2 luku

Jeesus syntyy Beetlehemissä 1 – 7, ja enkeli ilmoittaa sen paimenille 8 – 12 Taivaallinen sotajoukko ylistää Jumalaa 13, 14, jonka jälkeen paimenet käyvät Jeesus – lasta katsomassa 15 – 20 Jeesus ympärileikataan 21 ja tuodaan pyhäkköön 22 – 24, jossa hänestä, Jumalaa kiittäen, puhuvat Simeon 25 – 35 ja Hanna 36 – 38 Jeesus kasvaa Nasaretissa 39, 40 ja käy kaksitoistavuotiaana pyhäkössä 41 – 52.

1 Ja tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky, että kaikki maailma oli verolle pantava.

1 Tapahtui niinä päivinä, että keisari Augustukselta kävi käsky koko maailman verollepanosta.

1. Mutta niinä päivinä tapahtui, että käsky kävi ulos keisrilta Augustukselta, että kaikki maailma piti verolliseksi laskettaman.

1. NIinä päiwinä käwi yxi käsky Keisarilda Augustuxelda että caicki mailma piti werollisexi laskettaman.

1. Se tapactui sijs nijnä Peiuine/ Ette Yxi Käsky wloskeui Keisarild Augustuselda/ ette caiki Mailma piti * Werolisexi laskettaman. (Ja tapahtui siis niinä päiwinä/ Että yksi käsky uloskäwi keisarilta Augustukselta/ että kaikki maailma piti werolliseksi laskettaman.)

2 Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana.

2 Tämä ensimmäinen verollepano tapahtui Kyreniuksen ollessa Syyrian maaherrana.

2. Ja tämä veron-laskemus oli ensimmäinen, joka tapahtui silloin, kun Kyrenius oli maaherra Syriassa.

2. Ja tämä weron laskemus oli ensimäinen joca tapahtui silloin cosca Kyrenius oli Maanherra Syrias.

2. Ja teme weron Laskema oli ensimeine'/ ia silloin tapactui coska Kyrenius oli Waldamies Ylitze Syrian maan. (Ja tämä weronlaskema oli ensimmäinen/ ja silloin tapahtui koska Kyrenius oli waltamies ylitse Syrian maan.)

3 Ja kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa.

3 Niin kaikki menivät verolle pantaviksi, kukin omaan kaupunkiinsa.

3. Ja kukin meni kaupunkiinsa antamaan itsiänsä arvattaa.

3. Ja cukin meni Caupungihins andaman idziäns arwatta.

3. Ja menit itzecukin Caupungihins andaman heidens arwatta. (Ja menit itsekukin kaupunkihinsa antaman heidäns arwattaa.)

4 Niin Joosefkin lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista, ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, jonka nimi on Beetlehem, hän kun oli Daavidin huonetta ja sukua,

4 Myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ylös Juudeaan, Daavidin kaupunkiin, joka oli nimeltään Beetlehem — koska hän oli Daavidin huonetta — ja sukua —

4. Niin myös Joseph Galileasta, Natsaretin kaupungista, meni ylös Juudeaan, Davidin kaupunkiin, joka kutsutaan Betlehem, (sillä hän oli Davidin huoneesta ja suvusta)

4. Nijn myös Joseph Galileast Nazarethin Caupungist ylösmeni Judean Dawidin Caupungijn joca cudzutan Bethlehem: Sillä hän oli Dawidin huonest ja sugust andaman idzens arwatta

4. Nin mös Joseph Galileast Nazaretin Caupu'gist ylesmeni Judeaa' Dauidin Caupu'gin ioca cutzuta' Bethlehem/ Sille ette hen oli Dauidin Honest ia perehest/ ette hene' piteis mös itzens aruauttaman (Niin myös Joseph Galileasta Nazarethin kaupungista ylös meni Judeaan Dawidin kaupungin joka kutsutaan Bethlemem/ Sillä että hän oli Dawidin huoneesta ja perheestä/ että hänen pitäisi myös itsensä arwattaman.)

5 verolle pantavaksi Marian, kihlattunsa, kanssa, joka oli raskaana.

5 verolle pantavaksi Marian, kihlatun vaimonsa kanssa, joka oli raskaana.

5. Antamaan itsiänsä arvattaa, Marian, kihlatun emäntänsä kanssa, joka raskas oli.

5. Marian hänen kihlatun emändäns cansa joca rascas oli.

5. Maria' hene' kihlatun Eme'dens ca'sa ioca oli rascas. (Marian hänen kihlatun emäntänsä kanssa joka oli raskas.)

6 Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli.

6 Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että hänen synnyttämisensä aika tuli,

6. Niin tapahtui heidän siellä ollessaan , että hänen synnyttämisensä päivät tulivat täytetyksi,

6. Nijn tapahtui heidän siellä ollesans että synnyttämisen päiwät tulit täytetyxi.

6. Nin tapactui heide' sielle ollesans/ ette synnyttemise' peiuet tulit teutetyxi. (Niin tapahtui heidän siellä ollessansa/ että synnyttämisen päiwät tulit täytetyksi.)

7 Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa.

7 ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi Hänet ja pani seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa.

7. Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloitsi hänen ja pani seimeen, ettei heillä ollut siaa majassa.

7. Ja hän synnytti Pojan hänen esicoisens ja capaloidzi hänen ja pani seimeen ettei heille ollut sia majas.

7. Ja hen synnytti Poian henen Esikoisens/ ia kiäri henen capalohin/ ia laski henen Seimen/ sille ettei ollut heille sija maiasa. (Ja hän synnytti pojan hänen esikoisensa/ ja kääri hänen kapaloihin/ ja laski hänen seimeen/ sillä ettei ollut heille sijaa majassa.)

8 Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa.

8 Sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa.

8. Ja paimenet valvoivat siinä paikkakunnassa ja vartioitsivat yöllä laumaansa.

8. Ja paimenet walwoit sijnä paickacunnas pellolla heidän laumans ja wartioidzit yöllä heidän carjans.

8. Ja Paimenet olit samas Paicakunnas walwadhen Pellola laumans Ylitze/ iotca wartioitzit öölle heiden Carians. (Ja paimenet olit samassa paikkakunnassa walwoen pellolla laumansa ylitse/ joka wartioitsit yöllä heidän karjaansa.)

9 Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti.

9 Ja katso, Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he pelästyivät suuresti.

9. Ja katso, Herran enkeli seisoi heidän tykönänsä ja Herran kirkkaus ympäri valaitsi heitä, ja he suuresti peljästyivät.

9. Ja cadzo HERran Engeli seisoi heidän tykönäns ja HERran kirckaus walais heitä että he suurest peljästyit.

9. Ja catzo/ HERRAN Engeli seisoi heiden tykenens/ ia HERRAN kircaus heite ymberinswalghisti/ ia he peliestyit swrella pelgolla. (Ja katso/ HERRAN enkeli seisoi heidän tykönänsä/ ja HERRAN kirkkaus heitä ympärins walkisti/ ja he peljästyit suurella pelolla.)

10 Mutta enkeli sanoi heille: "Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle:

10 Mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää pelätkö, sillä katso, julistan teille hyvän sanoman, suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle;

10. Ja enkeli sanoi heille: älkäät peljätkö! sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle:

10. Ja Engeli sanoi heille: älkät peljätkö: sillä cadzo minä ilmoitan teille suuren ilon joca tulewa on caikelle Canssalle:

10. Ja sanoi heille Engeli/ Elkette te pelietkö/ Sille catzo mine ilmotan teile swren ilon/ ioca tuleua on caikelle Canssalle (Ja sanoi heille enkeli/ Älkäätte te peljätkö/ Sillä katso minä ilmoitan teille suuren ilon/ joka tulewa on kaikelle kansalle.)

11 teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa.

11 teille on tänä päivänä Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra.

11. Teille on tänäpäivänä syntynyt vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Davidin kaupungissa.

11. Teille on tänäpän syndynyt Wapahtaja HERra Christus Dawidin Caupungis.

11. Sille ette teille ombi tenepene syndynyt Wapactaija/ ioca ombi HERRA Christus Dauidin Caupungis. (Sillä että teille ompi tänäpänä syntynyt wapahtaja/ joka ompi HERRA Kristus Dawidin kaupungissa.)

12 Ja tämä on teille merkkinä: te löydätte lapsen kapaloituna ja seimessä makaamassa."

12 Ja tämä on teille merkkinä: te tapaatte pienokaisen kapaloituna [ja] seimessä makaamassa.”

12. Ja tämä on teille merkiksi: te löydätte lapsen kapaloituna makaavan seimessä.

12. Ja tämä on teille merkixi: te löydätte lapsen capaloittuna seimes.

12. Ja teme on teille mercki. Te leudhet Lapsen Capalohin kiärityn/ panduna seimeen. (Ja tämä on teille merkki. Te löydät lapsen kapaloihin käärityn/ pantuna seimeen.)

13 Ja yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat:

13 Yhtäkkiä oli enkelin kanssa suuri joukko taivaallista sotaväkeä, ja he ylistivät Jumalaa ja sanoivat.

13. Ja kohta oli enkelin kanssa suuri taivaalisen sotaväen joukko, jotka kiittivät Jumalaa ja sanoivat:

13. Ja Engelin cansa oli suuri taiwalisen sotawäen joucko jotca kijtit Jumalata ja sanoit:

13. Ja cocta oli Engelin cansa swri Taiualisen sotawägen ioucko/ iotca kijtit Jumalata ia sanoit/ (Ja kohta oli enkelin kanssa suuri taiwaallisen sotawäen joukko/ joka kiitit Jumalata ja sanoit/)

14 Kunnia Jumalalle korkeuksissa, ja maassa rauha ihmisten kesken, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto!

14 ”Kunnia Jumalalle korkeuksissa ja maassa rauha, ihmisille Jumalan mielisuosio.”

14. Kunnia olkoon Jumalalle korkeudessa, ja maassa rauha, ja ihmisille hyvä tahto!

14. Cunnia olcon Jumalalle corkiudes ja maasa rauha ja ihmisille hywä tahto.

14. Cunnia olcon Jumala' corkiuxijs Ja maasa Rauha/ Ja inhimisis hyue Tacto. (Kunnia olkoon Jumalan korkeuksissa ja maassa rauha/ Ja ihmisissä hywä tahto.)

15 Ja kun enkelit olivat menneet paimenten luota taivaaseen, niin nämä puhuivat toisillensa: "Menkäämme nyt Beetlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut ja minkä Herra meille ilmoitti".

15 Ja tapahtui, että kun enkelit olivat menneet paimenten luota taivaaseen, niin paimenet puhuivat toisilleen: ”Menkäämme toki Beetlehemiin katsomaan sitä, mikä on tapahtunut, minkä Herra meille ilmoitti.”

15. Ja tapahtui, että enkelit menivät heidän tyköänsä taivaaseen, niin ne paimenet puhuivat keskenänsä: käykäämme Betlehemiin ja katsokaamme sitä mikä tapahtunut on, jonka Herra meille ilmoitti.

15. JA tapahtui että Engelit menit heidän tyköns Taiwasen nijn paimenet puhuit keskenäns: käykämme Bethlehemijn ja cadzocam sitä cuin tapahtunut on jonga HERra meille ilmoitti.

15. Ja se tapactui/ ette Engelit heiste poislexit Taiuasen/ Nin puhuit ne Paimenet keskenens/ Kieukemme haman Bethleheman/ ia catzokam site asia ioca tapactui/ ionga Herra ilmoitti meille. (Ja se tapahtui/ että enkelit heistä poisläksit taiwaaseen/ Niin puhuit ne paimenet keskenänsä/ Käykäämme hamaan Bethlehemiin/ ja katsokaamme sitä asiaa joka tapahtui/ jonka Herra ilmoitti meille.)

16 Ja he menivät kiiruhtaen ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä.

16 Niin he menivät kiirehtien ja tapasivat sekä Marian että Joosefin ja pienoisen seimessä makaavana.

16. Ja he tulivat kiiruhtain, ja löysivät Marian ja Josephin, niin myös lapsen, joka makasi seimessä.

16. Ja he tulit kijruhtain ja löysit Marian ja Josephin nijn myös lapsen joca macais seimes.

16. Ja he tulit kijruchtadhen/ ia Leudhit Marian. Ja Joseph/ ynne lapsen cansa ioca macas seimes. (Ja he tulit kiiruhtaen/ ja löysit Marian. Ja Joseph/ ynnä lapsen kanssa joka makasi seimessä.)

17 Ja kun he tämän olivat nähneet, ilmoittivat he sen sanan, joka oli puhuttu heille tästä lapsesta.

17 Nähtyään tämän he levittivät tietoa sanomasta, joka oli puhuttu heille tästä pienokaisesta.

17. Kuin he tämän nähneet olivat, julistivat he sen sanoman, joka heille tästä lapsesta sanottu oli,

17. Cosca he tämän nähnet olit julistit he sen sanoman cuin heille tästä lapsesta sanottu oli.

17. Coska he sijs sen nähnyet olit/ iulghistit he sen Sanoman/ ioca heille sanottu oli teste Lapsesta. (Koska he siis sen nähneet olit/ julkistit he sen sanoman/ joka heille sanottu oli tästä lapsesta.)

18 Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet heille puhuivat.

18 Kaikki jotka kuulivat, ihmettelivät sitä, mitä paimenet heille puhuivat.

18. Ja kaikki, jotka sen kuulivat, ihmettelivät niitä, mitä heille paimenilta sanottu oli.

18. Ja caicki jotca sen cuulit ihmettelit nijtä puheita cuin heille Paimenilda sanottu oli.

18. Ja caiki/ iotca sen cwlit/ imechtelit nijte puheita quin heille sanottu oli Paimenilda. (Ja kaikki/ jotka sen kuulit/ ihmettelit niitä puheita kuin heille sanottu oli paimenilta.)

19 Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat ja tutkisteli niitä sydämessänsä.

19 Mutta Maria kätki kaikki nämä sanat tutkistellen niitä sydämessään.

19. Mutta Maria kätki kaikki nämät sanat, tutkistellen sydämessänsä,

19. Mutta Maria kätki caicki nämät sanat tutkistellen hänen sydämesäns.

19. Mutta Maria ketki caiki nämet sanat/ tutkistellen hene' sydhemesens (Mutta Maria kätki kaikki nämät sanat/ tutkiskellen hänen sydämessänsä.)

20 Ja paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta, minkä olivat kuulleet ja nähneet, sen mukaan kuin heille oli puhuttu.

20 Ja paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa kaikesta, mitä olivat kuulleet ja nähneet sen mukaan kuin heille oli puhuttu.

20. Ja paimenet palasivat, ylistäin ja kunnioittain Jumalaa kaikista, mitä he kuulleet ja nähneet olivat, niinkuin heille sanottu oli.

20. Ja paimenet palaisit ylistäin ja cunnioittain Jumalata caikista cuin he cuullet ja nähnet olit nijncuin heille sanottu oli.

20. ia Paimenet palasit/ ylisteijn ia cunniottaijn Jumalata/ caikista quin he cwlluet ia nähnyet olit/ ninquin heille sanottu oli. (Ja paimenet palasit/ ylistäin ja kunnioittain Jumalata/ kaikista kuin he kuulleet ja nähneet olit/ niinkuin heille sanottu oli.)

21 Kun sitten kahdeksan päivää oli kulunut ja lapsi oli ympärileikattava, annettiin hänelle nimi Jeesus, jonka enkeli oli hänelle antanut, ennenkuin hän sikisi äitinsä kohdussa.

21 Kun sitten kahdeksan päivää oli kulunut ja pienokainen oli ympärileikattava, niin Hänelle annettiin nimi Jeesus, jonka enkeli oli Hänelle antanut ennen Hänen sikiämistään kohdussa.

21. Ja kuin kahdeksan päivää kulunut oli, että lapsi piti ympärileikattaman, kutsuttiin hänen nimensä Jesus, joka niin oli enkeliltä kutsuttu jo ennen kuin hän sikisi äitinsä kohdussa.

21. JA sijttecuin cahdexan päiwä culunut oli että lapsi piti ymbärinsleicattaman cudzuttin hänen nimens JEsus joca nijn oli Engelildä jo ennen cudzuttu cuin hän sikis Äitins cohdusa.

21. Ja sijttequin Cahdexan peiue olit culunet/ ette Lapsi piteis ymberinsleicattaman/ cutzuttijn henen Nimens IesuS. ioca oli Engelilde io ennen cutzuttu/ quin hen cohdusa sikisi. (Ja sittenkuin kahdeksan päiwää olit kuluneet/ että lapsi pitäisi ympärinsleikattaman/ kutsuttiin hänen nimensä Jesus. joka oli enkeliltä jo ennen kutsuttu/ kuin hän kohdussa sikisi.)

22 Ja kun heidän puhdistuspäivänsä, Mooseksen lain mukaan, olivat täyttyneet, veivät he hänet ylös Jerusalemiin asettaaksensa hänet Herran eteen

22 Kun hänen* puhdistuspäivänsä Mooseksen lain mukaan olivat päättyneet, he veivät Hänet ylös Jerusalemiin asettaakseen Hänet Herran eteen

22. Ja kuin heidän puhdistuspäivänsä olivat täytetyt Moseksen lain jälkeen, veivät he hänet Jerusalemiin, asettaaksensa häntä Herran eteen,

22. JA sijtte cuin heidän puhdistus päiwäns olit täytetyt Mosexen Lain jälken weit he hänen Jerusalemijn seisattaxens händä HERran eteen.

22. Ja sijttequin heiden Puhdistus peiuet olit teutetydh Mosesen Lain ielken/ weidh he henen Jerusalemin/ ette he seisotaisit henen HERRAN eteen/ (Ja sittenkuin heidän puhdistuspäiwät olit täytetyt Moseksen lain jälkeen/ weit he hänen Jerusalemiin/ että he seisottaisit hänen HERRAN eteen/)

23 — niinkuin on kirjoitettuna Herran laissa: "Jokainen miehenpuoli, joka avaa äidinkohdun, luettakoon Herralle pyhitetyksi" —

23 — niin kuin on kirjoitettu Herran laissa: "Jokainen miehenpuoli, joka avaa äidin kohdun, kutsuttakoon Herralle pyhitetyksi” —

23. (Niinkuin kirjoitettu on Herran laissa: kaikki miehenpuoli, joka ensin avaa äitinsä kohdun, pitää kutsuttaman Herralle pyhäksi,)

23. Nijncuin kirjoitettu on HERran Lais: caicki miehen puoli joca ensin awa äitins cohdun pitä cudzuttaman HERralle pyhäxi.

23. ninquin Kirioitettu on HERRAN Lais/ Caiki miehenpoli/ ioca ensin auapi Eitins cohdhun/ pite cutzuttama' HERRALLE pyhexi. (niinkuin kirjoitettu on HERRAN laissa/ Kaikki miehenpuoli/ joka ensin awaapi äitinsä kohdun/ pitää kutsuttaman HERRALLE pyhäksi.)

24 ja uhrataksensa, niinkuin Herran laissa on säädetty, parin metsäkyyhkysiä tai kaksi kyyhkysenpoikaa.

24 ja uhratakseen, niin kuin Herran laissa on sanottu, parin metsäkyyhkysiä tai kaksi kyyhkysenpoikaa.

24. Ja uhrataksensa, niinkuin sanottu on Herran laissa, pari mettistä eli kaksi kyhkyläisen poikaa.

24. Ja uhraman nijncuin sanottu on HERran Lais: pari Mettisiä eli caxi Kyhkyläisen poica.

24. Ja ette heiden pideis andaman wffrin sen ielken quin sanottu ombi HERRAN lais/ pari mettisi eli caxi Kyhckylesen poica. (Ja että heidän pitäisi antaman uhrin sen jälkeen kuin sanottu ompi HERRAN laissa/ pari mettistä eli kaksi kyyhkysen poikaa.)

25 Ja katso, Jerusalemissa oli mies, nimeltä Simeon; hän oli hurskas ja jumalinen mies, joka odotti Israelin lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen päällänsä.

25 Katso, Jerusalemissa oli mies nimeltä Simeon, ja tämä mies oli nuhteeton ja hurskas ja hän odotti Israelin lohdutusta. Hänen päällään oli Pyhä Henki.

25. Ja katso, mies oli Jerusalemissa, jonka nimi oli Simeon: tämä oli hurskas ja jumalinen mies, odottain Israelin lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänessä.

25. Ja cadzo yxi mies oli Jerusalemis jonga nimi oli Simeon: tämä oli hurscas ja Jumalinen mies odottain Israelin lohdutusta: ja Pyhä Hengi oli hänes.

25. Ja catzo/ Yxi Mies oli Jerusalemis/ ionga nimi oli Simeon/ Ja teme mies oli Hurskas ia Jumalalinen odhottadhen Israelin lohdutosta. Ja Pyhe Hengi oli henes. (Ja katso/ Yksi mies oli Jerusalemissa/ jonka nimi on Simeon/ Ja tämä mies oli hurskas ja jumalinen odottaen Israelin lohdutusta. Ja Pyhä Henki oli hänessä.)

26 Ja Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei hän ollut näkevä kuolemaa, ennenkuin oli nähnyt Herran Voidellun.

26 Ja hänelle Pyhä Henki oli ilmoittanut, ettei hän näe kuolemaa ennen kuin näkisi Herran Kristuksen*.

26. Ja hänelle oli sanottu Pyhältä Hengeltä, ettei hänen pitänyt ennen kuolemaa näkemän, kuin hän näkis Herran Kristuksen.

26. Ja hänelle oli wastaus annettu Pyhäldä Hengeldä ettei hänen pitänyt ennen cuoleman cuin hän näkis HERran Christuxen.

26. Ja henelle oli wastaus annettu Pyhelde Hengelde/ ettei henen pitenyt colemata näkemen/ ennen quin hen näkis HERRa' Christusen. (Ja hänellä oli wastaus annettu Pyhältä Hengeltä/ ettei hänen pitänyt kuolemaa näkemän/ ennen kuin hän näkis HERRAN Kristuksen.)

27 Ja hän tuli Hengen vaikutuksesta pyhäkköön. Ja kun vanhemmat toivat Jeesus-lasta sisälle tehdäkseen hänelle, niinkuin tapa oli lain mukaan,

27 Hän tuli *Hengen johtamana* pyhäkköön. Vanhempien kantaessa Jeesus-pienokaista sisälle tehdäkseen Hänelle lain mukaisella tavalla,

27. Ja hän tuli Hengen kautta templiin. Ja kuin vanhemmat toivat lapsen Jesuksen sisälle, tehdäksensä hänen edestänsä lain tavan jälkeen,

27. Ja hän tuli Hengen cautta Templijn.

27. Ja hen tuli hengen cautta Templijn. (Ja hän tuli hengen kautta templiin.)

28 otti hänkin hänet syliinsä ja kiitti Jumalaa ja sanoi:

28 hänkin otti Hänet syliinsä, kiitti Jumalaa ja sanoi:

28. Niin hän otti hänen syliinsä, ja kiitti Jumalaa ja sanoi:

28. Ja cuin wanhemmat lapsen Jesuxen toit Templijn tehdäxens hänen edestäns Lain tawan jälken: otti hän hänen sylijns kijtti Jumalata ja sanoi:

28. Ja quin ne Wanhemat Piltin Iesusen Templin siselletoid/ ette heiden piti tekemen henen edestens Lain tauan ielken/ nin se otti mös henen sylijns/ ia kijtti Jumalata ia sanoi. (Ja kuin ne wanhemmat piltin Jesuksen templiin sisälletoit/ että heidän piti tekemään hänen edestänsä lain tawan jälkeen/ niin se otti myös hänen syliinsä/ ja kiitti Jumalata ja sanoi.)

29 Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään, sanasi mukaan;

29 ”Herra, nyt lasket palvelijasi rauhassa menemään sanasi mukaan,

29. Nyt sinä, Herra, lasket palvelias rauhaan menemään, sanas jälkeen;

29. LAske nyt HERra palwelias rauhaan menemän sanas jälken.

29. Laske nyt HERRA sinun Paluelias * Rauhan menemen/ sinun sanas ielken. (Laske nyt HERRA sinun palwelijasi rauhaan menemään/ sinun sanasi jälkeen.)

30 sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi,

30 sillä silmäni ovat nähneet autuutesi,

30. Sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutes,

30. Sillä minun silmäni owat nähnet sinun autuudes.

30. Sille minun Silmeni ouat nähnet sinun Terueydhes. (Sillä minun silmäni owat nähneet sinun terweytesi.)

31 jonka sinä olet valmistanut kaikkien kansojen nähdä,

31 jonka olet valmistanut kaikkien kansojen silmäin edessä —

31. Jonka sinä valmistit kaikkein kansain eteen,

31. Jonga sinä caikille Canssoille walmistit.

31. Jonga sine walmistit caikein Canssain caswon ethen. (Jonka sinä walmistit kaikkein kansani kaswon eteen.)

32 valkeudeksi, joka on ilmestyvä pakanoille, ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille."

32 valon, joka on ilmestykseksi pakanoille ja kirkkaudeksi kansallesi Israelille."

32. Valkeudeksi valistamaan pakanoita ja sinun kansas Israelin kunniaksi.

32. Walkeudexi walistaman pacanoita ja sinun Canssas Israelin cunniaxi.

32. Yhdexi walkeuxi walghistaman Pacanita/ Ja sinun Canssas Israelin Cunniaxi. (Yhdeksi walkeudeksi walistamaan pakanoita/ Ja sinun kansas Israelin kunniaksi.)

33 Ja hänen isänsä ja äitinsä ihmettelivät sitä, mitä hänestä sanottiin.

33 Joosef ja Hänen* äitinsä ihmettelivät sitä, mitä Hänestä sanottiin.

33. Ja Joseph ja hänen äitinsä ihmettelivät niitä, joita hänestä sanottiin.

33. JA Joseph ja hänen Äitins ihmettelit nijtä cuin hänestä sanottin.

33. Ja henen Isens ia Eitins olit imechteleueiset nijste quin heneste sanottin. (Ja hänen isänsä ja äitinsä olit ihmettelewäiset niistä kuin hänestä sanottiin.)

34 Ja Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, hänen äidilleen: "Katso, tämä on pantu lankeemukseksi ja nousemukseksi monelle Israelissa ja merkiksi, jota vastaan sanotaan

34 Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, Hänen äidilleen: "Katso, tämä on pantu lankeemukseksi ja nousemukseksi monille Israelissa ja merkiksi, jota vastaan puhutaan

34. Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, hänen äidillensä: katso, tämä on pantu lankeemiseksi ja nousemiseksi monelle Israelissa, ja merkiksi, jota vastaan sanotaan:

34. Ja Simeon siunais heitä ja sanoi Marialle hänen Äitillens: Cadzo tämä on pandu langemisexi ja nousemisexi monelle Israelis ja merkixi jota wastan sanotan:

34. Ja Simeon hyuestisiugnasi heite/ ia sanoi Marialle henen Eitillens/ Catzo teme ombi pandu langemisexi/ ia Ylesnousemisexi monen Israelis/ ia sixi merckixi/ cuta wastan sanottan. (Ja Simeon hywästisiunasi heitä/ ja sanoi Marialle hänen äitillensä/ Katos tämä ompi pantu lankeemiseksi/ ja ylösnousemiseksi monen Israelissa/ ja siksi merkiksi/ kuta wastaan sanotaan.)

35 — ja myös sinun sielusi lävitse on miekka käyvä — että monen sydämen ajatukset tulisivat ilmi".

35 — ja sinunkin sielusi läpi on miekka käyvä — jotta monien sydämen ajatukset tulisivat ilmi."

35. (Ja sinunkin sielus lävitse pitää miekan käymän:) että monen sydämen ajatukset ilmoitettaisiin.

35. Ja sinungin sielus läpidze pitä miecan myös käymän että monen sydämen ajatuxet ilmoitettaisin.

35. Ja sinungin mös sielus läpitze mieckan pite kieumen/ senpälle ette monen sydhenden aijatoxet pite ilmoitettaman. (Ja sinunkin myös sielusi läwitse miekan pitää käymän/ sen päälle että monen sydämen ajatukset pitää ilmoitettaman.)

36 Ja oli naisprofeetta, Hanna, Fanuelin tytär, Asserin sukukuntaa. Hän oli jo tullut iälliseksi. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta,

36 Oli naisprofeetta Hanna, Fanuelin tytär, Asserin sukukuntaa. Hän oli käynyt iäkkääksi elettyään neitsyydestään lähtien seitsemän vuotta miehensä kanssa

36. Ja Anna prophetissa, Phanuelin tytär, Asserin suvusta, se oli joutunut pitkälle ijälle ja elänyt miehensä kanssa seitsemän ajastaikaa neitsyestänsä,

36. Ja Hanna Prophetissa Phanuelin tytär Asserin sugusta oli joutunut pitkälle ijälle ja oli elänyt miehens cansa seidzemen ajastaica hänen Neidzydestäns.

36. Ja oli Anna Prophetissa Phanuelin Tyter Aserin sughusta teme oli ioutunudh pitkelle ijelle/ ia oli elenyt miehens cansa seitzemen wootha hene' Neitzydeste's/ (Ja oli Anna prophetissa Phanuelin tytär Asserin suwusta tämä oli joutunut pitkälle iälle/ ja oli elänyt miehensä kanssa seitsemän wuotta häne neitsyydestänsä/)

37 ja oli nyt leski, kahdeksankymmenen neljän vuoden ikäinen. Hän ei poistunut pyhäköstä, vaan palveli siellä Jumalaa paastoilla ja rukouksilla yötä ja päivää.

37 ja oli leski, (noin) kahdeksankymmenen neljän vuoden ikäinen. Hän ei poistunut pyhäköstä, vaan palveli Jumalaa paastoin ja rukouksin yötä päivää.

37. Ja oli leskenä lähes neljäyhdeksättäkymmentä ajastaikaa, ja ei lähtenyt templistä, palvelemasta Jumalaa paastoissa ja rukouksissa yötä ja päivää.

37. Ja oli leskenä lähes neljä yhdexättäkymmendä ajastaica ja ei lähtenyt Templist palwelemast Jumalata paastoisa ja rucouxisa yötä ja päiwä.

37. Ja oli Lesken lähes Cadexan kymende ia nelie vootta/ Ja ei poislechtenyt Templist paluelemast Jumala/ Paastoisa ia Rucouxisa ööte ia peiue. (Ja oli leskenä lähes kahdeksankymmentä ja neljä wuotta/ Ja ei pois lähtenyt templistä palwelemasta Jumalaa/ Paastoissa ja rukouksissa yötä ja päiwää.)

38 Ja juuri sillä hetkellä hän tuli siihen, ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta.

38 Juuri sillä hetkellä hän astui esiin, ylisti Jumalaa ja puhui Hänestä kaikille, jotka *Jerusalemissa odottivat* lunastusta.

38. Ja tämä tuli sillä hetkellä siihen ja kunnioitti myös Herraa, ja puhui hänestä kaikille, jotka lunastusta Jerusalemissa odottivat.

38. Ja tämä tuli myös sillä hetkellä sijhen ja cunnioidzi HERra ja puhui hänestä caikille cuin wapautta Jerusalemis odotit.

38. Ja mös teme sama sille hetkelle siehen tuli/ ia cu'nioitzi HERRA/ ia puhui heneste caikille/ iotca Wapadhutta Jerusalemis odhotit. (Ja myös tämä sama sillä hetkellä siihen tuli/ ja kunnioitsi HERRAA/ ja puhui hänestä kaikille/ jotka wapautta Jerusalemista odotit.)

39 Ja täytettyään kaiken, mikä Herran lain mukaan oli tehtävä, he palasivat Galileaan, kaupunkiinsa Nasaretiin.

39 Täytettyään kaiken Herran lain mukaan he palasivat Galileaan, kaupunkiinsa Nasaretiin.

39. Ja sittekuin he olivat kaikki tehneet Herran lain jälkeen, palasivat he Galileaan, kaupunkiinsa Natsaretiin.

39. Ja sijttecuin he olit caicki tehnet HERran Lain jälken palaisit he Galilean heidän Caupungins Nazaretijn.

39. Ja sijttequin he olit caiki teuttenyet HERRAn lain ielken/ palasit he Galileaan heiden Caupu'gijns Nazarettin. (Ja sitten kuin he olit kaikki täyttänyt HERRAN lain jälkeen/ palasit he Galileaan heidän kaupunkiinsa Nazaretiin.)

40 Ja lapsi kasvoi ja vahvistui ja täyttyi viisaudella, ja Jumalan armo oli hänen päällänsä.

40 Ja pienokainen kasvoi ja vahvistui (hengessä), ollen täynnä viisautta, ja Jumalan armo oli Hänen päällään.

40. Mutta lapsi kasvoi ja vahvistui hengessä, ja täytettiin viisaudella, ja Jumalan armo oli hänen kanssansa.

40. Mutta lapsi caswoi ja wahwistui Henges ja täytettin wijsaudella ja Jumalan armo oli hänen cansans.

40. Mutta Pilti ylescaswoi ia wahwistui Henges/ ia teutettin wijsaudhella/ ia JUMALAN armo oli henen cansans. (Mutta piltti ylös kaswoi ja wahwistui Hengessä/ ja täytettiin wiisaudella/ ja JUMALAN armo oli hänen kanssansa.)

41 Ja hänen vanhempansa matkustivat joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlille.

41 Hänen vanhempansa vaelsivat vuosittain Jerusalemiin pääsiäisjuhlille.

41. Ja hänen vanhempansa vaelsivat joka vuosi pääsiäisjuhlille Jerusalemiin.

41. JA hänen wanhemmans waelsit joca wuosi Pääsiäis juhlalle Jerusalemijn:

41. Ja henen Wanhemans waelsit ioca wosi päsieis iuhlalle Jerusalemin/ (Ja hänen wanhempansa waelsit joka wuosi pääsiäisjuhlalle Jerusalemiin/)

42 Hänen ollessaan kaksitoistavuotias he niinikään vaelsivat ylös sinne juhlan tavan mukaan.

42 Hänen ollessaan kaksitoistavuotias he vaelsivat ylös (Jerusalemiin) juhlan tavan mukaan.

42. Ja kuin hän kahdentoistakymmenen ajastajan vanha oli, menivät he Jerusalemiin juhlapäivän tavan jälkeen.

42. Ja cuin hän jo caxitoistakymmendä ajastaica wanha oli menit he Jerusalemijn juhlapäiwän tawan jälken:

42. ia quin hen io oli caxitoistakymenen woothinen ylesmenit he Jerusalemin iuhla peiuen tauan ielken/ (ja kuin hän jo oli kaksitoistakymmenen wuotinen ylösmenit he Jerusalemiin juhlapäiwän tawan jälkeen/)

43 Ja kun ne päivät olivat kuluneet ja he lähtivät kotiin, jäi poikanen Jeesus Jerusalemiin, eivätkä hänen vanhempansa sitä huomanneet.

43 Heidän vietettyään päivät loppuun jäi Jeesus-poika Jerusalemiin heidän lähtiessään paluumatkalle, eivätkä *Joosef ja Hänen äitinsä* huomanneet sitä.

43. Ja kuin ne päivät olivat kuluneet, siinä kuin he palasivat, jäi poikainen Jesus Jerusalemiin: jota ei Joseph ja hänen äitinsä huomanneet,

43. Ja cuin ne päiwät olit culunet palaisit he cotians ja poicainen Jesus jäi Jerusalemijn jota ei hänen wanhemmans huomannet waan luulit hänen olewan seuras.

43. ia quin peiuet olit teutetyt/ palasit he cotians/ nin Pilti IesuS ieij Jerusalemin/ ia eike homanet henen wanhemans. Waan he lwlit henen oleuan seuras. (ja kuin päiwät olit täytetyt/ palasit he kotiansa/ ja piltti Jesus jäi Jerusalemiin/ ja eikä huomanneet hänen wanhempansa. Waan he luulit hänen olewan seurassa.)

44 He luulivat hänen olevan matkaseurueessa ja kulkivat päivänmatkan ja etsivät häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta;

44 Arvellen Hänen olevan matkaseurueessa he kulkivat päivänmatkan ja etsivät Häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta.

44. Vaan luulivat hänen olevan seurassa. Ja he kävivät yhden päivän matkan, ja etsivät häntä lankoin ja tuttavien seassa.

44. Ja he käwit yhden päiwäcunnan ja edzeit händä langoins ja tuttawains seas.

44. Ja edheskeuit yhden peiuekunnan/ ia etzit hende Langoins ia Tuttawains sekan. (Ja edeskäwit yhden päiwäkunnan/ ja etsit häntä lankojens ja tuttawains sekaan.)

45 mutta kun eivät löytäneet, palasivat he Jerusalemiin etsien häntä.

45 Kun eivät löytäneet (Häntä), he palasivat Jerusalemiin Häntä etsimään.

45. Ja kuin ei he häntä löytäneet, palasivat he Jerusalemiin, etsien häntä.

45. Ja cuin ei he händä löytänet palaisit he Jerusalemijn händä edzimän.

45. Ja quin ei he hende leuteneet/ palasit he Jerusalemin ia etzit hende. (Ja kuin ei he häntä löytäneet/ palasit he Jerusalemiin ja etsit häntä.)

46 Ja kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet pyhäköstä, jossa hän istui opettajain keskellä kuunnellen heitä ja kysellen heiltä.

46 Kolmen päivän kuluttua he löysivät Hänet pyhäköstä istumassa opettajain keskellä, ja Hän kuunteli heitä ja kyseli heiltä.

46. Ja tapahtui kolmen päivän perästä, että he löysivät hänen templissä istuvan opettajain keskellä, kuultelevan heitä ja kysyvän heiltä.

46. Ja tapahtui colmannen päiwän perästä että he löysit hänen istuwan Templis opettajain keskellä cuuldelewan heitä ja kysywän heille.

46. Ja se tapachtui/ colmanen peiuen peräst/ leudhit he henen Templis istuuan Opettaijadhen keskelle/ cwldeleuan heite/ ia kysyuen heille. (Ja se tapahtui/ kolmannen päiwän perästä/ löydit he hänen templissä istuwan opettajaiden keskellä/ kuuntelewan heitä/ ja kysywän heille.)

47 Ja kaikki, jotka häntä kuulivat, ihmettelivät hänen ymmärrystänsä ja vastauksiansa.

47 Kaikki Häntä kuuntelevat ihmettelivät Hänen ymmärrystään ja vastauksiaan.

47. Ja kaikki, jotka hänen kuulivat, hämmästyivät hänen ymmärrystänsä ja vastauksiansa.

47. Ja caicki jotca hänen cuulit hämmästyit hänen ymmärrystäns ja wastaustans.

47. Ja caiki iotca henen cwlit hemmestuit ylitze henen ymmerdhyxens ia wastauxens. (Ja kaikki jotka hänen kuulit hämmästyit ylitse hänen ymmärryksensä ja wastauksensa.)

48 Ja hänet nähdessään hänen vanhempansa hämmästyivät, ja hänen äitinsä sanoi hänelle: "Poikani, miksi meille näin teit? Katso, sinun isäsi ja minä olemme huolestuneina etsineet sinua."

48 Hänet nähdessään *Hänen vanhempansa* hämmästyivät ja Hänen äitinsä sanoi Hänelle: "Lapsi, miksi olet meille näin tehnyt? Katso, isäsi ja minä olemme huolestuneina etsineet sinua."

48. Ja kuin he hänen näkivät, niin he hämmästyivät, ja hänen äitinsä sanoi hänelle: Poikani, miksis meille näin teit? katso, sinun isäs ja minä olemme murehtien etsineet sinua.

48. Ja cuin he hänen näit nijn he ihmettelit ja hänen Äitins sanoi hänelle: Poican mixis meille näin teit? cadzo sinun Isäs ja minä olemma murehtien edzinet sinua.

48. Ja quin he henen neit ihmettelit he/ Ja sanoi henen Eitins henelle/ Poican/ Mixi sine meille neijn teit? Catzo/ sinun Ises ia mine olem murehtien etzinyet sinua. (Ja kuin he hänen näit ihmettelit he/ Ja sanoi hänen äitinsä hänelle/ Poikani/ Miksi sinä meille näin teit? Katso/ sinun isäsi ja minä olen murehtien etsineet sinua.)

49 Niin hän sanoi heille: "Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun pitää niissä oleman, mitkä minun Isäni ovat?"

49 Hän sanoi heille: "Mitä minua olette etsineet? Ettekö tienneet, että minun täytyy olla niissä, mitkä Isäni ovat?"

49. Ja hän sanoi heille: mitäs te minua etsitte? ettekö tienneet, että minun pitää niissä oleman, jotka minun Isäni ovat?

49. Ja hän sanoi heille: mitästä te minua idzitte? Ettäkö tiennet että minun pitä nijsä oleman jotca minun Isäni owat?

49. Ja hen sanoi heiden tyge's/ Mite se on ette te etzitte minua? Ettekö te tietenyet ette minun pite nijse oleman/ iotca minun Iseni ouat? (Ja hän sanoi heidän tykönsä/ Mitä se on että te etsitte minua? Ettekö te tietäneet että minun pitää niissä oleman/ jotka minun Isäni owat?)

50 Mutta he eivät ymmärtäneet sitä sanaa, jonka hän heille puhui.

50 Mutta he eivät ymmärtäneet sitä sanaa, jonka Hän heille puhui.

50. Ja ei he ymmärtäneet sitä sanaa, jonka hän heille sanoi.

50. Ja ei he ymmärtänet sitä sana cuin hän heille sanoi.

50. Ja eiuet he ymmertenyet site Sana ionga hen heille puhui. (Ja eiwät he ymmärtäneet sitä sanaa jonka hän heille puhui.)

51 Ja hän lähti heidän kanssansa ja tuli Nasaretiin ja oli heille alamainen. Ja hänen äitinsä kätki kaikki nämä sanat sydämeensä.

51 Niin Hän kulki alas heidän kanssansa ja tuli Nasaretiin ja oli heille alamainen. Ja Hänen äitinsä kätki kaikki nämä sanat sydämeensä.

51. Ja hän meni alas heidän kanssansa ja tuli Natsaretiin, ja oli heille alamainen. Ja hänen äitinsä kätki kaikki nämät sanat sydämeensä.

51. Ja hän meni alas heidän cansans ja tuli Nazarethijn ja oli heille alammainen. Mutta hänen äitins kätki caicki nämät sanat sydämehens.

51. Ja hen alasmeni heiden cansans/ ia tuli Nazarettin/ ia oli heille alamaine'. Mutta henen Eitins ketki caiki nämet sanat sydhemehens. (Ja hän alas meni heidän kanssansa/ ja tuli Nazaretiin/ ja oli heille alamainen. Mutta hänen äitinsä kätki kaikki nämät sanat sydämehensä.)

52 Ja Jeesus varttui viisaudessa ja iässä ja armossa Jumalan ja ihmisten edessä.

52 Mutta Jeesus varttui viisaudessa ja kasvussa* ja armossa Jumalan ja ihmisten edessä.

52. Ja Jesus menestyi viisaudessa ja ijässä ja armossa Jumalan ja ihmisten edessä.

52. Ja Jesus menestyi wijsaudes ja ijäs ja armos Jumalan ja ihmisten edesä.

52. Ja IesuS menestui wisaudhes/ ia ijes/ ia Armos JUMALAN ia Inhimisten edes. (Ja Jesus menestyi wiisaudessa/ ja ijässä/ ja armossa JUMALAN ja ihmisten edessä.)