21 luku

Daavid pappi Ahimelekin luona Noobissa. Daavid pakenee Gatiin.

1. Ja Daavid tuli pappi Ahimelekin luo Noobiin. Mutta Ahimelek tuli vavisten Daavidia vastaan ja kysyi häneltä: Miksi sinä tulet yksin, eikä ole ketään sinun kanssasi?

1. Ja David tuli Nobeen papin Ahimelekin tykö, ja Ahimelek hämmästyi, kuin hän tuli Davidia vastaan, ja sanoi hänelle: kuinka sinä yksinäs olet, ja ei yhtään miestä ole sinun kanssas?

1. JA Dawid tuli Nobeen Papin Ahimelechin tygö ja Ahimelech hämmästyi cosca hän tuli Dawidita wastan ja sanoi hänelle: cuingas yxinäs tulet ja ei yhtän miestä ole sinun cansas?

2. Daavid vastasi pappi Ahimelekille: Kuningas on käskenyt minut asialle ja sanoi minulle: 'Älköön kukaan saako tietää mitään siitä asiasta, jolle minä sinut lähetän, ja siitä käskystä, jonka minä olen sinulle antanut.' Ja palvelijat minä olen määrännyt siihen ja siihen paikkaan.

2. David sanoi papille Ahimelekille: kuningas on minun käskenyt asialle ja sanoi minulle: älä kenellekään ilmoita, minkätähden minä olen sinun lähettänyt ja mitä minä olen käskenyt sinulle; minä olen myös lähettänyt palveliani sinne ja sinne.

2. Dawid sanoi Papille Ahimelechille: Cuningas on minun käskenyt asialle ja sanoi minulle: älä kenelläkän ilmoita mingätähden minä olen sinun lähettänyt ja mitä minä olen käskenyt sinulle: sillä minä olen myös lähettänyt minun palweliani sinne ja tänne.

3. Anna nyt minulle, mitä sinulla on, viisi leipää, tahi mitä muuta löytyy.

3. Jos nyt on jotakin sinun kätes alla, anna minulle viisikin leipää, taikka mitäs löydät.

3. Jos nyt on jotakin sinun kätes alla anna minulle wijsikin leipä taicka mitäs löydät.

4. Pappi vastasi Daavidille ja sanoi: Tavallista leipää minulla ei ole; ainoastaan pyhää leipää on, jos vain palvelijat ovat karttaneet naisia.

4. Pappi vastasi Davidia ja sanoi: ei ole ensinkään yhteisiä leipiä minun käteni alla, paitsi pyhää leipää, jos vaan muutoin palveliat ovat pitäneet heitänsä vaimoista pois.

4. Pappi wastais Dawidille ja sanoi: ei ole ensingän yhteisiä leipiä minun käteni alla paidzi pyhä leipä jos waan muutoin palweliat owat pitänet heitäns waimoista pois.

5. Daavid vastasi papille ja sanoi hänelle: Totisesti olivat naiset eristettyinä meistä niinkuin ennenkin, milloin minä olen retkelle lähtenyt; ovatpa palvelijain reputkin aina olleet pyhät, vaikka retki on ollutkin tavallinen retki. Sitä enemmän leipä repuissa nyt pysyy pyhänä.

5. David vastasi pappia ja sanoi hänelle: vaimot ovat kolme päivää olleet eroitetut meistä, kuin minä läksin, ja palveliaini astiat olivat pyhät; mutta jos tämä tie on saastainen, niin se pitää tänäpänä pyhitettämän astiain kautta.

5. Dawid sanoi Papille: waimot owat colme päiwä ollet suljettuna meildä cosca minä läxin ja palweliain astiat olit pyhät mutta jos tämä tie on saastainen nijn hänen pitä tänäpänä pyhitettämän astiain cautta.

6. Niin pappi antoi hänelle pyhää leipää; sillä siellä ei ollut muuta leipää kuin näkyleipiä, jotka oli siirretty pois Herran edestä, että sinne samana päivänä, jona ne oli otettu pois, pantaisiin tuoreet leivät.

6. Niin antoi pappi hänelle pyhää; sillä ei siellä ollut muuta leipää kuin näkyleipiä, jotka olivat korjatut Herran kasvoin edestä, että sinne pantaisiin toiset vastauutiset leivät sinä päivänä, jona ne korjattiin.

6. Nijn andoi Pappi hänelle sijtä pyhästä sillä ei siellä ollut muuta leipä paidzi cadzomusleipiä jotca olit corjatut HERran caswon edest että sinne pannaisin toiset wastutiset leiwät sinä päiwänä jona ne corjattin.

7. Mutta siellä oli sinä päivänä eristettynä Herran edessä eräs Saulin palvelija, nimeltä Dooeg, edomilainen, Saulin paimenten päämies.

7. Mutta sinne on sinä päivänä yksi mies Saulin palvelioista jäänyt Herran eteen, Doeg nimeltä Edomilainen, kaikkein voimallisin Saulin paimenista.

7. MUtta sinne oli suljettu sinä päiwänä yxi mies HERran eteen Saulin palwelioista Doeg nimeldä Edomeri caickein woimallisin Saulin paimenist.

8. Ja Daavid kysyi vielä Ahimelekilta: Eikö sinulla ole täällä yhtään keihästä tai miekkaa? Sillä minä en ottanut mukaani, en miekkaani enkä muita aseitani, koska kuninkaan asia oli niin kiireellinen.

8. Ja David sanoi Ahimelekille: eikö täällä ole sinun kätes alla yhtäkään keihästä eli miekkaa? En ottanut minä myötäni miekkaani taikka asettani käteeni, sillä kuninkaan asia kiiruhti.

8. Ja Dawid sanoi Ahimelechille: eikö täällä ole sinun kätes alla yhtäkän keihäst eli miecka? en ottanut minä myötäni minun mieckani taicka asettan minun käteeni sillä Cuningan asia kijrutti.

9. Pappi vastasi: On, sen filistealaisen Goljatin miekka, jonka sinä surmasit Tammilaaksossa; katso, se on vaippaan käärittynä tuolla kasukan takana. Jos tahdot ottaa itsellesi sen, niin ota; sillä muuta kuin se ei täällä ole. Daavid sanoi: Ei ole toista sen vertaista; anna se minulle.

9. Mutta pappi vastasi: Philistealaisen Goljatin miekka, jonkas löit Tammilaaksossa, on täällä kääritty yhteen hameesen päällisvaatteen taa: jos tahdot sitä, niin ota; sillä ei täällä ole yhtään muuta, paitsi sitä. David sanoi: ei ole sen vertaa, anna se minulle.

9. Mutta Pappi wastais: sen Philisterin Goliathin miecka jongas löit tammilaxos on täällä kääritty yhteen hameseen Pääliswaatten taa tahdockos sitä nijn ota: sillä ei täällä ole yhtän muuta paidzi se. Dawid sanoi: ei ole sen werta anna se minulle.

10. Sitten Daavid nousi ja pakeni sinä päivänä Saulia ja tuli Aakiin, Gatin kuninkaan, luo.

10. Ja David nousi ja pakeni sinä päivänä Saulin kasvoin edestä, ja tuli Akiksen Gatin kuninkaan tykö.

10. JA Dawid hangidzi ja pakeni Saulin caswon edest ja tuli Achixen Gathin Cuningan tygö.

11. Mutta Aakiin palvelijat sanoivat hänelle: Eikö tämä ole Daavid, sen maan kuningas? Eivätkö he karkeloiden virittäneet hänelle tätä laulua: 'Saul voitti tuhat, mutta Daavid kymmenentuhatta'?

11. Ja Akiksen palveliat sanoivat hänelle: eikö tämä ole David, maan kuningas? eikö he tästä veisanneet hypyssä, sanoen: Saul löi tuhannen, ja David kymmenentuhatta?

11. Ja Achixen palweliat sanoit hänelle: eikö tämä ole Dawid maan Cuningas josta he weisaisit hypysä sanoden: Saul löi tuhannen Dawid kymmenen tuhatta?

12. Daavid pani mieleensä nämä sanat ja pelkäsi suuresti Aakista, Gatin kuningasta.

12. Ja David pani ne sanat sydämeensä ja pelkäsi suuresti Gatin kuningasta Akista,

12. Ja Dawid pani ne sanat sydämeens ja pelkäis suurest Gathin Cuningast Achist.

13. Niin hän tekeytyi mielipuoleksi heidän silmiensä edessä ja raivosi heidän käsissään ja piirusteli portin oviin ja valutti sylkeä partaansa.

13. Ja muutteli menojansa heidän edessänsä ja hullutteli heidän käsissänsä, ja piirusteli portin ovissa, ja valutti sylkeänsä parrallensa.

13. Ja muutteli menojans heidän edesäns ja hullutteli heidän käsisäns ja krapisteli portin owis ja walotti sylkens parrallens.

14. Silloin Aakis sanoi palvelijoilleen: Näettehän, että mies on hullu. Miksi toitte hänet minun luokseni?

14. Silloin sanoi Akis palvelioillensa: katso, te näette tämän miehen olevan mielipuolen, miksi te toitte hänen minun tyköni?

14. Silloin sanoi Achis palwelioillens: cadzo että tämän miehen näitte olewan mielipuolen mixi te toitte hänen minun tygöni?

15. Puuttuuko minulta hulluja, kun toitte tämän hulluttelemaan minun eteeni? Tällainenko saisi tulla minun hoviini?

15. Puuttuneeko minulta mielipuolia, että te tämän toitte hulluttelemaan minun eteeni? pitääkö hänen tuleman minun huoneeseni?

15. Puuttuneco minulda mielipuolia että tämän toitte hullutteleman minun eteeni? pitäkö hänen tuleman minun huoneseni?