32 luku

Mooseksen virsi. Mooses kehoittaa vielä kansaa noudattamaan lakia ja saa käskyn nousta Nebon vuorelle katselemaan luvattua maata.

1. Kuunnelkaa, te taivaat, kun minä puhun, ja kuulkoon maa minun suuni sanat!

1. Kuulkaat te taivaat, minä puhun, ja maa kuulkaan minun suuni sanoja.

1. CUlcatte taiwat minä puhun ja maa cuulcan minun suuni sanat.

1. CWlcat te Taiuat/ Mine tadhon puhua/ Ja Maa cwlcan minun suuni sanat. (Kuulkaat te taiwaat/ Minä tahdon puhua/ Ja maa kuulkaan minun suuni sanat.)

1 Listen, you* heavens and I will speak and let the earth hear the words of my mouth.

1. Give ear, O ye heavens, and I will speak; and hear, O earth, the words of my mouth.

1. Merkt auf, ihr Himmel, ich will reden, und die Erde höre die Rede meines Mundes.

1. ESCUCHÁD cielos, y hablaré: y oiga la tierra los dichos de mi boca.

1 Внимай, небо, я буду говорить; и слушай, земля, слова уст моих.

2. Sateena pisaroikoon minun opetukseni, kasteena valukoon puheeni niinkuin vihma vihannalle, niinkuin sadekuuro ruohikolle.

2. Minun oppini tiukkukaan niinkuin sade, minun puheeni vuotakaan niinkuin kaste, niinkuin sade vihannon päälle ja niinkuin pisarat ruohon päälle.

2. Minun oppin tiuckucan nijncuin sade ja minun puhen wuotacan Nijncuin caste nijncuin sade wihannon päälle ja nijncuin pisarat ruohon päälle.

2. Minun Oppin tiuckucan ninquin Sadhe/ Ja minun Puheni wotocan ninquin Caste. Ninquin Sadhe Rohon päle/ Ja ninquin Pisarat Yrtein päle. (Minun oppini tiukkukaan niinkuin sade/ Ja minun puheeni wuotakaan niinkuin kaste. Niinkuin sade ruohon päälle/ Ja niinkuin pisarat yrttein päälle.)

2 My doctrine will drop as the rain. My speech will flow as the dew, as the small rain upon the tender grass and as the showers upon the herb.

2. My doctrine shall drop as the rain, my speech shall distil as the dew, as the small rain upon the tender herb, and as the showers upon the grass:

2. Meine Lehre triefe wie der Regen, und meine Rede fließe wie Tau, wie der Regen auf das Gras und wie die Tropfen auf das Kraut.

2. Goteará, como la lluvia, mi doctrina: destilará, como el rocio, mi dicho: como las mollinas sobre la grama, y como las gotas sobre la yerba.

2 Польется как дождь учение мое, как роса речь моя, как мелкий дождь на зелень, как ливень на траву.

3. Sillä minä julistan Herran nimeä; antakaa kunnia meidän Jumalallemme.

3. Sillä minä ylistän Herran nimeä: antakaat meidän Jumalallemme suuri kunnia.

3. Sillä minä ylistän HERran nime andacat ainoalle meidän Jumalallem cunnia.

3. Sille ette mine tadhon HERRAN nime yliste/ andacat meidhen Jumalan * ainoan site Cunniata. (Sillä että minä tahdon HERRAN nimeä ylistää/ antakaat meidän Jumalan ainoan sitä kunniata.)

3 For I will proclaim the name of Jehovah. Give greatness to our God.

3. Because I will publish the name of the LORD: ascribe ye greatness unto our God.

3. Denn ich will den Namen des HERRN preisen. Gebt unserm Gott allein die Ehre!

3. Porque el nombre de Jehová invocaré, dad grandeza a nuestro Dios.

3 Имя Господа прославляю; воздайте славу Богу нашему.

4. Hän on kallio; täydelliset ovat hänen tekonsa, sillä kaikki hänen tiensä ovat oikeat. Uskollinen Jumala ja ilman vääryyttä, vanhurskas ja vakaa hän on.

4. Hän on kallio, hänen työnsä ovat laittamattomat, sillä kaikki hänen tiensä ovat oikiat; vakaa on Jumala, ilman kaikkea vääryyttä, hän on vanhurskas ja oikia.

4. Hän on callio hänen työns owat laittamattomat: sillä caicki hänen tecons owat oikiat. Waca on Jumala ilman caickia wääryttä hän on oikia ja hurscas.

4. Hen on paasi/ henen tööns ouat laitettomat/ Sille ette caicki henen tekons ouat oikiat. Waka ombi Jumala/ ilman caicke wärytte/ * Oikia ia hurskas hen ombi. (Hän on paasi/ hänen työns owat laitattomat/ Sillä että kaikki hänen tekonsa owat oikiat. Wakaa ompi Jumala/ ilman kaikkea wääryyttä/ Oikia ja hurskas hän ompi.)

4 The Rock, his work is perfect, for all his ways are justice, a God of faithfulness and without unrighteousness, just and right is he.

4. He is the Rock, his work is perfect: for all his ways are judgment: a God of truth and without iniquity, just and right is he.

4. Er ist ein Fels. Seine Werke sind unsträflich; denn alles, was er tut, das ist recht. Treu ist Gott und kein Böses an ihm; gerecht und fromm ist er.

4. Del Fuerte, cuya obra es perfecta: porque todos sus caminos son juicio, Dios de verdad: y no hay iniquidad, justo y recto es.

4 Он твердыня; совершенны дела Его, и все пути Его праведны; Бог верен, и нет неправды в Нем ; Он праведен и истинен;

5. Heidän menonsa oli paha häntä kohtaan, he eivät olleet hänen lapsiansa, vaan häpeäpilkku — tuo nurja ja kiero sukupolvi!

5. Onko hän hänen turmellut? Ei, vaan hänen lapsensa ovat heidän häpiäpilkkunsa; se on nurja ja sekaseurainen suku.

5. Se nurja ja paha sucu hänestä lange pois he owat ilkiät ja ei hänen lapsens.

5. Se nuria ia paha Sucu/ heneste poislangepi/ he ouat häpien pilcat/ ia ei henen Lapsens. (Se nurja ja paha suku/ hänestä poislankeepi/ he owat häpeän pilkat/ ja ei hänen lapsensa.)

5 They have dealt corruptly with him. (They are) not his sons, (it is) their blemish, a perverse and crooked generation.

5. They have corrupted themselves, their spot is not the spot of his children: they are a perverse and crooked generation.

5. Die verkehrte und böse Art fällt von ihm ab; sie sind Schandflecken und nicht seine Kinder.

5. La corrupción no es suya: a sus hijos la mancha de ellos, generación torcida y perversa.

5 но они развратились пред Ним, они не дети Его по своим порокам, род строптивый и развращенный.

6. Niinkö sinä maksat Herralle, sinä houkka ja tyhmä kansa? Eikö hän ole sinun isäsi, joka sinut loi? Hän sinut teki ja valmisti.

6. Niinköstä te Herralle maksatte, hullu ja tyhmä kansa? Eikö hän ole sinun Isäs ja sinun Lunastajas, joka sinun luonut ja valmistanut on?

6. Nijngös sinun HERras Jumalatas kijtät sinä hullu ja tyhmä Canssa? Eikö hän ole sinun Isäs ja sinun HERras? Eikö hän ole se ainoa joca sinun luonut ja walmistanut on?

6. Ningös sinun HERRAS Jumalas kijtet/ sine hullu ia tyhyme Canssa ? Eikö hen ole sinun Ises ? ia sinun HERRAS ? eikö hen ole se ainoa/ ioca sinun tehnyt ia walmistanut on? (Niinkös sinun HERRAASI Jumalaasi kiität/ Sinä hullu ja tyhmä kansa? Eikä hän ole sinun Isäsi? ja sinun HERRASI? eikö hän ole se ainoa/ joka sinun tehnyt ja walmistanut on?)

6 Do you* thus requite Jehovah, O foolish people and unwise? Is not he your father who has bought you? He has made you and established you.

6. Do ye thus requite the LORD, O foolish people and unwise? is not he thy father that hath bought thee? hath he not made thee, and established thee?

6. Dankest du also dem HERRN, deinem Gott, du toll und töricht Volk? Ist er nicht dein Vater und dein HERR? Ist's nicht er allein, der dich gemacht und bereitet hat?

6. ¿Así pagáis a Jehová? pueblo loco, e ignorante: ¿no es él tu padre que te poseyó? él te hizo y te compuso.

6 Сие ли воздаете вы Господу, народ глупый и несмысленный? не Он ли Отец твой, Который усвоил тебя, создал тебя и устроил тебя?

7. Muistele muinaisia päiviä, ajattele menneiden sukupolvien vuosia. Kysy isältäsi, niin hän sen sinulle ilmoittaa, vanhimmiltasi, niin he sen sinulle sanovat.

7. Muista muinaisia aikoja, ymmärrä vuosikaudet suvusta sukuun; kysy isältäs, ja hän ilmoittaa sinulle, ja vanhimmiltas, niin he sinulle sanovat.

7. Muista endisen ajan päälle ymmärrä wuosicaudet sugusta nijn sucuun. Kysy Isäldäs ja hän ilmoitta sinulle ja sinun wanhemmildas nijn he sinulle sanowat.

7. Muista sen entisen aighan päle tähenasti/ ia aijattele mite hen teki Esijsein cansa. Kysy Iseldes/ ia henen pite sinulle ilmoittaman/ ia sinun wanhemildas/ nin he sinulle sanouat. (Muista sen entisen ajan päälle tähänasti/ ja ajattele mitä hän teki isi-isäin kanssa. Kysy isältäsi/ ja hänen pitää sinulle ilmoittaman/ ja sinun wanhemmiltasi/ niin he sinulle sanowat.)

7 Remember the days of old. Consider the years of generations to generations. Ask your father and he will show you, your elders and they will tell you.

7. Remember the days of old, consider the years of many generations: ask thy father, and he will shew thee; thy elders, and they will tell thee.

7. Gedenke der vorigen Zeit bis daher und betrachte, was er getan hat an den alten Vätern. Frage deinen Vater, der wird dir's verkündigen, deine Ältesten, die werden dir's sagen.

7. Acuérdate de los tiempos antiguos, considerád los años de generación y generación: pregunta a tu padre, que él te declarará: a tus viejos, y ellos te dirán:

7 Вспомни дни древние, помысли о летах прежних родов; спроси отца твоего, и он возвестит тебе, старцев твоих, и они скажут тебе.

8. Kun Korkein jakoi perinnöt kansoille, kun hän erotteli ihmisten lapset, silloin hän määräsi kansojen rajat israelilaisten luvun mukaan.

8. Kuin kaikkein korkein jakoi pakanat ja hajoitti ihmisten lapset, silloin hän laski kansain maan rajat, Israelin lasten luvun jälkeen.

8. Cosca se corkein nijn arwalla pacanat jacoi ja hajotti ihmisten lapset: Silloin hän laski Canssain maan rajat Israelin lasten lugun jälken.

8. Coska se Corkein ninquin arualla Canssat vlosiacoi/ ia haiotti Inhimisten Lapset. Silloin hen laski Canssain maan Äret/ Israelin lasten lughun ielkeen. (Koska se Korkein niinkuin arwalla kansat ulosjakoi/ ja hajoitti ihmisten lapset. Silloin hän laski kansain maan ääret/ Israelin lasten luwun jälkeen.)

8 When the Most High gave to the nations their inheritance, when he separated the sons of men, he set the bounds of the peoples according to the number of the sons of Israel.

8. When the most High divided to the nations their inheritance, when he separated the sons of Adam, he set the bounds of the people according to the number of the children of Israel.

8. Da der Allerhöchste die Völker zerteilte und zerstreute der Menschen Kinder, da setzte er die Grenzen der Völker nach der Zahl der Kinder Israel.

8. Cuando el Altísimo hizo heredar a las gentes; cuando hizo dividir los hijos de los hombres; cuando estableció los términos de los pueblos según el número de los hijos de Israel.

8 Когда Всевышний давал уделы народам и расселял сынов человеческих, тогда поставил пределы народов по числу сынов Израилевых;

9. Sillä Herran kansa on hänen osuutensa, Jaakob on hänen perintöosansa.

9. Sillä Herran osa on hänen oma kansansa, Jakob on hänen perimisensä nuora.

9. Sillä HERran osa on hänen oma Canssans Jacob on hänen perimisens nuora.

9. Sille HERRAN osa ombi hänen oma Canssans/ Jacob ombi henen Perimisens noora. (Sillä HERRAN osa ompi hänen oma kansansa/ Jakob ompi hänen perimisensä nuora.)

9 For Jehovah's portion is his people. Jacob is the lot of his inheritance.

9. For the LORD'S portion is his people; Jacob is the lot of his inheritance.

9. Denn des HERRN teil ist sein Volk, Jakob ist sein Erbe.

9. Porque la parte de Jehová es su pueblo, Jacob el cordel de su heredad.

9 ибо часть Господа народ Его, Иаков наследственный удел Его.

10. Erämaasta hän löysi hänet, autiosta, ulvovasta korvesta; hän otti hänet suojaansa ja hoitoonsa, varjeli häntä kuin silmäteräänsä.

10. Hän löysi hänen erämaassa ja hirmuisessa suuressa itkukorvessa. Hän vei hänen ympäri, hän opetti hänen ymmärtämään ja varjeli häntä niinkuin silmäteräänsä,

10. Hän löysi hänen corwes cuiwas cusa cauhistus on erämaas. Hän wei hänen ymbärins hän opetti hänelle lakins ja warjeli hänen nijncuin silmäin terän.

10. Hen leusi sen coruesa/ sijnä quiuasa cussa cauhistos on Erämaas. Hen ymberinswei henen/ Ja annoi henelle Lain/ ia warieli hänen ninquin silmens terän. (Hän löysi sen korwessa/ siinä kuiwassa kussa kauhistus on erämaassa. Hän ympäriinsä wei hänen/ ja antoi hänelle lain/ ja warjeli hänen niinkuin silmänsä terän.)

10 He found him in a desert land and in the waste howling wilderness. He compassed him about. He cared for him. He kept him as the apple of his eye.

10. He found him in a desert land, and in the waste howling wilderness; he led him about, he instructed him, he kept him as the apple of his eye.

10. Er fand ihn in der Wüste, in der dürren Einöde, da es heult. Er umfing ihn und hatte acht auf ihn; er behütete ihn wie seinen Augapfel.

10. Hallóle en tierra de desierto, y en un desierto horrible y yermo: trájole al derredor, instruyóle, guardóle como la niña de su ojo.

10 Он нашел его в пустыне, в степи печальной и дикой, ограждал его, смотрел за ним, хранил его, как зеницу ока Своего;

11. Niinkuin kotka kiihoittaa pesuettaan lentoon ja liitelee poikastensa suojana, niin hän levitti siipensä, otti hänet ja kantoi häntä sulillansa.

11. Niinkuin kotka kehoittelee pesäänsä ja laukuilee poikainsa päällä, levittää siipensä, ottaa kunkin heistä ja kantaa siipeinsä päällä,

11. Nijncuin cotca poicans wie ulos ja heidän päälläns laucuile ja lewittä sijpens ja otta heitä ja canda sijpeins päällä.

11. Ninquin Cotka poians vloswiepi/ ia heiden pälens lendepi. Ja vlosleuitte henen siuense/ ia hen otti heite/ ia cannoi henen sipeinse päle. (Niinkuin kotka pojansa uloswiepi/ ja heidän päällänsä lentääpi. Ja uloslewittää hänen siiwensä/ ja hän otti heitä/ ja kantoi hänen siipeinsä päällä.)

11 As an eagle that stirs up her nest, that flutters over her young, he spreads abroad his wings. He took them. He bore them on his pinions.

11. As an eagle stirreth up her nest, fluttereth over her young, spreadeth abroad her wings, taketh them, beareth them on her wings:

11. Wie ein Adler ausführt seine Jungen und über ihnen schwebt, breitete er seine Fittiche aus und nahm ihn und trug ihn auf seinen Flügeln.

11. Como el águila despierta su nido, vuela sobre sus pollos, extiende sus alas, tómale, llévale sobre sus espaldas:

11 как орел вызывает гнездо свое, носится над птенцами своими, распростирает крылья свои, берет их и носит их на перьях своих,

12. Herra yksin johdatti häntä, eikä hänen kanssansa ollut ketään vierasta jumalaa.

12. Niin Herra yksinänsä talutti häntä, ja ei ollut hänen kanssansa muuta Jumalaa.

12. Yxinäns HERra talutti händä ja ei ollut hänellä muuta Jumala.

12. Yxinens HERRA talutti hendä/ ia ei ollut henen cansans mwcalainen Jumala. (Yksinänsä HERRA talutti häntä/ ja ei ollut hänen kansansa muukalainen Jumala.)

12 Jehovah alone led him and there was no foreign god with him.

12. So the LORD alone did lead him, and there was no strange god with him.

12. Der HERR allein leitete ihn, und kein fremder Gott war mit ihm.

12. Jehová solo le guió, que no hubo con él dios ajeno.

12 так Господь один водил его, и не было с Ним чужого бога.

13. Hän kuljetti hänet maan kukkuloiden yli ja ruokki häntä pellon antimilla; hän antoi hänen imeä hunajaa kalliosta ja öljyä kovasta kivestä.

13. Hän vei hänen hamaan maan korkeuteen, ja ruokki hänen pellon hedelmällä, ja antoi hänen imeä hunajaa kalliosta ja öljyä kovasta kivestä,

13. Hän wei hänen haman maan corkeuteen ja ruocki hänen pellon hedelmällä ja andoi hänen ime hunajata calliosta ja öljyä cowasta kiwestä.

13. Hen wei henen hamaan Maan corkeuten/ ia roocki henen Peltoin hedhelmelle. Ja annoi henen ime honaiata Calliosta/ ia öliu couasta kiueste. (Hän wei hänen hamaan maan korkeuteen/ ja ruokki hänen peltoin hedelmällä. Ja antoi hänen imeä hunajata kalliosta/ ja öljyä kowasta kiwestä.)

13 He made him ride on the high places of the earth and he ate the increase of the field and he made him to suck honey out of the rock and oil out of the flinty rock,

13. He made him ride on the high places of the earth, that he might eat the increase of the fields; and he made him to suck honey out of the rock, and oil out of the flinty rock;

13. Er ließ ihn hoch herfahren auf Erden und nährte ihn mit den Früchten des Feldes und ließ ihn Honig saugen aus den Felsen und Öl aus den harten Steinen,

13. Hízole subir sobre las alturas de la tierra, y comió los frutos del campo, e hizo que chupase miel de la peña, y aceite de pedernal fuerte;

13 Он вознес его на высоту земли и кормил произведениями полей, и питал его медом из камня и елеем из твердой скалы,

14. Hän antoi voita lehmistä ja maitoa lampaista sekä karitsain ja oinasten rasvaa, Baasanin härkiä ja kauriita ja parasta vehnän ydintä; ja sinä sait juoda rypäleen verta, tulista viiniä.

14. Voita lehmistä, ja rieskaa lampaista, ynnä karitsain lihavuuden kanssa, ja Basanin oinaat, ja lihavat kauriit, ja parhaan nisun, ja juotti hänen parhaalla viinamarjan verellä.

14. Woita lehmistä ja riesca lambaista ynnä caridzain lihawuden cansa. Ja lihawimmat oinat ja caurit ja parhan nisun ja juotti hänen parhalla wijnamarjan werellä.

14. Woita Lehmiste/ ia Rieska lambaista/ ynne caritzadhen rasuan cansa. Ja lihauimmat oinat/ ia Caurit lihauain munaskudhen cansa/ ia iootti hänen parahalla winamarian werelle. (Woita lehmistä/ ja rieskaa lampaista/ ynnä karitsain raswan kanssa. Ja lihawimmat oinaat/ ja kauriit lihawain munaskuiden kanssa/ ja juotti hänen parhaalla winamarjan werellä.)

14 butter of the herd and milk of the flock, with fat of lambs and rams of the breed of Bashan and goats, with the finest of the wheat and of the blood of the grape you drank wine.

14. Butter of kine, and milk of sheep, with fat of lambs, and rams of the breed of Bashan, and goats, with the fat of kidneys of wheat; and thou didst drink the pure blood of the grape.

14. Butter von den Kühen und Milch von den Schafen samt dem Fetten von den Lämmern und feiste Widder und Böcke mit fetten Nieren und Weizen und tränkte ihn mit gutem Traubenblut.

14. Manteca de vacas, y leche de ovejas, con grosura de corderos, y carneros de Basán: y machos de cabrío con grosura de riñones de trigo, y sangre de uva bebiste vino.

14 маслом коровьим и молоком овечьим, и туком агнцев и овнов Васанских и козлов, и тучною пшеницею, и ты пил вино, кровь виноградных ягод.

15. Ja Jesurun lihoi ja alkoi potkia, sinä tulit lihavaksi, paksuksi ja aloit äksyillä. Niin hän hylkäsi Jumalan, joka oli tehnyt hänet, ja halveksui pelastuksensa kalliota.

15. Ja Israel lihoi, tuli vikuriksi, lihavaksi, paksuksi ja väkeväksi, ja hylkäsi Jumalan, joka hänen teki, ja katsoi autuutensa kallion ylön.

15. COsca Israel lihoi ja rawittin tuli hän carjaxi hän on lihawaxi paxuxi ja wäkewäxi tullut ja hyljäis Jumalan joca hänen teki. Ja hän cadzoi hänen autuudens callion ylön.

15. Cosca hen nyt lihoi/ ia rauituxi tuli/ tuli hen irdhalisexi/ hen ombi lihauaxi/ paxuxi/ ia wäkeuexi tullut/ ia ylenannoi Jumalan/ ioca henen tehnyt oli. Ei hen Lucu pitenyt henen Terueydhens Calliosta/ (Koska hän nyt lihoi/ ja rawituksi tuli/ tuli hän irralliseksi/ hän ompi lihawaksi/ paksuksi/ ja wäkewäksi tullut/ ja ylenantoi Jumalan/ joka hänen tehnyt oli. Ei hän lukua pitänyt hänen terweytens kalliosta/)

15 But Jeshurun grew fat and kicked. You have grown fat. You have grown thick. You have become sleek. Then he forsook God who made him and lightly esteemed the Rock of his salvation.

15. But Jeshurun waxed fat, and kicked: thou art waxen fat, thou art grown thick, thou art covered with fatness; then he forsook God which made him, and lightly esteemed the Rock of his salvation.

15. Da aber Jesurun fett ward, ward er übermütig. Er ist fett und dick und stark geworden und hat den Gott fahren lassen, der ihn gemacht hat. Er hat den Fels seines Heils gering geachtet

15. Y engordó el Recto, y tiró coces: engordástete, engrosástete, cubrístete, y dejó al Dios, que lo hizo: y menospreció al Fuerte de su salud.

15 И утучнел Израиль, и стал упрям; утучнел, отолстел и разжирел; и оставил он Бога, создавшего его, и презрел твердыню спасения своего.

16. He herättivät hänen kiivautensa vierailla jumalillaan, he vihoittivat hänet kauhistuksillansa.

16. He yllyttivät hänen kiivauteen muukalaisten kautta, kauhistusten kautta vihoittivat he hänen.

16. Hän yllytti hänen kijwauteen muucalaisten cautta. Cauhistuxen cautta wihoitit he hänen.

16. mutta yllyti henen kiuauten mwcalisten Jumalain cautta. Ilkeyxen cautta wihoittelit he henen/ (mutta yllytti hänen kiiwauteen muukalaisten jumalain kautta. Ilkeyksen kautta wihoittelit he hänen/)

16 They moved him to jealousy with strange (gods). With abominations they provoked him to anger.

16. They provoked him to jealousy with strange gods, with abominations provoked they him to anger.

16. und hat ihn zum Eifer gereizt durch fremde Götter; durch Greuel hat er ihn erzürnt.

16. Despertáronle a celos con los ajenos, ensañáronle con las abominaciones.

16 Богами чуждыми они раздражили Его и мерзостями разгневали Его:

17. He uhrasivat riivaajille, epäjumalille, jumalille, joita he eivät tunteneet, uusille, äsken tulleille, joista teidän isänne eivät tienneet.

17. He uhrasivat perkeleille, eikä Jumalalle, jumalille, joita ei he tunteneet, vasta-uutisille, jotka ei ennen olleet, joita isänne ei peljänneet.

17. He uhraisit perkeleille ja ei heidän Jumalallens. Nijlle jumalille joita ei he tundenet nijlle usille jotca ei ennen ollet joita teidän Isän ei peljännet.

17. he wffrasit Perkeleillen/ ia ei heiden Jumalallens. Nijlle Jumaloille/ ioita euet he tundenuet/ Nijlle vsille/ iotca ennen euet olluet Joita heiden Isense euet olluet cumartanuet. (he uhrasit perkeleillen/ ja ei heidän Jumalallensa. Niille jumalille/ joita eiwät he tunteneet/ Niille uusille/ jotka ennen eiwät olleet joita heidän isänsä eiwät olleet kumartaneet.)

17 They sacrificed to demons, not God, to gods that they did not know, to new (gods) that came up of late, which your* fathers did not dread.

17. They sacrificed unto devils, not to God; to gods whom they knew not, to new gods that came newly up, whom your fathers feared not.

17. Sie haben den Teufeln geopfert und nicht ihrem Gott, den Göttern, die sie nicht kannten, den neuen, die zuvor nicht gewesen sind, die ihre Väter nicht geehrt haben.

17. Sacrificaron a los diablos, no a Dios: a los dioses, que no conocieron: nuevos, venidos de cerca, que vuestros padres no los temieron.

17 приносили жертвы бесам, а не Богу, богам, которых онине знали, новым, которые пришли от соседей и о которых не помышляли отцы ваши.

18. Kalliota, joka sinut synnytti, sinä et muistanut; sinä unhotit Jumalan, joka sinulle elämän antoi.

18. Kallion, joka sinun siitti, sinä hyljäsit, ja unhotit Jumalan, joka sinun loi.

18. Sinun callios joca sinun synnytti sen sinä hyljäisit ja unhotit sen Jumalan joca sinun loi.

18. Sinun Callios/ ioca sinun synytti/ sen sine ylenannoit/ ia vnodhit sen Jumalan/ ioca sinun loonut oli. (Sinun kalliosi/ joka sinun synnytti/ sen sinä ylenannoit/ ja unohdit sen Jumalan/ joka sinun luonut oli.)

18 You are unmindful of the Rock that fathered you and have forgotten God who gave you birth.

18. Of the Rock that begat thee thou art unmindful, and hast forgotten God that formed thee.

18. Deinen Fels, der dich gezeugt hat, hast du aus der Acht gelassen und hast vergessen Gottes, der dich gemacht hat.

18. Del Fuerte que te crió, te has olvidado, háste olvidado del Dios tu criador.

18 А Заступника, родившего тебя, ты забыл, и не помнил Бога, создавшего тебя.

19. Herra näki sen ja hylkäsi heidät, sillä hän vihastui poikiinsa ja tyttäriinsä.

19. Ja Herra näki sen, ja vihastui, poikainsa ja tyttäriensä kehoituksen tähden,

19. Ja cosca HERra sen näki wihastui hän poicains ja tyttärittens päälle ja hylkäis heidän.

19. Ja cosca HERRA sen näki/ wihastui hen poicains ia Tytterins päle. (Ja koska HERRA sen näki/ wihastui hän poikainsa ja tyttäriensä päälle.)

19 And Jehovah saw and despised, because of the provocation of his sons and his daughters.

19. And when the LORD saw it, he abhorred them, because of the provoking of his sons, and of his daughters.

19. Und da es der HERR sah, ward er zornig über seine Söhne und Töchter,

19. Y viólo Jehová, y encendióse con ira de sus hijos y de sus hijas.

19 Господь увидел, и в негодовании пренебрег сынов Своих и дочерейСвоих,

20. Hän sanoi: 'Minä peitän heiltä kasvoni, minä katson, mikä heidän loppunsa on; sillä he ovat nurja suku, lapsia, joissa ei ole uskollisuutta.

20. Ja sanoi: minä peitän kasvoni heidän edestänsä, ja katson mitä heidän viimeiseltä tapahtuu; sillä se on nurja suku ja senkaltaiset lapset, joissa ei ole uskoa.

20. Ja hän sanoi: minä peitän minun caswon heidän edestäns ja cadzon mitä heidän wijmeiseldä tapahtu: sillä se on nurja sucu ja sencaltaiset lapset joisa ei ole usco.

20. Ja hen sanoi/ Mine peiten minun Casuoni/ heidhen edhestens/ ia tadhon catzo mite heiden wimeiselle tapachtuman pite. Sille se ombi nuria sucu/ ia sencaltaiset lapset/ ioissa ei ole usko. (Ja hän sanoi/ Minä peitän minun kaswoni/ heidän edestänsä/ ja tahdon katsoa mitä heidän wiimeisellä tapahtuman pitää. Sillä se ompi nurja suku/ ja senkaltaiset lapset/ joissa ei ole uskoa.)

20 And he said, I will hide my face from them. I will see what their end will be. For they are a very perverse generation, sons in whom is no faithfulness.

20. And he said, I will hide my face from them, I will see what their end shall be: for they are a very froward generation, children in whom is no faith.

20. und er sprach: Ich will mein Antlitz vor ihnen verbergen, will sehen, was ihnen zuletzt widerfahren wird; denn es ist eine verkehrte Art, es sind untreue Kinder.

20. Y dijo: Esconderé de ellos mi rostro, veré cual será su prostrimería: que son generación de perversidades, hijos sin fé.

20 и сказал: сокрою лице Мое от них и увижу, какой будет конецих; ибо они род развращенный; дети, в которых нет верности;

21. He ovat herättäneet minun kiivauteni jumalilla, jotka eivät jumalia ole, ovat vihoittaneet minut turhilla jumalillansa; niin minäkin herätän heidän kiivautensa kansalla, joka ei ole kansa, vihoitan heidät houkalla pakanakansalla.

21. He härsyttelivät minua sen kautta, joka ei ole jumala, epäjumaluutensa kautta ovat he minun vihoittaneet ja minä vihoitan heitä jälleen sen kautta, joka ei ole kansa, tyhmällä kansalla minä heitä vihoitan.

21. He härsyttelit minua sen cautta joca ei ole jumala heidän epäjumaludens cautta owat he minun wihoittanet. Ja minä wihoitan heitä jällens sen cautta joca ei ole Canssa tyhmällä Canssalla minä heitä wihoitan.

21. He hersyttelit minua sen Cautta/ ioca ei ole Jumala/ heiden Äpäiumaludens cautta/ he ouat minun wihoittanuet. Ja mine tadhon heite iellens wihoitta sen Cautta/ ioca ei ole Canssa/ Tyhmelle Canssalle mine tadhon heite wihoitta. (He härsyttelit minua sen kautta/ joka ei ole jumala/ heidän epäjumaluutensa kautta/ he owat minun wihoittaneet. Ja minä tahdon heitä jällens wihoittaa sen kautta/ joka ei ole kansa/ Tyhmälle kansalle minä tahdon heitä wihoittaa.)

21 They have moved me to jealousy with what is not God. They have provoked me to anger with their vanities and I will move them to jealousy with a non-nation. I will provoke them to anger with a foolish nation.

21. They have moved me to jealousy with that which is not God; they have provoked me to anger with their vanities: and I will move them to jealousy with those which are not a people; I will provoke them to anger with a foolish nation.

21. Sie haben mich gereizt an dem, das nicht Gott ist; mit ihrer Abgötterei haben sie mich erzürnt. Und ich will sie wieder reizen an dem, das nicht ein Volk ist; an einem törichten Volk will ich sie erzürnen.

21. Ellos me despertaron a celos con el que no es Dios: hiciéronme ensañar con sus vanidades: y yo los despertaré a celos con los que no son pueblo, con gente loca les haré ensañar.

21 они раздражили Меня не богом, суетными своими огорчили Меня: и Я раздражу их не народом, народом бессмысленным огорчу их;

22. Sillä minun vihani tuli on syttynyt, ja se leimuaa tuonelan syvyyksiin saakka; se kuluttaa maan kasvuinensa ja polttaa vuorten perustukset.

22. Sillä tuli on syttynyt minun vihassani, ja polttaa hamaan alimaiseen helvettiin, ja kuluttaa maan, ynnä hänen hedelmänsä kanssa, ja polttaa vuorten perustukset.

22. Sillä tuli on syttynyt minun wihasani ja poltta haman alemmaiseen helwettijn: Ja culutta maan ynnä hänen hedelmäns cansa ja poltta wuortein perustuxet.

22. Sille Tuli ombi syttynyt minun wihasani/ Ja poltaman pite hamaan alemaisen heluetijn. Ja pite culuttaman Maan/ ynne henen hedhelmäins canssa/ ia pite ylespoltaman woordein perustoxet. (Sillä tuli ompi syttynyt minun wihassani/ Ja polttaman pitää hamaan alimmaiseen helwettiin. Ja pitää kuluttaman maan/ ynnä hänen hedelmäins kanssa/ ja pitää ylöspolttaman wuortein perustukset.)

22 For a fire is kindled in my anger and burns to the lowest Sheol and devours the earth with its increase and sets on fire the foundations of the mountains.

22. For a fire is kindled in mine anger, and shall burn unto the lowest hell, and shall consume the earth with her increase, and set on fire the foundations of the mountains.

22. Denn ein Feuer ist angegangen durch meinen Zorn und wird brennen bis in die unterste Hölle und wird verzehren das Land mit seinem Gewächs und wird anzünden die Grundfesten der Berge.

22. Porque fuego se encenderá en mi furor, y arderá hasta el profundo: y tragará la tierra y sus frutos, y abrasará los fundamentos de los montes.

22 ибо огонь возгорелся во гневе Моем, жжет до ада преисподнего, ипоядает землю и произведения ее, и попаляет основания гор;

23. Minä kasaan onnettomuuksia heidän päällensä, kaikki nuoleni minä heihin ammun.

23. Minä kokoon kaiken onnettomuuden heidän päällensä, minä ammun kaikki nuoleni heihin.

23. Minä cocon caiken onnettomuden heidän päällens minä ambun caicki minun nuoleni heihin.

23. Minun pite cocoman caiken Onnettomudhen heiden ylitzens/ mine tadhon caiki minun nooleni heiden sisellens ambuua. (Minun pitää kokooman kaiken onnettomuuden heidän ylitsensä/ minä tahdon kaikki minun nuoleni heidän sisällensä ampua.)

23 I will heap evils upon them. I will spend my arrows upon them,

23. I will heap mischiefs upon them; I will spend mine arrows upon them.

23. Ich will alles Unglück über sie häufen, ich will meine Pfeile in sie schießen.

23. Yo allegaré males sobre ellos, mis saetas acabaré en ellos.

23 соберу на них бедствия и истощу на них стрелы Мои:

24. He nääntyvät nälkään ja menehtyvät ruttoon, kulkutautien poltteeseen; minä lähetän heidän kimppuunsa petojen hampaat ja tomussa matelevaisten myrkyn.

24. Nälästä heidän pitää hiukahtuman ja poltetaudilla kulutettaman, ja äkillisellä kuolemalla; minä lähetän metsän petoin hampaat heidän keskellensä, ja kyykärmeen myrkyn.

24. Näljästä heidän pitä hiucahtuman ja wilutaudilla culutettaman ja äkilisellä cuolemalla. Minä lähetän medzän petoin hambat heidän keskellens ja kyykärmen myrkyn.

24. Nälielle heiden pite hiukautettaman/ ia wilutaudhilla ödhyttemen/ ia pahoilla paiseilla. Minun pite lehettemen metzen petoin hampat heiden keskelens/ ia raateleuaiset Kermet. (Nälälle heidän pitää hiukoitettaman/ ja wilutaudilla öyhyttelemän/ ja pahoilla paiseilla. Minun pitää lähettämään metsän petoin hampaat heidän keskellensä/ ja raatelewaiset käärmeet.)

24 (to be) wasted with hunger and devoured with burning heat and bitter destruction. And I will send upon them the teeth of beasts, with the poison of crawling things of the dust.

24. They shall be burnt with hunger, and devoured with burning heat, and with bitter destruction: I will also send the teeth of beasts upon them, with the poison of serpents of the dust.

24. Vor Hunger sollen sie verschmachten und verzehrt werden vom Fieber und von jähem Tod. Ich will der Tiere Zähne unter sie schicken und der Schlangen Gift.

24. Consumidos de hambre, y comidos de fiebre ardiente, y de pestilencia amarga: y diente de bestias enviaré sobre ellos, con veneno de serpientes de la tierra.

24 будут истощены голодом, истреблены горячкою и лютою заразою; и пошлю на них зубы зверей и яд ползающих по земле;

25. Ulkona surmaa miekka ja sisällä kauhu sekä nuorukaisen että neitosen, sekä imeväisen että harmaapään.

25. Ulkona pitää miekan heitä hävittämän ja sisällä huoneessa pelvon, sekä nuorukaiset että neitseet, imeväiset ja harmaapäät.

25. Ulcona pitä miecan heitä raateleman ja sisällä cauhistaman. Sekä nuorucaiset ja neidzet imewäiset ja harmapäät.

25. Ulcon pite Miecan heite * raateleman/ Ja siselle Cauhistuman. Seke piltit ette picat/ Imeueiset ynne sen harmapän cansa. (Ulkona pitää miekan heitä raateleman/ ja sisällä kauhistuman. Sekä piltit että piiat/ Imewäiset ynne sen harmaapään kansan.)

25 Outside the sword will bereave and in the chambers terror, (to) both young man and virgin, the nursing-baby with the man of gray hairs.

25. The sword without, and terror within, shall destroy both the young man and the virgin, the suckling also with the man of gray hairs.

25. Auswendig wird sie das Schwert berauben und inwendig der Schrecken, beide, Jünglinge und Jungfrauen, die Säuglinge mit dem grauen Mann.

25. De fuera deshijará la espada, y en las recámaras amedrentamiento: así el mancebo como la doncella, el que mama como el hombre cano.

25 извне будет губить их меч, а в домах ужас – и юношу, и девицу, и грудного младенца, и покрытого сединоюстарца.

26. Minä sanoisin: 'Minä puhallan heidät pois, hävitän heidän muistonsa ihmisten seasta',

26. Minä sanoin: minä hävittäisin heitä, minä lakkauttaisin heidän muistonsa ihmisistä,

26. Minä sanoin: minä häwitän heitä minä lacatan heidän muistons ihmisist.

26. Mine tadhon sanoa/ Cussa he ouat ? Mine lackautan heiden muistons Inhimisiste. (Minä tahdon sanoa/ Kussa he owat? Minä lakkautan heidän muistonsa ihmisistä.)

26 I said, I would scatter them afar, I would make the remembrance of them to cease from among men,

26. I said, I would scatter them into corners, I would make the remembrance of them to cease from among men:

26. Ich wollte sagen: "Wo sind sie? ich werde ihr Gedächtnis aufheben unter den Menschen",

26. Dije: Yo los echaría del mundo, haría cesar de los hombres la memoria de ellos.

26 Я сказал бы: рассею их и изглажу из среды людей память о них;

27. jollen varoisi, että vihollinen tuottaisi minulle mielipahaa, että heidän vastustajansa selittäisivät sen väärin, että he sanoisivat: 'Meidän kätemme oli korotettu, eikä Herra ole tästä kaikesta mitään tehnyt.'

27. Ellen minä vihollisteni vihaa karttaisi, ettei heidän vainollisensa ylpeilisi, ja lähes sanoisi: meidän oikia kätemme on kaikki nämät tehnyt, eikä Herra.

27. Ellen minä wiholisteni wiha carttais ettei heidän wainollisens ylpenny ja lähes sanoisit: meidän oikia kätem on caicki nämät tehnyt ja ei HERra.

27. Ellei mine wiholistein wiha cartaisi/ ettei heiden wainolistens pidhe ylpendymen/ Ja lehes sanoisit/ Meiden oikia käten ombi caicki näme tehnyt/ ia ei HERRA. (Ellei minä wihollisten wihaa kartaisi/ ettei heidän wainollisten pidä ylpeentymän/ Ja lähes sanoisit/ Meidän oikea käten ompi kaikki nämä tehnyt/ ja ei HERRA.)

27 were it not that I feared the provocation of the enemy, lest their adversaries should recognize, lest they should say, Our hand is exalted and Jehovah has not done all this.

27. Were it not that I feared the wrath of the enemy, lest their adversaries should behave themselves strangely, and lest they should say, Our hand is high, and the LORD hath not done all this.

27. wenn ich nicht den Zorn der Feinde scheute, daß nicht ihre Feinde stolz würden und möchten sagen: Unsre Macht ist hoch, und der HERR hat nicht solches alles getan.

27. Si no temiese la ira del enemigo, porque no enagenen mi gloria sus adversarios, porque no digan: Nuestra mano alta ha hecho todo esto, no Jehová.

27 но отложил это ради озлобления врагов, чтобы враги его не возомнили и не сказали: наша рука высока, и не Господь сделал все сие.

28. Sillä he ovat neuvoton kansa, eikä heissä ole ymmärrystä.

28. Sillä se on kansa, jossa ei mitään neuvoa ole, eikä ymmärrystä.

28. Sillä se on Canssa josa ei mitän neuwo ole eikä ymmärrystä.

28. Sille se on yxi Canssa/ iossa ei miten neuuo ole/ eike ymmerdhyst heisse. (Sillä se on yksi kansa/ jossa ei mitään neuwoa ole/ eikä ymmärrystä heissä.)

28 For they are a nation void of counsel and there is no understanding in them.

28. For they are a nation void of counsel, neither is there any understanding in them.

28. Denn es ist ein Volk, darin kein Rat ist, und ist kein Verstand in ihnen.

28. Porque son gente de perdidos consejos, y no hay en ellos entendimiento.

28 Ибо они народ, потерявший рассудок, и нет в них смысла.

29. Jos he viisaita olisivat, niin he käsittäisivät tämän, he ymmärtäisivät, mikä heidän loppunsa on.

29. Jospa he taitavaiset olisivat, niin he ymmärtäisivät ja huomaitsisivat, mitä heille viimeiseltä tapahtuu.

29. Josca he taitawaiset olisit ymmärräisit ja huomaidzisit mitä heille tästälähin tapahtu.

29. Josco he wijsaat olisit ymmerdheisit ia homaitzisit/ mitke testelehin heille tapachtupi. (Josko he wiisaat olisit ymmärtäisit ja huomaitsisit/ mitkä tästä lähin heille tapahtuupi.)

29 Oh that they were wise, that they understood this, that they would consider their latter end!

29. O that they were wise, that they understood this, that they would consider their latter end!

29. O, daß sie weise wären und vernähmen solches, daß sie verstünden, was ihnen hernach begegnen wird!

29. ¡Ojalá fueran sabios, entendieran esto, entendieran su prostrimería!

29 О, если бы они рассудили, подумали о сем, уразумели, что с ними будет!

30. Kuinka yksi ajaisi tuhatta takaa, kuinka kaksi ajaisi pakoon kymmenentuhatta, jollei heidän kallionsa olisi heitä myynyt ja Herra luovuttanut heitä!

30. Kuinka yksi ajais tuhatta takaa ja kaksi karkottaisi kymmenentuhatta heistä? Eikö sentähden, että heidän kallionsa on heidät myynyt? ja Herra on heidät sulkenut?

30. Cuinga yxi ajais tuhatta taca ja caxi carcotaisit kymmenen tuhatta heistä? Eikö sentähden että heidän callions on heidän myynyt? ja HERra on hyljännyt heitä?

30. Quinga yxi teiste/ takaiais Tuhatta heiste/ ia caxi carkotaisit kymmenen Tuhatta. Eikö sentehden/ ette heidhen Callions ombi heite mynyt/ ia HERRA on ylenandanut heite. (Kuinka yksi teistä/ takaa-ajaisi tuhatta heistä/ ja kaksi karkottaisit kymmenen tuhatta. Eikö sentähden/ että heidän kallionsa ompi heitä myynyt/ ja HERRA on ylenantanut heitä.)

30 How should one chase a thousand and two put ten thousand to flight unless their Rock had sold them and Jehovah had delivered them up?

30. How should one chase a thousand, and two put ten thousand to flight, except their Rock had sold them, and the LORD had shut them up?

30. Wie gehet es zu, daß einer wird ihrer tausend jagen, und zwei werden zehntausend flüchtig machen? Ist es nicht also, daß sie ihr Fels verkauft hat und der HERR sie übergeben hat?

30. ¿Cómo podría perseguir uno a mil, y dos harían huir a diez mil, si su Fuerte no los hubiese vendido, y Jehová no los hubiese entregado?

30 Как бы мог один преследовать тысячу и двое прогонять тьму, если бы Заступник их не предал их, и Господь не отдал их!

31. Sillä heidän kallionsa ei ole niinkuin meidän kalliomme; niin vihollisemmekin päättelevät.

31. Sillä ei ole meidän kalliomme niinkuin heidän kallionsa, ja meidän vihollisemme ovat meidän tuomarimme.

31. Sillä meidän calliom ei ole nijncuin heidän callions jota meidän wiholisem idze taitawat duomita.

31. Sille meiden Callio/ ei ole ninquin heiden Callions/ iota meiden wiholiset taitauat itze domita. (Sillä meidän kallio/ ei ole niinkuin heidän kallionsa/ jota meidän wiholliset taitawat itse tuomita.)

31 For their rock is not as our Rock, even our enemies themselves being judges.

31. For their rock is not as our Rock, even our enemies themselves being judges.

31. Denn unser Fels ist nicht wie ihr Fels, des sind unsre Feinde selbst Richter.

31. Que el fuerte de ellos no es como nuestro Fuerte: y nuestros enemigos sean jueces.

31 Ибо заступник их не таков, как наш Заступник; сами враги наши судьи в том.

32. Sillä Sodoman viinipuita on heidän viinipuunsa, se on kotoisin Gomorran viinitarhoista; heidän rypäleensä ovat myrkkyrypäleitä, heidän viiniterttujensa maku on karvas.

32. Sillä heidän viinapuunsa on Sodoman viinapuusta ja Gomorran pelloista, heidän viinamarjansa myrkylliset viinamarjat, heillä ovat karvahimmat marjat.

32. Sillä heidän wijnapuuns on Sodoman wijnapuust ja Gomorran pellost. Heidän wijnamarjans owat sappi ja carwahimmat marjat.

32. Sille heiden winapuus ombi Sodoman winapwst/ ia Gomorran pellost. Heiden winamarians ouat sappi/ ia caruahimmat mariat. (Sillä heidän wiinapuunsa ompi Sodoman wiinapuusta/ ja Gomorran pellosta. Heidän wiinamarjansa owat sappi/ ja karwahimmat marjat.)

32 For their vine is of the vine of Sodom and of the fields of Gomorrah. Their grapes are grapes of gall, their clusters are bitter.

32. For their vine is of the vine of Sodom, and of the fields of Gomorrah: their grapes are grapes of gall, their clusters are bitter:

32. Denn ihr Weinstock ist vom Weinstock zu Sodom und von dem Acker Gomorras; ihre Trauben sind Galle, sie haben bittere Beeren;

32. Por tanto de la vid de Sodoma es la vid de ellos, y de los sarmientos de Gomorra: las uvas de ellos son uvas ponzoñosas, racimos de amarguras tienen.

32 Ибо виноград их от виноградной лозы Содомской и с полей Гоморрских;ягоды их ягоды ядовитые, грозды их горькие;

33. Heidän viininsä on lohikäärmeitten kähyä, kyykäärmeitten kauheata myrkkyä.

33. Heidän viinansa on lohikärmeen kiukkuvahto, ja kyykärmetten hirmullinen myrkky.

33. Heidän wijnans on kärmen myrcky ja hirmullisten kyykärmetten sappi.

33. heiden winans ombi Louhikermen viha ia hirmulisten Waskikermeten sappi. (heidän wiinansa ompi lohikäärmeen wiha ja hirmulisten waskikäärmeitten sappi.)

33 Their wine is the poison of serpents and the cruel venom of adders.

33. Their wine is the poison of dragons, and the cruel venom of asps.

33. ihr Wein ist Drachengift und wütiger Ottern Galle.

33. Veneno de dragones es su vino, y ponzoña cruel de áspides.

33 вино их яд драконов и гибельная отрава аспидов.

34. Eikö sitä ole talletettuna minun takanani, sinetillä lukittuna minun aitoissani?

34. Eikö se liene kätketty minun tykönäni? ja sinetillä lukittu minun tavaroissani?

34. Eikö sencaltaiset liene kätketyt minun tykönäni? ja insiglatut minun tawarosani?

34. Eikö sencaltaiset ketketyt liene minun tyköneni ? ia insighlatut minun Tauaroisani. (Eikö senkaltaiset kätketyt lienee minun tykönäni? ja insiglatut minun tawaroissani.)

34 Is not this laid up in store with me, sealed up among my treasures?

34. Is not this laid up in store with me, and sealed up among my treasures?

34. Ist solches nicht bei mir verborgen und versiegelt in meinen Schätzen?

34. ¿No tengo yo esto guardado, sellado en mis tesoros?

34 Не сокрыто ли это у Меня? не запечатано ли в хранилищах Моих?

35. Minun on kosto ja rankaiseminen, säästetty siksi ajaksi, jolloin heidän jalkansa horjuu. Sillä heidän onnettomuutensa päivä on lähellä, ja mikä heitä odottaa, se tulee rientäen.

35. Minun on kosto, minä kostan, heidän jalkansa pitää ajallansa kompastuman; sillä heidän kadotuksensa aika on läsnä, ja mikä heille tarjontelee, se rientää.

35. Minun on costo minä costan heidän jalcans pitä ajallans combistuman. Sillä heidän cadotuxens aica on läsnä ja mikä heille tarjendele se riendä.

35. Minun ombi Costo/ Minun pite costaman/ heiden ialgans pite aiallans combistuman. Sille heiden cadhotuxens aina ombi leszne/ ia mike heite cocottapi se riendä. (Minun ompi kosto/ Minun pitää kostaman/ heidän jalkansa pitää ajallansa kompastuman. Sillä heidän kadotuksensa aina ompi läsnä/ ja mikä heitä kokottaapi (kohtaapi) se rientää.)

35 Vengeance is for me and recompense at the time when their foot will slip. For the day of their calamity is at hand and the things that are to come upon them will make haste.

35. To me belongeth vengeance, and recompence; their foot shall slide in due time: for the day of their calamity is at hand, and the things that shall come upon them make haste.

35. Die Rache ist mein; ich will vergelten. Zu seiner Zeit soll ihr Fuß gleiten; denn die Zeit ihres Unglücks ist nahe, und was über sie kommen soll, eilt herzu.

35. Mía es la venganza y el pago, al tiempo que su pié vacilará: porque el día de su aflicción está cercano, y lo que les está determinado se apresura.

35 У Меня отмщение и воздаяние, когда поколеблется нога их; ибо близок день погибели их, скоро наступит уготованное для них.

36. Sillä Herra hankkii oikeuden kansallensa ja armahtaa palvelijoitansa, koska hän näkee, että heidän voimansa on poissa ja että kaikki tyynni on lopussa.

36. Sillä Herra tuomitsee kansansa, ja armahtaa palveliaansa; sillä hän näkee, että käsi on poissa, ja ei ole mitään tallella pidetty eikä jätetty.

36. SIllä HERra duomidze hänen Canssans ja hän armahta palwelians päälle. Sillä hän cadzahta että he owat juuri huckunet ja eikä ne suljetut eikä jocu jäänyt ole.

36. Sille HERRA domitzepi henen Canssans/ ia palueliains päle hen armacta. Sille hen catzahtapi/ Ette he ouat iuri huckuneet/ Ja eike ne sulietut/ eike iocu ole ylitzeienyt. (Sillä HERRA tuomitseepi hänen kansansa/ ja palwelijainsa päälle hän armahtaa. Sillä hän katsahtaapi/ Että he owat juuri hukkuneet/ Ja eikä ne suljetut/ eikä joku ole ylitsejäänyt.)

36 For Jehovah will judge his people and regrets for his servants, when he sees that (their) power has gone and there is none (remaining), shut up or left at large.

36. For the LORD shall judge his people, and repent himself for his servants, when he seeth that their power is gone, and there is none shut up, or left.

36. Denn der HERR wird sein Volk richten, und über seine Knechte wird er sich erbarmen. Denn er wird ansehen, daß ihre Macht dahin ist und beides, das Verschlossene und Verlassene, weg ist.

36. Porque Jehová juzgará a su pueblo, y sobre sus siervos se arrepentirá, cuando viere que la fuerza pereció sin quedar guardado ni desamparado.

36 Но Господь будет судить народ Свой и над рабамиСвоими умилосердится, когда Он увидит, что рука их ослабела, и не стало ни заключенных, ни оставшихся вне .

37. Silloin hän kysyy: 'Missä ovat nyt niiden jumalat, missä kallio, johon he turvasivat,

37. Ja pitää sanottaman: kussa heidän Jumalansa ovat? heidän kallionsa, johonka he uskalsivat?

37. Ja pitä sanottaman: Cusa heidän Jumalans owat? heidän callions johonga he uscalsit?

37. Ja quin sanotan/ Cussa heiden Jumalans ouat ? heiden Callions/ ionga päle he vskalsit? (Ja kuin sanotaan/ Kussa heidän jumalansa owat? heidän kallionsa/ jonka päälle he uskalsit?)

37 And he will say, Where are their gods, the rock in which they took refuge,

37. And he shall say, Where are their gods, their rock in whom they trusted,

37. Und man wird sagen: Wo sind ihre Götter, ihr Fels, auf den sie trauten?

37. Y dirá: ¿Dónde están sus dioses, el fuerte de quien se ampararon,

37 Тогда скажет Господь : где боги их, твердыня, на которую они надеялись,

38. missä ne, jotka söivät heidän teurasuhriensa rasvan ja joivat heidän juomauhriensa viinin?' Nouskoot ne auttamaan teitä, olkoot ne teidän suojananne.

38. Joiden lihavimmat uhrit he söivät, ja joivat viinan heidän juomauhristansa, nouskaan ne ja auttakaan teitä ja varjelkaan teitä.

38. Joiden lihawimmat uhrit he söit ja joit wijnan heidän juomauhristans. Noscan ne ja auttacan teitä ja warjelcan teitä.

38. Joinenga lihauimmat wffrist he söit/ ia winan ioit heiden ioomawffristans. Noscaat ne/ ia auttakaat teite/ ia warielkat teite. (Joinenka lihawimmat uhrista he söit/ ja winan joit heidän juomauhristansa. Nouskaat ne/ ja auttakaat teitä/ ja warjelkaat teitä.)

38 which ate the fat of their sacrifices, (and) drank the wine of their drink offering? Let them rise up and help you*, let them be your* protection.

38. Which did eat the fat of their sacrifices, and drank the wine of their drink offerings? let them rise up and help you, and be your protection.

38. Welche das Fett ihrer Opfer aßen und tranken den Wein ihrer Trankopfer, laßt sie aufstehen und euch helfen und schützen!

38. Que comían el sebo de sus sacrificios, bebían el vino de sus derramaduras? levántense, y os ayuden, os amparen.

38 которые ели тук жертв их и пили вино возлияний их? пустьони восстанут и помогут вам, пусть будут для вас покровом!

39. Katsokaa nyt, että minä, minä olen, eikä yhtäkään jumalaa ole minun rinnallani. Minä kuoletan ja minä teen eläväksi, minä lyön ja minä parannan; eikä ole sitä, joka pelastaisi minun käsistäni.

39. Nähkäät nyt, että minä itse olen, ja ei ole jumalia minun kanssani. Minä kuoletan ja teen eläväksi, minä lyön ja minä parannan, ja ei kenkään ole, joka minun käsistäni vapahtaa.

39. Ettekö te näe nyt että minä se yxinäns olen ja ei ole toinen Jumala paidzi minua? Minä woin tappa ja wirwotta minä lyön ja parannan ja ei kengän ole joca minun käsistäni wapahta.

39. Eikö te näet nyt/ ette mine se yxinens olen/ ia ei ole toinen Jumala paitzi minua? Mine woin tappa ia wirgotta/ mine löön/ ia parannan/ Ja ei kengen ole/ ioca minun kesisteni taita wapachta. (Eikö te näe nyt/ että minä se yksinänsä olen/ ja ei ole toinen Jumala paitsi minua`? Minä woin tappaa ja wirwoittaa/ Minä lyön/ ja parannan/ Ja ei kenkään ole/ joka minun käsistäni taitaa wapahtaa.)

39 See now that I, even I, am he and there is no god with me. I kill and I make alive. I wound and I heal. And there is none that can deliver out of my hand.

39. See now that I, even I, am he, and there is no god with me: I kill, and I make alive; I wound, and I heal: neither is there any that can deliver out of my hand.

39. Seht ihr nun, daß ich's allein bin und ist kein Gott neben Mir! Ich kann töten und lebendig machen, ich kann schlagen und heilen, und ist niemand, der aus meiner Hand errette.

39. Ved ahora que yo, yo soy, y no hay dioses conmigo: yo hago morir, y yo hago vivir: yo hiero y yo curo: y no hay quien escape de mi mano.

39 Видите ныне, что это Я, Я – и нет Бога, кроме Меня: Я умерщвляю и оживляю, Я поражаю и Я исцеляю, и никто не избавит от руки Моей.

40. Minä nostan käteni taivasta kohti ja sanon: Niin totta kuin minä elän iankaikkisesti, kun minä teroitan miekkani salaman,

40. Sillä minä nostan käteni taivaasen ja sanon: minä elän ijankaikkisesti.

40. Sillä minä nostan käteni taiwaseen ja sanon: minä elän ijancaickisest.

40. Sille mine ylesnostan minun käteni/ Taiuasen/ ia sanon/ Mine elen ijancaikisesta. (Sillä minä ylösnostan minun käteni/ taiwaaseen/ ja sanon/ Minä elän iankaikkisesti.)

40 For I lift up my hand to heaven and say, As I live everlasting,

40. For I lift up my hand to heaven, and say, I live for ever.

40. Denn ich will meine Hand in den Himmel heben und will sagen: Ich lebe ewiglich.

40. Cuando yo alzaré a los cielos mi mano, y diré: Vivo yo para siempre.

40 Я подъемлю к небесам руку Мою и говорю: живу Я во век!

41. kun minun käteni ryhtyy tuomiota pitämään, niin minä kostan vastustajilleni ja maksan vihamiehilleni. Minä annan nuolteni juopua verestä —

41. Kuin minä hion miekkani niinkuin pitkäisen leimauksen, ja minun käteni rupee rangaistukseen, niin minä koston maksan minun vihollisilleni, ja niille palkitsen, jotka minua vihaavat.

41. Cosca minä hiwon minun mieckani nijncuin pitkäisen leimauxen ja minun käteni rangaistuxeen rupe: Nijn minä coston maxan minun wiholisteni ja nijlle palkidzen jotca minua wihawat.

41. Cosca mine hijon ninquin pitkesen leimauxen minun Mieckani/ ia minun käten rangastoxeen rupepi. Nin mine Coston maxan minun wiholisteni/ ia nijlle/ iotca minua wihauat palkitzen. (Koska minä hion niinkuin pitkäisen leimauksen minun miekkani/ ja minun käteni rangaistukseen rupeepi. Niin minä koston maksan minun wihollisteni/ ja niille/ jotka minua wihaawat palkitsen.)

41 if I flash my glittering sword and my hand takes hold on judgment, I will render vengeance to my adversaries and will recompense those who hate me.

41. If I whet my glittering sword, and mine hand take hold on judgment; I will render vengeance to mine enemies, and will reward them that hate me.

41. Wenn ich den Blitz meines Schwerts wetzen werde und meine Hand zur Strafe greifen wird, so will ich mich wieder rächen an meinen Feinden und denen, die mich hassen, vergelten.

41. Si afilare mi espada reluciente, y mi mano arrebatare el juicio, yo volveré la venganza a mis enemigos, y daré el pago a los que me aborrecen.

41 Когда изострю сверкающий меч Мой, и рука Моя приимет суд, то отмщу врагам Моим и ненавидящим Меня воздам;

42. ja minun miekkani syö lihaa — surmattujen ja vangittujen verestä, vihollispäällikköjen päistä.

42. Minä juotan nuoleni verellä, ja miekkani pitää lihaa syömän tapettuiden verestä, ja vangittuiden ja vihollisten paljastetusta päästä.

42. Minä juotan minun nuoleni werellä ja minun mieckani pitä liha syömän: Ja tapettuiden werest ja fangittuiden ja wiholisten paljastetust päästä.

42. Mine iowtan minun Nooleni werelle/ ia minun mieckani pite liha sömen. Ylitzen ninen tapettudhen weren/ ia ylitze fangituden/ ia ylitze sen wiholisten auoitun pään. (Minä juotan minun nuoleni werellä/ ja minun miekkani pitää lihaa syömän. Ylitse niiden tapettujen weren/ ja ylitse wangittujen/ ja ylitse sen wihollisten awoimen pään.)

42 I will make my arrows drunk with blood and my sword will devour flesh, with the blood of the slain and the captives, from the head of the leaders of the enemy.

42. I will make mine arrows drunk with blood, and my sword shall devour flesh; and that with the blood of the slain and of the captives, from the beginning of revenges upon the enemy.

42. Ich will meine Pfeile mit Blut trunken machen, und mein Schwert soll Fleisch fressen, mit dem Blut der Erschlagenen und Gefangenen, von dem entblößten Haupt des Feindes.

42. Embriagaré mis saetas en sangre, y mi espada tragará carne: en la sangre de los muertos y de los cautivos de las cabezas, con venganzas de enemigo.

42 упою стрелы Мои кровью, и меч Мой насытится плотью, кровью убитых и пленных, головами начальников врага.

43. Riemuiten ylistäkää, te pakanakansat, hänen kansaansa, sillä hän kostaa palvelijoittensa veren; hän antaa koston kohdata vastustajiansa ja toimittaa sovituksen maallensa, kansallensa.

43. Riemuitkaat te kaikki, jotka olette hänen kansansa; sillä hän kostaa palveliainsa veren. Ja kostaa vihollisillensa, ja sovittaa maansa ja kansansa.

43. Riemuitcat te caicki jotca olette hänen Canssans: sillä hän costa palweliains weren. Ja hän costa hänen wiholisillens ja hän armahta hänen Canssans maan päällä.

43. Riemuitkat te caiki/ iotca oletta henen Canssans/ sille hen costapi henen palueliains weren. Ja hen costapi ylitze henen wiholisten/ ia hen Armachta henen Canssans maan päle. (Riemuitkaat te kaikki/ jotka olette hänen kansansa/ sillä hän kostaapi hänen palwelijainsa weren. Ja hän kostaapi ylitse hänen wihollistensa/ ja hän armahtaa hänen kansansa maan päälle.)

43 Rejoice, O you* Gentiles, (with) his people. For he will avenge the blood of his servants and will render vengeance to his adversaries and will recompense those who hate him and will make expiation for his land, for his people.

43. Rejoice, O ye nations, with his people: for he will avenge the blood of his servants, and will render vengeance to his adversaries, and will be merciful unto his land, and to his people.

43. Jauchzet alle, die ihr sein Volk seid; denn er wird das Blut seiner Knechte rächen und wird sich an seinen Feinden rächen und gnädig sein dem Lande seines Volkes.

43. Alabád gentes a su pueblo, porque él vengará la sangre de sus siervos, y volverá la venganza a sus enemigos, y expiará su tierra, a su pueblo.

43 Веселитесь, язычники, с народом Его; ибо Он отмстит за кровь рабов Своих, и воздаст мщение врагам Своим, и очистит землю Свою и народ Свой!

44. Ja Mooses tuli ja lausui kaikki tämän virren sanat kansan kuullen, hän itse ja Joosua, Nuunin poika.

44. Ja Moses tuli ja puhui kaikki nämät veisun sanat tämän kansan kuullen, hän ja Josua Nunin poika.

44. JA Moses tuli ja puhui Canssan cuulden caicki nämät weisun sanat hän ja Josua Nunin poica.

44 And Moses came and spoke all the words of this song in the ears of the people, he and Joshua the son of Nun.

44. And Moses came and spake all the words of this song in the ears of the people, he, and Hoshea the son of Nun.

44. Und Mose kam und redete alle Worte dieses Liedes vor den Ohren des Volks, er und Josua, der Sohn Nuns.

44. Y vino Moisés, y recitó todas las palabras de esta canción a oidos del pueblo, él y Josué hijo de Nun.

44 И пришел Моисей к народу и изрек все слова песни сей вслух народа, он и Иисус, сын Навин.

45. Ja kun Mooses oli puhunut loppuun kaikki nämä sanat koko Israelille,

45. Ja Moses päätti kaikki nämät sanat koko Israelille,

45. Cosca Moses nämät oli caicki lopettanut coco Israelille.

45 And Moses made an end of speaking all these words to all Israel.

45. And Moses made an end of speaking all these words to all Israel:

45. Da nun Mose solches alles ausgeredet hatte zum ganzen Israel,

45. Y acabó Moisés de recitar todas estas palabras a todo Israel.

45 Когда Моисей изрек все слова сии всему Израилю,

46. sanoi hän heille: Painakaa sydämiinne kaikki ne sanat, jotka minä tänä päivänä teen todistajiksi teitä vastaan, niin että käskette lapsianne tarkoin täyttämään kaikki tämän lain sanat.

46. Ja sanoi heille: pankaat sydämeenne kaikki ne sanat, jotka minä teille tänäpänä todistin, että te käskisitte teidän lapsianne, tekemään ja pitämään kaikki tämän lain sanat.

46. Sanoi hän heille: pangat sydämeen caicki ne sanat cuin minä teille tänäpänä todistan että te käskisitte teidän lapsillen että he tekisit ja pidäisit caicki nämät lain sanat.

46 And he said to them, Set your* heart to all the words which I testify to you* this day, which you* will command your* sons to observe to do, (even) all the words of this law.

46. And he said unto them, Set your hearts unto all the words which I testify among you this day, which ye shall command your children to observe to do, all the words of this law.

46. sprach er zu ihnen: Nehmet zu Herzen alle Worte, die ich euch heute bezeuge, daß ihr euren Kindern befehlt, daß sie halten und tun alle Worte dieses Gesetzes.

46. Y díjoles: Ponéd vuestro corazón a todas las palabras que yo protesto hoy contra vosotros, para que las mandéis a vuestros hijos, que guarden y hagan todas las palabras de esta ley,

46 тогда сказал им: положите на сердце ваше все слова, которые я объявил вам сегодня, и завещевайте их детям своим, чтобы они старались исполнять все слова закона сего;

47. Sillä ei ole se turha sana, joka ei koskisi teitä, vaan siinä on teidän elämänne; ja sen sanan varassa te elätte kauan siinä maassa, johon te menette Jordanin yli, ottamaan sen omaksenne.

47. Sillä ei siinä ole teille yhtään turhaa sanaa, vaan se on teidän elämänne; ja ne sanat pitentävät teidän ikänne maan päällä, johon te menette Jordanin ylitse, omistamaan sitä.

47. Sillä ei sijnä ole teille yhtän turha sana waan se on teidän elämän ja ne sanat pidendäwät teidän ikän maan päällä sinne cuin te menette Jordanin ylidze sitä omistaman.

47 For it is no vain thing for you*, because it is your* life and through this thing you* will prolong your* days in the land where you* go over the Jordan to possess it.

47. For it is not a vain thing for you; because it is your life: and through this thing ye shall prolong your days in the land, whither ye go over Jordan to possess it.

47. Denn es ist nicht ein vergebliches Wort an euch, sondern es ist euer Leben; und solches Wort wird euer Leben verlängern in dem Lande, da ihr hin gehet über den Jordan, daß ihr es einnehmet.

47. Porque no os es cosa vana, mas es vuestra vida: y por este negocio haréis prolongar los dias sobre la tierra, para heredar la cual pasáis el Jordán.

47 ибо это не пустое для вас, но это жизнь ваша, и чрез это вы долгое время пробудете на той земле, в которую вы идете чрез Иордан, чтоб овладеть ею.

48. Ja Herra puhui Moosekselle sinä samana päivänä sanoen:

48. Ja Herra puhui Mosekselle sinä päivänä, ja sanoi:

48. JA HERra puhui Mosexelle sinä päiwänä ja sanoi:

48 And Jehovah spoke to Moses that same day, saying,

48. And the LORD spake unto Moses that selfsame day, saying,

48. Und der HERR redete mit Mose desselben Tages und sprach:

48. Y habló Jehová a Moisés aquel mismo día, diciendo:

48 И говорил Господь Моисею в тот же самый день и сказал:

49. Nouse tänne Abarimin vuoristoon, Nebon vuorelle, joka on Mooabin maassa vastapäätä Jerikoa, ja katsele Kanaanin maata, jonka minä annan israelilaisten omaksi.

49. Mene tälle Abarimin vuorelle, Nebon vuorelle, joka on Moabin maalla Jerihon kohdalla, ja katsele Kanaanin maata, jonka minä Israelin lapsille omaksi annan.

49. Mene Abarin wuorelle Nebon wuorelle cuin on Moabiterein maalla Jerihon cohdalla ja cadzele Canaan maata jonga minä Israelin lapsille omaxi annan.

49 You get up onto this mountain of Abarim, to Mount Nebo, which is in the land of Moab, that is opposite Jericho and behold the land of Canaan, which I give to the sons of Israel for a possession.

49. Get thee up into this mountain Abarim, unto mount Nebo, which is in the land of Moab, that is over against Jericho; and behold the land of Canaan, which I give unto the children of Israel for a possession:

49. Gehe auf das Gebirge Abarim, auf den Berg Nebo, der da liegt im Moabiterland, gegenüber Jericho, und schaue das Land Kanaan, das ich den Kindern Israel zum Eigentum geben werde,

49. Sube a este monte de Abarim, al monte de Nebo, que está en la tierra de Moab, que está en derecho de Jericó; y mira la tierra de Canaán, que yo doy a los hijos de Israel por heredad:

49 взойди на сию гору Аварим, на гору Нево, которая в земле Моавитской, против Иерихона, и посмотри на землю Ханаанскую, которую я даю вовладение сынам Израилевым;

50. Ja sinä kuolet sillä vuorella, jolle nouset, ja tulet otetuksi heimosi tykö, niinkuin sinun veljesi Aaron kuoli Hoorin vuorella ja tuli otetuksi heimonsa tykö,

50. Sinun pitää kuoleman vuorella, johonkas menet, ja koottaman kansas tykö, niinkuin veljeskin Aaron kuoli Horin vuorella, ja koottiin kansan tykö,

50. Ja cuole wuorella johongas menet ja coco sinuas Canssas tygö nijncuin sinun weljeskin Aaron cuoli Horin wuorella ja cocois idzens Canssans tygö.

50 And die on the mountain where you go up and be gathered to your people, as Aaron your brother died in Mount Hor and was gathered to his people,

50. And die in the mount whither thou goest up, and be gathered unto thy people; as Aaron thy brother died in mount Hor, and was gathered unto his people:

50. und stirb auf dem Berge, wenn du hinaufgekommen bist, und versammle dich zu deinem Volk, gleich wie dein Bruder Aaron starb auf dem Berge Hor und sich zu seinem Volk versammelte,

50. Y muere en el monte al cual subes, y sé agregado a tus pueblos, de la manera que murió Aarón tu hermano en el monte de Hor, y fué agregado a sus pueblos:

50 и умри на горе, на которую ты взойдешь, и приложись к народу твоему,как умер Аарон, брат твой, на горе Ор, и приложился к народу своему,

51. koska te lankesitte uskottomuuteen minua kohtaan israelilaisten keskellä Meriban veden ääressä Kaadeksessa, Siinin erämaassa, kun ette pitäneet minua pyhänä israelilaisten keskellä.

51. Että te olette rikkoneet minua vastaan Israelin lasten seassa, riitaveden tykönä Kadeksessa Sinin korvessa: ettette minua pyhittäneet Israelin lasten seassa.

51. Että te olette rickonet minua wastan Israelin lasten seas rijtaweden tykönä Cadexes Zinnin corwes ettet te minua pyhittänet Israelin lasten seas.

51 because you* trespassed against me in the midst of the sons of Israel at the waters of Meribah of Kadesh, in the wilderness of Zin, because you* did not sanctify me in the midst of the sons of Israel.

51. Because ye trespassed against me among the children of Israel at the waters of Meribah-Kadesh, in the wilderness of Zin; because ye sanctified me not in the midst of the children of Israel.

51. darum daß ihr euch an mir versündigt habt unter den Kindern Israel bei dem Haderwasser zu Kades in der Wüste Zin, daß ihr mich nicht heiligtet unter den Kindern Israel;

51. Por cuanto prevaricasteis contra mí en medio de los hijos de Israel a las aguas de la rencilla de Cádes del desierto de Zín; porque no me santificasteis en medio de los hijos de Israel.

51 за то, что вы согрешили против Меня среди сынов Израилевых при водах Меривы в Кадесе, в пустыне Син, за то, что не явили святости Моей среди сынов Израилевых;

52. Niin, sinä saat katsella sitä maata matkan päästä, mutta sinne sinä et pääse, siihen maahan, jonka minä annan israelilaisille.

52. Sillä sinä näet maan kohdastansa; vaan ei sinun pidä siihen maahan tuleman, jonka minä Israelin lapsille annan.

52. Sillä sinä näet maan cohdastans sinun tykös cuin minä Israelin lapsille annan waan ei sinun pidä sijhen tuleman.

52 For you will see the land before you, but you will not go there into the land which I give the sons of Israel.

52. Yet thou shalt see the land before thee; but thou shalt not go thither unto the land which I give the children of Israel.

52. denn du sollst das Land vor dir sehen, daß ich den Kindern Israel gebe, aber du sollst nicht hineinkommen.

52. Por tanto delante verás la tierra, mas no entrarás allá, a la tierra que yo doy a los hijos de Israel.

52 пред собою ты увидишь землю, а не войдешь туда, в землю, которую Я даю сынам Израилевым.