8 luku

Profeetalle näytetään Jerusalemin temppelissä harjoitettu epäjumalanpalvelus, joka on vihoittanut Herran.

1. Kuudentena vuotena, kuudennessa kuussa, kuukauden viidentenä päivänä minä istuin huoneessani, ja Juudan vanhimmat istuivat minun edessäni; silloin Herran, Herran käsi laskeutui siellä minun päälleni.

1. Ja tapahtui kuudentena vuonna, viidentenä päivänä kuudennetta kuuta, että minä istuin huoneessani, ja Juudan vanhimmat istuivat minun edessäni: siellä tuli Herran, Herran käsi minun päälleni.

1. JA tapahdui cuudendena wuonna wijdendenä päiwänä cuudennesta Cuusta että minä istuin minun huonesani ja Judan wanhimmat istuit minun edesäni siellä tuli HERran HERran käsi minun päälleni.

1 And it happened in the sixth year, in the sixth month, in the fifth day of the month, as I sat in my house and the elders of Judah sat before me, that the hand of the lord Jehovah fell there upon me.

1. And it came to pass in the sixth year, in the sixth month, in the fifth day of the month, as I sat in mine house, and the elders of Judah sat before me, that the hand of the Lord GOD fell there upon me.

1. Og det skete i det sjette Aar, i den sjette Maaned, paa den femte Dag i Maaneden, da jeg sad i mit Hus, og de Ædste af Juda sade for mit Ansigt, at den Herre, Herres Haand faldt paa mig der.

1. Och det begaf sig uti sjette årena, på femte dagen i sjette månadenom, att jag satt i mino huse, och de äldste af Juda såta för mig; der föll Herrans Herrans hand öfver mig.

1. Ja kuendamal kuenda aasta kuul , selle ku wiendal päwal , sündis se, et ma om̃as koias istusin, ja Juda wannemad istsid mo ees, ja seäl langes Issanda Jehowa kässi minno peäle.

1. Šeštaisiais metais, šešto mėnesio penktą dieną, kai aš sėdėjau savo namuose su Judo vyresniaisiais, Viešpaties ranka palietė mane.

1. Und es begab sich im sechsten Jahr, am fünften Tage des Sechsten Monats, daß ich in meinem Hause und die Alten aus Juda saßen vor mir; daselbst fiel die Hand des HERRN HERRN auf mich.

1. Or, la sixième année, le cinquième jour du sixième mois, comme j'étais assis dans ma maison et que les anciens de Juda étaient assis devant moi, la main du Seigneur, l'Éternel, tomba sur moi.

1. Y ACONTECIÓ en el sexto año, en el mes sexto, a los cinco del mes, que yo estaba sentado en mi casa, y los ancianos de Judá estaban sentados delante de mí, y allí cayó sobre mí la mano del Señor Jehová.

1 Het geschiedde nu in het zesde jaar, in de zesde maand, op den vijfden der maand, als ik in mijn huis zat, en de oudsten van Juda voor mijn aangezicht zaten, dat de hand des Heeren HEEREN daar over mij viel.

1. I stało się roku szóstego, piątego dnia, szóstego miesiąca, gdym siedzał w domu swym, a starsi Judzcy siedzieli przedemną, tedy tam przypadła na mię ręka panującego Pana.

1. És lőn a hatodik esztendőben, a hatodik hónapban, a hónap ötödik napján: én ülök vala házamban, és Júda vénei ülnek vala előttem és esék reám ott az Úr Istennek keze.

1 И было в шестом году, в шестом месяце , в пятый день месяца, сидел я в доме моем, и старейшины Иудейские сидели перед лицем моим, и низошла на меня там рука Господа Бога.

1. У шестому ж роцї, в шестому місяцї, на пятий день місяця, седїв я в домівцї моїй, а передо мною седїли громадські мужі Юдейські, і зійшла там на мене рука Господня.

2. Ja minä näin, ja katso: tulennäköinen hahmo! Ja alaspäin siitä, mikä näytti sen lanteilta, oli tulta, ja ylöspäin sen lanteista näkyi loiste, joka oli nähdä niinkuin hehkuva malmi.

2. Ja minä näin, ja katso, se mikä oli hänen kupeensa alla, se oli niinkuin tuli; mutta päältä hänen kupeensa oli se sangen kirkas, niinkuin kaikkein kirkkain valkeus.

2. Ja cadzo minä näin että se cuin oli hänen cupens alla se oli nijncuin tuli mutta pääldä hänen cupens oli se sangen kircas nijncuin caickein puhtain waski.

2 Then I beheld, and behold, a likeness as the appearance of fire, from the appearance of his loins and downward, fire and from his loins and upward, as the appearance of brightness, as it were glowing metal.

2. Then I beheld, and lo a likeness as the appearance of fire: from the appearance of his loins even downward, fire; and from his loins even upward, as the appearance of brightness, as the colour of amber.

2. Og jeg saa, og se, der var en Skikkelse af Udseende som Ild, fra hans Lænder at se til og nedad Ild; og fra hans Lænder og opad var det, som man saa en Glans, af Udseende som glødende Malm.

2. Och si, jag såg, att hvad som nedanför hans länder var, det var lika som en eld, men ofvan hans länder var det ganska klart.

2. Ja ma näggin, ja wata, ühhe näggo olli kui tulli peält nähha; mis temma reitest nähti allaspiddi, olli kui tulli; ja mis temma reitest nähti üllespiddi, olli kui selgus nähha, kui walge hiilgaw wask peält nähha.

2. Aš pamačiau prieš save lyg žmogaus pavidalą; nuo juosmens žemyn atrodė lyg liepsnojanti ugnis, o nuo juosmens aukštyn­tarsi žėrintis gintaras.

2. Und siehe, ich sah, daß es von seinen Lenden herunterwärts war gleichwie Feuer; aber oben über seinen Lenden war es lichthell;

2. Et je regardai, et voici une figure semblable à du feu dans son aspect; depuis ce qui paraissait être ses reins jusqu'en bas, c'était du feu; depuis ce qui paraissait être ses reins jusqu'en haut, c'était une sorte de splendeur pareille à celle de l'airain poli.

2. Y miré, y he aquí una semejanza que parecía de fuego: desde donde parecían sus lomos para abajo, era fuego; y desde sus lomos arriba parecía como un resplandor, como la vista de un ámbar.

2 Toen zag ik, en ziet, een gelijkenis, als de gedaante van vuur; van de gedaante Zijner lenden en nederwaarts was vuur; en van Zijn lenden en opwaarts, als de gedaante ener klaarheid, als de verf van Hasmal.

2. I widzałem, a oto podobieóstwo na wejrzeniu jako ogieó; od biódr jego na dół jako ogieó, a od biódr jego w górę na wejrzeniu jako blask, i niby prędka światłość.

2. És látám, és ímé vala mintegy tűznek formája, derekának alakjától fogva lefelé tűz vala, és derekától fogva fölfelé vala mint a fényesség, mint az izzó ércz.

2 И увидел я: и вот подобие мужа , как бы огненное, и от чресл его и ниже – огонь, и от чресл его и выше – как бы сияние, как бы свет пламени.

2. Дивлюсь, аж ось видиво, схоже на людину. Від його чересел у низ - огонь, і від його чересел у гору - сяєво, мов розпалена мідь блискуча.

3. Hän ojensi ikäänkuin käden ja otti minua pääni hiussuortuvasta, ja henki nosti minut maan ja taivaan välille ja vei minut Jerusalemiin Jumalan näyissä, sisemmän portin ovelle, joka on pohjoista kohden, sinne missä oli kiivauspatsas, joka oli herättänyt Herran kiivauden.

3. Ja hän ojensi ulos niinkuin käden, ja otti minun kiinni pääni hiuksista; niin otti minun henki ylös maan ja taivaan välille, ja vei minun Jerusalemiin Jumalan näyissä, sisällisen oven tykö, joka pohjan puolessa on, kussa kiivauksen kuva seisoi, joka kiivauksen kehoitti.

3. Ja hän ojensi ulos nijncuin käden ja otti minun kijnni minun pääni hiuxist nijn otti minun hengi ylös taiwan ja maan wälillä ja wei minun Jerusalemijn Jumalan nägys sisällisen owen tygö joca pohjan puoles on cusa kijwauxen cuwa seisoi joca kijwauxen kehoitti.

3 And he put forth the form of a hand and took me by a lock of my head. And the Spirit lifted me up between earth and heaven and brought me in the visions of God to Jerusalem, to the door of the gate of the inner court that looks toward the north, where the seat of the image of jealousy was, which provokes to jealousy.

3. And he put forth the form of an hand, and took me by a lock of mine head; and the spirit lifted me up between the earth and the heaven, and brought me in the visions of God to Jerusalem, to the door of the inner gate that looketh toward the north; where was the seat of the image of jealousy, which provoketh to jealousy.

3. Og han udrakte Skikkelsen af en Haand og tog mig ved Haaret paa mit Hoved; og Aanden opløftede mig imellem Jorden og imellem Himmelen og førte mig, i Syner fra Gud, til Jerusalem, hen imod Indgangen til den indre Forgaards Port, som vender imod Norden, hvor Nidkærhedens Billede, som vakte Nidkærhed, stod.

3. Och han räckte ut lika som ena hand, och fattade mig i mitt hufvudhår; så upptog mig ett väder emellan himmel och jord, och förde mig till Jerusalem uti ene Guds syn, till den innersta dörrena, som norrut är, der ett beläte stod, husherranom till förtret.

3. Ja ta sirrutas middagi otsekui kät, ja wöttis mind mo Pea tukkast kinni; ja Waim töstis mind ülles Ma ja taewa wahhele, ja wiis mind Jerusalemma Jummala näggemiste sees seestpiddise wärrawa suhho, mis wasto pohja on, kus selle kuio asse olli , mis Jummala pühha wihha kihhutas.

3. Jis ištiesė ranką ir nutvėrė mane už galvos plaukų. Dvasia pakėlė mane tarp dangaus ir žemės ir nunešė mane Dievo regėjime į Jeruzalę prie vidaus kiemo vartų šiaurės pusėje, kur stovėjo pavydo stabas, kuris kėlė pavydą.

3. und er reckte aus gleichwie eine Hand und ergriff mich bei dem Haar meines Hauptes. Da führte mich ein Wind zwischen Himmel und Erde und brachte mich gen Jerusalem in einem göttlichen Gesichte zu dem Tor am inneren Vorhof, das gegen Mitternacht sieht, da stand ein Bild zu Verdruß dem HAUSHERRN.

3. Et elle avança une forme de main, et me saisit par les cheveux de la tête; et l'Esprit m'enleva entre la terre et les cieux, et me transporta, dans des visions divines, à Jérusalem, à l'entrée de la porte intérieure, qui est tournée vers le Nord, où se trouvait l'idole de la jalousie, qui provoque la jalousie de l'Éternel.

3. Y aquella semejanza extendió la mano, y tomóme por las guedejas de mi cabeza; y el espíritu me alzó entre el cielo y la tierra, y llevóme a Jerusalem en visiones de Dios, a la entrada de la puerta de adentro que mira hacia el aquilón, donde estaba la habitación de la imágen del zelo, la que hacía zelar.

3 En Hij stak de gelijkenis ener hand uit, en nam mij bij het haar mijns hoofds; en de Geest voerde mij op tussen de aarde en tussen den hemel, en bracht mij in de gezichten Gods te Jeruzalem, tot de deur der poort van het binnenste voorhof, dewelke ziet naar het noorden, alwaar de zitplaats was van een beeld der ijvering, dat tot ijver verwekt.

3. Tedy ściągnąwszy podobieóstwo ręki, uchwycił mię za kędzierze głowy mojej, i podniósł mię duch między ziemią i między niebem, a przywiódł mię do Jeruzalemu w widzeniach Bożych, do wejścia bramy wewnętrznej, która patrzy ku północy, gdzie była stolica bałwana do gorliwości i zapalczywości pobudzająca.

3. És kinyújta egy kézformát, [1†] és megragada engem fejem üstökénél fogva, és fölemelve vitt engem a lélek a föld és az ég között, és bevive engem Jeruzsálembe isteni látásokban a belső kapu bejáratához, a mely északra néz, a hol vala helye a bosszúság bálványának, a mely bosszúságra [2†] ingerel vala;

3 И простер Он как бы руку, и взял меня за волоса головы моей, иподнял меня дух между землею и небом, и принес меня в видениях Божиих вИерусалим ко входу внутренних ворот, обращенных к северу, где поставлен был идол ревности, возбуждающий ревнование.

3. І неначе простяг він руку, й вхопив мене за волоссє на голові в мене, й підняв мене дух у гору між землею й небом та й понїс у Божих видивах у Ерусалим, до ввіходу в середню браму, що обернена на північ, де стояв ідол ревновання, що розбуджує ревнованнє.

4. Ja katso, siellä oli Israelin Jumalan kirkkaus, samankaltainen nähdä kuin se, minkä minä olin nähnyt laaksossa.

4. Ja katso,siellä oli Israelin Jumalan kunnia, niinkuin minä sen ennen nähnyt olin kedolla.

4. Ja cadzo siellä oli Israelin Jumalan cunnia nijncuin minä sen ennen nähnyt olin kedolla.

4 And behold, the glory of the God of Israel was there, according to the appearance that I saw in the plain.

4. And, behold, the glory of the God of Israel was there, according to the vision that I saw in the plain.

4. Og se, der var Israels Guds Herlighed lig det Syn, som jeg havde set i Dalen:

4. Och si, der var Israels Guds härlighet, lika som jag henne tillförene sett hade i markene.

4. Ja wata, seäl olli Israeli Jummala au, mis nenda olli nähha, kui ma orgus ollin näinud.

4. Ir ten aš pamačiau Izraelio Dievo šlovę, kaip ją buvau matęs regėjime lygumoje.

4. Und siehe, da war die Herrlichkeit des Gottes Israels, wie ich sie zuvor gesehen hatte im Felde.

4. Et voici, la gloire du Dieu d'Israël était là, telle que je l'avais vue en vision dans la vallée.

4. Y he aquí que allí estaba la gloria del Dios de Israel, como la visión que yo había visto en el campo.

4 En ziet, de heerlijkheid des Gods van Israel was aldaar, naar de gedaante, die ik in de vallei gezien had.

4. A oto tam była chwała Boga Izraelskiego na wejrzeniu jako ona, którąm widział na polu.

4. És ímé ott vala Izráel Istenének dicsősége, a látás szerint, a melyet láttam a [3†] völgyben.

4 И вот, там была слава Бога Израилева, подобная той, какую я видел на поле.

4. І ось, там слава Бога Ізраїлського, схожа на те видиво, що бачив я на полі.

5. Hän sanoi minulle: Ihmislapsi, nosta silmäsi pohjoista kohti. Niin minä nostin silmäni pohjoista kohti, ja katso: pohjoiseen päin alttariportista oli tuo kiivauspatsas sisäänkäytävässä.

5. Ja hän sanoi minulle: sinä ihmisen lapsi, nosta nyt silmäs pohjoiseen päin. Ja kuin minä silmäni nostin pohjan puoleen, katso, niin seisoi kiivauksen kuva pohjan puolessa alttariportin tykönä, kusta käydään sisälle.

5. Ja hän sanoi minulle: Sinä ihmisen lapsi nosta silmäs pohjaisen päin. Ja cuin minä silmäni nostin pohjan puoleen: Cadzo nijn seisoi wihan sytyttäjä cuwa pohjan puoles Altariportin tykönä custa käydän sisälle.

5 Then he said to me, Son of man, lift up your eyes now the way toward the north. So I lifted up my eyes the way toward the north, and behold, northward of the gate of the altar was this image of jealousy in the entry.

5. Then said he unto me, Son of man, lift up thine eyes now the way toward the north. So I lifted up mine eyes the way toward the north, and behold northward at the gate of the altar this image of jealousy in the entry.

5. Og han sagde til mig: Du Menneskesøn! opløft dog dine Øjne imod Norden; og jeg opløftede mine Øjne imod Norden, og se, Nord for Alterporten stod dette Nidkærhedens Billede ved Indgangen.

5. Och han sade till mig: Du menniskobarn, lyft din ögon upp norrut. Och då jag upplyfte min ögon norrut, si, då stod det förtretliga belätet norrut vid altareporten, der man ingår.

5. Ja ta ütles mo wasto: Innimesse poeg, tösta nüüd ommad silmad ülles pohja pole; ja ma töstsin ommad silmad ülles pohja pole, ja wata, pohja poolt altari wärrawas, seäl wärrawa suus olli se kuio, mis sedda pühha wihha kihhutas.

5. Jis man sakė: ‘‘Žmogaus sūnau, pažvelk į šiaurės pusę’‘. Aš žiūrėjau, ir štai prie pat aukuro, prie vartų, stovėjo pavydo stabas.

5. Und er sprach zu mir: du Menschenkind, hebe deine Augen auf gegen Mitternacht, siehe, da stand gegen Mitternacht das verdrießliche Bild am Tor des Altars, eben da man hineingeht.

5. Et il me dit: Fils de l'homme, lève les yeux du côté du Nord. Je levai donc les yeux du côté du Nord, et voici, vers le Nord, à la porte de l'autel, à l'entrée, cette idole de la jalousie.

5. Y díjome: Hijo del hombre, alza ahora tus ojos camino del aquilón. Y alcé mis ojos camino del aquilón, y he aquí al aquilón, junto a la puerta del altar, la imágen del zelo en la entrada.

5 En Hij zeide tot mij: Mensenkind, hef nu uw ogen op naar den weg van het noorden; en ik hief mijn ogen op naar den weg van het noorden, en ziet, tegen het noorden aan de poort van het altaar was dit beeld der ijvering, in den ingang.

5. I rzekł do mnie: Synu człowieczy! teraz podnieś oczy swe ku drodze na północy; a tak podniosłem oczy swe ku drodze na północy, a oto na północy był u bramy ołtarzowej on bałwan pobudzający do gorliwości w samem prawie wejściu.

5. És monda nékem: Embernek fia! emeld föl csak szemeidet észak felé. Fölemelém azért szemeimet észak felé: és ímé északra az oltár kapujától áll vala a bosszúság ama bálványa a bejáratnál.

5 И сказал мне: сын человеческий! подними глаза твои к северу. И я поднял глаза мои к северу, и вот, с северной стороны уворот жертвенника – тот идол ревности при входе.

5. І сказав менї: Сину чоловічий! поверни очима на північ; я ж і кинув очима на північ, аж се - стоїть ід півночи від жертівної брами той ідол ревновання коло ввіходу.

6. Ja hän sanoi minulle: Ihmislapsi, näetkö sinä, mitä he tekevät — suuria kauhistuksia, joita Israelin heimo tekee täällä, että minä menisin kauas pois pyhäköstäni? Mutta sinä saat nähdä vielä suurempia kauhistuksia.

6. Ja hän sanoi minulle: sinä ihmisen lapsi, näetkös, mitä nämät tekevät? niitä suuria kauhistuksia, jotka Israelin huone tässä tekee, että he juuri ajavat minun kauvas minun Pyhästäni? Mutta sinun pitää vielä nyt näkemän suuremmat kauhistukset.

6. Ja hän sanoi minulle: Sinä ihmisen lapsi näetkös mitä nämät tekewät? nimittäin ne suuret cauhistuxet jotca Israelin huone täsä teke että he juuri ajawat minun cauwas minun Pyhästäni: Mutta sinun pitä wielä nyt näkemän suuremmat cauhistuxet.

6 And he said to me, Son of man, see what they do, even the great abominations that the house of Israel commit here, that I should go far off from my sanctuary? But you will again see yet other great abominations.

6. He said furthermore unto me, Son of man, seest thou what they do? even the great abominations that the house of Israel committeth here, that I should go far off from my sanctuary? but turn thee yet again, and thou shalt see greater abominations.

6. Og han sagde til mig: Du Menneskesøn! ser du, hvad disse gøre? det er store Vederstyggeligheder, som Israels Hus gør her, saa at jeg maa vige langt bort fra min Helligdom; men du skal endnu fremdeles se store Vederstyggeligheder.

6. Och han sade till mig: Du menniskobarn, ser du ock hvad desse göra; nämliga den stora styggelsen, som Israels hus här gör, att de ju skola drifva mig långt ifrå minom helgedom? Men du skall ännu se större styggelser.

6. Ja ta ütles mo wasto: Innimesse poeg, kas sa nääd, mis nemmad teggewad? sured hirmsad teud, mis Israeli lapsed siin tewad, et ma kaugele pean minnema ommast pühhast paigast, ja sa pead jälle sama nähha weel sured hirmsad asjad.

6. Jis man kalbėjo toliau: ‘‘Žmogaus sūnau, ar matai, ką jie daro? Izraelio namai daro dideles bjaurystes, kad Aš pasitraukčiau iš savo šventyklos. Bet apsisuk, ir pamatysi dar didesnių bjaurysčių!’‘

6. Und er sprach zu mir: Du Menschenkind, siehst du auch, was diese tun? Große Greuel, die das Haus Israel hier tut, daß sie mich ja fern von meinem Heiligtum treiben. Aber du wirst noch mehr große Greuel sehen.

6. Alors il me dit: Fils de l'homme, vois-tu ce que font ces gens, les grandes abominations que commet ici la maison d'Israël, pour m'éloigner de mon sanctuaire? Mais tu verras encore de plus grandes abominations.

6. Y díjome: Hijo del hombre, ¿no ves lo que estos hacen: las grandes abominaciones que la casa de Israel hace aquí para alejarme de mi santuario? mas vuélvete aun, y verás abominaciones mayores.

6 En Hij zeide tot mij: Mensenkind, ziet gij wel, wat zij doen, de grote gruwelen, die het huis Israels hier doet, opdat Ik van Mijn heiligdom verre wegga? Doch gij zult nog wederom grote gruwelen zien.

6. Wtem mi rzekł: Synu człowieczy! widziszże ty, co ci czynią, obrzydliwości wielkie, które tu czyni dom Izraelski? tak, że się oddalić muszę od świątnicy mojej; ale obróciwszy się ujrzysz obrzydliwości jeszcze większe.

6. És mondá nékem: Embernek fia! látod-e mit cselekesznek? A nagy útálatosságokat, melyeket Izráel háza itt cselekszik, hogy eltávozzam az én szenthelyemtől. De még egyéb nagy útálatosságokat is fogsz látni.

6 И сказал Он мне: сын человеческий! видишь ли ты, что они делают?великие мерзости, какие делает дом Израилев здесь, чтобы Я удалился от святилища Моего? но обратись, и ты увидишь еще большие мерзости.

6. І сказав він менї: Сину чоловічий! чи бачиш ти, що вони коять? Се велика гидота, що виробляє тут дом Ізрайлїв, так що я постановив відступитись од моєї сьвятинї. Та обернись, а побачиш іще більшу мерзоту.

7. Ja hän vei minut esipihan ovelle, ja minä näin, ja katso: seinässä oli jokin aukko.

7. Ja hän vei minun kartanon porttiin: siellä minä näin, ja katso, siellä oli läpi seinässä.

7. Ja hän wei minun cartanon Porttijn siellä minä näin ja cadzo siellä oli läpi seinäsä.

7 And he brought me to the door of the court. And when I looked, behold, a hole in the wall.

7. And he brought me to the door of the court; and when I looked, behold a hole in the wall.

7. Og han førte mig til Indgangen til Forgaarden, og jeg saa, og se, der var et Hul i Væggen.

7. Och han hade mig intill gårdsens port, och jag såg, och si, der var ett hål på väggene.

7. Ja temma wiis mind oue ukse jure, ja ma näggin, ja wata, üks auk olli seinas.

7. Jis atvedė mane prie šventyklos vartų ir parodė man sienoje skylę.

7. Und er führte mich zur Tür des Vorhofs; da sah ich, und siehe war ein Loch in der Wand.

7. Il me conduisit donc à l'entrée du parvis; je regardai, et voici, il y avait une ouverture dans le mur.

7. Y llevóme a la entrada del patio, y miré, y he aquí un agujero que estaba en la pared.

7 Zo bracht Hij mij tot de deur van het voorhof. Toen zag ik, en ziet, er was een hol in den wand.

7. I przywiódł mię do drzwi sieni, gdziem ujrzał, a oto dziura jedna była w ścianie.

7. És vive engem a pitvar bejáratához, és látám, és ímé egy lyuk vala a falban.

7 И привел меня ко входу во двор, и я взглянул, и вот в стене скважина.

7. І привів мене до ввіходу в дворище; я подививсь, аж у мурі щілина.

8. Ja hän sanoi minulle: Ihmislapsi, murtaudu läpi seinän.

8. Ja hän sanoi minulle: sinä ihmisen lapsi, kaiva nyt seinä lävitse. Ja kuin minä kaivoin seinän lävitse, katso, niin oli siellä yksi ovi.

8. Ja hän sanoi minulle: Sinä ihmisen lapsi caiwa seinä läpidze. Ja cuin minä caiwoin seinän läpidze: Cadzo nijn oli siellä yxi owi.

8 Then he said to me, Son of man, dig now in the wall. And when I had dug in the wall, behold, a door.

8. Then said he unto me, Son of man, dig now in the wall: and when I had digged in the wall, behold a door.

8. Og han sagde til mig: Du Menneskesøn! bryd dog ind igennem Vægen; og jeg brød ind igennem Væggen, og se, der var en Dør.

8. Och han sade till mig: Du menniskobarn, bryt igenom väggena. Och som jag bröt igenom väggena, si, då var der en dörr.

8. Ja ta ütles mo wasto: Innimesse poeg, kaewa nüüd seinast läbbi; ja ma kaewasin seinast läbbi, ja wata, seäl olli üks uks.

8. Jis liepė man: ‘‘Žmogaus sūnau, kask po siena!’‘ Prakasęs sieną, radau duris.

8. Und er sprach zu mir: Du Menschenkind, grabe durch die Wand. Und da ich durch die Wand grub, siehe, da war eine Tür.

8. Et il dit: Fils de l'homme, pénètre dans la muraille; et quand j'eus pénétré dans la muraille, voici, il y avait là une porte.

8. Y díjome: Hijo del hombre, cava ahora en la pared. Y cavé en la pared, y he aquí una puerta.

8 En Hij zeide tot mij: Mensenkind, graaf nu in dien wand. En ik groef in dien wand, en ziet, daar was een deur.

8. I rzekł do mnie: Synu człowieczy! przekop teraz tę ścianę: i przekopałem ścianę, a oto drzwi jedne.

8. És mondá nékem: Embernek fia! ronts csak át a falon! és átronték a falon, [4†] és ímé egy ajtó vala ott.

8 И сказал мне: сын человеческий! прокопай стену; и я прокопал стену, и вот какая-то дверь.

8. І каже він менї: Сину чоловічий! пробери мур, і я пробрав мур, і ось двері.

9. Niin minä murtauduin läpi seinän, ja katso: jokin ovi! Ja hän sanoi minulle: Mene ja katso häijyjä kauhistuksia, joita he täällä tekevät.

9. Ja hän sanoi minulle: mene sisälle ja katso niitä ilkeitä kauhistuksia, joita he tässä tekevät.

9. Ja hän sanoi minulle: Mene sinne ja cadzo nijtä ilkiöitä cauhistuxia cuin he täsä tekewät.

9 And he said to me, Go in and see the wicked abominations that they do here.

9. And he said unto me, Go in, and behold the wicked abominations that they do here.

9. Og han sagde til mig: Gak ind og se de slemme Vederstyggeligheder, som de gøre her.

9. Och han sade till mig: Gack derin, och se de slemma styggelser, som de här göra.

9. Ja ta ütles mo wasto: Minne sisse, ja wata need kurjad hirmsad asjad, mis nemmad siin teggewad.

9. Jis liepė įeiti ir pažiūrėti, kas čia vyksta.

9. Und er sprach zu mir: Gehe hinein und schaue die bösen Greuel, die sie allhier tun.

9. Puis il me dit: Entre, et vois les abominations impies qu'ils commettent ici.

9. Y díjome: Entra, y vé las malas abominaciones que estos hacen allí.

9 Toen zeide Hij tot mij: Ga in, en zie de boze gruwelen, die zij hier doen.

9. I rzekł do mnie: Wnijdź, a obacz te złe obrzydliwości, które tu oni czynią.

9. És mondá nékem: Menj be és lásd meg a gonosz útálatosságokat, a melyeket ezek ott cselekesznek.

9 И сказал мне: войди и посмотри на отвратительные мерзости, какие ониделают здесь.

9. І сказав менї: Увійди туди та споглянь на ті плюгаві мерзоти, які вони тут коять.

10. Niin minä menin ja näin, ja katso: kaikenkaltaisia inhottavia matelijain ja karjaeläinten kuvia ja kaikenkaltaisia Israelin heimon kivijumalia oli piirretty seinään yltympäri.

10. Ja kuin minä menin sisälle ja katsoin, katso, siellä olivat kaikkinaiset matoin ja eläinten kuvat, kaikki tyynni kauhistus, ja kaikkinaiset Israelin huoneen epäjumalat, joka paikkaan ympäri seiniä tehdyt,

10. Ja cosca minä menin sisälle ja cadzoin: Cadzo nijn siellä olit caickinaiset matoin ja eläinden cuwat caicki tyynni cauhistus ja caickinaiset Israelin huonen epäjumalat joca paickaan ymbärins seiniä tehdyt/

10 So I went in and saw, and behold, every form of creeping things and abominable beasts and all the idols of the house of Israel, portrayed upon the wall all around.

10. So I went in and saw; and behold every form of creeping things, and abominable beasts, and all the idols of the house of Israel, pourtrayed upon the wall round about.

10. Og jeg gik ind og saa, og se, der var alle Haande Ormes og Dyrs Billeder, Vederstyggelighed, og alle Israels Hus's Afguder udgravede paa Væggen, rundt omkring.

10. Och då jag kom in, och såg till, si, då voro der allahanda beläte, matkars och djurs, alltsammans styggelse, och allahanda Israels hus afgudar, allestäds omkring väggarna gjorda;

10. Ja ma läksin sisse, ja näggin, ja wata, keigesugguse läilade romajatte ja lojuste kuiud, ja keik Israeli suggu sitta-jummalad, need ollid seina külges malitud ümber ja ümber.

10. Įėjęs mačiau ant sienų roplių, nešvarių gyvūnų ir Izraelio stabų piešinius.

10. Und da ich hineinkam und sah, siehe, da waren allerlei Bildnisse der Würmer und Tiere, eitel Scheuel, und allerlei Götzen des Hauses Israel, allenthalben umher an der Wand gemacht;

10. J'entrai donc, je regardai, et voici toute sorte de figures de reptiles et d'animaux immondes; et toutes les idoles de la maison d'Israël étaient peintes tout alentour sur la muraille.

10. Y entré, y miré, y he aquí imágenes de todas serpientes y animales: la abominación, y todos los ídolos de la casa de Israel, que estaban pintados en la pared al derredor.

10 Zo ging ik in, en ik zag, en ziet, er was alle beeltenis van kruipende dieren en verfoeilijke beesten, en van alle drekgoden van het huis Israels, geheel rondom aan den wand gemaald.

10. Przetoż wszedłszy ujrzałem, a oto wszelakie podobieóstwa płazu, i zwierząt obrzydłych, i wszelakich plugawych bałwanów domu Izraelskiego wyryte były na ścianie wszędy w około.

10. Bemenék azért és látám, és ímé az útálatos csúszó-mászó állatoknak és barmoknak mindenféle képei és Izráel házának minden bálványai vannak bevésve a falon köröskörül.

10 И вошел я, и вижу, и вот всякие изображения пресмыкающихся и нечистых животных и всякие идолы дома Израилева, написанные по стенам кругом.

10. Я ввійшов і побачив всякі образи гидкого гаду та нечистих животин і всякі ідоли дому Ізрайлевого, вимальовані кругом по стїнах.

11. Ja niiden edessä seisoi seitsemänkymmentä miestä, Israelin heimon vanhimpia, ja näiden keskellä seisoi Jaasanja, Saafanin poika; ja kullakin heillä oli suitsutusastiansa kädessään, ja suitsutuspilvestä nousi tuoksu.

11. Joiden edessä seisoivat seitsemänkymmentä miestä Israelin huoneen vanhimmista, ja Jasania Saphanin poika seisoi myös heidän seassansa, ja jokaisella heillä oli pyhän savun astia kädessä, ja paksu löyhkä kävi ylös savu-uhrista.

11. Joiden edes seisoit seidzemenkymmendä miestä Israelin huonen wanhimmista ja Jasania Saphan poica seisoi myös heidän seasans ja jocaidzella heillä oli pyhän sawun astia kädesä ja paxu löhkä käwi ylös Sawuuhrista.

11 And there stood before them seventy men of the elders of the house of Israel. And in the midst of them stood Jaazaniah the son of Shaphan, each man with his censer in his hand and the odor of the cloud of incense went up.

11. And there stood before them seventy men of the ancients of the house of Israel, and in the midst of them stood Jaazaniah the son of Shaphan, with every man his censer in his hand; and a thick cloud of incense went up.

11. Og halvjerdsindstyve Mænd af Israels Hus's Ældste, samt Jaasanja, Safans Søn, som stod midt iblandt dem, stode for deres Ansigt, og hver havde sit Røgelsekar i sin Haand, og der opsteg en Skydamp af Røgelsen.

11. För hvilkom stodo sjutio män af de äldsta i Israels hus. och Jaasanja, Saphans son, stod också ibland dem; och hvardera hade sitt rökverk i handene, och ett tjockt damb gick upp af rökverket.

11. Ja seitseküm̃end meest Israeli suggu wannemist, (ja Jaasanja Sawani poeg seisis kesk nende seas) need seisid nende kuiude ees, ja iggaühhe kä olli ta suitsetamisse-pan, ja paks suitsetamisse-pilw tousis ülles.

11. Prieš juos stovėjo septyniasdešimt Izraelio vyresniųjų su Jaazaniju, Šafano sūnumi. Kiekvienas laikė rankoje po smilkytuvą, iš kurių kilo aukštyn tirštas smilkalų debesis.

11. vor welchen standen siebzig Männer aus den Ältesten des Hauses Israel, und Jaasanja, der Sohn Saphans, stand auch unter ihnen; und ein jeglicher hatte sein Räuchfaß in der Hand, und ging ein dicker Nebel auf vom Räuchwerk.

11. Et soixante-dix hommes d'entre les anciens de la maison d'Israël, au milieu desquels se trouvait Joazania, fils de Shaphan, se tenaient debout devant elles, chacun l'encensoir à la main, d'où s'élevait un épais nuage d'encens.

11. Y setenta varones de los ancianos de la casa de Israel, y Jezonías, hijo de Safán, estaba en medio de ellos, los cuales estaban delante de ellos, cada uno con su incensario en su mano; y espesura de niebla del sahumerio que subía.

11 En zeventig mannen uit de oudsten van het huis Israels, met Jaazanja, den zoon van Safan, staande in het midden van hen, stonden voor hun aangezichten; en een ieder had zijn rookvat in zijn hand, en een overvloedige wolk des reukwerks ging op.

11. A siedmdziesiąt mężów starszych z domu Izraelskiego, z Jazanijaszem, synem Safanowym, stojącym w pośród nich, stali przed nimi, mając każdy kadzielnicę swoję w ręcę swej, tak, że gęsty obłok kadzenia w górę wstępował.

11. És hetven férfiú Izráel házának vénei közül (ezek közepette Jaazanjáhu, a Sáfán fia) áll vala előttök, mindenik a maga tömjénezőjével kezében, s a füstölőszer felhőjének illata száll vala fel.

11 И семьдесят мужей из старейшин дома Израилева стоят перед ними,и Иезания, сын Сафанов, среди них; и у каждого в руке свое кадило, и густое облако курений возносится кверху.

11. А сїмдесять мужів із старшин із дому Ізрайлевого стоять перед ними, та й Езанїя Сафаненко серед них, а кожен держав кадильницю в руцї, і густий дим од кадила підіймався в гору.

12. Niin hän sanoi minulle: Näetkö, ihmislapsi, mitä Israelin heimon vanhimmat tekevät pimeässä, itsekukin kuvakammiossansa? Sillä he sanovat:

12. Ja hän sanoi minulle: sinä ihmisen lapsi, näetkös, mitä Israelin huoneen vanhimmat tekevät pimeydessä, itsekukin kauniimmassa kammiossansa? sillä he sanovat: ei Herra näe meitä, Herra on maan hyljännyt.

12. Ja hän sanoi minulle: Sinä ihmisen lapsi näetkös mitä Israelin huonen wanhimmat tekewät pimeydes idzecukin hänen caunimmas Camarisans? Sillä he sanowat: ei HERra näe meitä: Mutta HERra on maan hyljännyt.

12 Then he said to me, Son of man, have you seen what the elders of the house of Israel do in the dark, each man in his chambers of imagery? For they say, Jehovah does not see us. Jehovah has forsaken the land.

12. Then said he unto me, Son of man, hast thou seen what the ancients of the house of Israel do in the dark, every man in the chambers of his imagery? for they say, The LORD seeth us not; the LORD hath forsaken the earth.

12. Og han sagde til mig: Du Menneskesøn! ser du hvad de Ældste af Israels Hus gøre i Mørket, hver i sine Billedkamre? thi de sige: Herren ser os ikke, Herren har forladt Landet.

12. Och han sade till mig: Du menniskobarn, ser du hvad de äldste af Israels hus göra i mörkrena, hvar och en i sin skönasta kammar? Ty de säga: Herren ser oss intet, utan Herren hafver öfvergifvit landet.

12. Ja ta ütles mo wasto: Innimesse poeg, kas sa nääd, mis Israeli suggu wannemad tewad pimmedas, iggaüks omma kuio kambritte sees? sest nem̃ad ütlewad: Ei Jehowa nä meid mitte, Jehowa on sedda maad mahhajätnud.

12. Jis klausė: ‘‘Žmogaus sūnau, ar matai, ką Izraelio vyresnieji tamsoje daro prie stabų piešinių? Jie sako: ‘Viešpats paliko kraštą, Jis nemato mūsų’ ‘‘.

12. Und er sprach zu mir: Du Menschenkind, siehst du, was die Ältesten des Hauses Israel tun in der Finsternis, ein jeglicher in seiner Bilderkammer? Denn sie sagen: Der HERR sieht uns nicht, sondern der HERR hat das Land verlassen.

12. Et il me dit: As-tu vu, fils de l'homme, ce que font les anciens de la maison d'Israël, dans les ténèbres, chacun dans son cabinet d'images? Car ils disent: L'Éternel ne nous voit point; l'Éternel a abandonné le pays.

12. Y díjome: Hijo del hombre, ¿has visto las cosas que los ancianos de la casa de Israel hacen en tinieblas, cada uno en las cámaras de su pintura? Porque dicen: No nos vé Jehová: Jehová ha dejado la tierra.

12 Toen zeide Hij tot mij: Hebt gij gezien, mensenkind, wat de oudsten van het huis Israels doen in de duisternis, een ieder in zijn gebeelde binnenkameren? want zij zeggen: De HEERE ziet ons niet, de HEERE heeft het land verlaten.

12. I rzekł do mnie: A widziałżeś, synu człowieczy! co starsi domu Izraelskiego w ciemności czynią, każdy w pokojach swoich malowanych? Bo mówią: Nie widzi nas Pan, opuścił Pan tę ziemię.

12. És mondá nékem: Láttad-é, embernek fia, Izráel házának vénei mit cselekesznek a sötétben, kiki az ő képes házában? mert azt mondják: Nem [5†] lát minket az Úr, elhagyta az Úr ezt a földet.

12 И сказал мне: видишь ли, сын человеческий, что делают старейшины дома Израилева в темноте, каждый в расписанной своей комнате? ибо говорят: „не видит нас Господь, оставил Господь землю сию".

12. І сказав він до мене: Чи бачиш, сину чоловічий, що старші дому Ізрайлевого коять потай, кожен у своїй коморі? бо кажуть: Господь нас не бачить, Господь покинув сю країну.

13. Ei Herra meitä näe: Herra on hyljännyt tämän maan.' Ja hän sanoi minulle: Sinä saat nähdä vieläkin suurempia kauhistuksia, joita he tekevät.

13. Ja hän sanoi minulle: sinun pitää vielä nyt näkemän suurempia kauhistuksia, joita he tekevät.

13. Ja hän sanoi minulle: Sinun pitä wielä nyt näkemän surembia cauhistuxia joita he tekewät.

13 He also said to me, You will again see yet other great abominations which they do.

13. He said also unto me, Turn thee yet again, and thou shalt see greater abominations that they do.

13. Og han sagde til mig: Du skal endnu fremdeles se store Vederstyggeligheder, som de gøre.

13. Och han sade till mig: Du skall ännu se större styggelser, som de göra.

13. Ja ta ütles mo wasto: Sa pead jälle sama nähha weel sured hirmsad asjad, mis nemmad teggewad.

13. Jis vėl man tarė: ‘‘Apsisuk, ir pamatysi dar didesnių bjaurysčių’‘.

13. Und er sprach zu mir: Du sollst noch mehr Greuel sehen, die sie tun.

13. Et il me dit: Tu verras encore de plus grandes abominations, qu'ils commettent.

13. Y díjome: Vuélvete aun, verás abominaciones mayores, que hacen estos.

13 En Hij zeide tot mij: Gij zult nog wederom grote gruwelen zien, die zij doen.

13. Znowu rzekł do mnie: Jeszcze obróciwszy się ujrzysz obrzydliwości większe, które oni czynią.

13. És mondá nékem: Még egyéb nagy útálatosságokat is fogsz látni, miket ezek cselekesznek.

13 И сказал мне: обратись, и увидишь еще большие мерзости, какие ониделают.

13. Потім каже менї: Обернись, а побачиш іще гірші гидоти, що вони виробляють.

14. Ja hän vei minut Herran huoneen portin ovelle, joka on pohjoista kohden, ja katso: siellä istui naisia itkemässä Tammusta.

14. Ja hän vei minut sen portin tykö, Herran huoneessa, joka on pohjan puolessa, ja katso, siellä istuivat vaimot, jotka itkivät Tammusta.

14. Ja hän wei minun sen portin tygö HERran huonesa joca on pohjan puoles ja cadzo siellä istuit waimot jotca itkit Thamust.

14 Then he brought me to the door of the gate of Jehovah's house which was toward the north. And behold, there sat the women weeping for Tammuz.

14. Then he brought me to the door of the gate of the LORD'S house which was toward the north; and, behold, there sat women weeping for Tammuz.

14. Og han førte mig til Indgangen til Herrens Hus's Port, som er imod Norden; og se, der sade Kvinderne, som begræd Thammus.

14. Och han hade mig intill den porten på Herrans hus, som nordantill är, och si, der såta qvinnor, som begreto Thammus.

14. Ja ta wiis mind Jehowa koia wärrawa suhho, mis on pohja pool, ja wata, seäl ollid naesed istumas, ja nutmas sedda ebbajum̃alat Tammusi.

14. Jis įvedė mane į Viešpaties namus pro šiaurinius vartus. Čia sėdėjo moterys ir apraudojo Tamūzą.

14. Und er führte mich hinein zum Tor an des HERRN Hause, das gegen Mitternacht steht; und siehe, daselbst saßen Weiber, die weinten über den Thammus.

14. Il me conduisit donc à l'entrée de la porte de la maison de l'Éternel, qui est du côté du Nord, et voici, des femmes assises pleuraient Thammuz.

14. Y llevóme a la entrada de la puerta de la casa de Jehová, que está al aquilón; y he aquí mujeres que estaban allí sentadas endechando a Tammuz.

14 En Hij bracht mij tot de deur der poort van het huis des HEEREN, die naar het noorden is, en ziet, daar zaten vrouwen, bewenende den Thammuz.

14. I przywiódł mię do wrót bramy domu Paóskiego, która jest na półnpcy, a oto tam niewiasty siedziały, płacząc Tammusa;

14. És vive engem az Úr háza kapujának bejáratához, a mely északra van, és ímé ott asszonyok ülnek vala, siratván a Tammúzt.

14 И привел меня ко входу в ворота дома Господня, которые к северу, и вот, там сидят женщины, плачущие по Фаммузе,

14. І повів мене до ввіходу в ворота дому Господнього, що 'д півночі, аж ось, там седить жіноцтво, голосючи по Таммузї.

15. Ja hän sanoi minulle: Näetkö, ihmislapsi? Vieläkin sinä saat nähdä kauhistuksia, vielä suurempia kuin nämä.

15. Ja hän sanoi minulle: sinä ihmisen lapsi, näetkös näitä? Mutta sinun pitää vielä nytkin suurempia kauhistuksia näkemän, kuin nämät ovat.

15. Ja hän sanoi minulle: Sinä ihmisen lapsi näetkös nämät? Mutta sinun pitä wielä suurembia cauhistuxia näkemän cuin nämät owat.

15 Then he said to me, Have you seen this, O son of man? You will again see yet greater abominations than these.

15. Then said he unto me, Hast thou seen this, O son of man? turn thee yet again, and thou shalt see greater abominations than these.

15. Og han sagde til mig: Du Menneskesøn! ser du det? du skal endnu fremdeles se Vederstyggeligheder, større end disse.

15. Och han sade till mig: Du menniskobarn, ser du detta? Men du skall ännu större styggelser se, än desse äro.

15. Ja ta ütles mo wasto: Kas sa olled sedda näinud, iñimesse poeg? sa pead jälle weel suremad hirmsad asjad sama nähha, kui need on .

15. Jis tarė man: ‘‘Žmogaus sūnau, ar matai, kas čia vyksta? Apsisuk ir pamatysi bjaurysčių, didesnių už šitas’‘.

15. Und er sprach zu: Menschenkind, siehst du das? Aber du sollst noch größere Greuel sehen, denn diese sind.

15. Et il me dit: As-tu vu, fils de l'homme? Mais tu verras encore de plus grandes abominations que celles-là.

15. Y díjome: ¿No ves, hijo del hombre? Vuélvete aun, verás abominaciones mayores que estas.

15 En Hij zeide tot mij: Hebt gij, mensenkind, dat gezien? Gij zult nog wederom grotere gruwelen zien dan deze.

15. I rzekł mi: A widziałżeś, synu człowieczy? Ale obróciwszy się ujrzysz jeszcze większe obrzydliwości, niżeli te.

15. És mondá nékem: Láttad-é, embernek fia? még egyéb, ezeknél nagyobb útálatosságokat is fogsz látni.

15 и сказал мне: видишь ли, сын человеческий? обратись, и еще увидишь большие мерзости.

15. І сказав ізнов до мене: Чи бачиш, чоловічий сину? та обернись, а побачиш іще гірші гидоти.

16. Ja hän vei minut Herran huoneen sisemmälle esipihalle, ja katso: Herran temppelin ovella, eteisen ja alttarin välillä, oli noin kaksikymmentä viisi miestä. Heillä oli selät Herran temppeliin päin ja kasvot itään päin, ja päin itää he kumarsivat aurinkoa.

16. Ja hän vei minun sisälliseen kartanoon Herran huoneesen päin, ja katso, Herran templin oven edessä, esihuoneen ja alttarin välillä, oli lähes viisikolmattakymmentä miestä, jotka olivat kääntäneet selkänsä Herran templin puoleen ja kasvonsa itään, ja rukoilivat auringon ylenemiseen päin.

16. Ja hän wei minun sijhen sisälliseen cartanoon HERran huonesen päin ja cadzo HERran Templin owen edes esihuonen ja Altarin wälillä oli wijsi colmattakymmendä miestä jotca olit käändänet heidän selkäns HERran Templin puoleen ja caswons itään ja rucoilit Auringon ylönemisen päin.

16 And he brought me into the inner court of Jehovah's house. And behold, at the door of the temple of Jehovah, between the porch and the altar, were about twenty-five men with their backs toward the temple of Jehovah and their faces toward the east and they were worshiping the sun toward the east.

16. And he brought me into the inner court of the LORD'S house, and, behold, at the door of the temple of the LORD, between the porch and the altar, were about five and twenty men, with their backs toward the temple of the LORD, and their faces toward the east; and they worshipped the sun toward the east.

16. Og han førte mig i Herrens Hus's inderste Forgaard, og se, ved Indgangen til Herrens Tempel, imellem Forhallen og imellem Alteret, var der ligesom fem og tyve Mænd, med Ryggen vendte imod Herrens Tempel og med Ansigtet imod Østen, og de bøjede sig imod Østen for Solen.

16. Och han hade mig in uti inra gården åt Herrans hus; och si, för dörrene åt Herrans tempel, emellan förhuset och altaret, voro fem och tjugu män, som hade vändt sin rygg åt Herrans tempel, och ansigtet österut, och tillbådo emot solenes uppgång.

16. Ja ta wiis mind Jehowa koia seestpiddise oue, ja wata, Jehowa templi ukse ees, eestkoia wahhel ja altari wahhel olli liggi kakskümmend ja wiis meest; nende seljad ollid Jehowa templi pool ja nende silmad päwatousma pool, ja nemmad kummardasid päikesse ette päwatousma pole.

16. Jis įvedė mane į Viešpaties namų kiemą. Tarp Viešpaties šventyklos durų ir aukuro stovėjo maždaug dvidešimt penki vyrai, nusigręžę nuo Viešpaties šventyklos į rytus, ir garbino saulę.

16. Und er führte mich in den inneren Hof am Hause des HERRN; und siehe, vor der Tür am Tempel des HERRN, zwischen der Halle und dem Altar, da waren bei fünfundzwanzig Männer, die ihren Rücken gegen den Tempel des HERRN und ihr Angesicht gegen Morgen gekehrt hatten und beteten gegen der Sonne Aufgang.

16. Et il me fit entrer dans le parvis intérieur de la maison de l'Éternel; et voici, à l'entrée du temple de l'Éternel, entre le portique et l'autel, environ vingt-cinq hommes, qui tournaient le dos au temple de l'Éternel et la face vers l'Orient; ils se prosternaient devant le soleil, vers l'Orient.

16. Y metióme en el patio de adentro de la casa de Jehová; y he aquí junto a la entrada del templo de Jehová, entre la entrada y el altar, como veinte y cinco varones, sus traseras vueltas al templo de Jehová, y sus rostros al oriente, y se encorvaban al nacimiento del sol.

16 En Hij bracht mij tot het binnenste voorhof van het huis des HEEREN; en ziet, aan de deur van den tempel des HEEREN, tussen het voorhuis en tussen het altaar, waren omtrent vijf en twintig mannen; hun achterste leden waren naar den tempel des HEEREN, en hun aangezichten naar het oosten, en deze bogen zich neder naar het oosten voor de zon.

16. Tedy mię wprowadził do wnętrznej sieni domu Paóskiego, a oto u drzwi kościoła Paóskiego między przysionkim i ołtarzem było dwadzieścia i pięć mężów, których tyły były obrócone ku kościołowi Paóskiemu, a twarze ich na wschód, którzy się kłaniali przeciwko wschodowi słoóca.

16. És bevive engem az Úr házának belső pitvarába, és ímé az Úr templomának bejáratánál, a tornácz és az oltár között vala mintegy huszonöt férfiú, kik hátokkal az Úr templomára és orczájokkal keletre fordultak, s ezek kelet felé leborulva imádták [6†] a napot.

16 И ввел меня во внутренний двор дома Господня, и вот у дверей храма Господня, между притвором и жертвенником, около двадцати пяти мужей стоят спинами своими ко храму Господню, а лицами своими на восток, и кланяются на восток солнцу.

16. І повів мене на середнє дворище в дому Господньому, і ось, там коло ввіходу в дом Господень, між сїньми та жертівником стоїть чоловіка з двайцять і пять, плечима до дому Господнього, а лицем ід сходу сонця.

17. Ja hän sanoi minulle: Näitkö, ihmislapsi? Eikö ole Juudan heimolle kylliksi, että he tekevät kauhistuksia, joita täällä on tehty, koska he täyttävät maan väkivallalla ja niin aina uudelleen vihoittavat minut? Katso, kuinka he vievät viiniköynnöksen lehvää nenänsä eteen!

17. Ja hän sanoi minulle: sinä ihmisen lapsi, näetkös näitä? Onko tämä Juudan huoneelle vähä, että he tässä näitä kauhistuksia tekevät, jotka myös muutoin koko maan vääryydellä täyttävät, ja asettavat itsensä minua vihoittamaan? Ja katso, he pitävät viinapuun oksan nenänsä edessä.

17. Ja hän sanoi minulle: Sinä ihmisen lapsi näetkös nämät? Ongo tämä Judan huonelle wähä että he täsä caicki taincaltaiset cauhistuxet tekewät jotca myös muutoin coco maan wäkiwallalla ja wäärydellä täyttäwät asettawat idzens minua wihoittaman? Ja cadzo he pitäwät wijnapuun oxan nenäns edes.

17 Then he said to me, Have you seen this, O son of man? Is it a light thing to the house of Judah that they commit the abominations which they commit here? For they have filled the land with violence and have turned again to provoke me to anger. And behold, they put the branch to their nose.

17. Then he said unto me, Hast thou seen this, O son of man? Is it a light thing to the house of Judah that they commit the abominations which they commit here? for they have filled the land with violence, and have returned to provoke me to anger: and, lo, they put the branch to their nose.

17. Og han sagde til mig: Du Menneskesøn! ser du dette? er det Judas Hus for lidet at gøre de Vederstyggeligheder, som de gøre her, at de endog fylde Landet med Vold og komme atter for at opirre mig? og se, de holde Vinkvisten op for deres Næse.

17. Och han sade till mig: Du menniskobarn, ser du detta? Är detta Juda huse en ringa ting, att de här all sådana styggelser göra, efter de dock eljest öfver allt landet öfvervåld och orätt bedrifva, och fara till och reta mig; och si, de hålla en löfqvist för näsone.

17. Ja ta ütles mo wasto: Kas sa sedda nääd, innimesse poeg? ons se ni alw assi Juda suggule, et nemmad need hirmsad asjad teggewad, mis nemmad siin tewad? et nemmad on sedda maad täitnud wäekauba töga, ja wötwad mind jälle ärritada: sest wata, nem̃ad aiawad wössud ennestele wihha tulle süteks .

17. Jis tarė: ‘‘Žmogaus sūnau, ar matai, kas čia vyksta? Ar negana to, kas yra Jude! Šitie nusikaltimai bei smurtas vėl užtrauks mano bausmę.

17. Und er sprach zu mir: Menschenkind, siehst du das? Ist's dem Hause Juda zu wenig, alle solche Greuel hier zu tun, daß sie auch sonst im ganzen Lande eitel Gewalt und Unrecht treiben und reizen mich immer wieder? Und siehe, sie halten die Weinrebe an die Nase.

17. Alors il me dit: As-tu vu, fils de l'homme? Est-ce trop peu pour la maison de Juda, de commettre les abominations qu'ils commettent ici, pour qu'ils remplissent encore le pays de violence et qu'ils ne cessent de m'irriter? Voici, ils approchent le rameau de leur narine!

17. Y díjome: ¿No has visto, hijo del hombre? ¿Es cosa liviana para la casa de Judá hacer las abominaciones que hacen aquí? después que han henchido la tierra de maldad, y se tornaron a irritarme, he aquí que ponen hedor a sus narices.

17 Toen zeide Hij tot mij: Hebt gij, mensenkind, dat gezien? Is er iets lichter geacht bij het huis van Juda, dan deze gruwelen te doen, die zij hier doen? Als zij het land met geweld vervuld hebben, zo keren zij zich, om Mij te vertoornen; want zie, zij steken de wijnranken aan hun neus.

17. I rzekł mi: A widziałżeś, synu człowieczy? Izali to lekka rzecz jest domowi Judzkiemu, czynić takie obrzydliwości, jakie tu czynią? Bo napełniwszy ziemię nieprawością, obrócili się, aby mię draźnili, a oto przykładają latorośl winną do nosów swoich.

17. És mondá nékem: Láttad-é, embernek fia? avagy kevés-é Júda házának ily útálatosságokat cselekedni, a milyeneket itt cselekedtek? hogy még a földet is betöltik erőszakossággal, és engem megint haragra ingerelnek, ímé, hogy tartják [7†] a venyigét orrukhoz!

17 И сказал мне: видишь ли, сын человеческий? мало ли дому Иудину, чтобы делать такие мерзости, какие они делают здесь? но они еще землю наполнили нечестием, и сугубо прогневляют Меня; и вот, они ветви подносят к носам своим.

17. І каже менї: Бачиш, чоловічий сину? Ще мало Юдиному дому тої гидоти, що вони тут коять, вони ще й надто сповняють землю безбожностю, і доводять мене до гнїву. Дивись, вони прикладають галузки до носів своїх.

18. Mutta minäkin teen, minkä teen, vihassani: en sääli enkä armahda; ja vaikka he huutavat minun korviini suurella äänellä, minä en heitä kuule.

18. Sentähden tahdon minä myös tehdä minun hirmuisuudessani, ja ei pidä minun silmäni säästämän enkä minä armahda heitä; ja he huutavat korkialla äänellä minun korvissani, en minä kuitenkaan kuule heitä.

18. Sentähden tahdon minä myös waelda heitä wastan hirmuisudella ja ei pidä minun silmäni säästämän heitä eikä minun armoni tuleman heitä. Ja jos he wielä huutawat corkialla änellä minun corwisani: nijn en cuitengan minä cuule heitä.

18 Therefore I will also deal in wrath. My eye will not spare, nor will I have pity. And though they cry in my ears with a loud voice, yet I will not hear them.

18. Therefore will I also deal in fury: mine eye shall not spare, neither will I have pity: and though they cry in mine ears with a loud voice, yet will I not hear them.

18. Derfor vil jeg ogsaa gaa frem med Harme, mit Øje skal ikke spare, og jeg vil ikke skaane; og de skulle raabe for mine Øren med høj Røst, og jeg vil ikke høre dem.

18. Derföre skall jag ock handla emot dem med grymhet, och mitt öga skall hvarken skona dem, eller öfverse med dem; och om de än ropa med höga röst för min öron, så vill jag dock intet höra dem.

18. Nenda tahhan ma ka neile tehha omma tullise wihhaga, mo silm ei pea järrele andma, ja minna ei tahha armo anda; ja ehk nemmad kül hüüdwad sure heälega mo körwade ees, siiski ei tahha minna neid mitte kuulda.

18. Aš išliesiu ant jų savo įtūžį, nesigailėsiu jų ir nebūsiu jiems nuolaidus. Nors jie garsiai šauksis mano pagalbos, neišklausysiu jų’‘.

18. Darum will ich auch wider sie mit Grimm handeln, und mein Auge soll ihrer nicht verschonen, und ich will nicht gnädig sein; und wenn sie gleich mit lauter Stimme vor meinen Ohren schreien, will ich sie doch nicht hören.

18. Mais moi aussi, j'agirai avec fureur; mon œil ne les épargnera point et je n'aurai pas de compassion; quand ils crieront à voix haute à mes oreilles, je ne les écouterai point.

18. Pues también yo haré en mi furor, no perdonará mi ojo, ni tendré misericordia; y gritarán a mis oidos con gran voz, y no los oiré.

18 Daarom zal Ik ook handelen in grimmigheid, Mijn oog zal niet verschonen, en Ik zal niet sparen; hoewel zij voor Mijn oren met luider stem roepen, nochtans zal Ik hen niet horen.

18. Przetoż i Ja postąpię z nimi wedłu zapalczywości; oko moje nie sfolguje ani się zmiłuję; i będą wołać do uszów moich głosem wielkim, a nie wysłucham ich.

18. Én is búsulásom szerint cselekszem, nem fog kedvezni [8†] szemem, sem meg nem szánom őket; s ha kiáltanak füleimbe nagy felszóval, nem hallgatom meg [9†] őket.

18 За то и Я стану действовать с яростью; не пожалеетоко Мое, и не помилую; и хотя бы они взывали в уши Мои громким голосом, не услышу их.

18. За те ж і я чинити му в досадї своє. Не пощадить око моє, й не помилую; і хоч би вони громовим голосом до уш моїх покликали, я їх не вислухаю.