18 luku

Jetro käy Moosesta tervehtimässä. Tuomareita asetetaan Israeliin.

1. Ja Midianin pappi Jetro, Mooseksen appi, sai kuulla kaikki, mitä Jumala oli tehnyt Moosekselle ja kansalleen Israelille, kuinka Herra oli vienyt Israelin pois Egyptistä.

1. Ja Jetro Midianin pappi, Moseksen appi kuuli kaikki, mitä Jumala Mosekselle ja Israelin kansalle oli tehnyt: että Herra oli johdattanut Israelin pois Egyptistä.

1. JA cosca Jethro Midianin pappi Mosexen appi cuuli caicki mitä Jumala Mosexen ja Israelin Canssan cansa oli tehnyt: että HERra oli johdattanut Israelin Egyptistä.

1 Now Jethro, the priest of Midian, Moses' father-in-law, heard of all that God had done for Moses and for Israel his people, how that Jehovah had brought Israel out of Egypt.

1. When Jethro, the priest of Midian, Moses' father in law, heard of all that God had done for Moses, and for Israel his people, and that the LORD had brought Israel out of Egypt;

1. Und da Jethro, der Priester in Midian, Mose's Schwiegervater, hörte alles, was Gott getan hatte mit Mose und seinem Volk Israel, daß der HERR Israel hätte aus Ägypten geführt,

1. Y OYÓ Jetro sacerdote de Madián, suegro de Moisés, todas las cosas que Dios había hecho con Moisés, y con Israel su pueblo, como Jehová había sacado a Israel de Egipto:

1 И услышал Иофор, священник Мадиамский, тесть Моисеев, о всем, чтосделал Бог для Моисея и для Израиля, народа Своего, когда вывел Господь Израиля из Египта,

2. Ja Jetro, Mooseksen appi, otti mukaansa Sipporan, Mooseksen vaimon, jonka tämä oli lähettänyt kotiin,

2. Ja Jetro Moseksen appi otti Ziporan Moseksen emännän, jonka hän oli takaperin lähettänyt,

2. Otti hän Ziporan Mosexen emännän jonga hän oli tacaperin lähettänyt.

2 And Jethro, Moses' father-in-law, took Zipporah, Moses' wife, after he had sent her away,

2. Then Jethro, Moses' father in law, took Zipporah, Moses' wife, after he had sent her back,

2. nahm er Zippora, Mose's Weib, die er hatte zurückgesandt,

2. Y tomó Jetro, suegro de Moisés, a Séfora la mujer de Moisés, después que él la envió:

2 и взял Иофор, тесть Моисеев, Сепфору, жену Моисееву, пред тем возвращенную,

3. ja hänen kaksi poikaansa; näistä oli toisen nimi Geersom, koska Mooses oli sanonut: Minä olen muukalainen vieraalla maalla,

3. Ja kaksi hänen poikaansa, joista yhden nimi oli Gersom, sillä hän sanoi: minä olin muukalainen vieraalla maalla.

3. Ja caxi hänen poicans joista toisen nimi oli Gerson sillä hän sanoi: minä olen tullut muucalaisexi wieralla maalla.

3 and her two sons, of whom the name of the one was Gershom, because he said, I have been a traveler in a foreign land.

3. And her two sons; of which the name of the one was Gershom; for he said, I have been an alien in a strange land:

3. samt ihren zwei Söhnen, deren einer hieß Gerson (denn er sprach: Ich bin ein Gast geworden in fremdem Lande)

3. Y a sus dos hijos, el uno se llamaba Gersom; porque dijo: Peregrino he sido en tierra agena;

3 и двух сынов ее, из которых одному имя Гирсам, потому что говорил Моисей : япришлец в земле чужой;

4. ja toisen nimi Elieser, koska hän oli sanonut: Isäni Jumala oli minun apuni ja pelasti minut faraon miekasta.

4. Ja toisen nimi oli Elieser, sillä (hän sanoi) minun isäni Jumala on ollut minun apuni, ja on pelastanut minun Pharaon miekasta.

4. Ja toisen nimi Eliezer sillä hän sanoi: minun Isäni Jumala on ollut minun apun ja on pelastanut minun Pharaon miecasta.

4 And the name of the other was Eliezer, because he said, The God of my father was my help and delivered me from the sword of Pharaoh.

4. And the name of the other was Eliezer; for the God of my father, said he, was mine help, and delivered me from the sword of Pharaoh:

4. und der andere Elieser (denn er sprach: Der Gott meines Vaters ist meine Hilfe gewesen und hat mich errettet von dem Schwert Pharaos).

4. Y el otro se llamaba Eliezer, porque dijo: El Dios de mi padre me ayudó; y me escapó de la espada de Faraón.

4 а другому имя Елиезер, потому что говорил он Бог отца моего был мне помощником и избавил меня от меча фараонова.

5. Ja Jetro, Mooseksen appi, tuli hänen poikiensa ja hänen vaimonsa kanssa Mooseksen luo erämaahan, jossa tämä oli leiriytynyt Jumalan vuoren juurelle.

5. Niin Jetro Moseksen appi, ja hänen poikansa, ja hänen emäntänsä tulivat Moseksen tykö siihen korpeen, kussa hän itsensä sioittanut oli Jumalan vuorella.

5. COsca JEthro Mosexen appi ja hänen poicans ja hänen emändäns tulit Mosexen tygö corpeen cusa hän idzens sioittanut oli Jumalan wuorelle.

5 And Jethro, Moses' father-in-law, came with his sons and his wife to Moses into the wilderness where he was encamped, at the mountain of God.

5. And Jethro, Moses' father in law, came with his sons and his wife unto Moses into the wilderness, where he encamped at the mount of God:

5. Da nun Jethro, Mose's Schwiegervater, und seine Söhne und sein Weib zu ihm kamen in die Wüste, an den Berg Gottes, da er sich gelagert hatte,

5. Y llegó Jetro, el suegro de Moisés, y sus hijos, y su mujer, a Moisés en el desierto, donde tenía el campo, al monte de Dios.

5 И пришел Иофор, тесть Моисея, с сыновьями его и женою его к Моисею в пустыню, где он расположился станом у горы Божией,

6. Ja hän käski sanoa Moosekselle: Minä Jetro, sinun appesi, ynnä vaimosi kahden poikansa kanssa olemme tulleet luoksesi.

6. Ja antoi sanoa Mosekselle: minä Jetro sinun appes olen tullut sinun tykös, ja sinun emäntäs, ja molemmat hänen poikansa hänen kanssansa.

6. Käski hän sano Mosexelle: minä Jethro sinun appes olen tullut sinun tygös ja sinun emändäs ja molemmat hänen poicans hänen cansans.

6 And he said to Moses, I, your father-in-law Jethro, have come to you and your wife and her two sons with her.

6. And he said unto Moses, I thy father in law Jethro am come unto thee, and thy wife, and her two sons with her.

6. ließ er Mose sagen: Ich, Jethro, dein Schwiegervater, bin zu dir gekommen und dein Weib und ihre beiden Söhne mit ihr.

6. Y dijo a Moisés: Yo tu suegro Jetro vengo a tí, y tu mujer, y sus dos hijos con ella.

6 и дал знать Моисею: я, тесть твой Иофор, иду к тебе, и жена твоя, и два сына ее с нею.

7. Niin Mooses meni appeansa vastaan, kumarsi ja suuteli häntä. Ja kun he olivat tervehtineet toisiansa, menivät he telttaan.

7. Niin meni Moses appeansa vastaan, kumarsi itsensä, ja suuta antoi hänen; ja koska he olivat tervehtineet toinen toistansa, menivät he majaan.

7. Nijn meni Moses appens wastan ja cumarsi idzens hänen edesäns ja suuta andoi hänen. Ja cosca he olit terwehtänet toinen toistans menit he majaan.

7 And Moses went out to meet his father-in-law and bowed-down and kissed him. And they asked each other of their welfare and they came into the tent.

7. And Moses went out to meet his father in law, and did obeisance, and kissed him; and they asked each other of their welfare; and they came into the tent.

7. Da ging Mose hinaus ihm entgegen und neigte sich vor ihm und küßte ihn. Und da sie sich untereinander gegrüßt hatten, gingen sie in die Hütte.

7. Y Moisés salió a recibir a su suegro, e inclinóse, y besóle: y preguntáronse el uno al otro como estaban; y vinieron a la tienda.

7 Моисей вышел навстречу тестю своему, и поклонился, и целовал его, и после взаимного приветствия они вошли в шатер.

8. Ja Mooses kertoi apellensa kaikki, mitä Herra oli tehnyt faraolle ja egyptiläisille Israelin tähden, ja kaikki ne vaikeudet, jotka heitä olivat kohdanneet matkalla, ja kuinka Herra oli pelastanut heidät.

8. Niin jutteli Moses apellensa kaikki, mitä Herra tehnyt oli Pharaolle, ja Egyptiläisille Israelin tähden, ja kaiken sen vaivan joka heillä tiellä oli ollut, ja että Herra oli auttanut heitä.

8. Nijn jutteli Moses apellens caicki mitä HERra tehnyt oli Pharaolle ja Egyptiläisille Israelin tähden ja caiken sen waiwan cuin heillä tiellä oli ollut ja että HERra oli auttanut heitä.

8 And Moses told his father-in-law all that Jehovah had done to Pharaoh and to the Egyptians for Israel's sake, all the travail that had come upon them by the way and how Jehovah delivered them.

8. And Moses told his father in law all that the LORD had done unto Pharaoh and to the Egyptians for Israel's sake, and all the travail that had come upon them by the way, and how the LORD delivered them.

8. Da erzählte Mose seinem Schwiegervater alles, was der HERR dem Pharao und den Ägyptern getan hatte Israels halben, und alle die Mühsal, die ihnen auf den Wege begegnet war, und daß sie der HERR errettet hätte.

8. Y Moisés contó a su suegro todas las cosas que Jehová había hecho a Faraón y a los Egipcios por causa de Israel; y todo el trabajo que habían pasado en el camino, y como los había librado Jehová.

8 И рассказал Моисей тестю своему о всем, что сделал Господь с фараоном и с Египтянами за Израиля, и о всех трудностях, какие встретили их на пути, и как избавил их Господь.

9. Ja Jetro iloitsi kaikesta siitä hyvästä, mitä Herra oli tehnyt Israelille, pelastaessaan heidät egyptiläisten kädestä.

9. Ja Jetro riemuitsi kaiken sen hyvyyden ylitse, jonka Herra oli tehnyt Israelille, että hän oli pelastanut heitä Egyptiläisten kädestä.

9. Ja Jethro riemuidzi caikesta hywästä cuin HERra oli tehnyt Israelille että hän oli pelastanut heitä Egyptiläisten kädest.

9 And Jethro rejoiced for all the goodness which Jehovah had done to Israel, in that he had delivered them out of the hand of the Egyptians.

9. And Jethro rejoiced for all the goodness which the LORD had done to Israel, whom he had delivered out of the hand of the Egyptians.

9. Jethro aber freute sich all des Guten, das der HERR Israel getan hatte, daß er sie errettet hatte von der Ägypter Hand.

9. Y alegróse Jetro de todo el bien, que Jehová había hecho a Israel, que le había escapado de mano de los Egipcios.

9 Иофор радовался о всех благодеяниях, которые Господь явил Израилю, когда избавил его из руки Египтян.

10. Ja Jetro sanoi: Kiitetty olkoon Herra, joka on pelastanut teidät egyptiläisten ja faraon kädestä, Herra, joka on pelastanut kansansa egyptiläisten vallasta.

10. Ja Jetro sanoi: kiitetty olkoon Herra, joka teidät pelastanut on Egyptiläisten ja Pharaon kädestä: joka on vapahtanut kansansa Egyptiläisten käden alta.

10. Ja Jethro sanoi: kijtetty olcon HERra joca teidän pelastanut on Egyptiläisten ja Pharaon kädest joca myös taita wapahta Canssans Egyptiläisten kädestä.

10 And Jethro said, Praise Jehovah, who has delivered you* out of the hand of the Egyptians and out of the hand of Pharaoh, who has delivered the people from under the hand of the Egyptians.

10. And Jethro said, Blessed be the LORD, who hath delivered you out of the hand of the Egyptians, and out of the hand of Pharaoh, who hath delivered the people from under the hand of the Egyptians.

10. Und Jethro sprach: Gelobt sei der HERR, der euch errettet hat von der Ägypter und Pharaos Hand, der weiß sein Volk von der Ägypter Hand zu erretten.

10. Y Jetro dijo: Bendito sea Jehová, que os escapó de mano de los Egipcios, y de la mano de Faraón, que escapó al pueblo de la mano de los Egipcios.

10 и сказал Иофор: благословен Господь, Который избавил вас из руки Египтян и из руки фараоновой, Который избавил народ сей из-под власти Египтян;

11. Nyt minä tiedän, että Herra on suurempi kaikkia jumalia; sillä sentähden, että egyptiläiset ylpeilivät, on heidän näin käynyt.

11. Nyt minä tiedän, että Herra on suurempi kuin kaikki Jumalat; sillä siinä asiassa, jossa ylpeilivät, oli hän heidän ylitsensä (valtias).

11. Nyt minä tiedän että HERra on suurembi cuin caicki jumalat sentähden että he ylpiäst heitä wastan tehnet olit.

11 Now I know that Jehovah is greater than all gods, yes, in the thing in which they dealt proudly against them.

11. Now I know that the LORD is greater than all gods: for in the thing wherein they dealt proudly he was above them.

11. Nun weiß ich, daß der HERR größer ist denn alle Götter, darum daß sie Hochmut an ihnen geübt haben.

11. Ahora conozco que Jehová es grande más que todos los dioses; porque en lo que se ensoberbecieron contra ellos, los castigó.

11 ныне узнал я, что Господь велик паче всех богов, в том самом, чем они превозносились над Израильтянами .

12. Ja Jetro, Mooseksen appi, toimitti polttouhrin ja teurasuhreja Jumalalle; ja Aaron ja kaikki Israelin vanhimmat tulivat aterioimaan Mooseksen apen kanssa Jumalan eteen.

12. Ja Jetro Moseksen appi otti polttouhria ja muuta uhria Jumalalle. Niin tuli Aaron ja kaikki vanhimmat Israelista syömään leipää Moseksen apen kanssa Jumalan edessä.

12. Ja Jethro Mosexen appi otti poltouhria ja uhrais Jumalalle. Nijn tuli Aaron ja caicki wanhimmat Israelist syömän leipä Mosexen apen cansa Jumalan edes.

12 And Jethro, Moses' father-in-law, took a burnt offering and sacrifices for God. And Aaron came and all the elders of Israel, to eat bread with Moses' father-in-law before God.

12. And Jethro, Moses' father in law, took a burnt offering and sacrifices for God: and Aaron came, and all the elders of Israel, to eat bread with Moses' father in law before God.

12. Und Jethro, Mose's Schwiegervater, brachte Gott ein Brandopfer mit Dankopfern. Da kamen Aaron und alle Ältesten in Israel, mit Mose's Schwiegervater das Brot zu essen vor Gott.

12. Y tomó Jetro, el suegro de Moisés, holocausto y sacrificios para Dios: y vino Aarón, y todos los ancianos de Israel a comer pan con el suegro de Moisés delante de Dios.

12 И принес Иофор, тесть Моисеев, всесожжение и жертвы Богу; и пришел Аарон и все старейшины Израилевы есть хлеба с тестем Моисеевым пред Богом.

13. Seuraavana päivänä Mooses istui tuomitsemaan kansaa, ja kansa seisoi Mooseksen ympärillä aamusta iltaan asti.

13. Ja tapahtui toisena päivänä, että Moses istui oikeutta tekemään kansalle; ja kansa seisoi Moseksen ympärillä aamusta niin ehtooseen asti.

13. JA toisna päiwänä istui Moses oikeutta tekemän Canssalle ja Canssa seisoi Mosexen ymbärillä amusta nijn ehtosen asti.

13 And it happened on the morrow, that Moses sat to judge the people and the people stood about Moses from the morning to the evening.

13. And it came to pass on the morrow, that Moses sat to judge the people: and the people stood by Moses from the morning unto the evening.

13. Des andern Morgens setzte sich Mose, das Volk zu richten; und das Volk stand um Mose her von Morgen an bis zu Abend.

13. Y aconteció, que otro día Moisés se asentó a juzgar al pueblo; y el pueblo estuvo sobre Moisés desde la mañana hasta la tarde.

13 На другой день сел Моисей судить народ, и стоял народ пред Моисеем с утра до вечера.

14. Kun Mooseksen appi näki kaiken, mitä hän teki kansalle, sanoi hän: Mitä tämä puuha on, jota sinulla on kansan kanssa? Miksi sinä istut yksin ja kaikki kansa seisoo ympärilläsi aamusta iltaan asti?

14. Koska Moseksen appi näki kaikki, mitä hän teki kansalle, sanoi hän: mikä tämä on kuin sinä teet kansalle? Miksis sinä istut yksinäs, ja kaikki kansa seisoo sinun edessäs, hamasta aamusta niin ehtooseen?

14. Cosca hänen appens näki caicki mitä hän teki wäen cansa sanoi hän: mikä tämä on cuin sinä teet tälle wäelle? mixi sinä istut yxinäns ja caicki Canssa sinun ymbärilläs seisowat hamast amusta nijn ehtoseen?

14 And when Moses' father-in-law saw all that he did to the people, he said, What is this thing that you do to the people? Why do you sit by yourself and all the people stand about you from morning to evening?

14. And when Moses' father in law saw all that he did to the people, he said, What is this thing that thou doest to the people? why sittest thou thyself alone, and all the people stand by thee from morning unto even?

14. Da aber sein Schwiegervater sah alles, was er dem Volke tat, sprach er: Was ist's, das du tust mit dem Volk? Warum sitzt du allein, und alles Volk steht um dich her von Morgen an bis zu Abend?

14. Y viendo el suegro de Moisés todo lo que él hacía con el pueblo, dijo: ¿Qué es esto que haces tú con el pueblo? ¿Por qué te sientas tú solo, y todo el pueblo está sobre tí desde la mañana hasta la tarde?

14 И видел тесть Моисеев, все, что он делает с народом, и сказал: что это такое делаешь ты с народом? для чего ты сидишь один, а весь народстоит пред тобою с утра до вечера?

15. Mooses vastasi apellensa: Kansa tulee minun luokseni kysymään Jumalalta neuvoa.

15. Moses vastasi appeansa: sillä kansa tulee minun tyköni, ja kysyy Jumalalta neuvoa.

15. Moses wastais händä: Canssa tule minun tygöni ja kysy Jumalalda neuwo.

15 And Moses said to his father-in-law, Because the people come to me to inquire of God.

15. And Moses said unto his father in law, Because the people come unto me to enquire of God:

15. Mose antwortete ihm: Das Volk kommt zu mir, Gott um Rat zu fragen.

15. Y Moisés respondió a su suegro: Porque el pueblo viene a mí para consultar a Dios:

15 И сказал Моисей тестю своему: народ приходит ко мне просить суда у Бога;

16. Kun heillä on jokin riita-asia, tulevat he minun luokseni, ja minä ratkaisen heidän riitansa ja ilmoitan heille Jumalan säädökset ja lait.

16. Koska heillä on jotakin asiaa, tulevat he minun tyköni, että minun pitää oikeutta tekemän jokaisen välillä ja hänen lähimmäisensä välillä, ja osottaman heille Jumalan oikeudet ja käskyt.

16. Sillä cosca heillä on jotakin asiata tulewat he minun tygöni että minun pitä oikeutta tekemän jocaidzen wälillä ja hänen lähimmäisens ja osottaman heille Jumalan oikeudet ja käskyt.

16 When they have a matter, they come to me and I judge between a man and his neighbor. And I make them know the statutes of God and his laws.

16. When they have a matter, they come unto me; and I judge between one and another, and I do make them know the statutes of God, and his laws.

16. Denn wo sie was zu schaffen haben, kommen sie zu mir, daß ich richte zwischen einem jeglichen und seinem Nächsten und zeige ihnen Gottes Rechte und seine Gesetze.

16. Cuando tienen negocios, y vienen a mí, y yo juzgo entre el uno y el otro, y declaro las ordenanzas de Dios, y sus leyes.

16 когда случается у них какое дело, они приходят ко мне, и я сужу между тем и другим иобъявляю уставы Божии и законы Его.

17. Niin Mooseksen appi sanoi hänelle: Siinä sinä et menettele viisaasti.

17. Ja Moseksen appi sanoi hänelle: ei se ole hyvä kuin sinä teet.

17. Hänen appens sanoi hänelle: et sinä oikein tee.

17 And Moses' father-in-law said to him, The thing that you do is not good.

17. And Moses' father in law said unto him, The thing that thou doest is not good.

17. Sein Schwiegervater sprach zu ihm: Es ist nicht gut, was du tust.

17. Entónces el suegro de Moisés le dijo: No haces bien:

17 Но тесть Моисеев сказал ему: не хорошо это ты делаешь:

18. Sinä uuvutat sekä itsesi että tämän kansan, joka on kanssasi; sillä tämä tehtävä on sinulle liian raskas, etkä sinä voi sitä yksinäsi toimittaa.

18. Sinä väsytät peräti sekä itses että tämän kansan joka sinun kanssas on; sillä tämä asia on sinulle ylen raskas, et taida sinä sitä yksinäs toimittaa.

18. Sinä wäsytät peräti idzes sekä tämän Canssan cuin sinun cansas on: sillä tämä asia on sinulle ylön rascas et taida sinä sitä yxinäs toimitta.

18 You will surely wear away, both you and this people that is with you, because the thing is too heavy for you. You are not able to perform it yourself alone.

18. Thou wilt surely wear away, both thou, and this people that is with thee: for this thing is too heavy for thee; thou art not able to perform it thyself alone.

18. Du machst dich zu müde, dazu das Volk auch, das mit dir ist. Das Geschäft ist dir zu schwer; du kannst's allein nicht ausrichten.

18. Desfallecerás del todo tú y también este pueblo que está contigo; porque el negocio es más pesado que tú; no podrás hacerlo tu solo.

18 ты измучишь и себя и народ сей, который с тобою, ибо слишком тяжело для тебя это дело: ты один не можешь исправлять его;

19. Kuule nyt, mitä minä sanon. Minä neuvon sinua, ja Jumala on oleva sinun kanssasi. Ole sinä kansan edusmies Jumalan edessä, ja saata sinä sen asiat Jumalan eteen. Ja opeta heille säädökset ja lait,

19. Nyt kuule minun ääneni, minä neuvon sinua, ja Jumala on sinun kanssas. Ole sinä kansan puolesta Jumalan edessä, ja tuota heidän asiansa Jumalan eteen.

19. Mutta cuule minun äneni minä neuwon sinua ja Jumala on sinun cansas.

19 Listen now to my voice. I will give you counsel and God be with you. You be (a leader) for the people toward God and bring you the cases to God.

19. Hearken now unto my voice, I will give thee counsel, and God shall be with thee: Be thou for the people to God-ward, that thou mayest bring the causes unto God:

19. Aber gehorche meiner Stimme; ich will dir raten, und Gott wird mit dir sein. Pflege du des Volks vor Gott und bringe die Geschäfte vor Gott

19. Oye ahora mi voz, yo te aconsejaré, y Dios será contigo. Está tú por el pueblo delante de Dios, y trata tú los negocios con Dios:

19 итак послушай слов моих; я дам тебе совет, и будет Бог с тобою: будь ты для народа посредником пред Богом и представляй Богу дела его ;

20. ja neuvo heille tie, jota heidän on kuljettava, ja mitä heidän on tehtävä.

20. Ja muistuta heille oikeudet ja käskyt: osota heille tie, jota heidän vaeltaman pitää, ja ne työt mitkä heidän tekemän pitää.

20. Holho sinä Canssa Jumalan edes ja tuota heidän asians Jumalan eteen ja muistuta heille oikeudet ja käskyt ja osota heille tie jota heidän waeldaman pitä ia ne työt cuin heidän tekemän pitä.

20 And you will teach them the statutes and the laws and will show them the way in which they must walk and the work that they must do.

20. And thou shalt teach them ordinances and laws, and shalt shew them the way wherein they must walk, and the work that they must do.

20. und stelle ihnen Rechte und Gesetze, daß du sie lehrst den Weg, darin sie wandeln, und die Werke, die sie tun sollen.

20. Y enséñales las ordenanzas y las leyes, y muéstrales el camino por donde anden, y lo que han de hacer.

20 научай их уставам и законам Божиим , указывай им путь Его , по которому они должны идти, и дела, которые они должны делать;

21. Mutta valitse koko kansasta kelvollisia ja Jumalaa pelkääväisiä, luotettavia ja väärää voittoa vihaavia miehiä, ja aseta ne heille tuhannen, sadan, viidenkymmenen ja kymmenen päämiehiksi.

21. Niin etsi sinä kaiken kansan seasta vaat miehet, Jumalaa pelkääväiset, totuuden miehet, ne jotka ahneutta vihaavat: ja aseta ne heille päämiehiksi, tuhanten päälle, sadan päälle, viidenkymmenen päälle, ja kymmenen päälle,

21. Mutta edzi sinulles caiken Canssan seast wagat miehet Jumalata pelkäwäiset totiset ja jotca ahneutta wihawat ja aseta ne heille päämiehixi monicahdat tuhannen päälle monicahdat sadan päälle monicahdat wijdenkymmenen päälle ja monicahdat kymmenen päälle.

21 Moreover you will provide out of all the people able men, such as fear God, men of truth, hating unjust gain and place such over them, to be rulers of thousands, rulers of hundreds, rulers of fifties and rulers of tens,

21. Moreover thou shalt provide out of all the people able men, such as fear God, men of truth, hating covetousness; and place such over them, to be rulers of thousands, and rulers of hundreds, rulers of fifties, and rulers of tens:

21. Siehe dich aber um unter allem Volk nach redlichen Leuten, die Gott fürchten, wahrhaftig und dem Geiz feind sind; die setze über sie, etliche über tausend, über hundert, über fünfzig und über zehn,

21. Y tú proveerás de todo el pueblo varones de virtud, temerosos de Dios, varones de verdad, que aborrezcan la avaricia; y pondrás sobre ellos príncipes sobre mil, sobre ciento, sobre cincuenta, y sobre diez:

21 ты же усмотри из всего народа людей способных, боящихся Бога, людей правдивых, ненавидящих корысть, и поставь их над ним тысяченачальниками, стоначальниками, пятидесятиначальниками и десятиначальниками;

22. Nämä tuomitkoot kansaa joka aika. Kaikki suuret asiat he saattakoot sinun tietoosi, mutta kaikki vähäiset asiat ratkaiskoot itse. Huojenna näin jotakin itseltäsi, ja kantakoot he kuormaa sinun kanssasi.

22. Että ne aina kansalle oikeuden tekisivät: mutta kuin joku raskas asia tulee, että he sen tuovat sinun eteesi mutta kaikki pienet asiat he itse ratkaiskaan: niin huojenna jotakin itseltäs, ja he kantavat kuormaa sinun kanssas.

22. Että ne aina Canssalle oikeuden tekisit. Mutta cosca jocu rascas asia tule että he sen tuowat sinun etees mutta caicki pienet asiat he idze ratcaiscan: ja nijn se sinulle on huokiambi ja he candawat cuorma sinun cansas.

22 and let them judge the people at all seasons. And it will be, that every great matter they will bring to you, but every small matter they will judge themselves. So it will be easier for yourself and they will bear the burden with you.

22. And let them judge the people at all seasons: and it shall be, that every great matter they shall bring unto thee, but every small matter they shall judge: so shall it be easier for thyself, and they shall bear the burden with thee.

22. daß sie das Volk allezeit richten; wo aber eine große Sache ist, daß sie dieselbe an dich bringen, und sie alle geringen Sachen richten. So wird dir's leichter werden, und sie werden mit dir tragen.

22. Los cuales juzgarán al pueblo en todo tiempo: y será, que todo negocio grave te traerán a tí, y todo negocio pequeño juzgarán ellos; y alivia la carga de sobre tí, y llevarla han contigo.

22 пусть они судят народ во всякое время и о всяком важном деле доносят тебе, а все малые дела судят сами: и будет тебе легче,и они понесут с тобою бремя ;

23. Jos näin teet ja Jumala itse sinua näin käskee, niin sinä jaksat sen kestää; ja kaikki tämä kansa saa mennä rauhassa kotiinsa.

23. Jos sinä sen teet, ja Jumala sen sinulle käskee, niin sinä taidat voimassa pysyä, niin myös kaikki tämä kansa saa mennä kotiansa rauhassa.

23. Jos sinä sen teet nijns taidat Jumalan käskyn toimitta ja caicki Canssa mene cotians rauhas.

23 If you will do this thing and God command you so, then you will be able to endure and all this people also will go to their place in peace.

23. If thou shalt do this thing, and God command thee so, then thou shalt be able to endure, and all this people shall also go to their place in peace.

23. Wirst du das tun, so kannst du ausrichten, was Gott dir gebietet, und all dies Volk kann mit Frieden an seinen Ort kommen.

23. Si esto hicieres, y lo que Dios te mandare, tu podrás estar, y todo este pueblo también se irá en paz a su lugar.

23 если ты сделаешь это, и Бог повелит тебе, то ты можешь устоять, и весь народ сей будет отходить в свое место с миром.

24. Ja Mooses noudatti appensa puhetta ja teki kaiken, mitä tämä oli sanonut.

24. Ja Moses kuuli appensa äänen, ja teki kaikki mitä hän sanoi.

24. Moses cuuli appens änen ja teki caicki cuin hän sanoi hänelle.

24 So Moses listened to the voice of his father-in-law and did all that he had said.

24. So Moses hearkened to the voice of his father in law, and did all that he had said.

24. Mose gehorchte seines Schwiegervaters Wort und tat alles, was er sagte,

24. Entónces Moisés oyó la voz de su suegro, e hizo todo lo que él dijo.

24 И послушал Моисей слов тестя своего и сделал все, что он говорил;

25. Mooses valitsi kelvollisia miehiä koko Israelista ja asetti heidät kansan johtoon, tuhannen, sadan, viidenkymmenen ja kymmenen päämiehiksi.

25. Ja valitsi vaat miehet kaikesta Israelista, ja asetti heidät kansan päämiehiksi, tuhanten päälle, sadan päälle, viidenkymmenen päälle, ja kymmenen päälle,

25. Ja walidzi wagat miehet caikest Israelist ja asetti heidän Canssan päämiehixi monicahdat tuhannen päälle monicahdat sadan päälle monicahdat wijdenkymmenen päälle ja monicahdat kymmenen päälle.

25 And Moses chose able men out of all Israel and made them heads over the people, rulers of thousands, rulers of hundreds, rulers of fifties and rulers of tens,

25. And Moses chose able men out of all Israel, and made them heads over the people, rulers of thousands, rulers of hundreds, rulers of fifties, and rulers of tens.

25. und erwählte redliche Leute aus ganz Israel und machte sie zu Häuptern über das Volk, etliche über tausend, über hundert, über fünfzig und über zehn,

25. Y escogió Moisés varones de virtud de todo Israel, y púsolos por cabezas sobre el pueblo, príncipes sobre mil, sobre ciento, sobre cincuenta, y sobre diez;

25 и выбрал Моисей из всего Израиля способных людей и поставил ихначальниками народа, тысяченачальниками, стоначальниками, пятидесятиначальниками идесятиначальниками.

26. Nämä tuomitsivat kansaa joka aika. Vaikeat asiat he lykkäsivät Moosekselle, mutta vähäiset asiat he ratkaisivat itse.

26. Jotka tekivät kansalle oikeuden joka aika. Mutta jotka raskaat asiat olivat, lykkäsivät he Moseksen alle; vaan kaikki pienet asiat he itse ratkasivat.

26. Että heidän aina piti Cansan asiat ratcaiseman. Mutta jotca rascat asiat olit lyckäisit he Mosexen ala waan caicki pienet asiat he idze ratcaisit.

26 and they judged the people at all seasons. The hard cases they brought to Moses, but every small matter they judged themselves.

26. And they judged the people at all seasons: the hard causes they brought unto Moses, but every small matter they judged themselves.

26. daß sie das Volk allezeit richteten; was aber schwere Sachen wären, zu Mose brächten, und die kleinen Sachen selber richteten.

26. Los cuales juzgaban al pueblo en todo tiempo: el negocio arduo traíanlo a Moisés, y todo negocio pequeño juzgaban ellos.

26 и судили они народ во всякое время; о делах важных доносили Моисею, а все малые дела судили сами.

27. Sitten Mooses saattoi appensa matkaan, ja tämä meni omaan maahansa.

27. Niin Moses antoi appensa mennä ja hän meni omalle maallensa.

27. Ja nijn Moses andoi appens mennä cotia omalle maallens.

27 And Moses let his father-in-law depart and he went his way into his own land.

27. And Moses let his father in law depart; and he went his way into his own land.

27. Also ließ Mose seinen Schwiegervater in sein Land ziehen.

27. Y despidió Moisés a su suegro, y fuése a su tierra.

27 И отпустил Моисей тестя своего, и он пошел в землю свою.