11 luku

Jeesus tulee ratsastaen Jerusalemiin 1 – 11, kiroaa hedelmättömän viikunapuun 12 – 14, puhdistaa pyhäkön 15 – 19 ja puhuu uskon voimasta 20 – 25 Jeesukselta kysytään, millä vallalla hän näitä tekee 27 – 33.

1 Ja kun he lähestyivät Jerusalemia, tullen Beetfageen ja Betaniaan Öljymäelle, lähetti hän kaksi opetuslastaan

1 Kun he tulivat lähelle Jerusalemia, Beetfageen ja Betaniaan, Öljyvuorelle, Hän lähetti kaksi opetuslastaan

1. Ja kuin he lähestyivät Jerusalemia, Betphageen ja Betaniaan, Öljymäen tykö, lähetti hän kaksi opetuslapsistansa,

1. JA cuin he lähestyit Jerusalemi ja tulit Bethphageen ja Bethanian Öljymäen tygö lähetti hän caxi Opetuslastans ja sanoi heille:

1. IA quin he lehestyit Jerosoliman Bethphagin tyge ia Bethanian ölio mäen tyge/ nin hen vloslehetti caxi Opetuslastans/ ia sanoi heille/ (Ja kuin he lähestyit Jerusalemin Bethphagin tykö ja Bethanian öljymäen tykö/ niin hän ulos lähetti kaksi opetuslastansa/ ja sanoi heille/)

1. Καὶ ὅτε ἐγγίζουσιν εἰς Ἱεροσόλυμα εἰς Βηθσφαγὴ καὶ Βηθανίαν πρὸς τὸ ὄρος τῶν ἐλαιῶν, ἀποστέλλει δύο τῶν μαθητῶν αὐτοῦ

1. και οτε εγγιζουσιν εις ιερουσαλημ εις βηθφαγη και βηθανιαν προς το ορος των ελαιων αποστελλει δυο των μαθητων αυτου 1. kai ote eggizoυsin eis ieroυsalem eis βethfage kai βethanian pros to oros ton elaion apostellei dυo ton matheton aυtoυ

1 And when they draw near to Jerusalem, to Bethphage and Bethany, toward the Mountain of Olives, he sends two of his disciples,

1. And when they came nigh to Jerusalem, unto Bethphage and Bethany, at the mount of Olives, he sendeth forth two of his disciples,

1. Und da sie nahe an Jerusalem kamen, gen Bethphage und Bethanien an den Ölberg, sandte er seiner Jünger zwei

1. Y COMO llegaron cerca de Jerusalem, de Betfage, y de Betania, al monte de las Olivas, envía dos de sus discípulos,

1 Когда приблизились к Иерусалиму, к Виффагии и Вифании, к горе Елеонской, Иисус посылает двух из учеников Своих

2 ja sanoi heille: "Menkää kylään, joka on edessänne, niin te kohta, kun sinne tulette, löydätte sidottuna varsan, jonka selässä ei yksikään ihminen vielä ole istunut; päästäkää se ja tuokaa tänne.

2 ja sanoi heille: "Menkää edessänne olevaan kylään, niin heti sinne tultuanne tapaatte kytketyn varsan, jonka selässä yksikään ihminen ei [vielä] ole istunut. Päästäkää ja tuokaa se.

2. Ja sanoi heille: menkäät kylään, joka on teidän edessänne, ja kohta kuin te siihen tulette sisälle, löydätte te varsan sidottuna, jonka päällä ei yksikään ihminen istunut ole; päästäkäät se ja tuokaat tänne.

2. Mengät kylään joca on teidän edesän ja te löydätte cohta tulduan warsan sidottuna jonga päällä ei yxikän ihminen istunut ole päästäkät se ja tuocat tänne.

2. Menget sihen Kylen ioca ombi teiden edhesen ia cochta sinne siselletultuan leudhette te warsan sidhottun/ ionga päle ei yxiken Inhiminen istunut ole/ pästeket se/ ia toocat tenne. (Menkäät siihen kylään joka ompi teidän edessän ja kohta sinne sisälle tultuan löydätte te warsan sidotun/ jonka päällä ei yksikään ihminen istunut ole/ päästäkäät se/ ja tuokaat tänne.)

2. καὶ λέγει αὐτοῖς· Ὑπάγετε εἰς τὴν κώμην τὴν κατέναντι ὑμῶν, καὶ εὐθέως εἰσπορευόμενοι εἰς αὐτὴν εὑρήσετε πῶλον δεδεμένον, ἐφ’ ὃν οὐδεὶς ἀνθρώπων κεκάθικε· λύσαντες αὐτὸν ἀγάγετε.

2. και λεγει αυτοις υπαγετε εις την κωμην την κατεναντι υμων και ευθεως εισπορευομενοι εις αυτην ευρησετε πωλον δεδεμενον εφ ον ουδεις ανθρωπων κεκαθικεν λυσαντες αυτον αγαγετε 2. kai legei aυtois υpagete eis ten komen ten katenanti υmon kai eυtheos eisporeυomenoi eis aυten eυresete polon dedemenon ef on oυdeis anthropon kekathiken lυsantes aυton agagete

2 and says to them, Go° into the village which is in front of you° and immediately (while) you° travel into it, you° will find a young-donkey {i.e. a foal} that has been tied upon which no one from mankind has sat. (After) having loosed it, lead° it (here).

2. And saith unto them, Go your way into the village over against you: and as soon as ye be entered into it, ye shall find a colt tied, whereon never man sat; loose him, and bring him.

2. und sprach zu ihnen: Gehet hin in den Flecken, der vor euch liegt; und alsbald, wenn ihr hineinkommt, werdet ihr finden ein Füllen angebunden, auf welchem nie ein Mensch gesessen hat; löset es ab und führet es her!

2. Y les dice: Id al lugar que está delante de vosotros, y luego entrados en él, hallaréis un pollino atado, sobre el cual ningún hombre ha subido: desatádle, y traédle.

2 и говорит им: пойдите в селение, которое прямо перед вами; входя в него, тотчас найдете привязанного молодого осла, на которого никто из людей несадился; отвязав его, приведите.

3 Ja jos joku teille sanoo: 'Miksi te noin teette?', niin sanokaa: 'Herra tarvitsee sitä ja lähettää sen kohta tänne takaisin'."

3 Jos joku sanoo teille: 'Miksi teette tämän?' sanokaa: 'Herra tarvitsee sitä ja lähettää sen kohta tänne [takaisin]'."

3. Ja jos joku teille sanoo: miksi te sen teette? niin sanokaat: Herra sitä tarvitsee; ja kohta hän laskee hänen tänne.

3. Ja jos jocu kysy teille: mixi te sen teette ? nijn sanocat: Herra sitä tarwidze ja cohta hän laske hänen tänne.

3. Ja ios iocu sano teille/ Mixi te sen teette? Sanocat että HERRA site taruitze/ ia cochta hen laske henen tenne. (Ja jos joku sanoo teille/ Miksi te sen teette? Sanokaat että HERRA sitä tarwitsee/ ja kohta hän laskee hänen tänne.)

3. καὶ ἐάν τις ὑμῖν εἴπῃ· τί ποιεῖτε τοῦτο; εἴπετε ὅτι ὁ Κύριος αὐτοῦ χρείαν ἔχει, καὶ εὐθέως αὐτὸν ἀποστέλλει πάλιν ὧδε.

3. και εαν τις υμιν ειπη τι ποιειτε τουτο ειπατε οτι ο κυριος αυτου χρειαν εχει και ευθεως αυτον αποστελει ωδε 3. kai ean tis υmin eipe ti poieite toυto eipate oti o kυrios aυtoυ chreian echei kai eυtheos aυton apostelei ode

3 And if anyone says to you°, Why are you° doing this? Say° that the Lord has need of him, and immediately he (will) send it here.

3. And if any man say unto you, Why do ye this? say ye that the Lord hath need of him; and straightway he will send him hither.

3. Und so jemand zu euch sagen wird: Warum tut ihr das? so sprechet: Der HERR bedarf sein; so wird er's alsbald hersenden.

3. Y si alguien os dijere: ¿Por qué hacéis eso? Decíd que el Señor lo ha menester; y luego le enviará acá.

3 И если кто скажет вам: что вы это делаете? - отвечайте, что он надобен Господу; и тотчас пошлет его сюда.

4 Niin he menivät ja löysivät oven eteen ulos kujalle sidotun varsan ja päästivät sen.

4 Niin he menivät ja tapasivat varsan kytkettynä oven luo ulos kujalle ja päästivät sen.

4. Niin he menivät, ja löysivät varsan sidottuna ulkona oven tykönä tien haarassa, ja he päästivät sen vallallensa.

4. Nijn he menit ja löysit warsan sidottuna ulcona owen tykönä tien haaras ja he päästit hänen.

4. Nin he menit/ ia leusit warsan sidhottun vlcona ouen tykön tien haaras/ Ja he pästit henen. (Niin he menit/ ja löysit warsan sidotun ulkona owet tykö tien haarassa/ Ja he päästit hänen.)

4. ἀπῆλθον δὲ καὶ εὗρον τὸν πῶλον δεδεμένον πρὸς τὴν θύραν ἔξω ἐπὶ τοῦ ἀμφόδου, καὶ λύουσιν αὐτόν.

4. απηλθον δε και ευρον τον πωλον δεδεμενον προς την θυραν εξω επι του αμφοδου και λυουσιν αυτον 4. apelthon de kai eυron ton polon dedemenon pros ten thυran ekso epi toυ amfodoυ kai lυoυsin aυton

4 Now they went away and found a young-donkey that has been tied at the door outside in the road, and they loose him.

4. And they went their way, and found the colt tied by the door without in a place where two ways met; and they loose him.

4. Sie gingen hin und fanden das Füllen gebunden an die Tür, außen auf der Wegscheide, und lösten es ab.

4. Y fueron, y hallaron el pollino atado a la puerta fuera, entre dos caminos; y le desatan.

4 Они пошли, и нашли молодого осла, привязанного у ворот на улице, и отвязали его.

5 Ja muutamat niistä, jotka siellä seisoivat, sanoivat heille: "Mitä te teette, kun päästätte varsan?"

5 Jotkut siellä seisovista sanoivat heille: "Mitä teette, kun päästätte varsan?"

5. Ja muutamat niistä, jotka siellä seisoivat, sanoivat heille: mitä te teette, että te varsan päästätte?

5. Ja muutamat nijstä jotca siellä seisoit sanoit heille: mitä te warsa päästätte ?

5. Ja mwtamat nijste/ iotca sielle seisoit/ sanoit heille/ Mite te teette warsa pästein? (Ja muutamat niistä/ jotka siellä seisoit/ sanoit heille/ MItä te teette warsan päästäin?)

5. καί τινες τῶν ἐκεῖ ἑστηκότων ἔλεγον αὐτοῖς· Τί ποιεῖτε λύοντες τὸν πῶλον;

5. και τινες των εκει εστηκοτων ελεγον αυτοις τι ποιειτε λυοντες τον πωλον 5. kai tines ton ekei estekoton elegon aυtois ti poieite lυontes ton polon

5 And some of those who are standing there were saying to them, What are you° doing, loosening the young-donkey?

5. And certain of them that stood there said unto them, What do ye, loosing the colt?

5. Und etliche, die dastanden, sprachen zu ihnen: Was macht ihr, daß ihr das Füllen ablöset?

5. Y unos de los que estaban allí, les dijeron: ¿Qué hacéis desatando el pollino?

5 И некоторые из стоявших там говорили им: что делаете? зачем отвязываете осленка?

6 Niin he sanoivat heille, niinkuin Jeesus oli käskenyt; ja he antoivat heidän mennä.

6 He sanoivat heille niin kuin Jeesus oli käskenyt. Silloin he jättivät heidät rauhaan.

6. Mutta he sanoivat heille, niinkuin Jesus oli käskenyt; niin he päästivät heidät.

6. Mutta he sanoit heille nijncuin Jesus oli käskenyt. Nijn he salleit heidän.

6. Mutta he sanoit heille ninquin IesuS oli keskenyt. Nin he sallit heijet/ (Mutta he sanoit heille niinkuin Jesus oli käskenyt. Niin he sallit heidät/)

6. οἱ δὲ εἶπον αὐτοῖς καθὼς ἐνετείλατο ὁ Ἰησοῦς, καὶ ἀφῆκαν αὐτούς.

6. οι δε ειπον αυτοις καθως ενετειλατο ο ιησους και αφηκαν αυτους 6. oi de eipon aυtois kathos eneteilato o iesoυs kai afekan aυtoυs

6 And they said to them just-as Jesus commanded and they allowed them.

6. And they said unto them even as Jesus had commanded: and they let them go.

6. Sie sagten aber zu ihnen, wie ihnen Jesus geboten hatte, und die ließen's zu.

6. Ellos entónces les dijeron como Jesús había mandado; y los dejaron.

6 Они отвечали им, как повелел Иисус; и те отпустили их.

7 Ja he toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istui sen selkään.

7 Niin he toivat varsan Jeesuksen luo ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja Hän istuutui sen selkään.

7. Ja he toivat varsan Jesuksen tykö ja heittivät vaatteensa sen päälle, ja hän istui sen päälle.

7. Ja he toit warsan Jesuxen tygö ja heitit waattens hänen päällens ja hän istui sen päälle.

7. Ja he edhestoit warsan IesuSEN tyge/ ia heitit heiden waatteins henen pälens/ ia hen istui sihen päle. (Ja he edestoit warsan Jesuksen tykö/ ja heitit heidän waatteensa hänen päällensä/ ja hän istui siihen päälle.)

7. καὶ ἤγαγον τὸν πῶλον πρὸς τὸν Ἰησοῦν καὶ ἐπιβάλον αὐτῷ τὰ ἱμάτια αὐτῶν, καὶ ἐκάθισεν ἐπ’ αὐτῷ.

7. και ηγαγον τον πωλον προς τον ιησουν και επεβαλον αυτω τα ιματια αυτων και εκαθισεν επ αυτω 7. kai egagon ton polon pros ton iesoυn kai epeβalon aυto ta imatia aυton kai ekathisen ep aυto

7 And they led the young-donkey to Jesus and cast their garments upon it, and he sat upon it.

7. And they brought the colt to Jesus, and cast their garments on him; and he sat upon him.

7. Und sie führten das Füllen zu Jesu und legten ihre Kleider darauf, und er setzte sich darauf.

7. Y trajeron el pollino a Jesús, y echaron sobre él sus vestidos, y él se sentó sobre él.

7 И привели осленка к Иисусу, и возложили на него одежды свои; Иисус сел на него.

8 Ja monet levittivät vaatteensa tielle, ja toiset lehviä, joita katkoivat kedoilta.

8 Monet levittivät vaatteensa tielle, toiset taas katkoivat lehviä puista* (ja hajoittivat tielle).

8. Mutta moni hajoitti vaatteensa tielle, ja ne muut karsivat oksia puista ja hajoittivat tielle.

8. Mutta moni hajotti waattens tielle ja muutamat carseit oxia puista ja hajotit tielle.

8. Mutta moni heiden waatteins haijotit tijelle/ Ja monicadhat oxi carsit puista/ ia haijotit tielle. (Mutta moni heidän waatteensa hajoitit tielle/ Ja monikahdat oksia karsit puista/ ja hajoitit tielle.)

8. πολλοὶ δὲ τὰ ἱμάτια αὐτῶν ἔστρωσαν εἰς τὴν ὁδόν, ἄλλοι δὲ στιβάδας ἔκοπτον ἐκ τῶν δένδρων καὶ ἐστρώννυον εἰς τὴν ὁδόν.

8. πολλοι δε τα ιματια αυτων εστρωσαν εις την οδον αλλοι δε στοιβαδας εκοπτον εκ των δενδρων και εστρωννυον εις την οδον 8. polloi de ta imatia aυton estrosan eis ten odon alloi de stoiβadas ekopton ek ton dendron kai estronnυon eis ten odon

8 But many spread their garments upon the road, and others were cutting down foliage from the trees and were spreading (them) in the road.

8. And many spread their garments in the way: and others cut down branches off the trees, and strawed them in the way.

8. Viele aber breiteten ihre Kleider auf den Weg; etliche hieben Maien von den Bäumen und streuten sie auf den Weg.

8. Y muchos tendían sus vestidos por el camino, y otros cortaban ramas de los árboles, y las tendían por el camino.

8 Многие же постилали одежды свои по дороге; а другие резали ветви с дерев и постилали по дороге.

9 Ja ne, jotka kulkivat edellä, ja jotka seurasivat, huusivat: "Hoosianna, siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen!

9 Sekä ne, jotka kulkivat edellä, että ne jotka seurasivat huusivat (sanoen): "Hoosianna, siunattu Hän, joka tulee Herran nimessä!

9. Ja jotka edellä kävivät ja myös seurasivat, huusivat, sanoen: hosianna, hyvästi siunattu olkoon se, joka tulee Herran nimeen!

9. Ja jotca edellä käwit ja myös seuraisit huusit sanoden:

9. Ja iotca edhellekeuit/ ia iotca seurasit hwdhit sanoden/ (Ja jotka edellä käwit/ ja jotka seurasit huusit sanoen/)

9. καὶ οἱ προάγοντες καὶ οἱ ἀκολουθοῦντες ἔκραζον λέγοντες· Ὡσαννά, εὐλογημένος ὁ ἐρχόμενος ἐν ὀνόματι Κυρίου.

9. και οι προαγοντες και οι ακολουθουντες εκραζον λεγοντες ωσαννα ευλογημενος ο ερχομενος εν ονοματι κυριου 9. kai oi proagontes kai oi akoloυthoυntes ekrazon legontes osanna eυlogemenos o erchomenos en onomati kυrioυ

9 And those who precede (him) and those who followed (him), were crying out, saying, Hosanna; he who comes in the name of the Lord has been blessed!

9. And they that went before, and they that followed, cried, saying, Hosanna; Blessed is he that cometh in the name of the Lord:

9. Und die vorne vorgingen und die hernach folgten, schrieen und sprachen: Hosianna! Gelobt sei, der da kommt im Namen des HERRN!

9. Y los que iban delante, y los que iban detrás aclamaban, diciendo: ¡Hosanna! ¡Bendito el que viene en el nombre del Señor!

9 И предшествовавшие и сопровождавшие восклицали: осанна! благословен Грядущий во имя Господне!

10 Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka tulee (Herran nimessä). Hoosianna korkeuksissa!"

10 Siunattu olkoon isämme Daavidin valtakunta, joka tulee (Herran nimessä). Hoosianna korkeuksissa!"

10. Hyvästi siunattu olkoon Davidin meidän isän valtakunta, joka tulee Herran nimeen: hosianna korkeudessa!

10. Hosianna kijtetty olcon se joca tule Herran nimeen: kijtetty olcon Dawidin meidän Isäm waldacunda joca tule Herran nimeen Hosianna corkeudes.

10. Hosianna/ Hyuestisiugnattu olcon se/ ioca tule HERRAN Nimeen/ Hyuestisiugnattu olcon se Dauidin meiden Isen Waldakunda/ ioca tulepi HERRAN Nimeen/ Hosianna corkeuxes. (Hosianna/ Hywästi siunattu olkoon se/ joka tulee HERRAN nimeen/ Hywästi siunattu olkoon se Dawidin meidän isän waltakunta/ joka tuleepi HERRAN nimeen/ Hosianna korkeuksessa.)

10. εὐλογημένη ἡ ἐρχομένη βασιλεία ἐν ὀνόματι Κυρίου τοῦ πατρὸς ἡμῶν Δαυῒδ· ὡσαννὰ ἐν τοῖς ὑψίστοις.

10. ευλογημενη η ερχομενη βασιλεια εν ονοματι κυριου του πατρος ημων δαβιδ ωσαννα εν τοις υψιστοις 10. eυlogemene e erchomene βasileia en onomati kυrioυ toυ patros emon daβid osanna en tois υpsistois

10 The kingdom which is coming in the name of the Lord of our father David has been blessed! Hosanna in the highest!

10. Blessed be the kingdom of our father David, that cometh in the name of the Lord: Hosanna in the highest.

10. Gelobt sei das Reich unsers Vaters David, das da kommt in dem Namen des HERRN! Hosianna in der Höhe!

10. Bendito sea el reino de nuestro padre David, que viene en el nombre del Señor: ¡Hosanna en las alturas!

10 благословенно грядущее во имя Господа царство отцанашего Давида! осанна в вышних!

11 Ja hän kulki sisälle Jerusalemiin ja meni pyhäkköön; ja katseltuaan kaikkea hän lähti niiden kahdentoista kanssa Betaniaan, sillä aika oli jo myöhäinen.

11 Ja Jeesus* meni sisälle Jerusalemiin ja pyhäkköön. Katseltuaan kaikkea ja koska aika oli jo myöhäinen Hän meni Betaniaan niitten kahdentoista kanssa.

11. Ja Jesus meni Jerusalemiin ja templiin, ja kuin hän kaikki ympäri katseli, koska jo ehtooaika oli, läksi hän ulos Betaniaan kahdentoistakymmenen kanssa.

11. Ja Herra meni Jerusalemijn ja Templijn ja cuin hän caicki cadzeli läxi hän ehtona Bethaniaan cahdentoistakymmenen cansa.

11. Ja HERRA sisellekeui Jerusalemin/ ia Templijn/ ia quin hen caiki catzeli. Nin hen Echtona vloslexi Bethaniaan ninen Cahdentoistakymenen cansa. (Ja HERRA sisälle käwi Jerusalemiin/ ja templiin/ ja kuin hän kaikki katseli. Niin hän ehtoona ulosläksi Bethaniaan niiden kahdentoista kymmenen kanssa.)

11. Καὶ εἰσῆλθεν εἰς Ἱεροσόλυμα ὁ Ἰησοῦς καὶ εἰς τὸ ἱερόν· καὶ περιβλεψάμενος πάντα, ὀψίας ἤδη οὔσης τῆς ὥρας, ἐξῆλθεν εἰς Βηθανίαν μετὰ τῶν δώδεκα.

11. και εισηλθεν εις ιεροσολυμα ο ιησους και εις το ιερον και περιβλεψαμενος παντα οψιας ηδη ουσης της ωρας εξηλθεν εις βηθανιαν μετα των δωδεκα 11. kai eiselthen eis ierosolυma o iesoυs kai eis to ieron kai periβlepsamenos panta opsias ede oυses tes oras ekselthen eis βethanian meta ton dodeka

11 And Jesus entered into Jerusalem and into the temple, and having looked around on all things, already being the evening hour, he went out to Bethany with the twelve. {Mar 11:12-18 & Mat 21:18, 19, 12, 13 & Luk 19:45-48 Road from Bethany to Jerusalem Mon.}

11. And Jesus entered into Jerusalem, and into the temple: and when he had looked round about upon all things, and now the eventide was come, he went out unto Bethany with the twelve.

11. Und der HERR ging ein zu Jerusalem und in den Tempel, und er besah alles; und am Abend ging er hinaus gen Bethanien mit den Zwölfen.

11. Y entró Jesús en Jerusalem, y en el templo; y habiendo mirado al derredor todas las cosas, y siendo ya tarde, se salió a Betania con los doce.

11 И вошел Иисус в Иерусалим и в храм; и, осмотрев все, как время уже было позднее,вышел в Вифанию с двенадцатью.

12 Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, oli hänen nälkä.

12 Kun he seuraavana päivänä lähtivät Betaniasta, Hänen oli nälkä.

12. Ja toisena päivänä, kuin he Betaniasta läksivät, isosi hän,

12. JA toisna päiwänä cosca he Bethaniasta läxit isois hän.

12. Ja toisna peiuen/ koska he vloslexit Bethaniasta isoisi hen. (Ja toisna päiwän/ koska he ulosläksit Bethaniasta isosi hän.)

12. Καὶ τῇ ἐπαύριον ἐξελθόντων αὐτῶν ἀπὸ Βηθανίας ἐπείνασε·

12. και τη επαυριον εξελθοντων αυτων απο βηθανιας επεινασεν 12. kai te epaυrion ekselthonton aυton apo βethanias epeinasen

12 And on the next-day, (after) they went out from Bethany, he hungered.

12. And on the morrow, when they were come from Bethany, he was hungry:

12. Und des anderen Tages, da sie von Bethanien gingen, hungerte ihn.

12. Y el día siguiente, como salieron de Betania, tuvo hambre.

12 На другой день, когда они вышли из Вифании, Он взалкал;

13 Ja kun hän kaukaa näki viikunapuun, jossa oli lehtiä, meni hän katsomaan, löytäisikö ehkä jotakin siitä; mutta tultuaan sen luo hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä. Sillä silloin ei ollut viikunain aika.

13 Nähtyään kaukaa viikunapuun,* jossa oli lehtiä, Hän meni katsomaan, jos ehkä löytäisi jotain siitä. Mutta tultuaan sen luo Hän ei löytänyt muuta kuin lehtiä, sillä ei ollut viikunain aika.

13. Ja näki taampana fikunapuun, jolla olivat lehdet, niin hän meni lähes, jos hän jotakin hänestä löytänyt olis. Ja kuin hän tuli tykö, ei hän muuta löytänyt kuin lehtiä; sillä ei ollut vielä fikunain aika.

13. Ja näki taambana ficunapuun josa olit lehdet nijn hän meni lähes jos hän jotakin hänestä löytänyt olis. Ja cuin hän tuli sen tygö ei hän muuta löynnyt cuin lehdet: Sillä ei ollut wielä ficunain aica.

13. Ja hen näki taambata Fikunapuun/ iolla lehdhet olit/ Nin hen leheskeui ios hen iotaki henesse leunyt olis. Ja quin hen tuli sen tyge/ nin ei hen mwta leunyt quin lehdhet/ Sille ei ollut wiele Fikunain aica. (Ja hän näki taempana wiikunapuun/ jolla lehdet olit/ Niin hän lähes käwi jos hän jotakin hänessä löytänyt olisi. Ja kuin hän tuli sen tykö/ niin ei hän muuta löytänyt kuin lehdet/ Sillä ei ollut wielä wiikunain aika.)

13. καὶ ἰδὼν συκῆν ἀπὸ μακρόθεν ἔχουσαν φύλλα, ἦλθεν εἰ ἄρα τι εὑρήσει ἐν αὐτῇ· καὶ ἐλθὼν ἐπ’ αὐτὴν οὐδὲν εὗρεν εἰ μὴ φύλλα· οὐ γὰρ ἦν καιρὸς σύκων.

13. και ιδων συκην μακροθεν εχουσαν φυλλα ηλθεν ει αρα ευρησει τι εν αυτη και ελθων επ αυτην ουδεν ευρεν ει μη φυλλα ου γαρ ην καιρος συκων 13. kai idon sυken makrothen echoυsan fυlla elthen ei ara eυresei ti en aυte kai elthon ep aυten oυden eυren ei me fυlla oυ gar en kairos sυkon

13 And having seen a fig tree from afar having foliage, he came to see if he will then find anything in it, and (after) he came upon it, he found nothing except foliage; for* it was not the time of figs.

13. And seeing a fig tree afar off having leaves, he came, if haply he might find any thing thereon: and when he came to it, he found nothing but leaves; for the time of figs was not yet.

13. Und er sah einen Feigenbaum von ferne, der Blätter hatte; da trat er hinzu, ob er etwas darauf fände, und da er hinzukam, fand er nichts denn nur Blätter, denn es war noch nicht Zeit, daß Feigen sein sollten.

13. Y viendo de léjos una higuera, que tenía hojas, vino a ver si quizá hallaría en ella algo, y como vino a ella, nada halló sino hojas; porque aun no era tiempo de higos.

13 и, увидев издалека смоковницу, покрытую листьями, пошел, не найдет ли чего на ней; но, придя к ней, ничего не нашел, кроме листьев, ибо еще не время было собирания смокв.

14 Niin hän puhui ja sanoi sille: "Älköön ikinä enää kukaan sinusta hedelmää syökö". Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen.

14 Niin Jeesus lausui ja sanoi sille: "Älköön sinusta enää kukaan koskaan hedelmää syökö." Ja Hänen opetuslapsensa kuulivat sen."

14. Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: älköön tästedeskään kenkään sinusta syökö hedelmää ijankaikkisesti. Ja hänen opetuslapsensa kuulivat sen.

14. Ja Jesus sanoi ficunapuulle: älkön tästedeskän kengän sinusta syökö hedelmätä ijancaickisest. Ja hänen Opetuslapsens cuulit sen.

14. Ja wastaten IesuS sanoi Fikunapuulle/ Elken testedes kengen sinusta sökö hedhelmete ijancaikisesta. Ja henen Opetuslapsens cwlit sen. (Ja wastaten Jesus sanoi wiikunapuulle/ Älkään tästedes kenkään sinusta syökö hedelmätä iankaikkisesti. Ja hänen opetuslapsensa kuulit sen.)

14. καὶ ἀποκριθεὶς εἶπεν αὐτῇ· Μηκέτι ἐκ σοῦ εἰς τὸν αἰῶνα μηδεὶς καρπὸν φάγοι. καὶ ἤκουον οἱ μαθηταὶ αὐτοῦ.

14. και αποκριθεις ο ιησους ειπεν αυτη μηκετι εκ σου εις τον αιωνα μηδεις καρπον φαγοι και ηκουον οι μαθηται αυτου 14. kai apokritheis o iesoυs eipen aυte meketi ek soυ eis ton aiona medeis karpon fagoi kai ekoυon oi mathetai aυtoυ

14 And Jesus answered and said to it, No one may eat fruit from you– no longer, forever. And his disciples heard it.

14. And Jesus answered and said unto it, No man eat fruit of thee hereafter for ever. And his disciples heard it.

14. Und Jesus antwortete und sprach zu ihm: Nun esse von dir niemand ewiglich! Und seine Jünger hörten das.

14. Entónces Jesús respondiendo, dijo a la higuera: Nunca más nadie coma de tí fruto para siempre. Y esto lo oyeron sus discípulos.

14 И сказал ей Иисус: отныне да не вкушает никто от тебя плода вовек! И слышали то ученики Его.

15 Ja he tulivat Jerusalemiin. Ja hän meni pyhäkköön ja rupesi ajamaan ulos niitä, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä, ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet,

15 Sitten he tulivat Jerusalemiin. Astuttuaan pyhäkköön Jeesus rupesi ajamaan ulos niitä, jotka myivät ja ostivat pyhäkössä ja kaatoi kumoon rahanvaihtajain pöydät ja kyyhkysten myyjäin istuimet,

15. Ja he tulivat Jerusalemiin. Ja Jesus meni templiin, rupesi ajamaan ulos kaupitsioita ja ostajia templissä, ja vaihettajain pöydät ja kyhkyläisten myyjäin istuimet hän kukisti.

15. JA he tulit Jerusalemijn. Ja Jesus meni Templijn ja rupeis ajaman ulos caupidzioita ja ostaita Templis ja waihettajain pöydät ja kyhkyisten myyjäin istuimet hän cukisti.

15. Ja he tulit Jerusalemijn. Ja IesuS sisellekeui Templijn/ Ja rupesi vlosaiaman Caupitzijat ia Ostaiat Templis/ ia Waiechtaiain Peudhet/ ia Mettiste' Myiein istuimet hen cukisti. (Ja he tulit Jerusalemiin. Ja Jesus sisälle käwi templiin/ Ja rupesi ulos ajamaan kaupitsijat ja ostajat templissä/ ja waihtajain pöydät/ ja mettisten myyjien istuimet hän kukisti.)

15. Καὶ ἔρχονται πάλιν εἰς Ἱεροσόλυμα· καὶ εἰσελθὼν ὁ Ἰησοῦς εἰς τὸ ἱερὸν ἤρξατο ἐκβάλλειν τοὺς πωλοῦντας καὶ τοὺς ἀγοράζοντας ἐν τῷ ἱερῷ, καὶ τὰς τραπέζας τῶν κολλυβιστῶν καὶ τὰς καθέδρας τῶν πωλούντων τὰς περιστερὰς κατέστρεψε,

15. και ερχονται εις ιεροσολυμα και εισελθων ο ιησους εις το ιερον ηρξατο εκβαλλειν τους πωλουντας και αγοραζοντας εν τω ιερω και τας τραπεζας των κολλυβιστων και τας καθεδρας των πωλουντων τας περιστερας κατεστρεψεν 15. kai erchontai eis ierosolυma kai eiselthon o iesoυs eis to ieron erksato ekβallein toυs poloυntas kai agorazontas en to iero kai tas trapezas ton kollυβiston kai tas kathedras ton poloυnton tas peristeras katestrepsen

15 And they come to Jerusalem and Jesus entered into the temple and began to cast out those who are selling and buying in the temple, and turned over the tables of the brokers and the chairs of those who are selling the doves;

15. And they come to Jerusalem: and Jesus went into the temple, and began to cast out them that sold and bought in the temple, and overthrew the tables of the moneychangers, and the seats of them that sold doves;

15. Und sie kamen gen Jerusalem. Und Jesus ging in den Tempel, fing an und trieb aus die Verkäufer und Käufer in dem Tempel; und die Tische der Wechsler und die Stühle der Taubenkrämer stieß er um,

15. Vienen pues a Jerusalem; y entrando Jesús en el templo, comenzó a echar fuera a los que vendían y compraban en el templo; y trastornó las mesas de los cambiadores, y las sillas de los que vendían palomas.

15 Пришли в Иерусалим. Иисус, войдя в храм, начал выгонять продающих и покупающих в храме; и столы меновщиков и скамьи продающих голубей опрокинул;

16 eikä sallinut kenenkään kantaa mitään astiaa pyhäkön kautta.

16 eikä sallinut kenenkään kantaa astiaa pyhäkön kautta.

16. Ei hän myös sallinut jonkun kantaa astiaa templin lävitse.

16. Ei hän myös sallinut jongun canda jotakin Templin läpidze.

16. Ja ei hen sallinut että iocu piti candaman iotaki Templin lepitze/ (Ja ei hän sallinut että joku piti kantaman jotakin templin läwitse/)

16. καὶ οὐκ ἤφιεν ἵνα τις διενέγκῃ σκεῦος διὰ τοῦ ἱεροῦ,

16. και ουκ ηφιεν ινα τις διενεγκη σκευος δια του ιερου 16. kai oυk efien ina tis dienegke skeυos dia toυ ieroυ

16 and he was not allowing, that* anyone should carry goods through the temple.

16. And would not suffer that any man should carry any vessel through the temple.

16. und ließ nicht zu, das jemand etwas durch den Tempel trüge.

16. Y no consentía que alguien llevase vaso por el templo.

16 и не позволял, чтобы кто пронес через храм какую-либо вещь.

17 Ja hän opetti ja sanoi heille: "Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huoneeni on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi'? Mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan."

17 Ja Hän opetti sanoen heille: "Eikö ole kirjoitettu: 'Minun huonettani on kutsuttava kaikkien kansojen rukoushuoneeksi'? Mutta te olette tehneet siitä ryövärien luolan."

17. Ja hän opetti, sanoen heille: eikö kirjoitettu ole: minun huoneeni pitää kutsuttaman rukoushuoneeksi kaikille kansoille? mutta te olette sen tehneet ryövärien luolaksi.

17. Ja hän opetti ja sanoi heille: eikö kirjoitettu ole ? minun huonen pitä cudzuttaman Rucous huonexi caikelle Canssalle mutta te oletta sen tehnet ryöwärein luolaxi.

17. Ja hen opetti ia sanoi heille. Eikö kirioitettu ole? Minun Honen pite cutzuttaman Rucous Honexi caikelle Canssalle/ Mutta te oletta henen tehnyet Röuerein lolaxi. (Ja hän opetti ja sanoi heille. Eikö kirjoitettu ole? Minun huoneeni pitää kutsuttaman rukoushuoneeksi kaikelle kansalle/ Mutta te olette tehneet siitä ryöwärein luolaksi.)

17. καὶ ἐδίδασκε λέγων αὐτοῖς· Οὐ γέγραπται ὅτι ὁ οἶκός μου οἶκος προσευχῆς κληθήσεται πᾶσι τοῖς ἔθνεσιν; ὑμεῖς δὲ αὐτὸν ἐποιήσατε σπήλαιον λῃστῶν.

17. και εδιδασκεν λεγων αυτοις ου γεγραπται οτι ο οικος μου οικος προσευχης κληθησεται πασιν τοις εθνεσιν υμεις δε εποιησατε αυτον σπηλαιον ληστων 17. kai edidasken legon aυtois oυ gegraptai oti o oikos moυ oikos proseυches klethesetai pasin tois ethnesin υmeis de epoiesate aυton spelaion leston

17 And he was teaching (them), saying to them, Has it not been written, ‘My house will be called a house of prayer for all the nations? But you° made* it a den of robbers.’ {Isa 56:7 and Jer 7:11}

17. And he taught, saying unto them, Is it not written, My house shall be called of all nations the house of prayer but ye have made it a den of thieves.

17. Und er lehrte und sprach zu ihnen: Steht nicht geschrieben: "Mein Haus soll heißen ein Bethaus allen Völkern"? Ihr aber habt eine Mördergrube daraus gemacht.

17. Y les enseñabá, diciendo: ¿No está escrito, que mi casa, casa de oración será llamada de todas las naciones? mas vosotros la habéis hecho cueva de ladrones.

17 И учил их, говоря: не написано ли: дом Мой домом молитвы наречется для всех народов? а вы сделали его вертепом разбойников.

18 Ja ylipapit ja kirjanoppineet kuulivat sen ja miettivät, kuinka saisivat hänet surmatuksi; sillä he pelkäsivät häntä, koska kaikki kansa oli hämmästyksissään hänen opetuksestansa.

18 *Kirjanoppineet ja ylipapit* kuulivat sen ja miettivät, miten surmata Hänet. He näet pelkäsivät Häntä, koska kaikki kansa oli hämmästyksissään Hänen opetuksestaan.

18. Ja kirjanoppineet ja pappein päämiehet kuulivat sen, ja etsivät, kuinka he olisivat hänen hukuttaneet; sillä he pelkäsivät häntä, että kaikki kansa hämmästyi hänen oppiansa.

18. Ja Kirjanoppenet ja Pappein päämiehet cuulit sen ja edzeit händä hucuttaxens sillä he pelkäisit händä että caicki Canssa ihmetteli hänen oppians.

18. Ja kirianoppenuet ia papein pämiehet sen cuulit/ Nin he etzit quinga he hene' hucutaisit/ Sille he pelkesit hende/ ette coko Canssa imechteli henen Opetustans. (Ja kirjanoppineet ja pappein päämiehet sen kuulit/ Niin he etsit kuinka he hänen hukuttaisit/ Sillä he pelkäsit häntä/ että koko kansa ihmetteli hänen opetustansa.)

18. καὶ ἤκουσαν οἱ γραμματεῖς καὶ οἱ Φαρισαῖοι καὶ οἱ ἀρχιερεῖς, καὶ ἐζήτουν πῶς αὐτὸν ἀπολέσουσιν· ἐφοβοῦντο γὰρ αὐτόν, ὅτι πᾶς ὁ ὄχλος ἐξεπλήσσετο ἐπὶ τῇ διδαχῇ αὐτοῦ.

18. και ηκουσαν οι γραμματεις και οι αρχιερεις και εζητουν πως αυτον απολεσουσιν εφοβουντο γαρ αυτον οτι πας ο οχλος εξεπλησσετο επι τη διδαχη αυτου 18. kai ekoυsan oi grammateis kai oi archiereis kai ezetoυn pos aυton apolesoυsin efoβoυnto gar aυton oti pas o ochlos ekseplesseto epi te didache aυtoυ

18 And the scribes and the high-priests heard it and were seeking how they might destroy him, for* they feared him, because all the crowd was being astounded at his teaching. {Mar 11:19-26 & Mat 21:20-22 & Luk 21:37-38 Road from Bethany to Jerusalem Tues.}

18. And the scribes and chief priests heard it, and sought how they might destroy him: for they feared him, because all the people was astonished at his doctrine.

18. Und es kam vor die Schriftgelehrten und Hohenpriester; und sie trachteten, wie sie ihn umbrächten. Sie fürchteten sich aber vor ihm; denn alles Volk verwunderte sich über seine Lehre.

18. Y oyéronlo los escribas y los príncipes de los sacerdotes, y procuraban como le matarían; porque le tenían miedo, por cuanto toda la multitud estaba fuera de sí por su doctrina.

18 Услышали это книжники и первосвященники, и искали, как бы погубить Его, ибо боялись Его, потому что весь народ удивлялся учению Его.

19 Illan tultua he menivät kaupungin ulkopuolelle.

19 Mutta illan tultua *Hän meni* kaupungin ulkopuolelle.

19. Ja kuin ehtoo tuli, meni Jesus ulos kaupungista.

19. JA ehtona meni Jesus ulos Caupungista.

19. Ja quin io Echto oli/ vlosmeni Iesus Caupugista. (Ja kuin jo ehtoo oli/ ulosmeni Jesus kaupungista.)

19. Καὶ ὅτε ὀψὲ ἐγένετο, ἐξεπορεύοντο ἔξω τῆς πόλεως.

19. και οτε οψε εγενετο εξεπορευετο εξω της πολεως 19. kai ote opse egeneto ekseporeυeto ekso tes poleos

19 And when it became evening, he traveled outside the city.

19. And when even was come, he went out of the city.

19. Und des Abends ging er hinaus vor die Stadt.

19. Mas como fué tarde, Jesús salió de la ciudad.

19 Когда же стало поздно, Он вышел вон из города.

20 Ja kun he varhain aamulla kulkivat ohi, näkivät he viikunapuun kuivettuneen juuria myöten.

20 Varhain aamulla ohi kulkiessaan he näkivät viikunapuun kuivettuneen juuria myöten.

20. Ja kuin he aamulla kävivät ohitse, näkivät he fikunapuun kuivettuneen juurinensa.

20. Ja cuin he huomeltain ohidzekäwit näit he ficunapuun cuiwetuxi juurinens.

20. Ja quin he homeneltan ohitzekeuit neit he Ficunapuun quiuetuxi iurinens. (Ja kuin hän huomeneltain ohitse käwit näit he wiikunapuun kuiwetuksi juurinensa.)

20. Καὶ παραπορευόμενοι πρωῒ εἶδον τὴν συκῆν ἐξηραμμένην ἐκ ῥιζῶν.

20. και πρωι παραπορευομενοι ειδον την συκην εξηραμμενην εκ ριζων 20. kai proi paraporeυomenoi eidon ten sυken ekserammenen ek rizon

20 And (while) traveling by in the morning, they saw the fig tree that has been dried up from the roots.

20. And in the morning, as they passed by, they saw the fig tree dried up from the roots.

20. Und am Morgen gingen sie vorüber und sahen den Feigenbaum, daß er verdorrt war bis auf die Wurzel.

20. Y pasando por la mañana, vieron que la higuera se había secado desde las raices.

20 Поутру, проходя мимо, увидели, что смоковница засохла до корня.

21 Silloin Pietari muisti Jeesuksen sanat ja sanoi hänelle: "Rabbi, katso, viikunapuu, jonka sinä kirosit, on kuivettunut".

21 Niin Pietari muisti ja sanoi Hänelle: "Rabbi, katso, viikunapuu, jonka kirosit, on kuivettunut"

21. Ja Pietari muisti, ja sanoi hänelle: Rabbi, katso, fikunapuu, jotas kirosit, on kuivettunut.

21. Ja Petari muisti ja sanoi hänelle: Rabbi cadzo se ficunapuu jotas kiroisit on cuiwettunut.

21. Ja Petari muisti ia sanoi henelle/ Rabbi/ catzo se Ficunapw iongas kirosit o'bi quiuettu. (Ja Petari muisti ja sanoi hänelle/ Rabbi/ katso se wiikunapuu jonkas kirosit ompi kuiwettu.)

21. καὶ ἀναμνησθεὶς ὁ Πέτρος λέγει αὐτῷ· Ραββί, ἴδε ἡ συκῆ ἣν κατηράσω ἐξήρανται.

21. και αναμνησθεις ο πετρος λεγει αυτω ραββι ιδε η συκη ην κατηρασω εξηρανται 21. kai anamnestheis o petros legei aυto raββi ide e sυke en kateraso ekserantai

21 And Peter, having remembered, says to him, Rabbi, behold, the fig tree which you cursed, it has been dried up.

21. And Peter calling to remembrance saith unto him, Master, behold, the fig tree which thou cursedst is withered away.

21. Und Petrus gedachte daran und sprach zu ihm: Rabbi, siehe, der Feigenbaum, den du verflucht hast, ist verdorrt.

21. Entónces Pedro acordándose, le dice: Maestro, he aquí, la higuera que maldijiste se ha secado.

21 И, вспомнив, Петр говорит Ему: Равви! посмотри, смоковница, которую Ты проклял, засохла.

22 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Pitäkää usko Jumalaan.

22 Jeesus vastasi ja sanoi heille: "Pitäkää *usko Jumalaan.

22. Niin vastasi Jesus ja sanoi heille: pitäkäät usko Jumalan päälle.

22. Nijn wastais Jesus ja sanoi hänelle: uscocat Jumalan päälle.

22. Nin wastasi Iesus ia sanoi henelle/ Wscalca Jumala' tyge. (Niin wastasi Jesus ja sanoi hänelle/ Uskaltakaa Jumalan tykö.)

22. καὶ ἀποκριθεὶς ὁ Ἰησοῦς λέγει αὐτοῖς· ἔχετε πίστιν Θεοῦ.

22. και αποκριθεις ιησους λεγει αυτοις εχετε πιστιν θεου 22. kai apokritheis iesoυs legei aυtois echete pistin theoυ

22 And Jesus answered and says to them, Have° faith of God.

22. And Jesus answering saith unto them, Have faith in God.

22. Jesus antwortete und sprach zu ihnen: Habt Glauben an Gott.

22. Y respondiendo Jesús, les dice: Tenéd fé de Dios.

22 Иисус, отвечая, говорит им:

23 Totisesti minä sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen', eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, minkä hän sanoo, niin se hänelle tapahtuisi.

23 (Sillä) totisesti sanon teille: jos joku sanoisi tälle vuorelle: 'Kohoa ja heittäydy mereen,' eikä epäilisi sydämessään, vaan uskoisi sen tapahtuvan, mitä hän sanoo, niin [se] hänelle tapahtuisi (mitä tahansa hän sanoisi).

23. Sillä totisesti sanon minä teille: jokainen, joka tälle vuorelle sanois: siirrä itses ja kukistu mereen! eikä epäilisi sydämessänsä, vaan uskois ne tapahtuvan mitä hän sanoo; niin hänelle tapahtuu, mitä hän sanoo.

23. Totisest sanon minä teille: jocainen cuin tälle wuorelle sanois nouse ja cukistu mereen eikä epäile sydämesäns mutta usco sen tapahtuwan cuin hän sano nijn hänelle tapahtu mitä hän sano.

23. Totisesta mine sanon teille/ että iocainen/ quin telle woorelle sanoisi/ Temma sinuas ia laske sinus merehen/ Ja ei epele henen sydhemesens/ mutta Wscopi tapachtuuan sen mite hen sanois/ nin henelle tulepi mitke hen sanois. (Totisesti minä sanon teille/ että jokainen/ kuin tälle wuorelle sanoisi/ Tempaa sinuas ja laske sinus merehen/ Ja ei epäile hänen sydämessänsä/ mutta uskoopi tapahtuwan sen mitä hän sanoisi/ niin hänelle tuleepi mitkä hän sanoisi.)

23. ἀμὴν γὰρ λέγω ὑμῖν ὅτι ὃς ἂν εἴπῃ τῷ ὄρει τούτῳ, ἄρθητι καὶ βλήθητι εἰς τὴν θάλασσαν, καὶ μὴ διακριθῇ ἐν τῇ καρδίᾳ αὐτοῦ, ἀλλὰ πιστεύσῃ ὅτι ἃ λέγει γίνεται, ἔσται αὐτῷ ὃ ἐὰν εἴπῃ.

23. αμην γαρ λεγω υμιν οτι ος αν ειπη τω ορει τουτω αρθητι και βληθητι εις την θαλασσαν και μη διακριθη εν τη καρδια αυτου αλλα πιστευση οτι α λεγει γινεται εσται αυτω ο εαν ειπη 23. amen gar lego υmin oti os an eipe to orei toυto artheti kai βletheti eis ten thalassan kai me diakrithe en te kardia aυtoυ alla pisteυse oti a legei ginetai estai aυto o ean eipe

23 For* assuredly I am saying to you°, Whoever says to this mountain, Be lifted up and be cast into the sea, and should not doubt in his heart, but should believe that what he says happens; whatever he says will be to him.

23. For verily I say unto you, That whosoever shall say unto this mountain, Be thou removed, and be thou cast into the sea; and shall not doubt in his heart, but shall believe that those things which he saith shall come to pass; he shall have whatsoever he saith.

23. Wahrlich, ich sage euch: Wer zu diesem Berge spräche: Hebe dich und wirf dich ins Meer! und zweifelte nicht in seinem Herzen, sondern glaubte, daß es geschehen würde, was er sagt, so wird's ihm geschehen, was er sagt.

23. Porque de cierto os digo, que cualquiera que dijere a este monte: Quítate, y échate en la mar; y no dudare en su corazón, mas creyere que será hecho lo que dice, lo que dijere le será hecho.

23 имейте веру Божию, ибо истинно говорю вам, если кто скажет горе сей: поднимись и ввергнись в море, и не усомнится в сердце своем, но поверит, что сбудется по словам его, - будет ему, что ни скажет.

24 Sentähden minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva.

24 Sen vuoksi sanon teille: kaikki mitä rukoillen* anotte, uskokaa saavanne, niin se on tuleva teille.

24. Sentähden sanon minä teille: kaikki, mitä te rukoillen anotte, se uskokaat saavanne; niin se tapahtuu teille.

24. Sentähden sanon minä teille: mitä te rucoillen anotta se uscocat teidän saawan nijn se tapahtu teille:

24. Sentede' sano' mine teille/ Mite te Rucoellen anotta wscocat teiden saauan/ nin se tulepi teille. (Sentähden sanon minä teille/ Mitä te rukoellen anotte uskokaat teidän saawan/ niin se tuleepi teille.)

24. διὰ τοῦτο λέγω ὑμῖν, πάντα ὅσα ἂν προσευχόμενοι αἰτεῖσθε, πιστεύετε ὅτι λαμβάνετε, καὶ ἔσται ὑμῖν.

24. δια τουτο λεγω υμιν παντα οσα αν προσευχομενοι αιτεισθε πιστευετε οτι λαμβανετε και εσται υμιν 24. dia toυto lego υmin panta osa an proseυchomenoi aiteisthe pisteυete oti lamβanete kai estai υmin

24 Because of this, I am saying to you°, All things, as many things as you° may ask for (when) praying, believe° that you° receive them and you° will have them.

24. Therefore I say unto you, What things soever ye desire, when ye pray, believe that ye receive them, and ye shall have them.

24. Darum sage ich euch: Alles, was ihr bittet in eurem Gebet, glaubet nur, daß ihr's empfangen werdet, so wird's euch werden.

24. Por tanto os digo, que todo lo que orando pidiereis, creed que lo recibireis, y os vendrá.

24 Потому говорю вам: все, чего ни будете просить в молитве, верьте, что получите, - и будет вам.

25 Ja kun te seisotte ja rukoilette, niin antakaa anteeksi, jos kenellä teistä on jotakin toistansa vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antaisi teille anteeksi teidän rikkomuksenne."

25 Ja kun seisotte ja rukoilette, antakaa anteeksi, jos teillä on jotain jotakuta vastaan, jotta Isänne, joka on taivaissa, antaisi myös teille anteeksi rikkomuksenne.

25. Ja kuin te seisotte ja rukoilette, niin anteeksi antakaat, jos teillä on jotakin jotakuta vastaan, että myös teidän Isänne, joka on taivaissa, antais teille anteeksi teidän rikoksenne.

25. Ja cosca te seisotta ja rucoiletta nijn andexiandacat jos teille on jotakin jotacuta wastan että teidän Isän joca on Taiwahis annais myös andexi teidän ricoxen.

25. Ja coska te seisotta ia rucoletta/ nin andexiandacat/ ios teille iotakin on iongun wastan/ Senpälle/ että teiden Isen ioca ombi Taiuhais/ teille mös ricoxet andexiannais. (Ja koska te seisotte ja rukoilette/ niin anteeksi antakaat/ jos teillä jotakin on jonkun wastaan/ Senpäälle/ että teidän Isän joka ompi taiwahassa/ teille myös rikokset anteeksi antaisi.)

25. καὶ ὅταν στήκετε προσευχόμενοι, ἀφίετε εἴ τι ἔχετε κατά τινος, ἵνα καὶ ὁ πατὴρ ὑμῶν ὁ ἐν τοῖς οὐρανοῖς ἀφῇ ὑμῖν τὰ παραπτώματα ὑμῶν.

25. και οταν στηκητε προσευχομενοι αφιετε ει τι εχετε κατα τινος ινα και ο πατηρ υμων ο εν τοις ουρανοις αφη υμιν τα παραπτωματα υμων 25. kai otan stekete proseυchomenoi afiete ei ti echete kata tinos ina kai o pater υmon o en tois oυranois afe υmin ta paraptomata υmon

25 And whenever you° stand praying, if you° have anything against anyone, forgive° (them); in order that your° Father the (one) in the heavens may also forgive you° your° trespasses.

25. And when ye stand praying, forgive, if ye have ought against any: that your Father also which is in heaven may forgive you your trespasses.

25. Und wenn ihr stehet und betet, so vergebet, wo ihr etwas wider jemand habt, auf daß auch euer Vater im Himmel euch vergebe eure Fehler.

25. Y cuando estuviereis orando, perdonád, si tenéis algo contra alguno, para que vuestro Padre que está en los cielos, os perdone a vosotros vuestras ofensas.

25 И когда стоите на молитве, прощайте, если что имеете на кого, дабы и Отецваш Небесный простил вам согрешения ваши.

26 (Mutta jos te ette anna anteeksi, niin ei Isännekään, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikkomuksianne.)

26 (Mutta ellette te anna anteeksi, ei Isännekään joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikkomuksianne.)"

26. Mutta jos ette anteeksi anna, ei myös teidän Isänne, joka on taivaissa, anna anteeksi teidän rikoksianne.

26. Jos et te andexianna ei myös teidän Isän joca on Taiwahis anna andexi teidän ricoxitan.

26. εἴ δὲ ὑμεῖς οὐκ ἀφίετε, οὐδὲ ὁ πατὴρ ὑμῶν ἀφήσει τὰ παραπτώματα ὑμῶν.

26. ει δε υμεις ουκ αφιετε ουδε ο πατηρ υμων ο εν τοις ουρανοις αφησει τα παραπτωματα υμων 26. ei de υmeis oυk afiete oυde o pater υmon o en tois oυranois afesei ta paraptomata υmon

26 But if you° do not forgive, neither will your° Father, the (one) in the heavens, be forgiving your° trespasses. {Mar 11:27-33 & Mat 21:23-27 & Luk 20:1-8 Courtyard of the Temple, Tues.}

26. But if ye do not forgive, neither will your Father which is in heaven forgive your trespasses.

26. Wenn ihr aber nicht vergeben werdet, so wird euch euer Vater, der im Himmel ist, eure Fehler nicht vergeben.

26. Porque si vosotros no perdonareis, tampoco vuestro Padre que está en los cielos, os perdonará vuestras ofensas.

26 Если же не прощаете, то и Отец ваш Небесный не простит вам согрешений ваших.

27 Ja he tulivat taas Jerusalemiin. Ja kun hän käveli pyhäkössä, tulivat ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat hänen luoksensa

27 He tulivat jälleen Jerusalemiin. Hänen kävellessään pyhäkössä tulivat ylipapit ja kirjanoppineet ja vanhimmat Hänen luokseen

27. Ja he tulivat taas Jerusalemiin; ja kuin hän käveli templissä, tulivat hänen tykönsä pappein päämiehet, kirjanoppineet ja vanhimmat,

27. JA he tulit taas Jerusalemijn ja cuin hän käweli Templis tulit hänen tygöns Pappein päämiehet Kirjanoppenet ja wanhimmat ja sanoit hänelle:

26. Ja he tulit taas Jerusalemijn/ Ja quin hen keui Templise/ tulit henen tygens Pappein Pämiehet/ ia Kirianoppenuet/ ia ne Wanhimat ia sanoit henelle/ (Ja he tulit taas Jerusalemiin/ Ja kuin hän käwi templissä/ tulit hänen tykönsä pappein päämiehet/ ja kirjanoppineet/ ja ne wanhimmat ja sanoit hänelle/)

27. Καὶ ἔρχονται πάλιν εἰς Ἱεροσόλυμα· καὶ ἐν τῷ ἱερῷ περιπατοῦντος αὐτοῦ ἔρχονται πρὸς αὐτὸν οἱ ἀρχιερεῖς καὶ οἱ γραμματεῖς καὶ οἱ πρεσβύτεροι

27. και ερχονται παλιν εις ιεροσολυμα και εν τω ιερω περιπατουντος αυτου ερχονται προς αυτον οι αρχιερεις και οι γραμματεις και οι πρεσβυτεροι 27. kai erchontai palin eis ierosolυma kai en to iero peripatoυntos aυtoυ erchontai pros aυton oi archiereis kai oi grammateis kai oi presβυteroi

27 And they come again to Jerusalem, and while* he is walking in the temple, the high-priests and the scribes and the elders come to him;

27. And they come again to Jerusalem: and as he was walking in the temple, there come to him the chief priests, and the scribes, and the elders,

27. Und sie kamen abermals gen Jerusalem. Und da er im Tempel wandelte, kamen zu ihm die Hohenpriester und Schriftgelehrten und die Ältesten

27. Y volvieron a Jerusalem; y andando él por el templo, vienen a él los príncipes de los sacerdotes, y los escribas, y los ancianos,

27 Пришли опять в Иерусалим. И когда Он ходил в храме, подошли к Нему первосвященники и книжники, и старейшины

28 ja sanoivat hänelle: "Millä vallalla sinä näitä teet? Tahi kuka sinulle on antanut vallan näitä tehdä?"

28 ja sanoivat Hänelle: "Millä vallalla sinä näitä teet? Ja* kuka on antanut sinulle vallan näitä tehdä?"

28. Ja sanoivat hänelle: millä voimalla sinä näitä teet? ja kuka antoi sinulle sen voiman, ettäs näitä teet?

28. Millä woimalla sinä näitä teet ? ja cuca andoi sinulle sen woiman ettäs näitä teet ?

27. Mille woimalla sine neite teet? ia cuca annoi sinulle sen woiman ettes neite teet? (Millä woimalla sinä näitä teet? ja kuka antoi sinulle sen woiman ettäs näitä teet?)

28. καὶ λέγουσιν αὐτῷ· Ἐν ποίᾳ ἐξουσίᾳ ταῦτα ποιεῖς; ἢ τίς σοι ἔδωκε τὴν ἐξουσίαν ταύτην ἵνα ταῦτα ποιῇς;

28. και λεγουσιν αυτω εν ποια εξουσια ταυτα ποιεις και τις σοι την εξουσιαν ταυτην εδωκεν ινα ταυτα ποιης 28. kai legoυsin aυto en poia eksoυsia taυta poieis kai tis soi ten eksoυsian taυten edoken ina taυta poies

28 and they say to him, By what authority are you doing these things? And who gave you this authority, in order that you should do these things?

28. And say unto him, By what authority doest thou these things? and who gave thee this authority to do these things?

28. und sprachen zu ihm: Aus was für Macht tust du das? und wer hat dir die Macht gegeben, daß du solches tust?

28. Y le dicen: ¿Con qué facultad haces estas cosas, y quién te ha dado esta facultad para hacer estas cosas?

28 и говорили Ему: какою властью Ты это делаешь? и кто Тебе дал власть делать это?

29 Mutta Jeesus vastasi heille: "Minä myös teen teille yhden kysymyksen; vastatkaa te minulle, niin minä sanon teille, millä vallalla minä näitä teen.

29 Mutta Jeesus (vastasi ja) sanoi heille: "Minäkin kysyn teiltä yhtä asiaa. Vastatkaa minulle, niin minä sanon teille, millä vallalla näitä teen."

29. Mutta Jesus vastaten sanoi heille: minä myös kysyn teiltä yhden sanan: vastatkaat siis minua, niin minäkin sanon teille, millä voimalla minä näitä teen:

29. Jesus sanoi heille: wielä minäkin teildä jotakin kysyn wastacat sijs minua: nijn minäkin sanon teille millä woimalla minä näitä teen.

28. Nin IesuS wastaten sanoi heille/ Wielepä mineki kysyn mös iotakin teilde/ ia wastatcat minu/ Nin mine sanon teille mille woimalla mine neite teen. (Niin Jesus wastaten sanoi heille/ Wieläpä minäkin kysyn myös jotakin teiltä/ ja wastatkaat minun/ Niin minä sanon teille millä woimalla minä näitä teen.)

29. ὁ δὲ Ἰησοῦς ἀποκριθεὶς εἶπεν αὐτοῖς· Ἐπερωτήσω ὑμᾶς κἀγὼ ἕνα λόγον, καὶ ἀποκρίθητέ μοι, καὶ ἐρῶ ὑμῖν ἐν ποίᾳ ἐξουσίᾳ ταῦτα ποιῶ.

29. ο δε ιησους αποκριθεις ειπεν αυτοις επερωτησω υμας καγω ενα λογον και αποκριθητε μοι και ερω υμιν εν ποια εξουσια ταυτα ποιω 29. o de iesoυs apokritheis eipen aυtois eperoteso υmas kago ena logon kai apokrithete moi kai ero υmin en poia eksoυsia taυta poio

29 But Jesus answered and said to them, I will also ask you° one question, and answer° me, and I will tell you° by what authority I am doing these things.

29. And Jesus answered and said unto them, I will also ask of you one question, and answer me, and I will tell you by what authority I do these things.

29. Jesus aber antwortete und sprach zu ihnen: Ich will euch auch ein Wort fragen; antwortet mir, so will ich euch sagen, aus was für Macht ich das tue.

29. Y Jesús entónces respondiendo, les dice: Preguntáros he también yo una palabra, y respondédme, y os diré con que facultad hago estas cosas.

29 Иисус сказал им в ответ: спрошу и Я вас об одном, отвечайте Мне; тогда и Я скажу вам, какою властью это делаю.

30 Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä? Vastatkaa minulle."

30 Oliko Johanneksen kaste taivaasta vai ihmisistä lähtöisin? Vastatkaa minulle."

30. Johanneksen kaste, oliko se taivaasta, eli ihmisiltä? vastatkaat minua.

30. Johannexen Caste olico se Taiwast eli ihmisildä ? wastacat minua.

29. Johannesen Caste/ olico hen Taiuahast elicke Inhimisilde? Wastacat minu. (Johanneksen kaste/ oliko hän taiwahasta elikkä ihmisiltä? Wastatkaat minun.)

30. τὸ βάπτισμα Ἰωάννου ἐξ οὐρανοῦ ἦν ἢ ἐξ ἀνθρώπων; ἀποκρίθητέ μοι.

30. το βαπτισμα ιωαννου εξ ουρανου ην η εξ ανθρωπων αποκριθητε μοι 30. to βaptisma ioannoυ eks oυranoυ en e eks anthropon apokrithete moi

30 The immersion* of John, was it from heaven or from men? Answer° me.

30. The baptism of John, was it from heaven, or of men? answer me.

30. Die Taufe des Johannes, war sie vom Himmel oder von den Menschen? Antwortet mir!

30. ¿El bautismo de Juan, era del cielo, o de los hombres? Respondédme.

30 Крещение Иоанново с небес было, или от человеков?отвечайте Мне.

31 Niin he neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', niin hän sanoo: 'Miksi ette siis uskoneet häntä?'

31 Niin he neuvottelivat keskenään sanoen: "Jos sanomme: 'Taivaasta', Hän sanoo: 'Miksi ette siis uskoneet häntä?'

31. Niin he ajattelivat keskenänsä, sanoen: jos me sanomme: taivaasta, niin hän sanoo: miksi ette siis häntä uskoneet?

31. Nijn he ajattelit keskenäns sanoden: Jos me sanomma: Taiwast nijn hän sano: Mixet te sijs händä usconet ?

30. Nin he aijattelit keskenens sanoden/ Jos me sanom/ Taiuahast/ Nin hen sanopi/ Mingeteden ette te vskonuet hende? (Niin he ajattelit keskenänsä sanoen/ Jos me sanomme/ Taiwahasta/ Niin hän sanoopi/ Minkä tähden ette te uskoneet häntä?)

31. καὶ ἐλογίζοντο πρὸς ἑαυτοὺς λέγοντες· Ἐὰν εἴπωμεν, ἐξ οὐρανοῦ, ἐρεῖ· διατί οὖν οὐκ ἐπιστεύσατε αὐτῷ;

31. και ελογιζοντο προς εαυτους λεγοντες εαν ειπωμεν εξ ουρανου ερει δια τι ουν ουκ επιστευσατε αυτω 31. kai elogizonto pros eaυtoυs legontes ean eipomen eks oυranoυ erei dia ti oυn oυk episteυsate aυto

31 And they were reasoning with themselves, saying, If we say, From heaven; he will be saying, Therefore why did you° not believe him?

31. And they reasoned with themselves, saying, If we shall say, From heaven; he will say, Why then did ye not believe him?

31. Und sie gedachten bei sich selbst und sprachen: Sagen wir sie war vom Himmel, so wird er sagen: Warum habt ihr denn ihm nicht geglaubt?

31. Entónces ellos pensaron dentro de sí, diciendo: Si dijeremos: Del cielo, dirá: ¿Por qué pues no le creisteis?

31 Они рассуждали между собою: если скажем: с небес, -то Он скажет: почему же вы не поверили ему?

32 Vai sanommeko: 'Ihmisistä'?" — sitä he kansan tähden pelkäsivät sanoa, sillä kaikkien mielestä Johannes totisesti oli profeetta.

32 *Entä jos sanomme*: 'Ihmisistä'?" He pelkäsivät kansaa, sillä kaikki katsoivat, että Johannes totisesti oli profeetta.

32. Mutta jos me sanomme: ihmisiltä, niin me pelkäämme kansaa: sillä kaikki pitivät Johanneksen totisena prophetana.

32. Mutta jos me sanomma: ihmisildä nijn me pelkämme Canssa: sillä caicki pidit Johannexen totisna Prophetana.

31. Mutta ios me sanoma/ Inhimisilde/ Nin me pelkem Canssa/ Sille että caiki pidit Johannesen että hen oli totisesta Propheta. (Mutta jos me sanomme/ Ihmisiltä/ Niin me pelkäämme kansaa/ Sillä että kaikki pidit Johanneksen että hän oli totisesti propheta.)

32. ἀλλὰ εἴπωμεν, ἐξ ἀνθρώπων; - ἐφοβοῦντο τὸν λαόν· ἅπαντες γὰρ εἶχον τὸν Ἰωάννην ὅτι προφήτης ἦν.

32. αλλ εαν ειπωμεν εξ ανθρωπων εφοβουντο τον λαον απαντες γαρ ειχον τον ιωαννην οτι οντως προφητης ην 32. all ean eipomen eks anthropon efoβoυnto ton laon apantes gar eichon ton ioannen oti ontos profetes en

32 But should we say, From men? (They feared the people. For* all held that John really was a prophet.)

32. But if we shall say, Of men; they feared the people: for all men counted John, that he was a prophet indeed.

32. Sagen wir aber, sie war von Menschen, so fürchten wir uns vor dem Volk. Denn sie hielten alle, daß Johannes ein rechter Prophet wäre.

32. Y si dijeremos: De los hombres, tememos al pueblo; porque todos tenían de Juan, que verdaderamente era profeta.

32 а сказать: от человеков - боялись народа, потому что все полагали, что Иоанн точно был пророк.

33 Ja he vastasivat ja sanoivat Jeesukselle: "Emme tiedä". Silloin Jeesus sanoi heille: "Niinpä en minäkään sano teille, millä vallalla minä näitä teen".

33 Niin he vastasivat ja sanoivat Jeesukselle: "Emme tiedä." Silloin Jeesus (vastasi ja) sanoi heille: "Minäkään en sano teille, millä vallalla näitä teen.”

33. Ja he vastasivat, sanoen Jesukselle: emme tiedä. Ja Jesus vastasi ja sanoi heille: en minäkään sano teille, millä voimalla minä näitä teen.

33. Ja he wastaisit sanoden Jesuxelle: En me tiedä. Ja Jesus wastais ja sanoi heille: en minä myös sano teille millä woimalla minä näitä teen.

32. Ja wastasit/ sanoden IesuSELle/ Emme me tiedhe. Ja Iesus wastasi ia sanoi heille/ em mineken sano teille mille woimalla mine neite teien. (Ja wastasit/ sanoen Jesukselle/ Emme me tiedä. Ja Jesus wastasi ja sanoi heille/ en minäkään sano teille millä woimalla minä näitä teen.)

33. καὶ ἀποκριθέντες λέγουσι τῷ Ἰησοῦ· Οὐκ οἴδαμεν. καὶ ὁ Ἰησοῦς ἀποκριθεὶς λέγει αὐτοῖς· Οὐδὲ ἐγὼ λέγω ὑμῖν ἐν ποίᾳ ἐξουσίᾳ ταῦτα ποιῶ.

33. και αποκριθεντες λεγουσιν τω ιησου ουκ οιδαμεν και ο ιησους αποκριθεις λεγει αυτοις ουδε εγω λεγω υμιν εν ποια εξουσια ταυτα ποιω 33. kai apokrithentes legoυsin to iesoυ oυk oidamen kai o iesoυs apokritheis legei aυtois oυde ego lego υmin en poia eksoυsia taυta poio

33 And they answered and say to Jesus, We do not know. And Jesus answered and says to them, Neither do I tell you° by what authority I am doing these things.

33. And they answered and said unto Jesus, We cannot tell. And Jesus answering saith unto them, Neither do I tell you by what authority I do these things.

33. Und sie antworteten und sprachen zu Jesu: Wir wissen's nicht. Und Jesus antwortete und sprach zu ihnen: So sage ich euch auch nicht, aus was für Macht ich solches tue.

33. Y respondiendo, dicen a Jesús: No sabemos. Entónces respondiendo Jesús, les dice: Tampoco yo os diré con que facultad hago estas cosas.

33 И сказали в ответ Иисусу: не знаем. Тогда Иисус сказал им в ответ: и Я не скажу вам, какоювластью это делаю.