8 luku

Luettelo Esran kanssa lähteneistä. Leeviläisiä puuttuu. Paasto. Lahjaksi saatujen kalleuksien hoito. Tulo Jerusalemiin. Uhraaminen.

1. Nämä olivat ne heidän perhekunta-päämiehensä ja heidän sukuluetteloihinsa merkityt, jotka kuningas Artahsastan hallituksen aikana lähtivät minun kanssani Baabelista:

1. Nämät ovat niiden isäin päämiehet, ja heidän polvilukunsa, jotka läksivät minun kanssani Babelista kuningas Artahsastan hallitessa:

1. NÄmät owat nijden Isäin päämiehet ja heidän lucuns jotca läxit minun Canssani Babelist Cuningas Arthahsasthan hallites.

2. Piinehaan jälkeläisiä Geersom; Iitamarin jälkeläisiä Daniel; Daavidin jälkeläisiä Hattus;

2. Pinehaan pojista, Gersom; Itamarin pojista, Daniel; Davidin pojista, Hattus;

2. Pineexen pojista Gersom. Ithamarin pojista Daniel. Dawidin pojista Hattus.

3. Sekanjan jälkeläisiä, Paroksen jälkeläisiä, Sakarja ja hänen kanssaan sata viisikymmentä sukuluetteloihin merkittyä miestä;

3. Sekanian pojista, Paroksen lapsista, Sakaria, ja hänen kanssansa luettu sata ja viisikymmentä miestä;

3. Sechanian pojista Pareos Sacharia ja hänen cansans luettu sata ja wijsikymmendä miestä.

4. Pahat-Mooabin jälkeläisiä Eljoenai, Serahjan poika, ja hänen kanssaan kaksisataa miestä;

4. Pahatmoabin pojista, Eljoenai Serahian poika, ja hänen kanssansa kaksisataa miestä;

4. Pahath Moabin pojista Elioenai Serahian poica ja hänen cansans caxi sata miestä.

5. Sekanjan jälkeläisiä Jahasielin poika ja hänen kanssaan kolmesataa miestä;

5. Sekanian pojista, Jehasielin poika, ja hänen kanssansa kolmesataa miestä;

5. Sechanian pojista Jehasielin poica ja hänen cansans colme sata miestä.

6. Aadinin jälkeläisiä Ebed, Joonatanin poika, ja hänen kanssaan viisikymmentä miestä;

6. Adinin pojista, Ebed Jonatanin poika, ja hänen kanssansa viisikymmentä miestä;

6. Adin pojista Ebed Jonathanin poica ja hänen cansans wijsikymmendä miestä.

7. Eelamin jälkeläisiä Jesaja, Ataljan poika, ja hänen kanssaan seitsemänkymmentä miestä;

7. Elamin pojista, Jesaia Atalian poika, ja hänen kanssansa seitsemänkymmentä miestä;

7. Elamin pojista Jesaia Athalian poica ja hänen cansans seidzemenkymmendä miestä.

8. Sefatjan jälkeläisiä Sebadja, Miikaelin poika, ja hänen kanssaan kahdeksankymmentä miestä;

8. Sephatian pojista, Sebadia Mikaelin poika, ja hänen kanssansa kahdeksankymmentä miestä;

8. Sephatian pojista Sebadia Michaelin poica ja hänen cansans cahdexankymmendä miestä.

9. Jooabin jälkeläisiä Obadja, Jehielin poika, ja hänen kanssaan kaksisataa kahdeksantoista miestä;

9. Joabin pojista, Obadia Jehielin poika ja hänen kanssansa kaksisataa ja kahdeksantoistakymmentä miestä;

9. Joabin pojista Obadia Jehielin poica ja hänen cansans caxi sata ja cahdexantoistakymmendä miestä.

10. Selomitin jälkeläisiä Joosifjan poika ja hänen kanssaan sata kuusikymmentä miestä;

10. Selomitin pojista, Josiphian poika, ja hänen kanssansa sata ja kuusikymmentä miestä;

10. Selomithin pojista Jesiphian poica ja hänen cansans sata ja cuusikymmendä miestä.

11. Beebain jälkeläisiä Sakarja, Beebain poika, ja hänen kanssaan kaksikymmentä kahdeksan miestä;

11. Bebain pojista, Sakaria Bebain poika, ja hänen kanssansa kahdeksankolmattakymmentä miestä;

11. Bebain pojista Sacharia Bebain poica ja hänen cansans cahdexancolmattakymmendä miestä.

12. Asgadin jälkeläisiä Joohanan, Hakkatanin poika, ja hänen kanssaan sata kymmenen miestä;

12. Asgadin pojista, Johanan nuorin poika, ja hänen kanssansa sata ja kymmenen miestä;

12. Asgadin pojista Johanan se nuorin poica ja hänen cansans sata ja kymmenen miestä.

13. Adonikamin jälkeläisiä myöhemmin tulleet, joiden nimet olivat Elifelet, Jeguel ja Semaja, ja heidän kanssaan kuusikymmentä miestä;

13. Adonikamin viimeisistä pojista, joiden nimet ovat: Eliphelet, Jehiel ja Semaja, ja heidän kanssansa kuusikymmentä miestä;

13. Adonicamin wijmeisistä pojista joiden nimet owat Eliphelet Jehiel ja Semaja ja heidän cansans cuusikymmendä miestä.

14. Bigvain jälkeläisiä Uutai ja Sabbud ja heidän kanssaan seitsemänkymmentä miestä.

14. Bigvain pojista, Utai ja Sabbud ja heidän kanssansa seitsemänkymmentä miestä.

14. Bigewain pojista Uthai ja Sabud ja heidän cansans seidzemenkymmendä miestä miehenpuolet.

15. Ja minä kokosin heidät joelle, joka juoksee Ahavaan päin, ja me olimme siellä leiriytyneinä kolme päivää. Mutta kun minä tarkkasin kansaa ja pappeja, en löytänyt sieltä yhtään leeviläistä.

15. Ja minä kokosin heidät sen virran tykö, joka tulee Ahavaan, ja oleskelimme siinä kolme päivää. Ja kuin minä visusti katselin kansan ja papit, en minä löytänyt yhtäkään Leviläistä.

15. JA minä cocoisin heidän sen wirran tygö joca tule Ahewaan ja olimma sijnä colme päiwä. Ja cosca minä wisust cadzelin Canssan ja Papit en minä löytänyt yhtäkän Lewitat.

16. Silloin minä lähetin päämiehet Elieserin, Arielin, Semajan, Elnatanin, Jaaribin, Elnatanin, Naatanin, Sakarjan ja Mesullamin sekä opettajat Joojaribin ja Elnatanin

16. Niin minä lähetin Elieserin, Arielin, Semajan, Elnatanin, Jaribin, Elnatanin, Natanin, Sakarian ja Mesullamin, päämiehet, ja Jojaribin ja Elnatanin, opettajat;

16. Nijn minä lähetin Elieserin Arielin Semajan Elnathanin Jaribin Elnathanin Nathanin Sacharian ja Mesullamin ne päämiehet ja Jojaribin ja Elnathanin opettajat.

17. ja käskin heidän mennä päämies Iddon luo Kaasifjan paikkakunnalle; ja minä panin heidän suuhunsa sanat, jotka heidän oli puhuttava veljilleen Iddolle ja temppelipalvelijoille, Kaasifjan paikkakunnalla, että he toisivat meille palvelijoita meidän Jumalamme temppeliä varten.

17. Ja lähetin ne Iddon tykö, joka oli päämies Kasiphian paikkakunnassa, tuomaan meille palvelioita Jumalamme huoneesen, ja minä panin heidän suuhunsa sanat, mitä heidän piti Iddolle puhuman ja hänen veljillensä Netinimeille Kasiphian paikkakunnassa.

17. Ja lähetin ne Iddon tygö joca oli päämies Casphias tuoman meille palwelioita meidän Jumalam huoneseen ja minä panin heidän suuhuns sanat mitä heidän piti Iddolle puhuman ja hänen weljillens Nethinimille Casphias.

18. Ja koska meidän Jumalamme hyvä käsi oli meidän päällämme, toivat he meille ymmärtäväisen miehen, joka oli Mahlin, Leevin pojan ja Israelin pojan pojan, jälkeläisiä, ja Seerebjan poikineen ja veljineen, kahdeksantoista miestä,

18. Ja he toivat meille, Jumalamme hyvän käden jälkeen meidän ylitsemme, viisaan miehen, Mahelin pojista Levin pojan, Israelin pojan, ja Serebian hänen poikainsa ja veljeinsä kanssa, kahdeksantoistakymmentä;

18. Ja he toit meille meidän Jumalam hywän käden jälken meidän ylidzem yhden wijsan miehen Mahelin pojista Lewin pojan Serebian poicains ja weljeins cansa cahdexantoistakymmendä.

19. ja Hasabjan ja hänen kanssaan Jesajan, joka oli Merarin jälkeläisiä, veljineen ja poikineen, kaksikymmentä,

19. Ja Hasabian ja Jesaian hänen kanssansa, Merarin pojista, hänen veljensä ja heidän poikainsa kanssa kaksikymmentä;

19. Ja Hasabian ja Esaian hänen cansans Merarin pojist hänen weljeins ja poicains cansa caxikymmendä.

20. niin myös temppelipalvelijoista, jotka Daavid ja päämiehet olivat antaneet leeviläisille palvelemaan heitä, kaksisataa kaksikymmentä temppelipalvelijaa, kaikki nimeltä mainittuja.

20. Ja Netinimeistä, jotka David ja päämiehet olivat panneet Leviläisiä palvelemaan, kaksisataa ja kaksikymmentä Netinimiä; kaikki nimeltänsä nimitetyt.

20. Ja Nethinimeist cuin Dawid ja Försti olit pannet Lewitaita palweleman caxi sata ja caxikymmendä caicki nimelläns nimitetyt.

21. Minä kuulutin siellä Ahava-joella paaston, että me nöyrtyisimme Jumalamme edessä ja anoisimme häneltä suotuisaa matkaa itsellemme, vaimoillemme ja lapsillemme ja kaikelle omaisuudellemme.

21. Ja minä kuulutin siellä paaston Ahavan virran tykönä, nöyryyttääksemme mieltämme Jumalamme edessä, ja kysyäksemme häneltä oikiaa tietä meille ja meidän lapsillemme ja kaikille meidän kaluillemme.

21. JA minä cuulutin siellä paaston Ahewan wirran tykönä nöyryttäxem meitäm Jumalan edes ja kysyäxem häneldä oikiata tietä meille ja meidän lapsillem ja caikille meidän caluillem.

22. Sillä minua hävetti pyytää kuninkaalta sotaväkeä ja ratsumiehiä auttamaan meitä vihollisia vastaan matkalla, koska me olimme sanoneet kuninkaalle näin: Meidän Jumalamme käsi on kaikkien päällä, jotka etsivät häntä, heidän parhaakseen; mutta hänen voimansa ja vihansa on kaikkia vastaan, jotka hylkäävät hänet.

22. Sillä en minä rohjennut anoa kuninkaalta sutaväkeä ja huovia varjelemaan meitä tiellä vihollisilta; sillä me olimme sanoneet kuninkaalle, että meidän Jumalamme käsi on hyväksi kaikkein ylitse, jotka häntä etsivät; mutta hänen väkevyytensä ja vihansa on kaikkein niiden päällä, jotka hänen hylkäävät.

22. Sillä en minä rohjennut anoa Cuningalda sotawäkeä ja huowia warjeleman meitä tiellä wiholisilda: sillä me olimme sanonet Cuningalle että meidän Jumalan käsi on hywäxi caickein ylidze jotca händä edziwät: mutta hänen wäkewydens ja wihans caickein nijden päälle jotca hänen hyljäwät.

23. Niin me paastosimme ja anoimme tätä Jumalaltamme, ja hän kuuli meidän rukouksemme.

23. Niin me paastosimme ja rukoilimme meidän Jumalaamme sen edestä; ja hän kuuli meitä.

23. Nijn me paastoisim ja rucoilim meidän Jumalatam sen edest ja hän cuuli meitä.

24. Ja minä valitsin pappien päämiehistä kaksitoista, nimittäin Seerebjan ja Hasabjan ja heidän kanssaan kymmenen heidän veljistään,

24. Ja minä valitsin ylimmäisistä papeista kaksitoistakymmentä: Serebian ja Hasabian, ja kymmenen heidän veljistänsä heidän kanssansa;

24. Ja minä walidzin ylimmäisistä Papeista caxitoistakymmendä Serebian ja Hasabian ja kymmenen heidän weljistäns heidän cansans.

25. ja punnitsin heille hopean ja kullan ja kalut, sen antimen, jonka kuningas ja hänen neuvonantajansa ja ruhtinaansa ja kaikki siellä olevat israelilaiset olivat antaneet meidän Jumalamme temppeliä varten.

25. Ja minä punnitsin heille hopian ja kullan, ja ylennysastiat meidän Jumalamme huoneesen, mitkä kuningas ja hänen neuvonantajansa ja päämiehensä, ja koko Israel, joka saapuvilla oli, olivat antaneet ylennykseksi.

25. Ja minä punnidzin heille sen hopian ja cullan ja ylönnysastiat meidän Jumalam huoneseen cuin Cuningas ja hänen Neuwonandajans ja Förstins ja coco Israel cuin saapuilla oli olit andanet ylönnyxexi.

26. Minä punnitsin heille käteen hopeata kuusisataa viisikymmentä talenttia sekä hopeakaluja sata talenttia ja kultaa sata talenttia,

26. Ja punnitsin heidän käteensä hopiaa kuusisataa ja viisikymmentä leiviskää, ja hopia- astioita sata leiviskää, ja sata leiviskää kultaa,

26. Ja punnidzin heidän käsijns hopiata cuusi sata ja wijsikymmendä leiwiskätä ja hopiaastioita sata leiwiskätä ja sata leiwiskätä culda.

27. kaksikymmentä kultapikaria, arvoltaan tuhat dareikkia, sekä kaksi hienoa, kullankiiltävää vaskiastiaa, kallisarvoista kuin kulta.

27. Ja kaksikymmentä kultaista maljaa, jotka painoivat tuhannen kultapenninkiä, ja kaksi kallista vaskiastiaa, niin kirkasta kuin kulta.

27. Ja caxikymmendä cullaista malja jotca painoit tuhannen culdapenningitä ja caxi callista waskiastiata kircast cuin culda.

28. Ja minä sanoin heille: Te olette pyhitetyt Herralle, ja kalut ovat pyhitetyt; ja hopea ja kulta on vapaaehtoinen lahja Herralle, teidän isienne Jumalalle.

28. Ja minä sanoin heille: te olette pyhät Herralle, niin myös ovat astiat pyhät, ja kulta ja hopia on hyvällä mielellä annettu Herralle isäinne Jumalalle.

28. Ja minä sanoin heille: te oletta pyhät HERralle nijn myös owat astiat culda ja hopia joca on hywällä mielellä annettu HERralle teidän Isäin Jumalalle.

29. Vartioikaa siis niitä ja säilyttäkää ne, kunnes punnitsette ne pappien päämiesten ja leeviläisten ja Israelin perhekunta-päämiesten edessä Jerusalemissa, Herran temppelin kammioissa.

29. Valvokaat siis ja pitäkäät ne niinkauvan tallella, että te ne jälleen punnitsette ulos pappein ja Leviläisten, päämiesten ja Israelin ylimmäisten isäin edessä, Jerusalemissa, Herran huoneen arkkuihin.

29. Walwocat sijs ja pitäkät ne nijncauwan tallella että te ne jällens punnidzet ulos Pappein ja Lewitain päämiesten ja Israelin ylimmäisten Isäin edes Jerusalemis HERran huonen Arckuun.

30. Niin papit ja leeviläiset ottivat vastaan punnitun hopean ja kullan ja kalut viedäkseen ne Jerusalemiin, meidän Jumalamme temppeliin.

30. Niin papit ja Leviläiset ottivat vastaan punnitun hopian ja kullan ja astiat, viedäksensä Jerusalemiin Jumalamme huoneeseen.

30. Nijn Papit ja Lewitat otit wastan sen punnitun hopian ja cullan ja astiat ja weit Jerusalemijn meidän Jumalam huoneseen.

31. Sitten me lähdimme liikkeelle Ahava-joelta ensimmäisen kuun kahdentenatoista päivänä mennäksemme Jerusalemiin. Ja meidän Jumalamme käsi oli meidän päällämme, ja hän pelasti meidät vihollisten käsistä ja väijytyksistä tiellä.

31. Ja me läksimme Ahavan virran tyköä, toisena päivänä toistakymmentä ensimäistä kuuta, menemään Jerusalemiin. Ja meidän Jumalamme käsi oli meidän päällämme, joka meitä pelasti vihollistemme käsistä ja väijymisestä tiellä.

31. JA me läxim Ahewan wirran tykö toisna päiwänä toistakymmendä ensimäisestä Cuusta menemän Jerusalemijn ja meidän Jumalam käsi oli meidän päälläm joca meitä pelasti meidän wiholistem käsist ja wäjymisest tiellä.

32. Ja me tulimme Jerusalemiin ja olimme siellä alallamme kolme päivää.

32. Ja me tulimme Jerusalemiin ja oleskelimme siellä kolme päivää.

32. Ja me tulim Jerusalemijn ja olim siellä colme päiwä.

33. Mutta neljäntenä päivänä punnittiin hopea ja kulta ja kalut meidän Jumalamme temppelissä pappi Meremotille, Uurian pojalle, käteen; ja hänen kanssaan oli Eleasar, Piinehaan poika, ja heidän kanssansa leeviläiset Joosabad, Jeesuan poika, ja Nooadja, Binnuin poika.

33. Mutta neljäntenä päivänä punnittiin hopia ja kulta, ja astiat meidän Jumalamme huoneesen, papin Urian pojan Meremotin käden alla, ja hänen kanssansa oli Eleatsar Pinehaan poika ja heidän kanssansa Josabad Jesuan poika ja Noadia Binnuin poika, Leviläiset.

33. Mutta neljändenä päiwänä punnittin hopia ja culda ja astiat meidän Jumalam huoneseen Papin Urian pojan Meremothin käden ala ja hänen cansans oli Eleazar Pineexen poica ja heidän cansans Josabad Jesuan poica ja Noadia Benuin Lewitan poica.

34. Kaikki punnittiin lukumäärän ja painon mukaan, ja koko paino kirjoitettiin silloin muistiin.

34. Jokaisen luvun ja painon jälkeen; ja kaikki se paino kirjoitettiin siihen aikaan.

34. Jocaidzen lugun ja painon perän ja caicki se paino kirjoitettin sijhen aican.

35. Ja vankeudesta tulleet pakkosiirtolaiset uhrasivat polttouhreiksi Israelin Jumalalle kaksitoista härkää koko Israelin puolesta, yhdeksänkymmentä kuusi oinasta, seitsemänkymmentä seitsemän karitsaa ja kaksitoista syntiuhrikaurista, kaikki polttouhriksi Herralle.

35. Ja vankeuden lapset, jotka olivat tulleet vankeudesta, uhrasivat Israelin Jumalalle polttouhria, kaksitoistakymmentä mullia, koko Israelin edestä, yhdeksänkymmentä ja kuusi oinasta, seitsemänkahdeksattakymmentä karitsaa, kaksitoistakymmentä kaurista syntiuhriksi, kaikki tyynni polttouhriksi Herralle.

35. Ja fangeuden lapset jotca olit tullet fangeudest uhraisit Israelin Jumalalle polttouhria caxitoistakymmendä härkä coco Israelin edestä yhdexänkymmendä ja cuusi oinast seidzemencahdexattakymmendä caridzata caxitoistakymmendä caurista syndiuhrixi caicki tyynni polttouhrixi HERralle.

36. Ja he jättivät kuninkaan määräykset kuninkaan satraapeille ja käskynhaltijoille, jotka olivat tällä puolella Eufrat-virran, ja nämä avustivat kansaa ja Jumalan temppeliä.

36. Ja he antoivat kuninkaan kirjat ja käskyn kuninkaan maaherroille ja päämiehille tällä puolella virtaa, ja korottivat kansan ja Jumalan huoneen.

36. Ja he annoit Cuningan wircamiehille ja maan foudeille tällä puolen wirran Cuningan kirjan ja käskyn ja corgotti Canssan ja Jumalan huonen.