3 luku

Jeesus parantaa miehen, jonka käsi oli kuivettunut 1 – 6, ja tekee monta muuta sairasta terveeksi 7 – 12, asettaa kaksitoista apostolia 13 – 19, kumoaa syytöksen, että hän Beelsebulin avulla ajaa ulos riivaajia 20 – 27, varoittaa pilkkaamasta Pyhää Henkeä 28 – 30 ja sanoo Jumalan tahdon tekijää veljekseen, sisarekseen ja äidikseen 31 – 35.

1 Ja hän meni taas synagoogaan, ja siellä oli mies, jonka käsi oli kuivettunut.

1 Hän meni taas synagoogaan, ja siellä oli mies, jonka käsi oli kuivettunut.

1. Ja hän meni sisälle jälleen synagogaan, ja siellä oli ihminen, jolla oli kuivettunut käsi.

1. JA hän meni jällens Synagogaan ja siellä oli yxi ihminen jolla oli cuiwettu käsi.

1. IA hen iellens Sinagogan sisellemeni/ ia sielle oli yxi Inhiminen/ iolla oli quiuettu Käsi. (Ja hän jällens synagogaan sisälle meni/ ja siellä oli yksi ihminen/ jolla oli kuiwettu käsi.)

1. Καὶ εἰσῆλθε πάλιν εἰς τὴν συναγωγήν· καὶ ἦν ἐκεῖ ἄνθρωπος ἐξηραμμένην ἔχων τὴν χεῖρα.

1. και εισηλθεν παλιν εις την συναγωγην και ην εκει ανθρωπος εξηραμμενην εχων την χειρα 1. kai eiselthen palin eis ten sυnagogen kai en ekei anthropos ekserammenen echon ten cheira

1 {Mar 3:1-6 & Mat 12:9-14 & Luk 6:6-11 Probably Galilee.} And he entered again into the synagogue, and a man having a dried up hand was there.

1. And he entered again into the synagogue; and there was a man there which had a withered hand.

1. Und er ging abermals in die Schule. Und es war da ein Mensch, der hatte eine verdorrte Hand.

1. Y OTRA vez entró en la sina- goga; y había allí un hombre que tenía una mano seca.

1 И пришел опять в синагогу; там был человек, имевший иссохшую руку.

2 Ja voidakseen nostaa syytteen häntä vastaan he pitivät häntä silmällä, parantaisiko hän miehen sapattina.

2 He pitivät Häntä silmällä, parantaisiko Hän hänet sapattina, jotta voisivat syyttää Häntä.

2. Ja he ottivat hänestä vaarin, jos hän hänen sabbatina parantais, kantaaksensa hänen päällensä.

2. Ja he otit hänestä waarin jos hän hänen Sabbathina parannais candaxens hänen päällens.

2. Ja he otit heneste waarin ios hen Sabbathina piti parandaman henen/ että he saanet olisit canda henen pälens. (Ja he otit hänestä waarin jos hän sabbathina piti parantaman hänen/ että he saaneet olisit kantaa hänen päällensä.)

2. καὶ παρετήρουν αὐτὸν εἰ τοῖς σάββασι θεραπεύσει αὐτόν, ἵνα κατηγορήσωσιν αὐτοῦ.

2. και παρετηρουν αυτον ει τοις σαββασιν θεραπευσει αυτον ινα κατηγορησωσιν αυτου 2. kai pareteroυn aυton ei tois saββasin therapeυsei aυton ina kategoresosin aυtoυ

2 And they were observing him, if he will heal him on the Sabbath; in order that they may accuse him.

2. And they watched him, whether he would heal him on the sabbath day; that they might accuse him.

2. Und sie lauerten darauf, ob er auch am Sabbat ihn heilen würde, auf daß sie eine Sache wider ihn hätten.

2. Y le acechaban, si en sábado le sanaría, para acusarle.

2 И наблюдали за Ним, не исцелит ли его в субботу, чтобы обвинить Его.

3 Niin hän sanoi miehelle, jonka käsi oli kuivettunut: "Nouse ja astu esille".

3 Niin Hän sanoi miehelle jonka käsi oli kuivettunut: "Nouse keskelle."

3. Ja hän sanoi sille ihmiselle, jolla kuivettunut käsi oli: astu edes!

3. Ja hän sanoi sille ihmiselle jolla cuiwettu käsi oli: astu edes.

3. Ja hen sanoi sille Inhimiselle/ iolla oli quiuettu Käsi/ Seiso keskelle. (Ja hän sanoi sille ihmiselle/ jolla oli kuiwettu käsi/ Seiso keskellä.)

3. καὶ λέγει τῷ ἀνθρώπῳ τῷ ἐξηραμμένην ἔχοντι τὴν χεῖρα· Ἔγειρε εἰς τὸ μέσον.

3. και λεγει τω ανθρωπω τω εξηραμμενην εχοντι την χειρα εγειραι εις το μεσον 3. kai legei to anthropo to ekserammenen echonti ten cheira egeirai eis to meson

3 And he says to the man having the dried up hand, (You) in the middle, lift yourself up!

3. And he saith unto the man which had the withered hand, Stand forth.

3. Und er sprach zu dem Menschen mit der verdorrten Hand: Tritt hervor!

3. Entónces dijo al hombre que tenía la mano seca: Levántate en medio.

3 Он же говорит человеку, имевшему иссохшую руку: стань на средину.

4 Ja hän sanoi heille: "Kumpiko on luvallista sapattina: hyvääkö tehdä vai pahaa, pelastaako henki vai tappaa se?" Mutta he olivat vaiti.

4 Heille Hän sanoi: "Onko lupa sapattina tehdä hyvää vai tehdä pahaa, pelastaa henki vai tappaa?" Mutta he olivat vaiti.

4. Ja hän sanoi heille: sopiiko sabbatina hyvää tehdä eli pahaa tehdä? henkeä vapahtaa taikka tappaa? Mutta he vaikenivat.

4. Ja hän sanoi heille: Cumbi sopi Sabbathina tehdä hywin eli pahoin ? henge wapahta taicka tappa ? Mutta he waickenit.

4. Ja sanoi hen heille/ Cumbi sopi Sabbathina/ hyuesti eli pahasti tehdä? Henge wapautta taicka tappa? Mutta he waickenit. (Ja sanoi hän heille/ Kumpi sopii sabbathina/ hywästi eli pahasti tehdä? Henki wapauttaa taikka tappaa? Mutta he waikenit.)

4. καὶ λέγει αὐτοῖς· Ἔξεστιν τοῖς σάββασιν ἀγαθοποιῆσαι ἢ κακοποιῆσαι; ψυχὴν σῶσαι ἢ ἀποκτεῖναι; οἱ δὲ ἐσιώπων.

4. και λεγει αυτοις εξεστιν τοις σαββασιν αγαθοποιησαι η κακοποιησαι ψυχην σωσαι η αποκτειναι οι δε εσιωπων 4. kai legei aυtois eksestin tois saββasin agathopoiesai e kakopoiesai psυchen sosai e apokteinai oi de esiopon

4 Now he says to them, Is it legal on the Sabbath to do good or to do evil? To save a life or to kill? But they were silent.

4. And he saith unto them, Is it lawful to do good on the sabbath days, or to do evil to save life, or to kill But they held their peace.

4. Und er sprach zu ihnen: Soll man am Sabbat Gutes tun oder Böses tun, das Leben erhalten oder töten? Sie aber schwiegen still.

4. Y les dice: ¿Es lícito hacer bien en sábados, o hacer mal? ¿salvar la vida, o matar? Mas ellos callaban.

4 А им говорит: должно ли в субботу доброделать, или зло делать? душу спасти, или погубить? Но они молчали.

5 Silloin hän katsahtaen ympärilleen loi vihassa silmänsä heihin, murheellisena heidän sydämensä paatumuksesta, ja sanoi sille miehelle: "Ojenna kätesi". Ja hän ojensi, ja hänen kätensä tuli jälleen terveeksi.

5 Katsellen ympärilleen heihin vihassa, murheissaan heidän sydämensä paatumuksesta, Hän sanoi miehelle: "Ojenna kätesi." Hän ojensi, ja hänen kätensä tuli jälleen terveeksi (niin kuin toinen).

5. Niin hän katsoi heidän päällensä vihaisesti ja oli murheissansa heidän sydämensä kovuuden tähden, ja sanoi ihmiselle: ojenna kätes! ja hän ojensi, ja käsi tuli terveeksi niinkuin toinenkin.

5. Nijn hän cadzoi heidän päällens wihaisest ja oli murheisans heidän sydämens cowuden tähden ja sanoi ihmiselle: ojenna kätes: ja hän ojensi ja se käsi tuli terwexi nijncuin toinengin.

5. Nin hen heidhen pälens catzoi wihaisesta/ ia oli murehesans heiden Sydhemens sockiudhen ylitze/ Ja sanoi Inhimiselle/ Ulosoienna sinun Kätes. Ja hen oiensi/ Ja se Käsi tuli henen teruexi/ ninquin toinen. (Niin hän heidän päällensä katsoi wihaisesti/ ja oli murheessansa heidän sydämensä sokeuden ylitse/ Ja sanoi ihmiselle/ Ulos ojenna sinun kätesi. Ja hän ojensi/ Ja se käsi tuli hänen terweeksi/ niinkuin toinen.)

5. καὶ περιβλεψάμενος αὐτοὺς μετ’ ὀργῆς, συλλυπούμενος ἐπὶ τῇ πωρώσει τῆς καρδίας αὐτῶν, λέγει τῷ ἀνθρώπῳ· Ἔκτεινον τὴν χεῖρά σου. καὶ ἐξέτεινε, καὶ ἀποκατεστάθη ἡ χεὶρ αὐτοῦ ὑγιὴς ὡς ἡ ἄλλη.

5. και περιβλεψαμενος αυτους μετ οργης συλλυπουμενος επι τη πωρωσει της καρδιας αυτων λεγει τω ανθρωπω εκτεινον την χειρα σου και εξετεινεν και αποκατεσταθη η χειρ αυτου υγιης ως η αλλη 5. kai periβlepsamenos aυtoυs met orges sυllυpoυmenos epi te porosei tes kardias aυton legei to anthropo ekteinon ten cheira soυ kai ekseteinen kai apokatestathe e cheir aυtoυ υgies os e alle

5 And having looked around at them with anger, being sorrowful at the hardening of their heart, he says to the man, Stretch out your hand. And he stretched it out, and his hand was restored (as) healthy as the other.

5. And when he had looked round about on them with anger, being grieved for the hardness of their hearts, he saith unto the man, Stretch forth thine hand. And he stretched it out: and his hand was restored whole as the other.

5. Und er sah sie umher an mit Zorn und ward betrübt über ihr verstocktes Herz und sprach zu dem Menschen: Strecke deine Hand aus! Und er streckte sie aus; und die Hand ward ihm gesund wie die andere.

5. Y mirándolos en derredor con enojo, condoleciéndose de la dureza de su corazón, dice al hombre: Extiende tu mano. Y la extendió, y su mano fué restituida sana como la otra.

5 И, воззрев на них с гневом, скорбя об ожесточении сердец их, говорит тому человеку: протяни руку твою. Он протянул, и стала рука его здорова, как другая.

6 Ja fariseukset lähtivät ulos ja pitivät kohta herodilaisten kanssa neuvoa häntä vastaan, surmataksensa hänet.

6 Ulos tultuaan fariseukset heti neuvottelivat herodilaisten kanssa Häntä vastaan, miten Hänet surmaisivat.

6. Ja Pharisealaiset menivät ulos ja pitivät kohta Herodilaisten kanssa neuvoa häntä vastaan, kuinka he hänen hukuttaisivat.

JA Phariseuxet menit ja pidit Herodianein cansa neuwo händä wastan cuinga he hänen hucutaisit.

6. Ja ne Phariseuset vloskeuit/ ia pidhit cochta ynne Herodianusten cansa Neuuo hende wastan/ quinga he henen huckaisit. (Ja ne phariseukset uloskäwit/ ja pidit kohta ynnä herodianusten kanssa neuwoa häntä wastaan/ kuinka he hänen hukkaisit.)

6. καὶ ἐξελθόντες οἱ Φαρισαῖοι εὐθέως μετὰ τῶν Ἡρῳδιανῶν συμβούλιον ἐποίουν κατ’ αὐτοῦ, ὅπως αὐτὸν ἀπολέσωσι.

6. και εξελθοντες οι φαρισαιοι ευθεως μετα των ηρωδιανων συμβουλιον εποιουν κατ αυτου οπως αυτον απολεσωσιν 6. kai ekselthontes oi farisaioi eυtheos meta ton erodianon sυmβoυlion epoioυn kat aυtoυ opos aυton apolesosin

6 And the Pharisees went out and immediately were making* a council against him with the Herodians, how they might destroy him. {Mar 3:7-12 & Mat 12:15-21 Sea of Galilee.}

6. And the Pharisees went forth, and straightway took counsel with the Herodians against him, how they might destroy him.

6. Und die Pharisäer gingen hinaus und hielten alsbald einen Rat mit des Herodes Dienern über ihn, wie sie ihn umbrächten.

6. Entónces saliendo los Fariseos tomaron consejo con los Herodianos contra él, para matarle.

6 Фарисеи, выйдя, немедленно составили с иродианами совещание против Него, как бы погубить Его.

7 Mutta Jeesus vetäytyi opetuslapsineen järven rannalle, ja häntä seurasi suuri joukko kansaa Galileasta. Ja Juudeasta

7 Niin Jeesus vetäytyi opetuslapsineen järven rannalle ja Häntä seurasi paljon kansaa Galileasta ja Juudeasta

7. Mutta Jesus poikkesi opetuslastensa kanssa meren tykö, ja paljo kansaa seurasi häntä Galileasta ja Juudeasta,

6. Mutta Jesus poickeis Opetuslastens cansa meren tygö ja paljo Canssa seurais händä Galileasta.

7. Mutta Iesus Opetuslastens cansa poickesi meren tyge/ ia swri Canssa Galileasta hende seurasi ia Judeasta/ (Mutta Jesus opetuslastensa kanssa poikkesi meren tykö/ ja suuri kansa Galileasta häntä seurasi ja Judeasta/)

7. Καὶ ὁ Ἰησοῦς ἀνεχώρησε μετὰ τῶν μαθητῶν αὐτοῦ πρὸς τὴν θάλασσαν· καὶ πολὺ πλῆθος ἀπὸ τῆς Γαλιλαίας ἠκολούθησαν αὐτῷ,

7. και ο ιησους ανεχωρησεν μετα των μαθητων αυτου προς την θαλασσαν και πολυ πληθος απο της γαλιλαιας ηκολουθησαν αυτω και απο της ιουδαιας 7. kai o iesoυs anechoresen meta ton matheton aυtoυ pros ten thalassan kai polυ plethos apo tes galilaias ekoloυthesan aυto kai apo tes ioυdaias

7 And Jesus departed to the sea with his disciples, and a large multitude followed him from Galilee and from Judea,

7. But Jesus withdrew himself with his disciples to the sea: and a great multitude from Galilee followed him, and from Judaea,

7. Aber Jesus entwich mit seinen Jüngern an das Meer; und viel Volks folgte ihm nach aus Galiläa und aus Judäa

7. Mas Jesús se apartó a la mar con sus discípulos; y le siguió una gran multitud de Galilea, y de Judea,

7 Но Иисус с учениками Своими удалился к морю; и за Ним последовало множество народа из Галилеи, Иудеи,

8 ja Jerusalemista ja Idumeasta ja Jordanin tuolta puolen ja Tyyron ja Siidonin ympäristöltä tuli paljon kansaa hänen tykönsä, kun he kuulivat, kuinka suuria tekoja hän teki.

8 ja Jerusalemista ja Idumeasta ja Jordanin tuolta puolen. Myös Tyyron ja Siidonin ympäristöläisiä* tuli Hänen luokseen suuri joukko kuultuaan, kuinka suuria Hän teki.

8. Ja Jerusalemista, ja Idumeasta, ja tuolta puolen Jordania, ja jotka Tyron ja Sidonin ympärillä asuivat, suuri joukko: jotka hänen tekonsa kuulivat, ne tulivat hänen tykönsä.

7. ja Judeasta ja Jerusalemista ja Idumeasta ja tuolda puolen Jordanin ja jotca Tyron ja Sidonin ymbärillä asuit suuri joucko jotca hänen tecons cuulit ne tulit hänen tygöns.

8. ia Jerosolimista/ ia Idumeasta/ ia tooldapolen iordanin/ ia iotca Tyron ia Sidonin ymberille asuit/ Inhimisi swri ioucko/ iotca henen Teghonsa cwlit/ ne tulit henen tyghens. (Ja Jerusalemista/ ja Idumeasta/ ja tuolta puolen Jordanin/ ja jotka Tyron ja Sidonin ympärillä asuit/ Ihmisiä suuri joukko/ jotka hänen tekonsa kuulit/ ja ne tulit hänen tykönsä.)

8. καὶ ἀπὸ τῆς Ἰουδαίας καὶ ἀπὸ Ἱεροσολύμων καὶ ἀπὸ τῆς Ἰδουμαίας καὶ πέραν τοῦ Ἰορδάνου καὶ οἱ περὶ Τύρον καὶ Σιδῶνα, πλῆθος πολύ, ἀκούσαντες ὅσα ἐποίει, ἦλθον πρὸς αὐτόν.

8. και απο ιεροσολυμων και απο της ιδουμαιας και περαν του ιορδανου και οι περι τυρον και σιδωνα πληθος πολυ ακουσαντες οσα εποιει ηλθον προς αυτον 8. kai apo ierosolυmon kai apo tes idoυmaias kai peran toυ iordanoυ kai oi peri tυron kai sidona plethos polυ akoυsantes osa epoiei elthon pros aυton

8 and from Jerusalem and from Idumaea, and beyond-that of the Jordan, and those around Tyre and Sidon. (This) large multitude, having heard how-much he was doing, came to him.

8. And from Jerusalem, and from Idumaea, and from beyond Jordan; and they about Tyre and Sidon, a great multitude, when they had heard what great things he did, came unto him.

8. und von Jerusalem und aus Idumäa und von jenseits des Jordans, und die um Tyrus und Sidon wohnen, eine große Menge, die seine Taten hörten, und kamen zu ihm.

8. Y de Jerusalem, y de Idumea, y de la otra parte del Jordan; y de los que moraban al rededor de Tiro y de Sidón, grande multitud, oyendo cuán grandes cosas hacía, vinieron a él.

8 Иерусалима, Идумеи и из-за Иордана. И живущие в окрестностях Тира и Сидона, услышав, что Он делал, шли к Нему в великом множестве.

9 Ja hän sanoi opetuslapsillensa, että hänelle oli pidettävä venhe varalla väentungoksen tähden, etteivät he ahdistaisi häntä;

9 Silloin Hän sanoi opetuslapsilleen, että Hänelle olisi varattava vene väentungoksen vuoksi, jotteivät he ahdistaisi Häntä.

9. Ja hän sanoi opetuslapsillensa, että venhe olis aina häntä läsnä kansan tähden, ettei he häntä ahdistaisi.

8. Ja hän käski Opetuslastens toimitta hänellens yhden wenhen Canssan tähden ettei he händä ahdistais:

9. Ja hen sanoi Opetuslapsillens/ että heiden piti saattaman henelle yhden wenehe' Canssan tehden/ ettei he hende ahdistaisi. (Ja hän sanoi opetuslapsillensa/ että heidän piti saattaman hänelle yhden weneen kansan tähden/ ettei he häntä ahdistaisi.)

9. καὶ εἶπε τοῖς μαθηταῖς αὐτοῦ ἵνα πλοιάριον προσκαρτερῇ αὐτῷ διὰ τὸν ὄχλον, ἵνα μὴ θλίβωσιν αὐτόν·

9. και ειπεν τοις μαθηταις αυτου ινα πλοιαριον προσκαρτερη αυτω δια τον οχλον ινα μη θλιβωσιν αυτον 9. kai eipen tois mathetais aυtoυ ina ploiarion proskartere aυto dia ton ochlon ina me thliβosin aυton

9 And he spoke to his disciples; in order that a small-boat should wait-on him because of the crowd, in order that they might not press against him.

9. And he spake to his disciples, that a small ship should wait on him because of the multitude, lest they should throng him.

9. Und er sprach zu seinen Jüngern, daß sie ihm ein Schifflein bereit hielten um des Volkes willen, daß sie ihn nicht drängten.

9. Y dijo a sus discípulos que una navecilla le estuviese siempre apercibida, por causa de la multitud, para que no le oprimiesen.

9 И сказал ученикам Своим, чтобы готова была для Него лодка по причине многолюдства, дабы не теснили Его.

10 sillä hän paransi monta, jonka tähden kaikki, joilla oli vaivoja, tunkeutuivat hänen päälleen koskettaaksensa häntä.

10 Hän paransi näet monia niin, että kaikki, joilla oli vaivoja, tunkeutuivat Hänen luokseen koskettaakseen Häntä.

10. Sillä hän oli monta parantanut, niin että kaikki, joita vaivattiin, tunkivan hänen päällensä rupeemaan häneen.

9. Sillä hän oli monda parandanut ja caicki joita waiwattin tungit hänen päällens rupeman häneen.

10. Sille hen oli monda parandanut/ nin että he tunghit henen pälens/ caiki iotca waiwattin/ että he olisit heneen ruuenueet. (Sillä hän oli monta parantanut/ niin että he tungit hänen päällensä/ kaikki jotka waiwattiin/ että he olisit häneen ruwenneet.)

10. πολλοὺς γὰρ ἐθεράπευσεν, ὥστε ἐπιπίπτειν αὐτῷ ἵνα αὐτοῦ ἅψωνται ὅσοι εἶχον μάστιγας·

10. πολλους γαρ εθεραπευσεν ωστε επιπιπτειν αυτω ινα αυτου αψωνται οσοι ειχον μαστιγας 10. polloυs gar etherapeυsen oste epipiptein aυto ina aυtoυ apsontai osoi eichon mastigas

10 For* he healed many; so-that as many as had disorders fell upon him, in order that they might touch him.

10. For he had healed many; insomuch that they pressed upon him for to touch him, as many as had plagues.

10. Denn er heilte ihrer viele, also daß ihn überfielen alle, die geplagt waren, auf daß sie ihn anrührten.

10. Porque había sanado a muchos, de tal manera que caían sobre él, cuantos tenían plagas, por tocarle.

10 Ибо многих Он исцелил, так что имевшие язвы бросались к Нему, чтобы коснуться Его.

11 Ja kun saastaiset henget näkivät hänet, lankesivat he maahan hänen eteensä ja huusivat sanoen: "Sinä olet Jumalan Poika".

11 Ja kun saastaiset henget näkivät Hänet, ne heittäytyivät maahan Hänen eteensä ja huusivat sanoen: "Sinä olet Jumalan Poika."

11. Ja kuin saastaiset henget näkivät hänen, lankesivat he hänen eteensä maahan, huusivat, sanoen: sinä olet Jumalan Poika.

11. Ja cuin saastaiset henget näit hänen langeisit he hänen eteens maahan huusit ja sanoit: sinä olet Jumalan Poica.

11. Ja quin ne Saastaiset Henget negit henen/ mahanlangesit he henen eteens/ hwsit ia sanoit/ Sine olet Jumalan Poica. (Ja kuin ne saastaiset henget näit hänen/ maahan lankesit he hänen eteensä/ huusit ja sanoit/ Sinä olet Jumalan Poika.)

11. καὶ τὰ πνεύματα τὰ ἀκάθαρτα, ὅταν αὐτὸν ἐθεώρουν, προσέπιπτον αὐτῷ καὶ ἔκραζον λέγοντα ὅτι Σὺ εἶ ὁ υἱὸς τοῦ Θεοῦ.

11. και τα πνευματα τα ακαθαρτα οταν αυτον εθεωρει προσεπιπτεν αυτω και εκραζεν λεγοντα οτι συ ει ο υιος του θεου 11. kai ta pneυmata ta akatharta otan aυton etheorei prosepipten aυto kai ekrazen legonta oti sυ ei o υios toυ theoυ

11 And the unclean spirits, whenever they were viewing him, were falling down before him and cried, saying, You are the Son of God.

11. And unclean spirits, when they saw him, fell down before him, and cried, saying, Thou art the Son of God.

11. Und wenn ihn die unsauberen Geister sahen, fielen sie vor ihm nieder, schrieen und sprachen: Du bist Gottes Sohn!

11. Y los espíritus inmundos, en viéndole, se postraban delante de él, y daban voces, diciendo: Tú eres el Hijo de Dios.

11 И духи нечистые, когда видели Его, падали пред Ним и кричали: Ты Сын Божий.

12 Ja hän varoitti ankarasti heitä saattamasta häntä julki.

12 Mutta Hän kielsi ankarasti niitä tekemästä Häntä tunnetuksi.

12. Ja hän haasti heitä kovin häntä ilmoittamasta.

12. Ja hän haastoi heitä cowin händäns ilmoittamast.

12. Ja hen hartasta heite hastoi/ ettei he hende pitenyt ilmoittaman. (Ja hän hartaasti heitä haastoi/ ettei he häntä pitänyt ilmoittaman.)

12. καὶ πολλὰ ἐπετίμα αὐτοῖς ἵνα μὴ φανερὸν αὐτὸν ποιήσωσι.

12. και πολλα επετιμα αυτοις ινα μη αυτον φανερον ποιησωσιν 12. kai polla epetima aυtois ina me aυton faneron poiesosin

12 And he was rebuking them much, in order that they might not make* him apparent. {Mar 3:13-19a & Luk 6:12-16 Near Capernaum.}

12. And he straitly charged them that they should not make him known.

12. Und er bedrohte sie hart, daß sie ihn nicht offenbar machten.

12. Mas él les reñía mucho que no le manifestasen.

12 Но Он строго запрещал им, чтобы не делали Его известным.

13 Ja hän nousi vuorelle ja kutsui tykönsä ne, jotka hän itse tahtoi, ja he menivät hänen tykönsä.

13 Sitten Hän nousi vuorelle ja kutsui luokseen, ketkä itse tahtoi, ja he menivät Hänen luokseen.

13. Ja hän astui ylös vuorelle ja kutsui tykönsä, jotka hän itse tahtoi, ja he tulivat hänen tykönsä.

13. JA hän astui ylös wuorelle ja cudzui tygöns jotca hän idze tahdoi ja he tulit hänen tygöns.

13. Ja hen ylesastui worelle/ ia cutzui tygens/ iotca hen itze tachtoi/ ia he tulit henen tygens. (Ja hän ylös astui wuorelle/ ja kutsui tykönsä/ jotka hän itse tahtoi/ ja he tulit hänen tykönsä.)

13. Καὶ ἀναβαίνει εἰς τὸ ὄρος, καὶ προσκαλεῖται οὓς ἤθελεν αὐτός, καὶ ἀπῆλθον πρὸς αὐτόν.

13. και αναβαινει εις το ορος και προσκαλειται ους ηθελεν αυτος και απηλθον προς αυτον 13. kai anaβainei eis to oros kai proskaleitai oυs ethelen aυtos kai apelthon pros aυton

13 And he goes-up into the mountain and calls to (himself) whom he wished, and they went to him.

13. And he goeth up into a mountain, and calleth unto him whom he would: and they came unto him.

13. Und er ging auf einen Berg und rief zu sich, welche er wollte, und die gingen hin zu ihm.

13. Y subió al monte, y llamó a sí los que él quiso; y vinieron a él.

13 Потом взошел на гору и позвал к Себе, кого Сам хотел; и пришли к Нему.

14 Niin hän asetti kaksitoista olemaan kanssansa ja lähettääksensä heidät saarnaamaan,

14 Niin Hän asetti kaksitoista, jotta he olisivat Hänen kanssaan ja Hän lähettäisi heidät saarnaamaan,

14. Ja hän sääsi ne kaksitoistakymmentä olemaan tykönänsä, että hän heitä lähettäis saarnaamaan;

14. Ja hän sääsi ne caxitoistakymmendä oleman hänen tykönäns että hän heitä lähetäis saarnaman.

14. Ja hen sääsi ne Caxitoistakymende oleman henen tykenens/ ia että hen heite vloslehetteis sarnaman/ (Ja hän sääsi ne kaksitoistakymmentä olemaan hänen tykönänsä/ ja että hän heitä ulos lähettäisi saarnaaman/)

14. καὶ ἐποίησε δώδεκα, ἵνα ὦσι μετ’ αὐτοῦ καὶ ἵνα ἀποστέλλῃ αὐτοὺς κηρύσσειν

14. και εποιησεν δωδεκα ινα ωσιν μετ αυτου και ινα αποστελλη αυτους κηρυσσειν 14. kai epoiesen dodeka ina osin met aυtoυ kai ina apostelle aυtoυs kerυssein

14 And he made* (the appointment of the) twelve, in order that they might be with him and in order that he might send them forth to preach,

14. And he ordained twelve, that they should be with him, and that he might send them forth to preach,

14. Und er ordnete die Zwölf, daß sie bei ihm sein sollten und daß er sie aussendete, zu predigen,

14. Y ordenó a doce para que estuviesen con él, y para enviarlos a predicar;

14 И поставил из них двенадцать, чтобы с Ним были и чтобы посылать их на проповедь,

15 ja heillä oli oleva valta (parantaa tauteja ja) ajaa ulos riivaajia.

15 ja heillä oli oleva valta* (parantaa tauteja ja) ajaa ulos riivaajia.

15. Ja että heillä piti voima oleman taudit parantaa ja perkeleitä ajaa ulos.

15. Ja että heillä piti woima oleman tautia parata ja Perkeleitä ulos aja.

15. ia että heille piti woima oleman Taudhit parata/ ia percheleit vlosaia. (ja että heille piti woima oleman taudit parata/ ja perkeleet ulos ajaa.)

15. καὶ ἔχειν ἐξουσίαν θεραπεύειν τὰς νόσους καὶ ἐκβάλλειν τὰ δαιμόνια·

15. και εχειν εξουσιαν θεραπευειν τας νοσους και εκβαλλειν τα δαιμονια 15. kai echein eksoυsian therapeυein tas nosoυs kai ekβallein ta daimonia

15 and to have authority to heal the diseases and to cast out demons.

15. And to have power to heal sicknesses, and to cast out devils:

15. und daß sie Macht hätten, die Seuchen zu heilen und die Teufel auszutreiben.

15. Y que tuviesen potestad de sanar enfermedades, y de echar fuera demonios:

15 и чтобы они имели власть исцелять от болезней и изгонять бесов;

16 Ja nämä kaksitoista hän asetti: Pietarin — tämän nimen hän antoi Simonille —

16 [Nämä kaksitoista Hän asetti:] Pietarin — tämän lisänimen Hän antoi Simonille —

16. Ja pani Simonille nimen Pietari,

16. Ja annoi Simonille Petarin nimen

16. Ja annoi Simonille sen Nimen Petari/ (Ja antoi Simonille sen nimen Petari/)

16. καὶ ἐπέθηκεν ὄνομα τῷ Σίμωνι Πέτρον,

16. και επεθηκεν τω σιμωνι ονομα πετρον 16. kai epetheken to simoni onoma petron

16 And he added the name Peter to Simon;

16. And Simon he surnamed Peter;

16. Und gab Simon den Namen Petrus;

16. A Simón, al cual puso por sobrenombre Pedro;

16 поставил Симона, нарекши ему имя Петр,

17 ja Jaakobin, Sebedeuksen pojan, ja Johanneksen, Jaakobin veljen, joille hän antoi nimen Boanerges, se on: ukkosenjylinän pojat,

17 ja Jaakobin, Sebedeuksen pojan, ja Johanneksen, Jaakobin veljen, ja heille Hän antoi lisänimen Boanerges, se on ukkosenjylinän pojat,

17. Ja Jakobille Zebedeuksen pojalle ja Johannekselle Jakobin veljelle: (ja antoi heille nimet Boanerges, se on, pitkäisen pojat),

17. Ja Jacobille Zebedeuxen pojalle ja Johannexelle Jacobin weljelle annoi hän nimexi Boanerges se on pitkäisen pojat

17. ia Jacobille Zebedeusen poialle/ ia Johannesel Jacobin welielle/ ia annoi heille sen Nimen * Bnehargem/ se on sanottu/ Pitkesen poiat/ (ja Jakobille Zebedeuksen pojalle/ ja Johannekselle Jakobin weljelle/ ja antoi heille sen nimen Bnehargem/ se on sanottu/ Pitkäisen pojat/)

17. καὶ Ἰάκωβον τὸν τοῦ Ζεβεδαίου καὶ Ἰωάννην τὸν ἀδελφὸν τοῦ Ἰακώβου· καὶ ἐπέθηκεν αὐτοῖς ὀνόματα Βοανεργές, ὅ ἐστιν υἱοὶ βροντῆς·

17. και ιακωβον τον του ζεβεδαιου και ιωαννην τον αδελφον του ιακωβου και επεθηκεν αυτοις ονοματα βοανεργες ο εστιν υιοι βροντης 17. kai iakoβon ton toυ zeβedaioυ kai ioannen ton adelfon toυ iakoβoυ kai epetheken aυtois onomata βoanerges o estin υioi βrontes

17 and James the (son) of Zebedee and John the brother of James, and those, he added to them the names Boanerges, which is, Sons of Thunder;

17. And James the son of Zebedee, and John the brother of James; and he surnamed them Boanerges, which is, The sons of thunder:

17. und Jakobus, den Sohn des Zebedäus, und Johannes, den Bruder des Jakobus, und gab ihnen den Namen Bnehargem, das ist gesagt: Donnerskinder;

17. Y a Santiago, hijo de Zebedeo, y a Juan hermano de Santiago, y les puso por sobrenombre Boanerges, que es, Hijos de trueno;

17 Иакова Зеведеева и Иоанна, брата Иакова, нарекши им имена Воанергес, то есть „сыны громовы",

18 ja Andreaan ja Filippuksen ja Bartolomeuksen ja Matteuksen ja Tuomaan ja Jaakobin, Alfeuksen pojan, ja Taddeuksen ja Simon Kananeuksen

18 ja Andreaan ja Hippoksen ja Bartolomeuksen ja Matteuksen ja Tuomaan ja Jaakobin, Alfeuksen pojan, ja Taddeuksen ja Simon Kiivailijan

18. Ja Andreaksen, ja Philippuksen, ja Bartolomeuksen, ja Matteuksen, ja Toomaan, ja Jakobin Alphein pojan, ja Taddeuksen, ja Simonin Kananealaisen,

18. Ja Andreaxen ja Philippuxen ja Bartholomeuxen ja Mattheuxen ja Thomaxen ja Jacobin Alphein pojan ja Taddeuxen ja Simonin Cananeuxen

18. Ja Andreasel Philippusel/ ia Bartholomeusel/ ia Mattheusel ia Tomal ia Jacobil Alphein poialle/ ia Taddeusel ia Simonin Cananeusel/ (Ja Andealle Philippukselle/ ja Bartholomeuselle/ ja Mattheukselle ja Tomalle ja Jabobille Alphein pojalle/ ja Taddeukselle ja Simon Kananeukselle/)

18. καὶ Ἀνδρέαν καὶ Φίλιππον καὶ Βαρθολομαῖον καὶ Ματθαῖον καὶ Θωμᾶν καὶ Ἰάκωβον τὸν τοῦ Ἁλφαίου καὶ Θαδδαῖον καὶ Σίμωνα τὸν Κανανίτην

18. και ανδρεαν και φιλιππον και βαρθολομαιον και ματθαιον και θωμαν και ιακωβον τον του αλφαιου και θαδδαιον και σιμωνα τον κανανιτην 18. kai andrean kai filippon kai βartholomaion kai matthaion kai thoman kai iakoβon ton toυ alfaioυ kai thaddaion kai simona ton kananiten

18 and Andrew and Philip and Bartholomew and Matthew and Thomas and James the (son) of Alphaeus and Thaddaeus and Simon the Canaanite,

18. And Andrew, and Philip, and Bartholomew, and Matthew, and Thomas, and James the son of Alphaeus, and Thaddaeus, and Simon the Canaanite,

18. und Andreas und Philippus und Bartholomäus und Matthäus und Thomas und Jakobus, des Alphäus Sohn, und Thaddäus und Simon von Kana

18. Y a Andrés, y a Felipe, y a Bartolomé, y a Mateo, y a Tomás, y a Santiago, hijo de Alfeo, y a Tadeo, y a Simón el Cananeo,

18 Андрея, Филиппа, Варфоломея, Матфея, Фому, Иакова Алфеева, Фаддея, Симона Кананита

19 ja Juudas Iskariotin, saman, joka hänet kavalsi.

19 ja Juudan Iskariotin, joka myös Hänet kavalsi.

19. Ja Juudaan Iskariotilaisen, joka myös hänen petti.

19. Ja Judas Ischariothin joca hänen petti.

19. ia Judalle Ischariotille/ ioca mös henen petti. (ja Judalle Ischariotille/ joka myös hänen petti.)

19. καὶ Ἰούδαν Ἰσκαριώτην, ὃς καὶ παρέδωκεν αὐτόν.

19. και ιουδαν ισκαριωτην ος και παρεδωκεν αυτον και ερχονται εις οικον 19. kai ioυdan iskarioten os kai paredoken aυton kai erchontai eis oikon

19 and Judas Iscariot, who also gave him up (to the Jews). {Mat 5:1 & Luk 6:17-20.}{Mat 5:2-12 & Luk 6:20-26.}{Mat 5:13-16.}{Mat 5:17-48 & Luk 6:27-36.}{Mat 6:1-34.}{Mat 7:1-6 & Luk 6:37-42.}{Mat 7:7-11.}{Mat 7:12 & Luk 6:31.}{Mat 7:13-23 & Luk 6:43-45.}{Mat 7:24-29 & Luk 6:46-49.}{Mat 8:1, 8:5-13 & Luk 7:1-10 Capernaum.}{Luk 7:11-17 At Nain in Galilee.}{Mat 11:2-30 & Luk 7:18-35 Galilee.}{Luk 7:36-50 Galilee.}{Luk 8:1-3 Journeying in Galilee.}{Mar 3:19b-30 & Mat 12:22-37.}And they come into a house.

19. And Judas Iscariot, which also betrayed him: and they went into an house.

19. und Judas Ischariot, der ihn verriet.

19. Y a Júdas Iscariote, el que le entregó; y vinieron a casa.

19 и Иуду Искариотского, который и предал Его.

20 Ja hän tuli kotiin. Ja taas kokoontui kansaa, niin etteivät he päässeet syömäänkään.

20 Niin he menivät erääseen taloon. Ja jälleen kokoontui kansaa niin, etteivät he voineet syödäkään.

20. Ja he tulivat huoneeseen; ja kansa taas kokoontui, niin ettei heillä ollut tilaa syödäkään.

20. JA he tulit huonesen ja Canssa taas cocounsi nijn ettei heillä ollut tila syödäckän.

20. Ja he tulit Honesen ia Canssa taas cokounsi/ nin ettei heille ollut tila södhecke/ (Ja he tulit huoneeseen ja kansa taas kokoontui/ niin ettei heillä ollut tilaa syödäkään.)

20. Καὶ ἔρχονται εἰς οἶκον· καὶ συνέρχεται πάλιν ὄχλος, ὥστε μὴ δύνασθαι αὐτοὺς μηδὲ ἄρτον φαγεῖν.

20. και συνερχεται παλιν οχλος ωστε μη δυνασθαι αυτους μητε αρτον φαγειν 20. kai sυnerchetai palin ochlos oste me dυnasthai aυtoυs mete arton fagein

20 And a crowd comes together again, so-that they were not even able to eat bread.

20. And the multitude cometh together again, so that they could not so much as eat bread.

20. Und sie kamen nach Hause, und da kam abermals das Volk zusammen, also daß sie nicht Raum hatten, zu essen.

20. Y otra vez se juntó la multitud, de tal manera que ellos ni aun podían comer pan.

20 Приходят в дом; и опять сходится народ, так что им невозможно было и хлеба есть.

21 Kun hänen omaisensa sen kuulivat, menivät he ottamaan häntä huostaansa; sillä he sanoivat: "Hän on poissa suunniltaan".

21 Kuultuaan tämän Hänen omaisensa menivät ottamaan Häntä huostaansa, sillä he sanoivat: "Hän on järjiltään."

21. Ja kuin hänen omaisensa sen kuulivat, menivät he ulos ottamaan häntä kiinni; sillä he sanoivat: hän on mielettömäksi tullut.

21. Ja cosca hänen omaisens sen cuulit menit he ja tahdoit hänen otta kijnni: sillä he sanoit: hän on mielettömäxi tullut.

21. Ja coska ne cwlit/ iotca henen omahitzens olit/ nin he vloslexit ia tahdoit henen kijniotta/ Sille he sanoit/ Hen on tullut * mielettömexi. (ja koska ne kuulit/ jotka hänen omaisensa olit/ niin he ulosläksit ja tahdoit hänen kiinniottaa/ Sillä he sanoit/ Hän on tullut mielettömäksi.)

21. καὶ ἀκούσαντες οἱ παρ’ αὐτοῦ ἐξῆλθον κρατῆσαι αὐτόν· ἔλεγον γὰρ ὅτι ἐξέστη.

21. και ακουσαντες οι παρ αυτου εξηλθον κρατησαι αυτον ελεγον γαρ οτι εξεστη 21. kai akoυsantes oi par aυtoυ ekselthon kratesai aυton elegon gar oti ekseste

21 And (after) those (close) beside him heard it, they went out to take-hold of him; for* they were saying, He is crazy.

21. And when his friends heard of it, they went out to lay hold on him: for they said, He is beside himself.

21. Und da es die Seinen hörten, gingen sie aus und wollten ihn halten; denn sie sprachen: Er ist von Sinnen.

21. Y como lo oyeron los suyos, vinieron para prenderle; porque decían: Está fuera de sí.

21 И, услышав, ближние Его пошли взять Его, ибо говорили, что Он вышел из себя.

22 Ja kirjanoppineet, jotka olivat tulleet Jerusalemista, sanoivat: "Hänessä on Beelsebul", ja: "Riivaajien päämiehen voimalla hän ajaa ulos riivaajia".

22 Ja kirjanoppineet, jotka olivat tulleet alas Jerusalemista, sanoivat: "Hänessä on beelsebul" ja: "Riivaajain päämiehen avulla Hän ajaa ulos riivaajia.”

22. Mutta kirjanoppineet, jotka Jerusalemista olivat tulleet alas, sanoivat: hänellä on beelsebub, ja perkeleiden pääruhtinaan kautta hän ajaa ulos perkeleitä.

22. MUtta Kirjanoppenet jotca Jerusalemist olit tullet alas sanoit: hänellä on Beelzebub ja Perkeleitten päämiehen woimalla hän aja ulos Perkeleitä.

22. Mutta ne Kirianoppenuet/ iotca Jerusalemist alastullet olit sanoit * Beelzebub henelle on/ ia sen percheleiden pämiehen cautta hen percheleet wlosaiapi. (Mutta ne kirjanoppineet/ jotka Jerusalemista alastulleet olit sanoit beelsebub hänellä on/ ja sen perkeleiden päämiehen kautta hän perkeleet ulosajaapi.)

22. καὶ οἱ γραμματεῖς οἱ ἀπὸ Ἱεροσολύμων καταβάντες ἔλεγον ὅτι Βεελζεβοὺλ ἔχει, καὶ ὅτι ἐν τῷ ἄρχοντι τῶν δαιμονίων ἐκβάλλει τὰ δαιμόνια.

22. και οι γραμματεις οι απο ιεροσολυμων καταβαντες ελεγον οτι βεελζεβουλ εχει και οτι εν τω αρχοντι των δαιμονιων εκβαλλει τα δαιμονια 22. kai oi grammateis oi apo ierosolυmon kataβantes elegon oti βeelzeβoυl echei kai oti en to archonti ton daimonion ekβallei ta daimonia

22 And the scribes that came-down from Jerusalem were saying, He has Beelzebub, and, He is casting out the demons by the ruler of the demons.

22. And the scribes which came down from Jerusalem said, He hath Beelzebub, and by the prince of the devils casteth he out devils.

22. Die Schriftgelehrten aber, die von Jerusalem herabgekommen waren, sprachen: Er hat den Beelzebub, und durch den obersten Teufel treibt er die Teufel aus.

22. Y los escribas que habían venido de Jerusalem, decían que tenía a Belzebú, y que por el príncipe de los demonios echaba fuera los demonios.

22 А книжники, пришедшие из Иерусалима, говорили, что Он имеет в Себе веельзевула и что изгоняет бесов силою бесовского князя.

23 Niin hän kutsui heidät luoksensa ja sanoi heille vertauksilla: "Kuinka saatana voi ajaa ulos saatanan?

23 Kutsuttuaan heidät luokseen Hän puhui heille vertauksilla: "Kuinka saatana voi ajaa ulos saatanan?

23. Ja hän kutsui heidät tykönsä, ja sanoi heille vertauksilla: kuinka taitaa saatana saatanan ajaa ulos?

23. Ja hän cudzui heidän tygöns ja sanoi heille wertauxilla: Cuinga taita Satanas toisen aja ulos ?

23. Ja hen cutzui heite tygens/ ia sanoi heille werdauxisa. Quinga yxi Sathanas toisen taita vlosaia? (Ja hän kutsui heitä tykönsä/ ja sanoi heille wertauksissa. Kuinka yksi satanas toisen taitaa ulos ajaa?)

23. καὶ προσκαλεσάμενος αὐτοὺς ἐν παραβολαῖς ἔλεγεν αὐτοῖς· Πῶς δύναται σατανᾶς σατανᾶν ἐκβάλλειν;

23. και προσκαλεσαμενος αυτους εν παραβολαις ελεγεν αυτοις πως δυναται σατανας σαταναν εκβαλλειν 23. kai proskalesamenos aυtoυs en paraβolais elegen aυtois pos dυnatai satanas satanan ekβallein

23 And having called them, he was speaking to them in parables: How is (the) Adversary able to cast out (the) Adversary?

23. And he called them unto him, and said unto them in parables, How can Satan cast out Satan

23. Und er rief sie zusammen und sprach zu ihnen in Gleichnissen: Wie kann ein Satan den anderen austreiben?

23. Y llamándoles, les dijo por parábolas: ¿ Cómo puede Satanás echar fuera a Satanás?

23 И, призвав их, говорил им притчами: как может сатана изгонять сатану?

24 Ja jos jokin valtakunta riitautuu itsensä kanssa, ei se valtakunta voi pysyä pystyssä.

24 Ja jos valtakunta riitautuu itsensä kanssa, se valtakunta ei voi pysyä pystyssä.

24. Ja jos valtakunta erkanee itsiänsä vastaan, niin ei se valtakunta taida seisoa.

24. Ja jos waldacunda ercane idzens wastan nijn ei se waldacunda woi seiso:

24. Ja ios Waldakunda itzens wastan erkane/ ei se waldakunda woi seiso/ (Ja jos waltakunta itseensä wastaan erkanee/ ei se waltakunta woi seisoa/)

24. καὶ ἐὰν βασιλεία ἐφ’ ἑαυτὴν μερισθῇ, οὐ δύναται σταθῆναι ἡ βασιλεία ἐκείνη·

24. και εαν βασιλεια εφ εαυτην μερισθη ου δυναται σταθηναι η βασιλεια εκεινη 24. kai ean βasileia ef eaυten meristhe oυ dυnatai stathenai e βasileia ekeine

24 And if a kingdom is divided against itself, that kingdom is not able to stand.

24. And if a kingdom be divided against itself, that kingdom cannot stand.

24. Wenn ein Reich mit sich selbst uneins wird, kann es nicht bestehen.

24. Y si un reino contra sí mismo fuere dividido, no puede permanecer el tal reino.

24 Если царство разделится само в себе, неможет устоять царство то;

25 Ja jos jokin talo riitautuu itsensä kanssa, ei se talo voi pysyä pystyssä.

25 Ja jos talo riitautuu itsensä kanssa, se talo ei voi pysyä pystyssä.

25. Ja jos huone erkanee itsiänsä vastaan, niin ei se huone taida seisoa.

25. Ja jos huone ercane idzens wastan ei se huone woi seiso:

25. Ja ios Hone itzens wastan erkanepi/ ei se Hone woi seiso/ (Ja jos huone itsensä wastaan erkaneepi/ ei se huone woi seisoa/)

25. καὶ ἐὰν οἰκία ἐφ’ ἑαυτὴν μερισθῇ, οὐ δύναται σταθῆναι ἡ οἰκία ἐκείνη.

25. και εαν οικια εφ εαυτην μερισθη ου δυναται σταθηναι η οικια εκεινη 25. kai ean oikia ef eaυten meristhe oυ dυnatai stathenai e oikia ekeine

25 And if a house is divided against itself, that house is not able to stand.

25. And if a house be divided against itself, that house cannot stand.

25. Und wenn ein Haus mit sich selbst uneins wird, kann es nicht bestehen.

25. Y si una casa fuere dividida contra sí misma, no puede permanecer la tal casa.

25 и если дом разделится сам в себе, не может устоять дом тот;

26 Ja jos saatana nousee itseänsä vastaan ja riitautuu itsensä kanssa, ei hän voi pysyä, vaan hänen loppunsa on tullut.

26 Ja jos saatana nousee itseään vastaan ja riitautuu itsensä kanssa, ei hän voi pysyä pystyssä, vaan hänen loppunsa on tullut.

26. Ja jos saatana karkaa ja eroittaa itsensä itsiänsä vastaan, niin ei hän taida seisoa, mutta saa lopun.

26. Ja jos Satanas carca ja eroitta hänen idzens wastan nijn ei hän woi seiso mutta häwiä.

26. Ja ios Sathanas ylescarkapi itzeens wastan/ ia ombi eroitettu/ nin ei hen woi seiso/ mutta hen häuiepi. (Ja jos sathanas ylös karkaapi itseensä wastaan/ ja ompi eroitettu/ niin ei hän woi seisoa/ mutta hän häwiääpi.)

26. καὶ εἰ ὁ σατανᾶς ἀνέστη ἐφ’ ἑαυτὸν καὶ μεμέρισται, οὐ δύναται σταθῆναι, ἀλλὰ τέλος ἔχει.

26. και ει ο σατανας ανεστη εφ εαυτον και μεμερισται ου δυναται σταθηναι αλλα τελος εχει 26. kai ei o satanas aneste ef eaυton kai memeristai oυ dυnatai stathenai alla telos echei

26 And if the Adversary (has) stood up against himself, and has been divided, he is not able to stand, but has (come to) an end.

26. And if Satan rise up against himself, and be divided, he cannot stand, but hath an end.

26. Setzt sich nun der Satan wider sich selbst und ist mit sich selbst uneins, so kann er nicht bestehen, sondern es ist aus mit ihm.

26. Y si Satanás se levantare contra sí mismo, y fuere dividido, no puede permanecer; mas tiene fin.

26 и если сатана восстал на самого себя и разделился, не может устоять, но пришел конец его.

27 Eihän kukaan voi tunkeutua väkevän taloon ja ryöstää hänen tavaraansa, ellei hän ensin sido sitä väkevää; vasta sitten hän ryöstää tyhjäksi hänen talonsa.

27 *Kukaan ei' voi tunkeutua vahvan taloon ja ryöstää hänen tavaraansa, ellei ensin sido sitä vahvaa, ja sitten hän ryöstää hänen talonsa.

27. Ei taida kenkään väkevän huoneeseen mennä ja hänen kaluansa ryöstää, ellei hän ensin sido väkevää kiinni, ja sitte ryöstä hänen huonettansa.

27. Ei woi kengän wäkewän huonesen mennä ja hänen caluans ryöstä ellei hän ensin sitä wäkewätä sido kijnni ja sijtte ryöstä hänen huonettans.

27. Ei woi kengen yhden Wekeuen Honeseen yllette/ ia henen Calunsa poisröuete/ ellei hen ennen site Wekewete kijnisido/ ia sijtte henen Honetans röue. (Ei woi kenkään yhden wäkewän huoneeseen yllättää/ ja hänen kalunsa pois ryöwätä/ ellei hän ennen sitä wäkewää kiinni sido/ ja sitten hänen huonettansa ryöwää.)

27. οὐδεὶς δύναται τὰ σκεύη τοῦ ἰσχυροῦ εἰσελθὼν εἰς τὴν οἰκίαν αὐτοῦ διαρπάσαι, ἐὰν μὴ πρῶτον τὸν ἰσχυρὸν δήσῃ, καὶ τότε τὴν οἰκίαν αὐτοῦ διαρπάσει.

27. ου δυναται ουδεις τα σκευη του ισχυρου εισελθων εις την οικιαν αυτου διαρπασαι εαν μη πρωτον τον ισχυρον δηση και τοτε την οικιαν αυτου διαρπασει 27. oυ dυnatai oυdeis ta skeυe toυ ischυroυ eiselthon eis ten oikian aυtoυ diarpasai ean me proton ton ischυron dese kai tote ten oikian aυtoυ diarpasei

27 But no one having entered into the house of the strong (man) is able to be ravening through his goods, if he does not first bind the strong (man), and then he may be ravening through his house.

27. No man can enter into a strong man's house, and spoil his goods, except he will first bind the strong man; and then he will spoil his house.

27. Es kann niemand einem Starken in sein Haus fallen und seinen Hausrat rauben, es sei denn, daß er zuvor den Starken binde und alsdann sein Haus beraube.

27. Nadie puede saquear las alhajas del valiente entrando en su casa, si ántes no atare al valiente; y entónces saqueará su casa.

27 Никто, войдя в дом сильного, не может расхитить вещей его, если прежде не свяжет сильного, итогда расхитит дом его.

28 Totisesti minä sanon teille: kaikki synnit annetaan ihmisten lapsille anteeksi, pilkkaamisetkin, kuinka paljon pilkannevatkin;

28 Totisesti sanon teille, että kaikki synnit annetaan ihmisten lapsille anteeksi, rienaamisetkin, kuinka paljon rienannevatkin.

28. Totisesti sanon minä teille: kaikki synnit annetaan anteeksi ihmisten lapsille, pilkatkin, joilla he Jumalaa pilkkaavat,

28. Totisest sanon minä teille: caicki synnit annetan andexi ihmisten lapsille pilcatkin joilla he Jumalata pilckawat:

28. Totisesta sanon mine teille/ Caiki synnit andexiannetan Inhimisten Lasten/ möskin ne pilcat/ iolla he JUMALATA pilcauat/ (Totisesti sanon minä teille/ Kaikki synnit anteeksiannetaan ihmisten lasten/ myöskin ne pilkat/ jolla he JUMALATA pilkkaawat/)

28. Ἀμὴν λέγω ὑμῖν ὅτι πάντα ἀφεθήσεται τοῖς υἱοῖς τῶν ἀνθρώπων τὰ ἁμαρτήματα καὶ αἱ βλασφημίαι ὅσας ἐὰν βλασφημήσωσιν·

28. αμην λεγω υμιν οτι παντα αφεθησεται τα αμαρτηματα τοις υιοις των ανθρωπων και βλασφημιαι οσας αν βλασφημησωσιν 28. amen lego υmin oti panta afethesetai ta amartemata tois υiois ton anthropon kai βlasfemiai osas an βlasfemesosin

28 Assuredly I am saying to you°, All their sins and blasphemies will be forgiven to the sons of men; as many things as they may blaspheme.

28. Verily I say unto you, All sins shall be forgiven unto the sons of men, and blasphemies wherewith soever they shall blaspheme:

28. Wahrlich, ich sage euch: Alle Sünden werden vergeben den Menschenkindern, auch die Gotteslästerungen, womit sie Gott lästern;

28. De cierto os digo, que todos los pecados serán perdonados a los hijos de los hombres, y las blasfemias cualesquiera con que blasfemaren:

28 Истинно говорю вам: будут прощены сынам человеческим все грехи и хуления, какими бы ни хулили;

29 mutta joka pilkkaa Pyhää Henkeä, se ei saa ikinä anteeksi, vaan on vikapää iankaikkiseen syntiin."

29 Mutta joka rienaa Pyhää Henkeä, se ei ikinä saa anteeksi, vaan on vikapää iäiseen tuomioon*."

29. Mutta joka puhuu pilkkaa Pyhää Henkeä vastaan, ei hän saa ijankaikkisesti anteeksi, vaan hän on vikapää ijankaikkiseen tuomioon.

29. Mutta joca puhu pilcka Pyhä Henge wastan ei hän saa ijancaickisest andexi mutta hän on wicapää ijancaickiseen duomioon.

29. Mutta ioca pilca puhu pyhe Hengi wastan/ ei hen saa ijancaikisesta andexi/ mutta hen on wicapä ijancaikisen Domion. (Mutta joka pilkkaa puhuu Pyhää Henkeä wastaan/ ei hän saa iankaikkisesti anteeksi/ mutta hän on wikapää iankaikkiseen tuomioon.)

29. ὃς δ’ ἂν βλασφημήσῃ εἰς τὸ Πνεῦμα τὸ ἅγιον, οὐκ ἔχει ἄφεσιν εἰς τὸν αἰῶνα, ἀλλ’ ἔνοχός ἐστιν αἰωνίου κρίσεως·

29. ος δ αν βλασφημηση εις το πνευμα το αγιον ουκ εχει αφεσιν εις τον αιωνα αλλ ενοχος εστιν αιωνιου κρισεως 29. os d an βlasfemese eis to pneυma to agion oυk echei afesin eis ton aiona all enochos estin aionioυ kriseos

29 But whoever blasphemes at the Holy Spirit does not have forgiveness, forever, but is liable to an everlasting judgment.

29. But he that shall blaspheme against the Holy Ghost hath never forgiveness, but is in danger of eternal damnation:

29. wer aber den Heiligen Geist lästert, der hat keine Vergebung ewiglich, sondern ist schuldig des ewigen Gerichts.

29. Mas cualquiera que blasfemare contra el Espíritu Santo, no tiene perdón para siempre; mas está expuesto a juicio eterno.

29 но кто будет хулить Духа Святаго, тому не будет прощения вовек, но подлежит он вечному осуждению.

30 Sillä he sanoivat: "Hänessä on saastainen henki".

30 Sillä he sanoivat: "Hänessä on saastainen henki."

30. Sillä he sanoivat: hänellä on saastainen henki.

30. Sillä he sanoit: hänellä on saastainen hengi.

30. Sille he sanoit/ Henelle on se Sastainen Hengi. (Sillä he sanoit/ Hänellä on saastainen henki.)

30. ὅτι ἔλεγον, Πνεῦμα ἀκάθαρτον ἔχει.

30. οτι ελεγον πνευμα ακαθαρτον εχει 30. oti elegon pneυma akatharton echei

30 (Because they were saying, ‘He has an unclean spirit.’) {Mat 12:38-45.}{Mar 3:31-35 & Mat 12:46-50 & Luk 8:19-21.}

30. Because they said, He hath an unclean spirit.

30. Denn sie sagten: Er hat einen unsauberen Geist.

30. Porque decían: Tiene espíritu inmundo.

30 Сие сказал Он , потому что говорили: в Нем нечистый дух.

31 Ja hänen äitinsä ja veljensä tulivat, seisahtuivat ulkopuolelle ja lähettivät hänen luoksensa kutsumaan häntä.

31 Niin Hänen *veljensä ja äitinsä* tulivat ja ulkona seisten lähettivät Hänen luokseen Häntä kutsumaan.

31. Niin tuli hänen veljensä ja äitinsä ja seisoivat ulkona, ja lähettivät hänen tykönsä kutsumaan häntä.

31. JA hänen äitins ja weljens tulit ja seisoit ulcona ja lähetit händä cudzuman ulos.

31. Ja tulit henen Eitens ia Weliense/ ia vlcona seisoit/ lehetit henen tygens/ iotca henen piti vloscutzuman. (Ja tulit hänen äitinsä ja weljensä/ ja ulkona seisoit/ lähetin hänen tykönsä/ jotka hänen piti uloskutsuman.)

31. ἔρχονται οὖν ἡ μήτηρ αὐτοῦ καὶ οἱ ἀδελφοὶ αὐτοῦ, καὶ ἔξω ἑστῶτες ἀπέστειλαν πρὸς αὐτὸν φωνοῦντες αὐτόν.

31. ερχονται ουν οι αδελφοι και η μητηρ αυτου και εξω εστωτες απεστειλαν προς αυτον φωνουντες αυτον 31. erchontai oυn oi adelfoi kai e meter aυtoυ kai ekso estotes apesteilan pros aυton fonoυntes aυton

31 Therefore (his) brethren and his mother come, and standing outside, they sent to him, summoning him.

31. There came then his brethren and his mother, and, standing without, sent unto him, calling him.

31. Und es kam seine Mutter und seine Brüder und standen draußen, schickten zu ihm und ließen ihn rufen.

31. Vienen pues sus hermanos y su madre, y estando de fuera, enviaron a él llamándole.

31 И пришли Матерь и братья Его и, стоя вне дома, послали к Нему звать Его.

32 Ja kansanjoukko istui hänen ympärillään, ja he sanoivat hänelle: "Katso, sinun äitisi ja veljesi tuolla ulkona kysyvät sinua".

32 Hänen ympärillään istui kansanjoukko, ja he sanoivat Hänelle: "Katso, äitisi ja veljesi ulkona etsivät sinua."

32. Ja kansa istui hänen ympärillänsä ja sanoivat hänelle: katso, äitis ja veljes kysyvät sinua ulkona.

32. Ja Canssa istui hänen ymbärilläns ja sanoit hänelle: Cadzo sinun äitis ja weljes kysywät sinua ulcona.

32. Ja Canssa istui henen ymberillens/ ia he sanoit henelle/ Catzo sinun Eites ia Welies vlcona sinua kysyuet. (Ja kansa istui hänen ympärillensä/ ja he sanoit hänelle/ Katso sinun äitisi ja weljesi ulkona sinua kysywät.)

32. καὶ ἐκάθητο περὶ αὐτὸν ὄχλος· εἶπον δὲ αὐτῷ· Ἰδοὺ ἡ μήτηρ σου καὶ οἱ ἀδελφοί σου ἔξω ζητοῦσί σε.

32. και εκαθητο οχλος περι αυτον ειπον δε αυτω ιδου η μητηρ σου και οι αδελφοι σου εξω ζητουσιν σε 32. kai ekatheto ochlos peri aυton eipon de aυto idoυ e meter soυ kai oi adelfoi soυ ekso zetoυsin se

32 And a crowd was sitting around him, and they said to him, Behold, your mother and your brothers and your sisters are outside seeking you.

32. And the multitude sat about him, and they said unto him, Behold, thy mother and thy brethren without seek for thee.

32. Und das Volk saß um ihn. Und sie sprachen zu ihm: Siehe, deine Mutter und deine Brüder draußen fragen nach dir.

32. Y la multitud estaba asentada al rededor de él, y le dijeron: He aquí, tu madre y tus hermanos te buscan fuera.

32 Около Него сидел народ. И сказали Ему: вот, Матерь Твоя и братья Твои и сестры Твои, вне дома, спрашивают Тебя.

33 Hän vastasi heille ja sanoi: "Kuka on minun äitini, ja ketkä ovat minun veljeni?"

33 Hän vastasi heille sanoen: "Kuka on äitini tai* ketkä veljeni?"

33. Ja hän vastasi heitä, sanoen: kuka on minun äitini taikka minun veljeni?

33. Hän wastais heitä sanoden: cuca on minun äitin ja weljen ?

33. Ja hen wastasi heite sanode'/ Cuca on minun Eiten ia minun welieni? (Ja hän wastasi heitä sanoen/ Kuka on minun äitini ja minun weljeni?)

33. καὶ ἀπεκρίθη αὐτοῖς λέγων· Τίς ἐστιν ἡ μήτηρ μου ἢ οἱ ἀδελφοί μου;

33. και απεκριθη αυτοις λεγων τις εστιν η μητηρ μου η οι αδελφοι μου 33. kai apekrithe aυtois legon tis estin e meter moυ e oi adelfoi moυ

33 And he answered them, saying, Who is my mother or my brethren?

33. And he answered them, saying, Who is my mother, or my brethren

33. Und er antwortete ihnen und sprach: Wer ist meine Mutter und meine Brüder?

33. Y él les respondió, diciendo: ¿Quién es mi madre, y mis hermanos?

33 И отвечал им: кто матерь Моя и братья Мои?

34 Ja katsellen ympärilleen niihin, jotka istuivat hänen ympärillään, hän sanoi: "Katso, minun äitini ja veljeni!

34 Ja katsellen ympäri niihin, jotka istuivat Hänen ympärillään, Hän sanoi: "Katso, äitini ja veljeni.

34. Ja kuin hän oli ympäri katsonut niiden päälle, jotka hänen ympärillänsä istuivat, sanoi hän: katso, minun äitini ja minun veljeni.

34. Ja cosca hän oli cadzonut caickein nijden päälle jotca hänen ymbärilläns istuit sanoi hän: Cadzo minun äitin ja weljeni.

34. Ja coska hen oli ymberijnscatzonut henen opetuslastens päle iotka henen ymberillens istuidh/ sanoi hen/ Catzo minun Eiteni ia minun Welieni. (Ja koska hän oli ympäriinsä katsonut hänen opetuslasten päälle jotka hänen ympärillänsä istuit/ sanoi hän/ Katso minun äitini ja minun weljeni.)

34. καὶ περιβλεψάμενος κύκλῳ τοὺς περὶ αὐτὸν καθημένους λέγει· Ἴδε ἡ μήτηρ μου καὶ οἱ ἀδελφοί μου·

34. και περιβλεψαμενος κυκλω τους περι αυτον καθημενους λεγει ιδε η μητηρ μου και οι αδελφοι μου 34. kai periβlepsamenos kυklo toυs peri aυton kathemenoυs legei ide e meter moυ kai oi adelfoi moυ

34 And having looked around in a circle at those sitting around him, he says, Behold, my mother and my brethren!

34. And he looked round about on them which sat about him, and said, Behold my mother and my brethren!

34. Und er sah rings um sich auf die Jünger, die im Kreise saßen, und sprach: Siehe, das ist meine Mutter und meine Brüder!

34. Y mirando al derredor a los que estaban sentados en derredor de él, dijo: He aquí mi madre, y mis hermanos.

34 И обозрев сидящих вокруг Себя, говорит: вот матерь Моя и братья Мои;

35 Sillä joka tekee Jumalan tahdon, se on minun veljeni ja sisareni ja äitini."

35 Sillä joka tekee Jumalan tahdon, hän on veljeni ja sisareni ja äitini."

35. Sillä joka tekee Jumalan tahdon, hän on veljeni sisareni ja äitini.

35. Sillä joca teke Jumalan tahdon hän on minun weljeni ja sisareni ja äitini.

35. Sille ioca tekepi Jumalan tahdon/ hen minun Welien ia minun Sisaren ia Eiten ombi. (Sillä joka tekeepi Jumalan tahdon/ hän minun weljeni ja minun sisareni ja äitini ompi.)

35. ὃς γὰρ ἂν ποιήσῃ τὸ θέλημα τοῦ Θεοῦ, οὗτος ἀδελφός μου καὶ ἀδελφή μου καὶ μήτηρ ἐστί.

35. ος γαρ αν ποιηση το θελημα του θεου ουτος αδελφος μου και αδελφη μου και μητηρ εστιν 35. os gar an poiese to thelema toυ theoυ oυtos adelfos moυ kai adelfe moυ kai meter estin

35 For* whoever is practicing the will of God, this one is my brother and sister and mother.

35. For whosoever shall do the will of God, the same is my brother, and my sister, and mother.

35. Denn wer Gottes Willen tut, der ist mein Bruder und meine Schwester und meine Mutter.

35. Porque cualquiera que hiciere la voluntad de Dios, éste es mi hermano, y mi hermana, y mi madre.

35 ибо кто будет исполнять волю Божию, тот Мне брат, и сестра, и матерь.