6 luku

Jeesus opettaa Nasaretissa, jossa häntä ylenkatsotaan 1 – 6; lähettää kaksitoista apostoliaan 6 – 13 Arveluja Jeesuksesta 14 – 16 Johannes Kastajan mestaus 17 – 29 Jeesus ravitsee viisituhatta miestä 30 – 44, kävelee veden päällä 45 – 52 ja parantaa sairaita Gennesaretissa 53 – 56.

1 Ja hän lähti sieltä ja meni kotikaupunkiinsa, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.

1 Hän lähti sieltä ja meni kotikaupunkiinsa, ja Hänen opetuslapsensa seurasivat Häntä.

1. Ja hän läksi sieltä ja meni isänsä maalle, ja hänen opetuslapsensa seurasivat häntä.

1. JA hän läxi sieldä ja meni Isäns maalle ja hänen Opetuslapsens seuraisit händä.

1. IA hen vlosmeni sielde ia tuli henen Isense maalle/ ia henen Opetuslapsens seurasit hende. (Ja hän ulos meni sieltä ja tuli hänen isänsä maalle/ ja hänen opetuslapsensa seurasit häntä.)

1. Καὶ ἐξῆλθε ἐκεῖθεν καὶ ἦλθεν εἰς τὴν πατρίδα ἑαυτοῦ· καὶ ἀκολουθοῦσιν αὐτῷ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ.

1. και εξηλθεν εκειθεν και ηλθεν εις την πατριδα αυτου και ακολουθουσιν αυτω οι μαθηται αυτου 1. kai ekselthen ekeithen kai elthen eis ten patrida aυtoυ kai akoloυthoυsin aυto oi mathetai aυtoυ

1 {Mat 9:27-34 Probably Capernaum.} {Mar 6:1-6a & Mat 13:54-58 Nazareth.}And he went out from there, and he came into his fatherland, and his disciples follow him.

1. And he went out from thence, and came into his own country; and his disciples follow him.

1. Und er ging aus von da und kam in seine Vaterstadt; und seine Jünger folgten ihm nach.

1. Y SALIÓ de allí, y vino a su tie- rra; y le siguieron sus discípulos.

1 Оттуда вышел Он и пришел в Свое отечество; за Ним следовали ученики Его.

2 Ja kun tuli sapatti, rupesi hän opettamaan synagoogassa; ja häntä kuullessaan monet hämmästyivät ja sanoivat: "Mistä tällä on kaikki tämä, ja mikä on se viisaus, joka on hänelle annettu? Ja mitä senkaltaiset voimalliset teot, jotka tapahtuvat hänen kättensä kautta?

2 Sapatin tultua Hän alkoi opettaa synagoogassa. Ja monet hämmästyivät kuunnellessaan ja sanoivat: "Mistä tällä on tämä? Ja mikä on se viisaus, joka on Hänelle annettu, *että niin suuria voimatekojakin tapahtuu* Hänen kättensä välityksellä?

2. Ja kuin sabbati tuli, rupesi hän synagogassa opettamaan; ja monta, jotka kuulivat, hämmästyivät, sanoen: kusta tällä nämät ovat? ja mikä viisaus hänelle annettu on, että myös senkaltaiset väkevät työt hänen kättensä kautta tapahtuvat?

2. Ja cuin Sabbathi oli rupeis hän Synagogas opettaman ja monda jotca cuulit hämmästyit sanoden: custa tällä nämät owat ? ja mikä wijsaus hänelle annettu on että sencaltaiset wäkewät työt hänen kättens cautta tapahtuwat ?

2. Ja quin Sabbathi Lehestui/ rupesi hen Sinagogas opettaman/ ia monda cwleuaista hämmestyit/ sanode'/ Custa telle nämet ouat? ia mike Wijsaus teme on/ quin henelle annettu on/ ia sencaltaiset auwudh henen kättens cautta tapachtuuat? (Ja kuin Sabbathi lähestyi/ rupesi hän synagogassa opettamaan/ ja monta kuulewaista hämmästyit/ sanoen/ Kusta tällä nämät owat? ja mika wiisaus tämä on/ kuin hänelle annettu on/ ja senkaltaiset awut hänen kättensä kautta tapahtuwat?)

2. καὶ γενομένου σαββάτου ἤρξατο ἐν τῇ συναγωγῇ διδάσκειν· καὶ πολλοὶ ἀκούοντες ἐξεπλήσσοντο λέγοντες· Πόθεν τούτῳ ταῦτα; καὶ τίς ἡ σοφία ἡ δοθεῖσα αὐτῷ, καὶ δυνάμεις τοιαῦται διὰ τῶν χειρῶν αὐτοῦ γίνονται;

2. και γενομενου σαββατου ηρξατο εν τη συναγωγη διδασκειν και πολλοι ακουοντες εξεπλησσοντο λεγοντες ποθεν τουτω ταυτα και τις η σοφια η δοθεισα αυτω οτι και δυναμεις τοιαυται δια των χειρων αυτου γινονται 2. kai genomenoυ saββatoυ erksato en te sυnagoge didaskein kai polloi akoυontes ekseplessonto legontes pothen toυto taυta kai tis e sofia e dotheisa aυto oti kai dυnameis toiaυtai dia ton cheiron aυtoυ ginontai

2 And (after) it became the Sabbath, he began to teach in the synagogue. And many hearing him were being astounded, saying, From where did this one (receive) these things? And what is the wisdom which was given to this man? And (how are) such miracles happening through his hands?

2. And when the sabbath day was come, he began to teach in the synagogue: and many hearing him were astonished, saying, From whence hath this man these things? and what wisdom is this which is given unto him, that even such mighty works are wrought by his hands?

2. Und da der Sabbat kam, hob er an zu lehren in ihrer Schule. Und viele, die es hörten, verwunderten sich seiner Lehre und sprachen: Woher kommt dem solches? Und was für Weisheit ist's, die ihm gegeben ist, und solche Taten, die durch seine Hände geschehen?

2. Y llegado el sábado, comenzó a enseñar en la sinagoga; y muchos oyéndole estaban atónitos, diciendo: ¿De dónde tiene éste estas cosas? ¿Y qué sabiduría es esta que le es dada, que tales maravillas son hechas por sus manos?

2 Когда наступила суббота, Он начал учить в синагоге; и многие слышавшие с изумлением говорили: откуда у Него это? что за премудрость дана Ему, и как такие чудеса совершаются руками Его?

3 Eikö tämä ole se rakentaja, Marian poika ja Jaakobin ja Jooseen ja Juudaan ja Simonin veli? Ja eivätkö hänen sisarensa ole täällä meidän parissamme?" Ja he loukkaantuivat häneen.

3 Eikö tämä ole se rakentaja, Marian poika ja Jaakobin ja Jooseen ja Juudaan ja Simonin veli? Ja eivätkö Hänen sisarensa ole täällä keskellämme?" Ja he loukkaantuivat Häneen.

3. Eikö tämä ole se seppä, Marian poika, Jakobin ja Joseen ja Juudaan ja Simonin veli? eikö myös hänen sisarensa ole tässä meidän kanssamme? ja he pahenivat hänessä.

3. Eikö tämä ole se seppä Marian poica Jacobin ja Josen ja Judan ja Simonin weli ? eikö myös hänen sisarens ole täsä meidän cansam ? Ja he pahenit hänesä.

3. Eikö teme se Seppe ole Marian poica/ Jacobin ia Josen ia Judan ia Simonan welij? Eikö mös henen Sisarens tesse meiden cansam ole? Ja he pahenit henen cauttans. (Eikö tämä se seppä ole Marian poika/ Jakobin ja Josen ja Judan ja Simonin weli? Eikö myös hänen sisarensa tässä meidän kanssamme ole? ja he pahenit hänen kauttansa.)

3. οὐχ οὗτός ἐστιν ὁ τέκτων, ὁ υἱὸς τῆς Μαρίας, ἀδελφὸς δὲ Ἰακώβου καὶ Ἰωσῆ καὶ Ἰούδα καὶ Σίμωνος; καὶ οὐκ εἰσὶν αἱ ἀδελφαὶ αὐτοῦ ὧδε πρὸς ἡμᾶς; καὶ ἐσκανδαλίζοντο ἐν αὐτῷ.

3. ουχ ουτος εστιν ο τεκτων ο υιος μαριας αδελφος δε ιακωβου και ιωση και ιουδα και σιμωνος και ουκ εισιν αι αδελφαι αυτου ωδε προς ημας και εσκανδαλιζοντο εν αυτω 3. oυch oυtos estin o tekton o υios marias adelfos de iakoβoυ kai iose kai ioυda kai simonos kai oυk eisin ai adelfai aυtoυ ode pros emas kai eskandalizonto en aυto

3 Is this not the carpenter, the son of Mary and brother of James and Joses and Jude and Simon? And are not his sisters here with us? And they were being offended at him.

3. Is not this the carpenter, the son of Mary, the brother of James, and Joses, and of Juda, and Simon? and are not his sisters here with us? And they were offended at him.

3. Ist er nicht der Zimmermann, Marias Sohn, und der Bruder des Jakobus und Joses und Judas und Simon? Sind nicht auch seine Schwestern allhier bei uns? Und sie ärgerten sich an ihm.

3. ¿No es éste el carpintero, hijo de María, hermano de Santiago, y de Joses, y de Júdas, y de Simón? ¿No están también aquí con nosotros sus hermanas? Y se escandalizaban en él.

3 Не плотник ли Он, сын Марии, брат Иакова, Иосии, Иуды и Симона? Не здесь ли, между нами, Егосестры? И соблазнялись о Нем.

4 Niin Jeesus sanoi heille: "Ei ole profeetta halveksittu muualla kuin kotikaupungissaan ja sukulaistensa kesken ja kodissaan".

4 Niin Jeesus sanoi heille: "Profeetta ei ole halveksittu paitsi kotikaupungissaan ja sukulaistensa kesken ja kotonaan."

4. Mutta Jesus sanoi heille: ei propheta muualla ole katsottu ylön kuin isänsä maalla ja lankoinsa seassa ja kotonansa.

4. Mutta Jesus sanoi heille: ei Prophetat mualla cadzota ylön cuin Isäns maalla ja langoins seas ja cotonans.

4. Mutta IesuS sanoi heille/ Ei ole Propheta ylencatzottu waa' henen Isense maalla/ ia langoins seasa/ ia omas perehesens. (Mutta Jesus sanoi heille/ Ei ole propheta ylenkatsottu waan hänen isänsä maalla/ ja lankojensa seassa/ ja omassa perheessänsä.)

4. ἔλεγε δὲ αὐτοῖς ὁ Ἰησοῦς ὅτι Οὐκ ἔστι προφήτης ἄτιμος εἰ μὴ ἐν τῇ πατρίδι αὐτοῦ καὶ ἐν τοῖς συγγενέσι καὶ ἐν τῇ οἰκίᾳ αὐτοῦ.

4. ελεγεν δε αυτοις ο ιησους οτι ουκ εστιν προφητης ατιμος ει μη εν τη πατριδι αυτου και εν τοις συγγενεσιν και εν τη οικια αυτου 4. elegen de aυtois o iesoυs oti oυk estin profetes atimos ei me en te patridi aυtoυ kai en tois sυggenesin kai en te oikia aυtoυ

4 But Jesus said to them, A prophet is not without honor, except in his fatherland and among (his own) relatives and in his own house.

4. But Jesus said unto them, A prophet is not without honour, but in his own country, and among his own kin, and in his own house.

4. Jesus aber sprach zu ihnen: Ein Prophet gilt nirgend weniger denn im Vaterland und daheim bei den Seinen.

4. Mas Jesús les decía: No hay profeta deshonrado sino en su tierra, y entre sus parientes, y en su casa.

4 Иисус же сказал им: не бывает пророк без чести, разве только в отечестве своем и у сродников и в доме своем.

5 Ja hän ei voinut siellä tehdä mitään voimallista tekoa, paitsi että paransi joitakuita sairaita panemalla kätensä heidän päälleen.

5 Eikä Hän voinut tehdä siellä yhtään voimatekoa, paitsi että paransi muutamia sairaita panemalla kätensä* heidän päälleen.

5. Ja ei hän voinut siellä yhtään väkevää työtä tehdä, vaan ainoastaan pani kätensä harvain sairasten päälle ja paransi heitä;

5. Ja ei hän woinut siellä yhtän wäkewätä työtä tehdä waan ainoastans pani kätens harwain sairasten päälle ja paransi heitä.

5. Ja ei hen woinut sielle ychten auwua tehdä/ waan ette hen haruain sairasten päle kätens pani/ ia paransi heijet/ (Ja ei hän woinut siellä yhtään awua tehdä/ waan että hän harwain sairasten päälle kätensä pani/ ja paransi heidät.)

5. καὶ οὐκ ἠδύνατο ἐκεῖ οὐδεμίαν δύναμιν ποιῆσαι, εἰ μὴ ὀλίγοις ἀρρώστοις ἐπιθεὶς τὰς χεῖρας ἐθεράπευσε·

5. και ουκ ηδυνατο εκει ουδεμιαν δυναμιν ποιησαι ει μη ολιγοις αρρωστοις επιθεις τας χειρας εθεραπευσεν 5. kai oυk edυnato ekei oυdemian dυnamin poiesai ei me oligois arrostois epitheis tas cheiras etherapeυsen

5 And he was not able to do any miracle there, except that he laid his hands upon a few who were sick and healed them.

5. And he could there do no mighty work, save that he laid his hands upon a few sick folk, and healed them.

5. Und er konnte allda nicht eine einzige Tat tun; außer wenig Siechen legte er die Hände auf und heilte sie.

5. Y no pudo allí hacer alguna maravilla: solamente que sanó unos pocos enfermos, poniendo sobre ellos las manos.

5 И не мог совершить там никакого чуда, только на немногих больных возложив руки, исцелил их .

6 Ja hän ihmetteli heidän epäuskoansa. Ja hän vaelsi ympäristössä, kulkien kylästä kylään, ja opetti.

6 Ja Hän ihmetteli heidän epäuskoaan. Niin Hän vaelsi ympärillä olevissa kylissä opettaen.

6. Ja ihmetteli heidän epäuskoansa. Ja hän vaelsi ympäri kyliä, opettain ympäristöllä,

6. Ja ihmetteli heidän epäuscoans. Ja hän waelsi ymbärins kyliä opettain ymbäristöllä.

6. ia imechteli heiden epeuskoans. Ja hen ymberinswaelsi caicki käsin Kyläin cautta opettade'. (ja ihmetteli heidän epäuskoansa. Ja hän ympärinsä waelsi kaikki käsin kyläin kautta opettaen.)

6. καὶ ἐθαύμαζε διὰ τὴν ἀπιστίαν αὐτῶν. Καὶ περιῆγε τὰς κώμας κύκλῳ διδάσκων.

6. και εθαυμαζεν δια την απιστιαν αυτων και περιηγεν τας κωμας κυκλω διδασκων 6. kai ethaυmazen dia ten apistian aυton kai periegen tas komas kυklo didaskon

6 And he was marveling because of their unbelief. {Mar 6:6b-13 & Mat 9:35-10:42 & Luk 9:1-6 Third circuit of Galilee.}And he was proceeding around the villages in a circle, teaching.

6. And he marvelled because of their unbelief. And he went round about the villages, teaching.

6. Und er verwunderte sich ihres Unglaubens. Und er ging umher in die Flecken im Kreis und lehrte sie.

6. Y estaba maravillado de la incredulidad de ellos; y rodeaba las aldeas de al derredor enseñando.

6 И дивился неверию их; потом ходил по окрестным селениям и учил.

7 Ja hän kutsui tykönsä ne kaksitoista ja alkoi lähettää heitä kaksittain ja antoi heille vallan saastaisia henkiä vastaan.

7 Hän kutsui luokseen ne kaksitoista ja alkoi lähettää heitä kaksittain. Ja Hän antoi heille vallan saastaisia henkiä vastaan.

7. Ja kutsui ne kaksitoistakymmentä, ja rupesi niitä kaksin ja kaksin lähettämään, ja antoi heille voiman saastaisia henkiä vastaan.

7. JA cudzui ne caxitoistakymmendä ja rupeis nijtä caxin ja caxin lähettämän ja andoi heille woiman saastaisia hengiä wastan.

7. Ja hen cutzui ne caxitoistakymende/ ia rupeis ne caxin ia caxin lehettemen/ ia annoi heille woiman sastaisi Hengi wastoin. (Ja hän kutsui ne kaksitoistakymmentä/ ja rupesi ne kaksin ja kaksin lähettämän/ ja antoi heille woiman saastaisia henkiä wastaan.)

7. Καὶ προσκαλεῖται τοὺς δώδεκα, καὶ ἤρξατο αὐτοὺς ἀποστέλλειν δύο δύο, καὶ ἐδίδου αὐτοῖς ἐξουσίαν τῶν πνευμάτων τῶν ἀκαθάρτων,

7. και προσκαλειται τους δωδεκα και ηρξατο αυτους αποστελλειν δυο δυο και εδιδου αυτοις εξουσιαν των πνευματων των ακαθαρτων 7. kai proskaleitai toυs dodeka kai erksato aυtoυs apostellein dυo dυo kai edidoυ aυtois eksoυsian ton pneυmaton ton akatharton

7 And he calls to him the twelve and began to send them out two (by) two, and he was giving them authority over the unclean spirits;

7. And he called unto him the twelve, and began to send them forth by two and two; and gave them power over unclean spirits;

7. Und er berief die Zwölf und hob an und sandte sie je zwei und zwei und gab ihnen Macht über die unsauberen Geister,

7. Y llamó a los doce, y comenzó a enviarlos de dos en dos, y les dió potestad sobre los espíritus inmundos;

7 И, призвав двенадцать, начал посылать их по два, и дал им власть над нечистыми духами.

8 Ja hän sääti heille, etteivät saaneet ottaa matkalle muuta kuin ainoastaan sauvan; ei leipää, ei laukkua, ei rahaa vyöhönsä.

8 Hän kielsi heitä ottamasta matkaan mitään paitsi pelkästään sauvan — *ei laukkua, ei leipää*, ei rahaa vyöhön,

8. Ja kielsi heitä mitään ottamasta tielle, mutta ainoasti sauvan, ei evässäkkiä, ei leipää, ei rahaa kukkaroon;

8. Ja kielsi heitä mitän ottamast tielle cansans mutta ainoastans sauwan ei lauckua ei leipä ei raha cuckaroon mutta oleman kengäs:

8. Ja hen kielsi heite miten ottamasta tielle cansans/ mutta waa' sauuan. Ei prentzelite/ ei leipe/ ei raha cuckarosa/ mutta olema' kengese/ (Ja hän kielsi heitä mitään ottamasta tielle kanssansa/ mutta waan sauwan. Ei prentzelitä/ ei leipää/ ei rahaa kukkarossa/ mutta olemaan kengissä/)

8. καὶ παρήγγειλεν αὐτοῖς ἵνα μηδὲν αἴρωσιν εἰς ὁδὸν εἰ μὴ ῥάβδον μόνον, μὴ πήραν, μὴ ἄρτον, μὴ εἰς τὴν ζώνην χαλκόν,

8. και παρηγγειλεν αυτοις ινα μηδεν αιρωσιν εις οδον ει μη ραβδον μονον μη πηραν μη αρτον μη εις την ζωνην χαλκον 8. kai pareggeilen aυtois ina meden airosin eis odon ei me raβdon monon me peran me arton me eis ten zonen chalkon

8 and he commanded them in order that they should take nothing *for the journey, except only a staff; no knapsack, no bread, no brass (coins) in the belt;

8. And commanded them that they should take nothing for their journey, save a staff only; no scrip, no bread, no money in their purse:

8. und gebot ihnen, daß sie nichts bei sich trügen auf dem Wege denn allein einen Stab, keine Tasche, kein Brot, kein Geld im Gürtel,

8. Y les mandó que no llevasen nada para el camino, sino solamente un bordón; ni alforja, ni pan, ni dinero en la bolsa;

8 И заповедал им ничего не брать в дорогу, кроме одного посоха: ни сумы, ни хлеба, ни меди в поясе,

9 He saivat kuitenkin sitoa paula-anturat jalkaansa; "mutta älkää pukeko kahta ihokasta yllenne".

9 kuitenkin paula-anturat jalkaan sidottuina — *eivätkä he saaneet pukea kahta ihokasta ylleen*.

9. Mutta olemaan kengässä, ja ettei he pukisi kahta hametta yllensä.

9. Ja ettei he pukis cahta hametta päällens.

9. ia ettei he pukisi cachta hametta. (ja ettei he pukisi kahta hametta.)

9. ἀλλ’ ὑποδεδεμένους σανδάλια, καὶ μὴ ἐνδεδύσθαι δύο χιτῶνας.

9. αλλ υποδεδεμενους σανδαλια και μη {VAR1: ενδυσησθε } {VAR2: ενδυσασθαι } δυο χιτωνας 9. all υpodedemenoυs sandalia kai me {VAR1: endυsesthe } {VAR2: endυsasthai } dυo chitonas

9 but (only) tied on sandals, also do° not clothe yourselves with two tunics.

9. But be shod with sandals; and not put on two coats.

9. aber wären geschuht, und daß sie nicht zwei Röcke anzögen.

9. Mas que calzasen sandalias; y no vistiesen dos ropas.

9 но обуваться в простую обувь и не носить двух одежд.

10 Ja hän sanoi heille: "Missä tulette taloon, jääkää siihen, kunnes lähdette pois siltä paikkakunnalta.

10 Ja Hän sanoi heille: "Missä tulette taloon, majailkaa siinä, kunnes lähdette sieltä."

10. Ja hän sanoi heille: kussa ikänä te huoneeseen menette sisälle, niin olkaat siinä, niinkauvan kuin te sieltä menette pois.

10. Ja hän sanoi heille: cuhunga huonesen te tuletta nijn olcat sijnä nijncauwan cuin te sieldä menette pois.

10. Ja hen sanoi heille/ Cuhunga honesen te siselle tuletta/ sijne te olcat/ nincauuan quin te sielde poismenette. (Ja hän sanoi heille/ Kuhunka huoneeseen te sisälle tulette/ siinä te olkaat/ niinkauan kuin te sieltä pois menette.)

10. καὶ ἔλεγεν αὐτοῖς· Ὅπου ἐὰν εἰσέλθητε εἰς οἰκίαν, ἐκεῖ μένετε ἕως ἂν ἐξέλθητε ἐκεῖθεν·

10. και ελεγεν αυτοις οπου εαν εισελθητε εις οικιαν εκει μενετε εως αν εξελθητε εκειθεν 10. kai elegen aυtois opoυ ean eiselthete eis oikian ekei menete eos an ekselthete ekeithen

10 And he said to them, Wherever you° enter into a house, abide° there until you° should go from there.

10. And he said unto them, In what place soever ye enter into an house, there abide till ye depart from that place.

10. Und sprach zu ihnen: Wo ihr in ein Haus gehen werdet, da bleibet bis ihr von dannen zieht.

10. Y les decía: En cualquier casa que entrareis, posád allí hasta que salgáis de aquel lugar.

10 И сказал им: если где войдете в дом, оставайтесь в нем, доколе не выйдете из того места.

11 Ja missä paikassa teitä ei oteta vastaan eikä teitä kuulla, sieltä menkää pois ja pudistakaa tomu jalkojenne alta, todistukseksi heille. (Totisesti sanon teille: Sodoman ja Gomorran on tuomiopäivänä helpompi kuin sen kaupungin.)"

11 *Ketkä tahansa eivät* ota teitä vastaan eivätkä kuuntele teitä, sieltä lähtekää pois ja pudistakaa tomu jalkojenne alta todistukseksi heille. (Totisesti sanon teille: Sodoman ja Gomorran on tuomiopäivänä helpompi kuin sen kaupungin.)"

11. Ja jotka ei teitä vastaan ota, eikä kuule teitä, niin menkäät pois sieltä ja pyyhkikäät tomu, joka teidän jalkainne alla on, heille todistukseksi. Totisesti sanon minä teille: Sodomalle ja Gomorralle on tuomiopäivänä huokiampi kuin sille kaupungille.

11. Ja jotca ei teitä hywäile eikä cuule nijn mengät pois sieldä ja pyhkikät tomukin cuin teidän jalcain alla on heille todistuxexi. Totisest sanon minä teille: Sodomalle ja Gomorralle on duomio päiwänä huokiambi cuin sille Caupungille.

11. Ja cutca ei teite wastanrupe/ eike cwle teite/ Nin vlosmenget sielde/ ia pyhckiket tomu/ quin teiden ialcain alla on/ todhistoxexi heiden ylitzens. Totisesta sanon mine teille/ Että Sodoman ia Gomorran tulepi Domio peiuen hookiambi/ quin sille Caupungille. (Ja kutka ei teitä wastaan rupeaa/ eikä kuule teitä/ Niin ulos menkäät sieltä/ ja pyyhkikäät tomu/ kuin teidän jalkain alla on/ todistukseksi heidän ylitsensä. Totisesti sanon minä teille/ Että Sodoman ja Gomorran tuleepi tuomiopäiwän huokeampi/ kuin sille kaupungilla.)

11. καὶ ὅσοι ἐὰν μὴ δέξωνται ὑμᾶς μηδὲ ἀκούσωσιν ὑμῶν, ἐκπορευόμενοι ἐκεῖθεν ἐκτινάξατε τὸν χοῦν τὸν ὑποκάτω τῶν ποδῶν ὑμῶν εἰς μαρτύριον αὐτοῖς· ἀμὴν λέγω ὑμῖν, ἀνεκτότερον ἔσται Σοδόμοις ἢ Γομόρροις ἐν ἡμέρᾳ κρίσεως ἢ τῇ πόλει ἐκείνῃ.

11. και οσοι αν μη δεξωνται υμας μηδε ακουσωσιν υμων εκπορευομενοι εκειθεν εκτιναξατε τον χουν τον υποκατω των ποδων υμων εις μαρτυριον αυτοις αμην λεγω υμιν ανεκτοτερον εσται σοδομοις η γομορροις εν ημερα κρισεως η τη πολει εκεινη 11. kai osoi an me deksontai υmas mede akoυsosin υmon ekporeυomenoi ekeithen ektinaksate ton choυn ton υpokato ton podon υmon eis martυrion aυtois amen lego υmin anektoteron estai sodomois e gomorrois en emera kriseos e te polei ekeine

11 And as many as may not accept you°, nor may not hear you°, (while) traveling out from there, shake-off° the dirt which is underneath your° feet *for a testimony to them. Assuredly, I am saying to you°, It will be more tolerable for Sodom or Gomorrah in (the) day of judgment than for that city.

11. And whosoever shall not receive you, nor hear you, when ye depart thence, shake off the dust under your feet for a testimony against them. Verily I say unto you, It shall be more tolerable for Sodom and Gomorrha in the day of judgment, than for that city.

11. Und welche euch nicht aufnehmen noch hören, da gehet von dannen heraus und schüttelt den Staub ab von euren Füßen zu einem Zeugnis über sie. Ich sage euch wahrlich: Es wird Sodom und Gomorrha am Jüngsten Gericht erträglicher gehen denn solcher Stadt.

11. Y todos aquellos que no os recibieren, ni os oyeren, saliendo de allí, sacudíd el polvo que está debajo de vuestros piés en testimonio contra ellos. De cierto os digo, que más tolerable será el castigo de Sodoma, o de Gomorra en el día del juicio, que él de aquella ciudad.

11 И если кто не примет вас и не будет слушать вас, то, выходя оттуда, отрясите прах от ног ваших, во свидетельство на них. Истинно говорю вам: отраднее будет Содому и Гоморре в день суда, нежели тому городу.

12 Niin he lähtivät ja saarnasivat, että oli tehtävä parannus.

12 Niin he lähtivät ja saarnasivat, että oli tehtävä mielenmuutos.

12. Ja he läksivät ulos ja saarnasivat, että he parannuksen tekisivät,

12. Ja he läxit ja saarnaisit parannusta tekemän.

12. Ja he vloslexit ia sarnasit että heiden piti parannosta tekemen. (Ja he ulosläksit ja saarnasit että heidän piti parannusta tekemään.)

12. Καὶ ἐξελθόντες ἐκήρυσσον ἵνα μετανοήσωσι,

12. και εξελθοντες εκηρυσσον ινα μετανοησωσιν 12. kai ekselthontes ekerυsson ina metanoesosin

12 And they, (the twelve), went out and were preaching in order that they (all) should repent.

12. And they went out, and preached that men should repent.

12. Und sie gingen aus und predigten, man sollte Buße tun,

12. Y saliendo predicaban, que se arrepintiesen los hombres.

12 Они пошли и проповедывали покаяние;

13 Ja he ajoivat ulos monta riivaajaa ja voitelivat monta sairasta öljyllä ja paransivat heidät.

13 Ja he ajoivat ulos monta riivaajaa ja voitelivat monta sairasta öljyllä ja paransivat heidät.

13. Ja ajoivat ulos monta perkelettä, ja voitelivat öljyllä monta sairasta, ja paransivat.

13. Ja ajoit ulos monda Perkelettä ja woitelit öljyllä monda sairasta ja paransit.

13. Ja monda Perkelette he vlosaioit/ ia he woitelit * öliolla monda sairasta/ ia paransit. (Ja monta perkelettä he ulos ajoit/ ja he woitelit öljyllä monta sairasta/ ja paransit.)

13. καὶ δαιμόνια πολλὰ ἐξέβαλλον, καὶ ἤλειφον ἐλαίῳ πολλοὺς ἀρρώστους καὶ ἐθεράπευον.

13. και δαιμονια πολλα εξεβαλλον και ηλειφον ελαιω πολλους αρρωστους και εθεραπευον 13. kai daimonia polla ekseβallon kai eleifon elaio polloυs arrostoυs kai etherapeυon

13 And they were casting out many demons and anointing many with oil who were sick and healing them. {Mar 6:14-29 & Mat 14:1-12 & Luk 9:7-9.}

13. And they cast out many devils, and anointed with oil many that were sick, and healed them.

13. und trieben viele Teufel aus und salbten viele Sieche mit Öl und machten sie gesund.

13. Y echaban fuera muchos demonios, y ungían con aceite a muchos enfermos, y sanaban.

13 изгоняли многих бесов и многих больных мазали масломи исцеляли.

14 Ja kuningas Herodes sai kuulla hänestä, sillä hänen nimensä oli tullut tunnetuksi, ja ihmiset sanoivat: "Johannes Kastaja on noussut kuolleista, ja sentähden nämä voimat hänessä vaikuttavat".

14 Kuningas Herodes kuuli Hänestä — sillä Hänen nimensä oli tullut tunnetuksi — ja *Herodes sanoi*: "Johannes Kastaja on noussut kuolleista, ja sen vuoksi nämä voimat vaikuttavat Hänessä."

14. Ja kuningas Herodes sai sen kuulla (sillä hänen nimensä oli jo julistettu), ja sanoi: Johannes, joka kastoi, on noussut kuolleista, ja sentähden voimat vaikuttavat hänessä.

14. JA Cuningas Herodes sai sen cuulla ( sillä hänen nimens oli jo julistettu ) ja sanoi: Johannes joca casti on nosnut cuolleista ja sentähden woima waicutta hänesä.

14. Ja Kuningas Herodes saij sen cwlla (sille henen Nimense oli io iulghistettu) ia hen sanoi/ Se Johannes ioca castoi/ on ylesnosnudh coolluista/ ia sentehden auwudh waickuttauat hänese. (Ja kuningas Herodes sai sen kuulla (sillä hänen nimensä oli jo julkistettu) ja hän sanoi/ Se Johannes joka kastoi/ on ylösnoussut kuolleista/ ja sentähden awut waikuttawat hänessä.)

14. Καὶ ἤκουσεν ὁ βασιλεὺς Ἡρῴδης· φανερὸν γὰρ ἐγένετο τὸ ὄνομα αὐτοῦ· καὶ ἔλεγεν ὅτι Ἰωάννης ὁ βαπτίζων ἐκ νεκρῶν ἠγέρθη, καὶ διὰ τοῦτο ἐνεργοῦσιν αἱ δυνάμεις ἐν αὐτῷ.

14. και ηκουσεν ο βασιλευς ηρωδης φανερον γαρ εγενετο το ονομα αυτου και ελεγεν οτι ιωαννης ο βαπτιζων εκ νεκρων ηγερθη και δια τουτο ενεργουσιν αι δυναμεις εν αυτω 14. kai ekoυsen o βasileυs erodes faneron gar egeneto to onoma aυtoυ kai elegen oti ioannes o βaptizon ek nekron egerthe kai dia toυto energoυsin ai dυnameis en aυto

14 And King Herod heard (of this); for* his name had become apparent and he said, John, the one who immerses*, was raised from the dead and because of this, these powers are working in him.

14. And king Herod heard of him; (for his name was spread abroad:) and he said, That John the Baptist was risen from the dead, and therefore mighty works do shew forth themselves in him.

14. Und es kam vor den König Herodes (denn sein Name war nun bekannt) und er sprach: Johannes der Täufer ist von den Toten auferstanden, darum tut er solche Taten.

14. Y oyó el rey Heródes la fama de Jesús, porque su nombre era hecho notorio, y dijo: Juan el Bautista ha resucitado de los muertos; y por tanto virtudes obran en él.

14 Царь Ирод, услышав об Иисусе , - ибо имя Его стало гласно, - говорил: это Иоанн Креститель воскрес из мертвых, и потому чудеса делаются им.

15 Mutta toiset sanoivat: "Se on Elias"; toiset taas sanoivat: "Se on profeetta, niinkuin joku muukin profeetoista".

15 [Mutta] toiset sanoivat: "Hän on Elia." Toiset taas sanoivat: "Hän on profeetta (tai) niin kuin joku* profeetoista."

15. Muut sanoivat: se on Elias: mutta toiset sanoivat: se on propheta, taikka niinkuin joku prophetaista.

15. Muutamat sanoit: se on Elias: mutta muutamat sanoit: se on yxi Propheta taicka nijncuin jocu Prophetaista.

15. Mutamat sanoit/ Se on Elias/ mutta monicahdat sanoit/ Se on yxi Propheta/ taicka ninquin yxi Prophetaista. (Muutamat sanoit/ Se on Elias/ mutta monikahdat sanoit/ Se on yksi propheta/ taikka niinkuin yksi prophetaista.)

15. ἄλλοι ἔλεγον ὅτι Ἠλίας ἐστίν· ἄλλοι δὲ ἔλεγον ὅτι προφήτης ὡς εἷς τῶν προφητῶν.

15. αλλοι ελεγον οτι ηλιας εστιν αλλοι δε ελεγον οτι προφητης εστιν η ως εις των προφητων 15. alloi elegon oti elias estin alloi de elegon oti profetes estin e os eis ton profeton

15 Others were saying, He is Elijah. But others were saying, He is a prophet, like one of the prophets (of old.)

15. Others said, That it is Elias. And others said, That it is a prophet, or as one of the prophets.

15. Etliche aber sprachen: Er ist Elia; etliche aber: Er ist ein Prophet oder einer von den Propheten.

15. Otros decían: Elías es. Y otros decían: Profeta es; o alguno de los profetas.

15 Другие говорили: это Илия, а иные говорили: это пророк, или как один из пророков.

16 Mutta kun Herodes sen kuuli, sanoi hän: "Johannes, jonka minä mestautin, on noussut kuolleista".

16 Mutta tämän kuultuaan Herodes sanoi: "(Hän on) Johannes, jonka mestautin. (Hän) on noussut kuolleista."

16. Mutta kuin Herodes se kuuli, sanoi hän: se on Johannes, jonka kaulan minä annoin leikata, hän on kuolleista noussut.

16. Cosca Herodes sen cuuli sanoi hän: se on Johannes jonga caulan minä annoin leicata hän on cuolleista nosnut.

16. Coska nyt Herodes sen cwli/ sanoi hen. Se on se Johannes ionga mine caulan leickautin/ se on coolleista ylesnosnudh. (Koska nyt Herodes sen kuuli/ sanoi hän. Se on se Johannes jonka minä kaulan leikkautin/ se on kuolleista ylösnoussut.)

16. ἀκούσας δὲ ὁ Ἡρῴδης εἶπεν ὅτι Ὃν ἐγὼ ἀπεκεφάλισα Ἰωάννην, οὗτός ἐστιν· αὐτὸς ἠγέρθη ἐκ νεκρῶν.

16. ακουσας δε ο ηρωδης ειπεν οτι ον εγω απεκεφαλισα ιωαννην ουτος εστιν αυτος ηγερθη εκ νεκρων 16. akoυsas de o erodes eipen oti on ego apekefalisa ioannen oυtos estin aυtos egerthe ek nekron

16 But having heard (of it), Herod said, John, whom I beheaded, it is he, he was raised from the dead.

16. But when Herod heard thereof, he said, It is John, whom I beheaded: he is risen from the dead.

16. Da es aber Herodes hörte, sprach er: Es ist Johannes, den ich enthauptet habe; der ist von den Toten auferstanden.

16. Y oyéndolo Heródes, dijo: Este es Juan el que yo degollé: él ha resucitado de los muertos.

16 Ирод же, услышав, сказал: это Иоанн, которого я обезглавил; он воскрес из мертвых.

17 Sillä hän, Herodes, oli lähettänyt ottamaan kiinni Johanneksen, sitonut ja pannut hänet vankeuteen veljensä Filippuksen vaimon, Herodiaan, tähden. Sillä Herodes oli nainut hänet,

17 Sillä Herodes oli itse lähettänyt ottamaan kiinni Johanneksen ja oli kahlehtinut hänet vankilaan veljensä Filippuksen vaimon Herodiaan vuoksi, sillä Herodes* oli nainut hänet.

17. Sillä Herodes oli lähettänyt Johannesta ottamaan kiinni, ja pani hänen torniin, Herodiaksen, veljensä Philippuksen emännän tähden, jonka hän oli nainut.

17. Sillä Herodes oli lähettänyt Johannest ottaman kijnni ja pani hänen tornihin Herodiaxen hänen weljens Philippuxen emännän tähden jonga hän oli nainut.

17. Sille se Herodes oli lehettenyt Houi Johannest kijniottaman/ ia oli pannut henen tornihin/ Herodiasen tähden/ henen weliens Philippusen Emenen/ sille hen oli henen nainudh. (Sillä se Herodes oli lähettänyt howin Johannesta kiinniottamaan/ ja oli pannut hänen tornihin/ Herodiasen tähden/ hänen weljensä Philippuksen emännän/ sillä hän oli hänen nainut.)

17. αὐτὸς γὰρ ὁ Ἡρῴδης ἀποστείλας ἐκράτησε τὸν Ἰωάννην καὶ ἔδησεν αὐτὸν ἐν φυλακῇ διὰ Ἡρῳδιάδα τὴν γυναῖκα Φιλίππου τοῦ ἀδελφοῦ αὐτοῦ ὅτι αὐτὴν ἐγάμησεν.

17. αυτος γαρ ο ηρωδης αποστειλας εκρατησεν τον ιωαννην και εδησεν αυτον εν τη φυλακη δια ηρωδιαδα την γυναικα φιλιππου του αδελφου αυτου οτι αυτην εγαμησεν 17. aυtos gar o erodes aposteilas ekratesen ton ioannen kai edesen aυton en te fυlake dia erodiada ten gυnaika filippoυ toυ adelfoυ aυtoυ oti aυten egamesen

17 For* Herod himself (had) sent forth and took-hold of John and bound him in prison because of Herodias, his brother Philip’s wife, because he (had) married her.

17. For Herod himself had sent forth and laid hold upon John, and bound him in prison for Herodias' sake, his brother Philip's wife: for he had married her.

17. Er aber, Herodes, hatte ausgesandt und Johannes gegriffen und ins Gefängnis gelegt um der Herodias willen, seines Bruders Philippus Weib; denn er hatte sie gefreit.

17. Porque el mismo Heródes había enviado y prendido a Juan, y le había aprisionado en la cárcel a causa de Herodías, mujer de Felipe su hermano; porque la había tomado por mujer.

17 Ибо сей Ирод, послав, взял Иоанна и заключил его в темницу за Иродиаду, жену Филиппа, брата своего, потому что женился на ней.

18 ja Johannes oli sanonut Herodekselle: "Sinun ei ole lupa pitää veljesi vaimoa".

18 Johannes oli näet sanonut Herodekselle: "Sinun ei ole lupa pitää veljesi vaimoa."

18. Sillä Johannes oli Herodekselle sanonut: ei sinulle ole luvallista pitää veljes emäntää.

18. Sillä Johannes oli Herodexelle sanonut: ei sowi sinun pitä weljes emändätä.

18. Mutta Johannes oli sanonut Herodesel/ Ei soui sinun pite sinun welies Emende. (Mutta Johannes oli sanonut Herodekselle/ Ei sowi sinun pitää sinun weljesi emäntää.)

18. ἔλεγε γὰρ ὁ Ἰωάννης τῷ Ἡρῴδῃ ὅτι Οὐκ ἔξεστί σοι ἔχειν τὴν γυναῖκα τοῦ ἀδελφοῦ σου.

18. ελεγεν γαρ ο ιωαννης τω ηρωδη οτι ουκ εξεστιν σοι εχειν την γυναικα του αδελφου σου 18. elegen gar o ioannes to erode oti oυk eksestin soi echein ten gυnaika toυ adelfoυ soυ

18 For* John said to Herod, ‘It is not legal for you to have your brother’s wife.’

18. For John had said unto Herod, It is not lawful for thee to have thy brother's wife.

18. Johannes aber sprach zu Herodes: Es ist nicht recht, daß du deines Bruders Weib habest.

18. Porque Juan decía a Heródes: No te es lícito tener la mujer de tu hermano.

18 Ибо Иоанн говорил Ироду: не должно тебе иметь жену брата твоего.

19 Ja Herodias piti vihaa häntä vastaan ja tahtoi tappaa hänet, mutta ei voinut.

19 Niin Herodias nousi* häntä vastaan ja tahtoi tappaa hänet, mutta ei voinut.

19. Ja Herodias väijyi häntä, ja tahtoi häntä tappaa; mutta ei hän saanut.

19. Ja Herodias wäijyi händä tappaxens mutta ei hän saanut.

19. Nin Herodias wäijyi hende/ ia tachtoi henen tappa/ eike woinut. (Niin Herodias wäijyi häntä/ ja tahtoi hänen tappaa/ eikä woinut.)

19. ἡ δὲ Ἡρῳδιὰς ἐνεῖχεν αὐτῷ καὶ ἤθελεν αὐτὸν ἀποκτεῖναι, καὶ οὐκ ἠδύνατο·

19. η δε ηρωδιας ενειχεν αυτω και ηθελεν αυτον αποκτειναι και ουκ ηδυνατο 19. e de erodias eneichen aυto kai ethelen aυton apokteinai kai oυk edυnato

19 But Herodias was holding it against him. And she was willing to kill him and was not able;

19. Therefore Herodias had a quarrel against him, and would have killed him; but she could not:

19. Herodias aber stellte ihm nach und wollte ihn töten, und konnte nicht.

19. Por tanto Herodías le tenía ojeriza, y deseaba matarle; mas no podía;

19 Иродиада же, злобясь на него, желала убить его; но не могла.

20 Sillä Herodes pelkäsi Johannesta, koska tiesi hänet vanhurskaaksi ja pyhäksi mieheksi, ja suojeli häntä. Ja kun hän kuunteli häntä, tuli hän epäröivälle mielelle monesta asiasta; ja hän kuunteli häntä mielellään.

20 Sillä Herodes pelkäsi Johannesta, koska tiesi hänet vanhurskaaksi ja pyhäksi mieheksi, ja suojeli häntä ja kuunnellessaan häntä, hän *teki moninaisia*. Ja hän kuunteli häntä mielellään.

20. Sillä Herodes pelkäsi Johannesta, että hän tiesi hänen hurskaaksi ja pyhäksi mieheksi, ja otti vaarin hänestä, ja kuuli häntä monessa asiassa, ja kuulteli häntä mielellänsä.

20. Sillä Herodes pelkäis Johannest että hän tiesi hänen hurscaxi ja pyhäxi miehexi ja otti waarin hänestä ja cuuli händä mones asias ja cuuldeli händä mielelläns.

20. Sille Herodes pelkesi Johannest/ tieten henen oleuan hurskan miehen ia pyhen/ ia otti uarin heneste/ ia cwli henen monisa Asijoisa/ ia kernasti cwldeli hende. (Sillä Herodes pelkäsi Johannesta/ tietäen hänen olewan hurskaan miehen ja pyhän/ ja otti waarin hänestä/ ja kuuli hänen monissa asioissa/ ja kernaasti kuunteli häntä.)

20. ὁ γὰρ Ἡρῴδης ἐφοβεῖτο τὸν Ἰωάννην, εἰδὼς αὐτὸν ἄνδρα δίκαιον καὶ ἅγιον, καὶ συνετήρει αὐτόν καὶ ἀκούσας αὐτοῦ πολλὰ ἐποίει καὶ ἡδέως αὐτοῦ ἤκουε.

20. ο γαρ ηρωδης εφοβειτο τον ιωαννην ειδως αυτον ανδρα δικαιον και αγιον και συνετηρει αυτον και ακουσας αυτου πολλα εποιει και ηδεως αυτου ηκουεν 20. o gar erodes efoβeito ton ioannen eidos aυton andra dikaion kai agion kai sυneterei aυton kai akoυsas aυtoυ polla epoiei kai edeos aυtoυ ekoυen

20 for* Herod feared John, knowing him (to be) a righteous and holy man, and was protecting him. And having heard him, he was doing many things, and was gladly hearing him, (often).

20. For Herod feared John, knowing that he was a just man and an holy, and observed him; and when he heard him, he did many things, and heard him gladly.

20. Herodes aber fürchtete Johannes; denn er wußte, daß er ein frommer und heiliger Mann war; und verwahrte ihn und gehorchte ihm in vielen Sachen und hörte ihn gern.

20. Porque Heródes temía a Juan, conociéndole por varón justo y santo; y le tenía respeto, y obedeciéndole hacía muchas cosas; y le oía de buena gana.

20 Ибо Ирод боялся Иоанна, зная, что он муж праведный и святой, и берег его; многое делал, слушаясь его, и с удовольствием слушал его.

21 Niin tuli sopiva päivä, kun Herodes syntymäpäivänään piti pitoja ylimyksilleen ja sotapäälliköille ja Galilean ensimmäisille miehille.

21 Niin tuli sopiva päivä, kun Herodes syntymäpäivänään järjesti pidot ylimyksilleen ja sotapäälliköille ja Galilean ensimmäisille miehille.

21. Ja kuin sovelias päivä tuli, että Herodes syntymäpäivänänsä teki ehtoollisen ylimmäisillensä ja päämiehille ja esimiehille Galileassa,

21. JA cosca sowelias päiwä tuli että Herodes syndymä päiwänäns teki ehtolisen ylimmäisillens ja Päämiehille ja esimiehille Galileas

21. Ja coska souelias peiue tuli/ että Herodes Syndyme peiuens päle/ Echtolisen teki nijnen ylimeisten ia Pämiesten ia Sangariten Galileas/ (Ja koska sowelias päiwä tuli/ että Herodes syntymäpäiwänsä päälle/ Ehtoollisen teki niiden ylimmäisten ja päämiesten ja sankarien Galileassa/)

21. καὶ γενομένης ἡμέρας εὐκαίρου, ὅτε Ἡρῴδης τοῖς γενεσίοις αὐτοῦ δεῖπνον ἐποίει τοῖς μεγιστᾶσιν αὐτοῦ καὶ τοῖς χιλιάρχοις καὶ τοῖς πρώτοις τῆς Γαλιλαίας,

21. και γενομενης ημερας ευκαιρου οτε ηρωδης τοις γενεσιοις αυτου δειπνον εποιει τοις μεγιστασιν αυτου και τοις χιλιαρχοις και τοις πρωτοις της γαλιλαιας 21. kai genomenes emeras eυkairoυ ote erodes tois genesiois aυtoυ deipnon epoiei tois megistasin aυtoυ kai tois chiliarchois kai tois protois tes galilaias

21 And (when) it became an opportune day, (along) with his birthday, when Herod made* a supper to his great-men and the commanders, and the foremost (men) of Galilee;

21. And when a convenient day was come, that Herod on his birthday made a supper to his lords, high captains, and chief estates of Galilee;

21. Und es kam ein gelegener Tag, daß Herodes auf seinen Jahrestag ein Abendmahl gab den Obersten und Hauptleuten und Vornehmsten in Galiläa.

21. Y viniendo un día oportuno, en que Heródes, en la fiesta de su nacimiento, hacía cena a sus príncipes y tribunos, y a los principales de Galilea,

21 Настал удобный день, когда Ирод, по случаю дня рождения своего,делал пир вельможам своим, тысяченачальникам и старейшинам Галилейским, -

22 Ja Herodiaan tytär tuli sisälle ja tanssi, ja se miellytti Herodesta ja hänen pöytävieraitaan. Niin kuningas sanoi tytölle: "Ano minulta, mitä ikinä tahdot, niin minä annan sinulle".

22 Niin Herodiaan tytär tuli sisälle ja tanssi, ja [se]* miellytti Herodesta ja hänen pöytäkumppanejaan. Silloin kuningas sanoi tytölle: "Ano minulta mitä tahansa haluat, niin minä annan sinulle."

22. Ja Herodiaksen tytär tuli sisälle ja hyppäsi, ja se kelpasi Herodekselle ja ynnä atrioitseville, sanoi kuningas piialle: ano minulta mitäs tahdot, ja minä annan sinulle.

22. Ja Herodiaxen tytär tuli sisälle ja hyppäis ja se kelpais Herodexelle ja ynnä atrioidzewille. Nijn Cuningas sanoi pijcalle: ano minulda mitäs tahdot ja minä annan sinulle.

22. ia quin Herodiasen tytter siselletuli/ ia hyppesi/ ia se kelpasi Herodeselle ia ynne atrioitzeuille/ Nin sanoi Kuningas Picalle/ Ano minulda mites tahdot/ ia mine annan sinulle. (ja kuin Herodiasen tytär sisälle tuli/ ja hyppäsi/ ja se kelpasi Herodekselle ja ynnä aterioitsewille/ Niin sanoi kuningas piialle/ Ano minulta mitäs tahdot/ ja minä annan sinulle.)

22. καὶ εἰσελθούσης τῆς θυγατρὸς αὐτῆς τῆς Ἡρῳδιάδος καὶ ὀρχησαμένης καὶ ἀρεσάσης τῷ Ἡρῴδῃ καὶ τοῖς συνανακειμένοις, εἶπεν ὁ βασιλεὺς τῷ κορασίῳ· Αἴτησόν με ὃ ἐὰν θέλῃς, καὶ δώσω σοι.

22. και εισελθουσης της θυγατρος αυτης της ηρωδιαδος και ορχησαμενης και αρεσασης τω ηρωδη και τοις συνανακειμενοις ειπεν ο βασιλευς τω κορασιω αιτησον με ο εαν θελης και δωσω σοι 22. kai eiselthoυses tes thυgatros aυtes tes erodiados kai orchesamenes kai aresases to erode kai tois sυnanakeimenois eipen o βasileυs to korasio aiteson me o ean theles kai doso soi

22 and the daughter of Herodias herself entered and danced, and she pleased Herod and those who reclined (at the meal) together with him. And the king said to the girl, Ask me whatever you wish and I will be giving it to you.

22. And when the daughter of the said Herodias came in, and danced, and pleased Herod and them that sat with him, the king said unto the damsel, Ask of me whatsoever thou wilt, and I will give it thee.

22. Da trat hinein die Tochter der Herodias und tanzte, und gefiel wohl dem Herodes und denen die am Tisch saßen. Da sprach der König zu dem Mägdlein: Bitte von mir, was du willst, ich will dir's geben.

22. Y entrando la hija de Herodías, y danzando, y agradando a Heródes, y a los que estaban con él a la mesa, el rey dijo a la moza: Pídeme lo que quisieres, que yo te lo daré.

22 дочь Иродиады вошла, плясала и угодила Ироду и возлежавшим с ним; царь сказал девице: проси у меня, чего хочешь, и дам тебе;

23 Ja hän vannoi tytölle: "Mitä ikinä minulta anot, sen minä annan sinulle, vaikka puolet valtakuntaani".

23 Ja hän vannoi hänelle: "Mitä tahansa minulta anot, sen annan sinulle, aina puoleen valtakuntaani asti."

23. Ja hän vannoi hänelle: mitä ikänä sinä minulta anot, niin minä annan sinulle, puoleen minun valtakuntaani asti.

23. Ja hän wannoi hänelle: mitä ikänäns sinä minulda anot nijn minä annan sinulle ehkä puolen waldacunnastani.

23. Ja hen wannoi henelle yhden walan/ Mitkes minulda anot mine annan sinulle/ haman poleen minun Waldakundani. (Ja hän wannoi hänelle yhden walan/ Mitkäs minulta anot minä annan sinulle/ hamaa puoleen minun waltakuntani.)

23. καὶ ὤμοσεν αὐτῇ ὅτι Ὅ ἐάν με αἰτήσῃς δώσω σοι ἕως ἡμίσους τῆς βασιλείας μου.

23. και ωμοσεν αυτη οτι ο εαν με αιτησης δωσω σοι εως ημισους της βασιλειας μου 23. kai omosen aυte oti o ean me aiteses doso soi eos emisoυs tes βasileias moυ

23 And (after) he had sworn to her, Whatever you might ask me, I will be giving it to you, (up) to half of my kingdom.

23. And he sware unto her, Whatsoever thou shalt ask of me, I will give it thee, unto the half of my kingdom.

23. Und er schwur ihr einen Eid: Was du wirst von mir bitten, will ich dir geben, bis an die Hälfte meines Königreiches.

23. Y le juró: Todo lo que me pidieres te daré hasta la mitad de mi reino.

23 и клялся ей: чего ни попросишь у меня, дам тебе, даже до половины моего царства.

24 Niin hän meni ulos ja sanoi äidilleen: "Mitä minä anon?" Tämä sanoi: "Johannes Kastajan päätä".

24 Niin tyttö* meni ulos ja sanoi äidilleen: "Mitä minä anoisin?" Tämä vastasi: "Johannes Kastajan päätä."

24. Mutta se meni ulos ja sanoi äidillensä: mitä minun pitää anoman? vaan se sanoi: Johannes Kastajan päätä.

24. Hän meni ja sanoi äitillens: mitä minun pitä anoman ? se sanoi: Johannes Castajan päätä.

24. Hen vlgosmeni ia sanoi Eitillens. Mite minun pite anoman? Se sanoi. Johannesen castaian pätä. (Hän ulos meni ja sanoi äitillensä. Mitä minun pitää anoman? Se sanoi. Johannes Kastajan päätä.)

24. ἡ δὲ ἐξελθοῦσα εἶπε τῇ μητρὶ αὐτῆς· Τί αἰτήσομαι; ἡ δὲ εἶπε· Τὴν κεφαλὴν Ἰωάννου τοῦ βαπτιστοῦ.

24. η δε εξελθουσα ειπεν τη μητρι αυτης τι αιτησομαι η δε ειπεν την κεφαλην ιωαννου του βαπτιστου 24. e de ekselthoυsa eipen te metri aυtes ti aitesomai e de eipen ten kefalen ioannoυ toυ βaptistoυ

24 Now she went out and said to her mother, What will I ask (for)? Now she said, The head of John the Immerser*.

24. And she went forth, and said unto her mother, What shall I ask? And she said, The head of John the Baptist.

24. Sie ging hinaus und sprach zu ihrer Mutter: Was soll ich bitten? Die sprach: Das Haupt Johannes des Täufers.

24. Y saliendo ella, dijo a su madre: ¿Qué pediré? Y ella dijo: La cabeza de Juan el Bautista.

24 Она вышла и спросила у матери своей: чего просить? Таотвечала: головы Иоанна Крестителя.

25 Ja hän meni kohta kiiruusti sisälle kuninkaan luo, pyysi ja sanoi: "Minä tahdon, että nyt heti annat minulle lautasella Johannes Kastajan pään".

25 Niin hän meni heti kiireesti sisälle kuninkaan luo ja pyysi sanoen: "Haluan, että nyt heti annat minulle lautasella Johannes Kastajan pään."

25. Ja hän kohta meni sisälle kiiruusti kuninkaan tykö, anoi sanoen: minä tahdon, ettäs minulle annat juuri nyt Johannes Kastajan pään vadissa.

25. Ja hän taas meni kijrust Cuningan tygö anoi ja sanoi: minä tahdon ettäs minun annat cohta Johannes Castajan pään fatis.

25. Ja hen cochta kijruusti sisellemeni Kuningan tyge/ anoi ia sanoi/ Mine tahdo'/ ettäs minun cochta sillens annat Johannesen Castaian pään yhden Fatin päle. (Ja hän kohta kiiruusti sisälle meni kuninkaan tykö/ anoi ja sanoi/ Minä tahdon/ ettäs minun kohtasillens annat Johannes Kastajan pään yhden wadin päällä.)

25. καὶ εἰσελθοῦσα εὐθέως μετὰ σπουδῆς πρὸς τὸν βασιλέα ᾐτήσατο λέγουσα· Θέλω ἵνα μοι δῷς ἐξαυτῆς ἐπὶ πίνακι τὴν κεφαλὴν Ἰωάννου τοῦ βαπτιστοῦ.

25. και εισελθουσα ευθεως μετα σπουδης προς τον βασιλεα ητησατο λεγουσα θελω ινα μοι δως εξαυτης επι πινακι την κεφαλην ιωαννου του βαπτιστου 25. kai eiselthoυsa eυtheos meta spoυdes pros ton βasilea etesato legoυsa thelo ina moi dos eksaυtes epi pinaki ten kefalen ioannoυ toυ βaptistoυ

25 And she, immediately and with diligence, entered to the king asked, saying, I wish that* you might give me promptly the head of John the Immerser* upon a platter.

25. And she came in straightway with haste unto the king, and asked, saying, I will that thou give me by and by in a charger the head of John the Baptist.

25. Und sie ging alsbald hinein mit Eile zum König, bat und sprach: Ich will, daß du mir gebest jetzt zur Stunde auf einer Schüssel das Haupt Johannes des Täufers.

25. Entónces ella entró prestamente al rey, y pidió, diciendo: Quiero que ahora luego me des en un plato la cabeza de Juan el Bautista.

25 И она тотчас пошла с поспешностью к царю и просила, говоря: хочу, чтобы ты дал мне теперь же на блюде голову Иоанна Крестителя.

26 Silloin kuningas tuli hyvin murheelliseksi, mutta valansa ja pöytävierasten tähden hän ei tahtonut hyljätä hänen pyyntöään.

26 Silloin kuningas tuli hyvin murheelliseksi. Valansa* ja pöytäkumppaniensa vuoksi hän ei tahtonut torjua häntä.

26. Niin kuningas tuli sangen murheelliseksi; kuitenkin valan tähden ja niiden, jotka ynnä atrioitsivat, ei tahtonut häneltä kieltää.

26. Nijn Cuningas tuli murhellisexi cuitengin walans ja ynnä atrioidzewaisten tähden ei hän tahtonut häneldä kieldä.

26. Nin Kuningas tuli murehesens/ Quitengin Walans tähden ia ninen/ iotca ynne atrioitzit/ ei hen tachtonut hende poisaija. (Niin kuningas tuli murheeseensa/ Kuitenkin walansa tähden ja niiden/ jotka ynnä aterioitsit/ ei hän tahtonut häntä pois ajaa.)

26. καὶ περίλυπος γενόμενος ὁ βασιλεὺς, διὰ τοὺς ὅρκους καὶ τοὺς συνανακειμένους οὐκ ἠθέλησεν αὐτὴν ἀθετῆσαι.

26. και περιλυπος γενομενος ο βασιλευς δια τους ορκους και τους συνανακειμενους ουκ ηθελησεν αυτην αθετησαι 26. kai perilυpos genomenos o βasileυs dia toυs orkoυs kai toυs sυnanakeimenoυs oυk ethelesen aυten athetesai

26 And the king became very sorrowful, but because of his oaths and those who reclined (at the meal) together with him, he did not wish to reject her.

26. And the king was exceeding sorry; yet for his oath's sake, and for their sakes which sat with him, he would not reject her.

26. Der König war betrübt; doch um des Eides willen und derer, die am Tisch saßen, wollte er sie nicht lassen eine Fehlbitte tun.

26. Y el rey se entristeció mucho; mas a causa del juramento, y de los que estaban con él a la mesa, no quiso negárselo.

26 Царь опечалился, но ради клятвы и возлежавших с нимне захотел отказать ей.

27 Ja kohta kuningas lähetti henkivartijan ja käski tuoda Johanneksen pään.

27 Ja kuningas lähetti heti henkivartijan ja käski tuoda * Johanneksen pään*.

27. Ja kuningas lähetti kohta murhaajan, ja käski hänen päänsä tuoda.

27. Ja Cuningas lähetti cohta murhajan ja käski hänen pääns tuoda sisälle.

27. Ja cochta lehetti Kuningas sinne Böuelins/ ia käski hene' päens siselletoda. Nin hen poismeni ia mestasi henen Tornis/ (ja kohta lähetti kuningas sinne pyöwelinsä/ ja käski hänen päänsä sisälle tuoda. Niin hän pois meni ja mestasi hänen tornissa/)

27. καὶ εὐθέως ἀποστείλας ὁ βασιλεὺς σπεκουλάτωρα ἐπέταξεν ἐνεχθῆναι τὴν κεφαλὴν αὐτοῦ.

27. και ευθεως αποστειλας ο βασιλευς σπεκουλατωρα επεταξεν ενεχθηναι την κεφαλην αυτου 27. kai eυtheos aposteilas o βasileυs spekoυlatora epetaksen enechthenai ten kefalen aυtoυ

27 And immediately, the king sent forth an executioner and commanded his head to be brought.

27. And immediately the king sent an executioner, and commanded his head to be brought: and he went and beheaded him in the prison,

27. Und alsbald schickte hin der König den Henker und hieß sein Haupt herbringen. Der ging hin und enthauptete ihn im Gefängnis

27. Y luego el rey, enviando uno de la guardia, mandó que fuese traida su cabeza. El cual fué, y lé degolló en la cárcel.

27 И тотчас, послав оруженосца, царь повелел принести голову его.

28 Niin vartija meni ja löi häneltä pään poikki vankilassa ja toi hänen päänsä lautasella ja antoi sen tytölle, ja tyttö antoi sen äidillensä.

28 Niin vartija meni ja löi häneltä pään poikki vankilassa ja toi hänen päänsä lautasella ja antoi sen tytölle, ja tyttö antoi sen äidilleen.

28. Niin se meni ja leikkasi hänen kaulansa tornissa, ja toi hänen päänsä vadissa, ja antoi sen piialle; ja piika antoi sen äidillensä.

28. Nijn hän meni ja leickais hänen caulans tornis Ja toi pään fatis ja annoi pijcalle ja pijca andoi äitillens.

28. ia edhestoi henen päens Fatisa/ ia annoi sen Picalle/ ia Pica annoi sen eitillens. (Ja edestoi hänen päänsä wadissa/ ja antoi sen piialle/ ja piika antoi sen äidillensä.)

28. ὁ δὲ ἀπελθὼν ἀπεκεφάλισεν αὐτὸν ἐν τῇ φυλακῇ, καὶ ἤνεγκε τὴν κεφαλὴν αὐτοῦ ἐπὶ πίνακι καὶ ἔδωκεν αὐτὴν τῷ κορασίῳ, καὶ τὸ κοράσιον ἔδωκεν αὐτὴν τῇ μητρὶ αὐτῆς.

28. ο δε απελθων απεκεφαλισεν αυτον εν τη φυλακη και ηνεγκεν την κεφαλην αυτου επι πινακι και εδωκεν αυτην τω κορασιω και το κορασιον εδωκεν αυτην τη μητρι αυτης 28. o de apelthon apekefalisen aυton en te fυlake kai enegken ten kefalen aυtoυ epi pinaki kai edoken aυten to korasio kai to korasion edoken aυten te metri aυtes

28 Now he went and beheaded him in the prison, and carried his head upon a platter and gave it to the girl, and the girl gave it to her mother.

28. And brought his head in a charger, and gave it to the damsel: and the damsel gave it to her mother.

28. und trug her sein Haupt auf einer Schüssel und gab's dem Mägdlein, und das Mägdlein gab's ihrer Mutter.

28. Y trajo su cabeza en un plato, y la dió a la moza, y la moza la dió a su madre.

28 Он пошел, отсек ему голову в темнице, и принес голову его на блюде, и отдал ее девице, а девица отдала ее матери своей.

29 Kun hänen opetuslapsensa sen kuulivat, tulivat he ja ottivat hänen ruumiinsa ja panivat sen hautaan.

29 Tämän kuultuaan hänen opetuslapsensa tulivat ja ottivat hänen ruumiinsa* ja panivat sen hautaan.

29. Ja kuin hänen opetuslapsensa sen kuulivat, tulivat he ja ottivat hänen ruumiinsa, ja panivat sen hautaan.

29. Cosca hänen Opetuslapsens sen cuulit tulit he ja otit hänen ruumins ja panit hautaan.

29. Coska henen Opetuslapsens sen cwlit/ tulit he ia otit henen Rumins/ ia panit sen Hautan. (Koska hänen opetuslapsensa sen kuulit/ tulit he ja otit hänen ruumiinsa/ ja panit sen hautaan.)

29. καὶ ἀκούσαντες οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ ἦλθον καὶ ἦραν τὸ πτῶμα αὐτοῦ, καὶ ἔθηκαν αὐτὸ ἐν μνημείῳ.

29. και ακουσαντες οι μαθηται αυτου ηλθον και ηραν το πτωμα αυτου και εθηκαν αυτο εν {VAR1: τω } μνημειω 29. kai akoυsantes oi mathetai aυtoυ elthon kai eran to ptoma aυtoυ kai ethekan aυto en {VAR1: to } mnemeio

29 And having heard (of it), his disciples came and lifted up his corpse and placed it in a tomb. {Mar 6:30-32 & Mat 14:13 & Luk 9:10 & Joh 6:1 East shore of Galilee.}

29. And when his disciples heard of it, they came and took up his corpse, and laid it in a tomb.

29. Und da das seine Jünger hörten, kamen sie und nahmen seinen Leib, und legten ihn in ein Grab.

29. Y oyéndolo sus discípulos, vinieron, y tomaron su cuerpo, y le pusieron en un sepulcro.

29 Ученики его, услышав, пришли и взяли тело его, и положили его во гробе.

30 Ja apostolit kokoontuivat Jeesuksen tykö ja kertoivat hänelle kaikki, mitä olivat tehneet ja mitä olivat opettaneet.

30 Ja apostolit kokoontuivat Jeesuksen luo ja kertoivat Hänelle kaiken, (sekä) mitä olivat tehneet että* mitä olivat opettaneet.

30. Ja apostolit kokoontuivat Jesuksen tykö, ja ilmoittivat hänelle kaikki sekä ne, mitkä he tekivät, ja mitä he opettivat.

30. JA Apostolit coconnuit Jesuxen tygö ja ilmoitit hänelle caicki mitä he teit ja opetit.

30. Ja ne Apostolit cokounsit IesuSEN tyge/ ia ilmoitidh henelle caikia/ seke mite he teit että opetit. (Ja ne apostoli kokoontui Jesuksen tykö/ ja ilmoitit hänelle kaikkia/ sekä mitä he teit että opetit.)

30. Καὶ συνάγονται οἱ ἀπόστολοι πρὸς τὸν Ἰησοῦν, καὶ ἀπήγγειλαν αὐτῷ πάντα, καὶ ὅσα ἐποιήσαν καὶ ὅσα ἐδίδαξαν.

30. και συναγονται οι αποστολοι προς τον ιησουν και απηγγειλαν αυτω παντα και οσα εποιησαν και οσα εδιδαξαν 30. kai sυnagontai oi apostoloi pros ton iesoυn kai apeggeilan aυto panta kai osa epoiesan kai osa edidaksan

30 And the apostles are gathered together with Jesus, and they reported to him all things, both how-much they (had) done and how-much they (had) taught.

30. And the apostles gathered themselves together unto Jesus, and told him all things, both what they had done, and what they had taught.

30. Und die Apostel kamen zu Jesu zusammen und verkündigten ihm das alles und was sie getan und gelehrt hatten.

30. Y los apóstoles se juntaron a Jesús, y le contaron todo lo que habían hecho, y lo que habían enseñado.

30 И собрались Апостолы к Иисусу и рассказали Ему все, и что сделали, и чему научили.

31 Niin hän sanoi heille: "Tulkaa te yksinäisyyteen, autioon paikkaan, ja levähtäkää vähän". Sillä tulijoita ja menijöitä oli paljon, ja heillä ei ollut aikaa syödäkään.

31 Niin Hän sanoi heille: "Tulkaa te yksinäisyyteen, autioon paikkaan, ja levätkää vähän." Sillä tulijoita ja menijöitä oli paljon, eikä heillä ollut aikaa syödäkään.

31. Ja hän sanoi heille: tulkaat te yksinänne erinäiseen paikkaan ja levätkäät vähä; sillä monta oli, jotka tulivat ja menivät, niin ettei he syödäkään joutaneet.

31. Ja hän sanoi heille: tulcat te ainoastans erinäns corpeen ja lewätkät wähä sillä siellä oli monda jotca menit ja tulit nijn ettei he syödäckän joutanet.

31. Ja hen sanoi heille/ Tulkat te waan erinens corpeen/ ia leuätke yrielde. Sille sielle olit monda/ iotca tulit ia menit/ nin ettei he södhä ioutaneet. (Ja hän sanoi heille/ tulkaa te waan erinensä korpeen/ ja lewätkää yrjältä (wähän). Sillä siellä oli monta/ jotka tulit ja menit/ niin ettei he syödä joutaneet.)

31. καὶ εἶπεν αὐτοῖς· Δεῦτε ὑμεῖς αὐτοὶ κατ’ ἰδίαν εἰς ἔρημον τόπον, καὶ ἀναπαύεσθε ὀλίγον· ἦσαν γὰρ οἱ ἐρχόμενοι καὶ οἱ ὑπάγοντες πολλοί, καὶ οὐδὲ φαγεῖν εὐκαίρουν.

31. και ειπεν αυτοις δευτε υμεις αυτοι κατ ιδιαν εις ερημον τοπον και αναπαυεσθε ολιγον ησαν γαρ οι ερχομενοι και οι υπαγοντες πολλοι και ουδε φαγειν ηυκαιρουν 31. kai eipen aυtois deυte υmeis aυtoi kat idian eis eremon topon kai anapaυesthe oligon esan gar oi erchomenoi kai oi υpagontes polloi kai oυde fagein eυkairoυn

31 And he said to them, You° yourselves come-here° privately into a desolate place and rest° yourselves a few. For* there were many coming and going and they had not even (had) an opportunity to eat.

31. And he said unto them, Come ye yourselves apart into a desert place, and rest a while: for there were many coming and going, and they had no leisure so much as to eat.

31. Und er sprach zu ihnen: Lasset uns besonders an eine wüste Stätte gehen und ruht ein wenig. Denn ihr waren viele, die ab und zu gingen; und sie hatten nicht Zeit genug, zu essen.

31. Y él les dijo: Veníd vosotros aparte a un lugar desierto, y reposád un poco; porque eran muchos los que iban y venían, que ni aun tenían lugar de comer.

31 Он сказал им: пойдите вы одни впустынное место и отдохните немного, - ибо много былоприходящих и отходящих, так что и есть им было некогда.

32 Ja he lähtivät venheellä autioon paikkaan, yksinäisyyteen.

32 Ja he menivät veneellä autioon paikkaan yksinäisyyteen.

32. Ja he menivät korpeen haahdella erinänsä.

32. Ja hän meni hahdella erinäiseen siaan ja Canssa näki hänen matcustawan ja moni tunsi hänen.

32. Ja hen meni Hahdhella erineiseen sijaan/ Ja Canssa neit henen matkustauan/ ia moni tunsit henen/ (Ja hän meni haahdella erinäiseen sijaan/ Ja kansa näit hänen matkustawan/ ja moni tunsit hänen/)

32. καὶ ἀπῆλθον εἰς ἔρημον τόπον ἐν πλοίῳ κατ’ ἰδίαν.

32. και απηλθον εις ερημον τοπον τω πλοιω κατ ιδιαν 32. kai apelthon eis eremon topon to ploio kat idian

32 And they went away into a desolate place by ship privately. {Mar 6:33-44 & Mat 14:13-21 & Luk 9:11-17 & Joh 6:2-14.}

32. And they departed into a desert place by ship privately.

32. Und er fuhr da in einem Schiff zu einer wüsten Stätte besonders.

32. Y se fueron en una nave a un lugar desierto aparte.

32 И отправились в пустынное место в лодке одни.

33 Ja he näkivät heidän lähtevän, ja monet saivat siitä tiedon ja riensivät sinne jalkaisin kaikista kaupungeista ja saapuivat ennen heitä (ja kerääntyivät Hänen luokseen).

33 Mutta *kansa näki heidän lähtevän ja monet tunsivat Hänet,* ja riensivät sinne jalkaisin kokoon kaikista kaupungeista ja saapuivat ennen heitä (ja kerääntyivät Hänen luokseen).

33. Ja kansa näki heidän menevän, ja moni tunsi hänen, ja juoksivat sinne jalkaisin kaikista kaupungeista, ja he ennättivät heitä, ja he kokoontuivat hänen tykönsä.

33. Ja juoxit sinne jalcaisin caikista Caupungeista ja he ennätit heitä ja he coconnuit hänen tygöns.

33. Ja ioxit sinne ialgan/ caikista Caupungeista/ ia he ennetit heidhet/ ia he cokounsit henen tygens. (Ja juoksit sinne jalan/ kaikista kaupungeista/ ja he ennätit heidät/ ja he kokoontui hänen tykönsä.)

33. καὶ εἶδον αὐτοὺς ὑπάγοντας, καὶ ἐπέγνωσαν αὐτοὺς πολλοί, καὶ πεζῇ ἀπὸ πασῶν τῶν πόλεων συνέδραμον ἐκεῖ καὶ προῆλθον αὐτοὺς καὶ συνῆλθον πρὸς αὐτόν.

33. και ειδον αυτους υπαγοντας οι οχλοι και επεγνωσαν αυτον πολλοι και πεζη απο πασων των πολεων συνεδραμον εκει και προηλθον αυτους και συνηλθον προς αυτον 33. kai eidon aυtoυs υpagontas oi ochloi kai epegnosan aυton polloi kai peze apo pason ton poleon sυnedramon ekei kai proelthon aυtoυs kai sυnelthon pros aυton

33 And the crowds saw them going and many recognized him and they ran together there on foot from all the cities and went before them, and came together to him.

33. And the people saw them departing, and many knew him, and ran afoot thither out of all cities, and outwent them, and came together unto him.

33. Und das Volk sah sie wegfahren; und viele kannten ihn und liefen dahin miteinander zu Fuß aus allen Städten und kamen ihnen zuvor und kamen zu ihm.

33. Y los vieron ir muchos, y lo conocieron; y concurrieron allá muchos a pié de las ciudades, y vinieron ántes que ellos, y se juntaron a él.

33 Народ увидел, как они отправлялись, и многие узнали их; и бежали туда пешие из всех городов, и предупредили их, и собрались к Нему.

34 Ja astuessaan maihin hän näki paljon kansaa, ja hänen kävi heitä sääliksi, koska he olivat niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta, ja hän rupesi opettamaan heille moninaisia.

34 Poistuessaan veneestä Jeesus* näki suuren kansanjoukon ja Hänen kävi heitä sääli, koska he olivat niin kuin lampaat ilman paimenta. Ja Hän alkoi opettaa heille moninaisia.

34. Ja Jesus läksi ulos ja näki paljon kansaa, ja hän armahti heitä; sillä he olivat niinkuin lampaat, joilla ei ole paimenta, ja rupesi heitä opettamaan paljon.

34. Ja Jesus läxi ulos ja näki paljo Canssa ja hän armahti heitä: sillä he olit nijncuin lambat ilman paimeneta: Ja rupeis heille opettaman.

34. Ja IesuS vlgoskeui/ ia näki palio Canssa/ ia hen armachti heiden pälens/ Sille he olit ninquin La'bat ilman Paimeneta. Ja rupesi heite palio opettaman. (Ja Jesus uloskäwi/ ja näki paljon kansaa/ ja hän armahti heidän päällensä/ Sillä he olit niinkuin lampaat ilman paimenia. Ja rupesi heitä paljon opettamaan.)

34. Καὶ ἐξελθὼν ὁ Ἰησοῦς εἶδεν πολὺν ὄχλον καὶ ἐσπλαγχνίσθη ἐπ’ αὐτοῖς, ὅτι ἦσαν ὡς πρόβατα μὴ ἔχοντα ποιμένα καὶ ἤρξατο διδάσκειν αὐτοὺς πολλά.

34. και εξελθων ειδεν ο ιησους πολυν οχλον και εσπλαγχνισθη επ αυτοις οτι ησαν ως προβατα μη εχοντα ποιμενα και ηρξατο διδασκειν αυτους πολλα 34. kai ekselthon eiden o iesoυs polυn ochlon kai esplagchnisthe ep aυtois oti esan os proβata me echonta poimena kai erksato didaskein aυtoυs polla

34 And Jesus went out, and saw a large crowd and he had compassion upon them, because they were like sheep not having a shepherd and he began to teach them many things.

34. And Jesus, when he came out, saw much people, and was moved with compassion toward them, because they were as sheep not having a shepherd: and he began to teach them many things.

34. Und Jesus ging heraus und sah das große Volk; und es jammerte ihn derselben; denn sie waren wie die Schafe, die keinen Hirten haben; und er fing an eine lange Predigt.

34. Y saliendo Jesús vió una grande multitud, y tuvo misericordia de ellos, porque eran como ovejas sin pastor; y les comenzó a enseñar muchas cosas.

34 Иисус, выйдя, увидел множество народа и сжалился над ними, потому что они были, как овцы, не имеющие пастыря; и начал учить их много.

35 Ja kun päivä jo oli pitkälle kulunut, menivät hänen opetuslapsensa hänen tykönsä ja sanoivat: "Tämä paikka on autio, ja aika on jo myöhäinen;

35 Kun päivä oli jo pitkälle kulunut, Hänen opetuslapsensa tulivat Hänen luokseen ja sanoivat: "Tämä on autio paikka, ja aika on jo myöhäinen."

35. Ja kuin päivä paljon kulunut oli, tulivat hänen opetuslapsensa hänen tykönsä, sanoen: tämä on erämaa, ja aika on jo kulunut.

35. JA cosca päiwä paljo culunut oli tulit Opetuslapset hänen tygöns sanoden:

35. Ja coska nyt peiue palio culunut oli/ edheskeuit Opetuslapset henen tygens/ sanoden/ (Ja koska nyt päiwä paljon kulunut oli/ edeskäwit opetuslapset hänen tykönsä/ sanoen/)

35. Καὶ ἤδη ὥρας πολλῆς γενομένης προσελθόντες αὐτῷ οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ λέγουσιν ὅτι Ἔρημός ἐστιν ὁ τόπος καὶ ἤδη ὥρα πολλή·

35. και ηδη ωρας πολλης γενομενης προσελθοντες αυτω οι μαθηται αυτου λεγουσιν οτι ερημος εστιν ο τοπος και ηδη ωρα πολλη 35. kai ede oras polles genomenes proselthontes aυto oi mathetai aυtoυ legoυsin oti eremos estin o topos kai ede ora polle

35 And (after) it already became a late hour, his disciples came near to him and are saying, The place is desolate and already (it is) a late hour;

35. And when the day was now far spent, his disciples came unto him, and said, This is a desert place, and now the time is far passed:

35. Da nun der Tag fast dahin war, traten seine Jünger zu ihm und sprachen: Es ist wüst hier, und der Tag ist nun dahin;

35. Y como ya fué el día muy entrado, sus discípulos llegaron a él, diciendo: El lugar es desierto, y el día es ya muy entrado,

35 И как времени прошло много, ученики Его, приступив к Нему, говорят: место здесь пустынное, а времени уже много, -

36 laske heidät luotasi, että he menisivät ympäristöllä oleviin maataloihin ja kyliin ostamaan itsellensä (leipiä, sillä heillä ei ole mitään) syötävää".

36 Päästä heidät menemään, jotta he lähtisivät ympärillä oleviin maataloihin ja kyliin ostamaan itselleen (leipiä, sillä heillä ei ole mitään) syötävää."

36. Laske heitä, että he menisivät ympäri kyliin ja majoihin, ostamaan itsellensä leipiä; sillä ei heillä ole syötävää.

36. Tämä on erimaa ja aica on jo culunut laske heitä menemän kylijn ja majoin ostaman heillens leipä: sillä ei heillä ole syötäwätä. Mutta hän sanoi heille: Andacat te heille syötäwätä.

36. Teme sija ombi eremaa/ ia aica ombi io culunut/ laske heite menemähen ymberins Kylihin ia maiohin ostaman heidens leipe/ sille ettei ole heille söteuete. Mutta hen wastaten sanoi heille/ (Tämä sija ompi erämaa/ ja aika ompi jo kulunut/ laske heitä menemähän ympäriinsä kyliin ja majoihin ostamaan heidäns leipää/ sillä ettei ole heille syötäwää. Mutta hän wastaten sanoi heille/)

36. ἀπόλυσον αὐτούς, ἵνα ἀπελθόντες εἰς τοὺς κύκλῳ ἀγροὺς καὶ κώμας ἀγοράσωσιν ἑαυτοῖς ἄρτους· τί γὰρ φάγωσιν οὐκ ἔχουσιν.

36. απολυσον αυτους ινα απελθοντες εις τους κυκλω αγρους και κωμας αγορασωσιν εαυτοις αρτους τι γαρ φαγωσιν ουκ εχουσιν 36. apolυson aυtoυs ina apelthontes eis toυs kυklo agroυs kai komas agorasosin eaυtois artoυs ti gar fagosin oυk echoυsin

36 dismiss them, in order that they might buy bread for themselves, (after) they (have) gone into the circle of (the) rural-area and villages, and, for* they do not have what they might eat {i.e. they have nothing to eat} .

36. Send them away, that they may go into the country round about, and into the villages, and buy themselves bread: for they have nothing to eat.

36. laß sie von dir, daß sie hingehen umher in die Dörfer und Märkte und kaufen sich Brot, denn sie haben nichts zu essen.

36. Envíalos para que vayan a los cortijos y aldeas de al derredor, y compren para sí pan, porque no tienen que comer.

36 отпусти их, чтобы они пошли в окрестные деревни и селения и купили себе хлеба, ибо им нечего есть.

37 Mutta hän vastasi heille ja sanoi: "Antakaa te heille syödä". Niin he sanoivat hänelle: "Lähdemmekö ostamaan leipää kahdellasadalla denarilla antaaksemme heille syödä?"

37 Mutta Hän vastasi ja sanoi heille: "Antakaa te heille syödä." Niin he sanoivat Hänelle: "Lähdemmekö ostamaan leipiä kahdellasadalla denarilla antaaksemme heille syödä?"

37. Mutta hän vastaten sanoi heille: antakaa te heille syötävää. Ja he sanoivat hänelle: pitääkö meidän menemän kahdellasadalla penningillä leipiä ostamaan, ja antamaan heidän syödä?

37. Ja he sanoit hänelle: pitäkö meidän menemän cahdella sadalla penningillä leipä ostaman ja andaman heidän syödä ?

37. Andaca te heille söteuete. Ja he sanoit henelle/ Pitekö meiden meneme' ia cahdel sadhalla peningil leipe ostama'/ ia andama' heiden södhe? (Antakaa te heille syötäwää. Ja he sanoit hänelle/ Pitääkö meidän menemän ja kahdella sadalla penningillä leipää ostamaan/ ja antaman heidän syödä?)

37. ὁ δὲ ἀποκριθεὶς εἶπεν αὐτοῖς· Δότε αὐτοῖς ὑμεῖς φαγεῖν. καὶ λέγουσιν αὐτῷ· Ἀπελθόντες ἀγοράσωμεν δηναρίων διακοσίων ἄρτους καὶ δῶμεν αὐτοῖς φαγεῖν;

37. ο δε αποκριθεις ειπεν αυτοις δοτε αυτοις υμεις φαγειν και λεγουσιν αυτω απελθοντες αγορασωμεν διακοσιων δηναριων αρτους και δωμεν αυτοις φαγειν 37. o de apokritheis eipen aυtois dote aυtois υmeis fagein kai legoυsin aυto apelthontes agorasomen diakosion denarion artoυs kai domen aυtois fagein

37 But he answered and said to them, Give° them (something) to eat. And they say to him, (After) we (have) gone away, should we buy two hundred denarii (worth) of loaves, and we might give them (that) to eat?

37. He answered and said unto them, Give ye them to eat. And they say unto him, Shall we go and buy two hundred pennyworth of bread, and give them to eat

37. Jesus aber antwortete und sprach zu ihnen: Gebt ihr ihnen zu essen. Und sie sprachen zu ihm: Sollen wir denn hingehen und für zweihundert Groschen Brot kaufen und ihnen zu essen geben?

37. Y respondiendo él, les dijo: Dádles de comer vosotros; y le dijeron: ¿Qué? ¿iremos a comprar pan por doscientos denarios, para darles de comer?

37 Он сказал им в ответ: вы дайте им есть. И сказали Ему: разве нам пойти купить хлеба динариев на двести и дать им есть?

38 Mutta hän sanoi heille: "Montako leipää teillä on? Menkää katsomaan." Otettuaan siitä selvän he sanoivat: "Viisi, ja kaksi kalaa".

38 Mutta Hän sanoi heille: "Montako leipää teillä on? Menkää katsomaan." Saatuaan tietää he sanoivat: "Viisi, ja kaksi kalaa."

38. Mutta hän sanoi heille: kuinka monta leipää teillä on? menkäät ja katsokaat. Ja kuin he katsoivat, sanoivat he: viisi, ja kaksi kalaa.

38. Mutta hän sanoi heille: mondaco leipä teillä on ? mengät ja cadzocat. Ja cosca he cadzoit sanoit he: wijsi ja caxi cala.

38. Mutta hen sanoi heille/ Mondaco leipe teille on? Menget ia catzocat. Ja coska he tiesit/ sanoit he/ Wijsi/ ia caxi cala. (Mutta hän sanoi heille/ Montako leipää teillä on? Menkäät ja katsokaat. Ja koska he tiesit/ sanoit he/ Wiisi/ ja kaksi kalaa.)

38. ὁ δὲ λέγει αὐτοῖς· Πόσους ἄρτους ἔχετε; ὑπάγετε καὶ ἴδετε. καὶ γνόντες λέγουσι· Πέντε, καὶ δύο ἰχθύας.

38. ο δε λεγει αυτοις ποσους αρτους εχετε υπαγετε και ιδετε και γνοντες λεγουσιν πεντε και δυο ιχθυας 38. o de legei aυtois posoυs artoυs echete υpagete kai idete kai gnontes legoυsin pente kai dυo ichthυas

38 Now he says to them, How-many loaves do you° have? Go° and see°. And (after) they knew, they said, Five and two fish.

38. He saith unto them, How many loaves have ye go and see. And when they knew, they say, Five, and two fishes.

38. Er aber sprach zu ihnen: Wieviel Brot habt ihr? Gehet hin und sehet! Und da sie es erkundet hatten, sprachen sie: Fünf, und zwei Fische.

38. Y él les dice: ¿Cuántos panes tenéis? Id, y védlo. Y sabiéndolo ellos, dijeron: Cinco, y dos peces.

38 Но Он спросил их: сколько у вас хлебов? пойдите, посмотрите. Они, узнав, сказали: пять хлебов и две рыбы.

39 Niin hän määräsi heille, että kaikkien oli asetuttava ruokakunnittain vihantaan ruohikkoon.

39 Ja Hän käski heidän *asettaa kaikki* aterioimaan ruokakunnittain vihantaan ruohikkoon.

39. Ja hän käski heidän istuttaa kaikki atrioitsemaan eri joukkoihin viheriäisen ruohon päälle.

39. Ja hän käski heidän caicki istutta atrioidzeman erijouckoihin wiherjäisen ruohon päälle.

39. Ja hen käski heite että he caiki istutaisit atrioitzema'/ iaghetuihin iouckohin wiherieisen Rohon päle. (Ja hän käski heitä että he kaikki istuttaisit aterioitsemaan/ jaettuihin joukkoihin wiheriäisen ruohon päälle.)

39. καὶ ἐπέταξεν αὐτοῖς ἀνακλῖναι πάντας συμπόσια συμπόσια ἐπὶ τῷ χλωρῷ χόρτῳ.

39. και επεταξεν αυτοις ανακλιναι παντας συμποσια συμποσια επι τω χλωρω χορτω 39. kai epetaksen aυtois anaklinai pantas sυmposia sυmposia epi to chloro chorto

39 And he commanded them all to recline by groups; (all the) groups upon the pale-green grass.

39. And he commanded them to make all sit down by companies upon the green grass.

39. Und er gebot ihnen, daß sie sich alle lagerten, tischweise, auf das grüne Gras.

39. Y les mandó que hiciesen recostar a todos por ranchos sobre la yerba verde.

39 Тогда повелел им рассадить всех отделениями на зеленой траве.

40 Ja he laskeutuivat ryhmä ryhmän viereen, toisiin sata, toisiin viisikymmentä.

40 Niin he laskeutuivat aterioimaan ryhmä ryhmän viereen, toisiin sata, toisiin viisikymmentä.

40. Ja he istuivat joukoissa sadoin ja viisinkymmenin.

40. Ja he istuit joucois sadoin ja wijsinkymmenin.

40. Ja he istuit iouckoisa sadhoin ia wisinkymenin. (Ja he istuit joukoissa sadoin ja wiisinkymmenin.)

40. καὶ ἀνέπεσον πρασιαὶ πρασιαὶ ἀνὰ ἑκατὸν καὶ ἀνὰ πεντήκοντα.

40. και ανεπεσον πρασιαι πρασιαι ανα εκατον και ανα πεντηκοντα 40. kai anepeson prasiai prasiai ana ekaton kai ana pentekonta

40 And they leaned-back (in) rows (of) a hundred apiece and rows (of) fifty apiece.

40. And they sat down in ranks, by hundreds, and by fifties.

40. Und sie setzten sich nach Schichten, je hundert und hundert, fünfzig und fünfzig.

40. Y se recostaron por partes, por ranchos, de ciento en ciento, y de cincuenta en cincuenta.

40 И сели рядами, по сто и по пятидесяти.

41 Ja hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja siunasi ja mursi leivät ja antoi ne opetuslapsilleen kansan eteen pantaviksi; myöskin ne kaksi kalaa hän jakoi kaikille.

41 Otettuaan ne viisi leipää ja kaksi kalaa Hän katsoi ylös taivaaseen, siunasi ja mursi leivät ja antoi opetuslapsilleen, jotta he panisivat ne *kansan eteen*, ja ne kaksi kalaa Hän jakoi kaikille.

41. Ja kuin hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi hän taivaaseen, kiitti ja mursi leivät, ja antoi opetuslapsillensa pantaa niiden eteen: ja ne kaksi kalaa jakoi hän kaikille.

41. Ja cuin hän otti he wijsi leipä ja caxi cala cadzoi hän Taiwasen kijtti ja mursi leiwät ja andoi Opetuslapsillens panna nijden eteen ja ne caxi cala jacoi hän caikille.

41. Ja quin hen otti ne wisi leipe ia caxi cala/ Yles catzoi Taiuasen pein/ kijtti Jumala murssi ne leiuet/ ia annoi henen Opetuslastens/ että heiden piti ninen eten paneman/ ia ne caxi cala hen iakoi caikille. (Ja kuin hän otti ne wiisi leipää ja kaksi kalaa/ Ylös katsoi taiwaaseen päin/ kiitti Jumalaa mursi ne leiwät/ ja antoi hänen opetuslastensa/ että heidän piti niiden eteen paneman/ ja ne kaksi kalaa hän jakoi kaikille.)

41. καὶ λαβὼν τοὺς πέντε ἄρτους καὶ τοὺς δύο ἰχθύας ἀναβλέψας εἰς τὸν οὐρανὸν εὐλόγησε, καὶ κατέκλασε τοὺς ἄρτους καὶ ἐδίδου τοῖς μαθηταῖς ἵνα παραθῶσιν αὐτοῖς, καὶ τοὺς δύο ἰχθύας ἐμέρισε πᾶσι.

41. και λαβων τους πεντε αρτους και τους δυο ιχθυας αναβλεψας εις τον ουρανον ευλογησεν και κατεκλασεν τους αρτους και εδιδου τοις μαθηταις αυτου ινα παραθωσιν αυτοις και τους δυο ιχθυας εμερισεν πασιν 41. kai laβon toυs pente artoυs kai toυs dυo ichthυas anaβlepsas eis ton oυranon eυlogesen kai kateklasen toυs artoυs kai edidoυ tois mathetais aυtoυ ina parathosin aυtois kai toυs dυo ichthυas emerisen pasin

41 And he took the five loaves and the two fish, and looked up to heaven, he gave-thanks and broke the loaves. And he was giving (them) to his disciples in order that they might place (the bread) beside them, and he divided the two fish among them all.

41. And when he had taken the five loaves and the two fishes, he looked up to heaven, and blessed, and brake the loaves, and gave them to his disciples to set before them; and the two fishes divided he among them all.

41. Und er nahm die fünf Brote und zwei Fische, sah zum Himmel auf und dankte und brach die Brote und gab sie den Jüngern, daß sie ihnen vorlegten; und die zwei Fische teilte er unter sie alle.

41. Y tomados los cinco panes y los dos peces, mirando al cielo, bendijo, y rompió los panes, y dió a sus discípulos para que les pusiesen delante. Y los dos peces repartió entre todos.

41 Он взял пять хлебов и две рыбы, воззрев на небо, благословил и преломил хлебы и далученикам Своим, чтобы они раздали им; и две рыбы разделил на всех.

42 Ja kaikki söivät ja tulivat ravituiksi.

42 Kaikki söivät ja tulivat kylläisiksi.

42. Ja he söivät kaikki ja ravittiin.

42. Ja he söit caicki ja rawittin.

42. Ja he söit caiki ia rauitettihin. (Ja he söit kaikki ja rawittiin.)

42. καὶ ἔφαγον πάντες καὶ ἐχορτάσθησαν,

42. και εφαγον παντες και εχορτασθησαν 42. kai efagon pantes kai echortasthesan

42 And they all ate and were fully-fed.

42. And they did all eat, and were filled.

42. Und sie aßen alle und wurden satt.

42. Y comieron todos, y se hartaron.

42 И ели все, и насытились.

43 Sitten he keräsivät palaset, kaksitoista täyttä vakallista, ja tähteet kaloista.

43 Sitten he keräsivät palaset, kaksitoista täyttä vakallista, ja tähteet kaloista.

43. Ja he korjasivat kaksitoistakymmentä täysinäistä koria muruja, ja myös kaloista.

43. Ja he corjaisit caxitoistakymmendä täysinäistä Coria muruja ja myös caloista.

43. Ja he coriasit caxitoistakymende Corgia teunens muruia/ ia nijste caloista. (Ja he korjatsit kaksitoistakymmentä koria täynnänsä muruja/ ja niistä kaloista.)

43. καὶ ἦραν κλασμάτων δώδεκα κοφίνους πλήρεις, καὶ ἀπὸ τῶν ἰχθύων.

43. και ηραν κλασματων δωδεκα κοφινους πληρεις και απο των ιχθυων 43. kai eran klasmaton dodeka kofinoυs plereis kai apo ton ichthυon

43 And they took up twelve full baskets of broken pieces and (also) from the fish.

43. And they took up twelve baskets full of the fragments, and of the fishes.

43. Und sie hoben auf die Brocken, zwölf Körbe voll, und von den Fischen.

43. Y alzaron de los pedazos doce esportones llenos, y de los peces.

43 И набрали кусков хлеба и остатков от рыб двенадцать полных коробов.

44 Ja niitä, jotka olivat syöneet näitä leipiä, oli viisituhatta miestä.

44 Ja niitä jotka olivat syöneet leipiä oli (noin) viisi tuhatta miestä.

44. Ja niitä, kuin söivät, oli lähes viisituhatta miestä.

44. Ja nijtä cuin söit oli wijsi tuhatta miestä.

44. Nin oli nijte iotca söit/ wijsi tuhatta mieste. (Niin oli niitä jotka söit/ wiisi tuhatta miestä.)

44. καὶ ἦσαν οἱ φαγόντες τοὺς ἄρτους πεντακισχίλιοι ἄνδρες.

44. και ησαν οι φαγοντες τους αρτους ωσει πεντακισχιλιοι ανδρες 44. kai esan oi fagontes toυs artoυs osei pentakischilioi andres

44 And those who ate the loaves (were) approximately five thousand men. {Mar 6:45-56 & Mat 14:22-36 & Joh 6:15-21.}

44. And they that did eat of the loaves were about five thousand men.

44. Und die da gegessen hatten, waren fünftausend Mann.

44. Y eran los que comieron de los panes como cinco mil varones.

44 Было же евших хлебы около пяти тысяч мужей.

45 Ja kohta hän vaati opetuslapsiansa astumaan venheeseen ja kulkemaan edeltä toiselle rannalle, Beetsaidaan, sillä aikaa kuin hän laski kansan luotansa.

45 Kohta Hän vaati opetuslapsiaan astumaan veneeseen ja menemään edellä toiselle puolelle Beetsaidaan, sillä aikaa kun Hän lähettäisi kansan luotaan.

45. Ja hän ajoi kohta opetuslapsensa astumaan haahteen ja edellä menemään meren ylitse Betsaidaan, siihenasti kuin hän päästäis kansan.

45. JA hän käski cohta Opetuslapsens astu hahteen menemän meren ylidze Bethsaidaan sijhenasti cuin hän päästäis Canssan.

45. Ja cochta hen aijoi Opetuslapsens astuman Hachten/ että he edhelmenisit ylitze meren Bethsaidahan/ sihenasti quin hen laskis Canssan. (Ja kohta hän ajoi opetuslapsensa astumaan haahteen/ että he edellä menisit ylitse meren Bethsaidaan/ siihen asti kuin hän laskisi kansan.)

45. Καὶ εὐθέως ἠνάγκασε τοὺς μαθητὰς αὐτοῦ ἐμβῆναι εἰς τὸ πλοῖον καὶ προάγειν εἰς τὸ πέραν πρὸς Βηθσαϊδάν, ἕως αὐτὸς ἀπολύσῃ τὸν ὄχλον·

45. και ευθεως ηναγκασεν τους μαθητας αυτου εμβηναι εις το πλοιον και προαγειν εις το περαν προς {VAR1: βηθσαιδαν } {VAR2: βηθσαιδα } εως αυτος απολυση τον οχλον 45. kai eυtheos enagkasen toυs mathetas aυtoυ emβenai eis to ploion kai proagein eis to peran pros {VAR1: βethsaidan } {VAR2: βethsaida } eos aυtos apolυse ton ochlon

45 And immediately he urged his disciples to step onto the ship, and to precede (him) to the (area) beyond-that into Bethsaida, until he should dismiss the crowd.

45. And straightway he constrained his disciples to get into the ship, and to go to the other side before unto Bethsaida, while he sent away the people.

45. Und alsbald trieb er seine Jünger, daß sie in das Schiff träten und vor ihm hinüberführen gen Bethsaida, bis daß er das Volk von sich ließe.

45. Y luego dió priesa a sus discípulos a subir en la nave, e ir delante de él a la otra parte a Betsaida, entre tanto que él despedia la multitud.

45 И тотчас понудил учеников Своих войти в лодку и отправиться вперед на другую сторону к Вифсаиде, пока Он отпустит народ.

46 Ja sanottuaan heille jäähyväiset hän meni pois vuorelle rukoilemaan.

46 Hyvästeltyään heidät Hän meni vuorelle rukoilemaan.

46. Ja kuin hän oli päästänyt heidät, meni hän vuorelle rukoilemaan.

46. Ja cosca hän oli päästänyt heidän tyköäns meni hän mäelle rucoileman.

46. Ja coska hen oli lowuttanut heiden/ meni hen mäelle rucoleman. (Ja koska hän oli luowuttanut heidän/ meni hän mäelle rukoilemaan.)

46. καὶ ἀποταξάμενος αὐτοῖς ἀπῆλθεν εἰς τὸ ὄρος προσεύξασθαι.

46. και αποταξαμενος αυτοις απηλθεν εις το ορος προσευξασθαι 46. kai apotaksamenos aυtois apelthen eis to oros proseυksasthai

46 And after he had bid farewell to them, he went away into the mountain to pray.

46. And when he had sent them away, he departed into a mountain to pray.

46. Und da er sie von sich geschafft hatte, ging er hin auf einen Berg, zu beten.

46. Y después que los hubo despedido, se fué al monte a orar.

46 И, отпустив их, пошел на гору помолиться.

47 Ja kun ilta tuli, oli venhe keskellä järveä, ja hän oli yksinään maalla.

47 Illan tultua vene oli keskellä järveä ja Hän yksin maalla.

47. Ja kuin ehtoo tuli, oli haaksi keskellä merta, ja hän yksinänsä maalla.

47. Ja ehtona oli haaxi keskellä merta ja hän yxinäns maalla.

47. Ja quin Echto tuli/ Haaxi oli keski meres/ ia hen yxinens maalla/ (Ja kuin ehtoo tuli/ Haaksi oli keskimeressä/ ja hän yksinänsä maalla/)

47. καὶ ὀψίας γενομένης ἦν τὸ πλοῖον ἐν μέσῳ τῆς θαλάσσης, καὶ αὐτὸς μόνος ἐπὶ τῆς γῆς.

47. και οψιας γενομενης ην το πλοιον εν μεσω της θαλασσης και αυτος μονος επι της γης 47. kai opsias genomenes en to ploion en meso tes thalasses kai aυtos monos epi tes ges

47 And (after) it became evening, the ship was in the middle of the sea and he (was) alone upon the land.

47. And when even was come, the ship was in the midst of the sea, and he alone on the land.

47. Und am Abend war das Schiff mitten auf dem Meer und er auf dem Lande allein.

47. Y como fué la tarde, la nave estaba en medio de la mar, y él solo en tierra.

47 Вечером лодка была посреди моря, а Он один на земле.

48 Ja kun hän näki heidän soutaessaan olevan hädässä, sillä tuuli oli heille vastainen, tuli hän neljännen yövartion vaiheilla heidän luoksensa kävellen järven päällä ja aikoi kulkea heidän ohitsensa.

48 Silloin* Hän näki heidän soutaessaan olevan ahtaalla, sillä tuuli oli heille vastainen. (Ja) Hän tuli noin neljännellä yövartiolla heitä kohti kävellen järven päällä ja aikoi kulkea heidän ohitseen.

48. Ja hän näki heidän olevan hädässä soutamisessa; (sillä heillä oli vastainen). Ja liki neljäntenä yön vartiona tuli hän heidän tykönsä, käyden meren päällä, ja tahtoi mennä heidän ohitsensa.

48. Ja hän näki heidän hädäs soutawan sillä heillä oli wastainen. Ja liki neljändenä yön wartiona tuli hän heidän tygöns käyden weden päällä.

48. ia hen näki heijet hädese soutauan/ Sille että tuuli oli heille wastainen. Ja liki nelienne öen wartiona hen tuli heiden tygens/ kieudhen meren päle/ (ja hän näki heidät hädässä soutawan/ Sillä että tuuli oli heille wastainen. Ja liki neljännen yön wartionsa hän tuli heidän tykönsä/ käyden meren päällä/)

48. καὶ ἰδὼν αὐτοὺς βασανιζομένους ἐν τῷ ἐλαύνειν· ἦν γὰρ ὁ ἄνεμος ἐναντίος αὐτοῖς· καὶ περὶ τετάρτην φυλακὴν τῆς νυκτὸς ἔρχεται πρὸς αὐτοὺς περιπατῶν ἐπὶ τῆς θαλάσσης, καὶ ἤθελε παρελθεῖν αὐτούς.

48. και ειδεν αυτους βασανιζομενους εν τω ελαυνειν ην γαρ ο ανεμος εναντιος αυτοις και περι τεταρτην φυλακην της νυκτος ερχεται προς αυτους περιπατων επι της θαλασσης και ηθελεν παρελθειν αυτους 48. kai eiden aυtoυs βasanizomenoυs en to elaυnein en gar o anemos enantios aυtois kai peri tetarten fυlaken tes nυktos erchetai pros aυtoυs peripaton epi tes thalasses kai ethelen parelthein aυtoυs

48 And he saw them tormented by the rowing, for* the wind was adverse to them, and he comes to them around the fourth watch of the night, walking upon the sea, and he was willing to pass by them.

48. And he saw them toiling in rowing; for the wind was contrary unto them: and about the fourth watch of the night he cometh unto them, walking upon the sea, and would have passed by them.

48. Und er sah, daß sie Not litten im Rudern; denn der Wind war ihnen entgegen. Und um die vierte Wache der Nacht kam er zu ihnen und wandelte auf dem Meer;

48. Y los vió que se trabajaban navegando, porque el viento les era contrario; y cerca de la cuarta vela de la noche vino a ellos andando sobre la mar, y quería pasarlos.

48 И увидел их бедствующих в плавании, потому что ветер им был противный; около же четвертой стражи ночи подошел к ним, идя по морю, и хотел миновать их.

49 Mutta nähdessään hänen kävelevän järven päällä he luulivat häntä aaveeksi ja rupesivat huutamaan;

49 Mutta nähdessään Hänen kävelevän järven päällä, he luulivat Hänen olevan aave ja huusivat.

49. Mutta kuin he näkivät hänen käyvän meren päällä, luulivat he olevan kyöpelin ja huusivat.

49. Ja tahdoi mennä heidän ohidzens.

49. ia tahdoi heiden ohitzens me'ne. (ja tahtoi heidän ohitsensa mennä.)

49. οἱ δὲ ἰδόντες αὐτὸν περιπατοῦντα ἐπὶ τῆς θαλάσσης ἔδοξαν φάντασμα εἶναι, καὶ ἀνέκραξαν·

49. οι δε ιδοντες αυτον περιπατουντα επι της θαλασσης εδοξαν φαντασμα ειναι και ανεκραξαν 49. oi de idontes aυton peripatoυnta epi tes thalasses edoksan fantasma einai kai anekraksan

49 But (after) they saw him walking upon the sea, they thought (it) to be an apparition and cried out;

49. But when they saw him walking upon the sea, they supposed it had been a spirit, and cried out:

49. und er wollte an ihnen vorübergehen. Und da sie ihn sahen auf dem Meer wandeln, meinten sie, es wäre ein Gespenst, und schrieen;

49. Y viéndole ellos, que andaba sobre la mar, pensaron que era fantasma, y dieron voces;

49 Они, увидев Его идущего по морю, подумали, что это призрак, и вскричали.

50 sillä kaikki näkivät hänet ja peljästyivät. Mutta heti hän puhutteli heitä ja sanoi heille: "Olkaa turvallisella mielellä, minä se olen; älkää peljätkö".

50 Sillä kaikki näkivät Hänet ja pelästyivät. Mutta heti Hän puhutteli heitä ja sanoi heille: "Olkaa turvallisella mielellä. *Minä olen*. Älkää pelätkö."

50. (Sillä kaikki näkivät hänen ja hämmästyivät.) Ja hän puhui kohta heidän kanssansa ja sanoi heille: olkaat hyvässä turvassa, minä olen, älkäät peljätkö.

50. Ja cuin he näit hänen käywän weden päällä luulit he olewan Köpelin ja huusit: sillä caicki näit hänen ja hämmästyit.

50. Ja quin he neit henen kieuuen meren päle/ luulit he Köpelin oleuan ia parghuit. Sille caiki he neit henen ia hämmestuit. (Ja kuin he näit hänen käywän meren päällä/ luulit he köpelin olewan ja parkuit. Sillä kaikki he näit hänen ja hämmästyit.)

50. πάντες γὰρ αὐτὸν εἶδον καὶ ἐταράχθησαν· καὶ εὐθέως ἐλάλησε μετ’ αὐτῶν καὶ λέγει αὐτοῖς· Θαρσεῖτε, ἐγώ εἰμι, μὴ φοβεῖσθε.

50. παντες γαρ αυτον ειδον και εταραχθησαν και ευθεως ελαλησεν μετ αυτων και λεγει αυτοις θαρσειτε εγω ειμι μη φοβεισθε 50. pantes gar aυton eidon kai etarachthesan kai eυtheos elalesen met aυton kai legei aυtois tharseite ego eimi me foβeisthe

50 for* they all saw him and were disturbed. But immediately, he spoke with them, and says to them, Have° courage. I am (here). Do° not be afraid.

50. For they all saw him, and were troubled. And immediately he talked with them, and saith unto them, Be of good cheer: it is I; be not afraid.

50. denn sie sahen ihn alle und erschraken. Aber alsbald redete er mit ihnen und sprach zu ihnen: Seid getrost, ich bin's, fürchtet euch nicht!

50. Porque todos le veían, y se turbaron. Mas luego habló con ellos, y les dijo: Aseguráos, yo soy: no tengáis miedo.

50 Ибо все видели Его и испугались. И тотчас заговорил с ними и сказал им: ободритесь; это Я, не бойтесь.

51 Ja hän astui venheeseen heidän tykönsä, ja tuuli asettui. Niin he hämmästyivät ylen suuresti sydämessään.

51 Ja Hän nousi veneeseen heidän luokseen, ja tuuli asettui. Niin he hämmästyivät kovin suuresti sisimmässään (ja ihmettelivät).

51. Ja hän astui heidän tykönsä haahteen, ja tuuli heikkeni. Ja he paljoa enemmän keskenänsä hämmästyivät ja ihmettelivät;

51. Ja hän puhui cohta heidän cansans ja sanoi heille: olcat hywäs turwas Minä olen älkät peljätkö. Ja hän astui heidän tygöns hahteen ja tuuli heikeni. Ja he hämmästyit ja ihmettelit suurest:

51. Ja cochta hen puhui heiden cansans/ ia sanoi heille/ Olcat hyues turuas/ Mine olen/ elket pelietkö. Ja hen astui heiden tygens Hachten/ ia tuuli heickeni. Ja he hämmestyit/ ia imehtelit ylitze mären. (Ja kohta hän puhui heidän kanssansa/ ja sanoi heille/ Olkaat hywässä turwassa/ Minä olen/ älkäät peljätkö. Ja hän astui heidän tykönsä haahteen/ ja tuuli heikkeni. Ja he hämmästyit/ ja ihmettelit ylitse määrän.)

51. καὶ ἀνέβη εἰς τὸ πλοῖον πρὸς αὐτοὺς, καὶ ἐκόπασεν ὁ ἄνεμος· καὶ λίαν ἐκ περισσοῦ ἐν ἑαυτοῖς ἐξίσταντο καὶ ἐθαύμαζον.

51. και ανεβη προς αυτους εις το πλοιον και εκοπασεν ο ανεμος και λιαν εκ περισσου εν εαυτοις εξισταντο και εθαυμαζον 51. kai aneβe pros aυtoυs eis to ploion kai ekopasen o anemos kai lian ek perissoυ en eaυtois eksistanto kai ethaυmazon

51 And he went-up to them into the ship, and the wind paused, and they were exceedingly, exceptionally, astonished in themselves and marveled!

51. And he went up unto them into the ship; and the wind ceased: and they were sore amazed in themselves beyond measure, and wondered.

51. Und er trat zu ihnen ins Schiff, und der Wind legte sich. Und sie entsetzten und verwunderten sich über die Maßen,

51. Y subió a ellos en la nave, y el viento reposó, y ellos en gran manera estaban fuera de sí, y se maravillaban;

51 И вошел к ним в лодку, и ветер утих. И они чрезвычайно изумлялись в себе и дивились,

52 Sillä he eivät olleet noista leivistäkään päässeet ymmärrykseen, vaan heidän sydämensä oli paatunut.

52 Sillä he eivät olleet leipien ihmeestä saaneet ymmärrystä, koska* heidän sydämensä oli paatunut.

52. Sillä ei he ymmärtäneet leivistäkään, vaan heidän sydämensä oli paatunut.

52. Sillä ei he ymmärtänet leiwistäkän waan heidän sydämens oli soennut.

52. Sille eiuet he * ymmerteneet Leiuiste/ ia heiden Sydhemens oli soghennut. (Sillä eiwät he ymmärtäneet leiwistä/ ja heidän sydämensä oli soennut.)

52. οὐ γὰρ συνῆκαν ἐπὶ τοῖς ἄρτοις, ἀλλ’ ἦν αὐτῶν ἡ καρδία πεπωρωμένη.

52. ου γαρ συνηκαν επι τοις αρτοις ην γαρ η καρδια αυτων πεπωρωμενη 52. oυ gar sυnekan epi tois artois en gar e kardia aυton peporomene

52 For* they did not understand (what happened) on the loaves, for* their heart was hardening.

52. For they considered not the miracle of the loaves: for their heart was hardened.

52. denn sie waren nichts verständiger geworden über den Broten, und ihr Herz war erstarrt.

52. Porque aun no entendían el milagro de los panes; porque sus corazones estaban endurecidos.

52 ибо не вразумились чудом над хлебами, потому что сердце их было окаменено.

53 Ja kuljettuaan yli toiselle rannalle he tulivat Gennesaretiin ja laskivat maihin.

53 Kuljettuaan yli he tulivat Gennesaretin maahan ja laskivat maihin.

53. Ja kuin he olivat meneet ylitse, tulivat he Genesaretin maalle ja laskivat satamaan.

53. JA cuin he olit mennet ylidze tulit he Genezarethin maalle ja laskit satamaan.

53. Ja quin he ylitzemennyet olit/ tulit he Genezarethin maalle/ ia laskit satamahan. (Ja kuin he ylitsemenneet olit/ tulit he Genesarethin maalle/ ja laskit satamaan.)

53. Καὶ διαπεράσαντες ἀπῆλθον ἐπὶ τὴν γῆν Γεννησαρὲτ καὶ προσωρμίσθησαν.

53. και διαπερασαντες ηλθον επι την γην {VAR1: γενησαρετ } {VAR2: γεννησαρετ } και προσωρμισθησαν 53. kai diaperasantes elthon epi ten gen {VAR1: genesaret } {VAR2: gennesaret } kai prosormisthesan

53 And having ferried over, they came upon the land of Gennesaret and they were anchored (there),

53. And when they had passed over, they came into the land of Gennesaret, and drew to the shore.

53. Und da sie hinübergefahren waren, kamen sie in das Land Genezareth und fuhren an.

53. Y cuando fueron a la otra parte, vinieron a tierra de Genesaret, y tomaron puerto.

53 И, переправившись, прибыли в землю Геннисаретскую ипристали к берегу .

54 Ja heidän noustessaan venheestä kansa heti tunsi hänet;

54 Heidän noustessaan veneestä ihmiset tunsivat Hänet heti.

54. Ja kuin he menivät ulos haahdesta, niin he kohta tunsivat hänen,

54. Ja cuin he menit ulos hahdesta nijn he cohta tunsit hänen:

54. Ja quin he vloskeuit Hahdesta cochta he tunsit henen/ (Ja kuin he ulos käwit haahdesta kohta he tunsit hänen/)

54. καὶ ἐξελθόντων αὐτῶν ἐκ τοῦ πλοίου εὐθέως ἐπιγνόντες αὐτὸν

54. και εξελθοντων αυτων εκ του πλοιου ευθεως επιγνοντες αυτον 54. kai ekselthonton aυton ek toυ ploioυ eυtheos epignontes aυton

54 and having gone out of the ship, immediately (the people) recognized him.

54. And when they were come out of the ship, straightway they knew him,

54. Und da sie aus dem Schiff traten alsbald kannten sie ihn

54. Y saliendo ellos de la nave, luego le conocieron.

54 Когда вышли они из лодки, тотчас жители , узнав Его,

55 ja he riensivät kiertämään koko sitä paikkakuntaa ja rupesivat vuoteilla kantamaan sairaita sinne, missä kuulivat hänen olevan.

55 Ja he kiersivät juosten koko sen ympäristön ja alkoivat vuoteilla kantaa sairaita sinne, missä kuulivat Hänen olevan.

55. Ja juoksivat ympäri kaiken sen ympäristön, ja rupesivat sairaita viemään vuoteissansa, kussa he kuulivat hänen olevan.

55. Ja juoxit ymbäri caiken sen maacunnan ja rupeisit sairaita wiemän wuoteisans sinne cusa he cuulit hänen olewan

55. ia ymberi iooxit caiken sen makunnan/ ia rupesit nijte Sairahita ymberinswiemen heiden Wooteisans sinne cussa he cuulit henen oleuan/ (ja ympäri juoksit kaiken sen maakunnan/ ja rupesit niitä sairaita ympärins wiemään heidän wuoteissansa sinne kussa he kuulit hänen olewan/)

55. περιέδραμον ὅλην τὴν περίχωρον ἐκείνην καὶ ἤρξαντο ἐπὶ τοῖς κραβάττοις τοὺς κακῶς ἔχοντας περιφέρειν ὅπου ἤκουον ὅτι ἐκεῖ ἐστι·

55. περιδραμοντες ολην την περιχωρον εκεινην ηρξαντο επι τοις κραββατοις τους κακως εχοντας περιφερειν οπου ηκουον οτι εκει εστιν 55. peridramontes olen ten perichoron ekeinen erksanto epi tois kraββatois toυs kakos echontas periferein opoυ ekoυon oti ekei estin

55 Having ran around that whole region around (there), they began to carry around those who were ill upon their pallets, where they were hearing: he is (over) there.

55. And ran through that whole region round about, and began to carry about in beds those that were sick, where they heard he was.

55. und liefen in alle die umliegenden Länder und hoben an, die Kranken umherzuführen auf Betten, wo sie hörten, daß er war.

55. Y corriendo por toda la tierra de al derredor, comenzaron a traer de todas partes enfermos en lechos, como oyeron que estaba allí.

55 обежали всю окрестность ту и начали на постеляхприносить больных туда, где Он, как слышно было, находился.

56 Ja missä vain hän meni kyliin tai kaupunkeihin tai maataloihin, asetettiin sairaat aukeille paikoille ja pyydettiin häneltä, että he saisivat koskea edes hänen vaippansa tupsuun. Ja kaikki, jotka koskivat häneen, tulivat terveiksi.

56 Ja missä tahansa Hän meni kyliin tai kaupunkeihin tai maataloihin, he asettivat sairaat aukeille paikoille ja pyysivät Häneltä, että nämä saisivat koskettaa edes Hänen vaippansa tupsua. Ja ketkä vain Häntä koskettivat, ne paranivat.

56. Ja kuhunka hän meni sisälle kyliin eli kaupunkeihin taikka majoihin, niin he panivat kujille sairaita, ja rukoilivat häntä, että he ainoastaan hänen vaatteensa palteeseen saisivat ruveta, ja niin monta kuin häneen rupesi, ne paranivat.

56. Ja cuhunga hän meni sisälle kylihin eli Caupungeihin taicka majoihin nijn he panit cujille sairaita ja rucoilit händä että he ainoastans hänen waatteins palteseen saisit ruweta. Ja nijn monda cuin häneen rupeis parani.

56. Ja cuhunga hen sisellemeni Kylihin eli Caupungihin/ taicka Maiohin/ nin he panit cuialle Sairaita/ ia rucolit hende/ että he waiwoin henen waatteins Palteseen mahdaisit ruueta. Ja nin monda quin rupesit/ he paranit. (Ja kuhunka hän sisälle meni kyliin ja kaupunkiin/ taikka majoihin/ niin he panit kujalle sairaita/ ja rukoilit häntä/ että he waiwoin hänen waatteinsa palteeseen mahtaisit ruweta. Ja niin monta kuin rupesit/ he paranit.)

56. καὶ ὅπου ἂν εἰσεπορεύετο εἰς κώμας ἢ πόλεις ἢ ἀγροὺς, ἐν ταῖς ἀγοραῖς ἐτίθεσαν τοὺς ἀσθενοῦντας καὶ παρεκάλουν αὐτὸν ἵνα κἂν τοῦ κρασπέδου τοῦ ἱματίου αὐτοῦ ἅψωνται· καὶ ὅσοι ἂν ἥπτοντο αὐτοῦ, ἐσῴζοντο.

56. και οπου αν εισεπορευετο εις κωμας η πολεις η αγρους εν ταις αγοραις ετιθουν τους ασθενουντας και παρεκαλουν αυτον ινα καν του κρασπεδου του ιματιου αυτου αψωνται και οσοι αν ηπτοντο αυτου εσωζοντο 56. kai opoυ an eiseporeυeto eis komas e poleis e agroυs en tais agorais etithoυn toυs asthenoυntas kai parekaloυn aυton ina kan toυ kraspedoυ toυ imatioυ aυtoυ apsontai kai osoi an eptonto aυtoυ esozonto

56 And wherever he was traveling, (if) into villages or cities or the rural-area, they were laying the sick in the marketplaces and were pleading with him, in order that if-only they might touch the hem of his garment, and as many as would touch him were being cured.

56. And whithersoever he entered, into villages, or cities, or country, they laid the sick in the streets, and besought him that they might touch if it were but the border of his garment: and as many as touched him were made whole.

56. Und wo er in die Märkte oder Städte oder Dörfer einging, da legten sie die Kranken auf den Markt und baten ihn, daß sie nur den Saum seines Kleides anrühren möchten; und alle, die ihn anrührten, wurden gesund.

56. Y donde quiera que entraba, en aldeas, o ciudades, o heredades, ponían en las calles los que estaban enfermos, y le rogaban que tocasen siquiera el borde de su vestido, y todos los que le tocaban quedaron sanos.

56 И куда ни приходил Он, в селения ли, в города ли, вдеревни ли, клали больных на открытых местах и просили Его, чтобы им прикоснуться хотя к краю одежды Его; и которые прикасались к Нему, исцелялись.