28 luku

Kuuliaisuuden siunaus, tottelemattomuuden kirous.

1. Jos kuulet Herran, sinun Jumalasi, ääntä ja pidät tarkoin kaikki hänen käskynsä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, niin Herra, sinun Jumalasi, asettaa sinut korkeammaksi kaikkia kansoja maan päällä.

1. Ja jos sinä olet Herran sinun Jumalas äänelle ahkerasti kuuliainen, ettäs pidät ja teet kaikki hänen käskynsä, jotka minä tänäpänä sinulle käsken, niin Herra sinun Jumalas tekee sinun korkiammaksi kaikkia kansoja maan päällä.

1. JA jos sinä olet sinun HERras Jumalas änelle cuuliainen ettäs pidät ja teet caicki hänen käskyns jotca minä tänäpänä sinulle käsken nijn HERra sinun Jumalas teke sinun corkiammaxi caicke Canssa maan päällä.

1. JA ios sine olet sinun HERRAS Jumalas änen cwliainen/ ettes pidhet ia teet caiki henen Keskyns/ iotca mine tenepene sinullen kesken/ Nin pite sinun HERRAS Jumalas sinun corkeimaxi ylitze caiken Canssan Maan päle. (Ja jos sinä olet sinun HERRASI Jumalasi ääneen kuuliainen/ ettäs pidät ja teet kaikki hänen käskynsä/ jotka minä tänäpänä sinulle käsken/ Niin pitää sinun HERRASI Jumalasi sinun korkeimmaksi ylitse kaiken kansan maan päälle.)

2. Ja kaikki nämä siunaukset tulevat sinun osaksesi ja saavuttavat sinut, jos kuulet Herran, sinun Jumalasi, ääntä.

2. Ja kaikki nämät siunaukset tulevat sinun päälles, saavuttavat sinun, ettäs Herran sinun Jumalas äänelle kuuliainen olit.

2. Ja caicki nämät siunauxet tulewat sinun päälles ja sattuwat sinuun ettäs HERran sinun Jumalas änelle cuuliainen olit.

2. Ja caiki nämet Siugnauxet pite sinun päles tuleman/ ia sinuhun sattuuat/ Senteden ettes olet sinun HERRAS Jumalas änen cwliainen ollut. (Ja kaikki nämät siunaukset pitää sinun päällesi tuleman/ ja sinuhun sattuwat/ Sentähden ettäs olet sinun HERRASI Jumalasi ääneen kuuliainen ollut.)

3. Siunattu olet sinä kaupungissa ja siunattu olet kedolla.

3. Siunattu olet sinä kaupungissa, siunattu pellolla.

3. Siunattu olet sinä Caupungis siunattu pellolla.

3. Siugnatun pite sinun oleman Caupungis/ Siugnatun Pellos/ (Siunatun pitää sinun oleman kaupungissa/ Siunatun pellossa/)

4. Siunattu on sinun kohtusi hedelmä ja maasi hedelmä ja sinun karjasi hedelmä, raavaittesi vasikat ja lampaittesi karitsat.

4. Siunattu on ruumiis hedelmä, ja maas hedelmä, ja karjas hedelmä, eläintes hedelmä, ja lammaslaumas hedelmät.

4. Siunattu on sinun ruumis hedelmä sinun maas hedelmä sinun carjas hedelmä sinun eläindes hedelmä ja sinun lammaslaumas hedelmät.

4. siugnatun pite sinun Rumijs hedhelmen oleman/ sinun Maas hedhelme/ ia ne sinun Carias hehelmet/ ia ne sinun Eleimes hedhelmet/ ia ne sinun Laumas Lambain hedhelmet. (siunatun pitää sinun ruumiisi hedelmän oleman/ sinun maasi hedelmän/ ja sinun karjasi hedelmät/ ja ne sinun eläimesi hedelmät/ ja sinun laumasi lampain hedelmät.)

5. Siunattu on sinun korisi ja sinun taikinakaukalosi.

5. Siunattu on koris ja tähtees.

5. Siunattu on sinun coris ja sinun tähtes.

5. Siugnatut pite sinun * Corghis oleman ia sinun techtees. (Siunatut pitää sinun korisi oleman ja sinun tähteesi.)

6. Siunattu olet tullessasi ja siunattu olet lähtiessäsi.

6. Siunattu olet sinä käydessäs sisälle, ja siunattu käydessäs ulos.

6. Siunattu olet sinä käydesäs sisälle ja käydesäs ulos.

6. Siugnatun pite sinun oleman sisälkieudheses ia siugnatun vloskieudheses. (Siunatun pitää sinun oleman sisälle käydessäsi ja siunatun ulos käydessäsi.)

7. Herra antaa sinun voittaa vihollisesi, jotka nousevat sinua vastaan; yhtä tietä he lähtevät sinua vastaan, mutta seitsemää tietä he sinua pakenevat.

7. Ja Herra langettaa vihollises sinun edessäs, jotka sinua vastaan nousevat; yhtä tietä he tulevat sinua vastaan, ja seitsemää tietä pitää heidän pakeneman sinun edestäs.

7. Ja HERra langetta sinun wiholises sinun edesäs jotca sinua wastan nousewat. Yhtä tietä he tulewat sinua wastan ja seidzemetä tietä myöden pitä heidän pakeneman sinun edesäs.

7. Ja HERRAN pite sinun Wiholises/ iotca sinua vastan ylesnouseuat/ sinun etes langeman/ ychte tiete möten he tuleuat sinun vastas/ ia seitzemen tiete möte pakeneman sinun edhestes. (Ja HERRAN pitää sinun wihollisesi/ jotka sinua wastaan ylösnousewat/ sinun eteesi lankeeman/ yhtä tietä myöten he tulewat sinun wastaasi/ ja seitsemän tietä myötä pakeneman sinun edestäsi.)

8. Herra käskee siunauksen seurata sinua jyväaitoissasi ja kaikessa, mihin ryhdyt; hän siunaa sinua siinä maassa, jonka Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.

8. Herra käskee siunauksen olla sinun kanssas sinun riihessäs ja kaikissa mitä sinä aiot, ja siunaa sinun siinä maassa, jonka Herra sinun Jumalas sinulle antaa.

8. HERra käske siunauxen olla sinun cansas sinun rijhesäs ja caikisa cuins aiwoit. Ja siuna sinun sijnä maasa jonga HERra sinun Jumalas sinulle anda.

8. HERRAN pite laskeman Siugnauxen/ ette Hen sinun cansas olis sinun Aitoisas ia caikissa quin sine etees otat/ Ja pite sinun Siugnaman sijnä Maasza/ ionga se HERRA sinun Jumalas sinulle andanut on. (HERRAN pitää laskeman siunauksen/ että Hän sinun kanssas olis sinun aitoissasi ja kaikissa kuin sinä eteesi otat/ Ja pitää sinun siunaaman siinä maassa/ jonka se HERRA sinun Jumalasi sinulle antanut on.)

9. Herra korottaa sinut hänelle pyhitetyksi kansaksi, niinkuin hän valalla vannoen on sinulle luvannut, jos sinä noudatat Herran, sinun Jumalasi, käskyjä ja vaellat hänen teitänsä.

9. Herra asettaa sinun itsellensä pyhäksi kansaksi, niinkuin hän vannoi sinulle, koskas pidät Herran sinun Jumalas käskyt ja hänen teissänsä vaellat,

9. HERra corgotta sinun idzellens pyhäxi Canssaxi nijncuin hän wannoi sinulle ettäs pidät HERran sinun Jumalas käskyt ja hänen teisäns waellat.

9. HERRAN pite sinun itzellens pyhexi Canssaxi yleskorghottaman/ ninquin Hen on sinulle wannonut/ Senteden ette sine pidhet sinun HERRAS Jumalas keskyt/ ia henen Teissens waellat/ (HERRAN pitää sinun itsellensä pyhäksi kansaksi ylöskorottaman/ niinkuin Hän on sinulle wannonut/ Sentähden että sinä pidät sinun HERRASI Jumalasi käskyt/ ja hänen töissänsä waellat/)

10. Ja kaikki kansat maan päällä näkevät, että Herra on ottanut sinut nimiinsä; ja he pelkäävät sinua.

10. Että kaikki kansat maan päällä näkevät sinun olevan Herran nimeen nimitetyn, ja pitää sinua pelkäämän.

10. Että caicki Canssat maan päällä näkewät olewan sinun HERran nimeen nimitetyn ja pitä sinua pelkämän.

10. Ette caiki Canssat Maan päle näkemen pite/ ette sine olet HERRAN Nimen ielkin nimitetty/ ia sinua pelkeuet. (Että kaikki kansat maan päällä näkemän pitää/ että sinä olet HERRAN nimen jälkeen nimitetty/ ja sinua pelkääwät.)

11. Ja Herra antaa sinulle ylen runsaasti hyvää, tekee sinun kohtusi hedelmän, karjasi hedelmän ja maasi hedelmän ylen runsaaksi siinä maassa, jonka Herra sinun isillesi vannotulla valalla on luvannut antaa sinulle.

11. Ja Herra lahjoittaa sinun runsaasti hyvyydellä, sekä kohtus hedelmällä, karjas hedelmällä, ja maas hedelmällä, siinä maassa, jonka Herra vannoi sinun isilles, sinulle antaaksensa,

11. Ja HERra lahjoitta sinun runsast hywydellä sekä cohdus hedelmällä carjas hedelmällä sijnä maasa jonga HERra wannoi sinun Isilles sinulle andaxens.

11. Ja HERRAN pite tekemen/ ette sinulla pite yldekylle oleman caikinaisis tauarois Sinun Rumijs hedhelmest/ Sinun Carias Hedhelmest/ Sinun Pellos hedhelmest sen Maan päle/ ionga HERRA on wannonut sinun Isilles sinulle andaxens. (Ja HERRAN pitää tekemän/ että sinulla pitää yltäkyllä oleman kaikkinaisissa tawaroissa sinun ruumiisi hedelmästä/ Sinun karjasi hedelmästä/ Sinun peltosi hedelmästä sen maan päällä/ jonka HERRA on wannonut sinun isillesi sinulle antaaksensa.)

12. Herra avaa sinulle rikkaan aarrekammionsa, taivaan, antaakseen sinun maallesi sateen aikanansa ja siunatakseen kaikki sinun kättesi työt; ja sinä lainaat monelle kansalle, mutta sinun itsesi ei tarvitse lainaa ottaa.

12. Herra avaa sinulle hyvän tavaransa, taivaan, antaaksensa maalles sateen ajallansa ja siunataksensa kaikki sinun käsialas; ja sinä lainaat monelle kansalle, mutta et sinä keneltäkään lainaksi ota.

12. Ja HERra awa sinulle hänen hywän tawarans taiwan andaxens sinun maalles saten ajallans ja siunataxens caicki sinun käsialas: Ja sinä lainat monelle Canssalle mutta et sinä keldäkän lainan ota.

12. Ja HERRAN pite sinulle henen hyuen Rickaudhens/ Taiuan ylesauaman/ ette hen sinun Maalles annais Sateen aiallans/ ia ette Siugnaisi caiki sinun Käsialas. Ja sinun pite monelle Canssalle corghoxi lainaman. Mutta ei sinun pidhe keldeken lainan ottaman. (Ja HERRAN pitää sinulle hänen hywän rikkautensa/ taiwaan ylösawaaman/ että hän sinun maallesi antaisi sateen ajallansa/ ja että siunaisi kaikki sinun käsialasi. Ja sinun pitää monelle kansalle koroksi lainaaman. Mutta ei sinun pidä keltäkään lainan ottaman.)

13. Ja Herra tekee sinut pääksi eikä hännäksi; sinä aina vain ylenet etkä koskaan alene, jos tottelet Herran, sinun Jumalasi, käskyjä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, että ne tarkoin pitäisit,

13. Ja Herra asettaa sinun pääksi, eikä hännäksi: sinä olet aina ylimmäinen etkä alimmainen, koskas olet Herran sinun Jumalas käskyille kuuliainen, jotka minä tänäpänä sinun käsken pitää ja tehdä,

13. Ja HERra asetta sinun pääxi ja ei hännäxi: sinä aina ylimmäinen olet ja et alimmainen ettäs olet HERran sinun Jumalas käskyille cuuliainen jotca minä tänäpänä sinun käsken pitä ja tehdä.

13. Ja Herran pite sinun Pääxi/ ia ei Hennexi asettaman/ ia aina päle oleman/ ia ei allamacaman. Senteden/ ette sine olet sinun HERRAS Jumalas Keskyn cwliainen/ iotca mine tenepene sinun kesken pitemen ia tekemen. (Ja Herran pitää sinun pääksi/ ja ei hännäksi asettaman/ ja aina päällä oleman/ ja ei alla makaaman. Sentähden/ että sinä olet sinun HERRASI Jumalasi käskyyn kuuliainen/ jotka minä tänäpänä sinun kesken pitämän ja tekemän.)

14. etkä poikkea oikealle etkä vasemmalle yhdestäkään niistä sanoista, jotka minä tänä päivänä teille annan, et seuraa muita jumalia etkä palvele niitä.

14. Ja et luovu niistä sanoista, jotka minä tänäpänä teille käsken, ei oikialle eikä vasemmalle puolelle, muiden jumalain jälkeen vaeltaakses ja heitä palvellakses.

14. Ja et luowu nijstä sanoista jotca minä tänäpänä sinulle käsken eikä oikialle eli wasemalle puolelle muitten jumalitten jälken waeldaxes ja heitä palwellaxes.

14. Ja ettei sine ole iongun nijste Sanoista/ iotca mine tenepene sinulle keskin/ weltenyt/ eike oikiallen eli vasemelle polelen/ iollas muita Jumaloita ielkin waellat heite palueleman. (Ja ettei sinä ole jonkun niistä sanoista/ jotka minä tänäpänä sinulle käskin/ wälttänyt/ eikä oikealle eli wasemmalle puolellen/ jollas muita jumaloita jälkeen waellat heitä palweleman.)

15. Mutta jos sinä et kuule Herran, sinun Jumalasi, ääntä etkä tarkoin pidä kaikkia hänen käskyjänsä ja säädöksiänsä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan, niin kaikki nämä kiroukset tulevat sinun päällesi ja saavuttavat sinut.

15. Mutta ellet sinä kuule Herran sinun Jumalas ääntä, pitääkses ja tehdäkses kaikki hänen käskyjänsä ja säätyjänsä, jotka minä tänäpänä sinulle käsken, niin kaikki nämät kiroukset tulevat sinun päälles ja sattuvat sinuun.

15. MUtta ellet sinä cuule HERran sinun Jumalas ändä pitäxes ja tehdäxes caicki hänen käskyns ja oikeudens jotca minä tänäpänä sinulle käsken nijn caicki nämät kirouxet tulewat sinun päälles ja sattuwat.

15. Mutta Ellei sine cwle sinun HERRAS Jumalas ände/ nin ettes pidhet ia teet caiki henen Keskyns ia Oikiudhens iotca mine tenepäne sinulle kesken/ Nin pite caiki nämet Kirouxet sinun ylitzes tuleman/ ia sinulle sattuman. (Mutta ellei sinä kuule sinun HERRASI Jumalasi ääntä/ niin ettäs pidät ja teet kaikki hänen käskynsä ja oikeutensa jotka minä tänäpänä sinulle käsken/ Niin pitää kaikki nämät kiroukset sinun ylitse tuleman/ ja sinulle sattuman.)

16. Kirottu olet sinä kaupungissa ja kirottu olet kedolla.

16. Kirottu olet sinä kaupungissa, kirottu pellolla.

16. Kirottu olet sinä Caupungis kirottu pellolla.

16. Kirotun pite sinun oleman Caupungis/ Kirotun Pellon päle. (Kirotun pitää sinun oleman kaupungissa/ kirotun pellon päällä.)

17. Kirottu on sinun korisi ja sinun taikinakaukalosi.

17. Kirottu on koris ja tähtees.

17. Kirottu on sinun coris ja tähtes.

17. Kirotun pite sinun Corghis ia sinun Techtes oleman. (Kirotun pitää sinun korisi ja sinun tähteesi oleman.)

18. Kirottu on sinun kohtusi hedelmä ja maasi hedelmä, kirotut sinun raavaittesi vasikat ja lampaittesi karitsat.

18. Kirottu on ruumiis hedelmä, maas hedelmä, karjas hedelmä, lammaslaumas hedelmä.

18. Kirottu on sinun ruumis hedelmä sinun carjas hedelmä sinun lammaslaumas hedelmä.

18. Kirotun pite sinun Rumis hedhelmen oleman/ Sinun Maas hedhelme/ Sinun Carias hedhelme/ Sinun Lambais hedhelme. (Kirotun pitää sinun ruumiisi hedelmän oleman/ Sinun maasi hedelmä/ Sinun karjasi hedelmä/ Sinun lampaisi hedelmä.)

19. Kirottu olet tullessasi ja kirottu olet lähtiessäsi.

19. Kirottu olet sinä käydessäs sisälle, kirottu käydessäs ulos.

19. Kirottu olet sinä käydesäs sisälle kirottu käydesäs ulos.

19. Kirotun sinun pite oleman/ coskas siselkieut/ kirottu/ coskas vloskieut. (Kirotun sinun pitää oleman/ koskas sisälle käyt/ kirottu/ koskas ulos käyt.)

20. Herra lähettää sinun sekaasi kirousta, hämminkiä ja uhkaa, mihin tahansa ryhdyt, kunnes äkisti tuhoudut ja hukut töittesi pahuuden tähden, kun olet minut hyljännyt.

20. Herra lähettää sinun sekaas kirouksen, tyhmyyden ja rangaistuksen kaikissa sinun aivoituksissas, siihenasti ettäs hukut ja pian katoat pahain tekois tähden, ettäs minun hylkäsit.

20. HERra lähettä sinun secaas onnettomuden tyhmyden ja wahingon caikisa sinun aiwoituxisas sijhenasti ettäs hucut ja pian catoat sinun pahain tecois tähden ettäs minun hyljäisit.

20. HERRAN pite sinun secas lehettemen Nelghien ia Isomisen/ ia Onnettomuxen caikissa/ iotcas eteesotat tedhexes/ Sihenasti sine hucut/ ia pian poiscatot/ sinun pahatecois teden/ ettes minun ylenandanut olet. (HERRAN pitää sinun sekaasi lähettämän nälän ja isoamisen/ ja onnettomuuden kaikissa/ jotkas eteesi otat tehdäksesi/ Siihenasti sinä hukut/ ja pian poiskatoot/ sinun pahatekoisi tähden/ ettäs minun ylenantanut olet.)

21. Herra antaa ruttotaudin tarttua sinuun, kunnes se sukupuuttoon hävittää sinut siitä maasta, jota menet ottamaan omaksesi.

21. Herra antaa ruttotaudin riippua sinussa, siihenasti että hän sinun hukuttais siitä maasta, jotas tulet omistamaan.

21. HERra ryhdyttä sinuun ruttotaudin sijhenasti että hän sinun hucutais sijtä maasta jotas tulet omistaman.

21. HERRAN pite sinuhun Ruttotaudhin rydhyttemen/ sihenasti ette hen sinun hucuttais/ sijnä Maassa/ iohongas tulet site omistaman. (HERRAN pitää sinuun ruttotaudin ryhdyttämän/ Siihenasti että hän sinun hukuttaisi/ siinä maassa/ johonkas tulet sitä omistaman.)

22. Herra lyö sinua hivutustaudilla, kuumeella, poltteella ja tulehduksella, kuivuudella, nokitähkillä ja viljan ruosteella, ja ne vainoavat sinua, kunnes menehdyt.

22. Herra lyö sinua kuivataudilla , lämpimällä taudilla , poltteella , palavuudella, kuivuudella, kuumuudella ja keltataudilla, ja vainoo sinua, siihenasti että hän sinun kadottaa.

22. HERra lyö sinua paisumilla wilutaudilla polttella palolla poudalla myrkyllisellä ilmalla kellaisella taudilla ja waino sinua sijhenasti että hän sinun hucutta.

22. HERRAN pite sinun Paisumilla lömen/ Wilutaudhilla/ Poltella/ Palolla/ Poudhalla/ ia Myrkylisille Ilmalla/ ia Kellaisel taudhilla/ ia pite sinua wainoman/ sihenasti ette hen sinua hucutta. (HERRAN pitää sinun paisumilla lyömän/ wilutaudilla/ poltteella/ palolla/ poudalla/ ja myrkyllisellä ilmalla/ ja keltaisella taudilla/ ja pitää sinua wainoaman/ siihenasti että hän sinua hukuttaa.)

23. Ja taivaasi, joka on sinun pääsi päällä, on niinkuin vaski, ja maa, joka on allasi, on niinkuin rauta.

23. Ja sinun taivaas, joka sinun pääs päällä on, pitää niinkuin vasken oleman, ja maan, joka sinun allas on, niinkuin raudan.

23. Taiwan cuin sinun pääs päällä on pitä nijncuin wasken oleman ja maan sinun allas nijncuin raudan.

23. Se Taiuas/ quin ylitze sinun Pääs on/ pite ninquin Cuparin oleman/ ia Maa sinun allas ninquin Rauta. (Se taiwas/ kuin ylitse sinun pääsi on/ pitää niinkuin kuparin oleman/ ja maa sinun allasi niinkuin rauta.)

24. Herra muuttaa sinun maasi sateen tomuksi ja tuhaksi; taivaasta se tulee sinun päällesi, kunnes tuhoudut.

24. Herra antaa maalles tomun ja tuhan sateen edestä taivaasta sinun päälles, siihenasti ettäs hukutetaan.

24. HERra anda sinun maalles tomun ja tuhan saten edest taiwast sinun päälles sijhenasti että hän sinun hucutta.

24. HERRAN pite sinun Maalles/ tomun ia tughan Saten edest Taiuahast sinun ylitzes andaman/ sihenasti ette sinun hucutta. (HERRAN pitää sinun maallesi/ tomun ja tuhan sateen edestä taiwahasta sinun ylitsesi antaman/ siihenasti että sinun hukuttaa.)

25. Herra antaa sinun vihollistesi voittaa sinut; yhtä tietä sinä menet heitä vastaan, mutta seitsemää tietä sinä heitä pakenet; ja sinä tulet kauhistukseksi kaikille valtakunnille maan päällä.

25. Herra lyö sinun vihollistes edessä. Yhtä tietä sinä menet heidän tykönsä, mutta seitsemän tien kautta sinä heidän edellänsä pakenet, ja sinä hajoitetaan kaikkein valtakuntain sekaan maan päällä.

25. HERra lyö sinua sinun wiholistes edes yhtä tietä myöden sinä menet heidän tygöns mutta seidzemen tien cautta sinä heidän edelläns pakenet ja sinä hajotetan caickein waldacundain secaan maan päällä.

25. HERRAN pite sinun lömen sinun Wiholistes edes. Ychte tiete möten sinun pite heiden tygens vlosmenemen/ ia seitzemen Tieen cautta pite sinun heiden edhellens pakeneman/ ia sinun pite haiotetuxi tuleman caikein Waldakundain secan Maan päle. (HERRAN pitää sinun lyömän sinun wihollistesi edes. Yhtä tietä myöten sinun pitää heidän tykönsä ulosmeneman/ ja seitsemän tien kautta pitää sinun heidän edellänsä pakeneman/ ja sinun pitää hajoitetuksi tuleman kaikkein waltakuntain sekaan maan päällä.)

26. Ja ruumiisi joutuvat ruuaksi kaikille taivaan linnuille ja maan eläimille, eikä kukaan karkoita niitä.

26. Sinun ruumiis on ravinnoksi kaikille taivaan linnuille ja kaikille maan pedoille, ja ei kenkään heitä karkota.

26. Sinun ruumis on rawinnoxi caikille taiwan linnuille ja caikille maan pedoille ja ei kengän heitä carcota.

26. Sinun Rumis pite Rauinos oleman caikille Taiuan Linnuille/ ia caikille Maan Pedhoille/ ia eikengen pidhe heite poiskarcottaman. (Sinun ruumiisi pitää rawinnoksi oleman kaikille taiwaan linnuille/ ja kaikille maan pedoille/ ja eikenkään pidä heitä pois karkoittaman.)

27. Herra lyö sinua Egyptin paiseilla ja ajoksilla, ihottumalla ja ruvella, joista et parannu.

27. Herra lyö sinun Egyptin paisumilla, häpiällisillä veripahkoilla, ruvilla ja syyhelmällä, niin ettes taida parantua.

27. HERra lyö sinun Egyptin paisumilla häpiälisillä weripahgoilla ruwilla ja syhelmällä nijn ettes parane.

27. HERRAN pite sinun lömen Egyptin Paisumilla/ Weripahckoilla/ Ruuilla ia Syuelmillä/ ettei sine taidha paratta. (HERRAN pitää sinun lyömän Egyptin paiseilla/ weripahkoilla/ Ruwilla ja sinelmillä/ ettei sinä taida parattaa.)

28. Herra lyö sinua hulluudella, sokeudella ja mielisairaudella.

28. Herra lyö sinun hourauksella, sokeudella ja sydämen tyhmyydellä,

28. HERra lyö sinun tyhmydellä sokeudella ja sydämen kiuculla.

28. HERRAN pite sinun lömen tyhmydhella/ Sokiudhella/ ia sydhemen Kiuculla/ (HERRAN pitää sinun lyömään tyhmyydellä/ sokeudella/ ja sydämen kiukulla/)

29. Sinä haparoit keskellä päivää, niinkuin sokea haparoi pimeässä; sinä et menesty teilläsi, vaan kaiken elinaikasi sinä olet oleva sorrettu ja ryöstetty, eikä ole auttajaa.

29. Ja sinä koperoitset puolipäivänä niinkuin sokia pimiässä koperoitsee, ja et menesty teissäs, ja sinä kärsit väkivaltaa ja vääryyttä, niinkauvan kuin elät, ja ei kenkään sinua auta.

29. Ja sinä coperoidzet puoli päiwänä nijncuin sokia pimiäs coperoidze ja et menesty sinun teisäs. Ja sinä kärsit wäkiwalda ja wääryttä nijncauwan cuins elät ja ei kengän sinua auta.

29. Ja sinun pite Polipeiuelle coperoitzeman/ ninquin iocu Sokia pimies coperoitzeman/ ninquin iocu Sokia pimies coperoitze/ ia ei sinun teides päle ychten Onni oleman pidhe. Ja sinun pite wäkiualta ia wärytte kersimen/ nincauuan quin sine elet/ ia eikengen pidhe sinua auttaman. (Ja sinun pitää puolipäiwällä koperoitseman/ niinkuin joku sokea pimeässä koperoitseman/ niinkuin joku sokea pimeässä koperoitsee/ ja ei sinun teides päälle yhtään onni oleman pidä. Ja sinun pitää wäkiwaltaa ja wääryyttä kärsimän/ niinkauan kuin sinä elät/ ja eikenkään pidä sinua auttaman.)

30. Sinä kihlaat naisen, mutta toinen makaa hänet; sinä rakennat talon, mutta et siinä asu; sinä istutat viinitarhan, mutta et korjaa sen hedelmää.

30. Vaimon sinä kihlaat, mutta toinen sen makaa; huoneen sinä rakennat, mutta et sinä saa hänessä asua; viinamäen sinä istutat, mutta et sinä saa sitä yhteiseksi tehdä.

30. Waimon sinä kihlat mutta toinen sen maca: huonen sinä rakennat mutta et sinä saa hänes asua: wijnapuita sinä istutat mutta et sinä saa nijtä yhteisexi tehdä.

30. Waimon sine kihilat/ Mutta yxi toinen pite sen tykene macaman. Honen sinun pite rakendaman/ Mutta et sine szaa Henes asua. Winatarhan sinun pite istuttaman/ Mutta et sine szaa site coriata. (Waimon sinä kihlaat/ Mutta yksi toinen pitää sen tykönä makaaman. Huoneen sinun pitää rakentaman/ Mutta et sinä saa hänessä asua. Wiinatarhan sinun pitää istuttaman/ Mutta et sinä saa sitä korjata.)

31. Härkäsi teurastetaan sinun silmiesi edessä, mutta sinä et sitä syö; aasisi ryöstetään sinulta sinun nähtesi eikä sitä anneta sinulle takaisin; lampaasi joutuvat sinun vihollistesi valtaan, eikä sinulla ole auttajaa.

31. Sinun härkäs teurastetaan silmäis nähden, mutta et sinä saa hänestä syödä. Aasis otetaan väkivallalla sinun nähtes, ja ei sinulle anneta sitä jälleen. Lampaas annetaan vihollisilles, ja ei kenkään sinua auta.

31. Sinun härkäs teurastetan sinun silmäis nähden mutta et sinä saa hänestä syödä. Sinun Asis otetan wäkiwallalla sinun nähdes ja ei sinulle anneta jällens. Sinun lambas annetan sinun wiholisilles ja ei kengän sinua auta.

31. Sinun Härkes pite sinun Silmes edes teurastettaman/ Mutta et sine szaa Heneste södhe. Sinun Asis pite wäkiuallalla sinun nädhes poisotettaman/ ia ei sinulle iellens annetuxi tule. Sinun Lambaas pite sinun Wiholisilles annettaman/ Ja eikengen pidhe sinua auttaman. (Sinun härkäsi pitää sinun silmäsi edes teurastettaman/ Mutta et sinä saa hänestä syödä. Sinun aasisi pitää wäkiwallalla sinun nähtesi poisotettaman/ ja ei sinulle jällens annetuksi tule. Sinun lampaasi pitää sinun wihollisillesi annettaman/ Ja eikenkään pidä sinua auttaman.)

32. Sinun poikasi ja tyttäresi joutuvat vieraan kansan valtaan, ja sinun silmäsi näkevät sen ja raukeavat heitä alinomaa ikävöidessäsi, mutta sinä et voi sille mitään.

32. Sinun poikas ja tyttäres annetaan toiselle kansalle, niin että sinun silmäs sen näkevät, ja hiveltyvät heistä joka päivä, ja ei yhtään väkevyyttä pidä sinun käsissäs oleman.

32. Sinun poicas ja tyttäres annetan toiselle Canssalle nijn että sinun silmäs sen näkewät ja hiweldywät heistä jocapäiwä ja ei yhtän wäkewyttä pidä sinun käsisäs oleman.

32. Sinun Poias ia sinun Tytteres pite toiselle Canssalle annetuxi tuleman/ ette sinun Silmes site näkeuet ia Hiueltyuet heiden ylitzens iocapeiue/ Ja ei ychten wäkewyt pidhe sinun käsises oleman. (Sinun poikasi ja sinun tyttäresi pitää toiselle kansalle annetuksi tuleman/ että sinun silmäsi sitä näkewät ja hiweltywät heidän ylitsensä jokapäiwä/ Ja ei yhtään wäkewät pidä sinun käsissäsi oleman.)

33. Sinun maasi hedelmän ja kaiken sinun vaivannäkösi kuluttaa kansa, jota sinä et tunne; kaiken elinaikasi sinä olet oleva sorrettu ja runneltu.

33. Sinun maas hedelmän ja kaikki sinun työs se kansa syö, jota et tunne, ja sinun täytyy ainoastansa vääryyttä kärsiä ja sorrettuna olla koko sinun elinaikanas.

33. Sinun maas hedelmän ja caicki sinun työs se Canssa syöwät jotas et tunne ja sinun täyty wääryttä kärsiä ja sortuna olla coco sinun elin aicanas.

33. Sinun Maas Hedhelmen/ ia caiki sinun Töös/ pite yxi Canssa culuttaman/ iotas et tunne/ ia sinun teuty wärytte kersimen/ ia sortuna oleman eliaicanas. (Sinun maasi hedelmän/ ja kaikki sinun työsi/ pitää yksi kansa kuluttaman/ jotas et tunne/ ja sinun täytyy wääryyttä kärsimän/ ja sortuneena oleman elinaikanasi.)

34. Ja sinä tulet hulluksi siitä, mitä sinun silmäsi näkevät.

34. Ja sinä tulet mielettömäksi niistä, mitä silmäs näkevät.

34. Ja sinä tulet mielettömäxi nijstä cuin sinun silmäs näkewät.

34. Ja sine tulet mielettömexi nijste quin sinun Silmes näkemen pite. (Ja sinä tulet mielettömäksi niistä kuin sinun silmäsi näkemän pitää.)

35. Herra lyö sinuun, sinun polviisi ja pohkeisiisi, pahoja paiseita, joista et parannu, kantapäästä kiireeseen asti.

35. Herra lyö sinua pahoilla paisumilla polvissas ja pohkeissas, niin ettes taida parantua jalkapöydästä niin pääs lakeen asti.

35. HERra lyö sinun pahalla paisumalla polwisas ja pohkeisas nijn ettes taida parata pöytäjalast nijn päänlaken asti.

35. HERRAN pite sinua lömen pahalla Paisumalla Poluijs ia pochkeis päle/ Nin ettei sine taidha parata Jalcapöydhest nin Päälakeen asti. (HERRAN pitää sinua lyömän pahalla paisumalla polwihisi ja pohkeisi päälle/ Niin ettei sinä taida parata jalkapöydästä niin päälakeen asti.)

36. Herra vie sinut ja kuninkaan, jonka sinä itsellesi asetat, kansan luo, jota sinä et tunne ja jota sinun isäsi eivät tunteneet; ja siellä sinä palvelet muita jumalia, puu- ja kivijumalia.

36. Herra antaa sinun ja sinun kuninkaas, jonka itselles asettanut olet, vaeltaa sen kansan tykö, jota et sinä tunne, eikä sinun isäs, ja siellä sinä palvelet muukalaisia jumalia, puita ja kiviä.

36. HERra sinun Cuningas jongas idzelles asettanut olet aja sen Canssan tygö jotas et tunne eikä sinun Isäs ja siellä sinä palwelet muucalaisia jumalita puita ja kiwiä.

36. HERRAN pite sinun ia sinun Kuningas/ iongas sinun ylitzes asettanut olet/ aiaman sen Canssan tyge/ iotas et tunne/ eike sinun Ises/ ia sielle pite sinun mucalaisi Jumaloita palueleman/ puita ia Kiuie. Ja sinun pite Cauhistoxen oleman/ ia yxi Sananlasku/ ia pilka caikein Canssain seas/ iohonga HERRA sinun aianut on. (HERRAN pitää sinun ja sinun kuninkaas/ jonkas sinun ylitsesi asettanut olet/ ajaman sen kansan tykö/ jotas et tunne/ eikä sinun isäsi/ ja siellä pitää sinun muukalaisia jumaloita palweleman/ puita ja kiwiä. Ja sinun pitää kauhistuksena oleman/ ja yksi sananlasku/ ja pilkka kaikkein kansain seassa/ johonka HERRA sinun ajanut on.)

37. Ja sinä tulet kauhistukseksi, sananparreksi ja pistopuheeksi kaikille niille kansoille, joiden keskuuteen Herra sinut kuljettaa.

37. Ja sinun pitää tuleman kauhistukseksi, sananlaskuksi ja jutuksi kaikkein kansain seassa, joihin Herra ajaa sinun.

37. Ja sinä olet cauhistus sananlascu ja pilcka caickein Canssain seas joihinga HERra aja sinun.

38. Paljon siementä sinä viet pellollesi, mutta vähän sinä korjaat, sillä heinäsirkat hävittävät sen.

38. Sinä kylvät paljo siementä peltoon, mutta tuot vähän sisälle; sillä heinäsirkat syövät sen.

38. Sinä kylwät paljo siemendä waan wähän tuot sisälle sillä heinäsircat syöwät ne.

38. Palio Siemende pite sinun kyluemen/ ia wähen siseltooman/ Sille Casticat pite nijte ylessömen. (Paljon siementä pitää sinun kylwämän/ ja wähän sisälle tuoman/ Sillä kastikkaat (heinäsirkat) pitää niitä ylössyömän.)

39. Viinitarhoja sinä istutat ja hoidat, mutta viiniä et saa juodaksesi etkä tallettaaksesi, sillä madot syövät sen.

39. Viinamäen sinä istutat ja ruokkoat, mutta et saa siitä juoda viinaa, et myös koota; sillä madot sen syövät.

39. Wijnapuita sinä istutat ja työtä teet mutta et saa nijstä wijna juoda eli coota: sillä madot ne syöwät.

39. Winatarhan sinun pite istuttaman ia rakendaman/ Mutta ei ychten Wina iooman eli tooman. Sille madhot pite sen culuttaman. (Wiinatarhan sinun pitää istuttaman ja rakentaman/ Mutta ei yhtään wiinaa juoman eli tuoman. Sillä madot pitää sen kuluttaman.)

40. Öljypuita sinulla on kaikkialla alueellasi, mutta öljyllä et sinä itseäsi voitele, sillä sinun öljymarjasi varisevat maahan.

40. Öljypuita on sinulla kaikissa sinun maas paikoissa, mutta ei sinun pidä voiteleman sinuas öljyllä; sillä öljypuus revitään ylös.

40. Öljypuita on sinun caikis maas paicoisa mutta ei sinun pidä woiteleman sinuas öljyllä: sillä sinun öljypuus rewitän ylös.

40. Oliupuudh pite sinulle oleman caikissa sinun Maan paicoisas/ Mutta ei sinun pidhe woiteleman sinuas Olium cansa. Sille sinun Oliopuus pite ylesreuäistettemen. (Öljypuut pitää sinulla oleman kaikissa sinun maan paikoissasi/ Mutta ei sinun pidä woiteleman sinuas öljyn kanssa. Sillä sinun öljypuusi pitää ylös rewäistettämän.)

41. Poikia ja tyttäriä sinulle syntyy, mutta et saa niitä pitää, sillä he vaeltavat vankeuteen.

41. Poikia ja tyttäriä sinä siität, ja et kuitenkaan niitä nautitse; sillä ne viedään vangittuna pois.

41. Poikia ja tyttäritä sinä sijtät ja et cuitengaan nijtä nautidze: sillä ne wiedän fangittuna pois.

41. Poiat ia Tytteret pite sinun synnyttemen/ ia ei quitengan nijte nautitzeman. Sille ne pite Fangittuna poiswietemen. (Pojat ja tyttäret pitää sinun synnyttämän/ ja ei kuitenkaan niitä nautitseman. Sillä ne pitää wangittuna pois wietämän.)

42. Tuhohyönteiset valtaavat kaikki sinun puusi ja sinun maasi hedelmän.

42. Kaikki sinun puus ja maas hedelmän omistavat sirkat .

42. Caicki sinun puus ja maas hedelmän syöwät turilat.

42. Caiki sinun puus/ ia sinun Maas hedhelmen pite Etanat culuttaman. (Kaikki sinun puusi/ ja sinun maasi hedelmän pitää etanat kuluttaman.)

43. Muukalainen, joka asuu keskuudessasi, kohoaa sinun ylitsesi yhä ylemmäksi, mutta sinä painut aina alemmaksi.

43. Muukalainen, joka sinun tykönäs on, ylennetään sinun ylitses, ja on alati ylinnä; mutta sinä alennetaan ja alati alinna olet.

43. Muucalainen cuin sinun tykönäs on yletän ja on alati ylinnä mutta sinä aletan ja alati alinna olet.

43. Se mucalainen quin sinun tykenes on/ pite sinun ylitzes astuman/ ia alati ylimeinen oleman. Mutta sinun teuty alasastu/ ia alati allamaata. (Se muukalainen kuin sinun tykönäsi on/ pitää sinun ylitsesi astuman/ ja alati ylimmäinen oleman. Mutta sinun täytyy alasastua/ ja alati alla maata.)

44. Hän lainaa sinulle, mutta sinä et voi lainata hänelle. Hän tulee pääksi, mutta sinä hännäksi.

44. Hän lainaa sinulle, mutta ei sinä voi hänelle lainata. Hän on pää, ja sinun pitää hännän oleman.

44. Hän laina sinulle mutta et sinä woi hänelle lainata. Hän on pää ja sinun pitä hännän oleman.

44. Henen pite sinulle lainaman/ Mutta et sine woi henelle lainata. Henen pite Pään oleman/ ia sinun pite Hennen oleman. (Hänen pitää sinulle lainaaman/ Mutta et sinä woi hänelle lainata. Hänen pitää pään oleman/ ja sinun pitää hännän oleman.)

45. Kaikki nämä kiroukset tulevat sinun päällesi, vainoavat sinua ja saavuttavat sinut, kunnes tuhoudut, koska et kuullut Herran, sinun Jumalasi, ääntä etkä noudattanut hänen käskyjänsä ja säädöksiänsä, jotka hän on sinulle antanut.

45. Ja kaikki nämät kiroukset tulevat sinun päälles ja sinua vainoovat, ja sinuun sattuvat, siihenasti ettäs hukut; ettes Herran sinun Jumalas ääntä kuullut, pitääkses hänen käskynsä ja säätynsä, jotka hän sinulle on käskenyt.

45. Ja caicki nämät kirouxet tulewat sinun päälles ja sinua wainowat ja sinuun sattuwat sijhenasti ettäs hucutetan ettes HERran sinun Jumalas ändä cuullut ja ettäs hänen käskyns ja oikeudens pidäisit jotca hän sinulle on käskenyt.

45. Ja caicki nämet Kirouxet pite sinun ylitzes tuleman/ ia sinua wainoman/ ia sattuman/ sihenasti ettes hucutetuxi tulet. Senteden/ ettet sine HERRAN sinun Jumalas ände cwllut ole/ ettes henen Keskyns ia Oikiudhens pidheisit/ iotca hen sinun keskenyt on. (Ja kaikki nämät kiroukset pitää sinun ylitsesi tuleman/ ja sinua wainooman/ ettet sinä HERRAN sinun Jumalasi ääntä kuullut ole/ ettäs hänen käskynsä ja oikeutensa pitäisit/ jotka hän sinun käskenyt on.)

46. Ne jäävät merkkeinä ja ihmeinä sinuun ja sinun jälkeläisiisi iankaikkisesti.

46. Sentähden ovat ne sinussa merkiksi ja ihmeiksi ja sinun siemenessäs ijankaikkisesti,

46. Sentähden owat ne sinus merkeixi ja ihmeixi ja sinun siemenesäs ijancaickisest.

46. Senteden pite Merkit ia Ihmeet sinus oleman ia sinun Siemeneses ijancaikisesta/ (Sentähden pitää merkit ja ihmeet sinussa oleman ja sinun siemenessäsi iankaikkisesti/)

47. Koska et palvellut Herraa, sinun Jumalaasi, ilolla ja sydämen halulla, kun sinulla oli yltäkyllin kaikkea,

47. Ettes palvellut Herraa sinun Jumalaas iloisella ja riemuisella sydämellä, koska sinulla kaikkinaista kyllä oli.

47. Ettes palwellut HERra sinun Jumalatas iloisella ja riemuisella sydämellä cosca sinulla caickinaista kyllä oli.

47. ettei sine ole paluellut sinun HERRAS Jumalas iloisan ia riemiusan Sydhemen cansa/ coska sinulla Caikinaisia kylle oli. (ettei sinä ole palwellut sinun HERRAS Jumalaas iloisen ja riemuisen sydämen kanssa/ koska sinulla kaikkinaisia kyllä on.)

48. on sinun palveltava vihollisiasi, jotka Herra sinun kimppuusi lähettää, nälässä ja janossa ja alastomuudessa ja kaiken puutteessa. Ja hän panee sinun kaulallesi rautaisen ikeen, kunnes hän sinut tuhoaa.

48. Ja sinun pitää palveleman vihollisias, jotka Herra lähettää sinun päälles, nälässä ja janossa, alastomuudessa ja kaikkinaisessa puutteessa. Ja hän panee sinun kaulaas rautaisen ikeen, siihenasti että hän sinun hukuttaa.

48. Ja sinä palwelet wiholisias jotca sinulle HERra lähettä näljäs ja janos alastomudes ja caickinaises puuttumises. Ja hän pane sinun caulaas rautaisen iken sijhenasti että hän sinun hucutta.

48. Ja sinun pite wiholises/ iotca sinulle HERRA tygelehettepi/ Nelghies ia Janos palueleman/ Alastomudhes/ ia caikinaisis waiuois. Ja hen pite sinun Caulas päle/ ydhen Rautaisen Ikeen paneman/ sihenasti ette sinun hucutta. (Ja sinun pitää wihollisesi/ jotka sinulle HERRA tykö lähettääpi/ nälässä ja janossa palweleman/ alastomuudessa/ ja kaikkinaisissa waiwoissa. Ja hän pitää sinun kaulasi päälle/ yhden rautaisen ikeen paneman/ siihenasti että sinun hukuttaa.)

49. Herra nostaa sinua vastaan kaukaisen kansan, joka tulee maan äärestä lentäen niinkuin kotka, kansan, jonka kieltä sinä et ymmärrä;

49. Herra lähettää kansan sinun päälles taampaa maailman äärestä, niinkuin kotka lentäis, kansan, jonka puhetta et sinä ymmärrä,

49. HERra lähettä Canssas sinun päälles taamba mailman ärestä nijncuin cotcan jonga puhetta et sinä ymmärrä.

49. HERRAN pite ydhen Canssan sinun ylitzes lehettemen/ taambata Mailman äreste/ ninquin iocu Cotca lende/ ionga Puhet et sine ymmerdhe/ (HERRAN pitää yhden kansan sinun ylitsesi lähettämän/ taaempata maailman äärestä/ niinkuin joku kotka lentää/ jonka puhetta et sinä ymmärrä.)

50. tuimakatseisen kansan, joka ei armahda vanhaa eikä sääli nuorta.

50. Häpeemättömän kansan, joka ei karta vanhaa eikä armaitse nuorukaista,

50. Häpiämättömän Canssan joca ei carta wanha eikä armaidze nuorucaista.

50. yxi häpiemetoin Canssa/ ioca ei waaroi sen Wanhan Personata/ eike armaitze site Noricaista/ (Yksi häpeämätöin kansa/ joka ei waro sen wanhan persoonata/ eikä armahda sitä nuorukaista/)

51. Se syö sinun karjasi hedelmän ja maasi hedelmän, kunnes sinä tuhoudut; se ei jätä sinulle mitään, ei jyviä ei viiniä eikä öljyä, ei raavaittesi vasikoita eikä lampaittesi karitsoita, kunnes on tehnyt sinusta lopun.

51. Ja syö karjas hedelmän ja maas hedelmän, siihenasti ettäs hukut, eikä jätä sinulle mitäkään jyvistä, viinasta, öljystä, karjan eli lammasten hedelmästä, siihenasti että hän sinun kadottaa,

51. Ja syö sinun carjas hedelmän ja sinun maas hedelmän sijhenasti ettäs hucutetan. Ja ei hän sinulle jätä mitäkän jywist wijnast öljyst carjan eli lammasten hedelmäst sijhenasti että hän sinun cadotta.

51. Ja pite culuttaman sinun Carias hedhelmen/ ia sinun Maas hedhelmen/ sihenasti ette sine hucutetuxi tulet. Ja ei henen pidhe sinulle ylitze iettemen miteken Jyuist/ winast/ Oliust/ Cariain eli Lambain hedhelmest/ sihenasti hen sinun cadhotta. (Ja pitää kuluttaman sinun karjasi hedelmän/ ja sinun maasi hedelmän/ siihenasti että sinä hukutetuksi tulet. Ja ei hänen pidä sinulle ylitse jättämän mitäkään jywistä/ wiinasta/ öljystä/ karjain eli lampain hedelmästä/ siihen asti hän sinun kadottaa.)

52. Ja se ahdistaa sinua kaikissa porteissasi, kunnes korkeat ja lujat muurisi, joihin sinä luotit, kukistuvat kaikkialla maassasi. Se ahdistaa sinua kaikissa porteissasi kaikkialla sinun maassasi, jonka Herra, sinun Jumalasi, on sinulle antanut.

52. Ja ahdistaa sinua kaikissa porteissas, siihenasti että hän kukistaa maahan korkiat ja vahvat muuris, joihin sinä luotat, kaikissa maakunnissas; ja sinä ahdistetaan kaikissa porteissas, koko sinun maassas, jonka Herra sinun Jumalas sinulle antanut on.

52. Ja ahdista sinua caikisa sinun porteisas sijhenasti että hän cukista maahan sinun corkiat ja wahwat muuris joihins idzes luotat caikisa sinun maacunnisas. Ja sinä ahdistetan caikisa sinun porteisas sinun coco maasas jonga HERra sinun Jumalas sinulle andanut on.

52. Ja pite sinua adhistaman caikissa sinun Portisas/ sihenasti ette Hen mahanlaske sinun Corkiat ia wahwat Muris/ ioinen päle sine itzes lootat/ caikissa sinun Maakunnisas. Ja sinun pite adhistettaman caikissa sinun Portisas/ sinun coco Maasas/ Jonga sinun HERRAS Jumalas sinulle andanut on. (Ja pitää sinua ahdistaman kaikissa sinun portissasi/ siihen asti että hän maahan laskee sinun korkiat ja wahwat muurisi/ joiden päälle sinä itsesi luotat/ kaikissa sinun maakunnissasi. Ja sinun pitää ahdistettaman kaikissa sinun portissasi/ sinun koko maassasi/ Jonka sinun HERRAS Jumalasi sinulle antanut on.)

53. Siinä hädässä ja ahdistuksessa, johon sinun vihollisesi saattaa sinut, sinä syöt oman kohtusi hedelmän, syöt poikiesi ja tyttäriesi lihaa, jotka Herra, sinun Jumalasi, on sinulle antanut.

53. Sinun täytyy syödä ruumiis hedelmän, poikais ja tytärtes lihan, jotka Herra sinun Jumalas sinulle antanut on, siinä ahdistuksessa ja vaivassa, jolla sinun vihollises sinua ahdistavat.

53. SInun täyty syödä sinun ruumis hedelmän sinun poicas ja tyttäres lihan jotca HERra sinun Jumalas sinulle andanut on sijnä ahdistuxes ja waiwas jolla sinun wiholises sinua ahdistawat.

53. Sinun teuty sömen sinun Rumis hedhelmen/ sinun Poicas ia sinun Tytteres Liha/ iotca sinun HERRAS Jumalas sinulle andanut on/ sijnä adhistoxes ia waiuas/ iolla sinun Wiholises pite sinun adhistaman. (Sinun täytyy syömän sinun ruumiisi hedelmän/ sinun poikasi ja sinun tyttäresi liha/ jotka sinun HERRASI Jumalasi sinulle antanut on/ siinä ahdistuksessa ja waiwassa/ jolla sinun wihollisesi pitää sinun ahdistaman.)

54. Hempeästi ja hekumallisesti elänyt mies sinun keskuudessasi katselee silloin karsaasti veljeänsä ja vaimoaan, joka hänen sylissänsä on, ja jäljellä olevia lapsiaan, jotka hän on jättänyt henkiin;

54. Se mies, joka ennen sangen herkullisesti ja hekumassa teidän seassanne eli, ei pidä suoman veljellensä ja vaimollensa, joka on hänen sylissänsä, ja sille joka on vielä jäänyt hänen pojistansa, jääneitä tähteitänsä,

54. Nijn että jocu mies cuin ennen sangen hercullisest ja hecumas teidän seasan eli ei pidä hänen weljellens ja waimollens cuin on hänen sylisäns ja pojallens joca on wielä jäänyt hänen pojistans/

54. Nin ette iocu Inhiminen/ quin ennen sangen Herculisesta ia Hecumis/ teiden seassan elenyt on/ ei pidhe henen Weliellens/ ia sille waimollens quin on henen sylisens ia sille Poiallens ioca wiele on ylitze ienyt henen Poistans/ (Niin että joku ihminen/ kuin ennen sangen herkullisesti ja hekumissa/ teidän seassan elänyt on/ ei pidä hänen weljellensä/ ja sille waimollensa kuin on hänen sylissänsä ja sille pojallensa joka wielä on ylitse jäänyt hänen pojistansa/)

55. kenellekään heistä hän ei anna lastensa lihaa, jota hän itse syö, kun hänellä ei ole mitään muuta jäljellä, siinä hädässä ja ahdistuksessa, johon vihollisesi saattaa sinut kaikissa sinun porteissasi.

55. Annettaa jonkun niistä hänen poikainsa lihasta, jota hän syö; ettei hänellä mitäkään muuta ole kaikesta hyvyydestänsä siinä ahdistuksessa ja vaivassa, jolla vihollises ahdistaa sinua kaikissa porteissas.

55. Suoman annetta jongun nijstä hänen poicains lihasta jota hän syö ettei hänellä mitäkän muuta ole caikesta hywydestäns sijnä ahdistuxes ja waiwas jolla sinun wiholises ahdista sinua caikisa sinun porteisas.

55. szooman annetta iongun nijste/ Henen Poians Lihasta/ iosta hen söpi/ Senuoxi ettei henelle miteken muta ole caikista Hywydhestens/ sijnä adhistoxes ia waiuas/ iolla sinun Wiholises pite sinun adhistaman caikissa sinun Porteisas. (suoman annettaa jonkun niistä/ Hänen pojansa lihasta/ josta hän syöpi/ Sen wuoksi ettei hänellä mitäkään muuta ole kaikista hywyydestänsä/ siinä ahdistuksessa ja waiwassa/ jolla sinun wihollisesi pitää sinun ahdistaman kaikissa sinun porteissasi.)

56. Hempeästi ja hekumallisesti elänyt nainen sinun keskuudessasi, joka hekumassaan ja hempeydessään ei edes yrittänyt laskea jalkaansa maahan, katselee silloin karsaasti miestä, joka hänen sylissänsä on, ja poikaansa ja tytärtänsä

56. Vaimo teidän seassanne, joka ennen herkullisesti ja hekumassa elänyt on, niin ettei hän malttanut jalkaansa laskea maan päälle herkun ja hekuman tähden, ei pidä suoman miehellensä, joka hänen sylissänsä lepää, ja pojallensa ja tyttärellensä

56. Waimo teidän seasan cuin ennen hercullisest ja hecumas elänyt on nijn ettei hän malttanut jalcans laske maan päälle hercun ja hecuman tähden ei suo hänen miehellens joca hänen sylisäns lepä ja hänen pojallens ja tyttärellens/

56. Yxi Waimo teiden seassan/ quin ennen herculisest ia Hecumis elenyt on/ nin ettei Hen maltanut ialcans laske Maan päle Hercun ia Hecuman teden/ eipe sen pidhe szooman Miehellens/ ioca henen Sylisens lepe/ ia henen Poiallens ia Tytterellens (Yksi waimo teidän seassan/ kuin ennen herkullisesti ja hekumassa elänyt on/ niin ettei hän malttanut jalkansa laskea maan päälle herkun ja hekuman tähden/ eipä sen pidä suoman miehellensä/ joka hänen sylissänsä lepää/ ja heidän pojallensa ja tyttärellensä)

57. eikä suo heille jälkeläisiä, jotka tulevat hänen kohdustansa, eikä lapsia, joita hän synnyttää, sillä kaiken muun puutteessa syö hän ne salaa itse siinä hädässä ja ahdistuksessa, johon vihollisesi saattaa sinut sinun porteissasi.

57. Jälkimmäisiä, jotka hänen kohdustansa lähteneet ovat, eikä myös poikiansa joita hän synnyttää; sillä hän syö ne kaikkein tarvetten puuttumisessa salaisesti, siinä ahdistuksessa ja vaivassa, jolla vihollises ahdistavat sinua porteissas.

57. Jälkimmäisiä jotca hänen omasta cohdustans lähtenet owat eikä myös poicans cuin hän synnytti: sillä he syöwät ne salaisest sijnä ahdistuxes ja waiwas jolla sinun wiholises sinua ahdistawat sinun porteisas.

57. ne * Jelkimiset/ iotca Henen omans Reitein waiheld vloslectenyt ouat/ Sihen henen Poicains/ iotca Hen synnyttenyt on. Sille heiden pite ne salaisest sömen/ sijnä adhistoxes ia waiuas/ iolla sinun Wiholises pite sinun adhistaman sinun Porteisas. (ne jälkimmäiset/ jotka hänen omansa reitein waiheilta uloslähteneet owat/ Siihen hänen poikansa/ jotka hän synnyttänyt on. Sillä heidän pitää ne salaisesti syömän/ siinä ahdistuksessa ja waiwassa/ jolla sinun wihollisesi pitää sinun ahdistaman sinun porteissasi.)

58. Jos et tarkoin noudata kaikkia tämän lain sanoja, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan, niin että pelkäät tätä kunniallista ja peljättävää nimeä, Herraa, sinun Jumalaasi,

58. Elles pidä ja tee kaikkia näitä lain sanoja, jotka tässä kirjassa ovat kirjoitetut, niin että pelkäät tätä kunniallista ja peljättävää nimeä, Herraa sinun Jumalaas;

58. ELles pidä ja te caickia näitä Lain sanoja jotca täsä kirjas owat kirjoitetut nijn ettäs pelkät tätä cunnialista ja peljättäpä nime HERra sinun Jumalas.

58. Ellei sine pidhe ia tee caiki nämet Lain sanat/ iotca tesse Kirias ouat kirioitetut/ nin ette sine pelket temen Herralisen ia Hirmuisen Nimen/ sen HERRAN sinun Jumalas. (Ellei sinä pidä ja tee kaikki nämä lain sanat/ jotka tässä kirjassa owat kirjoitetut/ niin että sinä pelkäät tämän Herrallisen ja hirmuisen nimen/ sen HERRAN sinun Jumalasi.)

59. niin Herra panee sinun ja sinun jälkeläistesi kärsittäväksi erinomaisia vaivoja, suuria ja pitkällisiä vaivoja, pahoja ja pitkällisiä sairauksia.

59. Niin Herra ihmeelliseksi tekee sinun ja sinun siemenes rangaistukset, suurilla ja pitkällisillä vitsauksilla, pahoilla ja pitkällisillä taudeilla,

59. Nijn HERra ihmellisexi teke sinun ja sinun siemenes rangaistuxet suurilla ja pitkällisillä widzauxilla pahoilla ja pitkällisillä taudeilla.

59. Nin pite HERRAN ihmelisest sinun cansas menemen/ rangastoxen cansa sinun ia sinun Siemenes ylitze/ swrten ia wipyueisten Rangastoxein cansa/ pahan ia vipyueisen Sairaudhen cansa. (Niin pitää HERRAN ihmeellisesti sinun kansasi menemän/ rangaistuksen kanssa sinun ja sinun siemenesi ylitse/ suurten ja wiipywäisten rangaistuksien kanssa/ pahan ja wiipywäisen sairauden kanssa.)

60. Hän kääntää sinua vastaan kaikki Egyptin taudit, joita sinä pelkäät, ja ne tarttuvat sinuun.

60. Ja kääntää sinun päälles kaikkinaiset Egyptin taudit, joita pelkäsit, ja ne pitää sinuun tarttuman.

60. Ja käändä sinun päälles caickinaiset Egyptin taudit joitas pelkäisit ja ne pitä sinuun tarttuman.

60. Ja pite kiendemen sinun tyges caikinaiset Egiptin Taudhit/ ioista sine pelket/ ia ne pite sinuhun tartuman. (Ja pitää kääntämän sinun tykösi kaikkinaiset Egyptin taudit/ joista sinä pelkäät/ ja ne pitää sinuhun tarttuman.)

61. Ja kaikkinaisia muita sairauksia ja vaivoja, joista ei ole kirjoitettu tässä lakikirjassa, Herra nostattaa sinua vastaan, kunnes sinä tuhoudut.

61. Siihen myös kaikki sairaudet ja kaikki rangaistukset, jotka ei kirjoitetut ole tässä lakiraamatussa, laskee Herra sinun päälles, siihenasti ettäs hukut.

61. Sijhen myös caicki sairaudet ja caicki rangaistuxet jotca ei kirjoitetut ole täsä lakiraamatus laske HERra sinun päälles sijhenasti ettäs hucutetan.

61. Sihen caiki Sairaudhet ia caiki Rangastuxet/ iotca euet kirioitetut ole tesse Laki Ramatos/ pite HERRAN sinun Jumalas laskeman sinun päles tulla/ sihenasti ette sine hukutetuxi tulet. (Siihen kaikki sairaudet ja kaikki rangaistukset/ jotka eiwät kirjoitetut ole tässä laki Raamatussa/ pitää HERRAN sinun Jumalasi laskeman sinun päällesi tulla/ siihenasti että sinä hukutetuksi tulet.)

62. Ja teistä, jotka ennen olitte monilukuiset kuin taivaan tähdet, jää jäljelle ainoastaan vähäinen joukko, koska et kuullut Herran, sinun Jumalasi, ääntä.

62. Ja teistä, jotka ennen olitte niinkuin tähdet taivaassa paljouden tähden, jää vähäinen kansa, ettes kuullut Herran sinun Jumalas ääntä.

62. Ja teistä jää wähäinen Canssa jotca ennen olitta nijncuin tähdet taiwas paljouden tähden ettes cuullut HERran sinun Jumalas ändä.

62. Ja pite teiste wäheisen Canssan ylitze iemen/ te/ iotca ennen olitta olluet/ ninquin Tehdet Taiuahas palioudhen teden/ Senteden ettei sine cwllut ole/ sinun HERRAS Jumalas ände. (Ja pitää teistä wähäisen kansan ylitse jäämän/ te/ jotka ennen olitte olleet/ niinkuin tähdet taiwahassa paljouden tähden/ Sentähden ettei sinä kuullut ole/ sinun HERRASI Jumalasi ääntä.)

63. Ja niinkuin Herra ennen iloitsi teistä, siitä, että teki teille hyvää ja antoi teidän lisääntyä, niin Herra silloin iloitsee teistä, siitä, että hävittää ja tuhoaa teidät. Ja teidät temmataan irti siitä maasta, jota sinä menet ottamaan omaksesi.

63. Ja tapahtuu, että niinkuin Herra ennen iloitsi teistä, teille hyvää tehdessänsä ja enentäissänsä teitä, niin Herra on iloitseva teistä, hukuttaissansa ja kadottaissansa teitä; ja te syöstään siitä maasta pois, jota te menette omistamaan.

63. Ja cuin HERra ennen iloidzi teistä teille hywä tehdesäns ja enändäisäns teitä nijn hän iloidze teitä hucuttaisans ja cadottaisans ja te syöstän sijtä maasta pois jota te menette omistaman.

63. Ja quin HERRA ennen iloitzi teiden ylitzen/ ette hen teki teille hyue ia enänsi teite/ Nin henen pite teiden ylitzen iloitzeman/ ette hen teite hucutta/ ia cadhotta/ Ja te tuletta poissöxetyxi sijte Maasta/ iohonga sisellemenet/ site omistaman. (Ja kuin HERRA ennen iloitsi teidän ylitsen/ että hän teki teille hywää ja enensi teitä/ Niin hänen pitää teidän ylitsen iloitseman/ että hän teitä hukuttaa/ ja kadottaa/ ja te tulette pois syöksetyksi siitä maasta/ johonka sisälle menet/ sitä omistaman.)

64. Ja Herra hajottaa sinut kaikkien kansojen sekaan maan äärestä toiseen, ja sinä palvelet siellä muita jumalia, joita sinä et tunne ja joita sinun isäsi eivät tunteneet, puuta ja kiveä.

64. Ja Herra hajoittaa sinun kaikkein kansain sekaan, yhdestä maan äärestä toiseen; ja siellä sinä palvelet muukalaisia jumalia, joita et sinä tunne, eikä isäskään, kantoja ja kiviä.

64. Sillä HERra hajotta teitä caickein Canssain secaan yhdest maan ärest toiseen. Ja siellä sinä palwelet muucalaisia jumalita joita et sinä tunne eikä Isäs candoja ja kiwiä.

64. Sille HERRAN pite teite haiottaman caikein Canssain seas/ ydhest Mailman ärest haman toiseen. Ja sielle sinun pite Mucalaisi Jumaloita palueleman/ ioita et sine tunne/ eike sinun Ises/ cando ia kiue. (Sillä HERRAN pitää teitä hajoittaman kaikkein kansain seassa/ yhdestä maailman äärestä hamaan toiseen. Ja siellä sinun pitää muukalaisia jumaloita palweleman/ joita et sinä tunne/ eikä sinun isäsi/ kantoa ja kiweä.)

65. Ja niiden kansojen seassa sinä et saa rauhaa, eikä jalkasi löydä lepopaikkaa. Herra antaa sinulle siellä vapisevan sydämen, rauenneet silmät ja nääntyvän sielun.

65. Siihen myös ei pidä sinulla sen kansan seassa yhtään vahvaa kotoa oleman, eikä jalkais pöytä yhtään lepoa saaman; sillä Herra antaa sinulle siellä vapisevaisen sydämen, hiveltyneet silmät ja murheellisen mielen,

65. Sijhen myös ei pidä sinulla sen Canssan seas yhtän wahwa coto oleman ja jalcais pöytä yhtän lepo saaman: sillä HERra anda sinulle siellä wapisewaisen sydämen hiweldynet silmät ja cuiwetun sielun.

65. Sihen pite sinulle sen saman Canssan seas ei ychten wissi coto oleman/ ia sinun Jalcais Pöyte ei pidhe ychten lepo saaman. Sille HERRAN sinulle sielle ydhen wapiseuan Sydhemen andaman/ ia raukenuet Silmet ia poisquiuetun Sielun/ (Siihen pitää sinulle sen saman kansan seassa ei yhtään wissi kotia oleman/ ja sinun jalkaisi pöytä ei pidä yhtään lepoa saaman. Sillä HERRAN sinulle siellä yhden wapisewan sydämen antaman/ ja rauenneet silmät ja poiskuiwetun sielun/)

66. Ja sinun elämäsi näyttää sinusta olevan hiuskarvan varassa, yöt ja päivät sinä olet pelon vallassa etkä ole varma hengestäsi.

66. Niin että sinun elämäs riippuu sinun edessäs: yöllä ja päivällä sinun pitää pelkäämän ja elämästäs tietämätöin oleman.

66. Nijn että sinun elämäs rippu sinun edesäs yöllä ja päiwällä sinun pitä pelkämän ja elämästäs tietämätöin oleman.

66. nin ette sinun Elemes pite sinun edesses rippuman. Ölle ia peiuelle sinun pite pelkemen/ ia sinun Elemestes ei vissi oleman. (niin että sinun elämäsi pitää sinun edessäsi riippuman. Yöllä ja päiwällä sinun pitää pelkäämän/ ja sinun elämästäsi ei wissi oleman.)

67. Aamulla sinä sanot: 'Jospa olisi ilta!' ja illalla sanot: 'Jospa olisi aamu!' — sellaista pelkoa sinä tunnet sydämessäsi, ja sellaisia näkyjä sinä näet silmissäsi.

67. Aamulla sinä sanot: ah, jospa minä ehtoosen eläisin! ehtoona sinä sanot: ah, jospa minä aamuun eläisin! sinun sydämes suuren pelvon tähden, joka sinua peljättää, ja sen tähden, jota sinun silmäs näkemän pitää.

67. Amulla sinä sanot: Ah josca minä ehtoseen eläisin? ehtona sinä sanot: Ah josca minä amuun eläisin? sinun sydämes suuren pelgon tähden joca sinua peljättä ja sentähden jota sinun silmäs näkemän pitä.

67. Amulla sinun pite sanoman/ Ah/ iosko mine echton asti eleisin. Echtona sinun pite sanoman/ Ah/ iosko mine eleisin Amuun sahca/ sinun Sydhemes swren pelghon teden/ ioca sinun peliettemen pite/ ia sen edest/ iongas Silmilles näkemen pite. (Aamulla sinun pitää sanoman/ Ah/ josko minä ehtoon asti eläisin. Ehtoona sinun pitää sanoman/ Ah/ josko minä eläisin aamuun saakka/ sinun sydämesi suuren pelon tähden/ joka sinun peljättämän pitää/ ja sen edestä/ jonka silmilläsi näkemän pitää.)

68. Ja Herra vie sinut laivoilla takaisin Egyptiin samaa tietä, josta minä sanoin sinulle: 'Et ole sitä enää näkevä.' Ja siellä teitä kaupitaan vihollisillenne orjiksi ja orjattariksi, mutta ostajaa ei ole.

68. Ja Herra vie sinua taas haaksilla Egyptiin sitä tietä, josta minä sanoin sinulle: ei sinun pidä häntä silleen näkemän. Ja te myytte itsenne siellä vihollisillenne palvelioiksi ja piioiksi, ja ei yhtäkään ostajaa siellä oleman pidä.

68. Ja HERra wie sinua taas haaxilla Egyptijn sitä tietä josta minä sanoin sinulle: Ei sinun pidä händä sillen näkemän. Ja teitä myydän teidän wiholisillen palwelioixi ja pijcoixi ja ei yhtäkän ostaja siellä oleman pidä.

68. Ja HERRAN pite sinun Hadhen teudhel taas Egiptin sisellewiemen/ site tiete möten/ iosta mine sanonut olen. Ei sinun pidhe hende sillen näkemen. Ja teite pite mytemen teiden Wiholisillen Orijxmiehixi ia Orijxiwaimoixi/ ia eikengen Ostaia sielle oleman pidhe. (Ja HERRAN pitää sinun haahden täydellä taas Egyptiin sisälle wiemän/ sitä tietä myöten/ josta minä sanonut olen. Ei sinun pidä häntä silleen näkemän. Ja teitä pitää myytämän teidän wihollisillenne orjamiehiksi ja orjawaimoiksi/ ja eikenkään ostaja siellä oleman pidä.)