ENSIMMÄINEN SAMUELIN KIRJA


20 luku








Joonatanin ja Daavidin sopimus ja liitto.







FI33/38

1. Mutta Daavid pakeni Raaman Naajotista, tuli ja puhui Joonatanille: Mitä minä olen tehnyt? Mitä vääryyttä, mitä syntiä minä olen tehnyt sinun isääsi vastaan, kun hän väijyy henkeäni?

Biblia1776

1. Ja David pakeni Raman Najotista, tuli ja sanoi Jonatanille: mitä minä olen tehnyt? mikä on vääryyteni? eli mikä on pahatekoni sinun isääs vastaan, että hän seisoo minun henkeni perään?

CPR1642

1. JA Dawid pakeni Ramahn Najothist tuli ja sanoi Jonathanille: mitä minä olen tehnyt? mikä on minun wäärydeni? eli mikä on minun pahateconi sinun Isäs wastan että hän seiso minun hengeni perän?







FI33/38

2. Tämä vastasi hänelle: Pois se! Et sinä kuole. Katso, isäni ei tee mitään, suurta eikä pientä, ilmoittamatta minulle. Miksi sitten isäni salaisi minulta tämän? Ei ole niin.

Biblia1776

2. Hän sanoi hänelle: pois se, ei sinun pidä kuoleman: katso, isäni ei tee suurta eli pientä, jota ei hän ilmoita minulle, kuinkas isäni salaa tämän minulta? Ei se pidä niin tapahtuman.

CPR1642

2. Hän sanoi hänelle: pois se ei sinun pidä cuoleman cadzo minun Isän ei tee suurta eli piendä jota ei hän ennen ilmoita minulle cuingast minun Isän sala tämän minulda? ei se pidä nijn tapahtuman.







FI33/38

3. Mutta Daavid vielä vakuutti vannoen ja sanoi: Isäsi tietää, että minä olen saanut armon sinun silmiesi edessä; sentähden hän ajattelee: 'Älköön Joonatan saako tietää tätä, ettei hän tulisi murheelliseksi.' Mutta niin totta kuin Herra elää ja niin totta kuin sinä itse elät: on vain askel minun ja kuoleman välillä.

Biblia1776

3. Niin David vannoi vielä, sanoen: totisesti sinun isäs tietää, että minä olen löytänyt armon sinun kasvois edessä, sentähden hän ajattelee: ei Jonatanin pidä tästä mitään tietämään, ettei hän tulisi murheelliseksi. Totisesti, niin totta kuin Herra ja sinun sielus elää, että askele on vaivoin minun ja kuoleman vaiheella.

CPR1642

3. Nijn Dawid wannoi wielä sanoden: totisest sinun Isäs tietä että minä olen löytänyt armon sinun caswos edes sentähden hän ajattele: ei Jonathanin pidä tästä mitän tietämän ettei hän tulis murhellisexi. Totisest nijn totta cuin HERra ja sinun sielus elä että askele on waiwoin minun ja cuoleman waihella.







FI33/38

4. Niin Joonatan sanoi Daavidille: Mitä sinä vain lausut toivovasi, sen minä sinulle teen.

Biblia1776

4. Jonatan sanoi Davidille: minä teen sinulle kaikki, mitä sinun sydämes halajaa.

CPR1642

4. JOnathan sanoi Dawidille: minä teen sinulle caicki mitä sinun sydämes halaja.







FI33/38

5. Daavid sanoi Joonatanille: Katso, huomenna on uusikuu, ja minun pitäisi istua aterioimassa kuninkaan kanssa; mutta salli minun mennä ja kätkeytyä ulos kedolle ylihuomeniltaan asti.

Biblia1776

5. David sanoi hänelle: katso, huomenna on uusikuu, ja minun pitäis istuman ja atrioitseman kuninkaan kanssa: salli siis, että minä kätken minuni kedolle kolmannen päivän ehtoosen asti.

CPR1642

5. Dawid sanoi hänelle: cadzo huomena on vsicuu ja minun pitä atrioidzeman Cuningan cansa salli sijs että minä kätken minuni kedolle colmannen päiwän ehtosen asti.







FI33/38

6. Jos isäsi kaipaa minua, niin sano: 'Daavid pyysi minulta, että saisi käväistä kaupungissaan Beetlehemissä, sillä koko suvulla on siellä jokavuotiset teurasuhrit.'

Biblia1776

6. Jos isäs minua kovasti kaipaa, niin sano: David rukoili suuresti minulta juostaksensa kaupunkiinsa Betlehemiin; sillä siellä pidetään ajastaikainen uhri koko sukukunnalta.

CPR1642

6. Jos sinus Isäs minua kysy nijn sano: Dawid rucoili suurest minulda juostaxens hänen Caupungijns Bethlehemijn: sillä siellä pidetän ajastaicainen uhri coco sucucunnalda.







FI33/38

7. Ja jos hän sanoo: 'Hyvä on', niin voi palvelijasi olla rauhassa. Mutta jos hän vihastuu, niin tiedä, että hänellä on paha mielessä.

Biblia1776

7. Ja jos hän sanoo: se on hyvin, niin on rauha palveliallas; mutta jos hän kovin vihastuu, niin sinä ymmärrät hänen pahaa aikovan.

CPR1642

7. Ja jos hän sano: se on hywin nijn on rauha sinun palwelialles: mutta jos hän wihastu nijns ymmärrät hänen paha aicoiwan.







FI33/38

8. Tee siis laupeus palvelijallesi, koska olet ottanut palvelijasi Herran liittoon kanssasi. Mutta jos minussa on vääryys, niin surmaa sinä minut; sillä miksi sinä veisit minut isäsi eteen?

Biblia1776

8. Tee siis laupius palvelialles; sillä sinä olet ottanut palvelias Herran liittoon sinun kanssas. Ja jos joku vääryys minussa on, niin tapa sinä minua: miksis sallit minun tulla isäs eteen.

CPR1642

8. Tee sijs laupius sinun palwelialles sillä sinä olet minun sinun palwelias cansa tehnyt lijton HERran edes. Ja jos jocu wäärys minus on nijn tapa sinä minua mixis sallit minun tulla sinun Isäs eteen?







FI33/38

9. Joonatan sanoi: Pois se! Jos huomaan, että minun isälläni on paha mielessä sinua vastaan, niin minä sen varmasti sinulle ilmoitan.

Biblia1776

9. Jonatan sanoi: pois se sinusta, sillä jos minä ymmärtäisin isäni aikovan sinulle pahaa tehdä, tullaksensa sinun päälles, enkö minä näitä sinulle ilmoittaisi?

CPR1642

9. Jonathan sanoi: pois se sinusta: jos minä ymmärräisin minun Isäni aicoiwan sinulle paha tehdä ja en näitä sinulle ilmoitais?







FI33/38

10. Mutta Daavid sanoi Joonatanille: Kunpa sitten joku ilmoittaisi minulle, antaako isäsi sinulle kovan vastauksen.

Biblia1776

10. David sanoi Jonatanille: kuka minulle ilmoittaa, jos sinun isäs vastaa sinua jotakin kovasti?

CPR1642

10. Dawid sanoi: cuca minulle ilmoitta jos sinun Isäs wasta sinua jotakin cowast?







FI33/38

11. Joonatan sanoi Daavidille: Tule, menkäämme ulos kedolle. Niin he menivät molemmat ulos kedolle.

Biblia1776

11. Jonatan sanoi Davidille: tule, käykäämme kedolle; ja he menivät molemmat kedolle.

CPR1642

11. Jonathan sanoi Dawidille: tule käykäm kedolle ja he menit molemmat kedolle.







FI33/38

12. Ja Joonatan sanoi Daavidille: Minä vakuutan Herran, Israelin Jumalan, kautta, että koetan huomenna tai ylihuomenna tähän aikaan päästä selville isästäni; ja jos Daavidin asiat ovat hyvin, niin minä varmasti lähetän siitä tiedon ja ilmoitan sen sinulle.

Biblia1776

12. Ja Jonatan sanoi Davidille: Herra, Israelin Jumala! kuin minä kyselen isältäni huomenna ja kolmantena päivänä, katso, jos hän suo Davidille hyvää, ja en minä silloin lähetä sinun tykös, ja ilmoita sitä sinun korviis,

CPR1642

12. Ja Jonathan sanoi Dawidille: HERra Israelin Jumala cosca minä kyselen Isälleni huomena ja colmandena päiwänä jos hän suo Dawidille hywä ja en minä lähetä sinun tygös sana ja ilmoita sitä sinun corwisas.







FI33/38

13. Herra rangaiskoon Joonatania nyt ja vasta, jollen minä, jos isäni mielii tehdä sinulle pahaa, ilmoita sitä sinulle ja päästä sinua menemään rauhassa. Herra olkoon sinun kanssasi, niinkuin hän on ollut minun isäni kanssa.

Biblia1776

13. Niin tehköön Herra sitä ja sitä Jonatanille; mutta jos isäni taas ajattelee jotakin pahaa sinua vastaan, niin minä sen myös ilmoitan sinun korviis, ja lasken sinun rauhaan menemään: ja Herra olkoon sinun kanssas, niinkuin hän isäni kanssa ollut on.

CPR1642

13. Nijn tehkön HERra sitä ja sitä Jonathanille. Mutta jos minun Isän taas ajattele jotakin paha sinua wastan nijn minä sen myös ilmoitan sinun corwisas ja lasken sinun rauhan menemän: ja HERra olcon sinun cansas nijncuin hän on minun Isäni cansa ollut on.







FI33/38

14. Etkö sinäkin, jos minä silloin vielä elän, etkö sinäkin tee Herran laupeutta minulle, niin ettei minun tarvitse kuolla?

Biblia1776

14. Etkös sinäkin, jos vielä elän: etkös sinäkin ole tekevä Herran armoa minua kohtaani, niin ettei minun pidä kuoleman?

CPR1642

14. Jollen minä sitä tee nijn älä sinäkän yhtän HERran armo tee minun cansani nijncauwan cuin minä elän eikä silloin cosca minä cuolen.







FI33/38

15. Ethän koskaan kiellä laupeuttasi minun suvultani, et silloinkaan, kun Herra hävittää Daavidin vihamiehet kaikki tyynni maan päältä?

Biblia1776

15. Ja et sinä ota laupiuttas minun huoneestani pois ijankaikkisesti, et vielä sittenkään, kuin Herra hävittää Davidin vihamiehet, itsekunkin maaltansa.

CPR1642

15. Ja cosca HERra häwittä Dawidin wihamiehet idzecungin maaldans nijn älä ota sinun armoas minun huonestani pois ijancaickisest.







FI33/38

16. Niin Joonatan teki liiton Daavidin suvun kanssa. Ja Herra vaati koston Daavidin vihamiehiltä.

Biblia1776

16. Näin teki Jonatan liiton Davidin huoneen kanssa, että Herra sen vaatisi Davidin vihamiesten kädestä.

CPR1642

16. Näin teki Jonathan lijton Dawidin huonen cansa että HERra sen waadeis Dawidin wihamiesten kädest.







FI33/38

17. Ja Joonatan vannotti vielä Daavidin heidän keskinäisen rakkautensa kautta, sillä hän rakasti häntä niinkuin omaa sieluansa.

Biblia1776

17. Ja Jonatan taas vannoi Davidille; sillä niin rakkaana piti hän hänen, että hän rakasti häntä niinkuin omaa sieluansa.

CPR1642

17. Ja Jonathan taas wannoi Dawidille: sillä nijn rackana piti hän hänen että hän racasti händä nijncuin sieluans.







FI33/38

18. Ja Joonatan sanoi hänelle: Huomenna on uusikuu, ja sinua kaivataan, kun paikkasi on tyhjä.

Biblia1776

18. Ja Jonatan sanoi hänelle: huomenna on uusikuu, jona sinua kysytään ja kaivataan sinua sialtas.

CPR1642

18. Ja Jonathan sanoi hänelle: huomen on vsicuu jona sinun kysytän ja caiwatan sinua sialdas.







FI33/38

19. Mutta ylihuomenna mene nopeasti siihen paikkaan, johon kätkeydyit sinä päivänä, jona se teko tapahtui, ja istuudu Eselin kiven ääreen.

Biblia1776

19. Ja kuin olet viipynyt kolme päivää poissa, niin tule kiiruusti alas ja mene siihen paikkaan, johon sinä itses kätkit sinä päivänä kuin tämä asia tapahtui, ja istu Aselin kiven viereen,

CPR1642

19. Tule jällens colmandena päiwän kijrust ja mene johongun paickaan johons taidas idzes kätke arkiona ja istu Aselin kiwen wiereen.







FI33/38

20. Niin minä ammun kolme nuolta sen laitaa kohti, niinkuin ampuisin maaliin.

Biblia1776

20. Niin minä ammun kolme nuolta sen sivulle, niinkuin minä ampuisin maaliin.

CPR1642

20. Nijn minä ambuan colme nuolda sen siwulle nijncuin minä olisin ammunnut maalijn.







FI33/38

21. Sitten minä lähetän palvelijan sanoen: 'Mene ja hae nuolet.' Jos minä silloin sanon palvelijalle: 'Katso, nuolet ovat takanasi, tännempänä, ota ne', niin tule kotiin, sillä silloin voit olla rauhassa eikä mitään ole tekeillä, niin totta kuin Herra elää.

Biblia1776

21. Ja katso, minä lähetän pojan (sanoen hänelle:) mene ja hae nuolet jällensä! jos vielä sanon pojalle: katso, nuolet ovat takanas tässä puolessa, ota ylös! niin tule; sillä rauha on sinulla ja ei ole mitään hätää, niin totta kuin Herra elää.

CPR1642

21. Ja cadzo minä lähetän pojan sanoden hänelle: mene ja nouda nuoli jällens: jos minä sanon pojalle cadzo nuoli on tacanas täsä puoles ota ylös nijn tule: sillä rauha on ja ei ole mitän hätä nijn totta cuin HERra elä.







FI33/38

22. Mutta jos minä sanon sille nuorelle miehelle näin: 'Katso, nuolet ovat edessäsi, sinnempänä', niin lähde, sillä Herra lähettää sinut pois.

Biblia1776

22. Mutta jos sanon pojalle: katso, nuolet ovat edempänä edessäs! niin mene pois, sillä Herra on päästänyt sinun menemään.

CPR1642

22. Mutta jos minä sanon pojalle: cadzo nuolet owat paremmin edesäs nijn mene rauhan: sillä HERra on päästänyt sinun menemän.







FI33/38

23. Ja mitä minä ja sinä olemme keskenämme puhuneet, sen todistaja meidän välillämme, minun ja sinun, on Herra iankaikkisesti.

Biblia1776

23. Ja mitä sinä ja mitä minä keskenämme puhuneet olemme, katso, Herra on minun ja sinun vaiheellas ijankaikkisesti.

CPR1642

23. Ja mitä sinä ja minä keskenäm puhunet olem cadzo HERra on minun ja sinun waihellas ijancaickisest.







FI33/38

24. Niin Daavid kätkeytyi kedolle. Ja kun uusikuu tuli, istuutui kuningas aterialle.

Biblia1776

24. Niin David kätki itsensä kedolle. Ja kuin uusikuu tuli, istui kuningas pöydän tykö rualle.

CPR1642

24. NIin Dawid kätki idzens kedolle. Ja cosca vsicuu tuli istui Cuningas pöydän tygö rualle.







FI33/38

25. Kuningas istui tavallisella istuimellansa, istuimella seinän vieressä. Ja Joonatan nousi seisomaan, ja Abner istuutui Saulin viereen. Mutta Daavidin paikka oli tyhjä.

Biblia1776

25. Kuin kuningas oli istunut siallensa, entisen tapansa jälkeen, seinän nojalle, nousi Jonatan, ja Abner istui Saulin viereen; ja Davidia kaivattiin siastansa.

CPR1642

25. Cosca Cuningas istunut oli siallens endisen tawans jälken seinän nojalle nousi Jonathan ja Abner istui Saulin wiereen ja Dawidi caiwattin siastans.







FI33/38

26. Saul ei kuitenkaan sanonut mitään sinä päivänä, sillä hän ajatteli: Jotakin on hänelle tapahtunut: hän ei liene puhdas; varmaankaan hän ei ole puhdas.

Biblia1776

26. Ja ei puhunut Saul sinä päivänä mitäkään; sillä hän ajatteli: hänelle on jotakin tapahtunut, ettei hän ole puhdas; ei suinkaan hän ole puhdas.

CPR1642

26. Ja ei puhunut Saul sinä päiwänä mitäkän: sillä hän ajatteli hänen on jotakin tapahtunut ettei hän ole puhdas.







FI33/38

27. Mutta kun Daavidin paikka oli tyhjä seuraavanakin päivänä, toisena uudenkuun päivänä, sanoi Saul pojallensa Joonatanille: Miksi ei Iisain poika ole eilen eikä tänään tullut aterialle?

Biblia1776

27. Ja toisena päivänä uudesta kuusta, kuin Davidia kaivattiin siastansa, sanoi Saul pojallensa Jonatanille: Miksi ei Isain poika ole tullut pöydän tykö, ei eilen eikä myöskään tänäpänä?

CPR1642

27. Ja toisna päiwänä vdesta cuusta cuin Dawidi caiwattin siastans sanoi Saul pojallens Jonathanille: mixei Isain poica ole tullut pöydän tygö eilän ja tänäpänä?







FI33/38

28. Joonatan vastasi Saulille: Daavid pyysi minulta, että saisi mennä Beetlehemiin;

Biblia1776

28. Jonatan vastasi Saulia: hän rukoili hartaasti minulta mennäkseen Betlehemiin,

CPR1642

28. Jonathan wastais Saulille: hän rucoili minulda mennäxens Bethlehemijn/







FI33/38

29. hän sanoi: 'Salli minun mennä, sillä meillä on suvun teurasuhrit kaupungissa, ja veljeni itse on käskenyt minut sinne; jos minä siis olen saanut armon sinun silmiesi edessä, niin päästä minut katsomaan veljiäni.' Sentähden hän ei ole tullut kuninkaan pöytään.

Biblia1776

29. Ja sanoi: anna minun mennä, sillä meidän sukukuntamme uhraa kaupungissa ja minun veljeni itse on minua kutsunut: jos nyt olen löytänyt armon sinun silmäis edessä, niin salli minun mennä katsomaan veljiäni; ja sen tähden ei hän tullut kuninkaan pöydän tykö.

CPR1642

29. Ja sanoi: anna minun mennä: sillä meidän sucucundam uhra Caupungis ja minun weljen idze on minua cudzunut jos minä olen löytänyt armon sinun silmäis edes nijn minä menen cadzoman weljejäni ja sentähden ei hän tullut Cuningan pöydän tygö.







FI33/38

30. Silloin Saul vihastui Joonataniin ja sanoi hänelle: Sinä säädyttömän naisen poika! Tiesinhän minä, että sinä olet mieltynyt Iisain poikaan, häpeäksi itsellesi ja häpeäksi äitisi hävylle.

Biblia1776

30. Ja Saul vihastui sangen suuresti Jonatanin päälle ja sanoi hänelle: sinä ilkiä ja tottelematoin poika! enkö minä tiedä, ettäs olet valinnut Isain pojan sinulles ja äidilles häpiäksi?

CPR1642

30. Ja Saul wihastui sangen suurest Jonathanin päällä ja sanoi: sinä ilkiä ja tottelematoin poica engö minä tiedä ettäs olet walinnut Isain pojan sinulles ja sinun ilkiälle äitilles häpiäxi?







FI33/38

31. Sillä niin kauan kuin Iisain poika elää maan päällä, et sinä eikä sinun kuninkuutesi ole turvassa. Lähetä nyt noutamaan hänet minun luokseni, sillä hän on kuoleman oma.

Biblia1776

31. Sillä niinkauvan kuin Isain poika elää maan päällä, et sinä eikä sinun kuninkaanvaltakuntas ole seisova: lähetä siis nyt ja anna tuotaa häntä minun tyköni, sillä hänen pitää kuoleman.

CPR1642

31. Sillä nijncauwan cuin Isain poica elä maan päällä et sinä eikä sinun Cuningan waldacundas ole seisowa lähetä sijs nyt ja anna tuota händä minun tygöni: sillä hänen pitä cuoleman.







FI33/38

32. Joonatan vastasi isälleen Saulille ja sanoi hänelle: Miksi hänet on surmattava? Mitä hän on tehnyt?

Biblia1776

32. Jonatan vastasi isällensä Saulille ja sanoi hänelle: miksi hänen pitää kuoleman? mitä hän on tehnyt?

CPR1642

32. Jonathan wastais Isällens Saulille ja sanoi hänelle: mixi hänen pitä cuoleman? mitä hän on tehnyt?







FI33/38

33. Silloin Saul heitti keihään häntä kohti surmataksensa hänet. Niin Joonatan ymmärsi, että hänen isänsä oli päättänyt tappaa Daavidin.

Biblia1776

33. Silloin paiskasi Saul keihään hänen perässänsä syöstäksensä häntä; niin ymmärsi Jonatan isänsä aikovan Davidin tappaa.

CPR1642

33. Silloin paiscais Saul keihän hänen peräns syöstäxens händä: nijn ymmärsi Jonathan hänen Isäns aicoiwan Dawidi tappa.







FI33/38

34. Ja Joonatan nousi pöydästä, vihasta hehkuen, eikä syönyt mitään toisena uudenkuun päivänä, sillä hän oli murheissaan Daavidin tähden, koska hänen isänsä oli häväissyt tätä.

Biblia1776

34. Ja Jonatan nousi pöydän tyköä sangen vihoissansa ja ei syönyt sinä toisena päivänä uudesta kuusta mitään leipää; sillä hän murehti Davidia, että hänen isänsä oli hänen niin häväissyt.

CPR1642

34. Ja Jonathan nousi pöydän tygö sangen wihoisans ja ei syönyt sinä päiwänä vdesta cuusta mitän leipä: sillä hän murehtui Dawidi että hänen Isäns oli hänen nijn häwäisnyt.







FI33/38

35. Seuraavana aamuna Joonatan lähti ulos kedolle, niinkuin hän oli sopinut Daavidin kanssa, ja hänellä oli mukanaan pieni poikanen.

Biblia1776

35. Ja Jonatan läksi aamulla kedolle, siihen aikaan kuin hän oli määrännyt Davidille, ja vähä poikainen hänen kanssansa.

CPR1642

35. JA Jonathan läxi amulla kedolle sijhen aican cuin hän oli lijton tehnyt Dawidin cansa ja wähä poicainen hänen cansans.







FI33/38

36. Ja hän sanoi pojalle: Juokse noutamaan nuolet, jotka minä ammun. Ja pojan juostessa hän ampui nuolen hänen ylitsensä.

Biblia1776

36. Ja hän sanoi pojalle: juokse noutamaan nuoleni, jotka minä ammun: pojan juostessa laski hän nuolen hänen ylitsensä.

CPR1642

36. Ja hän sanoi pojalle: juoxe noutaman minun nuolen jonga minä ambuan pojan juostes laske hän nuolen hänen ylidzens.







FI33/38

37. Ja kun poika oli tulemassa siihen paikkaan, missä Joonatanin ampuma nuoli oli, huusi Joonatan pojalle ja sanoi: Nuoli on edessäsi, sinnempänä.

Biblia1776

37. Ja kuin poika tuli sille paikalle, johon Jonatan nuolen ampunut oli, huusi Jonatan hänen perässänsä ja sanoi: eikö nuoli ole edemmä sinusta?

CPR1642

37. Ja cosca poica tuli sille paicalle johon Jonathan nuolen ammunnut oli huusi Jonathan hänen peräns ja sanoi: eikö nuoli ole tuosa puoles?







FI33/38

38. Ja Joonatan huusi vielä pojalle: Riennä nopeasti, älä seisahtele! Niin Joonatanin poikanen otti nuolen ja tuli herransa luo.

Biblia1776

38. Ja huusi taas poikaa: joudu, kiiruhda sinuas nopiammin ja älä seisahtele. Niin Jonatanin poika otti nuolet otti nuolet ja kantoi herrallensa.

CPR1642

38. Ja huusi taas poica: kijruta sinuas nopiammin ja älä seisattele. Nijn poica otti nuolet ja candoi Herrallens.







FI33/38

39. Eikä poika tiennyt asiasta mitään; ainoastaan Joonatan ja Daavid tiesivät sen.

Biblia1776

39. Eikä poika tietänyt asiasta mitään; vaan Jonatan ja David ainoastaan asian tiesivät.

CPR1642

39. Eikä tietänyt asiast mitän waan Jonathan ja Dawid ainoastans asian tiesit.







FI33/38

40. Ja Joonatan antoi aseensa pojalle, joka hänellä oli mukanaan, ja sanoi hänelle: Mene ja vie nämä kaupunkiin.

Biblia1776

40. Niin Jonatan antoi aseensa pojalle, joka hänen kanssansa oli, ja sanoi: mene ja vie kaupunkiin.

CPR1642

40. Nijn Jonathan andoi asens pojalle ja sanoi: mene ja wie Caupungijn.







FI33/38

41. Ja kun poika oli mennyt, nousi Daavid ylös etelän puolelta; ja hän lankesi kasvoilleen maahan ja kumartui kolme kertaa; ja he suutelivat toisiansa ja itkivät yhdessä; Daavid itki hillittömästi.

Biblia1776

41. Ja kuin poika oli mennyt, nousi David siastansa meren puolelta ja lankesi maahan kasvoillensa ja rukoili kolme kertaa; ja he antoivat toinen toisellensa suuta ja itkivät toinen toisensa kanssa; vaan David itki hartaammin.

CPR1642

41. Ja cosca poica oli mennyt nousi Dawid siastans meren puolelda ja langeis maahan caswoillens ja rucoili colme kerta ja annoit suuta toinen toisellens ja itkit waan Dawid itki hartammin.







FI33/38

42. Ja Joonatan sanoi Daavidille: Mene rauhassa. Niin on, kuin me molemmat olemme vannoneet Herran nimeen ja sanoneet: 'Herra on todistaja meidän välillämme, minun ja sinun, ja minun jälkeläisteni ja sinun jälkeläistesi välillä iankaikkisesti.'

Biblia1776

42. Ja Jonatan sanoi Davidille: mene rauhaan, (ja muista) mitä me olemme vannoneet yhteen Herran nimeen ja sanoneet: Herra olkoon sinun ja minun vaiheellani, minun ja sinun siemenes vaiheella ijankaikkisesti!

CPR1642

42. Ja Jonathan sanoi Dawidille: mene rauhan ja muista mitä me olem wannonet yhteen HERran nimeen ja sanonet: HERra olcon sinun ja minun waihellan minun ja sinun siemenes waihella sen pitä pysymän ijancaickisest.







FI33/38

43. Sitten Daavid nousi ja lähti, mutta Joonatan palasi kaupunkiin.

Biblia1776

43. Ja hän nousi ja meni matkaansa; mutta Jonatan palasi kaupunkiin.

CPR1642

43. Ja Dawid nousi ja meni matcaans mutta Jonathan palais Caupungijn.







 

Valitse
luku

1 2 3
4 5 6
7 8 9
10 11 12
13 14 15
16 17 18
19 20 21
22 23 24
25 26 27
28 29 30
31