22 luku

Tuomionsanoja Juudan kuninkaista Sallumista, Joojakimista ja Konjasta.

1. Näin sanoo Herra: Mene alas Juudan kuninkaan linnaan ja puhu siellä tämä sana;

1. Näin sanoi Herra: mene alas Juudan kuninkaan huoneeseen, ja puhu siellä nämät sanat.

1. NÄitä sano HERra: mene alas Judan Cuningan huonesen ja puhu siellä nämät sanat ja sano:

1 Thus said Jehovah: Go down to the house of the king of Judah and speak there this word,

1. Thus saith the LORD; Go down to the house of the king of Judah, and speak there this word,

1. So spricht der HERR: Gehe hinab in das Haus des Königs in Juda und rede daselbst dies Wort

1. ASÍ dijo Jehová: Desciende a la casa del rey de Judá, y habla allí esta palabra,

1 Так сказал Господь: сойди в дом царя Иудейского и произнеси слово сие

2. sano: Kuule Herran sana, sinä Juudan kuningas, joka istut Daavidin valtaistuimella, sinä ja sinun palvelijasi ja kansasi, jotka käytte sisälle näistä porteista.

2. Ja sano: kuule Herran sanaa, sinä Juudan kuningas, joka istut Davidin istuimella, sekä sinä että sinun palvelias, ja sinun kansas, jotka tästä portista sisälle käytte.

2. Cuule HERran sana sinä Judan Cuningas joca istut Dawidin istuimella sekä sinä että sinun palwelias ja sinun Canssas jotca tästä portista käytte.

2 and say, Hear the word of Jehovah, O king of Judah, who sits upon the throne of David, you and your servants and your people who enter in by these gates.

2. And say, Hear the word of the LORD, O king of Judah, that sittest upon the throne of David, thou, and thy servants, and thy people that enter in by these gates:

2. und sprich: Höre des HERRN Wort, du König Juda's, der du auf dem Stuhl Davids sitzest, du und deine Knechte und dein Volk, die zu diesen Toren eingehen.

2. Y dí: Oye palabra de Jehová, o! rey de Judá, que estas asentado sobre el trono de David: tú, y tus criados, y tu pueblo, que entran por estas puertas.

2 и скажи: выслушай слово Господне, царь Иудейский, сидящий на престоле Давидовом, ты, и слуги твои, и народ твой, входящие сими воротами.

3. Näin sanoo Herra: Tehkää oikeus ja vanhurskaus ja pelastakaa ryöstetty sortajan kädestä; muukalaiselle, orvolle ja leskelle älkää tehkö vääryyttä ja väkivaltaa älkääkä vuodattako viatonta verta tässä paikassa.

3. Näin sanoo Herra: pitäkäät laki ja oikeus, ja auttakaat poljettua väkivaltaisen kädestä, ja älkäät vaivatko muukalaista, orpoja ja leskiä, ja älkäät kellenkään tehkö vääryyttä, ja älkäät vuodattako viatointa verta tässä paikassa.

3. Näin sano HErra: pitäkät Laki ja oikeus ja auttacat surullista wäkiwaldaisen kädestä ja älkät waiwatco muucalaista orwoja ja leskiä ja älkät kellengän tehkö wääryttä ja älkät täsä paicas wuodattaco wiatoinda werta.

3 Jehovah says thus: Execute you* justice and righteousness. And deliver he who is robbed out of the hand of the oppressor. And do no wrong. Do no violence to the traveler, the fatherless, nor the widow, neither shed innocent blood in this place.

3. Thus saith the LORD; Execute ye judgment and righteousness, and deliver the spoiled out of the hand of the oppressor: and do no wrong, do no violence to the stranger, the fatherless, nor the widow, neither shed innocent blood in this place.

3. So spricht der HERR: Haltet Recht und Gerechtigkeit, und errettet den Beraubten von des Frevlers Hand, und schindet nicht die Fremdlinge, Waisen und Witwen, und tut niemand Gewalt, und vergießt nicht unschuldig Blut an dieser Stätte.

3. Así dijo Jehová: Hacéd juicio y justicia, y librád al oprimido de mano del opresor, y no engañéis ni robéis al extranjero, ni al huérfano, ni a la viuda, ni derraméis sangre inocente en este lugar.

3 Так говорит Господь: производите суд и правду и спасайте обижаемого от руки притеснителя, не обижайте и не тесните пришельца, сироты и вдовы, и невинной крови не проливайте на месте сем.

4. Sillä jos te teette tämän sanan mukaan, niin tulee tämän linnan porteista sisälle, ajaen vaunuilla ja hevosilla, kuninkaita, jotka istuvat Daavidin valtaistuimella, tulee kuningas ynnä hänen palvelijansa ja kansansa.

4. Sillä jos te kaiketi tämän teette, niin pitää kuninkaat, jotka Davidin istuimella istuvat, tämän huoneen portista menemään sisälle, jotka ajavat vaunuilla ja hevosilla, he itse palvelioinensa ja karjoinensa.

4. Jos te näitä teette nijn pitä Cuningat jotca Dawidin istuimella istuwat tämän huonen portista menemän sisälle sekä waunuilla että orehilla palwelioinens ja Canssoinens.

4 For if you* do this thing indeed, then there will enter in by the gates of this house kings sitting upon the throne of David, riding in chariots and on horses, he and his servants and his people.

4. For if ye do this thing indeed, then shall there enter in by the gates of this house kings sitting upon the throne of David, riding in chariots and on horses, he, and his servants, and his people.

4. Werdet ihr solches tun, so sollen durch die Tore dieses Hauses einziehen Könige die auf Davids Stuhl sitzen, zu Wagen und zu Rosse, samt ihren Knechten und ihrem Volk.

4. Porque si haciendo hiciereis esta palabra, entrarán por las puertas de esta casa los reyes sentados por David sobre su trono, cabalgando en carro y en caballos, él, y sus criados, y su pueblo.

4 Ибо если вы будете исполнять слово сие, то будут входить воротами дома сего цари, сидящие вместо Давида на престоле его, ездящие на колеснице и на конях, сами и слуги их и народ их.

5. Mutta jos te ette kuule näitä sanoja, niin minä vannon itse kauttani, sanoo Herra, että tämä linna on tuleva raunioiksi.

5. Mutta jollette näitä kuule, niin olen minä itselläni vannonut, sanoo Herra: tämä huone pitää kukistettaman.

5. Mutta jollet te näitä cuule nijn olen minä idzelläni wannonut sano HERra tämä huone pitä cukistettaman.

5 But if you* will not hear these words, I swear by myself, says Jehovah, that this house will become a desolation.

5. But if ye will not hear these words, I swear by myself, saith the LORD, that this house shall become a desolation.

5. Werdet ihr aber solchem nicht gehorchen, so habe ich bei mir selbst geschworen, spricht der HERR, dies Haus soll zerstört werden.

5. Y si no oyereis estas palabras, por mí juré, dijo Jehová, que esta casa será desierta.

5 А если не послушаете слов сих, то Мною клянусь, говорит Господь,что дом сей сделается пустым.

6. Sillä näin sanoo Herra Juudan kuninkaan linnasta: Sinä olet minulle Gilead, olet Libanonin huippu; mutta totisesti, minä teen sinut erämaaksi, asumattomiksi kaupungeiksi.

6. Sillä näin sanoo Herra Juudan kuninkaan huoneesta: Gilead, sinä olet minulle pää Libanonissa: mitämaks, minä tahdon sinun tehdä kylmille, ja laitan kaupungit olemaan ilman asuvia.

6. Sillä näin sano HERra Judan Cuningan huoneista: Gilead sinä olet minulle pää Libanonis mitämax minä tahdon sinun tehdä kylmille ja laitan Caupungit oleman ilman asujamita:

6 For Jehovah says thus concerning the house of the king of Judah: You are Gilead to me and the head of Lebanon, yet surely I will make you a wilderness, cities which are not inhabited.

6. For thus saith the LORD unto the king's house of Judah; Thou art Gilead unto me, and the head of Lebanon: yet surely I will make thee a wilderness, and cities which are not inhabited.

6. Denn so spricht der HERR von dem Hause des Königs in Juda: Ein Gilead bist du mir, ein Haupt im Libanon. Was gilt's? ich will dich zur Wüste und die Einwohner ohne Städte machen.

6. Porque así dijo Jehová sobre la casa del rey de Judá: Galaad, tú amí, o! cabeza del Líbano, si yo no te pusiere en soledad, y ciudades inhabitables.

6 Ибо так говорит Господь дому царя Иудейского: Галаад ты у Меня, вершина Ливана; но Я сделаю тебя пустынею и города необитаемыми

7. Minä vihin hävittäjät sinua vastaan, kunkin aseinensa, ja he hakkaavat maahan sinun valiosetrisi ja heittävät ne tuleen.

7. Ja olen määrännyt sinulle hävittäjät, kukin aseillansa, hakkaamaan maahan sinun valitut sedripuus, ja heittämään tuleen.

7. Sillä minä olen määrännyt sinulle häwittäjän cungin heidän asettens cansa nijden pitä hackaman maahan sinun walitut Cedris ja heittämän tuleen.

7 And I will prepare destroyers against you, each one with his weapons and they will cut down your choice cedars and cast them into the fire.

7. And I will prepare destroyers against thee, every one with his weapons: and they shall cut down thy choice cedars, and cast them into the fire.

7. Denn ich habe den Verderber über dich bestellt, einen jeglichen mit seinen Waffen; die sollen deine auserwählten Zedern umhauen und ins Feuer werfen.

7. Y señalaré contra tí disipadores, cada uno con sus armas, y cortarán tus cedros escogidos, y echarlos han en el fuego.

7 и приготовлю против тебя истребителей, каждого со своими орудиями, и срубят лучшие кедры твои и бросят в огонь.

8. Monet kansat kulkevat tämän kaupungin ohitse ja kysyvät toinen toiseltansa: 'Miksi on Herra tehnyt näin tälle suurelle kaupungille?'

8. Niin pitää monta pakanaa käymän tämän kaupungin ohitse, ja sanoman keskenänsä: miksi on Herra näin tehnyt tälle suurelle kaupungille?

8. Nijn pitä monda pacanata lähtemän tästä Caupungist ja sanoman keskenäns: mixi on HERra näin tehnyt tälle suurelle Caupungille?

8 And many nations will pass by this city and they will say each man to his neighbor, Why has Jehovah done thus to this great city?

8. And many nations shall pass by this city, and they shall say every man to his neighbour, Wherefore hath the LORD done thus unto this great city?

8. So werden viele Heiden vor dieser Stadt vorübergehen und untereinander sagen: Warum hat der HERR mit dieser großen Stadt also gehandelt?

8. Y muchas naciones pasarán junto a esta ciudad, y dirán cada uno a su compañero: ¿Por qué lo hizo así Jehová con esta grande ciudad?

8 И многие народы будут проходить через город сей иговорить друг другу: „за что Господь так поступил с этим великим городом?"

9. Ja siihen vastataan: 'Siksi, että he hylkäsivät Herran, Jumalansa, liiton ja kumarsivat muita jumalia ja palvelivat niitä.'

9. Ja pitää vastattaman: että he Herran Jumalansa liiton hyljänneet ovat, ja kumartaneet muita jumalia, ja palvelleet niitä.

9. Ja pitä wastattaman: että he heidän HErrans Jumalans lijton hyljännet owat ja cumartanet muita jumalita ja palwellet nijtä.

9 Then they will answer, Because they forsook the covenant of Jehovah their God and worshiped other gods and served them.

9. Then they shall answer, Because they have forsaken the covenant of the LORD their God, and worshipped other gods, and served them.

9. Und man wird antworten: Darum daß sie den Bund des HERRN, ihres Gottes, verlassen und andere Götter angebetet und ihnen gedient haben.

9. Y dirán: Porque dejaron el concierto de Jehová su Dios, y adoraron dioses ajenos, y les sirvieron.

9 И скажут в ответ: „за то, что они оставили завет Господа Бога своего и поклонялись иным богам и служили им".

10. Älkää kuollutta itkekö älkääkä häntä surkutelko, vaan itkekää tuota poiskulkevaa, sillä hän ei enää palaja eikä saa nähdä synnyinmaatansa.

10. Älkäät itkekö kuolleita, älkäät myös sureko heitä, vaan itkekäät katkerasti sitä, joka menee pois, ja ei pidä ikinä palajaman isänsä maata näkemään.

10. ÄLkät itkekö cuolluita älkät myös sureco heitä waan itkekät sitä cuin mene pois ja ei pidä ikänäns palajaman Isäns maata näkemän.

10 Weep you* not for him who is dead, nor sympathize with him. But weep greatly for him who goes away, for he will return no more, nor see his native country.

10. Weep ye not for the dead, neither bemoan him: but weep sore for him that goeth away: for he shall return no more, nor see his native country.

10. Weinet nicht über die Toten und grämet euch nicht darum; weinet aber über den, der dahinzieht; denn er wird nimmer wiederkommen, daß er sein Vaterland sehen möchte.

10. No lloréis al muerto, ni hayáis compasión de él, llorando llorád por el que va, por que no volverá jamas; ni verá la tierra donde nació.

10 Не плачьте об умершем и не жалейте о нем; но горько плачьте об отходящем в плен, ибо он уже не возвратится и не увидит родной страны своей.

11. Sillä näin sanoo Herra Sallumista, Joosian pojasta, Juudan kuninkaasta, joka tuli kuninkaaksi isänsä Joosian sijaan ja joka on vaeltanut pois tästä paikasta: Hän ei enää tänne palaja;

11. Sillä näin sanoo Herra Sallumista Josian, Juudan kuninkaan, pojasta, joka isänsä Josian siassa on kuningas, ja on lähtenyt tästä siasta, ettei hänen pidä tähän enään palajaman;

11. Sillä näin sano HERra Sallumist Josian Judan Cuningan pojast joca Isäns Josian sias on Cuningas ja on lähtenyt tästä siasta: waan ei hänen pidä tähän palajaman.

11 For Jehovah says thus concerning Shallum the son of Josiah, king of Judah, who reigned instead of Josiah his father and who went forth out of this place: He will not return there any more.

11. For thus saith the LORD touching Shallum the son of Josiah king of Judah, which reigned instead of Josiah his father, which went forth out of this place; He shall not return thither any more:

11. Denn so spricht der HERR von Sallum, dem Sohn Josias, des Königs in Juda, welcher König ist anstatt seines Vaters Josia, der von dieser Stätte hinausgezogen ist: Er wird nicht wieder herkommen,

11. Porque así dijo Jehová de Sellum, hijo de Josías, rey de Judá, que reina por Josías, su padre: El que saliere de este lugar, no volverá acá más:

11 Ибо так говорит Господь о Саллуме, сыне Иосии, царе Иудейском, который царствовал после отца своего, Иосии, и который вышел из сего места: он уже не возвратится сюда,

12. vaan mihin hänet on vangiksi viety, sinne hän kuolee eikä näe enää tätä maata.

12. Sillä hänen pitää kuoleman siinä paikassa, johonka hän vangiksi viety on, ja ei saa tätä maata enää nähdä.

12. Mutta pitä cuoleman sijnä johonga hän fangixi wiety on ja ei saa tätä maata enämbi nähdä.

12 But in the place where they have led him captive, there he will die and he will see this land no more.

12. But he shall die in the place whither they have led him captive, and shall see this land no more.

12. sondern muß sterben an dem Ort, dahin er gefangen geführt ist, und wird dies Land nicht mehr sehen.

12. Ántes en el lugar adonde le trasportaren, morirá, y no verá más esta tierra.

12 но умрет в том месте, куда отвели его пленным, иболее не увидит земли сей.

13. Voi häntä, joka ei vanhurskaudella taloansa rakenna eikä yläsalejansa oikeudella; joka ilmaiseksi teettää työtä lähimmäisellään eikä anna hänelle hänen palkkaansa;

13. Voi sitä, joka ei vanhurskaudella huonettansa rakenna, vaan sioittaa asuinsiansa vääryydellä; joka antaa lähimmäisensä ilman mitään työtä tehdä, ja ei anna hänelle palkkaansa;

13. WOi sitä joca ei wanhurscaudella huonettans rakenna waan sioitta cotons wäärydellä: joca anda lähimmäisens ilman mitän työtä tehdä ja ei anna hänelle palckans:

13. WE henelle/ ioca Honens synnin cansa ylesrakenda/ ia henen Asumaians wärydhelle. Joca Lehimeisens andapi ilman palcata tötetedhe/ ia ei maxa henelle henen palcans/ (Woi hänelle/ joka huoneensa synnin kanssa ylösrakentaa/ ja hänen asunmajansa wääryydellä. Joka lähimmäisensä antaapi ilman palkatta työtä tehdä/ ja ei maksa hänelle hänen palkkaansa/)

13 Woe to him who builds his house by unrighteousness and his chambers by injustice, who uses his neighbor's service without wages and gives him not his hire,

13. Woe unto him that buildeth his house by unrighteousness, and his chambers by wrong; that useth his neighbour's service without wages, and giveth him not for his work;

13. Weh dem, der sein Haus mit Sünden baut und seine Gemächer mit Unrecht, der seinen Nächsten umsonst arbeiten läßt und gibt ihm seinen Lohn nicht

13. ¡Ay del que edifica su casa, y no en justicia; y sus salas, y no en juicio; sirviéndose de su prójimo de balde, y no dándole el salario de su trabajo!

13 Горе тому, кто строит дом свой неправдою и горницы свои беззаконием, кто заставляет ближнего своего работать даром и не отдает ему платы его,

14. joka sanoo: 'Minä rakennan itselleni tilavan talon ja avarat yläsalit', joka hakkauttaa siihen ikkunat, laudoittaa sen setripuulla ja maalauttaa punavärillä.

14. Vaan ajattelee: minä tahdon rakentaa minulle suuren huoneen ja avaran salin, ja antaa hakata akkunat siihen, ja kaarittaa sen sedripuilla, ja tehdä sen punaiseksi.

14. Waan ajattele: minä tahdon rakenda minulleni suuren huonen ja awaron salin: ja anda hacata ackunat sijhen ja caaritta sen Cedreillä ja tehdä sen punaisexi.

14. ia aiattele. Lach/ mine tadhon minulleni ydhen swren Honen raketa/ ia leuiet Pallacit/ ia Ackunat henesse vloshacata/ ia lijttepi sen Cedrin puun cansa/ ia sen punaisexi maala. (ja ajattelee. Lach/ minä tahdon minulleni yhden suuren huoneen rakentaa/ ja leweät palatsit/ ja akkunat hänessä uloshakata/ ja liittäpi sen cedrin puun kanssa/ ja sen punaiseksi maalaa.)

14 who says, I will build me a wide house and spacious chambers and cuts out windows for himself and it is overlaid with cedar and painted with vermilion.

14. That saith, I will build me a wide house and large chambers, and cutteth him out windows; and it is cieled with cedar, and painted with vermilion.

14. und denkt: "Wohlan, ich will mir ein großes Haus bauen und weite Gemächer!" und läßt sich Fenster drein hauen und es mit Zedern täfeln und rot malen!

14. Que dice: Edificaré para mí casa espaciosa, y airosas salas; y le abre ventanas, y la cubre de cedro, y la pinta de bermellón.

14 кто говорит: „построю себе дом обширный и горницы просторные", – и прорубает себе окна, и обшивает кедром, и красит красною краскою.

15. Siksikö sinä olet kuningas, että sinulla on into setripuuhun? Eikö sinun isäsikin syönyt ja juonut ja kuitenkin ollut oikeuden ja vanhurskauden tekijä? Ja silloin hänen kävi hyvin.

15. Ajatteletkos sinä kuningas olla, ettäs koreilet sedripuilla? Eikö isäs ole myös syönyt ja juonut? ja pysyi kuitenkin laissa ja oikeudessa, ja menestyi.

15. Ajatteletcostas Cuningas olla ettäs coreilet Cedreillä? Eikö Isäs ole myös syönyt ja juonut ja pysyi cuitengin Laisa ja oikeudesa ja menestyi?

15. Lwlecos/ sinus Kuningasna oleuas/ ettes Cedrein cansa pramat? Eikö sinun Ises mös sönyt ia ioonut/ ia quitengin piti Oikiutta ia Wanhurskautta/ ia hen hyuesti menestyi. (Luuletkos/ sinussa kuningasna olewasi/ ettäs cedrein kanssa pramaat? Eikö sinun isäsi syönyt ja juonut/ ja kuitenkin piti oikeutta ja wanhurskautta/ ja hän hywästi menestyi.)

15 Shall you reign, because you strive to excel in cedar? Did not your father eat and drink and do justice and righteousness? Then it was well with him.

15. Shalt thou reign, because thou closest thyself in cedar? did not thy father eat and drink, and do judgment and justice, and then it was well with him?

15. Meinst du, du wollest König sein, weil du mit Zedern prangst? Hat dein Vater nicht auch gegessen und getrunken und hielt dennoch über Recht und Gerechtigkeit, und es ging ihm wohl?

15. ¿Reinarás, porque te cercas de cedro? ¿Tu padre no comió y bebió, e hizo juicio y justicia, y entónces le fué bien?

15 Думаешь ли ты быть царем, потому что заключил себя в кедр? отец твой ел и пил, но производил суд и правду, и потому ему было хорошо.

16. Hän hankki oikeuden kurjalle ja köyhälle; silloin kaikki kävi hyvin. Eikö tämä juuri ole minun tuntemistani, sanoo Herra?

16. Hän autti vaivaista ja köyhää oikeuteen, ja se menestyi hänelle hyvin. Eikö se ole tuta minua? sanoo Herra.

16. Hän autti waiwaista ja köyhä oikeuteen ja se menestyi hänelle hywin eikö se ole oikein tuta minua? sano HERra.

16. Hen autti sen Raadholisen ia Kieuhen Oikiutehen/ ia hen hyuesti menestyi. Eikö tämä nin ole/ Minua oikein tuta/ sanopi HERRA? (Hän autti sen raadollisen ja köyhän oikeuteen/ ja hän hywästi menestyi. Eikö tämä niin ole/ Minua oikein tuta/ sanoopi HERRA?)

16 He judged the cause of the poor and needy man, then it was well. Was not this to know me? says Jehovah.

16. He judged the cause of the poor and needy; then it was well with him: was not this to know me? saith the LORD.

16. Er half dem Elenden und Armen zum Recht, und es ging ihm wohl. Ist's nicht also, daß solches heißt, mich recht erkennen? spricht der HERR.

16. Juzgó la causa del afligido y del menesteroso, y entónces estuvo bien: ¿no es esto conocerme a mí, dijo Jehová?

16 Он разбирал дело бедного и нищего, и потому ему хорошо было. Не это ли значит знатьМеня? говорит Господь.

17. Mutta sinun silmäsi ja sydämesi eivät pyydä muuta kuin omaa voittoasi, muuta kuin vuodattaa viatonta verta ja harjoittaa väkivaltaa ja sortoa.

17. Mutta sinun silmäs ja sydämes ei niin ole, vaan sinun ahneutes, vuodattaakses viatonta verta, ja tehdäkses väkivaltaa ja vääryyttä.

17. Mutta sinun silmäs ja sydämes ei nijn ole waan on ahneuteen wuodattaxens wiatoinda werta ja tehdäxens wäkiwalda ja wääryttä.

17. Mutta sinun Silmes ia sinun sydhemes/ euet sencaltaisten polehen catzo/ waan paramin Ahneuteen/ ia wighattoman Weren vloswodhattaman/ wäryttelemen/ ia wäkiualta tekemen. (Mutta sinun silmäsi ja sinun sydämesi/ eiwät senkaltaisten puoleen katso/ waan paremmin ahneuteen/ ja wiattoman weren uloswuodattaman/ wääryyttelemän/ ja wäkiwaltaa tekemän.)

17 But your eyes and your heart are not but for your covetousness and for shedding innocent blood and for oppression and for violence, to do it.

17. But thine eyes and thine heart are not but for thy covetousness, and for to shed innocent blood, and for oppression, and for violence, to do it.

17. Aber deine Augen und dein Herz stehen nicht also, sondern auf deinen Geiz, auf unschuldig Blut zu vergießen, zu freveln und unterzustoßen.

17. Mas tus ojos y tu corazón no son sino a tu avaricia, y a derramar la sangre inocente, y a opresión, y a hacer agravio.

17 Но твои глаза и твое сердце обращены только к твоей корысти и к пролитию невинной крови, к тому, чтобы делать притеснение и насилие.

18. Sentähden, näin sanoo Herra Joojakimista, Joosian pojasta, Juudan kuninkaasta: Ei hänelle pidetä valittajaisia eikä huudeta: 'Voi veljeni! Voi sisareni!' Ei hänelle pidetä valittajaisia eikä huudeta: 'Voi herraamme! Voi hänen loistoansa!'

18. Sentähden näin sanoo Herra Jojakimista Josian, Juudan kuninkaan pojasta: ei häntä pidä itkettämän: voi veljeni! voi sisareni! ei häntä pidä itkettämän; voi herra! voi kuuluisa mies!

18. Sentähden sano HERra Jojachimist Josian Judan Cuningan pojasta: ei händä pidä itkettämän sanoden: woi weljen woi sisaren: ei händä pidä itkettämän sanoden: woi herra woi cuuluisa mies:

18 Therefore Jehovah says thus concerning Jehoiakim the son of Josiah, king of Judah. They will not lament for him, saying, Ah my brother! or, Ah sister! They will not lament for him, saying Ah lord! or, Ah his glory!

18. Therefore thus saith the LORD concerning Jehoiakim the son of Josiah king of Judah; They shall not lament for him, saying, Ah my brother! or, Ah sister! they shall not lament for him, saying, Ah lord! or, Ah his glory!

18. Darum spricht der HERR von Jojakim, dem Sohn Josias, dem König Juda's: Man wird ihn nicht beklagen: "Ach Bruder! ach Schwester!", man wird ihn auch nicht beklagen: "Ach Herr! ach Edler!"

18. Por tanto así dijo Jehová de Joacim, hijo de Josías, rey de Judá: No le llorarán: ¡Ay hermano mío! ¡y ay hermana! no le llorarán: ¡Ay Señor! ¡ay de su grandeza!

18 Посему так говорит Господь о Иоакиме, сыне Иосии, царе Иудейском: не будут оплакивать его: „увы, брат мой!" и: „увы, сестра!" Не будут оплакивать его: „увы, государь!" и: „увы, его величие!"

19. Hänet haudataan niinkuin aasi haudataan: raahataan pois ja viskataan Jerusalemin porttien tuolle puolen.

19. Hän pitää haudattaman niinkuin aasi, riepoitettaman ja heitettämän ulos Jerusalemin portin eteen.

19. Hän pitä haudattaman nijncuin Asi riepoitettaman ja wetkättämän Jerusalemin portin eteen.

19 He will be buried with the burial of a donkey, drawn and cast forth beyond the gates of Jerusalem.

19. He shall be buried with the burial of an ass, drawn and cast forth beyond the gates of Jerusalem.

19. Er soll wie ein Esel begraben werden, zerschleift und hinausgeworfen vor die Tore Jerusalems.

19. En sepultura de asno será enterrado, arrastrándole y echándole fuera de las puertas de Jerusalem.

19 Ослиным погребением будет он погребен; вытащат его и бросят далеко за ворота Иерусалима.

20. Nouse Libanonille ja huuda, korota äänesi Baasanissa. Huuda Abarimin vuorilta, sillä kaikki sinun rakastajasi ovat murskaksi muserretut.

20. Mene ylös Libanoniin ja huuda, ja anna äänes kuulua Basanissa, ja huuda Abarimista; sillä kaikki rakastajas ovat surkiasti surmatut.

20. Ja mene myös nyt Libanonijn ja huuda ja anna sinus cuulla Basanis ja huuda Abarimista: sillä caicki sinun racastajas owat surkiast surmatut.

20 Go up to Lebanon and cry. And lift up your voice in Bashan and cry from Abarim. For all your lovers are destroyed.

20. Go up to Lebanon, and cry; and lift up thy voice in Bashan, and cry from the passages: for all thy lovers are destroyed.

20. Gehe hinauf auf den Libanon und schreie und laß dich hören zu Basan und schreie von Abarim; denn alle deine Liebhaber sind zunichte gemacht.

20. Sube al Líbano, y clama, y en Basán da tu voz, y grita hacia todas partes; porque todos tus enamorados son quebrantados.

20 Взойди на Ливан и кричи, и на Васане возвысь голос твой и кричи с Аварима, ибо сокрушены все друзья твои.

21. Minä puhuin sinulle onnesi päivinä. Sinä vastasit: 'En tahdo kuulla.' Tämä on ollut sinun tapasi nuoruudestasi asti: et ole kuullut minun ääntäni.

21. Minä olen sinulle sanonut sen, silloin kuin sinun vielä myöten kävi; mutta sinä sanoit: en minä tahdo kuulla. Juuri näin olet sinä tehnyt hamasta nuoruudestas, ettes ole kuullut minun ääntäni.

21. Minä olen ennen sinulle sanonut sen cuin sinun wielä myöden käwi: mutta sinä sanoit: en minä tahdo cuulla. Juuri näin olet sinä tehnyt caiken sinun ikäs ettes ole cuullut minun ändäni.

21 I spoke to you in your prosperity, but you said, I will not hear. This has been your manner from your youth, that you obeyed not my voice.

21. I spake unto thee in thy prosperity; but thou saidst, I will not hear. This hath been thy manner from thy youth, that thou obeyedst not my voice.

21. Ich habe dir's vorhergesagt, da es noch wohl um dich stand; aber du sprachst: "Ich will nicht hören." Also hast du dein Lebtage getan, daß du meiner Stimme nicht gehorchtest.

21. Hablé a tí en tus prosperidades: dijiste: No oiré. Este fué tu camino desde tu juventud, que nunca oiste mi voz.

21 Я говорил тебе во время благоденствия твоего; но ты сказал: „не послушаю". Таково былоповедение твое с самой юности твоей, что ты не слушал гласа Моего.

22. Myrskytuuli on kaitseva kaikkia sinun kaitsijoitasi, ja sinun rakastajasi menevät vankeuteen; silloin sinä saat häpeän ja pilkan kaiken pahuutesi tähden.

22. Tuuli ajaa pois kaikki sinun paimenes, ja sinun rakastajas menevät vangiksi; siinä pitää sinua sitte syljettämän, ja sinun pitää häpiään tuleman kaiken sinun pahuutes tähden.

22. Tuuli aja pois caicki sinun paimenes ja caicki sinun racastajas menewät fangixi sijnä pitä sinua sijtte syljettämän ja häpiään tuleman caiken sinun pahudes tähden.

22 The wind will feed all your shepherds and your loved ones will go into captivity. Surely then you will be ashamed and confounded for all your wickedness.

22. The wind shall eat up all thy pastors, and thy lovers shall go into captivity: surely then shalt thou be ashamed and confounded for all thy wickedness.

22. Alle deine Hirten wird der Wind weiden, und deine Liebhaber ziehen gefangen dahin; da mußt du zum Spott und zu Schanden werden um aller deiner Bosheit willen.

22. A todos tus pastores pacerá el viento, y tus enamorados irán en cautividad. Entónces te avergonzarás, y te confundirás a causa de toda tu malicia.

22 Всех пастырей твоих унесет ветер, и друзья твои пойдут в плен; и тогда ты будешь постыжен и посрамлен за все злодеяния твои.

23. Sinä, joka asut Libanonissa, pidät pesääsi setripuissa: kuinka olet voihkiva, kun sinulle tuskat tulevat, kouristus niinkuin synnyttäväiselle!

23. Sinä, joka nyt asut Libanonissa, ja siellä pesää pidät sedripuissa; kuinka kauniisti sinun pitää katsoman, kuin tuska ja kipu sinulle tulee niinkuin lapsensynnyttäjän?

23. Sinä joca nyt asut Libanonis ja siellä pesä pidät Cedrisä cuinga caunist sinun pitä cadzoman cosca tusca ja kipu sinulle tule nijncuin lapsen waiwas.

23 O inhabitant of Lebanon, who makes your nest in the cedars, how greatly to be pitied you will be when pangs come upon you, the pain as of a woman in travail!

23. O inhabitant of Lebanon, that makest thy nest in the cedars, how gracious shalt thou be when pangs come upon thee, the pain as of a woman in travail!

23. Die du jetzt auf dem Libanon wohnest und in Zedern nistest, wie schön wirst du sehen, wenn dir Schmerzen und Wehen kommen werden wie einer in Kindsnöten!

23. Habitaste en el Líbano: hiciste tu nido en los cedros: ¡cuán amada serás cuando te vinieren dolores, dolor como de mujer que está de parto!

23 Живущий на Ливане, гнездящийся на кедрах! как жалок будешь ты, когда постигнут тебя муки, как боли женщины в родах!

24. Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra: olkoon Konja, Joojakimin poika, Juudan kuningas, vaikka sinettisormus minun oikeassa kädessäni — siitäkin minä sinut repäisen irti.

24. Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra: jos Konia Jojakimin, Juudan kuninkaan, poika olis sinettisormus minun oikiassa kädessäni, niin minä sittenkin repäisisin sinun siitä pois,

24. NIjn totta cuin minä elän sano HErra: jos Jechonia Jojachimin Judan Cuningan poica olis sinetti sormus minun oikiasa kädesäni nijn minä sijttekin wielä rewäisisin sinun sijtä pois.

24 As I live, says Jehovah, though Coniah the son of Jehoiakim king of Judah were the signet upon my right hand, yet I would pluck you from there,

24. As I live, saith the LORD, though Coniah the son of Jehoiakim king of Judah were the signet upon my right hand, yet would I pluck thee thence;

24. So wahr ich lebe, spricht der HERR, wenn Chonja, der Sohn Jojakims, der König Juda's, ein Siegelring wäre an meiner rechten Hand, so wollte ich dich doch abreißen

24. Vivo yo, dijo Jehová, que si Conías, hijo de Joacim, rey de Judá, fuera anillo en mi mano diestra, que de allí te arrancaré.

24 Живу Я, сказал Господь: если бы Иехония, сын Иоакима, царьИудейский, был перстнем на правой руке Моей, то и отсюда Я сорву тебя

25. Ja minä annan sinut niiden käsiin, jotka etsivät sinun henkeäsi, niiden käsiin, joita sinä kauhistut: Nebukadressarin, Baabelin kuninkaan, ja kaldealaisten käsiin.

25. Ja antaisin sinun heidän käsiinsä, jotka seisovat sinun henkes perään, ja joitas pelkäät, ja Nebukadnetsarin, Babelin kuninkaan käsiin, ja Kaldealaisten käsiin.

25. Ja andaisin sinun heidän käsijns jotca seisowat sinun henges perän ja joitas pelkät nimittäin NebucadNezarin Babelin Cuningan käsijn ja Chaldealaisten käsijn:

25 and I will give you into the hand of those who seek your life and into the hand of those of whom you are afraid, even into the hand of Nebuchadnezzar king of Babylon and into the hand of the Chaldeans.

25. And I will give thee into the hand of them that seek thy life, and into the hand of them whose face thou fearest, even into the hand of Nebuchadrezzar king of Babylon, and into the hand of the Chaldeans.

25. und in die Hände geben derer, die nach deinem Leben stehen und vor welchen du dich fürchtest, in die Hände Nebukadnezars, des Königs zu Babel, und der Chaldäer.

25. Y te entregaré en mano de los que buscan tu alma, y en mano de aquellos cuya vista temes: y en mano de Nabucodonosor, rey de Babilonia, y en mano de los Caldeos.

25 и отдам тебя в руки ищущих души твоей и в руки тех, которых ты боишься, в руки Навуходоносора, царя Вавилонского, и в руки Халдеев,

26. Ja minä heitän sinut ja sinun äitisi, joka on sinut synnyttänyt, vieraalle maalle, missä te ette ole syntyneet, ja sinne te kuolette.

26. Ja tahdon ajaa sinun ja sinun äitis, joka sinun synnyttänyt on, toiseen maahsn, jossa ette syntyneet ole; ja siellä pitää teidän kuoleman.

26. Ja tahdon aja sinun ja sinun äitis cuin sinun synnyttänyt on toiseen maahan joca ei teidän Isänne maa ole ja siellä pitä teidän cuoleman.

26 And I will cast you out and your mother who bore you, into another country where you* were not born and there you* will die.

26. And I will cast thee out, and thy mother that bare thee, into another country, where ye were not born; and there shall ye die.

26. Und ich will dich und deine Mutter, die dich geboren hat, in ein anderes Land treiben, das nicht euer Vaterland ist, und sollt daselbst sterben.

26. Y hacerte he trasportar, a tí y a tu madre que te parió, a tierra agena en la cual no nacisteis, y allá moriréis.

26 и выброшу тебя и твою мать, которая родила тебя, в чужую страну, где вы не родились, и там умрете;

27. Mutta maahan, jonne heidän sielunsa halajaa palata, sinne he eivät palaa.

27. Ja siihen maahan, jossa he mielellänsä olisivat, ei pidä heidän palajaman.

27. Ja sijhen maahan josa he mielelläns olisit ei pidä heidän palajaman.

27 But to the land to which their soul longs to return, there they will not return.

27. But to the land whereunto they desire to return, thither shall they not return.

27. Und in das Land, da sie von Herzen gern wieder hin wären, sollen sie nicht wiederkommen.

27. Y a la tierra a la cual ellos levantan su alma para tornar allá, no volverán allá.

27 а в землю, куда душа их будет желать возвратиться, туда не возвратятся.

28. Onko sitten tämä mies, Konja, arvoton, rikottu astia, kelvoton kapine? Minkätähden on hänet ja hänen jälkeläisensä heitetty pois, viskattu pois — maahan, jota eivät tunne?

28. Mikä viheliäinen, ylönkatsottu ja hyljätty mies on Konia? kelvotoin astia. Voi! miksi on hän ynnä siemenensä kanssa ajettu pois, ja tuntemattomaan maahan hyljätty?

28. Mikä wiheljäinen ylöncadzottu ja hyljätty mies on Chania? kelwotoin astia. Woi mixi on hän ynnä hänen siemenens cansa ajettu pois ja tundemattoman maahan hyljätty?

28 Is this man Coniah a despised broken vessel? Is he a vessel in which none delights? Why are they cast out, he and his seed and are cast into the land which they do not know?

28. Is this man Coniah a despised broken idol? is he a vessel wherein is no pleasure? wherefore are they cast out, he and his seed, and are cast into a land which they know not?

28. Wie ein elender, verachteter, verstoßener Mann ist doch Chonja! ein unwertes Gefäß! Ach wie ist er doch samt seinem Samen so vertrieben und in ein unbekanntes Land geworfen!

28. ¿Es este hombre Conías un ídolo vil, quebrado? ¿vaso con que nadie se deleita? ¿Por qué fueron arrojados él y su generación ? ¿fueron echados a tierra que no conocieron?

28 „Неужели этот человек, Иехония, есть создание презренное, отверженное? или он – сосуд непотребный? за что они выброшены – он и племя его, и брошены в страну, которой не знали?"

29. Maa, maa, maa! Kuule Herran sana!

29. Oi maa, maa, maa, kuule Herran sanaa!

29. O maa maa maa cuule HERran sana.

29 O earth, earth, earth, hear the word of Jehovah.

29. O earth, earth, earth, hear the word of the LORD.

29. O Land, Land, Land, höre des HERRN Wort!

29. ¡O tierra, tierra, tierra! oye palabra de Jehová.

29 О, земля, земля, земля! слушай слово Господне.

30. Näin sanoo Herra: Merkitkää tämä mies lapsettomaksi, mieheksi, jolla ei elinpäivinänsä onnea ole. Sillä ei kenellekään hänen jälkeläisistänsä sitä onnea tule, että istuisi Daavidin valtaistuimella ja hallitsisi vielä Juudaa.

30. Näin sanoo Herra: kirjoittakaat tämä mies lapsettomaksi ja onnettomaksi kaikkena hänen elinaikanansa: sillä ei hänellä pidä onnea oleman, että joku hänen siemenestänsä istuis Davidin istuimella, eli enää Juudaa hallitsis.

30. Näitä sano HERra: kirjoittacat tämä mies lapsittomaxi onnettomaxi caickena hänen elinaicanans. 31. Sillä ei hänellä pidä onne oleman että jocu hänen siemenestäns istu Dawidin istuimella eikä enä Judat hallidze.

30 Jehovah says thus: Write this man (as) childless, a man who will not prosper in his days. For no more will a man of his seed prosper, sitting upon the throne of David and ruling in Judah.

30. Thus saith the LORD, Write ye this man childless, a man that shall not prosper in his days: for no man of his seed shall prosper, sitting upon the throne of David, and ruling any more in Judah.

30. So spricht der HERR: Schreibet an diesen Mann als einen, der ohne Kinder ist, einen Mann, dem es sein Lebtage nicht gelingt. Denn er wird das Glück nicht haben, daß jemand seines Samens auf dem Stuhl Davids sitze und fürder in Juda herrsche.

30. Así dijo Jehová: Escribíd este varón privado de generación: hombre a quien nada sucederá prósperamente en todos los dias de su vida; porque ningún hombre de su simiente que se asentare sobre el trono de David, y que se enseñoreare sobre Judá, jamas será dichoso.

30 Так говорит Господь: запишите человека сего лишенным детей, человеком злополучным во дни свои, потому что никто уже из племени его не будет сидеть на престоле Давидовом и владычествовать в Иудее.