33 luku

Sielunhoitajan vastuu. Jumalattoman ja vanhurskaan kohtalo, jos he kääntyvät pois tieltänsä. Tieto Jerusalemin valloituksesta. Kansa kuuntelee, mutta ei seuraa profeetan sanaa.

1. Minulle tuli tämä Herran sana:

1. Ja Herran sana tapahtui minulle, sanoen:

1. JA HERran sana tapahdui minulle sanoden:

1. Ja se HERRAN sana minulle tapactui ia sanoi. (Ja se HERRAN sana minulle tapahtui ja sanoi.)

1 And the word of Jehovah came to me, saying,

1. Again the word of the LORD came unto me, saying,

1. Og Herrens Ord kom til mig saaledes:

1. Och Herrans ord skedde till mig, och sade:

1. Ja Jehowa sanna sai mo kätte sedda wisi:

1. Viešpats kalbėjo man:

1. Und des HERRN Wort geschah zu mir und sprach:

1. La parole de l'Éternel me fut adressée en ces termes:

1. Y FUÉ palabra de Jehová a mí, diciendo:

1 En des HEEREN woord geschiedde tot mij, zeggende:

1. I stało się słowo Paóskie do mnie, mówiąc:

1. És lőn az Úr beszéde hozzám, mondván:

1 И было ко мне слово Господне:

1. І надійшло слово Господнє до мене, таке:

2. Ihmislapsi, puhu kansasi lapsille ja sano heille: Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ja maan kansa on ottanut yhden miehen joukostansa ja asettanut hänet vartijakseen

2. Sinä ihmisen poika, saarnaa kansas lapsille ja sano heille: jos minä vetäisin miekan maakunnan ylitse, ja maan kansa ottais yhden miehen huonommistansa ja tekis sen vartiaksensa;

2. Sinä ihmisen poica saarna Canssas wastan ja sano hänelle: jos minä wedäisin miecan maacunnan ylidze ja maan Canssa ottais miehen idze hänestäns ja tekis sen wartiaxens.

2. SIne Inhimisen Lapsi/ sarna sinun Canssas wastan/ ia sanos heille. Coska mine Miecka iongun Maan ylitze weisin/ ia sen Maan Canssa ottaisi ydhen Miehen heiden seastans/ ia tekisit sen heiden Wartiaxens. (Sinä ihmisen lapsi/ saarnaa sinun kansaasi wastaan/ ja sanos heille. Koska minä miekan jonkun maan ylitse weisin/ ja sen maan kansa ottoisi yhden miehen heidän seastansa/ ja tekisit sen heidän wartijaksensa.)

2 Son of man, speak to the sons of your people and say to them, When I bring the sword upon a land and the people of the land take a man from among them and set him for their watchman,

2. Son of man, speak to the children of thy people, and say unto them, When I bring the sword upon a land, if the people of the land take a man of their coasts, and set him for their watchman:

2. Du Menneskesøn! tal til dit Folks Børn, og sig til dem: Naar jeg skulde føre Sværd over et Land, og Folk i Landet toge een Mand iblandt sig og gjolde ham til deres Vægter,

2. Du menniskobarn, predika emot ditt folk, och säg till dem: Om jag läte komma svärdet öfver landet, och folket i landena toge en man ibland sig, och gjorde honom till sin väktare;

2. Innimesse poeg, rägi omma rahwa laste wasto, ja ütle nende wasto: Kui ma ühhege Ma peäle moöga toon, ja need Ma rahwas wöttaksid ühhe mehhe ennese seast, ja panneksid tedda ennesele wahhimehheks;

2. ‘‘Žmogaus sūnau, kalbėk savo tautai: ‘Kai Aš atvesiu į kraštą kardą ir jo gyventojai bus išsirinkę iš savo tarpo sargybinį,

2. Du Menschenkind, predige den Kindern deines Volkes und sprich zu ihnen: Wenn ich ein Schwert über das Land führen würde, und das Volk im Lande nähme einen Mann unter ihnen und machten ihn zu ihrem Wächter,

2. Fils de l'homme, parle aux enfants de ton peuple, et dis-leur: Lorsque je fais venir l'épée sur un pays, et que le peuple de ce pays choisit quelqu'un pour l'établir comme sentinelle,

2. Hijo del hombre, habla a los hijos de tu pueblo, y díles: Cuando yo trajere espada sobre la tierra, y el pueblo de la tierra tomaré un hombre de sus términos, y se le pusiere por atalaya;

2 Mensenkind! spreek tot de kinderen uws volks, en zeg tot hen: Wanneer Ik het zwaard over enig land breng, en het volk des lands een man uit hun einden nemen, en dien voor zich tot een wachter stellen;

2. Synu człowieczy! mów do synów ludu twego, a rzecz do nich: Gdy przywiodę miecz na którą ziemię, jeźliże lud onej ziemi weźmie męża jednego z granic swoich, a postanowi go sobie za stróża,

2. Embernek fia! szólj néped fiaihoz és mondjad nékik: Mikor hozándok fegyvert valamely földre, és a föld népe választ egy férfit ő magok közül, és őt őrállójokká teszik:

2 сын человеческий! изреки слово к сынам народа твоего и скажи им: еслиЯ на какую-либо землю наведу меч, и народ той земли возьмет из среды себячеловека и поставит его у себя стражем;

2. Сину чоловічий! промов до земляків твоїх і скажи їм: Коли я пошлю меча на яку землю, а осадники тієї землї візьмуть із громади чоловіка та й приставлять за вартового в себе,

3. ja jos hän näkee miekan tulevan maan kimppuun ja puhaltaa pasunaan ja varoittaa kansaa,

3. Ja hän näkis miekan tulevan maan ylitse, ja soittais vaskitorvea ja varais kansaa;

3. Ja hän näkis miecan tulewan maan ylidze ja soitais waskitorwe ja warais Canssa.

3. Ja hen näkepi Miecan sen Maan ylitze tuleuan/ ia pasunalla soitta ia Canssans waarapi. (Ja hän näkeepi miekan sen maan ylitse tulewan/ ja pasuunalla soittaa ja kansansa waarantaapi..)

3 if, when he sees the sword come upon the land, he blows the trumpet and warns the people,

3. If when he seeth the sword come upon the land, he blow the trumpet, and warn the people;

3. og han saa Sværdet komme over Landet og blæste i Trompeten og advarede Folket;

3. Och han såge svärdet komma öfver landet, och blåste uti trummeten, och förvarade folket;

3. Ja temma nääks moöka tullewad selle Ma peäle, ja puhhuks passunat, ja maenitseks sedda rahwast.

3. jeigu jis, artėjant kardui, pūs trimitą ir taip įspės tautą

3. und er sähe das Schwert kommen über das Land und bliese die Drommete und warnte das Volk,

3. Si cet homme, voyant venir l'épée sur le pays, sonne de la trompette pour avertir le peuple,

3. Y él viere venir la espada sobre la tierra, y tocare corneta, y avisare al pueblo:

3 En hij het zwaard ziet komen over het land, en blaast met de bazuin, en waarschuwt het volk;

3. A on widząc miecz przychodzący na onę ziemię, zatrąbiłby w trąbę i przestrzegłby lud,

3. És ő látja jőni a fegyvert a földre, és megfújja a trombitát, és meginti a népet;

3 и он, увидев меч, идущий на землю, затрубит в трубу и предостережет народ;

3. І він побачить меча, що йде на землю та й затрубить у трубу й остереже люд, -

4. ja joku kuulee pasunan äänen, mutta ei ota varoituksesta vaaria, ja miekka tulee ja ottaa hänet pois, niin hänen verensä tulee hänen oman päänsä päälle:

4. Joka sitte soittamisen kajahduksen täydellisesti kuulee, ja ei tahdo itsiänsä kavahtaa, ja miekka tulis ja ottais hänen pois; sen veri olkoon hänen päänsä päällä.

4. Joca sijtte soittamisen cajahduxen cuule ja ei tahdo idzens cawahta ja miecka tulis ja ottais hänen pois sen weri olcon hänen pääns päälle:

4. Joca nyt sen pasunan helinen cwlepi/ ia ei tadhoisi hendens neuuotta/ ia se Miecka tulis ia hende poisottais/ sen oma Weri olcoon henen pääns päle. (Joka nyt se pasuuna helinän kuuleepi/ ja ei tahtoisi häntänsä neuwottaa/ ja se miekka tulisi ja häntä pois ottaisi/ sen oma weri olkoon hänen päänsä päällä.)

4 then whoever hears the sound of the trumpet and takes no warning, if the sword comes and takes him away, his blood will be upon his own head.

4. Then whosoever heareth the sound of the trumpet, and taketh not warning; if the sword come, and take him away, his blood shall be upon his own head.

4. og den, som da hørte Trompetens Lyd, dog ikke vilde lade sig advare, og sværet kom og tog ham bort: Saa skal hans Blod være over hans Hoved.

4. Hvilken som nu trummetens ljud hörde, och ville icke taga sig vara, och svärdet komme och toge honom bort, hans blod vare öfver hans hufvud.

4. Ja kui se, kes kuleb, saab kuulda passuna heält ja ei wötta maenitsust, ja moök tulleb, ja wottab tedda ärra; temma werresü saab temma Pea peäle.

4. ir jei kas nors nepaisys įspėjimo, girdėdamas trimito garsą, ir kardas sunaikins jį, tai jo kraujas bus ant jo paties galvos,

4. wer nun der Drommete Hall hörte und wollte sich nicht warnen lassen, und das Schwert käme und nähme ihn weg: desselben Blut sei auf seinem Kopf;

4. Et que celui qui entend le son de la trompette ne se tienne pas sur ses gardes et que l'épée le surprenne, son sang sera sur sa tête.

4. Cualquiera que oyere el son de la corneta, y no se apercibiere, y viniere la espada, y le tomare, su sangre será sobre su cabeza.

4 En een, die het geluid der bazuin hoort, wel hoort, maar zich niet laat waarschuwen; en het zwaard komt, en neemt hem weg, diens bloed is op zijn hoofd.

4. A któryby słyszał głos trąby, i nie dbałby na przestrogę, a wtem przyszedłszy miecz, zgładziłby go; krew jego będzie na głowie jego;

4. Ha valaki hallándja a trombitaszót, de nem hajt az intésre, s aztán a fegyver eljő és őt utóléri: az ő vére az ő fején lesz.

4 и если кто будет слушать голос трубы, но не остережет себя, – то,когда меч придет и захватит его, кровь его будет на его голове.

4. І коли хто почує голос труби, та не буде стерегти себе, й меч наступить та й захопить його, тодї кров його впаде на голову його.

5. hän kuuli pasunan äänen, mutta ei ottanut varoituksesta vaaria; hänen verensä tulee hänen päällensä. Jos olisi ottanut varoituksesta vaarin, olisi hän pelastanut sielunsa.

5. Sillä hän kuuli soittamisen kajahduksen, ja ei kuitenkaan itsestänsä pitänyt vaaria, sentähden olkoon hänen verensä hänen päällänsä. Mutta joka neuvoa tottelee, hän pelastaa henkensä.

5. Sillä hän cuuli soittamisen cajahduxen ja ei cuitengan idzestäns pitänyt waaria sentähden olcon hänen werens hänen päälläns: mutta joca neuwo tottele hän pelasta sijtä hengens.

5. Sille hen cwli sen Pasunan helinen/ ia ei quitengan hendens waaroinut/ senteden olcoon henen Werens henen ylitzens. Mutta ioca hendens cauatta/ hen Sielunsa wapacta. (Sillä hän kuuli sen pasuunan helinän/ ja ei kuitenkaan häntäns waronut/ sentähden olkoon hänen werensä hänen ylitsensä. Mutta joka häntäns kawahtaa/ hän sielunsa wapahtaa.)

5 He heard the sound of the trumpet and took no warning; his blood will be upon him. But if he had taken warning, he would have delivered his soul.

5. He heard the sound of the trumpet, and took not warning; his blood shall be upon him. But he that taketh warning shall deliver his soul.

5. Han hørte Trompetens Lyd og lod sig ikke advare, hans Blod skal være over ham; men havde han ladet sig advare, vilde han have reddet sit Liv.

5. Ty han hörde trummetens ljud, och tog sig likväl intet till vara; derföre vare hans blod öfver honom; men den som tager sig vara, han, undsätter sitt lif.

5. Ta on kuulnud sedda passuna heält, ja ei wötnud maenitsust: temma werresü on temma peäl: Sest olleks ta maenitsust wötnud, siis olleks ta omma hinge peästnud.

5. nes jis girdėjo trimitą, bet nepaisė. O kas paklausys įspėjimo, išgelbės savo gyvybę.

5. denn er hat der Drommete Hall gehört und hat sich dennoch nicht warnen lassen; darum sei sein Blut auf ihm. Wer sich aber warnen läßt, der wird sein Leben davonbringen.

5. Car il a entendu le son de la trompette, et il ne s'est point tenu sur ses gardes; son sang sera sur lui; mais s'il se tient pour averti, il sauvera sa vie.

5. ¿El son de la corneta oyó, y no se apercibió? su sangre será sobre él: mas el que se apercibiere, su vida escapó,

5 Hij hoorde het geluid der bazuin, maar liet zich niet waarschuwen, zijn bloed is op hem; maar hij, die zich laat waarschuwen, behoudt zijn ziel.

5. Bo głos trąby słyszał, wszakże nie dbał na przestrogę, dlatego krew jego na nim będzie; być był przyjął przestrogę, zachowałby był duszę swoję.

5. Hallotta a trombitaszót, de nem hajtott az intésre, tehát az ő vére ő rajta lesz; és ha hajtott az intésre, megmentette lelkét.

5 Голос трубы он слышал, но не остерег себя, кровь его на нем будет; а кто остерегся, тот спас жизнь свою.

5. Він чув гук трубний, та й не остерігся, - кров його буде на йому; хто ж остерігся, той урятував життє своє.

6. Jos taas vartija näkee miekan tulevan, mutta ei puhalla pasunaan eikä kansa saa varoitusta, ja miekka tulee ja ottaa pois jonkun sielun heistä, on hän otettu pois synnissänsä, mutta hänen verensä minä vaadin vartijan kädestä.

6. Mutta jos vartia näkis miekan tulevan, ja ei soittaisi vaskitorvea, eikä kansa pitäisi vaaria, ja miekka tulis ja ottais jonkun pois: hän tosin otettaisiin pois synteinsä tähden, mutta hänen verensä tahdon minä vartian kädestä vaatia.

6. Mutta jos wartia näkis miecan tulewan ja ei soitais waskitorwe eikä neuwois Canssans ja miecka tulis ja ottais muutamat pois jotca tosin otetaisin pois heidän syndeins tähden mutta heidän werens tahdon minä wartian kädestä waatia.

6. Waan ios Wartia näkis Miekan tuleuan/ ia hen ei pasunalla soittaisi/ ia henen Canssans ei waaroinut/ ia Miecka tulis ia poisottaisi mutamita. Ne samat tosin heiden syndiens teden poisotetaisijn/ Mutta heiden Werens mine tadhon sen Wartian kädheste waatia. (Waan jos wartija hänen miekan tulewan/ ja hän ei pasuunalla soittaisi/ ja hänen kansaansa waroittanut/ ja miekka tulisi ja pois ottaisi muutamia. Ne samat tosi heidän syntiensä tähden pois otettaisiin/ Mutta heidän werensä minä tahdon sen wartijan kädestä waatia.)

6 But if the watchman sees the sword come and does not blow the trumpet and the people are not warned and the sword comes and takes any person from among them, he is taken away in his iniquity, but I will require his blood at the watchman's hand.

6. But if the watchman see the sword come, and blow not the trumpet, and the people be not warned; if the sword come, and take any person from among them, he is taken away in his iniquity; but his blood will I require at the watchman's hand.

6. Men naar Vægteren saa Sværdet komme og ej blæste i Trompeten, og Folket ej advaredes, og Sværdet kom og tog en Sjæl bort af dem: Saa blev han vel borttagen for sin Misgernings Skyld, men hans Blod vil jeg kræve af Vægterens Haand.

6. Men om väktaren såge svärdet komma, och han icke blåste i trummeten, och icke förvarade sitt folk, och svärdet komme och toge några bort, de samme vordo väl för sina synders skull borttagne; men deras blod skall jag kräfva utu väktarens hand.

6. Agga kui se wahhimees nääb moöka tullewad, ja ei puhhu mitte passunat, ja se rahwas ei saaks mitte maenitsust, ja moök tulleb, ja wöttaks rahwa seast ühhe hinge ärra: siis woetakse tedda kül ärra tem̃a üllekohto pärrast, agga tem̃a werresüüd tahhan ma wahhimehhe käest nouda.

6. Bet jei sargybinis matys artėjantį kardą, bet nepūs trimito ir neįspės tautos, o kardas užmuš ką nors, tai jis bus užmuštas už savo kaltę, bet jo kraujo Aš pareikalausiu iš sargybinio rankų’.

6. Wo aber der Wächter sähe das Schwert kommen und die Drommete nicht bliese noch sein Volk warnte, und das Schwert käme und nähme etliche weg: dieselben würden wohl um ihrer Sünden willen weggenommen; aber ihr Blut will ich von des Wächters Hand fordern.

6. Si la sentinelle voit venir l'épée et ne sonne pas de la trompette, en sorte que le peuple ne se tienne pas sur ses gardes, et que l'épée vienne enlever la vie à quelqu'un d'entre eux, celui-ci aura été surpris à cause de son iniquité, mais je redemanderai son sang à la sentinelle.

6. Mas si el atalaya viere venir la espada, y no tocare la corneta, y el pueblo no se apercibiere, y viniere la espada, y tomare de él alguno, él por causa de su pecado fué tomado: mas su sangre yo la demandaré de la mano del atalaya.

6 Wanneer daarentegen de wachter het zwaard ziet komen, en blaast niet met de bazuin, zodat het volk niet is gewaarschuwd; en het zwaard komt, en neemt een ziel uit hen weg; die is wel in zijn ongerechtigheid weggenomen, maar zijn bloed zal Ik van des hand des wachters eisen.

6. Ale jeźliby stróż ujrzał miecz przychodzący, a nie zatrąbiłby w trąbę, a luduby nie przestrzegł, i przyszedłby miecz, i zniósłby którego z nich, takowy będzie w nieprawości swojej zachwycony; ale krwi jego z ręki onego stróża szukać będę.

6. Ha pedig az őrálló látja a fegyvert jőni, s nem fújja meg a trombitát, és a nép nem kap intést, és eljő a fegyver s utólér közülök valamely lelket, ez a maga vétke miatt éretett utól, de vérét az őrálló kezéből [1†] kérem elő.

6 Если же страж видел идущий меч и не затрубил втрубу, и народ не был предостережен, – то, когда придетмеч и отнимет у кого из них жизнь, сей схвачен будет загрех свой, но кровь его взыщу от руки стража.

6. Коли ж вартовик та побачить меча та й не затрубить у трубу, й люд не буде остережений, і наступить меч і відбере кому життє, то він умре за свою провину, та кров його я з руки сторожа буду вимагати.

7. Ja sinä, ihmislapsi! Minä olen asettanut sinut Israelin heimolle vartijaksi. Kun kuulet sanan minun suustani, on sinun varoitettava heitä minun puolestani.

7. Ja sinä ihmisen poika, minä olen pannut sinun Israelin huoneen vartiaksi, kuin sinä jotakin minun suustani kuulet, että sinun pitäis heitä minun puolestani varaaman.

7. Ja nyt ihmisen poica minä olen pannut sinun Israelin huonen wartiaxi cosca sinä jotakin minun suustani cuulet että sinun pidäis heitä minun puolestani waraman.

7. Ja nyt sine Inhimisen Lapsi/ Mine olen asettanut sinun Wartiaxi Israelin Honen ylitze. Coskas iotakin cwlet minun Suustani/ ettes heite manaisit. (Ja nyt sinä ihmisen lapsi/ Minä olen asettanut sinun wartijaksi Israelin huoneen ylitse. Koskas jotakin kuulet minun suustani/ ettäs heitä manaisit.)

7 So you, son of man, I have set you a watchman to the house of Israel. Therefore hear the word at my mouth and give them warning from me.

7. So thou, O son of man, I have set thee a watchman unto the house of Israel; therefore thou shalt hear the word at my mouth, and warn them from me.

7. Og du, Menneskesøn! Jeg har sat dig til Vægter for Israels Hus, at, naar du hører det Ord af min Mund, du skal advare dem paa mine Vegne.

7. Och nu du menniskobarn, jag hafver satt dig till en väktare öfver Israels hus; när du hörer något utaf minom mun, att du dem på mina vägnar förvara skall.

7. Ja siña innimesse poeg, ma ollen sind wahhimehheks pannud Israeli suggu ülle, et sa pead sedda sanna minno suust kuulma, ja neid maenitsema minno polest.

7. Žmogaus sūnau, Aš paskyriau tave sargybiniu Izraeliui. Todėl tu girdėsi mano žodį ir įspėsi juos mano vardu.

7. Und nun, du Menschenkind, ich habe dich zum Wächter gesetzt über das Haus Israel, wenn du etwas aus meinem Munde hörst, daß du sie von meinetwegen warnen sollst.

7. Et toi, fils de l'homme, je t'ai établi comme sentinelle pour la maison d'Israël; écoute la parole de ma bouche, et avertis-la de ma part.

7. Tú pues, hijo del hombre, yo te he puesto por atalaya a la casa de Israel, y oirás la palabra de mi boca, y apercebirlos has de mi parte.

7 Gij nu, o mensenkind! Ik heb u tot een wachter gesteld over het huis Israels; zo zult gij het woord uit Mijn mond horen, en hen van Mijnentwege waarschuwen.

7. Ciebieć, synu człowieczy! ciebiem postanowił stróżem domu Izraelskiego, abyś słysząc słowo z ust moich, przestrzegł ich odemnie.

7. És te, embernek fia, [2†] őrállóul adtalak téged Izráel házának, hogy ha szót hallasz a számból, megintsed őket az én nevemben.

7 И тебя, сын человеческий, Я поставил стражем дому Израилеву, и тыбудешь слышать из уст Моих слово и вразумлять их отМеня.

7. І тебе, сину чоловічий, приставив я вартовиком до Ізрайлевого дому, щоб ти, як почуєш із уст моїх слово, від мене остеріг-врозумив їх.

8. Jos minä sanon jumalattomalle: jumalaton, sinun on kuolemalla kuoltava, mutta sinä et puhu varoittaaksesi jumalatonta hänen tiestänsä, niin se jumalaton kuolee synnissänsä, mutta hänen verensä minä vaadin sinun kädestäsi.

8. Kuin minä sanon jumalattomalle: sinä jumalatoin, sinun pitää totisesti kuoleman, ja et sinä hänelle sitä sano, että jumalatoin ottais vaarin menostansa; niin pitää jumalattoman syntinsä tähden kuoleman, mutta hänen verensä tahdon minä sinun kädestäs vaatia.

8. Cosca minä sanon jumalattomalle: sinä jumalatoin sinun pitä totisest cuoleman ja et sinä hänelle sitä sano etkä jumalatoin ottais waarin menostans nijn pitä jumalattoman hänen jumalattoman menons tähden cuoleman mutta hänen werens tahdon minä sinun kädestäs waatia.

8. Quin mine nyt sillen Jumalattomalle sanon. Sine Jumalatoin sinun teuty coolemalla coolla. Ja et sine site henelle sano/ Ette se Jumalatoin henen menostans cartais. Nin se Jumalatoin pite henen Jumalattoman Menons teden cooleman/ Waan henen Werens mine tadhon sinun kädhestes waatia. (Kuin minä nyt silleen jumalattomalle sanon. Sinä jumalatoin sinun täytyy kuolemalla kuolla. Ja et sinä sitä hänelle sano/ Että se jumalatoin hänen menostansa karttaisi. Niin se jumalatoin pitää hänen jumalttoman menonsa tähden kuoleman/ waan hänen werensä minä tahdon sinun kädestäsi waatia.)

8 When I say to the wicked man, O wicked man, you will surely die and you do not speak to warn the wicked man from his way, that wicked man will die in his iniquity, but I will require his blood at your hand.

8. When I say unto the wicked, O wicked man, thou shalt surely die; if thou dost not speak to warn the wicked from his way, that wicked man shall die in his iniquity; but his blood will I require at thine hand.

8. Naar, jeg siger til den ugudelige: Du ugudelige skal visselig dø, og du ikke taler for at advare den ugudelige for hans Vej, da skal han den ugudelige, vel dø for sin Misgerning, men hans Blod vil jeg kræve af din Haand.

8. När jag nu säger till den ogudaktiga: Du ogudaktige måste döden dö; och du säger honom det icke, att den ogudaktige må taga sig till vara for sitt väsende; så skall väl den ogudaktige dö för sitt ogudaktiga väsendes skull, men hans blod vill jag kräfva utu dine hand.

8. Kui ma öäla wasto ütlen: Sa öäl pead surma surrema; ja siña ei rägi mitte, et sa sedda öälat wöttaksid maenitseda, et ta pöraks om̃a tee peält: siis peab se öäl omma üllekohto pärrast surrema, agga temma werd tahhan ma sinno käest küssida.

8. Jei Aš sakysiu nedorėliui: ‘Nedorėli, tu mirsi!’, o tu jam nieko nesakysi ir neįspėsi dėl jo nedoro kelio, tai jis mirs dėl savo nusikaltimų, bet jo kraujo pareikalausiu iš tavo rankų.

8. Wenn ich nun zu dem Gottlosen sage: Du Gottloser mußt des Todes sterben! und du sagst ihm solches nicht, daß sich der Gottlose warnen lasse vor seinem Wesen, so wird wohl der Gottlose um seines gottlosen Wesens willen sterben; aber sein Blut will ich von deiner Hand fordern.

8. Lorsque je dis au méchant: "Méchant, tu mourras certainement! " si tu ne parles pas pour détourner le méchant de sa voie, ce méchant mourra à cause de son iniquité, mais je te redemanderai son sang.

8. Diciendo yo al impío: Impío, muerte morirás; y tú no hablares para que se guarde el impío de su camino, el impío morirá por su pecado, mas su sangre yo la demandaré de tu mano,

8 Als Ik tot den goddeloze zeg: O goddeloze, gij zult den dood sterven! en gij spreekt niet, om den goddeloze van zijn weg af te manen; die goddeloze zal in zijn ongerechtigheid sterven, maar zijn bloed zal Ik van uw hand eisen.

8. Gdybym Ja tedy rzekł niezbożnemu: Niezbożniku! śmiercią, umrzesz, a tybyś mu tego nie powiedział, przestrzegając niezbożnika od drogi jego; tenci niezbożnik dla nieprawości swojej umrze; ale krwi jego z ręki twojej szukać będę.

8. Ha ezt mondom a hitetlennek: Hitetlen, halálnak halálával halsz meg; és te nem szólándasz, hogy visszatérítsd a hitetlent az ő útjáról: az a hitetlen vétke miatt hal meg, de vérét a te kezedből kívánom meg.

8 Когда Я скажу беззаконнику: „беззаконник! ты смертью умрешь", а тыне будешь ничего говорить, чтобы предостеречь беззаконника от пути его, – то беззаконник тот умрет за грех свой, но кровь его взыщу от рукитвоей.

8. Коли я скажу беззаконному: Беззаконнику, ти вмреш, - а ти не скажеш нїчого, щоб остерегти ледачого перед його дорогою, то беззаконник умре за свою провину, та кров його я вимагати му від тебе.

9. Mutta jos sinä varoitat jumalatonta hänen tiestänsä, että hän kääntyisi siltä pois, eikä hän tieltänsä käänny, niin hän kuolee synnissänsä, mutta sinä olet sielusi pelastanut.

9. Mutta jos sinä jumalatointa varoitat hänen tiestänsä, että hän siitä kääntyis, ja hän ei palaja tiestänsä; niin pitää hänen syntinsä tähden kuoleman, ja sinä olet pelastanut sielus.

9. Mutta jos sinä händä waroit hänen jumalattoman menons tähden että hän sitä catuis nijn pitä hänen syndins tähden cuoleman ja sinä olet pelastanut sielus.

9. Mutta ios sine waaraiat sen Jumalattoman henen menons teden/ ette hen sijte hendens käendeis/ Ja ei hen tadhoisi hendens sijte ketä. Nin henen pite syndiens teden cooleman/ Mutta sine olet sinun Sielus wapactanut. (Mutta jos sinä warotat sen jumalattoman hänen menonsa tähden/ että hän siitä häntäns kääntäisi/ Ja ei hän tahtoisi häntäns siitä kääntää. Niin hänen pitää syntiensä tähden kuoleman/ Mutta sinä olet sinun sielusi wapahtanut.)

9 Nevertheless, if you warn the wicked man of his way to turn from it and he does not turn from his way, he will die in his iniquity, but you have delivered your soul.

9. Nevertheless, if thou warn the wicked of his way to turn from it; if he do not turn from his way, he shall die in his iniquity; but thou hast delivered thy soul.

9. Men naar du advarer den ugudelige for hans Vej, at han skal omvende sig derfra, og han dog ikke omvender sig fra sin Vej, da skal han dø for sin Misgerning, men du skal have din Sjæl frelst.

9. Men förvarar du den ogudaktiga för hans väsende, att han må vända sig derifrå, och han icke vill vända sig ifrå sitt väsende; så skall han för sina synders skull dö, och du hafver frälst dina själ.

9. Agga sinna, kui sa sedda öälat maenitsed temma tee pärrast, et ta sest pöraks, ja ta ei pöra mitte ümber omma tee peält: siis peab temma omma üllekohto pärrast surrema, agga sinna olled omma hinge peästnud.

9. Jei tu įspėsi nedorėlį dėl jo nusikaltimų, bet jis tavęs neklausys, jis mirs dėl savo nusikaltimų, o tu išgelbėsi savo sielą.

9. Warnst du aber den Gottlosen vor seinem Wesen, daß er sich davon bekehre, und er will sich nicht von seinem Wesen bekehren, so wird er um seiner Sünde sterben, und du hast deine Seele errettet.

9. Si au contraire tu avertis le méchant, pour le détourner de sa voie, sans qu'il s'en détourne, il mourra à cause de son iniquité; mais toi, tu sauveras ta vie.

9. Y si tú avisares al impío de su camino, para que se aparte de él, y él no se apartare de su camino, él morirá por su pecado, y tú escapaste tu alma.

9 Maar als gij den goddeloze van zijn weg afmaant, dat hij zich van dien bekere, en hij zich van zijn weg niet bekeert, zo zal hij in zijn ongerechtigheid sterven; maar gij hebt uw ziel bevrijd.

9. Ale jeźlibyś ty przestrzegł niezbożnego od drogi jego, aby się od niej odwrócił, wszakże nie odwróciłby się od drogi swojej, onci dla nieprawości swojej umrze; ale ty duszę swoję wybawisz.

9. De ha te megintetted a hitetlent az ő útja felől, hogy térjen meg róla, de nem tért meg útjáról, ő vétke miatt meghal, de te megmentetted a te lelkedet.

9 Если же ты остерегал беззаконника от пути его, чтобы он обратился от него, но он от пути своего не обратился, – то он умирает за грех свой, а ты спас душу твою.

9. Коли ж би ти остерігав беззаконника перед його дорогою, щоб він звернув із неї, він же не навернувся з своєї дороги, то він за свій гріх погибне, а ти врятував душу свою.

10. Ja sinä, ihmislapsi! Sano Israelin heimolle: Näin te sanotte: 'Niin, rikoksemme ja syntimme ovat meidän päällämme, ja me riudumme niiden tähden. Kuinka me voisimme pysyä elossa?'

10. Sentähden sinä, ihmisen poika, sano Israelin huoneelle: te lausutte näin, sanoen: meidän pahatekomme ja rikoksemme makaavat meidän päällämme, että me niiden alla hukumme, kuinka me taidamme elää?

10. SEntähden ihmisen poica sano Israelin huonelle: te sanotte näin: meidän pahattecom ja ricoxem macawat meidän päälläm että me nijden alla hucumme cuingast me taidamme elä?

10 And you, son of man, say to the house of Israel, You* speak thus, saying, Our transgressions and our sins are upon us, and we pine away in them. How then can we live?

10. Therefore, O thou son of man, speak unto the house of Israel; Thus ye speak, saying, If our transgressions and our sins be upon us, and we pine away in them, how should we then live?

10. Og du Menneskesøn! sig til Israels Hus: I sige saaledes: Vore Overtrædelser. og vore Synder ere over os, og vi hensvinde under dem; hvorledes kunne vi da leve?

10. Derföre, du menniskobarn, säg Israels huse: Så hafven I sagt: Vår ondska och våra synder ligga på oss, att vi derunder förgås; huru kunne vi då lefva?

10. Ja siña innimesse poeg, ütle Israeli suggu wasto: Nenda rägite teie, ja ütlete, et meie ülleastmissed ja meie pattud meie peäl on, siis kuiwame meie nende sees ärra, kuida peame siis ellama?

10. Žmogaus sūnau, sakyk Izraeliui: ‘Jūs sakote: ‘Jei mūsų kaltės ir nuodėmės yra ant mūsų ir mes nykstame dėl jų, tai kaip mes galime išlikti gyvi?’

10. Darum, du Menschenkind, sage dem Hause Israel: Ihr sprecht also: Unsre Sünden und Missetaten liegen auf uns, daß wir darunter vergehen; wie können wir denn leben?

10. Et toi, fils de l'homme, dis à la maison d'Israël: Vous parlez ainsi et vous dites: "Puisque nos péchés et nos forfaits sont sur nous, et que nous dépérissons à cause d'eux, comment pourrions-nous vivre?"

10. Tú pues, hijo del hombre, dí a la casa de Israel: Vosotros habéis hablado así, diciendo: Nuestras rebeliones y nuestros pecados están sobre nosotros, y a causa de ellos somos consumidos; ¿Cómo pues viviremos?

10 Daarom, gij mensenkind! zeg tot het huis Israels: Gijlieden spreekt aldus, zeggende: Dewijl onze overtredingen en onze zonden op ons zijn, en wij in dezelve versmachten, hoe zouden wij dan leven?

10. A tak ty, synu człowieczy! mów do domu Izraelskiego: Tak powiadacie mówiąc: Przeto, że występki nasze i grzechy nasze są na nas, tak, że w nich schniemy, i jakożbyśmy żyć mogli?

10. Te pedig, embernek fia, mondjad Izráel házának: Ezt mondjátok, mondván: Bizony a mi bűneink és vétkeink rajtunk vannak, és bennök mi megrothadunk, [3†] mimódon éljünk azért?

10 И ты, сын человеческий, скажи дому Израилеву: вы говорите так:„преступления наши и грехи наши на нас, и мы истаеваем в них: как же можем мы жить?"

10. І скажи, сину чоловічий, до Ізрайлевого дому: Ви говорите: проступки наші й гріхи наші вагонять на нас, і ми танемо від них, - як же нам жити?

11. Sano heille: Niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, ei ole minulle mieleen jumalattoman kuolema, vaan se, että jumalaton kääntyy tieltänsä ja elää. Kääntykää, kääntykää pois pahoilta teiltänne; ja minkätähden te kuolisitte, Israelin heimo!

11. Niin sano heille: niin totta kuin minä elän, sanoo Herra, Herra, ei minulle kelpaa jumalattoman kuolema, mutta että jumalatoin kääntyis tiestänsä ja eläis. Palatkaat, palatkaat teidän pahoista teistänne! ja miksi teidän pitäis kuoleman, te Israelin huone?

11. Nijn sano heille: nijn totta cuin minä elän sano HERra HERra: ei minulle kelpa jumalattoman cuolema mutta että jumalatoin paranda idzens hänen jumalattomasta menostans ja elä.

11 Say to them, As I live, says the lord Jehovah, I have no pleasure in the death of the wicked man, but that the wicked man turn from his way and live. Turn, turn from your* evil ways, for why will you* die, O house of Israel?

11. Say unto them, As I live, saith the Lord GOD, I have no pleasure in the death of the wicked; but that the wicked turn from his way and live: turn ye, turn ye from your evil ways; for why will ye die, O house of Israel?

11. Sig til dem: Saa sandt jeg lever, siger den Herre Herre; Jeg har ikke Behag i den ugudeliges Død, men deri, at deri ugudelige omvender sig fra sin Vej, at han maa leve; vender om, vender om fra eders onde Veje! Hvorfor ville I dog dø, -Israels Hus?

11. Så säg nu till dem: Så sant som jag lefver, säger Herren Herren, jag hafver ingen lust till dens ogudaktigas död, utan att den ogudaktige omvänder sig ifrå sitt väsende och lefver; så omvänder eder dock nu ifrån edart onda väsende; hvi viljen I dö, I af Israels hus?

11. Ütle nende wasto: Ni töeste kui ma ellan, se on ISSANDA JEHOWA saña, mul ep olle head meelt selle surmast, kes öäl, waid sest, kui se, kes öäl on , pörab omma tee peält, et ta woiks ellada. Pöörge ümber, pöörge ümber omma kurja tede peält, sest mikspärrast tahhate teie surra, oh Israeli suggu!

11. Sakyk jiems: ‘Kaip Aš gyvas,­sako Viešpats,­Aš nenoriu nedorėlio mirties, bet noriu, kad nedorėlis atsiverstų, paliktų savo piktus kelius ir gyventų. Nusigręžkite nuo savo piktų kelių! Kodėl jūs turėtumėte mirti, Izraelio namai?’

11. So sprich zu ihnen: So wahr als ich lebe, spricht der HERR HERR, ich habe keinen Gefallen am Tode des Gottlosen, sondern daß sich der Gottlose bekehre von seinem Wesen und lebe. So bekehret euch doch nun von eurem bösen Wesen. Warum wollt ihr sterben, ihr vom Hause Israel?

11. Dis-leur: Je suis vivant! dit le Seigneur, l'Éternel, je ne prends point plaisir à la mort du méchant, mais à ce que le méchant se détourne de sa voie et qu'il vive. Détournez-vous, détournez-vous de votre méchante voie; pourquoi mourriez-vous, ô maison d'Israël!

11. Díles: Vivo yo, dijo el Señor Jehová, que no quiero la muerte del impío, si no que se torne el impío de su camino, y que viva. Volvéos, volvéos de vuestros malos caminos: ¿y por qué moriréis, o! casa de Israel?

11 Zeg tot hen: Zo waarachtig als Ik leef, spreekt de Heere HEERE, zo Ik lust heb in den dood des goddelozen! maar daarin heb Ik lust, dat de goddeloze zich bekere van zijn weg en leve. Bekeert u, bekeert u van uw boze wegen, want waarom zoudt gij sterven, o huis Israels?

11. Rzeczże tedy do nich: Jako żyję Ja, mówi panujący Pan: Nie chcę śmierci niepobożnego, ale aby się odwrócił niepobożny od drogi sojej, a żył. Odwróćcież się, odwróćcież się od złych dróg swoich, przeczże macie umrzeć, o domie Izraelski!

11. Mondjad nékik: Élek én, ezt mondja az Úr Isten, hogy nem gyönyörködöm a hitetlen halálában, [4†] hanem hogy a hitetlen megtérjen útjáról és éljen. Térjetek meg, térjetek meg gonosz útaitokról! hiszen miért [5†] halnátok meg, oh Izráel háza!?

11 Скажи им: живу Я, говорит Господь Бог: не хочусмерти грешника, но чтобы грешник обратился от пути своего и жив был. Обратитесь, обратитесь от злых путей ваших; для чего умирать вам, дом Израилев?

11. То ж скажи їм: Так певно, як я живу, говорить Господь Бог, не бажаю я смертї грішникової, а того, щоб він звернув із свого шляху та й зостався живим. Звернїте, звернїте з вашого ледачого шляху; про що вам умірати, доме Ізраїля?

12. Ja sinä, ihmislapsi! Sano kansasi lapsille: Vanhurskasta ei pelasta hänen vanhurskautensa sinä päivänä, jona hän rikkoo, ja jumalaton pääsee suistumasta turmioon jumalattomuutensa tähden sinä päivänä, jona hän kääntyy pois jumalattomuudestaan, ja vanhurskas ei voi elää vanhurskautensa turvin sinä päivänä, jona hän syntiä tekee.

12. Ja sinä, ihmisen poika, sano sinun kansas lapsille: sinä päivänä, jona hurskas pahaa tekee, ei hänen vanhurskautensa pidä häntä auttaman; ja jumalattoman ei pidä jumalattomuudessansa lankeeman sinä päivänä, kuin hän itsensä kääntää jumalattomuudestansa; ja vanhurskas ei taida elää vanhurskautensa tähden sinä päivänä, jona hän syntiä tekee.

12. Nijn parandacat sijs nyt teitän teidän pahasta menostan mixi te tahdotta cuolla te Israelin huonesta? Ja sinä ihmisen poica sano sinun Canssalles cosca hurscas paha teke nijn ei händä pidä auttaman että hän hywä on ollut ja cosca jumalatoin hywä teke nijn ei se pidä oleman hänelle wahingoxi että hän jumalatoin on ollut.

12 And you, son of man, say to the sons of your people, The righteousness of the righteous man will not deliver him in the day of his transgression. And as for the wickedness of the wicked man, he will not fall by it in the day that he turns from his wickedness, nor will he who is righteous be able to live by it in the day that he sins.

12. Therefore, thou son of man, say unto the children of thy people, The righteousness of the righteous shall not deliver him in the day of his transgression: as for the wickedness of the wicked, he shall not fall thereby in the day that he turneth from his wickedness; neither shall the righteous be able to live for his righteousness in the day that he sinneth.

12. Og du Menneskesøn! sig til dit Folks Børn: Den retfærdiges Retfærdighed skal ikke redde ham paa hans Overtrædelses Dag, og den Ugudelige skal ikke falde for sin Ugudelighed paa den Dag, han omvender sig fra sin Ugudelighed, og den retfærdige skal ikke kunne leve derved, paa den Dag han synder.

12. Och du menniskobarn, säg till ditt folk: När en rättfärdig gör något ondt, så skall det intet hjelpa honom, att han from varit hafver; och när en ogudaktig from varder, så skall det intet skada honom, att han ogudaktig varit hafver; så kan ock den rättfärdige icke lefva, om han syndar.

12. Ja sinna innimesse poeg, ütle om̃a rahwa laste wasto: Selle öige öigus ei peästa tedda mitte temma ülleastmisse päwal, ja kes öäl, se ei pea ommas öälusses mitte kommistama sel päwal, kui ta pörab ommast öälussest; ja se öige ei woi mitte ses ellada sel päwal, kui ta patto teeb.

12. Tu, žmogaus sūnau, sakyk savo žmonėms: ‘Teisiojo neišgelbės jo teisumas, jei jis nusikals. Ir nedorėlio nedorybė nesunaikins jo, jei jis nusigręš nuo savo nedorybės.

12. Und du, Menschenkind, sprich zu deinem Volk: Wenn ein Gerechter Böses tut, so wird's ihm nicht helfen, daß er fromm gewesen ist; und wenn ein Gottloser fromm wird, so soll's ihm nicht schaden, daß er gottlos gewesen ist. So kann auch der Gerechte nicht leben, wenn er sündigt.

12. Et toi, fils de l'homme, dis aux enfants de ton peuple: La justice du juste ne le sauvera pas au jour où il péchera, et la méchanceté du méchant ne le fera pas tomber au jour où il s'en détournera, de même que le juste ne pourra vivre par sa justice au jour où il péchera.

12. Y tú, o! hijo del hombre, dí a los hijos de tu pueblo: La justicia del justo no le escapará el día que se rebelare; y la impiedad del impío no le será estorbo el día que se volviere de su impiedad; y el justo no podrá vivir por su justicia el día que pecare.

12 Gij dan, o mensenkind! zeg tot de kinderen uws volks: De gerechtigheid des rechtvaardigen zal hem niet redden ten dage zijner overtreding; en aangaande de goddeloosheid des goddelozen, hij zal om dezelve niet vallen, ten dage als hij zich van zijn goddeloosheid bekeert; en de rechtvaardige zal niet kunnen leven door dezelve zijn gerechtigheid, ten dage als hij zondigt.

12. Ty tedy, synu człowieczy! mów do synów ludu swego: Sprawiedliwość sprawiedliwego nie wybawi go w dzieó przestępstwa jego, a niezbożny nie upadnie w swojej niezbożności w dzieó, któregoby się odwrócił od niezbożności swojej; także sprawiedliwy nie będzie mógł żyć dla sprawiedliwości swojej w dzieó, któregoby zgrzeszył.

12. Te pedig, embernek fia, szólj néped fiaihoz: Az igaznak [6†] igazsága meg nem menti őt a napon, a melyen vétkezendik, és a hitetlen hitetlensége által el nem esik a napon, melyen megtérend hitetlenségéből, és az igaz nem élhet az ő igazsága által a napon, melyen vétkezendik.

12 И ты, сын человеческий, скажи сынам народа твоего: праведность праведника не спасет в день преступления его, и беззаконник за беззаконие свое не падет в день обращения от беззакония своего, равно как и праведник в день согрешения своего неможет остаться в живых за свою праведность.

12. Ти ж, сину чоловічий, промов до земляків твоїх: Праведного праведність не врятує його тодї, як провинить, і беззаконник не згине за беззаконство своє, як він од свого беззаконства навернеться, так само як праведник, коли согрішить, не зможе вдержатись живим за свою праведність.

13. Jos minä sanon vanhurskaalle, että hän totisesti saa elää, mutta hän sitten luottaa vanhurskauteensa ja tekee vääryyttä, niin hänen vanhurskauttansa ei ensinkään muisteta, vaan hän kuolee vääryydessään, jota on tehnyt.

13. Kuin minä hurskaalle sanon: hänen pitää totisesti elämän, ja hän luottaa vangurskauteensa, ja tekee pahaa; niin ei pidä hänen vanhurskauttansa ensinkään muistettaman, mutta hänen pitää kuoleman pahuudessansa, jonka hän tekee.

13. Nijn ei taida hurscas elä cosca hän paha teke: sillä jos minä hurscalle sanon: hänen pitä elämän ja hän luotta hänen wanhurscauteens ja teke paha nijn ei pidä hänen wanhurscauttans ensingän muistettaman mutta hänen pitä cuoleman hänen pahudesans cuin hän teke.

13 When I say to the righteous man, that he will surely live, if he trusts his righteousness and commits unrighteousness, none of his righteous deeds will be remembered, but in his unrighteousness that he has committed, in it he will die.

13. When I shall say to the righteous, that he shall surely live; if he trust to his own righteousness, and commit iniquity, all his righteousnesses shall not be remembered; but for his iniquity that he hath committed, he shall die for it.

13. Naar jeg siger om den retfærdige: Han skal visselig leve, og han forlader sig paa sin Retfærdighed og gør Uret, da skal ingen af hans retfærdige Gerninger ihukommes; men han skal dø i sin Uretfærdighed, som han gjorde.

13. Ty då jag säger till den rättfärdiga, han skall lefva, och han förlåter sig på sina rättfärdighet, och gör något ondt, så skall all hans fromhet intet ansedd varda, utan han skall dö i sine ondsko, den han gör.

13. Kui ma ütlen öigele: Ta peab töeste ellama, ja temma lodab om̃a öigusse peäle, ja teeb köwwerust: siis ei pea middagi temma öigussist mälletadama, waid omma köwwerussesse peab ta surrema, mis ta teinud.

13. Jei Aš sakau teisiajam: ‘Tu tikrai būsi gyvas’, o jis, pasitikėdamas savo teisumu, nusikalsta, tai jo teisumas nebus prisimintas, ir jis mirs už savo nusikaltimą.

13. Denn wo ich zu dem Gerechten spreche, er soll leben, und er verläßt sich auf seine Gerechtigkeit und tut Böses, so soll aller seiner Frömmigkeit nicht gedacht werden; sondern er soll sterben in seiner Bosheit, die er tut.

13. Quand je dis au juste qu'il vivra certainement, si, se confiant en sa justice, il commet l'iniquité, on ne se souviendra d'aucune de ses œuvres de justice; mais il mourra à cause de l'iniquité qu'il a commise.

13. Diciendo yo al justo: Viviendo vivirá; y él, confiado en su justicia, hiciere iniquidad, todas sus justicias no vendrán en memoria: mas por su iniquidad que hizo, morirá.

13 Als Ik tot den rechtvaardige zeg, dat hij zekerlijk leven zal, en hij op zijn gerechtigheid vertrouwt, en onrecht doet, zo zullen al zijn gerechtigheden niet gedacht worden, maar in zijn onrecht, dat hij doet, daarin zal hij sterven.

13. Jeźlibym zaś rzekł sprawiedliwemu: Pewnie żyć będziesz, a onby ufając sprawiedliwości swojej czynił nieprawość, żadna sprawiedliwość jego nie przyjdzie na pamięć; ale dla tej nieprawości swojej, którą czynił, umrze.

13. Mikor ezt mondom az igazról: Élvén éljen; és ő bízván igazságában, gonoszságot cselekszik: semmi igazsága emlékezetbe nem jő, és gonoszsága miatt, melyet cselekedett, meghal.

13 Когда Я скажу праведнику, что он будет жив, а он понадеется на свою праведность и сделает неправду, – то все праведные дела его не помянутся, и он умрет от неправды своей, какую сделал.

13. Коли я скажу праведнику, що він зостанеться живим, а він понадїється на свою праведність та й допуститься неправедностї, то йому не згадаються всї праведні вчинки його, й мусить він умерти за беззаконність свою, що її вчинив.

14. Ja jos minä sanon jumalattomalle, että hänen totisesti on kuoltava, mutta hän kääntyy pois synnistänsä ja tekee oikeuden ja vanhurskauden

14. Ja kuin minä jumalattomalle sanon: sinun pitää totisesti kuoleman, ja hän parantaa itsensä synnistänsä, ja tekee oikein ja hyvin,

14. Ja cosca minä jumalattomalle sanon: hänen pitä cuoleman ja hän paranda idzens hänen synnistäns ja teke oikein ja hywin:

14 Again, when I say to the wicked man, You will surely die, if he turns from his sin and does what is lawful and right,

14. Again, when I say unto the wicked, Thou shalt surely die; if he turn from his sin, and do that which is lawful and right;

14. Og naar jeg siger til den ugudelige: Du skal visselig dø, og han omvender sig fra sin Synd og gør Ret og Retfærdighed,

14. Men om jag säger till den ogudaktiga, att han skall dö, och han omvänder sig ifrå sina synder, och gör det som rätt och godt är;

14. Ja kui ma öälale ütlen: Sa pead töeste surrema; ja ta pörab ommast pattust, ja teeb, mis kohhus ja öigus on ,

14. Jei Aš sakau nedorėliui: ‘Tu tikrai mirsi’, ir jis nusigręžia nuo savo nuodėmės bei daro, kas yra teisinga ir teisu:

14. Und wenn ich zum Gottlosen spreche, er soll sterben und er bekehrt sich von seiner Sünde und tut, was recht und gut ist,

14. Lorsque je dis au méchant: "Tu mourras certainement! " si, se détournant de son péché, il fait ce qui est droit et juste,

14. Y diciendo yo al impío: Muriendo morirás; y él se volviere de su pecado, e hiciere juicio y justicia;

14 Als Ik ook tot den goddeloze zeg: Gij zult den dood sterven! en hij zich van zijn zonde bekeert, en recht en gerechtigheid doet;

14. Zasię, rzekęli niepobożnemu: Śmiercią umrzesz, a onby się odwrócił od grzechu swego, i czyniłby sąd i sprawiedliwość,

14. S ha mondom a hitetlennek: halállal halsz meg; és ő megtér bűnéből és törvény szerint s igazságot cselekszik;

14 А когда скажу беззаконнику: „ты смертью умрешь", и он обратится от грехов своих и будет творить суд и правду,

14. А коли скажу беззаконному: ти мусиш умерти! він же навернеться од гріхів своїх та й почне чинити суд і справедливість,

15. — antaa takaisin, tuo jumalaton, pantin, korvaa riistämänsä ja vaeltaa elämän käskyjen mukaan, niin ettei vääryyttä tee — niin totisesti hän saa elää; ei hänen ole kuoltava.

15. Niin että jumalatoin pantin antaa jälleen, ja maksaa mitä hän on ryövännyt, ja elämän sanan jälkeen elää, ettei hän pahaa tee; niin hän saa totisesti elää, ja ei pidä kuoleman.

15. Nijn että jumalatoin pandin anda jällens ja maxa mitä hän on warastanut ja elämän sanan jälken elä ettei hän paha tee nijn hän saa elä ja ei cuole ja caicki hänen syndins jotca hän tehnyt on pitä unhotettaman:

15 if the wicked man restores the pledge, gives again what he had taken by robbery, walks in the statutes of life, committing no unrighteousness, he will surely live; he will not die.

15. If the wicked restore the pledge, give again that he had robbed, walk in the statutes of life, without committing iniquity; he shall surely live, he shall not die.

15. saa at den ugudelige giver Pant tilbage, betaler det, han har røvet, vandrer efter Livets Bud og ikke gør Uret, da skal han visselig leve, han skal ikke dø.

15. Så att den ogudaktige pant igengifver, och betalar hvad han röfvat hafver, och vandrar efter lifsens ord, så att han intet ondt gör, så skall han lefva, och icke dö.

15. Et se öäl annab panti taggasi, ja tassub jälle, mis ta risunud, ja käib ello seädmiste sees, et ta mitte ei tö köwwerust: siis peab ta töeste ellama, ei mitte surrema.

15. grąžina užstatą, atiduoda, ką išplėšė, laikosi gyvenimo nuostatų ir nedaro neteisybės, jis bus gyvas ir nemirs.

15. also daß der Gottlose das Pfand wiedergibt und bezahlt, was er geraubt hat, und nach dem Wort des Lebens wandelt, daß er kein Böses tut: so soll er leben und nicht sterben,

15. Si le méchant rend le gage, s'il restitue ce qu'il a ravi, s'il marche dans les préceptes qui donnent la vie, sans commettre d'iniquité, certainement il vivra et ne mourra point.

15. Si el impío restituyere la prenda, volviere lo que hubiere robado, en las ordenanzas de vida caminare, no haciendo iniquidad: viviendo vivirá, y no morirá.

15 Geeft de goddeloze het pand weder, betaalt hij het geroofde, wandelt hij in de inzettingen des levens, zodat hij geen onrecht doet; hij zal zekerlijk leven, hij zal niet sterven.

15. Wróciłby niezbożny zastaw, a co wydarł, oddałliby, i chodziłby w ustawach żywota, nie czyniąc nieprawości, pewnie żyć będzie, a nie umrze.

15. Zálogot visszaad a hitetlen, rablottat megtérít, az életnek parancsolatiban jár, többé nem cselekedvén gonoszságot: élvén él, és meg nem hal.

15 если этот беззаконник возвратит залог, за похищенное заплатит, будет ходить по законам жизни, не делая ничего худого, – то он будет жив, не умрет.

15. Коли той беззаконник верне заліг, поповнить те, що заграбив, ходити ме в законах, що ведуть до життя, й нїчого ледачого не вчинить, - то й зостанеться живим, не вмре.

16. Hänen syntejänsä, jotka hän on tehnyt, ei ensinkään muisteta: hän on tehnyt oikeuden ja vanhurskauden, hän totisesti saa elää.

16. Kaikki hänen syntinsä, jotka hän tehnyt on, pitää unhotettaman; sillä hän tekee, mikä hyvä ja oikia on, sentähden hän saa totisesti elää.

16. Sillä hän teke ainoastans mikä hywä ja oikia on sentähden hän saa elä.

16 None of his sins that he has committed will be remembered against him. He has done what is lawful and right; he will surely live.

16. None of his sins that he hath committed shall be mentioned unto him: he hath done that which is lawful and right; he shall surely live.

16. Ingen af, hans Synder, som han har begaaet, skal kommes haln i Hu; han har gjort Ret og Retfærdighed, han skal visselig leve.

16. Och alla hans synder, som han gjort hafver, skola förlåtna varda; ty han gör nu det som rätt och godt är, derföre skall han lefva.

16. Keik tem̃a patto, mis ta teind, ei pea mitte mälletadama tem̃ale; ta teeb, mis kohhus ja öige, ta peab töeste ellama.

16. Jo nuodėmės nebus jam įskaitytos, nes jis darė, kas yra teisinga ir teisu; jis tikrai bus gyvas’.

16. und aller seiner Sünden, die er getan hat, soll nicht gedacht werden; denn er tut nun, was recht und gut ist; darum soll er leben.

16. On ne se souviendra d'aucun des péchés qu'il aura commis; il fait ce qui est droit et juste, certainement il vivra.

16. Todos sus pecados que pecó no le vendrán en memoria: ¿hizo juicio y justicia? viviendo vivirá.

16 Al zijn zonden, die hij gezondigd heeft, zullen hem niet gedacht worden; hij heeft recht en gerechtigheid gedaan, hij zal zekerlijk leven.

16. Żadne grzechy jego, któremi grzeszył, nie będą mu wspominane; sąd i sprawiedliwość czynił, pewnie żyć będzie.

16. Semmi ő vétke, melylyel vétkezett, emlékezetbe nem jön néki; törvény szerint és igazságot cselekedett, élvén él.

16 Ни один из грехов его, какие он сделал, не помянется ему; он сталтворить суд и правду, он будет жив.

16. Нї одного з гріхів, які вчинив, не полїчиться йому; він почав творити суд і справедливість, і зостанеться живим.

17. Ja vielä sinun kansasi lapset sanovat: 'Herran tie ei ole oikea.' Juuri heidän omat tiensä eivät ole oikeat.

17. Ja sinun kansas lapset sanovat: ei Herra oikein tuomitse; ja kuitenkin heillä on vääryys.

17. Ja sinun Canssas sano ei HERra oikein duomidze ja cuitengin heillä on wäärys:

17 Yet the sons of your people say, The way of the Lord is not equitable. But as for them, their way is not equitable.

17. Yet the children of thy people say, The way of the Lord is not equal: but as for them, their way is not equal.

17. Dog sige dit Folks Børn Herrens Vej er ikke rigtig; men det er dem selv, hvis Vej ikke er rigtig.

17. Så säger ännu ditt folk: Herren dömer icke rätt; ändock de orätt hafva.

17. Agga so rahwa lapsed ütlewad: Ei olle Issanda te ühhetassa; agga nemmad issi, nende te ei olle ühhetassa.

17. Tavo tauta sako: ‘Viešpaties kelias neteisingas’, tuo tarpu jų pačių kelias neteisingas.

17. Aber dein Volk spricht: Der HERR urteilt nicht recht, so sie doch unrecht haben.

17. Mais les enfants de ton peuple disent: "La voie du Seigneur n'est pas bien réglée. " C'est leur voie qui n'est pas bien réglée.

17. Y dirán los hijos de tu pueblo: No es recta la vía del Señor: la vía de ellos es la que no es recta.

17 Nog zeggen de kinderen uws volks: De weg des HEEREN is niet recht; daar toch hun eigen weg niet recht is.

17. A wżdy mówią synowie ludu twego: Nie prawa jest droga Paóska, choć onych samych droga nie jest prawa.

17. És ezt mondják néped fiai: Nem igazságos az Úrnak útja; holott az ő útjok nem igazságos.

17 А сыны народа твоего говорят: „неправ путь Господа", тогда как ихпуть неправ.

17. А твої земляки говорять: Не по правдї чинить Господь, тим часом, як їх самих дороги несправедливі!

18. Jos vanhurskas kääntyy pois vanhurskaudestansa ja vääryyttä tekee, on hänen sentähden kuoltava.

18. Sillä jos hurskas kääntää itsensä pois hurskaudestansa, ja tekee pahaa, niin hän kuolee syystä sentähden.

18. Sillä jos hurscas käändä idzens pois hänen hurscaudestans ja teke paha nijn hän cuole syyst sen tähden.

18 When the righteous man turns from his righteousness and commits unrighteousness, he will even die in it.

18. When the righteous turneth from his righteousness, and committeth iniquity, he shall even die thereby.

18. Naar den retfærdige vender om fra sin Retfærdighed og gør Uret, da skal han dø derfor.

18. Ty om den rättfärdige vänder sig ifrå sine rättfärdighet, och gör något ondt, så dör han ju med skäl derföre.

18. Kui üks öige pörab om̃ast öigussest, ja teeb köwwerust, siis surreb temma sepärrast.

18. Jei teisusis nusigręš nuo savo teisumo ir nusikals, jis mirs.

18. Denn wo der Gerechte sich kehrt von seiner Gerechtigkeit und tut Böses, so stirbt er ja billig darum.

18. Si le juste se détourne de sa justice, pour commettre l'iniquité, il en mourra.

18. Cuando el justo se apartare de su justicia e hiciere iniquidad, morirá por ello.

18 Als de rechtvaardige afkeert van zijn gerechtigheid, en doet onrecht, zo zal hij daarin sterven.

18. Gdyby się odwrócił sprawiedliwy od sprawiedliwości swojej, a czyniłby nieprawość, umrze dla niej;

18. Mikor az igaz elfordul az ő igazságától s gonoszságot cselekszik, meghal a miatt.

18 Когда праведник отступил от праведности своей и начал делать беззаконие, – то он умрет за то.

18. Коли праведник од своєї праведностї відступить і чинити ме ледарство, так за те мусить умерти.

19. Ja jos jumalaton kääntyy pois jumalattomuudestansa ja tekee oikeuden ja vanhurskauden, saa hän sentähden elää.

19. Ja jos jumalatoin parantaa itsensä jumalattomasta menostansa, ja tekee oikein ja hyvin, niin hän saa sentähden kaiketi elää.

19. Ja jos jumalatoin paranda idzens hänen jumalattomasta menostans ja teke oikein ja hywin nijn hän saa caiketi elä.

19 And when the wicked man turns from his wickedness and does what is lawful and right, he will live by it.

19. But if the wicked turn from his wickedness, and do that which is lawful and right, he shall live thereby.

19. Og naar den ugudelige vender om fra sin Ugudelighed og gør Ret og Retfærdighed, da skal han leve derved.

19. Och om den ogudaktige omvänder sig ifrå sitt ogudaktiga väsende, och gör det rätt och godt är, så skall han ju med skäl lefva.

19. Ja kui se öäl pörab ommast öälussest, ja teeb, mis kohhus ja öige, siis peab temma se pärrast ellama.

19. Jei nedorėlis nusigręš nuo savo nedorybės ir darys, kas yra teisinga ir teisu, jis gyvens.

19. Und wo sich der Gottlose bekehrt von seinem gottlosen Wesen und tut, was recht und gut ist, so soll er ja billig leben.

19. Si le méchant se détourne de sa méchanceté, pour faire ce qui est droit et juste, il en vivra.

19. Y cuando el impío se apartare de su impiedad e hiciere juicio y justicia, vivirá por ello.

19 En als de goddeloze zich bekeert van zijn goddeloosheid, en doet recht en gerechtigheid, zo zal hij daarin leven.

19. Ale gdyby się odwrócił niezbożny od niezbożności swojej, a czyniłby sąd i sprawiedliwość, dlatego żyć będzie.

19. És mikor a hitetlen elfordul az ő hitetlenségétől és törvény szerint s igazságot cselekszik, [7†] él a miatt.

19 И когда беззаконник обратился от беззакония своего и стал творить суд и правду, он будет за то жив.

19. І коли ледачий навернеться од свого беззаконства та почне чинити суд і справедливість, то за те зостанеться живим.

20. Ja vielä te sanotte: 'Herran tie ei ole oikea': minä tuomitsen teidät, te Israelin heimo, itsekunkin hänen teittensä mukaan.

20. Kuitenkin te sanotte: ei Herra oikein tuomitse; vaikka minä teille, te Israelin huone, kullekin menonsa jälkeen tuomitsen.

20. Cuitengin te sanotte: ei HERra oikein duomidze waicka minä teille te Israelin huonest cullengin hänen menons jälken duomidzen.

20 Yet you* say, The way of the Lord is not equitable. O house of Israel, I will judge you* everyone according to his ways.

20. Yet ye say, The way of the Lord is not equal. O ye house of Israel, I will judge you every one after his ways.

20. Og dog sige I: Herrens Vej er ikke rigtig; jeg skal dømme eder, Israels Hus! hver efter hans Veje.

20. Likväl, sägen I: Herren dömer icke rätt; ändock jag dömer eder af Israels hus, hvar och en efter hans väsende.

20. Siiski ütlete teie: Issanda te ei olle ühhetassa. Ma tahhan kohhut moista iggaühhe peäle teie seast temma tesid möda, oh Israeli suggu.

20. Jūs sakote: ‘Viešpaties kelias neteisingas’. Izraeli, Aš teisiu tave pagal tavo kelius’ ‘‘.

20. Doch sprecht ihr: Der HERR urteilt nicht recht, so ich doch euch vom Hause Israel einen jeglichen nach seinem Wesen richte.

20. Et vous dites: "La voie de l'Éternel n'est pas bien réglée! " Je vous jugerai, ô maison d'Israël, chacun selon ses voies.

20. Y dijisteis: No es recta la vía del Señor. Yo os juzgaré, o! casa de Israel, a cada uno conforme a sus caminos.

20 Nog zegt gij: De weg des HEEREN is niet recht; Ik zal ulieden richten, een ieder naar zijn wegen, o huis Israels!

20. A przecie mówicie: Nie prawa jest droga Paóska; każdego z was według drogi jego sądzić będę, o domie Izraelski!

20. És azt mondjátok: Nem igazságos az Úrnak útja: [8†] mindeniteket az ő útja szerint ítélem meg, Izráel háza.

20 А вы говорите: „неправ путь Господа!" Я буду судить вас, дом Израилев, каждого по путям его.

20. А ви мовляєте: Несправедлива путь Господня! Я ж суджу вас, доме Ізрайлїв, кожного після поступків його.

21. Kahdentenatoista meidän pakkosiirtolaisuutemme vuotena, kymmenennessä kuussa, kuukauden viidentenä päivänä tuli minun luokseni pakolainen Jerusalemista ja sanoi: Kaupunki on valloitettu.

21. Ja tapahtui toisena vuotena toistakymmentä meidän vankiudestamme, viidentenä päivänä kymmennessä kuukaudessa, että minun tyköni tuli yksi paennut Jerusalemista, ja sanoi: kaupunki lyötiin.

21. JA tapahdui toisna wuotena toistakymmendä meidän fangiudestam wijdendenä toistakymmendenä päiwänä kymmenennes Cuucaudes että minun tygöni tuli yxi carcuri Jerusalemist ja sanoi: Caupungi lyötin.

21 And it happened in the twelfth year of our captivity, in the tenth month, in the fifth day of the month, that a man who had escaped out of Jerusalem came to me, saying, The city is struck.

21. And it came to pass in the twelfth year of our captivity, in the tenth month, in the fifth day of the month, that one that had escaped out of Jerusalem came unto me, saying, The city is smitten.

21. Og det skete i det tolvte Aar i den tiende Maaned, paa den femte Dag i Maaneden efter vor Bortførelse, da kom een til mig, som var, undkommen fra Jerusalem, og sagde: Staden er indtagen.

21. Och det begaf sig i tolfte årena af vårt fängelse, på femte dagen i tionde månadenom, kom till mig en, som undsluppen var ifrå Jerusalem, och sade: Staden är slagen.

21. Ja se sündis meie wangi-pölwe kahheteistkümnemal aastal, wiendal kümnema ku päwal , et minno jure tulli üks , kes olli Jerusalem̃ast ärrapeäsenud, ja ütles: Lin on mahhalödud.

21. Dvyliktaisiais tremties metais, dešimto mėnesio penktą dieną, atėjo pas mane pabėgėlis iš Jeruzalės ir pasakė: ‘‘Miestas krito’‘.

21. Und es begab sich im zwölften Jahr unserer Gefangenschaft, am fünften Tage des zehnten Monats, kam zu mir ein Entronnener von Jerusalem und sprach: Die Stadt ist geschlagen.

21. La douzième année de notre captivité, le cinquième jour du dixième mois, un homme qui s'était échappé de Jérusalem vint me dire: La ville est prise!

21. Y aconteció en el año duodécimo de nuestro cautiverio, en el mes décimo, a los cinco del mes, que vino a mí un escapado de Jerusalem, diciendo: la ciudad ha sido herida.

21 En het geschiedde in het twaalfde jaar onzer gevankelijke wegvoering, in de tiende maand, op den vijfden der maand, dat er een tot mij kwam, die van Jeruzalem ontkomen was, zeggende: De stad is geslagen.

21. I stało się dwunastego roku, dziesiątego miesiąca, piątego dnia tegoż miesiąca od zaprowadzenia naszego, że przyszedł do mnie jeden, który uszedł z Jeruzalemu, mówiąc: Dobyto miasta.

21. És lőn fogságunknak tizenkettedik esztendejében, a tizedik hónapban, a hónap ötödikén, jöve hozzám egy menekült Jeruzsálemből, mondván: Megvétetett [9†] a város!

21 В двенадцатом году нашего переселения, в десятом месяце , в пятый день месяца, пришел ко мне один из спасшихся из Иерусалима и сказал: „разрушен город!"

21. У двайцятому роцї нашого полону, в десятому місяцї, на пятий день місяця, прийшов до мене один утїкач із Ерусалиму й звістив: Збурено місто.

22. Herran käsi oli tullut minun päälleni jo illalla, ennen pakolaisen tuloa, ja hän avasi minun suuni ennen tämän tuloa aamulla. Niin avautui minun suuni, enkä minä enää ollut mykkänä.

22. Ja Herran käsi oli minun päälläni ehtoona, ennenkuin se paennut tuli, ja avasi minun suuni, siksi kuin hän tuli huomeneltain minun tyköni; ja niin hän avasi minun suuni, etten minä taitanut enää vaiti olla.

22. Ja HERran käsi oli minun päälläni ehtona ennencuin carcuri tuli ja awais minun suuni sijhenasti cuin hän tuli huomeneltain minun tygöni ja nijn awais minun suuni etten minä tainnut enä wait olla.

22 Now the hand of Jehovah had been upon me in the evening, before he who escaped came. And he had opened my mouth until he came to me in the morning. And my mouth was opened and I was no more mute.

22. Now the hand of the LORD was upon me in the evening, afore he that was escaped came; and had opened my mouth, until he came to me in the morning; and my mouth was opened, and I was no more dumb.

22. Og Herrens Haand var kommen over mig om Aftenen, før den undslupne kom; og han oplod min Mund, inden denne kom til mig om Morgenen; saa oplodes min Mund, og jeg var ikke ydermere stum.

22. Och Herrans hand var öfver mig om aftonen, förr än den undsluppne kom, och upplät mig min mun, tilldess han om morgonen till mig kom; och upplät så min mun, att jag intet mer tiga kunde.

22. Ja Jehowa kässi sai mo peäle öhto, enne kui se tulli, kes ärrapeäsnud, ja ta teggi mo su lahti, sennikui ta mo jure tulli hom̃iko; ja mo su tehti lahti, ja minna ei piddand eñam suud kinni.

22. Pabėgėliui dar neatėjus, vakare, Viešpats palietė mane. Jis atvėrė mano burną, ir aš nebebuvau nebylys.

22. Und die Hand des HERRN war über mir des Abends, ehe der Entronnene kam, und tat mir meinen Mund auf, bis er zu mir kam des Morgens; und tat mir meinen Mund auf, also daß ich nicht mehr schweigen mußte.

22. Or la main de l'Éternel avait été sur moi, le soir avant que vînt le fugitif; et lorsqu'il vint auprès de moi le matin, l'Éternel m'avait ouvert la bouche. Ma bouche était ouverte, et je n'étais plus muet.

22. Y la mano de Jehová había sido sobre mí la tarde ántes que el escapado viniese, y había abierto mi boca, hasta que vino a mí por la mañana; y abrió mi boca, y nunca más callé.

22 Nu was de hand des HEEREN op mij geweest des avonds, eer die ontkomene kwam, en had mijn mond opengedaan, totdat hij des morgens tot mij kwam. Alzo werd mijn mond opengedaan, en ik was niet meer stom.

22. A ręka Paóska była przy mnie w wieczór przedtem, niż przyszedł ten, który uciekł, i otworzyła usta moje, aż do mnie rano przyszedł; otworzyła mówię usta moje, abym niemym dalej nie był.

22. És az Úrnak keze lőn én rajtam este a menekült eljötte előtt, és megnyitá számat, mikorra az hozzám jöve reggel, és megnyilatkozék szám, s nem valék [10†] néma többé.

22 Но еще до прихода сего спасшегося вечером была на мне рука Господа, и Он открыл мне уста, прежде нежели тот пришел ко мне поутру. И открылись уста мои, и яуже не был безмолвен.

22. Та ще вечером перед приходом сього втїкача, найшла була на мене рука (сила) Господня, і він одверз уста менї, перш нїж той уранцї прибув до мене. І одчинились уста мої, і я вже не мовчав довше.

23. Ja minulle tuli tämä Herran sana:

23. Ja Herran sana tapahtui minulle ja sanoi:

23. JA HERran sana tapahdui minulle ja sanoi:

23 And the word of Jehovah came to me, saying,

23. Then the word of the LORD came unto me, saying,

23. Og Herrens Ord om til mig saaledes:

23. Och Herrans ord skedde till mig, och sade:

23. Ja Jehowa saña sai mo kätte sedda wisi:

23. Viešpats kalbėjo man:

23. Und des HERRN Wort geschah zu mir und sprach:

23. Et la parole de l'Éternel me fut adressée, en ces termes:

23. Y fué palabra de Jehová a mí, diciendo:

23 Toen geschiedde des HEEREN woord tot mij, zeggende:

23. I stało się słowo Paóskie do mnie, mówiąc:

23. És lőn az Úr beszéde hozzám, mondván:

23 И было ко мне слово Господне:

23. І надійшло слово Господнє до мене:

24. Ihmislapsi, ne, jotka asuvat noilla raunioilla Israelin maassa, sanovat näin: 'Aabraham oli vain yksi, ja hän peri maan; meitä on paljon, meille on maa perinnöksi annettu.'

24. Sinä ihmisen poika, tämän korven asuvaiset Israelin maalla sanovat näin: Abraham oli ainoasti yksi mies, ja peri tämän maan; mutta meitä on paljo, niin meillä on siis tämä maa sitä oikeammin.

24. Sinä ihmisen poica tämän corwen asuwaiset Israelin maalla sanowat näin: Abraham oli ainoastans yxi mies ja peri tämän maan mutta meitä on paljo nijn meillä on sijs tämä maa sitä oikemmin.

24 Son of man, those who inhabit those waste places in the land of Israel speak, saying, Abraham was one and he inherited the land, but we are many; the land is given us for inheritance

24. Son of man, they that inhabit those wastes of the land of Israel speak, saying, Abraham was one, and he inherited the land: but we are many; the land is given us for inheritance.

24. Du Menneskesøn! de, som bo paa disse øde Steder i Israels Land, sige saaledes: Abraham har een og ejede Landet, og vi ere mange, os er Landet givet til Ejendom.

24. Du menniskobarn, de inbyggare i desso öde, i Israels land, säga alltså: Abraham var icke utan en man, och ärfde detta land; men vi ärom månge, så ärfve vi landet rätteligare.

24. Innimesse poeg, need, kes ellawad nende paljaks tehtud kohtade peäl Israeli maal, räkiwad ja ütlewad: Abraam olli üks ainus, ja ta pärris sedda maad; ja meid on paljo, meie kätte on se Ma antud pärrandusseks.

24. ‘‘Žmogaus sūnau, Izraelio gyventojai, likę tarp griuvėsių, sako: ‘Abraomas, būdamas vienas vyras, paveldėjo kraštą. Mūsų yra daug, tad jis mums tikrai priklauso’.

24. Du Menschenkind, die Einwohner dieser Wüsten im Lande Israel sprechen also: Abraham war ein einziger Mann und erbte dies Land; unser aber sind viele, desto billiger gehört das Land uns zu.

24. Fils de l'homme, ceux qui habitent les lieux désolés du pays d'Israël, parlent ainsi: Abraham était seul, et il a hérité le pays; nous sommes un grand nombre, et le pays nous est donné en possession.

24. Hijo del hombre, los que habitan estos desiertos en la tierra de Israel, hablando dicen: Abraham era uno, y poseyó la tierra; pues nosotros muchos, a nosotros es dada la tierra en posesión.

24 Mensenkind! de inwoners van die woeste plaatsen in het land Israels spreken, zeggende: Abraham was een enig man, en bezat dit land erfelijk; maar onzer zijn velen; het land is ons gegeven tot een erfelijke bezitting.

24. Synu człowieczy! Obywatele tych spustoszonych miejsc w ziemi Izraelskiej powiadają, mówiąc: Abraham sam jeden był, a wżdy posiadł tę ziemię; ale nas jest wiele, namci dana jest ta ziemia w osiadłość.

24. Embernek fia! azok, kik amaz elpusztított helyeket lakják Izráel földjén, ezt mondják, mondván: Egyetlen egy volt Ábrahám, mikor örökségül kapta a földet, mi pedig sokan vagyunk, nékünk a föld örökségül adatott.

24 сын человеческий! живущие на опустелых местах в земле Израилевой говорят: „Авраам был один, и получил во владение землю сию, а нас много; итак нам дана земля сия во владение".

24. Сину чоловічий! отті останки, що жиють по спустошених місцях землї Ізраїлської, мовляють ось яке: Авраам був один собі чоловік, та й осяг сю землю в державу, а нас багато, то ж нам і належиться земля ся в державу.

25. Sano sentähden heille: Näin sanoo Herra, Herra: Te syötte lihaa verinensä, luotte silmänne kivijumaliinne ja vuodatatte verta; ja tekö perisitte maan?

25. Sano siis heille: näin sanoo Herra, Herra: te olette verta syönneet, ja nostaneet teidän silmänne epäjumalain tykö, ja olette verta vuodattaneet, ja te luulette, että te omistatte maan?

25. Sano sijs heille: näin sano HERRA HERRA: te oletta werta syönet ja nostanet teidän silmän epäjumalain tygö ja oletta werta wuodattanet ja te luuletta että te omistatte maan?

25 Therefore say to them, The lord Jehovah says thus: You* eat with the blood and lift up your* eyes to your* idols and shed blood. And will you* possess the land?

25. Wherefore say unto them, Thus saith the Lord GOD; Ye eat with the blood, and lift up your eyes toward your idols, and shed blood: and shall ye possess the land?

25. Derfor sig til dem: Saa siger den Herre, Herre: I æde Kød tillige med Blod og opløfte eders Øjne til eders Afguder og udøse Blod! og I skulle eje Landet!

25. Derföre säg till dem: Detta säger Herren Herren: I hafven ätit blod, och upplyft edor ögon till afgudar, och utgjutit blod; och I menen, att I viljen besitta landet?

25. Sepärrast ütle nende wasto: Nenda ütleb Issand Jehowa: Teie söte lihha werrega, ja töstate ommad silmad omma sitta-jummalatte pole, ja wallate werd ärra; ja teie tahhate sedda maad pärrida?

25. Todėl sakyk jiems: ‘Taip sako Viešpats Dievas: ‘Jūs valgote mėsą su krauju, garbinate stabus ir praliejate kraują, argi jūs gyvensite krašte?

25. Darum sprich zu ihnen: So spricht der HERR HERR: Ihr habt Blutiges gegessen und eure Augen zu den Götzen aufgehoben und Blut vergossen: und ihr meint, ihr wollt das Land besitzen?

25. C'est pourquoi dis-leur: Ainsi a dit le Seigneur, l'Éternel: Vous mangez avec le sang, vous levez les yeux vers vos idoles, vous répandez le sang, et vous posséderiez le pays!

25. Por tanto díles: Así dijo el Señor Jehová: Con sangre comeréis, y a vuestros ídolos alzaréis vuestros ojos, y sangre derramaréis: ¿y poseeréis esta tierra?

25 Daarom zeg tot hen: Zo zegt de Heere HEERE: Gij eet vlees met het bloed, en heft uw ogen op tot uw drekgoden, en vergiet bloed; en zoudt gij het land erfelijk bezitten?

25. Dlategoż mów do nich: Tak mówi panujący Pan: Ze krwią jadacie, i oczy swe podnosicie do plugawych bałwanów swoich, i krew wylewacie, a chcielibyście tę ziemię posiąść?

25. Ezokáért mondjad nékik: Ezt mondja az Úr Isten: Véreset esztek, és szemeiteket bálványaitokra emelitek, és vért ontotok; és a földet örökségül kapnátok?

25 Посему скажи им: так говорит Господь Бог: вы едите с кровью и поднимаете глаза ваши к идолам вашим, и проливаете кровь; и хотите владеть землею?

25. Отже скажи їм: Так говорить Господь Бог: Ви їсте з кровю та й пориваєте очі на ваші ідоли, й проливаєте кров, - та хочете ще посїсти землю в державу?

26. Te seisotte miekkanne varassa, harjoitatte kauhistuksia ja saastutatte toistenne vaimoja; ja tekö perisitte maan?

26. Te seisotte aina miekka kädessä ja teette kauhistuksia, ja toinen häpäisee toisen emännän ja te luulette, että te omistatte maan?

26. Ja te tapatte ja teette cauhistuxia ja toinen häwäise toisen emännän ja te luuletta että te omistatte maan?

26 You* stand upon your* sword, you* work abomination and you* defile every man his neighbor's wife. And will you* possess the land?

26. Ye stand upon your sword, ye work abomination, and ye defile every one his neighbour's wife: and shall ye possess the land?

26. I stole paa eders Sværd, I gøre Vederstyggeligheder og vanære hver sin Næstes Hustru; og I skulle eje Landet.

26. Ja, I hållen fast på att mörda, och gören styggelse, och den ene skämmer den andras hustru; och menen, att I viljen besitta landet?

26. Teie jäte om̃a moöga peäle lootma, teie tete, mis hirmus, ja teotate iggaüks om̃a liggimesse naese ärra; ja teie tahhate sedda maad pärrida?

26. Jūs pasitikite kardu, darote bjaurystes, išniekinate savo artimo žmoną, argi jūs gyvensite krašte?’

26. Ja, ihr fahret immer fort mit Morden und übet Greuel, und einer schändet dem andern sein Weib; und ihr meint, ihr wollt das Land besitzen?

26. Vous vous appuyez sur votre épée, vous commettez des abominations, vous souillez chacun de vous la femme de son prochain, et vous posséderiez le pays!

26. Estuvisteis sobre vuestras espadas, hicisteis abominación, y cada uno contaminasteis la mujer de su prójimo: ¿y poseeréis esta tierra?

26 Gij staat op ulieder zwaard; gij doet gruwel, en verontreinigt, een ieder de huisvrouw zijns naasten; en zoudt gij het land erfelijk bezitten?

26. Stoicie na mieczu waszym, czynicie obrzydliwość, a każdy żonę bliźniego swego plugawi; izali ziemię posiądziecie?

26. Fegyveretekben bíztatok, útálatosságot cselekedtetek, és mindenitek az ő felebarátja feleségét megfertéztette; és a földet örökségül kapnátok?

26 Вы опираетесь на меч ваш, делаете мерзости, оскверняете один жену другого, и хотите владеть землею?

26. Ви опираєтесь на свого меча? Ви ж чините гидоти, поганите жінок один в одного, та й хочете осягти в державу землю?

27. Näin on sinun heille sanottava: Näin sanoo Herra, Herra: Niin totta kuin minä elän, niin ne, jotka ovat raunioilla, kaatuvat miekkaan, ja ne, jotka ovat kedolla, minä annan petoeläimille syötäväksi, ja ne, jotka ovat vuorenhuipuilla ja luolissa, kuolevat ruttoon.

27. Niin sano heille: näin sanoo Herra, Herra: niin totta kuin minä elän, niin pitää kaikki, jotka korvessa asuvat, miekan kautta lankeeman, ja mitä kedolla on, annan minä pedoille syötää, ja ne jotka linnoissa ja luolissa ovat, pitää ruttoon kuoleman.

27. Nijn sano heille: näin sano HERRA HERra: nijn totta cuin minä elän nijn pitä caicki jotca corwes asuwat miecan cautta langeman ja mitä kedolla on annan minä pedoille syödä ja ne jotca linnois ja luolis owat pitä rutton cuoleman.

27 Thus you will say to them. The lord Jehovah says thus: As I live, surely those who are in the waste places will fall by the sword and he who is in the open field I will give to the beasts to be devoured and those who are in the strongholds and in the caves will die of the pestilence.

27. Say thou thus unto them, Thus saith the Lord GOD; As I live, surely they that are in the wastes shall fall by the sword, and him that is in the open field will I give to the beasts to be devoured, and they that be in the forts and in the caves shall die of the pestilence.

27. Saaledes skal du sige til dem: Saa siger den Herre, Herre: Saa sandt jeg lever, de, som ere paa de øde Steder, skulle falde for Sværdet, og den, som er paa Marken, ham har jeg givet til de vilde Dyr, at de skulle æde ham, og de, som ere i Fæstningerne og i Hulerne, skulle dø af Pest.

27. Så säg till dem: Detta säger Herren Herren: Så sant som jag lefver, alle de som i öknene bo, de skola falla genom svärd, och hvad på markene är, det vill jag gifva djuromen till att uppäta, och de som i fäste och i kulom äro, de skola dö af pestilentie;

27. Nenda pead sa nende wasto ütlema: Nenda ütleb Issand Jehowa, ni töeste kui ma ellan, kes paljaks tehtud kohtade peäl on, need peawad moöga läbbi langema, ja kes wälja peäl, sedda tahhan ma metsaliste kätte anda tedda ärrasüa, ja kes tuggewatte liñnade sees ja kopaste sees on , need peawad katko ärrasurrema.

27. Taip jiems sakyk: ‘Taip sako Viešpats Dievas: ‘Kaip Aš gyvas, gyvenantys namų griuvėsiuose, kris nuo kardo, esančius atvirame lauke draskys laukiniai žvėrys, o gyvenantys tvirtovėse ir olose bus maro sunaikinti.

27. So sprich zu ihnen: So spricht der HERR HERR: So wahr ich lebe, sollen alle, so in den Wüsten wohnen, durchs Schwert fallen; und die auf dem Felde sind, will ich den Tieren zu fressen geben; und die in den Festungen und Höhlen sind, sollen an der Pestilenz sterben.

27. Dis-leur: Ainsi a dit le Seigneur, l'Éternel: Je suis vivant! les habitants de ces lieux désolés tomberont par l'épée, et je livrerai aux bêtes ceux qui sont dans les champs, afin qu'elles les dévorent, et ceux des forteresses et des cavernes mourront de la peste.

27. Les dirás así: Así dijo el Señor Jehová: Vivo yo que los que están en los desiertos, caerán a cuchillo; y al que estuviere sobre la haz del campo entregaré a las bestias, que lo traguen; y los que estuvieren en las fortalezas y en las cuevas, de pestilencia morirán.

27 Alzo zult gij tot hen zeggen: De Heere HEERE zegt alzo: Zo waarachtig als Ik leef, indien niet, die in die woeste plaatsen zijn, door het zwaard zullen vallen, en zo Ik niet dien, die in het open veld is, het wild gedierte overgeve, dat het hem vrete, en die in de vestingen en in de spelonken zijn, door de pestilentie zullen sterven!

27. Tak rzecz do nich: Tak mówi panujący Pan: Jako żyję Ja, że ci, którzy są na miejscach spustoszonych, od miecza polegną; a kto jest na polu, tego podam bestyjom na pożarcie; a którzy są na zamkach albo w jaskiniach, morem pomrą;

27. Ezt mondjad nékik: Így szól az Úr Isten: Élek én, hogy a kik az elpusztult helyeken vannak, fegyver miatt hullnak el; és a ki a mezőnek színén, azt a vadaknak adtam eledelül, és a kik az erősségekben és a barlangokban vannak, döghalállal halnak meg.

27 Вот что скажи им: так говорит Господь Бог: живу Я! те, которые на местах разоренных, падут от меча; а кто в поле, того отдам зверям на съедение; а которые в укреплениях и пещерах, те умрут от моровой язвы.

27. Ось як маєш їм сказати: Так говорить Господь Бог: Так певно, як я живу, - ті, що жиють по розвалених містах, поляжуть од меча; тих, що в чистому полі, оддам на пожир зьвіррю; а ті, що в утверджених місцях та в печерах, помруть од морової зарази.

28. Ja minä teen maan autioksi ja hävitetyksi, ja heidän ylpeästä uhmastaan tulee loppu, ja Israelin vuoret joutuvat autioiksi, niin ettei siellä kenkään kulje.

28. Sillä minä tahdon maan peräti hävittää, ja sen ylpeydelle ja voimalle lopun tehdä, että Israelin vuoret pitää niin autioksi tuleman, ettei kenenkään pidä vaeltaman siitä ohitse.

28. Sillä minä tahdon maan peräti häwittä ja sen ylpeydelle ja woimalle lopun tehdä että Israelin wuoret pitä nijn autiaxi tuleman ettei kenengän pidä waeldaman sijtä ohidze.

28 And I will make the land a desolation and an astonishment. And the pride of her power will cease. And the mountains of Israel will be desolate, so that none will pass through.

28. For I will lay the land most desolate, and the pomp of her strength shall cease; and the mountains of Israel shall be desolate, that none shall pass through.

28. Og jeg vil gøre Landet til en Ødelæggelse og en Ørk, og dets Magts Stolthed skal ophøre; og Israels Bjerge skulle ligge øde, at ingen skal gaa over dem.

28. Ty jag vill platt föröda landet, och göra en ända uppå dess högmod och magt, att Israels berg så öde skola varda, att ingen skall der framgå.

28. Ja ma tahhan sedda maad koggone laggedaks tehha, ja temma körk tuggewus peab ärralöppema, ja Israeli mäed peawad ärrahäwwitud sama, et ükski seäl ei woi käia.

28. Aš paversiu kraštą dykyne, jo išdidumui padarysiu galą. Izraelio kalnai bus taip ištuštėję, kad jais niekas nebekeliaus.

28. Denn ich will das Land ganz verwüsten und seiner Hoffart und Macht ein Ende machen, daß das Gebirge Israel so wüst werde, daß niemand dadurchgehe.

28. Je réduirai le pays en désolation et en désert, l'orgueil de sa force sera abattu; les montagnes d'Israël seront désolées, au point que nul n'y passera plus.

28. Y pondré la tierra en desierto y en soledad, y cesará la soberbia de su fortaleza; y los montes de Israel serán asolados, que no haya quien pase.

28 Want Ik zal het land tot een verwoesting en een schrik stellen, en de hovaardij zijner sterkte zal ophouden; en de bergen Israels zullen woest zijn, dat er niemand overga.

28. I podam ziemię na wielkie spustoszenie, i ustanie pycha mocy jej; i spustoszeją góry Izraelskie, a nie będzie, ktoby po nich chodził.

28. És teszem a földet pusztaságok pusztaságává, s megszünik erősségének kevélysége, és puszták lesznek Izráel hegyei, mert nem lesz, a ki átmenjen rajtok.

28 И сделаю землю пустынею из пустынь, и гордое могущество ее престанет, и горы Израилевы опустеют, так что не будет проходящих.

28. І зроблю їх землю пустою пустинею, й перерветься горда могучість її, і пустинею лежати муть гори Ізрайлеві, й нїхто не буде через них переходити.

29. Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä teen maan autioksi ja hävitetyksi kaikkien kauhistusten tähden, joita he ovat harjoittaneet.

29. Ja heidän pitää tietämän, että minä olen Herra, koska minä olen maan peräti hävittänyt kaikkein heidän kauhistustensa tähden, joita he tehneet ovat.

29. Ja heidän pitä näkemän että minä olen HERra cosca minäolen maan peräti häwittänyt caickein cauhistusten tähden cuin heillä on.

29 Then they will know that I am Jehovah when I have made the land a desolation and an astonishment, because of all their abominations which they have committed.

29. Then shall they know that I am the LORD, when I have laid the land most desolate because of all their abominations which they have committed.

29. Saa skulle de fornemme, at jeg er Herren, naar jeg gør Landet til en Ødelæggelse og en Ørk, formedelst alle deres Vederstyggeligheder, som de have gjort.

29. Och de skola förnimma, att jag är Herren, när jag hafver platt förödt, landet, för all deras styggelses skull, som de göra.

29. Ja nem̃ad peawad tundma, et miña Jehowa ollen , kui ma sedda maad koggone laggedaks teen keikide nende hirmsa asjade pärrast, mis nemmad on teinud.

29. Kai kraštą paversiu visiška dykyne dėl jų nusikaltimų, tada jie žinos, kad aš esu Viešpats’.

29. Und sie sollen erfahren, daß ich der HERR bin, wenn ich das Land ganz verwüstet habe um aller ihrer Greuel willen, die sie üben.

29. Et ils sauront que je suis l'Éternel, quand je réduirai le pays en désolation et en désert, à cause de toutes les abominations qu'ils ont commises.

29. Y sabrán que yo soy Jehová, cuando pusiere la tierra en soledad y desierto, por todas sus abominaciones que han hecho.

29 Dan zullen zij weten, dat Ik de HEERE ben, als Ik het land tot een verwoesting en een schrik zal gesteld hebben, om al hun gruwelen, die zij gedaan hebben.

29. I dowiedzą się, żem Ja Pan, gdy podam ziemię ich na wielkie spustoszenie dla wszystkich obrzydliwości ich, które czynili.

29. És megtudják, hogy én vagyok az Úr, mikor a földet pusztaságok pusztaságává teszem mindenféle útálatosságukért, melyeket cselekedtek.

29 И узнают, что Я Господь, когда сделаю землю пустынею из пустынь завсе мерзости их, какие они делали.

29. І зрозуміють вони, що я Господь, як зроблю сю землю пустою пустинею за всї гидоти їх, що вони коїли.

30. Ja sinä, ihmislapsi! Sinun kansasi lapset puhuvat sinusta seinänvierustoilla ja talojen ovilla ja sanovat keskenään, toinen toisellensa, näin: 'Lähtekää kuulemaan, millainen sana nyt on tullut Herralta.'

30. Ja sinä ihmisen poika, sinun kansas lapset puhuvat sinua vastaan siellä ja täällä, seinillä ja ovien edessä, ja toinen sanoo toisellensa, kukin veljellensä, sanoen: käykäämme kuulemaan, mitä Herra sanoo.

30. Ja sinä ihmisen poica sinun Canssas puhu sinua wastan siellä ja täällä catuilla ja owein edesä ja toinen sano toisellens: käykäm cuuleman mitä HERRA sano.

30 And as for you, son of man, the sons of your people talk of you by the walls and in the doors of the houses and speak one to another, each one to his brother, saying, Come, I beseech you* and hear what is the word that comes forth from Jehovah.

30. Also, thou son of man, the children of thy people still are talking against thee by the walls and in the doors of the houses, and speak one to another, every one to his brother, saying, Come, I pray you, and hear what is the word that cometh forth from the LORD.

30. Og du Menneskesøn! dit Folks Børn tale indbyrdes om dig ved Væggene og i Husdørene, og den, ene taler med den anden, hver med sin Broder, sigende: Kære, kommer sin Broder, sigende: Kære, kommer, og hører, hvad det er for et Ord, som udgaar fra Herren.

30. Och du menniskobarn, ditt folk talar emot dig här och der på gatomen, och för portarna, och den ene säger till den andra: Käre, kommer och låter oss höra, hvad dock Herrans ord är, som han säger.

30. Ja sinna innimesse poeg, so rahwa lapsed räkiwad sind issikeskes seinade jures, ja koddade uste suus, ja teine rägib teisega, iggaüks om̃a wennaga, ja ütlewad: Et tulge, ja kuulge, mis sanna Jehowa käest wäljatulleb.

30. Žmogaus sūnau, tavo tauta kalba apie tave tarpduriuose ir pasieniuose, sakydami vieni kitiems: ‘Eikime pasiklausyti Viešpaties žodžio’.

30. Und du, Menschenkind, dein Volk redet über dich an den Wänden und unter den Haustüren, und einer spricht zum andern: Kommt doch und laßt uns hören, was der HERR sage!

30. Et toi, fils de l'homme, les enfants de ton peuple s'entretiennent à ton sujet, près des murs et aux portes des maisons. Ils conversent ensemble, chacun avec son frère, et ils disent: Allons écouter quelle est la parole qui est procédée de l'Éternel!

30. Y tú, o! hijo del hombre, los hijos de tu pueblo se mofan de tí junto a las paredes, y a las puertas de las casas, y habla el uno con el otro, cada uno con su hermano, diciendo: Veníd ahora, y oid qué palabra que sale de Jehová.

30 En gij, o mensenkind! de kinderen uws volks spreken steeds van u bij de wanden en in de deuren der huizen; en de een spreekt met den ander, een iegelijk met zijn broeder, zeggende: Komt toch en hoort, wat het woord zij, dat van den HEERE voortkomt.

30. Ale ty, synu człowieczy! słuchaj. Synowie ludu twojego często mówią o tobie około ścian i we drzwiach domów, i mówi jeden do drugiego, i każdy do bliźniego swego, mówiąc: Pójdźcie, a posłuchajcie, co za słowo od Pana wyszło.

30. És te, embernek fia, néped fiai beszélgetnek felőled a falak mellett s a házaknak ajtaiban; és egyik a másikkal szól, kiki az ő atyjafiával, mondván: Jertek, kérlek, és halljátok: micsoda beszéd az, amely az Úrtól jő ki?

30 А о тебе, сын человеческий, сыны народа твоего разговаривают у стен и в дверях домов и говорят один другому, брат брату: „пойдите и послушайте, какое слово вышло от Господа".

30. Сину чоловічий: земляки твої розмовляють про тебе попід мурами в дверах на порогах у себе, й балакають насьмішливо проміж себе один до одного, брат до брата: Ось ходїм, послухаймо, яке слово вийшло од Господа!

31. He tulevat sinun luoksesi joukoittain, istuvat edessäsi minun kansanani ja kuuntelevat sinun sanojasi, mutta he eivät tee niitten mukaan, sillä he osoittavat rakkautta suullansa, mutta heidän sydämensä kulkee väärän voiton perässä.

31. Ja he tulevat sinun tykös seurakuntaan, ja istuvat sinun edessäs niinkuin minun kansani, ja kuulevat sinun sanas, mutta ei he tee ensinkään sen jälkeen; he tekevät tosin ystävyyttä suullansa, mutta sydämellänsä he seuraavat ahneuttansa.

31. Ja he tulewat sinun tygös seuracundaan ja istuwat sinun edesäs nijncuin minun Canssan ja cuulewat sinun sanas mutta ei he tee ensingän sen jälken waan wilistelewät sinua ja eläwät heidän ahneudens jälken.

31 And they come to you as the people come and they sit before you as my people. And they hear your words, but do not do them. For with their mouth they show much love, but their heart goes after their gain.

31. And they come unto thee as the people cometh, and they sit before thee as my people, and they hear thy words, but they will not do them: for with their mouth they shew much love, but their heart goeth after their covetousness.

31. Og de kommer, og sidde for dit Ansigt som mit Folk! og skulle høre dine Ord og ikke gøre efter dem; men det, der er behageligt i deres Mund, gøre de, og deres Hjerte gaar efter deres egen Fordel.

31. Och de skola komma till dig uti församlingene, och sitta för dig såsom mitt folk, och skola höra din ord; men intet göra derefter, utan skola hvissla åt dig, och likväl lefva framgent efter sina girighet.

31. Ja nemmad tullewad so jure, kui rahwa wiis on tulla, ja istuwad so ees kui minno rahwas, ja kuulwad so sannad, agga nemmad ei te nende järrele mitte : sest nemmad räkiwad kül libbedad sannad omma suga, agga nende südda aiab nende ahnust tagga.

31. Jie ateina pas tave kaip tauta, sėdi tavo akivaizdoje, klausosi tavo žodžių, tačiau nevykdo. Jie kalba draugiškai, bet jų širdis yra klastinga.

31. Und sie werden zu dir kommen in die Versammlung und vor dir sitzen als mein Volk und werden deine Worte hören, aber nicht darnach tun; sondern sie werden sie gern in ihrem Munde haben, und gleichwohl fortleben in ihrem Geiz.

31. Et ils viennent vers toi en grande foule; mon peuple s'assied devant toi, et ils écoutent tes paroles, mais ne les mettent point en pratique. Ils en font dans leur bouche un objet de moquerie, et leur cœur se livre à la cupidité.

31. Y vendrán a tí como venida de pueblo, y asentarse han delante de tí mi pueblo, y oirán tus palabras, y no las harán: ántes hacen escarnios con sus bocas, y el corazón de ellos anda en pos de su avaricia.

31 En zij komen tot u, gelijk het volk pleegt te komen, en zitten voor uw aangezicht als Mijn volk, en horen uw woorden, maar zij doen ze niet; want zij maken liefkozingen met hun mond, maar hun hart wandelt hun gierigheid na.

31. I schodzą się do ciebie, tak, jako się schodzi lud, i siadają przed obliczem twojem, jako lud mój, i słuchają słów twoich, ale ich nie czynią; a choć je sobie usty swemi smakują, wszakże za szkaradnym zyskiem swoim serce ich chodzi.

31. És eljőnek hozzád, a hogy a nép össze szokott jőni, s oda ülnek elődbe, mint az én népem, és hallgatják beszédidet, de nem [11†] cselekeszik, hanem szerelmeskedő énekként veszik azokat ajkokra, [12†] szívök pedig nyereség után jár.

31 И они приходят к тебе, как на народное сходбище, и садится перед лицем твоим народ Мой, и слушают слова твои, но не исполняют их; ибо они в устах своих делают из этого забаву, сердце их увлекается за корыстью их.

31. І приходять вони до тебе гурмом, і сїдають перед тобою, яко мій люд, і слухають слово твоє, та не виповняють його, бо в устах своїх роблять собі з його жарти, й серце їх уганяє за наживою.

32. Ja katso, sinä olet heille kuin rakkauslaulu, kauniisti laulettu ja hyvin soitettu: he sanojasi kyllä kuuntelevat, mutta eivät tee niitten mukaan.

32. Ja katso, sinun täytyy olla heidän ilovirtensä, jota he mielellänsä laulavat ja soittavat; niin he sinun sanas kyllä kuulevat, mutta ei he tee sen jälkeen.

32. Ja cadzo sinun täyty olla heidän wirtens/jota he mielelläns laulawat ja soittawat. Nijn he sinun sanas kyllä cuulewat mutta ei he tee sen jälken.

32 And behold, you are to them as a very lovely song of he who has a pleasant voice and can play well on an instrument. For they hear your words, but they do not do them.

32. And, lo, thou art unto them as a very lovely song of one that hath a pleasant voice, and can play well on an instrument: for they hear thy words, but they do them not.

32. Og se, du er dem som en behagelig Sanger, der har en dejlig Røst, og som kan spille smukt; derfor skulle de høre dine Ord, men dog ikke gøre efter dem.

32. Och si, du måste vara deras visa, den de gerna sjunga och spela skola; alltså skola de höra din ord, och intet göra derefter.

32. Ja wata, sa olled neile kui üks armatsemisse-laul, kel illus heäl, ja kes hästi moistab kannelt lüa; ja nemmad kuulwad sinno sannad, agga nemmad ei te nende järrele.

32. Tu esi jiems dainininkas, turintis gražų balsą ir gerai skambinantis arfa. Jie klausosi tavo žodžių, tačiau nevykdo.

32. Und siehe, du mußt ihnen sein wie ein liebliches Liedlein, wie einer, der eine schöne Stimme hat und wohl spielen kann. Also werden sie deine Worte hören und nicht darnach tun.

32. Voici, tu es pour eux une belle mélodie, un excellent musicien; ils écoutent tes paroles, mais ne les mettent point en pratique.

32. Y he aquí que tú eres a ellos como canción de amores, gracioso de voz y que canta bien: y oirán tus palabras, mas no las harán.

32 En ziet, gij zijt hun als een lied der minnen, als een, die schoon van stem is, of die wel speelt; daarom horen zij uw woorden, maar zij doen ze niet.

32. A oto tyś im jest jako pieśó wdzięczna pięknego głosu, i dobrze umiejętnego śpiewaka; słuchając w prawdzie słów twoich, ale ich nie czynią.

32. És ímé, te olyan vagy nékik, mint valamely szerelmeskedő ének, szép hangú, s mint valamely jó hegedűs; csak hallják beszédidet, de nem [13†] cselekszik azokat.

32 И вот, ты для них – как забавный певец с приятным голосом и хорошо играющий; они слушают слова твои, но не исполняют их.

32. І ось, ти в них мов сьпівак забавний, що має гарний голос і на струнах до ладу перебирає; вони слухають слово твоє, та не сповняють його.

33. Mutta kun se toteutuu — ja katso, se toteutuu — silloin he tulevat tietämään, että heidän keskuudessansa on ollut profeetta.

33. Mutta kuin se tulee, joka tuleva on, katso, niin he saavat nähdä, että propheta on heidän seassansa ollut.

33. Mutta cosca se tule joca tulewa on cadzo nijn he saawat nähdä että Propheta on heidän seasans ollut.

33 And when this occurs, (behold, it comes), then they will know that a prophet has been among them.

33. And when this cometh to pass, (lo, it will come,) then shall they know that a prophet hath been among them.

33. Men naar det kommer se det kommer! da skulle de fornemme, at der har været en Profet midt iblandt dem.

33. Men när det kommer, som komma skall, si, så skola de förnimma, att en Prophet ibland dem varit hafver.

33. Ja kui se tulleb, (wata se tulleb) siis peawad nemmad tundma, et prohwet nende seas olnud.

33. Bet kai tai išsipildys­o tai tikrai išsipildys,­tada jie žinos, kad tarp jų buvo pranašas’‘.

33. Wenn es aber kommt, was kommen soll, siehe, so werden sie erfahren, daß ein Prophet unter ihnen gewesen ist.

33. Mais quand ces choses arriveront, et voici qu'elles arrivent, ils sauront qu'il y avait un prophète au milieu d'eux.

33. Mas cuando ello viniere, he aquí que viene, sabrán que hubo profeta entre ellos.

33 Maar als dat komt (zie, het zal komen!) dan zullen zij weten, dat er een profeet in het midden van hen geweest is.

33. Lecz gdy to przyjdzie, (jakoż oto przychodzi) dopiero się dowiedzą, że prorok był w pośrodku nich.

33. De ha beteljesednek, mert ímé beteljesednek, megtudják, hogy próféta volt közöttök.

33 Но когда сбудется, – вот, уже и сбывается, – тогда узнают, что среди них был пророк.

33. Як же воно справдиться, - ба вже й справджується, - тодї зрозуміють, що між ними був пророк.