20 luku

Sotalakeja.

1. Jos lähdet sotaan vihollistasi vastaan ja näet hevosia ja sotavaunuja ja sotajoukon, joka on sinua suurempi, niin älä pelkää heitä, sillä Herra, sinun Jumalasi, on sinun kanssasi, hän, joka johdatti sinut Egyptin maasta.

1. Koskas menet sotaan vihollisias vastaan, ja näet hevoset ja vaunut, ja kansan joka on suurempi sinua, niin älä pelkää heitä; sillä Herra sinun Jumalas, joka sinun johdatti ulos Egyptin maalta, on sinun kanssas.

1. COscas menet sotaan sinun wiholisias wastan ja näet hewoiset ja waunut ja Canssan cuin on suurembi sinua nijn älä pelkä heitä: sillä HERra sinun Jumalas joca sinun johdatti Egyptin maalda on sinun cansas.

2. Kun olette ryhtymässä taisteluun, astukoon pappi esiin puhumaan kansalle

2. Ja kuin te lähestytte sotaa, niin astukaan pappi edes ja puhukaan kansalle,

2. Ja cosca te lähestytte sota nijn astucan edes Pappi ja puhucan Canssalle/

3. ja sanokoon heille: 'Kuule, Israel! Te ryhdytte nyt taisteluun vihollisianne vastaan. Älkää arkailko, älkää peljätkö älkääkä hätääntykö, älkää säikähtykö heitä;

3. Ja sanokaan heille: kuule Israel, te menette tänäpänä sotaan vihollisianne vastaan: älkään sydämenne pehmetkö, älkäät peljätkö, älkäät vavisko, älkäät myös hämmästykö heidän edessänsä.

3. Ja sanocan heille: cuule Israel te menette tänäpänä sotaan teidän wiholisian wastan älkän teidän sydämmen pehmitkä älkät peljätkö älkät wapisco älkät myös hämmästykö heidän edesäns.

4. sillä Herra, teidän Jumalanne, käy teidän kanssanne, sotii teidän puolestanne vihollisianne vastaan ja antaa teille voiton.'

4. Sillä Herra teidän Jumalanne käy kanssanne, sotimaan edestänne vihollisianne vastaan, ja auttaa teitä.

4. Sillä HERra teidän Jumalan käy teidän cansan sotiman teidän edestän teidän wiholisian wastan ja autta teitä.

5. Ja päällysmiehet puhukoot kansalle ja sanokoot: 'Joka on rakentanut uuden talon, mutta ei vielä ole sitä vihkinyt, menköön ja palatkoon kotiinsa, ettei hän kaatuisi taistelussa ja joku toinen vihkisi sitä.

5. Vaan sodan päämiehet puhutelkaan kansaa ja sanokaan: joka uuden huoneen on rakentanut, ja ei siinä vielä ruvennut asumaan, hän menkään pois ja palatkaan kotiansa, ettei hän kuolisi sodassa, ja joku toinen omistais sen.

5. WAan sodan päämiehet puhutelcan Canssa ja sanocan: joca uden huonen on rakendanut ja ei sijhen wielä ruwennut asuman hän palaitcan tacaperin ja olcan cotonans ettei hän cuolis sodas ja jocu toinen omistais sen.

6. Joka on istuttanut viinitarhan, mutta ei vielä ole korjannut sen ensi hedelmää, menköön ja palatkoon kotiinsa, ettei hän kaatuisi taistelussa ja joku toinen korjaisi sen ensi hedelmää.

6. Ja se joka istutti viinamäen, ja ei vielä sitä tehnyt yhteiseksi, hän menkään pois ja palatkaan kotiansa, ettei hän kuolisi sodassa ja toinen tekis sen yhteiseksi.

6. Se cuin istutti wijnapuita ja ei wielä nijtä tehnyt yhteisexi hän palaitcan tacaperin ja pysykän cotonans ettei hän cuolis sodas ja toinen tekis sen yhteisexi.

7. Joka on kihlannut naisen, mutta ei vielä ole ottanut häntä vaimoksensa, menköön ja palatkoon kotiinsa, ettei hän kaatuisi taistelussa ja joku toinen ottaisi hänen morsiantaan vaimoksensa.'

7. Jos joku on hänellensä vaimon kihlannut, ja ei ottanut häntä tykönsä, hän menkään pois ja palatkaan kotiansa, ettei hän kuolisi sodassa, ja toinen nais häntä.

7. Jos jocu on hänellens waimon kihlannut ja ei tuonut händä cotians hän palaitcan tacaperin ja olcan cotonans ettei hän cuolis sodas ja toinen nais hänen.

8. Vielä puhukoot päällysmiehet kansalle ja sanokoot: 'Joka pelkää ja arkailee, menköön ja palatkoon kotiinsa, etteivät hänen veljensäkin menettäisi rohkeuttaan niinkuin hän.'

8. Ja sodan päämiehet vielä puhukaan kansalle ja sanokaan: joka pelkuri on ja vapisevaisella sydämellä, hän menkään pois ja palatkaan kotiansa, ettei hän saattaisi veljeinsä sydämiä pelkuriksi, niinkuin hänen sydämensä on.

8. Ja sodan päämiehet wielä puhucan Canssalle ja sanocan: joca pelcuri on ja wapisewaisella sydämmellä hän palaitcan tacaperin ja olcan cotonans ettei hän saatais hänen weljeins sydämmitä pelcurixi nijncuin hänen sydämmens on.

9. Ja kun päällysmiehet ovat tämän kaiken kansalle puhuneet, asettakoot he osastopäälliköt väen johtoon.

9. Ja sittekuin sodan päämiehet lopettaneet ovat kansalle puheensa, niin he asettakaan sotajoukon ylimmäiset ensimäiseksi kansan sekaan.

9. Ja sijttecuin sodan päämiehet puhunet owat Canssalle heidän puhens nijn he asettacan sotajoucon ylimmäiset ensimäisixi Canssan secaan.

10. Kun lähestyt jotakin kaupunkia sotiaksesi sitä vastaan, tarjoa sille ensin rauhaa.

10. Kuin mene jonkun kaupungin eteen, sotimaan sitä vastaan, niin taritse heille rauhaa.

10. COscas menet jongun Caupungin eteen sotiman händä wastan nijn taridze heille ensin rauha.

11. Ja jos se suostuu tarjoamaasi rauhaan ja avaa sinulle porttinsa, suorittakoon kaikki siellä oleva kansa sinulle työveroa ja palvelkoon sinua.

11. Ja jos he sinua rauhallisesti vastaavat ja avaavat etees, niin olkaan kaikki kansa joka siinä on, sinulle verollinen ja palvelkaan sinua.

11. Ja jos he sinua rauhallisest wastawat ja awawat sinun etees nijn olcan caicki Canssa cuin sijnä on sinulle werollinen ja alemmainen.

12. Mutta jos se ei tee rauhaa sinun kanssasi, vaan valmistautuu taistelemaan sinua vastaan, niin piiritä sitä.

12. Vaan jos ei he tee rauhaa sinun kanssas, vaan sotivat sinua vastaan, niin ahdista heitä.

12. Waan jos ei he tee rauha sinun cansas waan sotiwat sinua wastan nijn saarra heitä.

13. Ja jos Herra, sinun Jumalasi, antaa sen sinun käsiisi, niin surmaa kaikki sen miesväki miekan terällä.

13. Ja kuin Herra sinun Jumalas antaa heidät sinun käsiis, niin lyö kuoliaaksi kaikki miehenpuoli miekan terällä.

13. Ja cosca HERra sinun Jumalas anda heidän sinun käsijs nijn lyö cuoliaxi caicki miehenpuolet miecan terällä.

14. Mutta naiset, lapset ja karja ja kaikki, mitä kaupungissa on, kaikki, mitä sieltä on saatavana saalista, ryöstä itsellesi, ja nauti vihollisiltasi saatu saalis, minkä Herra, sinun Jumalasi, sinulle antaa.

14. Mutta vaimot, lapset ja eläimet, ja kaikki ne jotka kaupungissa ovat, ja kaikki saalis ota itselles, ja syö vihollistes saalista, kuin Herra sinun Jumalas antaa sinulle.

14. Paidzi waimoja lapsia ja eläimitä ja caicki ne cuin Caupungis owat ja caicki saalis jacacat teidän keskenän ja syökät wiholisten jaosta cuin HERra sinun Jumalas annoi sinulle.

15. Tee näin kaikille niille kaupungeille, jotka ovat sinusta hyvin kaukana, jotka eivät ole näiden kansojen kaupunkeja.

15. Ja tee niin jokaiselle kaupungille, joka sinusta aivan kaukana on, ja ei ole näiden kansain kaupunkia.

15. Ja tee nijn jocaidzelle Caupungille cuin sinusta caucana owat ja ei ole tämän Canssan Caupungeista.

16. Mutta näiden kansojen kaupungeissa, jotka Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle perintöosaksi, älä jätä ainoatakaan henkeä eloon,

16. Mutta näiden kansain kaupungeissa, jotka Herra sinun Jumalas sinulle perimiseksi antaa, älä jätä elämään yhtäkään henkeä;

16. Mutta tämän Canssan Caupungeista cuin HERra sinun Jumalas sinulle perimisexi anda älä jätä elämän yhtäkän henge.

17. vaan vihi ne tuhon omiksi: heettiläiset ja amorilaiset, kanaanilaiset ja perissiläiset, hivviläiset ja jebusilaiset, niinkuin Herra, sinun Jumalasi, on sinua käskenyt,

17. Vaan hukuta ne peräti: nimittäin Hetiläiset, Amorilaiset, Kanaanealaiset, Pheresiläiset, Heviläiset ja Jebusilaiset, niinkuin Herran sinun Jumalas sinulle on käskenyt,

17. Mutta kiro ne peräti cuin owat: Hetherit Amorrerit Cananerit Phereserit Hewerit ja Jebuserit nijncuin HERra sinun Jumalas sinulle on käskenyt.

18. etteivät he opettaisi teitä tekemään kaikkia niitä kauhistavia tekoja, joita he ovat tehneet palvellessaan jumaliansa, ja ettette te rikkoisi Herraa, teidän Jumalaanne, vastaan.

18. Ettei he opettaisi teitä tekemään kaikkia niitä kauhistuksia, joita he tekivät jumalillensa, ettette myös tekisi syntiä Herraa teidän Jumalaanne vastaan.

18. Ettei hän opetais teidän tekemän caickia nijtä cauhistuxia cuin he teit heidän jumalillens ettet te myös tekis syndiä HERra teidän Jumalatan wastan.

19. Jos joudut kauan piirittämään kaupunkia ja sotimaan sitä vastaan valloittaaksesi sen, niin älä hävitä sen puita äläkä heiluta kirvestäsi niitä vastaan. Niiden hedelmiä saat nauttia, mutta älä hakkaa niitä maahan, sillä eivät kedon puut ole ihmisiä joutuakseen sinun piiritettäviksesi.

19. Jos sinä kauvan olet jonkun kaupungin edessä, jota vastaan sinä sodit omistaakses sitä, niin älä hävitä sen puita, älä myös kirveellä raiskaa niitä; sillä sinä saat niistä syödä, sentähden älä hakkaa niitä maahan; sillä ihmisellä on metsäpuitakin, tulemaan varustukseksi sinun etees.

19. JOs sinä cauwan olet jongun Caupungin edes jota wastan sinä sodit omistaxes sitä nijn älä häwitä puita älä myös kirwellä raisca heitä: sillä sinä saat nijstä syödä sentähden älä hacka heitä maahan tehdäxes nijstä scantzi sillä maan puu on ihmisen elatus.

20. Ainoastaan ne puut, joista tiedät, että niissä ei ole mitään syötävää, saat hävittää ja hakata maahan, rakentaaksesi niistä varustuksia sinun kanssasi sotivaa kaupunkia vastaan, kunnes se kukistuu.

20. Vaan ne puut, joista tiedät, ettei ne ole syötäviä, hävitä ja hakkaa maahan, ja rakenna varustus kaupunkia vastaan, jonka kanssa sinä sodit, siksi kuin sinä voitat sen.

20. Waan puut joista ei syödä häwitä ja hacka maahan ja tee nijstä puista Caupungin eteen scantzi jonga cansa sinä sodit nijncauwan cuins woitat hänen.