden, Israelin vuoret, kuulkaa Herran, Herran sana: Näin sanoo Herra, Herra vuorille ja kukkuloille, puronotkoille ja laaksoille, autioille raunioille ja hyljätyille kaupungeille, jotka ovat joutuneet saaliiksi ja pilkaksi muille kansoille, mitä ympärillä on.

4. Sentähden kuulkaat, te Israelin vuoret, Herran, Herran sanaa: näin sanoo Herra, Herra, sekä vuorille että kukkuloille, ojille ja laaksoille, hävitetylle autiolle ja hyljätyille kaupungeille, jotka jääneille pakanoille joka taholta ympäri saaliiksi ja nauruksi tulleet ovat.

4. Sentähden cuule sinä Israelin wuori HERran sana: Näin sano HERra HERra sekä wuorille että cuckuloille ojille ja laxoille hyljätylle autialle ja ylönannetuille Caupungeile jotca jääneille pacanoille jocatahwolda ymbärins saalixi ja nauroxi tullet owat.

5. Sentähden sanoo Herra, Herra näin: Totisesti, kiivauteni tulessa minä puhun muita kansoja vastaan ja koko Edomia vastaan, jotka ovat kaikesta sydämestään iloiten ja sielu täynnä ylenkatsetta ottaneet omakseen minun maani karkoittaaksensa siitä ihmiset ja ryöstääksensä sen.

5. Sentähden näin sanoo Herra, Herra: minä olen minun palavassa kiivaudessani puhunut jääneitä pakanoita vastaan, ja koko Edomia vastaan, jotka ovat ottaneet minun maani perinnöksensä, sydämellisellä ilolla ja pilkalla sitä hävittääksensä ja sortaaksensa.

5. Ja näin sano HERra: minä olen minun palawasa kijwauxesani puhunut jääneitä pacanoita wastan ja coco Edomita wastan jotca owat ottanet minun maani asuinsiaxens sydämelisellä ilolla ja pilcalla sitä häwittäxens ja sortaxens.

6. Sentähden ennusta Israelin maasta ja sano vuorille ja kukkuloille, puronotkoille ja laaksoille: Näin sanoo Herra, Herra: Katso, kiivaudessani ja vihassani minä puhun, koska teidän täytyy kärsiä pakanakansain pilkkaa.

6. Sentähden ennusta Israelin maasta, ja sano vuorille ja kukkuloille, ojille ja laaksoille: näin sanoo Herra, Herra: katso, minä olen puhunut minun kiivaudessani ja julmuudessani, että te olette senkaltaista häväistystä pakanoilta kärsineet.

6. Sentähden ennusta Israelin maasta ja sano wuorille ja cuckuloille ojille ja laxoille: Näitä sano HERra HERra: cadzo minä olen puhunut minun kijwauxesani ja julmudesani että te oletta sancaltaista häwäistystä pacanoilda kärsinet.

7. Sentähden, näin sanoo Herra, Herra: Minä kohotan käteni: totisesti saavat pakanakansat, jotka teidän ympärillänne ovat, itse kärsiä oman pilkkansa.

7. Sentähden sanoo Herra, Herra näin: minä ylennän minun käteni, niin että teidän lähimmäisenne, pakanat joka taholta ympäri, pitää kantaman häpiänsä.

7. Sentähden sano HERra HERra näin: minä ylönnän minun käteni nijn että teidän lähimmäisen pacanat jocatahwolda ymbärins pitä taas candaman heidän häpiäns.

8. Mutta te, Israelin vuoret, teette lehvänne ja kannatte hedelmänne minun kansalleni Israelille, sillä he ovat aivan lähellä, ovat tulossa.

8. Mutta te, Israelin vuoret, teidän pitää viheriöitsemän, joka pian pitää tapahtuman.

8. Mutta te Israelin wuoret teidän pitä taas wiherjöidzemän ja candaman minun Canssalleni Israelille hedelmän joca pian pitä tapahtuman.

9. Sillä katso, minä tulen teidän tykönne ja käännyn teidän puoleenne, ja teidät viljellään ja teihin kylvetään.

9. Sillä katso, minä käännän itseni taas teidän tykönne, että te viljeltäisiin ja kylvettäisiin.

9. SIllä cadzo minä käännän idzeni taas teidän tygön että te raketaisin ja kylwetäisin ja teen teidän tykönän paljo Canssa coco Israelin huonen caicki tyynni ja Caupungeisa pitä taas asuttaman ja autiat rakettaman.

10. Ja minä lisään teille ihmisiä runsaasti — kaiken Israelin heimon kokonansa — ja kaupungit asutetaan ja rauniot rakennetaan.

10. Ja teen teidän tykönänne paljon kansaa, koko Israelin huoneen kaikki tyynni; ja kaupungissa pitää taas asuttaman, ja autiot rakennettaman.

10. Minä annan teidän Canssan ja carjan lisändyä nijn että te enänettä ja caswatte.

11. Ja minä lisään teille ihmisiä ja karjaa runsaasti, ja ne lisääntyvät ja ovat hedelmälliset. Minä teen teidät asutuiksi, niinkuin olitte muinaisina päivinänne, ja teen hyvää vielä enemmän kuin alkuaikoinanne. Ja te tulette tietämään, että minä olen Herra.

11. Minä annan teidän kansanne ja karjanne lisääntyä, niin että te enenette ja kasvatte; ja panen teidän siihen jälleen asumaan niinkuin muinenkin ja teen teille enempi hyvää kuin joskus ennen; ja teidän pitää ymmärtämän, että minä olen Herra.

11. Ja minä panen teidän sijhen jällens cusa te ennen asuitte ja teen teille enä hywä cuin joscus ennen ja teidän pitä ymmärtämän että minä olen HERra.

12. Minä annan teidän kukkuloillanne kulkea ihmisten, kansani Israelin; ja he ottavat sinut omaksensa, ja sinä tulet heille perintöosaksi, ja sinä et enää tästälähin riistä heidän lapsiansa.

12. Minä annan kansan tulla teidän tykönne, minun kansani Israelin, heidän pitää sinussa asuman, ja sinun pitää oleman heidän perintönsä, ja ei sinun pidä enään lapsettomaksi tuleman.

12. Minä annan Canssan tulla teidän tygön joiden minun Canssan pitä oleman Israel heidän pitä sinusa asuman ja sinun pitä oleman heidän perindöns ja ei sinun pidä enä heitä lapsittomaxi tekemän.

13. Näin sanoo Herra, Herra: Koska teille on sanottu: 'Sinä olet ihmissyöjätär, oman kansasi lasten riistäjätär',

13. Näin sanoo Herra: että sinusta sanotaan: sinä olet syönyt ihmisiä, ja olet tehnyt sinun kansas lapsettomaksi;

13. Näitä sano HERra: että näitä sinusta sanotan sinä olet syönyt ihmisiä ja olet tehnyt sinun Canssas lapsittomaxi.

14. sentähden et sinä ole enää syövä ihmisiä etkä enää riistävä lapsia omalta kansaltasi, sanoo Herra, Herra.

14. Sentähden ei enään sinun pidä syömän ihmisiä, eli kansaas tekemän lapsettomaksi, sanoo Herra, Herra.

14. Sentähden ei sinun enä pidä syömän ihmisitä eli Canssas tekemän lapsittomaxi sano HERra HERra.

15. Enkä minä enää anna sinun joutua kuulemaan pakanakansojen pilkkaa, eikä tarvitse sinun enää kärsiä kansojen herjauksia, et myöskään sinä enää omaa kansaasi kaada, sanoo Herra, Herra.

15. Ja en minä tahdo antaa enään sinun kuulla pakanain pilkkaa, eikä sinun pidä enään kansain häväistystä kantaman, ei myös sinun kansaas enään lapsettomaksi tekemän, sanoo Herra, Herra.

15. Ja ei pacanain pidä enä pilckaman sinua eikä häwäisemän sinua Canssain seas ja ei sinun pidä enä andaman sinun Canssas horjahtua sano HERra HERra.

16. Ja minulle tuli tämä Herran sana:

16. Ja Herran sana tapahtui vielä minulle ja sanoi:

16. JA HERran sana tapahdui wielä minulle ja sanoi:

17. Ihmislapsi, kun Israelin heimo asui maassansa, he saastuttivat sen vaelluksellaan ja teoillaan. Niinkuin kuukautistilan saastaisuus oli minun edessäni heidän vaelluksensa.

17. Sinä ihmisen poika, kuin Israelin huone asui maallansa, ja saastutti sen menollansa ja töillänsä, niin että heidän menonsa oli minun edessäni niinkuin vaimon saastaisuus hänen taudissansa;

17. Sinä ihmisen poica cosca Israelin huone asui maallans ja saastutti sen hänen menollans ja töilläns nijn että heidän menons oli minun edesäni nijncuin waimon saastaisus hänen taudisans.

18. Niin minä vuodatin kiivauteni heidän ylitsensä veren tähden, jota he olivat vuodattaneet maassa, ja heidän kivijumalainsa tähden, joilla he olivat sen saastuttaneet.

18. Silloin minä vuodatin vihani heidän päällensä, sen veren tähden, jonka he maalla olivat vuodattaneet, ja olivat sen epäjumalillansa saastuttaneet.

18. Silloin minä ammunsin minun julmudeni heidän päällens sen weren tähden cuin he maalla olit wuodattanet ja olit sen heidän epäjumalillans saastuttanet.

19. Ja minä hajotin heidät pakanakansojen sekaan, ja heidät siroteltiin muihin maihin. Vaelluksensa ja tekojensa mukaan minä heidät tuomitsin.

19. Ja minä hajoitin heidät pakanain sekaan, ja he hajoitettiin maakuntiin; ja minä tuomitsin heitä heidän menonsa ja tekoinsa jälkeen.

19. Ja minä hajotin heidän pacanain secaan ja ajoin heidän maihin ja duomidzin heitä heidän menons ja tecoins jälken.

20. Niin he tulivat pakanakansain sekaan; minne tulivatkin, he häpäisivät minun pyhän nimeni, kun heistä sanottiin: 'Nämä ovat Herran kansa, mutta heidän on täytynyt lähteä pois hänen maastansa.'

20. Ja kuin he myös tulivat pakanain tykö, kuhunka he tulivat, häpäisivät he minun pyhän nimeni, että heistä sanottiin: onko tämä Herran kansa, jonka piti maaltansa lähtemän?

20. Ja he olit nijncuin pacanat cunga he tulit ja häwäisit minun pyhän nimeni että heistä sanottin: ongost tämä HERran Canssa jonga piti maaldans lähtemän?

21. Niin minun tuli sääli pyhää nimeäni, jonka Israelin heimo saastutti pakanakansain seassa, minne tulivatkin.

21. Mutta minä säästin minun pyhän nimeni tähden, jonka Israelin huone häpäisi pakanain seassa, kuhunka he tulivat.

21. Mutta minä säästin minun pyhän nimeni tähden jonga Israelin huone häwäis pacanain seas cunga he tulit.

22. Sentähden sano Israelin heimolle: Näin sanoo Herra, Herra: En tee minä teidän tähtenne, Israelin heimo, sitä minkä teen, vaan oman pyhän nimeni tähden, jonka te olette häväisseet pakanakansain seassa, minne tulittekin.

22. Sentähden pitää sinun sanoman Israelin huoneelle: näin sanoo Herra, Herra: en minä sitä tee teidän tähtenne, te Israelin huone, vaan minun pyhän nimeni tähden, jonka te pakanain seassa olette häväisseet, joiden tykö te tulleet olette.

22. SEntähden pitä sinun sanoman Israelin huonelle: näitä sano HERra HERra: en minä sitä tee teidän tähten te Israelin huonesta waan minun pyhän nimeni tähden jonga te pacanain seas oletta häwäisnet joiden tygö te tullet oletta.

23. Minä pyhitän suuren nimeni, joka on häväisty pakanakansain seassa, jonka te olette häväisseet heidän keskellänsä. Ja pakanakansat tulevat tietämään, että minä olen Herra, sanoo Herra, Herra, kun minä osoitan teissä pyhyyteni heidän silmäinsä edessä.

23. Sillä minä tahdon pyhittää minun suuren nimeni, joka teiltä pakanain seassa suuresti häväisty on, ja pakanain pitää ymmärtämän minun olevan Herran, sanoo Herra, Herra, koska minä itseni osoitan teissä heidän edessänsäm että minä olen pyhä.

23. Sille minä tahdon pyhittä ja suurexi tehdä minun nimeni joca teildä pacanain seas häwäisty on ja pacanain pitä ymmärtämän minun olewan HERRAN

24. Minä otan teidät pois pakanakansoista ja kokoan teidät kaikista maista ja tuon teidät omaan maahanne.

24. Sillä minä tuon teidät pakanoista, ja kokoon teitä kaikista maakunnista, ja annan teidän tulla jälleen teidän maahanne.

24. SIllä minä tuon teidän pacanoista ja cocon teitä caikesta maasta ja annan teidän tulla jällens teidän maahan.

25. Ja minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä, niin että te puhdistutte; kaikista saastaisuuksistanne ja kaikista kivijumalistanne minä teidät puhdistan.

25. Ja priiskotan puhdasta vettä teidän päällenne, niin että te tulette puhtaaksi; kaikesta teidän saastaisuudestanne ja kaikista teidän epäjumalistanne puhdistan minä teitä.

25. Ja prijscotan puhdasta wettä teidän päällen nijn että te tuletta puhtaxi caikesta saastaisudesta ja minä puhdistan teitä caikista teidän epäjumalistan.

26. Ja minä annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen minä annan teidän sisimpäänne. Minä poistan teidän ruumiistanne kivisydämen ja annan teille lihasydämen.

26. Ja annan teille uuden sydämen, ja uuden hengen annan minä teihin; ja otan pois teidän lihastanne kivisen sydämen, ja annan teille sydämen lihasta.

26. Ja minä annan teille uden sydämen ja uden hengen teihin ja otan pois teidän lihastan kiwisen sydämen ja annan teille sydämen lihasta.

27. Henkeni minä annan teidän sisimpäänne ja vaikutan sen, että te vaellatte minun käskyjeni mukaan, noudatatte minun oikeuksiani ja pidätte ne.

27. Ja annan minun henkeni teihin, ja teen niin, että te vaellatte minun säädyissäni, ja pidätte minun oikeuteni, ja teette niiden jälkeen.

27. Minä annan minun hengeni teihin ja teen teistä sencaltaisen Canssan joca waelda minun käskyisäni ja pitä minun oikeudeni ja teke sen jälken.

28. Niin te saatte asua maassa, jonka minä annoin teidän isillenne; ja te olette minun kansani, ja minä olen teidän Jumalanne.

28. Ja teidän pitää asuman sillä maalla, jonka minä olen teidän isillenne antanut; ja teidän pitää oleman minun kansani, ja minä tahdon olla teidän Jumalanne.

28. Ja teidän pitä asuman sillä maalla jonga minä olen teidän Isillenne andanut ja teidän pitä oleman minun Canssan ja minä olen teidän Jumalan.

29. Minä vapahdan teidät kaikista saastaisuuksistanne. Ja minä kutsun esiin viljan ja teen sen runsaaksi enkä anna teille nälänhätää.

29. Minä vapahdan teitä kaikesta teidän saastaisuudestanne, ja sanon jyvälle, että hänen pitää hyvin menestymän, enkä anna teidän nähdä nälkää.

29. Minä wapahdan teitä caikesta teidän saastaisudestan ja sanon jywälle että hänen pitä hywin menestymän engä anna teidän nähdä nälkä.

30. Minä teen runsaaksi puitten hedelmän ja pellon sadon, niin ettette enää joudu kärsimään kansojen seassa herjausta nälän takia.

30. Minä enennän hedelmän puissa ja kasvatan tulon kedolla, ettei pakanain pidä teitä enään nälän tähden pilkkaaman.

30. Minä enännän hedelmän puisa ja caswatan tulon kedolla ettei pacanain pidä teitä enä näljän tähden pilckaman.

31. Niin te muistatte huonon vaelluksenne ja tekonne, jotka eivät olleet hyvät, ja teitä kyllästyttää oma itsenne rikostenne ja kauhistustenne tähden.

31. Silloin teidän pitää ajatteleman teidän pahaa menoanne ja teidän töitänne, ettei ne olleet hyvät; ja teidän pitää itseenne suuttuman, teidän rikostenne ja teidän epäjumalanpalveluksenne tähden.

31. Silloin teidän pitä ajatteleman teidän paha menoan ja teidän töitän ettei ne ollet hywät ja teidän pitä teidän ricoxihin suuttuman ja teidän epäjumalan palweluxeen.

32. En minä teidän tähtenne sitä tee, sanoo Herra, Herra: se olkoon teille tiettävä. Hävetkää ja tuntekaa häpeätä vaelluksenne tähden, te Israelin heimo.

32. En minä näitä tee teidän tähtenne, sanoo Herra, Herra, sen pitää teidän tietämän; vaan teidän pitää suuresti häpeemän teitänne, te Israelin huone.

32. En minä näitä tee teidän tähten sano HERra HERra että teidän pitä sen tietämän waan teidän pitä silloin häpemän ja muistaman te Israelin huonesta teidän menostanne.

33. Näin sanoo Herra, Herra: Sinä päivänä, jona minä teidät puhdistan kaikista pahoista teoistanne, minä asutan kaupungit, ja rauniot rakennetaan jälleen,

33. Näin sanoo Herra, Herra: sinä päivänä, kuin minä teitä olen puhdistava kaikista teidän rikoksistanne, niin minä taas tahdon panna asujat kaupungeihin, ja autiamet pitää taas rakennettaman.

33. Näitä sano HERra HERra: silloin cuin minä teitä olen puhdistawa caikista teidän ricoxistanne nijn minä taas tahdon panna asujamet Caupungeihin ja autiamet pitä taas rakettaman.

34. ja autiomaa viljellään, sen sijaan että se on ollut autiona jokaisen ohitsekulkijan silmäin edessä.

34. Ja hävitetty maa pitää kynnettämän, että se oli turmeltu, kaikkein ohitsekäyväisten silmäin edessä.

34. Ja häwitetty maa pitä taas kynnettämän että se oli turmeldu että caicki ohidzenkäywäiset pitä sen näkemän ja sanoman:

35. Silloin sanotaan: 'Tästä maasta, joka oli autiona, on tullut kuin Eedenin puutarha; ja raunioina olleet, autiot ja maahan revityt kaupungit ovat varustettuja ja asuttuja.'

35. Ja heidän pitää sanoman: tämä maa oli turmeltu, ja se on nyt niinkuin Edenin ilotarha; ja nämät kaupungit olivat kukistetut, jaotetut ja autiot, ja ovat nyt vahvat, ja niissä asutaan.

35. Tämä maa oli turmeldu ja se on nyt nijncuin ihana krydimaa ja nämät Caupungit olit cukistetut jagotetut ja autiat ja owat nyt hywin raketut ja täynäns wäke.

36. Niin tulevat pakanakansat, joita on jäljellä teidän ympärillänne, tietämään, että minä, Herra, rakennan jälleen alasrevityn ja istutan aution: minä, Herra, olen puhunut, ja minä teen sen.

36. Ja jääneet pakanat teidän ympärillänne pitää ymmärtämän, että minä Herra olen jaotetut jälleen rakentanut, ja hävitetyn istuttanut. Minä Herra sen sanonut ja tehnyt olen.

36. Ja ne jäänet pacanat teidän ymbärillän pitä ymmärtämän minun olewan HERran joca jagonnen rakenda ja turmellun istutta Minä HERra sen sanon ja teen myös.

37. Näin sanoo Herra, Herra: Vielä tätäkin annan Israelin heimon minulta anoa, että tekisin heille sen: minä lisään heille ihmisiä runsaasti kuin lammaslaumaa.

37. Näin sanoo Herra, Herra: Israelin huoneen pitää taas minua kysymän, että minä itseni heille osoitan, ja minä enennän heitä, niinkuin ihmisten lauman.

37. Näitä sano HERra HERra: Israelin huonen pitä taas löytämän minun että minä idzeni heille osotan ja minä enännän heitä.

38. Niinkuin on pyhitettyjen uhrilammasten laumaa, niinkuin Jerusalemin lammaslaumaa sen juhlissa, niin tulevat raunioina olleet kaupungit täyteen ihmislaumaa. Ja niin he tulevat tietämään, että minä olen Herra.

38. Niinkuin pyhän lauman, niinkuin Jerusalemin lauman hänen juhlinansa, niin pitää hävitetyt kaupungit täyteen tuleman ihmisten laumoista; ja heidän pitää ymmärtämän minun olevan Herran.

38. Nijncuin lauma nijncuin pyhä lauma Jerusalemis heidän juhlisans: nijn pitä turmellut Caupungit täyten tuleman ihmisten laumoista ja pitä ymmärtämän minun olewan HERran.