32 luku

Pellon osto Anatotissa.

1. Sana, joka tuli Jeremialle Herralta Sidkian, Juudan kuninkaan, kymmenentenä vuotena, se on Nebukadressarin kahdeksantenatoista vuotena.

1. Tämä on se sana, joka tapahtui Herralta Jeremialle, kymmenentenä Zedekian, Juudan kininkaan, vuonna, joka on Nebukadnetsarin kahdeksastoistakymmenes vuosi.

1. TAmä on se sana joca tapahdui HERralda Jeremialle kymmendenä Zedechian Judan Cuningan wuonna joca on NebucadNezarin cahdexastoistakymmenes wuosi.

1 The word that came to Jeremiah from Jehovah in the tenth year of Zedekiah, king of Judah, which was the eighteenth year of Nebuchadnezzar.

1. The word that came to Jeremiah from the LORD in the tenth year of Zedekiah king of Judah, which was the eighteenth year of Nebuchadrezzar.

1. Dies ist das Wort, das vom HERRN geschah zu Jeremia im zehnten Jahr Zedekias, des Königs in Juda, welches ist das achtzehnte Jahr Nebukadnezars.

1. PALABRA que fué a Jeremías de Jehová el décimo año de Sedecías, rey de Judá, el mismo es el décimo octavo año de Nabucodonosor.

1 Слово, которое было от Господа к Иеремии в десятый год Седекии, царя Иудейского; этот год был восемнадцатым годом Навуходоносора.

2. Silloin Baabelin kuninkaan sotajoukko piiritti Jerusalemia, ja profeetta Jeremia oli suljettuna vankilan pihaan, joka on Juudan kuninkaan linnassa.

2. Silloin Babelin kuninkaan sotajoukko piiritti Jerusalemin; mutta propheta Jeremia oli vankina pihassa vankihuoneen edessä, joka oli Juudan kuninkaan huoneessa.

2. Silloin Babelin Cuningan sotajoucko pijritti Jerusalemin: Mutta Propheta Jeremia oli fangina pihasa fangihuonen edesä Judan Cuningan huonesa:

2 Now at that time the king of Babylon's army was besieging Jerusalem and Jeremiah the prophet was shut up in the court of the guard, which was in the king of Judah's house.

2. For then the king of Babylon's army besieged Jerusalem: and Jeremiah the prophet was shut up in the court of the prison, which was in the king of Judah's house.

2. Dazumal belagerte das Heer des Königs zu Babel Jerusalem. Aber der Prophet Jeremia lag gefangen im Vorhof des Gefängnisses am Hause des Königs in Juda,

2. Y entónces el ejército del rey de Babilonia tenía cercada a Jerusalem; y el profeta Jeremías estaba preso en el patio de la guarda que estaba en la casa del rey de Judá.

2 Тогда войско царя Вавилонского осаждало Иерусалим, и Иеремия пророк был заключен во дворе стражи, который был при доме царя Иудейского.

3. Sinne oli Sidkia, Juudan kuningas, hänet sulkenut sanoen: Miksi sinä ennustat näin: Näin sanoo Herra: Katso, minä annan tämän kaupungin Baabelin kuninkaan käsiin, ja hän valloittaa sen?

3. Johonka Zedekia, Juudan kuningas, oli antanut panna hänen, sanoen: miksi sinä ennustat ja sanot: näitä sanoo Herra: katso, minä annan tämän kaupungin Babelin kuninkaan käsiin, ja hän on voittava sen?

3. Cuhunga Zedechia Judan Cuningas oli andanut hänen panda sanoden: mixi sinä ennustat ja sanot: näitä sano HERra: cadzo minä annan tämän Caupungin Babelin Cuningan käsijn ja hän on woittawa sen.

3 For Zedekiah king of Judah had shut him up, saying, Why do you prophesy and say, Jehovah says thus: Behold, I will give this city into the hand of the king of Babylon and he will take it.

3. For Zedekiah king of Judah had shut him up, saying, Wherefore dost thou prophesy, and say, Thus saith the LORD, Behold, I will give this city into the hand of the king of Babylon, and he shall take it;

3. dahin Zedekia, der König Juda's, ihn hatte lassen verschließen und gesagt: Warum weissagst du und sprichst: So spricht der HERR: Siehe, ich gebe diese Stadt in die Hände des Königs zu Babel, und er soll sie gewinnen;

3. Que Sedecías, rey de Judá le había echado preso, diciendo: ¿Por qué profetizas tú, diciendo: Así dijo Jehová: He aquí que yo entrego esta ciudad en mano del rey de Babilonia, y tomarla ha?

3 Седекия, царь Иудейский, заключил его туда, сказав: „зачем ты пророчествуешь и говоришь: так говорит Господь: вот, Я отдаю город сей вруки царя Вавилонского, и он возьмет его;

4. Ja Sidkia, Juudan kuningas, ei pääse kaldealaisten käsistä, vaan hänet annetaan Baabelin kuninkaan käsiin, ja hänen täytyy puhua hänen kanssaan suusta suuhun ja nähdä hänet silmästä silmään.

4. Ja Zedekian, Juudan kuninkaan, ei pidä kaldealaisilta pääsemän, vaan minä kaiketi annan hänen Babelin kuninkaan käsiin, niin että hänen pitää suusta suuhun häntä puhutteleman, ja silmillänsä hänen silmänsä näkemän.

4. Ja Zedechian Judan Cuningan ei pidä Chaldealaisilda pääsemän waan minä annan hänen Babelin Cuningan käsijn nijn että hänen pitä suusta suuhun händä puhutteleman ja silmilläns näkemän.

4 And Zedekiah king of Judah will not escape out of the hand of the Chaldeans, but will surely be delivered into the hand of the king of Babylon and will speak with him mouth to mouth and his eyes will behold his eyes.

4. And Zedekiah king of Judah shall not escape out of the hand of the Chaldeans, but shall surely be delivered into the hand of the king of Babylon, and shall speak with him mouth to mouth, and his eyes shall behold his eyes;

4. und Zedekia, der König Juda's, soll den Chaldäern nicht entrinnen, sondern ich will ihn dem König zu Babel in die Hände geben, daß er mündlich mit ihm reden und mit seinen Augen ihn sehen soll.

4. Y Sedecías, rey de Judá no escapará de la mano de los Caldeos: mas de cierto será entregado en mano del rey de Babilonia, y su boca hablará con su boca, y sus ojos verán sus ojos.

4 и Седекия, царь Иудейский, не избегнет от рук Халдеев, но непременно предан будет в руки царя Вавилонского, и будет говорить с ним устами к устам, и глаза его увидят глаза его;

5. Ja hän kuljettaa Sidkian Baabeliin, ja sinne hän jää, kunnes minä katson hänen puoleensa, sanoo Herra. Kun te taistelette kaldealaisia vastaan, ei teillä ole menestystä.

5. Ja hänen pitää viemän Zedekian Babeliin; siellä hänen pitää myös pysymän, siihenasti kuin minä etsin häntä, sanoo Herra. Vaikka te soditte kaldealaisia vastaan, ei sen kuitenkaan pidä teille menestyvän.

5. Ja hänen pitä Zedechian wiemän Babelijn siellä myös pitä hänen pysymän sijhenasti cuin minä edzin händä sano HERra sillä waicka te soditta Chaldealaisia wastan ei sen cuitengan pidä teille menestymän.

5 And he will bring Zedekiah to Babylon and there he will be until I visit him, says Jehovah. Though you* fight with the Chaldeans, you* will not prosper?

5. And he shall lead Zedekiah to Babylon, and there shall he be until I visit him, saith the LORD: though ye fight with the Chaldeans, ye shall not prosper.

5. Und er wird Zedekia gen Babel führen; da soll er auch bleiben, bis daß ich ihn heimsuche, spricht der HERR; denn ob ihr schon wider die Chaldäer streitet, soll euch doch nichts gelingen.

5. Y hará venir en Babilonia a Sedecías, y allá estará hasta que yo le visite, dijo Jehová. Si peleareis con los Caldeos, no os sucederá bien.

5 и он отведет Седекию в Вавилон, где он и будет, доколе не посещу его, говорит Господь. Если вы будете воевать с Халдеями, то не будете иметь успеха?"

6. Ja Jeremia sanoi: Minulle tuli tämä Herran sana:

6. Ja Jeremia sanoi: Herran sana on tapahtunut minulle ja sanoi:

6. JA Jeremia sanoi: HERran sana on tapahtunut minulle ja sanoi: cadzo Hanameel Sallumin poica tule sinun tygös ja on sanowa:

6 And Jeremiah said, The word of Jehovah came to me, saying,

6. And Jeremiah said, The word of the LORD came unto me, saying,

6. Und Jeremia sprach: Es ist des HERRN Wort geschehen zu mir und spricht:

6. Y dijo Jeremías: Palabra de Jehová fué a mí, diciendo:

6 И сказал Иеремия: таково было ко мне слово Господне:

7. Katso, Hanamel, setäsi Sallumin poika, tulee sinun luoksesi ja sanoo: 'Osta minun peltoni, joka on Anatotissa, sillä sinulla on lunastusoikeus, niin että saat ostaa sen.'

7. Katso, Hanamel Sallumin, sinun setäs poika, tulee sinun tykös, ja on sanova: osta minun peltoni Anatotissa, sillä sinulla on lähimmäinen oikeus sitä ostaa.

7. Ostas minun peldon Anathothista: sillä sinulla on lähimmäinen oikeus sitä osta.

7 Behold, Hanamel the son of Shallum your uncle will come to you, saying, Buy my field that is in Anathoth. For the right of redemption is your to buy it.

7. Behold, Hanameel the son of Shallum thine uncle shall come unto thee, saying, Buy thee my field that is in Anathoth: for the right of redemption is thine to buy it.

7. Siehe, Hanameel, der Sohn Sallums, deines Oheims, kommt zu dir und wird sagen: Kaufe du meinen Acker zu Anathoth; denn du hast das nächste Freundrecht dazu, daß du ihn kaufen sollst.

7. He aquí que Janameel, hijo de Sellum tu tio, viene a tí, diciendo: Cómprame mi heredad que está en Anatot, porque tú tienes derecho a ella para comprarla.

7 вот Анамеил, сын Саллума, дяди твоего, идет к тебе сказать: „купи себе поле мое, которое в Анафофе, потому что по праву родства тебе надлежит купить его".

8. Ja Hanamel, setäni poika, tuli Herran sanan mukaan minun luokseni vankilan pihaan ja sanoi minulle: Osta minun peltoni, joka on Anatotissa, Benjaminin maassa, sillä sinulla on perintöoikeus ja sinulla on lunastusoikeus: osta se itsellesi. Silloin minä ymmärsin, että se oli Herran sana.

8. Ja niin Hanamel minun setäni poika tuli minun tyköni, niinkuin Herra oli sanonut, pihalla vankihuoneen edessä, ja sanoi minulle: osta minun peltoni Anatotissa, joka on Benjaminin maalla; sillä sinulla on siihen perintö-oikeus, ja sinä olet lähimmäinen: osta se sinulles.Niin minä ymmärsin, sen olevan Herran sanan.

8. Ja nijn Hanameel minun setäni poica tuli minun tygöni nijncuin HERra oli sanonut pihalla fangihuonen edesä ja sanoi minulle: Ostas minun peldon Anathothis joca on BenJaminin maalla: sillä sinulla on sijhen perindöoikeus ja sinä olet lähimmäinen osta se.

8 So Hanamel my uncle's son came to me in the court of the guard according to the word of Jehovah and said to me, I beseech you, buy my field that is in Anathoth, which is in the land of Benjamin. For the right of inheritance is your and the redemption is your. Buy it for yourself. Then I knew that this was the word of Jehovah.

8. So Hanameel mine uncle's son came to me in the court of the prison according to the word of the LORD, and said unto me, Buy my field, I pray thee, that is in Anathoth, which is in the country of Benjamin: for the right of inheritance is thine, and the redemption is thine; buy it for thyself. Then I knew that this was the word of the LORD.

8. Also kam Hanameel, meines Oheims Sohn, wie der HERR gesagt hatte, zu mir in den Hof des Gefängnisses und sprach zu mir: Kaufe doch meinen Acker zu Anathoth, der im Lande Benjamin liegt; denn du hast Erbrecht dazu, und du bist der nächste; kaufe du ihn! Da merkte ich, daß es des Herrn Wort wäre,

8. Y vino a mí Janameel, hijo de mi tio, conforme a la palabra de Jehová, al patio de la guarda, y díjome: Compra ahora mi heredad que está en Anatot, en tierra de Benjamín; porque tuyo es el derecho de la herencia, y a ti compete la redención: cómprala para tí. Entónces conocí que era palabra de Jehová.

8 И Анамеил, сын дяди моего, пришел ко мне, по слову Господню, во двор стражи и сказал мне: „купи поле мое, которое в Анафофе, в земле Вениаминовой, ибо право наследства твое и право выкупа твое; купи себе". Тогда я узнал, что это было слово Господне.

9. Ja minä ostin Hanamelilta, setäni pojalta, pellon, joka on Anatotissa, ja punnitsin hänelle rahat, seitsemäntoista sekeliä hopeata,

9. Ja ostin Hanamelilta minun setäni pojalta pellon, joka on Anatotissa, ja punnitsin hänelle rahaa seitsemäntoista sikliä ja kymmenen hopea penninkiä.

9. Nijn minä ymmärsin sen olewan HERran sanan ja ostin pellon Hanameelildä minun setäni pojalda Anathothis ja punnidzin hänelle raha seidzementoistakymmendä hopia sicliä:

9 And I bought the field that was in Anathoth of Hanamel my uncle's son and weighed him the money, even seventeen shekels of silver.

9. And I bought the field of Hanameel my uncle's son, that was in Anathoth, and weighed him the money, even seventeen shekels of silver.

9. und kaufte den Acker von Hanameel, meines Oheims Sohn, zu Anathoth, und wog ihm das Geld dar, siebzehn Silberlinge.

9. Y compré la heredad de Janameel, hijo de mi tio, la cual estaba en Anatot; y peséle el dinero, siete siclos y diez monedas de plata.

9 И купил я поле у Анамеила, сына дяди моего, которое в Анафофе, и отвесил ему семь сиклей серебра и десять сребренников;

10. kirjoitin kauppakirjan ja sinetöin sen, otin todistajat ja punnitsin rahat vaa'alla.

10. Ja kirjoitin kirjaan, ja vahvistin sen sinetillä, ja otin todistukset, ja punnitsin rahan vaa'alla.

10. Ja kirjoitin kirjoituxen ja wahwistin sen sinetillä ja otin sijhen todistuxet ja punnidzin rahan waagalla/

10 And I signed the deed and sealed it and called witnesses and weighed him the money in the balances.

10. And I subscribed the evidence, and sealed it, and took witnesses, and weighed him the money in the balances.

10. Und ich schrieb einen Brief und versiegelte ihn und nahm Zeugen dazu und wog das Geld dar auf einer Waage

10. Y escribí la carta, y selléla, e hice atestiguar a testigos, y pesé el dinero con balanza;

10 и записал в книгу и запечатал ее, и пригласил к тому свидетелей иотвесил серебро на весах.

11. Sitten minä otin sinetöidyn kauppakirjan, sopimuksen ja määräykset sekä avoimen kirjan,

11. Ja otin sinetillä vahvistetun kauppakirjan tyköni, oikeuden ja tavan jälkeen, ja myös avoimen kirjan,

11. Ja otin sinetillä wahwistetun cauppakirjan tygöni oikeuden ja tawan jälken ja myös awojoman kirjan.

11 So I took the deed of the purchase, both what was sealed, according to the law and custom and what was open,

11. So I took the evidence of the purchase, both that which was sealed according to the law and custom, and that which was open:

11. und nahm zu mir den versiegelten Kaufbrief nach Recht und Gewohnheit und eine offene Abschrift

11. Y tomé la carta de la venta sellada, según el derecho y costumbres, y el traslado abierto.

11 И взял я купчую запись, как запечатанную по закону и уставу, таки открытую;

12. ja annoin kauppakirjan Baarukille, Neerian, Mahsejan pojan, pojalle, serkkuni Hanamelin nähden ja todistajain nähden, jotka olivat kirjoittaneet kauppakirjan alle, ja kaikkien juutalaisten nähden, jotka istuivat vankilan pihassa,

12. Ja annoin kauppakirjan Barukille Neerijan pojalle, Mahsejan pojan, Hanamelin, minun setäni pojan silmäin edessää ja todistajain silmäin edessä, jotka kauppakirjan allekirjoittaneet olivat, ja kaikkien Juudalaisten silmäin edessä, jotka pihassa vankihuoneen edessä asuivat.

12. Ja annoin cauppakirjan Baruchille Nerian pojalle Mahasean pojan Hanameelin minun setäni pojan ja todistajain jotca cauppakirjasa olit ja caickein Judalaisten läsnä olles jotca pihasa fangihuonen edesä istuit.

12 and I delivered the deed of the purchase to Baruch the son of Neriah, the son of Mahseiah, in the presence of Hanamel my uncle's son and in the presence of the witnesses who signed the deed of the purchase, before all the Jews who sat in the court of the guard.

12. And I gave the evidence of the purchase unto Baruch the son of Neriah, the son of Maaseiah, in the sight of Hanameel mine uncle's son, and in the presence of the witnesses that subscribed the book of the purchase, before all the Jews that sat in the court of the prison.

12. und gab den Kaufbrief Baruch, dem Sohn Nerias, des Sohnes Maasejas, in Gegenwart Hanameels, meines Vetters, und der Zeugen, die im Kaufbrief geschrieben standen, und aller Juden, die im Hofe des Gefängnisses saßen,

12. Y dí la carta de venta a Baruc, hijo de Neri, hijo de Maasías, delante de Janameel, el hijo de mi tio, y delante de los testigos que estaban escritos en la carta de venta, delante de todos los Judíos que estaban en el patio de la guarda.

12 и отдал эту купчую запись Варуху, сыну Нирии, сына Маасеи, в глазах Анамеила, сына дяди моего, и в глазах свидетелей, подписавших эту купчую запись, в глазах всех Иудеев, сидевших на дворе стражи;

13. ja minä käskin Baarukia heidän nähtensä sanoen:

13. ja minä käskin Barukia heidän silmäinsä edessä ja sanoin:

13. Ja käskin Baruchia heidän silmäins edes ja sanoin:

13 And I charged Baruch before them, saying,

13. And I charged Baruch before them, saying,

13. und befahl Baruch vor ihren Augen und sprach:

13. Y mandé a Baruc delante de ellos, diciendo:

13 и заповедал Варуху в присутствии их:

14. Näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Ota nämä kirjat, tämä kauppakirja, sekä sinetöity että tämä avoin kirja, ja pane ne saviastiaan, että ne säilyisivät kauan aikaa.

14. Näin sanoo Herra Zebaot, Israelin Jumala: ota nämä kirjat, tämä sinetillä vahvistettu kauppakirja, ja tämä avoin kirja, ja pane ne saviastiaan, että ne olisivat kauvan aikaa tallella.

14. Näitä sano HERra Zebaoth Israelin Jumala: ota nämät kirjat tämä sinetillä wahwistettu cauppakirja ja tämä awojoin kirja ja pane ne sawiastiaan että he olisit cappalen aica tallella.

14 Jehovah of hosts says thus, the God of Israel: Take these deeds, this deed of the purchase which is sealed and this deed which is open and put them in an earthen vessel that they may continue many days.

14. Thus saith the LORD of hosts, the God of Israel; Take these evidences, this evidence of the purchase, both which is sealed, and this evidence which is open; and put them in an earthen vessel, that they may continue many days.

14. So spricht der HERR Zebaoth, der Gott Israels: Nimm diese Briefe, den versiegelten Kaufbrief samt dieser offenen Abschrift, und lege sie in ein irdenes Gefäß, daß sie lange bleiben mögen.

14. Así dijo Jehová de los ejércitos, Dios de Israel: Toma estas cartas, esta carta de venta, la sellada, y esta que es la carta abierta, y pónlas en un vaso de barro, para que se guarden muchos dias.

14 так говорит Господь Саваоф, Бог Израилев: возьми сии записи, эту купчую запись, которая запечатана, и эту запись открытую, и положи их в глиняный сосуд, чтобы они оставались там многие дни.

15. Sillä näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Vielä kerran ostetaan tässä maassa taloja ja peltoja ja viinitarhoja.

15. Sillä näin sanoo Herra Zebaot, Israelin Jumala: vielä nyt pitää ostettaman huoneita, peltoja ja viinamäkiä tässä maassa.

15. Sillä nijn sano HERra Zebaoth Israelin Jumala: wielä nyt pitä ostettaman huoneita peldoja ja wijnamäkiä näisä maisa.

15 For Jehovah of hosts says thus, the God of Israel: Houses and fields and vineyards will yet again be bought in this land.

15. For thus saith the LORD of hosts, the God of Israel; Houses and fields and vineyards shall be possessed again in this land.

15. Denn so spricht der HERR Zebaoth, der Gott Israels: Noch soll man Häuser, Äcker und Weinberge kaufen in diesem Lande.

15. Porque así dijo Jehová de los ejércitos, Dios de Israel: Aun se comprarán y venderán casas, y heredades, y viñas, en esta tierra.

15 Ибо так говорит Господь Саваоф, Бог Израилев: домы и поля ивиноградники будут снова покупаемы в земле сей.

16. Ja annettuani kauppakirjan Baarukille, Neerian pojalle, minä rukoilin Herraa sanoen:

16. Ja kun minä olin antanut Baarukille Nerian pojalle kauppakirjan, rukoilin minä Herraa ja sanoin:

16. JA cuin minä olin andanut Baruchille Nerian pojalle cauppakirjan rucoilin minä HERra ja sanoin:

16 Now after I had delivered the deed of the purchase to Baruch the son of Neriah, I prayed to Jehovah, saying,

16. Now when I had delivered the evidence of the purchase unto Baruch the son of Neriah, I prayed unto the LORD, saying,

16. Und da ich den Kaufbrief hatte Baruch, dem Sohn Nerias, gegeben, betete ich zum HERRN und sprach:

16. Y después que dí la carta de venta a Baruc, hijo de Nerí, oré a Jehová, diciendo:

16 И, передав купчую запись Варуху, сыну Нирии, я помолился Господу:

17. Oi Herra, Herra! Katso, sinä olet tehnyt taivaan ja maan suurella voimallasi ja ojennetulla käsivarrellasi: ei mikään ole sinulle mahdotonta;

17. Ah Herra, Herra! katso, sinä olet tehnyt taivaat ja maan suurella voimallas ja ojennetulla käsivarrellas; ei ole mitään sinulle mahdotonta.

17. O HERra Jumala cadzo sinä olet tehnyt taiwan ja maan sinun suurella woimallas ja sinun cocotetulla käsiwarrellas ja ei ole mitän sinulle mahdotoinda.

17 Ah lord Jehovah! Behold, you have made the heavens and the earth by your great power and by your outstretched arm. There is nothing too hard for you,

17. Ah Lord GOD! behold, thou hast made the heaven and the earth by thy great power and stretched out arm, and there is nothing too hard for thee:

17. Ach HERR HERR, siehe, du hast Himmel und Erde gemacht durch deine große Kraft und durch deinen ausgestreckten Arm, und ist kein Ding vor dir unmöglich;

17. ¡Ah, Señor Jehová! he aquí que tu hiciste el cielo y la tierra con tu gran poder, y con tu brazo extendido, ni hay nada que se te esconda:

17 „о, Господи Боже! Ты сотворил небо и землю великою силою Твоею и простертою мышцею; для Тебя ничего нет невозможного;

18. sinä, joka teet laupeuden tuhansille, mutta kostat isäin pahat teot heidän jälkeensä heidän lastensa helmaan; sinä suuri, voimallinen Jumala, jonka nimi on Herra Sebaot,

18. Sinä, joka monelle tuhannelle teet hyvin, ja kostat isäin pahat teot heidän lastensa helmaan heidän jälkeensä; sinä suuri ja väkevä Jumala, Zebaot on sinun nimes,

18. Sinä joca monelle tuhannelle teet hywin ja costat Isäin pahat tegot heidän lastens helmaan heidän jälkens sinä suuri ja wäkewä Jumala HERra Zebaoth on sinun nimes:

18 who show loving kindness to thousands and recompense the iniquity of the fathers into the bosom of their sons after them, the great, the mighty God. Jehovah of hosts is his name,

18. Thou shewest lovingkindness unto thousands, and recompensest the iniquity of the fathers into the bosom of their children after them: the Great, the Mighty God, the LORD of hosts, is his name,

18. der du wohltust vielen Tausenden und vergiltst die Missetat der Väter in den Busen ihrer Kinder nach ihnen, du großer und starker Gott; HERR Zebaoth ist dein Name;

18. Que haces misericordia en millares, y vuelves la maldad de los padres en el seno de sus hijos después de ellos: Dios Grande, Poderoso, Jehová de los ejércitos es su nombre.

18 Ты являешь милость тысячам и за беззаконие отцов воздаешь в недро детям их после них: Боже великий, сильный, Которому имя Господь Саваоф!

19. suuri neuvossa ja väkevä teossa, sinä, jonka silmät ovat avoimet tarkkaamaan kaikkia ihmislasten teitä, antaaksesi itsekullekin hänen vaelluksensa ja hänen töittensä hedelmän mukaan;

19. Suuri neuvossa ja väkevä töissä, ja sinun silmäs ovat avoinna kaikkein ihmisten lasten teiden päälle, antaakses kullekin heidän menonsa jälkeen ja heidän töittensä hedelmän jälkeen.

19. Isoi neuwos ja wäkewä töisä ja sinun silmäs owat awoi caickein ihmisten lasten teiden päälle andaxes cullengin heidän menons jälken ja heidän menons hedelmän jälken.

19 great in counsel and mighty in work, whose eyes are open upon all the ways of the sons of men, to give everyone according to his ways and according to the fruit of his practices,

19. Great in counsel, and mighty in work: for thine eyes are open upon all the ways of the sons of men: to give every one according to his ways, and according to the fruit of his doings:

19. groß von Rat und mächtig von Tat, und deine Augen stehen offen über alle Wege der Menschenkinder, daß du einem jeglichen gibst nach seinem Wandel und nach der Frucht seines Wesens;

19. Grande en consejo, y magnífico en hechos; porque tus ojos están abiertos sobre todos los caminos de los hijos de los hombres, para dar a cada uno según sus caminos, y según el fruto de sus obras:

19 Великий в совете и сильный в делах, Которого очи отверсты на все пути сынов человеческих, чтобы воздавать каждому по путям его и по плодам дел его,

20. sinä, joka teit tunnustekoja ja ihmeitä Egyptin maassa ja olet tehnyt niitä hamaan tähän päivään asti sekä Israelissa että muitten ihmisten seassa, ja joka olet tehnyt itsellesi nimen, senkaltaisen kuin se tänäkin päivänä on.

20. Sinä, joka Egyptin maalla merkkejä ja ihmeitä teit, ja aina tähän päivään asti, sekä Israelin että ihmisten kanssa, ja teit sinulles nimen, niinkuin se tänäpänä on.

20. Sinä joca Egyptin maalla merkejä ja ihmeitä teit aina tähän päiwän asti sekä Israelin että ihmisten cansa ja teit sinulles nimen nijncuin se tänäpän on.

20 who set signs and wonders in the land of Egypt, even to this day, both in Israel and among other men and made you a name, as at this day,

20. Which hast set signs and wonders in the land of Egypt, even unto this day, and in Israel, and among other men; and hast made thee a name, as at this day;

20. der du in Ägyptenland hast Zeichen und Wunder getan bis auf diesen Tag, an Israel und den Menschen, und hast dir einen Namen gemacht, wie er heutigestages ist;

20. Que pusiste señales y portentos en tierra de Egipto hasta este día, y en Israel, y en el hombre; e hiciste para tí nombre cual es este día:

20 Который совершил чудеса и знамения в земле Египетской, и совершаешь до сего дня и в Израиле и между всеми людьми, и соделал Себе имя, как в сей день,

21. Sinä veit kansasi Israelin pois Egyptin maasta tunnusteoilla ja ihmeillä, väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella, suurella peljätyksellä,

21. Sinä veit kansas Israelin ulos Egyptin maalta merkeillä ja ihmeillä ja väkevällä kädellä, ojennetulla käsivarrella, ja suurella pelvolla,

21. Ja weit sinun Canssas Israelin ulos Egyptin maalda merkeillä ja ihmeillä ja wäkewällä kädellä cocotetulla käsiwarrella ja suurella pelgolla/

21 and brought out your people Israel out of the land of Egypt with signs and with wonders and with a strong hand and with an outstretched arm and with great terror,

21. And hast brought forth thy people Israel out of the land of Egypt with signs, and with wonders, and with a strong hand, and with a stretched out arm, and with great terror;

21. und hast dein Volk Israel aus Ägyptenland geführt durch Zeichen und Wunder, durch deine mächtige Hand, durch ausgestrecktem Arm und durch großen Schrecken;

21. Y sacaste tu pueblo Israel de tierra de Egipto con señales y portentos, y con mano fuerte, y brazo extendido, y con espanto grande:

21 и вывел народ Твой Израиля из земли Египетской знамениями и чудесами, и рукою сильною и мышцею простертою, при великом ужасе,

22. ja annoit heille tämän maan, jonka sinä heidän isillensä vannotulla valalla olit luvannut antaa heille, maan, joka vuotaa maitoa ja mettä.

22. Ja annoit heille tämän maan, jonka sinä heidän isillensä vannonut olit, sen heille antaakses: maan, joka rieskaa ja hunajaa vuosi.

22. Ja annoit heille tämän maan jongas heidän Isillens wannonut olit sen heille andaxes maan josa riesca ja hunajata wuoti.

22 and gave them this land, which you swore to their fathers to give them, a land flowing with milk and honey.

22. And hast given them this land, which thou didst swear to their fathers to give them, a land flowing with milk and honey;

22. und hast ihnen dies Land gegeben, welches du ihren Vätern geschworen hattest, daß du es ihnen geben wolltest, ein Land, darin Milch und Honig fließt:

22. Y les diste esta tierra, de la cual juraste a sus padres que se la darías, tierra que corre leche y miel.

22 и дал им землю сию, которую дать им клятвенно обещал отцам их, землю, текущую молоком и медом.

23. Mutta kun he olivat tulleet ja ottaneet sen omaksensa, eivät he kuulleet sinun ääntäsi eivätkä vaeltaneet sinun lakisi mukaan; he eivät tehneet mitään siitä, mitä sinä olit käskenyt heidän tehdä. Silloin sinä annoit kaiken tämän onnettomuuden kohdata heitä.

23. Ja koska he sinne tulivat ja omistivat sen, ei he kuulleet sinun ääntäs, eikä vaeltaneet sinun lakisi jälkeen; ja kaikkea mitä sinä käskenyt olit heidän tehdä, ei he sitä tehneet; sentähden sinä annoit myös kaiken tämän onnettomuuden heille tapahtua.

23. Ja cosca he sinne tulit ja omistit sen ei he cuullet sinun ändäs eikä waeldanet sinun Lakis jälken ja caickia mitä sinä käskenyt olit heidän tehdä ei he sitä tehnet sentähden sinä annoit myös caiken tämän onnettomuden heille tapahtua.

23 And they came in and possessed it, but they obeyed not your voice, nor walked in your law. They have done nothing of all that you commanded them to do. Therefore you have caused all this evil to come upon them.

23. And they came in, and possessed it; but they obeyed not thy voice, neither walked in thy law; they have done nothing of all that thou commandedst them to do: therefore thou hast caused all this evil to come upon them:

23. und da sie hineinkamen und es besaßen, gehorchten sie deiner Stimme nicht, wandelten auch nicht nach deinem Gesetz; und alles, was du ihnen gebotest, daß sie es tun sollten, das ließen sie; darum du auch ihnen all dies Unglück ließest widerfahren;

23. Y entraron, y poseyéronla; y no oyeron tu voz, ni anduvieron en tu ley; nada de lo que les mandaste que hiciesen, hicieron: por tanto hiciste venir sobre ellos todo este mal.

23 Они вошли и завладели ею, но не стали слушать гласа Твоего и поступать по закону Твоему, не стали делать того, что Ты заповедал им делать, и за то Ты навел на них все это бедствие.

24. Katso, piiritysvallit ovat edenneet aivan kaupunkiin asti, niin että se valloitetaan, ja kaupunki joutuu miekan, nälän ja ruton pakosta kaldealaisten valtaan, jotka sotivat sitä vastaan. Mitä sinä olet puhunut, on tapahtunut, ja katso, sinä näet sen.

24. Katso, tämä kaupunki on piiritetty, niin että se pitää voitettaman, ja kaupunki annettaman Kaldealaisten käsiin, jotka sotivat sitä vastaan miekalla, nälällä ja rutolla; ja niinkuin sinä olet sanonut, niin nyt tapahtuu, sen sinä näet.

24. Cadzo tämä Caupungi on pijritetty nijn että se pitä woitettaman ja miecan näljän ja ruton tähden Chalderein käsijn jotca sotiwat sitä wastan annettaman ja nijncuin sinä olet sanonut nijn nyt tapahtu sen sinä näet.

24 Behold, the mounds. They have come to the city to take it. And the city is given into the hand of the Chaldeans who fight against it, because of the sword and of the famine and of the pestilence. And what you have spoken has happen, and behold, you see it.

24. Behold the mounts, they are come unto the city to take it; and the city is given into the hand of the Chaldeans, that fight against it, because of the sword, and of the famine, and of the pestilence: and what thou hast spoken is come to pass; and, behold, thou seest it.

24. siehe, diese Stadt ist belagert, daß sie gewonnen und vor Schwert, Hunger und Pestilenz in der Chaldäer Hände, welche wider sie streiten, gegeben werden muß; und wie du geredet hast, so geht es, das siehest du,

24. He aquí que con trabucos han entrado la ciudad para tomarla; y la ciudad es entregada en mano de los Caldeos que pelean contra ella delante de la espada, y de la hambre, y de la pestilencia; y lo que tú dijiste fué, y he aquí que tú los ves.

24 Вот, насыпи достигают до города, чтобы взять его; и город от мечаи голода и моровой язвы отдается в руки Халдеев, воюющих против него; что Ты говорил, то и исполняется, и вот, Ты видишь это.

25. Mutta kuitenkin sinä, Herra, Herra, sanoit minulle: 'Osta rahalla itsellesi pelto ja ota todistajat', vaikka kaupunki joutuu kaldealaisten käsiin.

25. Ja sinä Herra, Herra, sanoit minulle: osta sinulles pelto rahalla, ja ota todistukset, vaikka kaupunki pitää annettaman joutuu Kkaldealaisten käsiin.

25. Ja sinä HERra Jumala sanot minulle: osta peldo rahalla ja ota sijhen todistuxet waicka Caupungi pitä annettaman Chalderein käsijn.

25 And you have said to me, O lord Jehovah, Buy you the field for money and call witnesses, because the city is given into the hand of the Chaldeans.

25. And thou hast said unto me, O Lord GOD, Buy thee the field for money, and take witnesses; for the city is given into the hand of the Chaldeans.

25. und du sprichst zu mir, HERR HERR: "Kaufe du einen Acker um Geld und nimm Zeugen dazu", so doch die Stadt in der Chaldäer Hände gegeben wird.

25. Y tú, Señor Jehová, me dijiste a mí: Cómprate la heredad por dinero, y haz testigos; y la ciudad es entregada en mano de Caldeos.

25 А Ты, Господи Боже, сказал мне: „купи себе поле за серебро и пригласи свидетелей, тогда как город отдается в руки Халдеев".

26. Ja Jeremialle tuli tämä Herran sana:

26. Ja Herran sana tapahtui Jeremialle ja sanoi:

26. JA HERran sana tapadui Jeremialle ja sanoi:

26 Then the word of Jehovah came to Jeremiah, saying,

26. Then came the word of the LORD unto Jeremiah, saying,

26. Und des HERRN Wort geschah zu Jeremia und sprach:

26. Y fué palabra de Jehová a Jeremías, diciendo:

26 И было слово Господне к Иеремии:

27. Katso, minä olen Herra, kaiken lihan Jumala; onko minulle mitään mahdotonta?

27. Katso, minä Herra olen kaiken lihan Jumala: pitäsikö minulle jotain oleman mahdotointa?

27. cadzo minä HERra olen caiken lihan Jumala Pidäiskö minulle jotain oleman mahdotoinda.

27 Behold, I am Jehovah, the God of all flesh. Is there anything too hard for me?

27. Behold, I am the LORD, the God of all flesh: is there any thing too hard for me?

27. Siehe, ich, der HERR, bin ein Gott alles Fleisches; sollte mir etwas unmöglich sein?

27. He aquí que yo soy Jehová, Dios de toda carne: ¿encubrírseme ha a mí alguna cosa?

27 вот, Я Господь, Бог всякой плоти; есть ли что невозможное для Меня?

28. Sentähden, näin sanoo Herra: Katso, minä annan tämän kaupungin kaldealaisten käsiin ja Nebukadressarin, Baabelin kuninkaan, käsiin, ja hän valloittaa sen.

28. Sentähden sanoo Herra näin: katso, minä annan tämän kaupungin Kaldealaisten käsiin ja Nebukadnetsarin, Babelin kuninkaan käteen, ja hän on sen voittava.

28. Sentähden sano HERra näin: cadzo minä annan tämän Caupungin Chalderein käsijn ja NebucadNezarin Babelin Cuningan käteen ja hän on sen woittawa.

28 Therefore Jehovah says thus: Behold, I will give this city into the hand of the Chaldeans and into the hand of Nebuchadnezzar king of Babylon and he will take it.

28. Therefore thus saith the LORD; Behold, I will give this city into the hand of the Chaldeans, and into the hand of Nebuchadrezzar king of Babylon, and he shall take it:

28. Darum spricht der HERR also: Siehe, ich gebe diese Stadt in der Chaldäer Hände und in die Hand Nebukadnezars, des Königs zu Babel; und er soll sie gewinnen.

28. Por tanto así dijo Jehová: He aquí que yo entrego esta ciudad en mano de Caldeos, y en mano de Nabucodonosor, rey de Babilonia, y tomarla ha:

28 Посему так говорит Господь: вот, Я отдаю город сей в руки Халдееви в руки Навуходоносора, царя Вавилонского, и он возьмет его,

29. Ja kaldealaiset, jotka sotivat tätä kaupunkia vastaan, tulevat ja sytyttävät tämän kaupungin tuleen ja polttavat sen niine taloineen, joiden katoilla on poltettu uhreja Baalille ja vuodatettu juomauhreja vieraille jumalille, minulle mielikarvaudeksi.

29. Ja kaldealaisten, jotka sotivat tätä kaupunkia vastaan, pitää tänne tuleman, ja sytyttävät tämän kaupungin tuleen ja polttavat sen niine taloineen, ja tähän kaupunkiin tulen sytyttämän, ja polttaman sen huoneinensa, kussa he Baalille kattoin pällä suitsuttaneet, ja muille jumalille juomauhreja uhranneet ovat, minua vihoittaaksensa.

29. Ja Chalderein jotca sotiwat tätä Caupungita wastan pitä tänne tuleman ja tähän tulen sytyttämän ja polttaman sen huoneinens cusa he Baalille cattoin päällä suidzuttanet ja muille jumallille juomauhria uhrannet owat minua wihoittaxens.

29 And the Chaldeans, who fight against this city, will come and set this city on fire and burn it, with the houses upon whose roofs they have offered incense to Baal and poured out drink offerings to other gods, to provoke me to anger.

29. And the Chaldeans, that fight against this city, shall come and set fire on this city, and burn it with the houses, upon whose roofs they have offered incense unto Baal, and poured out drink offerings unto other gods, to provoke me to anger.

29. Und die Chaldäer, so wider diese Stadt streiten, werden hereinkommen und sie mit Feuer verbrennen samt den Häusern, wo sie auf den Dächern Baal geräuchert und andern Göttern Trankopfer geopfert haben, auf daß sie mich erzürnten.

29. Y vendrán los Caldeos que combaten esta ciudad, y encenderán esta ciudad a fuego, y quemarla han, y las casas sobre cuyas azoteas ofrecieron sahumerios a Baal, y derramaron derramaduras a dioses ajenos para provocarme a ira.

29 и войдут Халдеи, осаждающие сей город, зажгут город огнем и сожгут его и домы, на кровлях которых возносились курения Ваалу и возливаемы были возлияния чужим богам, чтобы прогневлять Меня.

30. Sillä Israelin ja Juudan miehet ovat hamasta nuoruudestaan tehneet vain sitä, mikä on pahaa minun silmissäni, sillä israelilaiset ovat tuottaneet minulle ainoastaan mielikarvautta kättensä teoilla, sanoo Herra.

30. Sillä Israelin lapset ja Juudan lapset ovat tosin nuoruudestansa tehneet pahaa minun silmäini edessä; ja Israelin lapset ovat vihoittaneet minun kättensä töillä, sanoo Herra.

30. Sillä Israelin ja Judan lapset owat heidän nuorudestans tehnet mitä ei minulle ole kelwannut ja Israelin lapset owat wihoittanet minun heidän kättens töillä sano HERra.

30 For the sons of Israel and the sons of Judah have done only what was evil in my sight from their youth. For the sons of Israel have only provoked me to anger with the work of their hands, says Jehovah.

30. For the children of Israel and the children of Judah have only done evil before me from their youth: for the children of Israel have only provoked me to anger with the work of their hands, saith the LORD.

30. Denn die Kinder Israel und die Kinder Juda haben von ihrer Jugend auf getan, was mir übel gefällt; und die Kinder Israel haben mich erzürnt durch ihrer Hände Werk, spricht der HERR.

30. Porque los hijos de Israel, y los hijos de Judá solamente hicieron lo malo delante de mis ojos desde su juventud; porque los hijos de Israel solamente me provocaron a ira con la obra de sus manos, dijo Jehová.

30 Ибо сыновья Израилевы и сыновья Иудины только зло делали пред очами Моими от юности своей; сыновья Израилевы только прогневляли Меня делами рук своих, говорит Господь.

31. Sillä tämä kaupunki on ollut minulle vihaksi ja kiivastukseksi hamasta siitä päivästä, jona he sen rakensivat, aina tähän päivään asti; ja niin minä heitän sen pois kasvojeni edestä

31. Siitä ajasta, kuin tämä kaupunki rakennettiin, niin tähän päivään asti, on hän tehnyt minun vihaiseksi ja julmaksi, niin että minun tyätyi heittää hänen pois kasvojeni edestä,

31. Sillä sijtä ajasta cuin tämä Caupungi rakettin nijn tähän päiwän asti on hän tehnyt minun wihaisexi ja julmaxi nijn että minun täytyi heittä hänen pois minun caswoni edest.

31 For this city has been to me a provocation of my anger and of my wrath from the day that they built it even to this day, that I should remove it from before my face,

31. For this city hath been to me as a provocation of mine anger and of my fury from the day that they built it even unto this day; that I should remove it from before my face,

31. Denn seitdem diese Stadt gebaut ist, bis auf diesen Tag, hat sie mich zornig gemacht, daß ich sie muß von meinem Angesicht wegtun{~}

31. Porque para enojo mío, y para ira mía me ha sido esta ciudad, desde el día que la edificaron hasta hoy; para que la haga quitar de mi presencia:

31 И как бы для гнева Моего и ярости Моей существовал город сей с самого дня построения его до сего дня, чтобы Я отверг его от лица Моего

32. kaiken sen pahan tähden, minkä israelilaiset ja Juudan miehet ovat tehneet minulle mielikarvaudeksi — he, heidän kuninkaansa, ruhtinaansa, pappinsa ja profeettansa sekä Juudan miehet ja Jerusalemin asukkaat.

32. Kaikkein Israelin lasten ja Juudan lasten pahuuden tähden, jonka he ovat tehneet, minua vihoittaaksensa, he ja heidän kuninkaansa, ruhtinaansa, pappinsa ja prophetansa, sekä Juudan miehet ja Jerusalemin asuvaiset.

32. Caickein Israelin ja Judan lasten pahuden tähden jonga he owat tehnet minua wihoittaxens. Cadzo heidän Cuningans Ruhtinans Pappins ja Prophetans ja ne jotca asuwat Judas ja Jerusalemis/

32 because of all the evil of the sons of Israel and of the sons of Judah, which they have done to provoke me to anger, they, their kings, their rulers, their priests and their prophets and the men of Judah and the inhabitants of Jerusalem.

32. Because of all the evil of the children of Israel and of the children of Judah, which they have done to provoke me to anger, they, their kings, their princes, their priests, and their prophets, and the men of Judah, and the inhabitants of Jerusalem.

32. um aller Bosheit willen der Kinder Israel und der Kinder Juda, die sie getan haben, daß sie mich erzürnten. Sie, ihre Könige, Fürsten, Priester und Propheten und die in Juda und Jerusalem wohnen,

32. Por toda la maldad de los hijos de Israel, y de los hijos de Judá, que han hecho para enojarme, ellos, sus reyes, sus príncipes, sus sacerdotes, y sus profetas, y los varones de Judá, y los moradores de Jerusalem.

32 за все зло сыновей Израиля и сыновей Иуды, какое они к прогневлению Меня делали, они, цари их, князья их, священники их и пророки их, и мужи Иуды и жители Иерусалима.

33. He ovat kääntäneet minulle selkänsä eivätkä kasvojansa; ja vaikka minä olen opettanut heitä varhaisesta alkaen, he eivät ole kuulleet eivätkä ottaneet varteen kuritusta.

33. He ovat kääntäneet selkänsä minulle ja ei kasvojansa; vaikka minä annoin aikanansa ja alinomaa opettaa heitä, mutta ei he tahtoneet kuulla eikä oppia ottaa.

33. Owat käändänet selkäns minun puoleeni ja ei caswojans waicka minä annoin jocapaicas opetta heitä mutta ei he tahtonet cuulla eikä parata heitäns.

33 And they have turned the back to me and not the face. And though I taught them, rising up early and teaching them, yet they have not listened to receive instruction.

33. And they have turned unto me the back, and not the face: though I taught them, rising up early and teaching them, yet they have not hearkened to receive instruction.

33. haben mir den Rücken und nicht das Angesicht zugekehrt, wiewohl ich sie stets lehren ließ; aber sie wollten nicht hören noch sich bessern.

33. Y volviéronme la cerviz, y no el rostro; y cuando los enseñaba, madrugando y enseñando, no oyeron para recibir castigo.

33 Они оборотились ко Мне спиною, а не лицем; и когда Я учил их, с раннего утра учил, они не хотели принять наставления,

34. He ovat asettaneet iljetyksensä temppeliin, joka on otettu minun nimiini, ja saastuttaneet sen.

34. Päälliseksi he ovat panneet kauhistuksensa siihen huoneeseen, jolla minusta on nimi, saastuttakksensa sitä.

34. Päälisexi owat he pannet heidän cauhistuxens sijhen huonesen jolla minusta on nimi saastuttaxens sitä.

34 But they set their abominations in the house which is called by my name, to defile it.

34. But they set their abominations in the house, which is called by my name, to defile it.

34. Dazu haben sie ihre Greuel in das Haus gesetzt, das von mir den Namen hat, daß sie es verunreinigten,

34. Ántes asentaron sus abominaciones en la casa sobre la cual es llamado mi nombre, contaminándola.

34 и в доме, над которым наречено имя Мое, поставили мерзости свои, оскверняя его.

35. Ja he ovat rakentaneet Baalille uhrikukkulat, jotka ovat Ben-Hinnomin laaksossa, polttaakseen poikiansa ja tyttäriänsä uhrina Molokille, mitä minä en ole käskenyt ja mikä ei ole minun mieleeni tullut. Tällaisia kauhistuksia he tekivät ja saivat Juudan syntiä tekemään.

35. Ja ovat rakentaneet Baalin korkeuksia Ben-Hinnomin laaksossa, polttaakseen poikiansa ja tyttäriänsä Molokille, jota en minä ole heidän käskenyt, eiä myös ole minun mieleeni johtunut, että heidän tämän kauhistuksen piti tekemän, jolal he Juudan saattivat syntiä tekemään.

35. Ja owat rakendanet Baalin corkeuxia BenHinnomin laxoon polttaxens heidän poikians ja tyttäritäns Molochille jota en minä ole heidän käskenyt eikä myös joscus ole minun mieleeni iohtunut että heidän sencaltaisia cauhistuxia piti tekemän joilla he Judan saatit rickoman.

35 And they built the high places of Baal, which are in the valley of the son of Hinnom, to cause their sons and their daughters to pass through the fire to Molech, which I did not command them, nor did it come into my mind, that they should do this abomination, to cause Judah to sin.

35. And they built the high places of Baal, which are in the valley of the son of Hinnom, to cause their sons and their daughters to pass through the fire unto Molech; which I commanded them not, neither came it into my mind, that they should do this abomination, to cause Judah to sin.

35. und haben die Höhen des Baal gebaut im Tal Ben-Hinnom, daß sie ihre Söhne und Töchter dem Moloch verbrennten, davon ich ihnen nichts befohlen habe und ist mir nie in den Sinn gekommen, daß sie solche Greuel tun sollten, damit sie Juda also zu Sünden brächten.

35. Y edificaron altares a Baal los cuales están en el valle de Ben-hinnón, para hacer pasar sus hijos y sus hijas a Moloc: lo cual no les mandé, ni me vino al pensamiento que hiciesen esta abominación, para hacer pecar a Judá.

35 Устроили капища Ваалу в долине сыновей Енномовых, чтобы проводить через огонь сыновей своих и дочерей своих в честь Молоху, чего Я не повелевал им, и Мне на ум не приходило, чтобы они делали эту мерзость, вводя в грех Иуду.

36. Mutta nyt sanoo Herra, Israelin Jumala, näin tästä kaupungista, jonka te sanotte joutuvan Baabelin kuninkaan käsiin miekan, nälän ja ruton pakosta:

36. Ja nyt sentähden sanoo Herra, Israelin Jumala näin tästä kaupungista, josta te sanotte, että hän pitää miekan, nälän ja ruton kautta Babelin kuninkaan käsiin annettaman.

36. JA nyt sentähden sano HERra Israelin Jumala näin: tästä Caupungista josta te sanotta että hänen pitä miecan näljän ja ruton cautta Babelin Cuningan käsijn annettaman.

36 And now therefore Jehovah says thus, the God of Israel, concerning this city, of which you* say, It is given into the hand of the king of Babylon by the sword and by the famine and by the pestilence:

36. And now therefore thus saith the LORD, the God of Israel, concerning this city, whereof ye say, It shall be delivered into the hand of the king of Babylon by the sword, and by the famine, and by the pestilence;

36. Und nun um deswillen spricht der HERR, der Gott Israels, also von dieser Stadt, davon ihr sagt, daß sie werde vor Schwert, Hunger und Pestilenz in die Hände des Königs zu Babel gegeben:

36. Y por tanto ahora, así dice Jehová Dios de Israel a esta ciudad, de la cual vosotros decís: Será entregada en mano del rey de Babilonia a espada, a hambre, y a pestilencia:

36 И однако же ныне так говорит Господь, Бог Израилев, об этом городе, о котором вы говорите: „он предается в руки царя Вавилонского мечом и голодом и моровою язвою", –

37. Katso, minä kokoan heidät jälleen kaikista maista, joihin minä heidät vihassani, kiivastuksessani ja suuressa suuttumuksessani karkoitan, ja palautan heidät tähän paikkaan ja annan heidän asua turvassa.

37. Katso, minä tahdon heidät koota kaikista maakunnista, joihin minä olen heitä sysännyt pois suuressa vihassani, hirmuisuudessani ja julmuudessani ja tahdon tuottaa heitä jälleen tähän paikkaan, että heidän turvallisesti asuman pitää;

37. Cadzo minä tahdon heitä coota caikista maacunnista joihin minä heitä olen sysännyt pois minun suuresa wihasani hirmuisudesani ja julmudesani. Ja tahdon tuotta heitä jällens tähän paickan että heidän irstasti asuman pitä.

37. CAtzos/ Mine tadhon heite coghota caikista Makunnista/ iohonga mine heite poissysenyt olen/ minun swren wihani/ hirmusudhen ia iulmaudheni cautta. Ja tadhon heite tehen paickan iellenstoodha/ ette heiden irstasti asuman pite. (Katsos/ Minä tahdon heitä koota kaikista maakunnista/ johonka minä heitä poissysännyt olen/ minun suuren wihani/ hirmuisuuden ja julmauteni kautta. Ja tahdon heitä tähän paikkaan jällens tuoda/ että heidän (turwallisesti 1776) asuman pitää.)

37 Behold, I will gather them out of all the countries where I have driven them in my anger and in my wrath and in great indignation. And I will bring them again to this place and I will cause them to dwell safely.

37. Behold, I will gather them out of all countries, whither I have driven them in mine anger, and in my fury, and in great wrath; and I will bring them again unto this place, and I will cause them to dwell safely:

37. Siehe, ich will sie sammeln aus allen Landen, dahin ich sie verstoße durch meinen Zorn, Grimm und große Ungnade, und will sie wiederum an diesen Ort bringen, daß sie sollen sicher wohnen.

37. He aquí que yo los junto de todas las tierras a las cuales los eché con mi furor, y con mi enojo, y saña grande; y hacerlos he tornar a este lugar, y hacerlos he habitar seguramente.

37 вот, Я соберу их из всех стран, в которые изгнал их во гневе Моем и в ярости Моей и ввеликом негодовании, и возвращу их на место сие и дам им безопасное житие.

38. Silloin he ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa.

38. Ja heidän pitää minun kansani oleman, ja minä tahdon olla heidän Jumalansa.

38. Ja heidän pitä minun Canssan oleman ja minä tahdon olla haidän Jumalans.

38. Ja heiden pite minun Canssan oleman/ ia mine heiden Jumalans tadhon olla. (Ja heidän pitää minun kansani oleman/ ja minä heidän Jumalansa tahdon olla.)

38 And they will be my people and I will be their God.

38. And they shall be my people, and I will be their God:

38. Und sie sollen mein Volk sein, so will ich ihr Gott sein;

38. Y serme han ellos a mí por pueblo, y yo a ellos seré por Dios.

38 Они будут Моим народом, а Я буду им Богом.

39. Ja minä annan heille yhden sydämen ja yhden tien, niin että he pelkäävät minua kaiken elinaikansa, ja niin heidän käy hyvin ja heidän lastensa heidän jälkeensä.

39. Ja tahdon heille yhden sydämen ja yhden tien antaa, että he pelkäisivät minua kaikkena elinaikanansa, että heille ja heidän lapsillensa heidän jälkeensä pitäsi hyvästi käymän.

39. Ja tahdon heille yhtäläisen sydämen ja menon anda että he pelkäisit minua caickena elinaicanans että heille ja heidän lapsillens heidän jälkens pidäis hywästi käymän.

39. Ja tadhon heille ydhencaltaisen sydhemen ia menon anda/ ette he minua pelkeisit caickena heiden eliaicanans/ ette heille ia heiden Lapsillens heiden ielkins/ pidheis hyuesti keumen. (Ja tahdon heille yhdenkaltaisen sydämen ja menon antaa/ että he minua pelkäisit kaikkena heidän elinaikanansa/ että heillä ja heidän lapsillansa heidän jälkeensä/ pitäisi hywästi käymän.)

39 And I will give them one heart and one way, that they may fear me forever, for the good of them and of their sons after them.

39. And I will give them one heart, and one way, that they may fear me for ever, for the good of them, and of their children after them:

39. und ich will ihnen einerlei Herz und Wesen geben, daß sie mich fürchten sollen ihr Leben lang, auf daß es ihnen und ihren Kindern nach ihnen wohl gehe;

39. Y darles he un corazón y un camino, para que me teman perpetuamente, para que hayan bien, ellos, y sus hijos después de ellos.

39 И дам им одно сердце и один путь, чтобы боялись Меня во все дни жизни , ко благу своему и благу детей своих после них.

40. Ja minä teen heidän kanssansa iankaikkisen liiton, niin etten käänny heistä pois, vaan teen heille hyvää; ja minä annan pelkoni heidän sydämiinsä, niin etteivät he minusta luovu.

40. Ja tahdon ijankaikkisen liiton tehdä heidän kanssansa, niin etten minä lakkaa heille hyvää tekemästä; ja tahdon minun pelkoni antaa heidän sydämihinsä, ettei he poikkeaisi minusta.

40. Ja tahdon ijancaickisen lijton tehdä heidän cansans nijn etten minä lacka heille hywä tekemäst. Ja tahdon minun pelconi anda heidän sydämihins ettei he poickeis minusta.

40. Ja tadhon ydhen ijancaikisen Lijton heiden cansans tedhä/ Nin ettei mine tadho lacata/ heille hyuesti tekemest. Ja tadhon heille minun pelkoni sydhemehen anda/ ettei he minusta poiswelteisi. (Ja tahdon yhden iankaikkisen liiton heidän kanssansa tehdä/ Niin ettei minä tahdo lakata/ heille hywästi tekemästä. Ja tahdon heille minun pelkoni sydämehen antaa/ ettei he minusta poiswälttäisi.)

40 And I will make an everlasting covenant with them, that I will not turn away from following them, to do them good. And I will put my fear in their hearts, that they may not depart from me.

40. And I will make an everlasting covenant with them, that I will not turn away from them, to do them good; but I will put my fear in their hearts, that they shall not depart from me.

40. und will einen ewigen Bund mit ihnen machen, daß ich nicht will ablassen, ihnen Gutes zu tun; und will ihnen meine Furcht ins Herz geben, daß sie nicht von mir weichen;

40. Y haré con ellos concierto eterno, que no tornaré atrás de les hacer bien; y daré mi temor en su corazón, para que no se aparten de mí.

40 И заключу с ними вечный завет, по которому Я не отвращусь от них, чтобы благотворить им, и страх Мой вложу в сердца их, чтобы они не отступали от Меня.

41. Ja minä iloitsen heistä, siitä että teen heille hyvää; minä istutan heidät tähän maahan uskollisesti, kaikesta sydämestäni ja kaikesta sielustani.

41. Ja se pitää minun iloni oleman, että heille hyvää teen; ja tahdon heitä tähän maahan istuttaa uskollisesti, kaikesta minun sydämestäni ja kaikesta sielustani.

41. Ja se pitä minun ilon oleman että minä heille hywä teen. Ja minä tahdon heitän tähän maahan lujast istutta caikest minun sydämestäni ja sielustani.

41. Ja sen pite minun lustin oleman/ ette mine heille tekisin hyue. Ja mine tadhon heite tehen Mahan vskolisesta istutta/ coco minun Sielustani ia caikesta sydhemesteni. (Ja sen pitää minun lystin oleman/ että minä heille tekisin hywää. Ja minä tahdon heitä tähän maahan uskolisesti istuttaa/ koko minun sielustani ja kaikesta sydämestäni.)

41 Yes, I will rejoice over them to do them good. And I will plant them in this land assuredly with my whole heart and with my whole soul.

41. Yea, I will rejoice over them to do them good, and I will plant them in this land assuredly with my whole heart and with my whole soul.

41. und soll meine Lust sein, daß ich ihnen Gutes tue; und ich will sie in diesem Lande pflanzen treulich, von ganzem Herzen und von ganzer Seele.

41. Y alegrarme he con ellos haciéndoles bien, y plantarlos he en esta tierra con verdad, de todo mi corazón, y de toda mi alma.

41 И буду радоваться о них, благотворя им, и насажду их на земле сей твердо, от всего сердца Моего и от всей души Моей.

42. Sillä näin sanoo Herra: Niinkuin minä olen tuottanut tälle kansalle kaiken tämän suuren onnettomuuden, niin minä myös tuotan heille kaiken sen hyvän, minkä minä heille lupaan.

42. Sillä näin sanoo Herra: niinkuin minä olen antanut tulla tämän kansan päälle kaiken tämän tämän suuren onnettomuuden, niin myös minä annan tulla heidän päällensä kaiken sen hyvän, kuin minä olen heille puhunut.

42. Sillä nijn sano HERra: nijncuin minä olen andanut tulla tämän Canssan päälle caiken tämän suuren onnettomuden: nijn myös minä annan tulla heidän päällens caiken sen hywän cuin minä olen heille luwannut.

42 For Jehovah says thus: Just as I have brought all this great evil upon this people, so I will bring upon them all the good that I have promised them.

42. For thus saith the LORD; Like as I have brought all this great evil upon this people, so will I bring upon them all the good that I have promised them.

42. Denn so spricht der HERR: Gleichwie ich über dies Volk habe kommen lassen all dies große Unglück, also will ich auch alles Gute über sie kommen lassen, das ich ihnen verheißen habe.

42. Porque así dijo Jehová: Como traje sobre este pueblo todo este grande mal, así traeré sobre ellos todo el bien que hablo sobre ellos.

42 Ибо так говорит Господь: как Я навел на народ сей все это великое зло, так наведу на них все благо, какое Я изрек о них.

43. Vielä ostetaan peltoja tässä maassa, josta te sanotte: 'Se on oleva autio, vailla ihmisiä ja eläimiä, kaldealaisten käsiin annettu.'

43. Ja vielä nyt pitää peltoja ostettaman tässä maassa, josta te sanotte: sen pitää autiona oleman, niin ettei siinä väkeä eli karjaa oleman pidä, ja pitää Kaldealaisten käsiin annettaman.

43. Ja wielä nyt pitä peldoja ostettaman näisä maisa joista te sanotta: sen pitä autiana oleman nijn ettei sijnä wäke eli carja oleman pidä ja pitä Chalderein käsijn annettaman.

43 And fields will be bought in this land, of which you* say, It is desolate, without man or beast. It is given into the hand of the Chaldeans.

43. And fields shall be bought in this land, whereof ye say, It is desolate without man or beast; it is given into the hand of the Chaldeans.

43. Und sollen noch Äcker gekauft werden in diesem Lande, davon ihr sagt, es werde wüst liegen, daß weder Leute noch Vieh darin bleiben, und es werde in der Chaldäer Hände gegeben.

43. Y poseerán heredad en esta tierra de la cual vosotros decís: Está desierta, sin hombres, y sin animales: es entregada en mano de Caldeos.

43 И будут покупать поля в земле сей, о которой вы говорите: „это пустыня, без людей и без скота; она отдана в руки Халдеям";

44. Peltoja ostetaan rahalla, kauppakirjoja kirjoitetaan ja sinetöidään ja todistajia otetaan Benjaminin maassa, Jerusalemin ympäristössä ja Juudan kaupungeissa, Vuoriston, Alankomaan ja Etelämaan kaupungeissa, sillä minä käännän heidän kohtalonsa, sanoo Herra.

44. Kuitenkin pitää pvielä nyt peltoja ostettaman rahalla ja kirjoituksella, niin sinetillä vahvistettaman ja todistajilla: Benjaminin maalla, ja ympäri Jerusalemia, ja Juudan kaupungeissa, jotka vuorilla ovat sillä minä tahdon kääntää heidän vankiutensa, sanoo Herra.

44. Cuitengin pitä wielä nyt peldoja ostettaman rahalla ja kirjoituxella nijn myös sinetillä wahwistettaman ja BenJamin maalla julistettaman ja ymbärins Jerusalemia ja Judan Caupungeisa Caupungeisa jotca wuorilla owat laxoCaupungeisa ja Caupungeisa jotca etelä päin owat: sillä minä tahdon käändä heidän fangeudens sano HERra.

44 Men will buy fields for money and sign the deeds and seal them and call witnesses, in the land of Benjamin and in the places around Jerusalem and in the cities of Judah and in the cities of the hill-country and in the cities of the lowland and in the cities of the South. For I will cause their captivity to return, says Jehovah.

44. Men shall buy fields for money, and subscribe evidences, and seal them, and take witnesses in the land of Benjamin, and in the places about Jerusalem, and in the cities of Judah, and in the cities of the mountains, and in the cities of the valley, and in the cities of the south: for I will cause their captivity to return, saith the LORD.

44. Dennoch wird man Äcker um Geld kaufen und verbriefen, versiegeln und bezeugen im Lande Benjamin und um Jerusalem her und in den Städten Juda's, in Städten auf den Gebirgen, in Städten in den Gründen und in Städten gegen Mittag; denn ich will ihr Gefängnis wenden, spricht der HERR.

44. Heredades comprarán por dinero, y harán carta, y sellarla han, y harán testigos en tierra de Benjamín, y en los al derredores de Jerusalem, y en las ciudades de Judá, y en las ciudades de las montañas, y en las ciudades de los campos, y en las ciudades que están al mediodía; porque yo haré tornar su cautividad, dice Jehová.

44 будут покупать поля за серебро и вносить в записи, и запечатывать и приглашать свидетелей – в земле Вениаминовой и вокрестностях Иерусалима, и в городах Иуды и в городах нагорных, и в городах низменныхи в городах южных; ибо возвращу плен их, говорит Господь.