7 luku

Ohjeita aviopuolisoille 1 – 7 Naimattomat ja lesket tekevät oikein, kun eivät mene naimisiin, mutta eivät tee syntiä, vaikka menevätkin 8, 9 Apostoli lausuu Herran käskynä, että kristityt aviopuolisot eivät saa toisistaan erota 10, 11, ja omana neuvonaan, että kristitty ei saa hyljätä pakanallista aviopuolisoaan, joka tahtoo aviossaan pysyä 12 – 16 Jokainen pysyköön siinä asemassa, jossa hänelle kutsumus on tullut 17 – 24 Apostoli neuvoo etenkin neitsyitä silloisen ahdingon takia pysymään naimattomina ja antaa aviota koskevia ohjeita 25 – 40.

1 Mutta mitä siihen tulee, mistä kirjoititte, niin hyvä on miehelle olla naiseen ryhtymättä;

1 Mutta mitä siihen tulee, mistä (minulle) kirjoititte, niin hyvä on miehen olla naiseen ryhtymättä.

1. Mutta niistä, joita te minulle kirjoititte, hyvä on miehelle, ettei hän vaimoon ryhdy.

1. MUtta nijhin cuin te minulle kirjoititta wastan minä. Hywä on ihmiselle ettei hän waimoon ryhdy.

1. MUtta nyt nijste quin te minulle kirioititta/ mine Wastan. Hyue se ombi Inhimiselle/ ettei he' waimohon rupeisi/ (Mutta nyt niistä kuin te minulle kirjoititte/ Minä wastaan. Hywä se ompi ihmiselle/ ettei hän waimoon rupeisi/)

1. Περὶ δὲ ὧν ἐγράψατέ μοι, καλὸν ἀνθρώπῳ γυναικὸς μὴ ἅπτεσθαι·

1. περι δε ων εγραψατε μοι καλον ανθρωπω γυναικος μη απτεσθαι 1. peri de on egrapsate moi kalon anthropo gυnaikos me aptesthai

1 Now concerning the things of which you° wrote to me: (it is) good for a man not to touch a woman (sexually.)

1. Now concerning the things whereof ye wrote unto me: It is good for a man not to touch a woman.

1. Betræffende det, som I skreve mig til om, da er det et Menneske godt, at han ikke rør en Kvinde;

1. Nu, der I mig om skrefven, svarar jag. Det är mannenom godt, att han intet befattar sig med hustru.

1. Agga mis asjust teie mulle ollete kirjotanud, kostan minna: Se on innimessele hea, et temma naesesse ei putu.

1. Atsakau į jūsų laišką. Gerai daro vyras, neliesdamas moters.

1. Wovon ihr aber mir geschrieben habt, darauf antworte ich: Es ist dem Menschen gut, daß er kein Weib berühre.

1. Pour ce qui est des choses dont vous m'avez écrit, il est bon à l'homme de ne point toucher de femme.

1. EN cuanto a las cosas de que me escribisteis: bueno sería al hombre no tocar mujer.

1 Aangaande nu de dingen, waarvan gij mij geschreven hebt; het is een mens goed geen vrouw aan te raken.

1. Lecz o tem, coście mi pisali: Dobrzećby człowiekowi, nie tykać się niewiasty;

1. A mik felől pedig írtatok nékem, jó a férfiúnak [1†] asszonyt nem illetni.

1 А о чем вы писали ко мне, то хорошо человеку не касаться женщины.

1. Про що ж ви писали до мене, то добре б чоловікові до жінки не приставати.

2 mutta haureuden syntien välttämiseksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa, ja kullakin naisella aviomiehensä.

2 Mutta haureuden syntien vuoksi olkoon kullakin miehellä oma vaimonsa ja kullakin naisella olkoon oma aviomiehensä.

2. Mutta huoruuden tähden pitäköön kukin oman vaimonsa, ja jokainen pitäköön oman miehensä.

2. Mutta cuitengin huorutta carttain pitäkön cukin oman waimons ja jocainen pitäkön oman miehens.

2. Mutta quitengi Hoorutta carttain/ piteken itzecukin oman Waimonsa/ Ja iocainen oman Miehense piteken. (Mutta kuitenkin huoruutta karttain/ pitäkään itsekukin oman waimonsa/ ja jokainen oman miehensä pitäkään.)

2. διὰ δὲ τὰς πορνείας ἕκαστος τὴν ἑαυτοῦ γυναῖκα ἐχέτω, καὶ ἑκάστη τὸν ἴδιον ἄνδρα ἐχέτω.

2. δια δε τας πορνειας εκαστος την εαυτου γυναικα εχετω και εκαστη τον ιδιον ανδρα εχετω 2. dia de tas porneias ekastos ten eaυtoυ gυnaika echeto kai ekaste ton idion andra echeto

2 But, because of fornications, let each (man) have his own wife and let each woman have her own husband.

2. Nevertheless, to avoid fornication, let every man have his own wife, and let every woman have her own husband.

2. men for Skjørlevnets Skyld have hver mand sin egen Hustru, og hver Hustru have sin egen Mand.

2. Dock likväl, till att undfly boleri, hafve hvar och en sina hustru, och hvar och en sin man.

2. Agga hora-tö pärrast olgo iggaühhel omma naene, ja iggaühhel olgo omma mees.

2. Tačiau ištvirkavimui išvengti kiekvienas teturi sau žmoną ir kiekviena sau vyrą.

2. Aber um der Hurerei willen habe ein jeglicher sein eigen Weib, und eine jegliche habe ihren eigenen Mann.

2. Toutefois, pour éviter l'impudicité, que chacun ait sa femme, et que chaque femme ait son mari.

2. Mas por evitar las fornicaciones, cada varón tenga su mujer, y cada mujer tenga su marido.

2 Maar om der hoererijen wil zal een iegelijk man zijn eigen vrouw hebben, en een iegelijke vrouw zal haar eigen man hebben.

2. Ale dla uwarowania się wszeteczeóstwa niech każdy ma swoję własną żonę, a każda niech ma swego własnego męża.

2. De a paráznaság miatt minden férfiúnak tulajdon felesége legyen, és minden asszonynak tulajdon férje.

2 Но, во избежание блуда, каждый имей свою жену, и каждая имей своего мужа.

2. Та задля (ухилення) перелюбу, кожен свою жінку нехай має, і кожна свого чоловіка нехай має.

3 Täyttäköön mies velvollisuutensa vaimoansa kohtaan, ja samoin vaimo miestänsä kohtaan.

3 *Osoittakoon mies vaimolleen velvollisuutenaan olevaa auliutta ja samoin myös vaimo miehelleen.

3. Mies antakoon vaimolle velvollisen mielisuosion, niin myös vaimo miehelle.

3. Mies andacan waimolle cohtullisen mielisuosion nijn myös waimo miehellens.

3. Mies andakan Waimonsa sen cochtulisen Mielisudhen/ Samalmoto mös Waimo Miehellens. (Mies antakoon waimonsa sen kohtuullisen mielisyyden/ samalla muotoa myös waimo miehellensä.)

3. τῇ γυναικὶ ὁ ἀνὴρ τὴν ὀφειλομένην εὔνοιαν ἀποδιδότω, ὁμοίως δὲ καὶ ἡ γυνὴ τῷ ἀνδρί.

3. τη γυναικι ο ανηρ την οφειλομενην ευνοιαν αποδιδοτω ομοιως δε και η γυνη τω ανδρι 3. te gυnaiki o aner ten ofeilomenen eυnoian apodidoto omoios de kai e gυne to andri

3 Let the husband give to the wife her owed benevolence and likewise also the wife give to the husband.

3. Let the husband render unto the wife due benevolence: and likewise also the wife unto the husband.

3. Manden bevise Hustruen den skyldige Velvillighed; desligeste ogsaa Hustruen Manden.

3. Mannen skall låta få hustrune skyldig välviljoghet, och sammalunda hustrun mannen.

3. Mees tehko omma naesele sedda melehead, mis temma kohhus on, ja nendasammote naene ka mehhele.

3. Vyras teatlieka pareigą žmonai, o žmona vyrui.

3. Der Mann leiste dem Weib die schuldige Freundschaft, desgleichen das Weib dem Manne.

3. Que le mari rende à sa femme ce qu'il lui doit; et que la femme agisse de même envers son mari.

3. El marido pague a la mujer la debida benevolencia; y asimismo la mujer al marido.

3 De man zal aan de vrouw de schuldige goedwilligheid betalen; en desgelijks ook de vrouw aan den man.

3. Mąż niech żonie powinną chęć oddaje, także też i żona mężowi.

3. A feleségének adja meg a férj a köteles jóakaratot; hasonlóképen a feleség is a férjének.

3 Муж оказывай жене должное благорасположение; подобно ижена мужу.

3. Нехай чоловік оддає жінцї, яку треба, любов; так само й жінка чоловікові.

4 Vaimon ruumis ei ole hänen omassa, vaan hänen miehensä vallassa; samoin ei miehenkään ruumis ole hänen omassa, vaan vaimon vallassa.

4 Vaimon ruumis ei ole hänen omassa vallassaan, vaan miehen; samoin ei miehenkään ruumis ole hänen omassa vallassaan, vaan vaimon.

4. Ei ole vaimolla valtaa omalle ruumiillensa, vaan miehellä: ei myös miehellä ole valtaa ruumiillensa, vaan vaimolla.

4. Ei ole waimolla walda omalle ruumillens waan miehellä. Ei myös miehellä ole walda ruumillens waan waimolla.

4. Ei ole waimolla walta omalle rumillans/ waan Miehen. Samalmoto mös Miehelle ei ole walta rumillens/ waan waimon. (Ei ole waimolla walta omalle ruumiillensa/ waan miehen. Samalla muotoa myös miehellä ei ole walta ruumiillensa/ waan waimon.)

4. ἡ γυνὴ τοῦ ἰδίου σώματος οὐκ ἐξουσιάζει, ἀλλ’ ὁ ἀνήρ· ὁμοίως δὲ καὶ ὁ ἀνὴρ τοῦ ἰδίου σώματος οὐκ ἐξουσιάζει, ἀλλ’ ἡ γυνή.

4. η γυνη του ιδιου σωματος ουκ εξουσιαζει αλλ ο ανηρ ομοιως δε και ο ανηρ του ιδιου σωματος ουκ εξουσιαζει αλλ η γυνη 4. e gυne toυ idioυ somatos oυk eksoυsiazei all o aner omoios de kai o aner toυ idioυ somatos oυk eksoυsiazei all e gυne

4 The wife does not have authority over her own body, but the husband, and likewise also the husband does not have authority over his own body, but the wife.

4. The wife hath not power of her own body, but the husband: and likewise also the husband hath not power of his own body, but the wife.

4. Hustruen er ikke mægtig over sit eget Legeme, men Manden; desligeste er ogsaa Manden ikke mægtig over sit eget Legeme, men Hustruen.

4. Hustrun hafver icke sjelf magt öfver sin egen kropp, utan mannen; sammalunda mannen hafver icke magt öfver sin egen kropp, utan hustrun.

4. Naesel ei olle melewalda omma ihho ülle, waid mehhel; ja nendasammote ei olle mehhel melewalda omma ihho ülle, waid naesel.

4. Žmona neturi valios savo kūnui, bet vyras. Panašiai ir vyras neturi valios savo kūnui, bet žmona.

4. Das Weib ist ihres Leibes nicht mächtig, sondern der Mann. Desgleichen der Mann ist seines Leibes nicht mächtig, sondern das Weib.

4. La femme n'est point maîtresse de son propre corps, mais c'est le mari; de même aussi, le mari n'est point maître de son propre corps, mais c'est la femme.

4. La mujer no tiene la potestad de su propio cuerpo, sino el marido; y por el semejante tampoco el marido tiene la potestad de su propio cuerpo, sino la mujer.

4 De vrouw heeft de macht niet over haar eigen lichaam, maar de man; en desgelijks ook de man heeft de macht niet over zijn eigen lichaam, maar de vrouw.

4. Żona własnego ciała swego w mocy nie ma, ale mąż; także też i mąż własnego ciała swego w mocy nie ma, ale żona.

4. A feleség nem ura a maga testének, hanem a férje; hasonlóképen a férj sem ura a maga testének, hanem a felesége.

4 Жена не властна над своим телом, но муж; равно и муж не властен над своим телом, но жена.

4. Жінка над своїм тїлом не має власти, а чоловік; так же само й чоловік над своїм тїлом не має власти, а жінка.

5 Älkää vetäytykö pois toisistanne, paitsi ehkä keskinäisestä sopimuksesta joksikin ajaksi, niin että olisitte vapaat (paastoon ja) rukoukseen ja sitten taas tulisitte yhteen, ettei saatana teitä kiusaisi teidän hillittömyytenne tähden.

5 Älkää *vetäytykö pois toisistanne* paitsi ehkä sopimuksesta ajaksi, jotta olisitte vapaat (paastoon ja) rukoukseen, ja tulisitte sitten taas yhteen, jottei saatana teitä kiusaisi hillittömyytenne vuoksi.

5. Älkäät toinen toistanne vältkö, jollei se ole molempain suosiosta hetkeksi, että teillä jouto olis paastota ja rukoilla: ja tulkaat jälleen yhteen, ettei saatana teitä kiusaisi teidän himonne hillimättömyyden puolesta.

5. Älkät toinen toistanne wälttäkö jollei se ole molembain suosiosta hetkexi että teille jouto olis paastota ja rucoilla: Ja tulcat jällens yhten ettei Satan teitä kiusais haureuden puolesta.

5. Elkette toinen toistanne wältekö/ iollei se ole molembaidhen Sosiosta iongun hetken/ ette teille iouto olis pastota ia rucoella/ Ja tulcat taas iellense ychten/ senpäle ettei Satanas teite kiusaisi teiden Haureudhen polesta. (Älkäätte toinen toistanne wälttäkö/ jollei se ole molempien suosiosta jonkun hetken/ että teillä jouto olis paastota ja rukoilla/ Ja tulkaat taas jällens yhteen/ sen päälle ettei satana teitä kiusaisi teidän haureuden puolesta.)

5. μὴ ἀποστερεῖτε ἀλλήλους, εἰ μή τι ἂν ἐκ συμφώνου πρὸς καιρὸν, ἵνα σχολάζητε τῇ νηστείᾳ καὶ τῇ προσευχῇ καὶ πάλιν ἐπὶ τὸ αὐτὸ συνέρχησθε, ἵνα μὴ πειράζῃ ὑμᾶς ὁ σατανᾶς διὰ τὴν ἀκρασίαν ὑμῶν.

5. μη αποστερειτε αλληλους ει μη τι αν εκ συμφωνου προς καιρον ινα σχολαζητε τη νηστεια και τη προσευχη και παλιν επι το αυτο συνερχησθε ινα μη πειραζη υμας ο σατανας δια την ακρασιαν υμων 5. me apostereite alleloυs ei me ti an ek sυmfonoυ pros kairon ina scholazete te nesteia kai te proseυche kai palin epi to aυto sυnerchesthe ina me peiraze υmas o satanas dia ten akrasian υmon

5 Do° not deprive one another, except from agreement for some time, in order that you° may occupy yourselves to fasting and to prayer, and you° may come to the same again, in order that the Adversary may not tempt you° because of your° shortage of self-control.

5. Defraud ye not one the other, except it be with consent for a time, that ye may give yourselves to fasting and prayer; and come together again, that Satan tempt you not for your incontinency.

5. Holder Eder ikke fra hverandre, uden det skeer med fælles Samtykke, til en Tid at I kunne overlade Eder til Faste og Bøn; og kommer atter tilsamme, at Satan ikke skal friste Eder formedelst Eders Uafholdenhed.

5. Drager eder icke undan för hvarannan, utan det sker med begges edra samtycko, till en tid, att I mågen hafva tom till fasto och böner; och kommer så igen tillsammans, att djefvulen icke skall fresta eder för edor okyskhets skull.

5. Ärge keelge ennast teine teisele muido, kui wahhest mollematte tahtes tükkiks aiaks, et teil aega woiks olla paastuda, ja luggeda; ja tulge jälle ühte, et teid sadan ei kiusa, sepärrast et teie ei woi ilma aidata.

5. Nesitraukite vienas nuo kito, nebent abiems susitarus kuriam laikui, kad atsidėtumėte pasninkui ir maldai, paskui vėl būkite drauge, kad šėtonas negundytų jūsų nesusilaikymu.

5. Entziehe sich nicht eins dem andern, es sei denn aus beider Bewilligung eine Zeitlang, daß ihr zum Fasten und Beten Muße habt; und kommt wiederum zusammen, auf daß euch der Satan nicht versuche um eurer Unkeuschheit willen.

5. Ne vous privez point l'un de l'autre, si ce n'est d'un consentement mutuel, pour un temps, afin de vaquer au jeûne et à la prière; et ensuite, retournez ensemble, de peur que Satan ne vous tente par votre incontinence.

5. No os defraudéis el uno al otro, sino fuere algo por tiempo, de consentimiento de ámbos, por ocuparos en ayuno y en oración; y volvéd a juntaros en uno, porque no os tiente Satanás a causa de vuestra incontinencia.

5 Onttrekt u elkander niet, tenzij dan met beider toestemming voor een tijd, opdat gij u tot vasten en bidden moogt verledigen; en komt wederom bijeen, opdat u de satan niet verzoeke, omdat gij u niet kunt onthouden.

5. Nie oszukiwajcie jeden drugiego; chybaby z spólnego zezwolenia do czasu, abyście się uwolnili do postu i do modlitwy; a zasię wespół się schodźcie, aby was szatan nie kusił dla waszej niepowściągliwości.

5. Ne foszszátok meg egymást, hanemha egyenlő akaratból bizonyos ideig, hogy ráérjetek a bőjtölésre és az imádkozásra, azután ismét együvé térjetek, hogy a Sátán meg ne kísértsen titeket, mivelhogy magatokat meg nem tartóztathatjátok.

5 Не уклоняйтесь друг от друга, разве по согласию, на время, для упражнения в посте и молитве, а потом опять будьте вместе, чтобы не искушал вас сатана невоздержанием вашим.

5. Не вхиляйтесь одно від одного, хиба що по згодї на (який ся) час, щоб пробували в постї та молитві, та й знов докупи сходьтесь, щоб сатана не спокушував вас невдержаннєм вашим.

6 Mutta tämän minä sanon myönnytyksenä, en käskynä.

6 Mutta tämän sanon myönnytyksenä, en käskynä.

6. Mutta sen sanon minä teille suomisen ja ei käskyn jälkeen.

6. MUtta sencaltaista sanon minä teille suomisen ja ei käskyn jälken.

6. Mutta sencaltaista mine sanon teille somisen ielken/ ia ei Keskyn ielken. (Mutta sen kaltaista minä sanon teille suomisen jälkeen/ ja ei käskyn jälkeen.)

6. τοῦτο δὲ λέγω κατὰ συγγνώμην, οὐ κατ’ ἐπιταγήν.

6. τουτο δε λεγω κατα συγγνωμην ου κατ επιταγην 6. toυto de lego kata sυggnomen oυ kat epitagen

6 But I am saying this according to concession, not according to commandment.

6. But I speak this by permission, and not of commandment.

6. Men dette siger jeg som Raad, ikke som Befaling.

6. Men sådant säger jag eder efter tillstädjelse, och icke efter bud;

6. Agga sedda ütlen minna lubba andes, ei mitte käskides.

6. Tai sakau leisdamas, o ne įsakydamas.

6. Solches sage ich aber aus Vergunst und nicht aus Gebot.

6. Or, je dis ceci par condescendance, et non pas par commandement.

6. Mas esto digo por permisión, no por mandamiento.

6 Doch dit zeg ik uit toelating, niet uit bevel.

6. Ale to mówię jako pozwalając, a nie jako rozkazując.

6. Ezt pedig kedvezésképen mondom, nem parancsolat szerint.

6 Впрочем это сказано мною как позволение, а не как повеление.

6. Се ж глаголю по дозволу, а не по наказу.

7 Soisin kaikkien ihmisten olevan niinkuin minäkin; mutta kullakin on oma lahjansa Jumalalta, yhdellä yksi, toisella toinen.

7 Sillä toivoisin kaikkien ihmisten olevan niin kuin minäkin, mutta kullakin on oma lahjansa Jumalalta, yhdellä niin, toisella näin.

7. Sillä minä tahtoisin, että kaikki ihmiset niin olisivat kuin minäkin olen; mutta jokaisella on oma lahja Jumalalta, yhdellä niin ja toisella näin.

7. Waan minä tahdoisin että caicki ihmiset nijn olisit cuin minäkin olen. Mutta jocaidzella on erinomainen lahja Jumalalda yhdellä nijn ja toisella näin.

7. Waan mine tadhoisin/ ette Caiki Inhimiset nin olisit quin mine olen. Mutta iocaitzella ombi erinomaine' Lahia Jumalalda/ Ydhelle nin/ ia toisella nein. (Waan minä tahtoisin/ että kaikki ihmiset niin olisit kuin minä olen. Mutta jokaisella ompi erinomainen lahja Jumalalta/ Yhdellä niin/ ja toisella näin.)

7. θέλω γὰρ πάντας ἀνθρώπους εἶναι ὡς καὶ ἐμαυτόν· ἀλλ’ ἕκαστος ἴδιον χάρισμα ἔχει ἐκ Θεοῦ, ὃς μὲν οὕτως, ὃς δὲ οὕτως.

7. θελω γαρ παντας ανθρωπους ειναι ως και εμαυτον αλλ εκαστος ιδιον χαρισμα εχει εκ θεου ος μεν ουτως ος δε ουτως 7. thelo gar pantas anthropoυs einai os kai emaυton all ekastos idion charisma echei ek theoυ os men oυtos os de oυtos

7 For* I wish that all men were even as I myself (am). But each one has his own gift* from God, indeed the one (is) so and the one (is) thus.

7. For I would that all men were even as I myself. But every man hath his proper gift of God, one after this manner, and another after that.

7. Thi jeg vilde, at alle Mennesker vare, som jeg selv er; men hver har sin egen Naadegave af Gud, den Ene saa, den anden saa.

7. Utan jag ville heldre, att alla menniskor voro såsom jag är; men hvar och en hafver sina egna gåfvo af Gudi; den ene så, den andre så.

7. Sest ma tahhaksin, et keik innimessed olleksid nenda, kui minnagi; agga iggaühhel on omma ennese armo-and Jummalast, teisel nenda, teisel teisiti.

7. Norėčiau, kad visi žmonės būtų tokie kaip aš. Bet kiekvienas turi iš Dievo savo dovaną, vienas tokią, kitas kitokią.

7. Ich wollte aber lieber, alle Menschen wären, wie ich bin; aber ein jeglicher hat seine eigene Gabe von Gott, der eine so, der andere so.

7. Car je voudrais que tous les hommes fussent comme moi; mais chacun a reçu de Dieu un don particulier, l'un d'une manière, l'autre d'une autre.

7. Porque querría que todos los hombres fuesen como yo; empero cada uno tiene su propio don de Dios: uno de una manera, y otro de otra.

7 Want ik wilde, dat alle mensen waren, gelijk als ikzelf ben; maar een iegelijk heeft zijn eigen gave van God, de een wel aldus, maar de andere alzo.

7. Albowiem chciałbym, aby wszyscy ludzie tak byli jako i ja; aleć każdy ma swój własny dar od Boga, jeden tak a drugi owak.

7. Mert szeretném, ha minden ember úgy volna, mint én magam is; de kinek kinek [2†] tulajdon kegyelmi ajándéka vagyon Istentől, egynek így, másnak pedig úgy.

7 Ибо желаю, чтобы все люди были, как и я; но каждый имеет свое дарование от Бога, один так, другой иначе.

7. Бажаю бо, щоб усї люде були, як я сам. Тільки ж свій дар має кожен від Бога: один так, другий так.

8 Naimattomille ja leskille minä taas sanon: heille on hyvä, jos pysyvät sellaisina kuin minäkin;

8 Naimattomille ja leskivaimoille taas sanon: heille on hyvä, jos pysyvät niin kuin minäkin.

8. Vaan minä sanon naimattomille ja leskille: se on heille hyvä, jos he ovat niinkuin minäkin.

8. Minä sanon tosin naimattomille ja Leskille: Se on heille hywä jos he owat nijncuin minäkin.

8. Mine sanon tosin nijlle Naimattomille ia Leskille/ Se ombi heille hyue ios he mös ouat ninquin mine/ (Minä sanon tosin niille naimattomille ja leskille/ Se ompi heille hywä jos he myös owat niinkuin minä/)

8. Λέγω δὲ τοῖς ἀγάμοις καὶ ταῖς χήραις, καλὸν αὐτοῖς ἐστιν ἐὰν μείνωσιν ὡς κἀγώ.

8. λεγω δε τοις αγαμοις και ταις χηραις καλον αυτοις εστιν εαν μεινωσιν ως καγω 8. lego de tois agamois kai tais cherais kalon aυtois estin ean meinosin os kago

8 But I am saying to the unmarried and to the widows, it is good for them if they remain even as I (am).

8. I say therefore to the unmarried and widows, It is good for them if they abide even as I.

8. Thi de Ugifte og til Enker siger jeg, at det er dem godt, om de blive som jeg er.

8. Dem ogiftom och enkom säger jag: Godt är dem, om de blifva såsom ock jag.

8. Agga ma ütlen wallale-rahwale ja leskedele, se on neile hea, kui nemmad jäwad nenda kui minnagi.

8. Nesusituokusiems ir našlėms sakau: jie gerai darys, pasilikdami tokie kaip aš.

8. Ich sage zwar den Ledigen und Witwen: Es ist ihnen gut, wenn sie auch bleiben wie ich.

8. Je dis donc à ceux qui ne sont point mariés, et aux veuves, qu'il leur est avantageux de demeurer comme moi.

8. Digo, pues, a los solteros y a las viudas, que bueno les es si se quedaren como yo.

8 Doch ik zeg den ongetrouwden, en den weduwen: Het is hun goed, indien zij blijven, gelijk als ik.

8. A mówię nieżonatym i wdowom: Dobrze im jest, jeźliby tak zostali, jako i ja.

8. Mondom pedig a nem házasoknak és az özvegyasszonyoknak, hogy jó nékik, ha úgy maradhatnak, mint én is.

8 Безбрачным же и вдовам говорю: хорошо им оставаться, как я.

8. Глаголю ж нежонатим та вдовицям: Добре їм, коли зістануть ся, як і я.

9 mutta jos eivät voi itseään hillitä, niin menkööt naimisiin; sillä parempi on naida kuin palaa.

9 Jos kuitenkaan eivät hillitse itseään, menkööt naimisiin, sillä parempi on mennä naimisiin kuin palaa.

9. Vaan ellei he voi itsiänsä pidättää, niin naikaan; sillä parempi on naida kuin palaa.

9. Waan ellei he woi heitäns pidättä nijn naican: Sillä parambi on naida cuin pala.

9. Waan ellei he woi heidens pidhette/ nin naikaat/ Sille parambi on naidha quin pala. (Waan ellei he woi heitäns pidättää/ niin naikaat/ Sillä parempi on naida kuin palaa.)

9. εἰ δὲ οὐκ ἐγκρατεύονται, γαμησάτωσαν· κρεῖσσον γάρ ἐστι γαμῆσαι ἢ πυροῦσθαι.

9. ει δε ουκ εγκρατευονται γαμησατωσαν κρεισσον γαρ εστιν γαμησαι η πυρουσθαι 9. ei de oυk egkrateυontai gamesatosan kreisson gar estin gamesai e pυroυsthai

9 But if they do not exercise self-control, let them marry; for* it is better to marry than to be on fire.

9. But if they cannot contain, let them marry: for it is better to marry than to burn.

9. Men kunne de ikke afholde sig, da gifte de sig; thi det er bedre at gifte sig, end at lide Brynde.

9. Men kunna de icke hålla sig, så gifte sig; ty det är bättre gifta sig, än brinna.

9. Agga kui nemmad ei woi ilma aidata, siis heitko nemmad ennast abbiello sisse, sest parrem on ennast abbiellusse heita, kui himmude pöllemist tunda.

9. Bet, jei negali susilaikyti, tegul tuokiasi. Geriau tuoktis negu degti.

9. So sie aber sich nicht mögen enthalten, so laß sie freien; es ist besser freien denn Brunst leiden.

9. Mais s'ils manquent de continence, qu'ils se marient; car il vaut mieux se marier que de brûler.

9. Empero si no se pueden contener, cásense; que mejor es casarse, que quemarse.

9 Maar indien zij zich niet kunnen onthouden, dat zij trouwen; want het is beter te trouwen dan te branden.

9. Ale jeźli się wstrzymać nie mogą, niechże w stan małżeóski wstąpią; boć lepiej w stan małżeóski wstąpić, niż upalenie cierpieć.

9. De ha magukat meg nem tartóztathatják, [3†] házasságban éljenek: mert jobb házasságban élni, mint égni.

9 Но если не могут воздержаться, пусть вступают в брак; ибо лучше вступить в брак, нежели разжигаться.

9. Коли ж не вдержять ся, нехай женять ся; лучче бо женитись, нїж розпалюватись.

10 Mutta naimisissa oleville minä julistan, en kuitenkaan minä, vaan Herra, ettei vaimo saa erota miehestään;

10 Mutta naimisissa oleville annan käskyn — en minä, vaan Herra — ettei vaimo saa erota miehestään.

10. Mutta naineelle käsken, en minä, vaan Herra, ettei vaimon pidä miehestänsä eriämän.

10. MUtta naineille käske en minä waan HERra: ettei waimon pidä miehestäns eriämän.

10. Mutta Nainehita keskepi/ em mine/ waan HERRA/ Ettei Waimon pidhe erijemen Miehestens. (Mutta naineita käskee/ en minä/ waan HERRA/ Ettei waimon pidä eriämään miehestänsä.)

10. τοῖς δὲ γεγαμηκόσι παραγγέλλω, οὐκ ἐγώ, ἀλλ’ ὁ Κύριος, γυναῖκα ἀπὸ ἀνδρὸς μὴ χωρισθῆναι·

10. τοις δε γεγαμηκοσιν παραγγελλω ουκ εγω αλλ ο κυριος γυναικα απο ανδρος μη χωρισθηναι 10. tois de gegamekosin paraggello oυk ego all o kυrios gυnaika apo andros me choristhenai

10 But I command to those who have married, (not I, but the Lord): the wife is not to be separated from her husband,

10. And unto the married I command, yet not I, but the Lord, Let not the wife depart from her husband:

10. Men de Gifte byder ikke jeg, men Herren, at Hustruen ikke skal skilles fra Manden;

10. Men dem giftom bjuder icke jag, utan Herren: Hustrun skilje sig icke ifrå mannen.

10. Agga neid, kes abbiellus on, ei kässi minna, waid Issand, et naene mehhest ei pea lahkuma.

10. Susituokusiems įsakau ne aš, bet Viešpats, kad žmona nesiskirtų nuo vyro,

10. Den Ehelichen aber gebiete nicht ich, sondern der HERR, daß sich das Weib nicht scheide von dem Manne;

10. Quant à ceux qui sont mariés, je leur prescris (non pas moi toutefois, mais le Seigneur) que la femme ne se sépare pas de son mari;

10. Mas a los casados mando, y no yo, sino el Señor: Que la mujer no se aparte del marido.

10 Doch den getrouwden gebiede niet ik, maar de Heere, dat de vrouw van den man niet scheide.

10. Tym zasię, którzy są w stanie małżeóskim, rozkazuję nie ja, ale Pan, mówiąc: Żeby się żona od męża nie odłączała.

10. Azoknak pedig, a kik házasságban vannak, hagyom nem én, hanem az [4†] Úr, hogy az asszony [5†] férjétől el ne váljék.

10 А вступившим в брак не я повелеваю, а Господь: жене не разводиться с мужем, –

10. Жонатим же завітую не я, а Господь: Жінка нехай не розлучаєть ся з чоловіком.

11 mutta jos hän eroaa, niin pysyköön naimatonna tai sopikoon miehensä kanssa; eikä mies saa hyljätä vaimoansa.

11 Mutta jos eroaakin, pysyköön naimatonna tai sopikoon miehensä kanssa. Eikä mies saa hylätä vaimoaan.

11. Mutta jos hän eriää, niin olkoon naimatta taikka sopikaan miehensä kanssa, ja älköön mies hyljätkö vaimoansa.

11. Mutta jos hän eriä nijn olcon naimata taicka sopican miehens cansa. Ja älkön mies hyljätkö waimoans.

11. Mutta ios hen erije/ nin olcoon Naimata/ taicka sopicahan Miehense cansa. Ja elken Mies hylietkö Waimonsa. (Mutta jos hän eriää/ niin olkoon naimatta/ taikka sopikoon miehensä kanssa. Ja älkään mies hyljätkö waimonsa.)

11. ἐὰν δὲ καὶ χωρισθῇ, μενέτω ἄγαμος ἢ τῷ ἀνδρὶ καταλλαγήτω· καὶ ἄνδρα γυναῖκα μὴ ἀφιέναι.

11. εαν δε και χωρισθη μενετω αγαμος η τω ανδρι καταλλαγητω και ανδρα γυναικα μη αφιεναι 11. ean de kai choristhe meneto agamos e to andri katallageto kai andra gυnaika me afienai

11 (but even if she is separated, let her remain unmarried, or let her be reconciled to her husband), and that the husband (is) not to leave his wife.

11. But and if she depart, let her remain unmarried, or be reconciled to her husband: and let not the husband put away his wife.

11. (men skilles hun og fra ham, da blive hun ugift, eller forlige sig med Manden; og at en Mand ikke skal forlade sin Hustru.

11. Skiljes hon ock ifrå honom, så blifve ogift, eller förlike sig med mannen igen; och mannen öfvergifve icke hustruna.

11. Agga kui temma ka olleks lahhutud, siis jägo temma mehheta, ehk leppigo mehhega ärra, ja et mees ei pea naest mahhajätma.

11. o jei atsiskirtų, kad liktų netekėjusi arba susitaikytų su vyru;­ taip pat ir vyras tenepalieka žmonos.

11. so sie sich aber scheidet, daß sie ohne Ehe bleibe oder sich mit dem Manne versöhne; und daß der Mann das Weib nicht von sich lasse.

11. (Et si elle se sépare, qu'elle demeure sans se remarier, ou qu'elle se réconcilie avec son mari) et que le mari ne quitte point sa femme.

11. Y si se apartare, quédese por casar, o reconcíliese con su marido; y que el marido no despida a su mujer.

11 En indien zij ook scheidt, dat zij ongetrouwd blijve, of met den man verzoene; en dat de man de vrouw niet verlate.

11. Ale jeźliby się też odłączyła, niechajże zostaje bez męża, albo niech się z mężem pojedna, a mąż żony niechaj nie opuszcza.

11. Hogyha pedig elválik is, maradjon házasság nélkül, vagy béküljön meg férjével; és a férj se bocsássa el a [6†] feleségét.

11 если же разведется, то должна оставаться безбрачною, или примириться с мужем своим, – и мужу не оставлять жены своей .

11. Коли ж і розлучить ся, то нехай буде без чоловіка, або нехай з чоловіком помирить ся; та й чоловік щоб з жінкою не розлучав ся.

12 Mutta muille sanon minä, eikä Herra: jos jollakin veljellä on vaimo, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, niin älköön mies häntä hyljätkö;

12 Muille taas sanon minä eikä Herra: jos jollakin veljellä on uskomaton vaimo, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, älköön mies* häntä hylätkö.

12. Vaan muille sanon minä ja ei Herra: jos jollakin veljellä on uskotoin vaimo, ja se mielistyy hänen kanssansa asumaan, älköön sitä itsestänsä eroittako.

12. Waan muille sanon minä ja ei HERra: jos jollakin weljellä on uscomatoin waimo ja se mielisty hänen cansans asuman älkön sitä idzestäns eroittaco.

12. Waan nijlle muille/ mine sanon/ ia ei HERRA/ Jos iollaki Welielle ombi vskomatoin Waimo/ ia se sama mielistupi henen cansans asuman/ elken site itzestens eroittako. (Waan niille muille/ minä sanon/ ja ei HERRA/ Jos jollakin weljellä ompi uskomatoin waimo/ ja se sama mielistyypi hänen kanssansa asumaan/ älkään sitä itsestänsä eroittako.)

12. τοῖς δὲ λοιποῖς ἐγὼ λέγω οὐχ ὁ Κύριος· εἴ τις ἀδελφὸς γυναῖκα ἔχει ἄπιστον, καὶ αὐτὴ συνευδοκεῖ οἰκεῖν μετ’ αὐτοῦ, μὴ ἀφιέτω αὐτήν·

12. τοις δε λοιποις εγω λεγω ουχ ο κυριος ει τις αδελφος γυναικα εχει απιστον και αυτη συνευδοκει οικειν μετ αυτου μη αφιετω αυτην 12. tois de loipois ego lego oυch o kυrios ei tis adelfos gυnaika echei apiston kai aυte sυneυdokei oikein met aυtoυ me afieto aυten

12 But to the rest I say, (not the Lord); if some brother has an unbelieving wife and she consents to dwell with him, let him not leave her.

12. But to the rest speak I, not the Lord: If any brother hath a wife that believeth not, and she be pleased to dwell with him, let him not put her away.

12. Men de Andre siger jeg, ikke Herren: dersom nogen Broder har en vantro hustru, og det behager hende at boe hos ham, han forlade hende ikke.

12. Dem androm säger jag, icke Herren: Om så är, att en broder hafver ena otrogna hustru, och hon hafver vilja till att bo med honom; skilje då han icke henne ifrå sig.

12. Agga neile teistele ütlen minna, ei mitte Issand: Kui ühhel wennal üks uskmatta naene on, ja temma mele pärrast on, temmaga ellada, ärgo jätko se tedda mitte mahha.

12. Kitiems sakau aš, ne Viešpats: jei kuris brolis turi netikinčią žmoną ir ji sutinka gyventi su juo, tenesiskiria su ja.

12. Den andern aber sage ich, nicht der HERR: So ein Bruder ein ungläubiges Weib hat, und sie läßt es sich gefallen, bei ihm zu wohnen, der scheide sich nicht von ihr.

12. Mais je dis aux autres (moi et non le Seigneur): Si quelque frère a une femme incrédule, et qui consente à demeurer avec lui, qu'il ne la quitte point;

12. Y a los demás yo digo, no el Señor. Si algún hermano tiene mujer no creyente, y ella consiente para habitar con él, no la despida.

12 Maar den anderen zeg ik, niet de Heere: Indien enig broeder een ongelovige vrouw heeft, en dezelve tevreden is bij hem te wonen, dat hij ze niet verlate;

12. A inszym zasię ja mówię, a nie Pan: Jeźli który brat ma żonę niewierną, a ta z nim przyzwala mieszkać, niechże jej nie opuszcza.

12. Egyebeknek pedig én mondom, nem az Úr: Ha valamely atyafinak hitetlen felesége van, és ez vele akar lakni, el ne bocsássa [7†] azt.

12 Прочим же я говорю, а не Господь: если какой брат имеет жену неверующую, и она согласна жить с ним, то он не должен оставлять ее;

12. Иншим же я глаголю, не Господь: Коли которий брат має жінку, що не вірує, а любо їй жити з ним, нехай не відпуска її.

13 samoin älköön vaimokaan, jos hänellä on mies, joka ei usko, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, hyljätkö miestänsä.

13 Samoin älköön vaimo, jolla on uskomaton mies, ja tämä suostuu asumaan hänen kanssaan, hylätkö häntä.

13. Ja jos jollakin vaimolla on uskotoin mies, ja hän tahtoo sen kanssa asua, älköön häntä itsestänsä eroittako.

13. Ja jos jollakin waimolla on uscomatoin mies ja hän tahto sen cansa asua älkön händä idzestäns eroittaco.

13. Ja ios iollaki waimolla ombi Uskomatoin Mies/ ia hen tachto sen cansa asua/ elken hende itzestens eroittako. (Ja jos jollakin waimolla ompi uskomatoin mies/ ja hän tahtoo sen kanssa asua/ älkään häntä itsestänsä eroittako.)

13. καὶ γυνὴ εἴ τις ἔχει ἄνδρα ἄπιστον, καὶ αὐτὸς συνευδοκεῖ οἰκεῖν μετ’ αὐτῆς, μὴ ἀφιέτω αὐτόν.

13. και γυνη ητις εχει ανδρα απιστον και αυτος συνευδοκει οικειν μετ αυτης μη αφιετω αυτον 13. kai gυne etis echei andra apiston kai aυtos sυneυdokei oikein met aυtes me afieto aυton

13 And (if) a wife who has an unbelieving husband, and he consents to dwell with her, let her not leave him.

13. And the woman which hath an husband that believeth not, and if he be pleased to dwell with her, let her not leave him.

13. Og dersom en Kvinde har en vantro Mand, og det behager ham at boe hos hende, hun forlade ham ikke.

13. Och om en qvinna hafver en otrogen man, och han hafver vilja till att blifva när henne; skilje icke då honom ifrå sig.

13. Ja kui ühhel naesel uskmatta mees on, ja temma mele pärrast on, temmaga ellada, se ärgo jätko tedda mitte mahha.

13. Taip pat ir moteris, turinti netikintį vyrą, kuris sutinka su ja gyventi, tenesiskiria su juo.

13. Und so ein Weib einen ungläubigen Mann hat, und er läßt es sich gefallen, bei ihr zu wohnen, die scheide sich nicht von ihm.

13. Et si quelque femme a un mari incrédule, et qui consente à demeurer avec elle, qu'elle ne le quitte point.

13. Y la mujer que tiene marido no creyente, y él consiente para habitar con ella, no le deje.

13 En een vrouw, die een ongelovigen man heeft, en hij tevreden is bij haar te wonen, dat zij hem niet verlate.

13. A jeźli która żona męża niewiernego ma, a on przyzwala z nią mieszkać, niechże go nie opuszcza.

13. És a mely asszonynak hitetlen férje van, és ez vele akar lakni, el ne bocsássa azt.

13 и жена, которая имеет мужа неверующего, и он согласен жить с нею, не должна оставлять его.

13. І котора жінка має чоловіка, що не вірує, а йому любо жити з нею, нехай не відпуска його.

14 Sillä mies, joka ei usko, on pyhitetty vaimonsa kautta, ja vaimo, joka ei usko, on pyhitetty miehensä, uskonveljen, kautta; muutoinhan teidän lapsenne olisivat saastaisia, mutta nyt he ovat pyhiä.

14 Sillä uskomaton mies on pyhitetty vaimonsa vuoksi, ja uskomaton vaimo on pyhitetty miehensä vuoksi. Muutenhan lapsenne ovat saastaisia,* mutta nyt he ovat pyhiä.

14. Sillä uskotoin mies on vaimonsa kautta pyhitetty, ja uskotoin vaimo on pyhitetty miehensä kautta: Muutoin olisivat teidän lapsenne saastaiset, vaan nyt ne ovat pyhitetyt.

14. Sillä uscomatoin mies on waimons cautta pyhitetty ja uscomatoin waimo pyhitetän miehens cautta muutoin olisit teidän lapsenna saastaiset waan nyt owat pyhitetyt.

14. Sille se Uskotoin Mies o'bi waimons cautta * Pyhitetty/ ia se vskomatoin Waimo pyhiteteen Miehens cautta/ Mwtoin olisit teide' Lapsenna saastaiset/ waan nyt he ouat pyhitetyt. (Sillä se uskotoin mies ompi waimonsa kautta pyhitetty/ ja se uskomatoin waimo pyhitetään miehensä kautta/ Muutoin olisit teidän lapsenne saastaiset/ waan nyt he owat pyhitetyt.)

14. ἡγίασται γὰρ ὁ ἀνὴρ ὁ ἄπιστος ἐν τῇ γυναικί, καὶ ἡγίασται ἡ γυνὴ ἡ ἄπιστος ἐν τῷ ἀνδρί· ἐπεὶ ἄρα τὰ τέκνα ὑμῶν ἀκάθαρτά ἐστι, νῦν δὲ ἅγιά ἐστιν.

14. ηγιασται γαρ ο ανηρ ο απιστος εν τη γυναικι και ηγιασται η γυνη η απιστος εν τω ανδρι επει αρα τα τεκνα υμων ακαθαρτα εστιν νυν δε αγια εστιν 14. egiastai gar o aner o apistos en te gυnaiki kai egiastai e gυne e apistos en to andri epei ara ta tekna υmon akatharta estin nυn de agia estin

14 For* the unbelieving husband has been made holy by the wife and the unbelieving wife has been made holy by the husband. Consequently* otherwise, your° children were unclean, but now they are holy.

14. For the unbelieving husband is sanctified by the wife, and the unbelieving wife is sanctified by the husband: else were your children unclean; but now are they holy.

14. Thi den vantroe Mand er helliget formedelst Hustruen, og den vantroe Hustru er helliget formedelst Manden; thi ellers vare jo Eders Børn urene, men nu ere de hellige.

14. Ty den otrogne mannen är helgad genom hustruna, och den otrogna hustrun är helgad genom mannen; annars vordo edor barn oren; men nu äro de helig.

14. Sest se uskmatta mees on pühhitsetud naese läbbi, ja se uskmatta naene on pühhitsetud mehhe läbbi, sest muido olleksid teie lapsed rojased, agga nüüd on nemmad pühhad.

14. Mat netikintis vyras pašventinamas žmona, o netikinti žmona pašventinama vyru. Kitaip jūsų vaikai būtų netyri, o dabar jie šventi.

14. Denn der ungläubige Mann ist geheiligt durchs Weib, und das ungläubige Weib ist geheiligt durch den Mann. Sonst wären eure Kinder unrein; nun aber sind sie heilig.

14. Car le mari incrédule est sanctifié par la femme; et la femme incrédule est sanctifiée par le mari; autrement, vos enfants seraient impurs, au lieu qu'ils sont saints maintenant.

14. Porque el marido no creyente es santificado por la mujer; y la mujer no creyente es santificada por el marido; de otra manera vuestros hijos serían inmundos, empero ahora son santos.

14 Want de ongelovige man is geheiligd door de vrouw, en de ongelovige vrouw is geheiligd door den man; want anders waren uw kinderen onrein, maar nu zijn zij heilig.

14. Albowiem poświęcony jest mąż niewierny przez żonę i żona niewierna poświęcona jest przez męża; bo inaczej dziatki wasze byłyby nieczystemi, lecz teraz świętemi są.

14. Mert meg van szentelve a hitetlen férj az ő feleségében, és meg van szentelve a hitetlen asszony az ő férjében, mert különben a ti gyermekeitek tisztátalanok volnának, most [8†] pedig szentek.

14 Ибо неверующий муж освящается женою верующею, и жена неверующая освящается мужем верующим. Иначе дети ваши были бы нечисты, а теперь святы.

14. Осьвячуєть ся бо чоловік невіруючий в жінцї, і осьвячуєть ся жінка невіруюча в чоловікові; ато дїти ваші були б нечисті; тепер же сьвяті.

15 Mutta jos se, joka ei usko, eroaa, niin erotkoon; veli ja sisar eivät ole semmoisissa tapauksissa orjuutetut; sillä rauhaan on Jumala teidät kutsunut.

15 Mutta jos uskomaton eroaa, erotkoon. Veli tai sisar ei ole sellaisissa tapauksissa orjallisesti sidottu, vaan Jumala on kutsunut meidät* rauhaan.

15. Mutta jos uskotoin itsensä eroittaa, niin olkoot eroitetut. Eipä veli taikka sisar ole sidottu orjuuteen senmuotoisissa menoissa; mutta rauhassa on Jumala meitä kutsunut.

15. Mutta jos uscomatoin idzens eroitta nijn anna hänen eritä. Eipä weli taicka sisar ole sidottu orjuteen semmuotoisis menois mutta rauhas on Jumala meitä cudzunut:

15. Mutta ios se Uskomatoin itzense eroitta/ nin anna henen eroitta. Eipe ole welij taicka Sisar sidhottu orijauteen semmotoisis menois/ Mutta rauhasa ombi Jumala meite cutzunut. (Mutta jos se uskomatoin itsensä eroittaa/ niin anna hänen eroittaa. Eipä ole weli taikka sisar sidottu orjuuteen semmotoisissa menoissa/ Mutta rauhassa ompi Jumala meitä kutsunut.)

15. εἰ δὲ ὁ ἄπιστος χωρίζεται, χωριζέσθω. οὐ δεδούλωται ὁ ἀδελφὸς ἢ ἡ ἀδελφὴ ἐν τοῖς τοιούτοις. ἐν δὲ εἰρήνῃ κέκληκεν ἡμᾶς ὁ Θεός.

15. ει δε ο απιστος χωριζεται χωριζεσθω ου δεδουλωται ο αδελφος η η αδελφη εν τοις τοιουτοις εν δε ειρηνη κεκληκεν ημας ο θεος 15. ei de o apistos chorizetai chorizestho oυ dedoυlotai o adelfos e e adelfe en tois toioυtois en de eirene kekleken emas o theos

15 But if the unbelieving (spouse) separates, let the one separate; the brother or the sister has not been enslaved in such things. Now God has called us in peace.

15. But if the unbelieving depart, let him depart. A brother or a sister is not under bondage in such cases: but God hath called us to peace.

15. Men vil den Vantroe fraskille sig, da fraskille han sig; ingen Broder eller Søster er bunden i saadanne Ting men Gud har kaldet os til Fred.

15. Om ock den otrogne vill skiljas, så låt honom skiljas. En broder eller syster är icke bunden till egendom i sådana fallom; utan i frid hafver Gud kallat oss.

15. Agga, kui se uskmatta pool ärralahkub, siis lahkugo temma; nisugguses asjus ei olle wend egga ödde mitte orjaks tehtud, agga Jummal on meid rahho sees kutsnud.

15. Bet, jei netikintis nori skirtis, tesiskiria. Tokiais atvejais brolis ar sesuo nėra surišti, nes Dievas mus pašaukė ramybei.

15. So aber der Ungläubige sich scheidet, so laß ihn scheiden. Es ist der Bruder oder die Schwester nicht gefangen in solchen Fällen. Im Frieden aber hat uns Gott berufen.

15. Que si l'incrédule se sépare, qu'il se sépare; le frère et la sœur ne sont pas assujettis dans ce cas; mais Dieu nous a appelés à la paix.

15. Mas si el no creyente se aparta, apártese; que el hermano, o la hermana, no está sujeto a servidumbre en semejantes casos: ántes a paz nos llamó Dios.

15 Maar indien de ongelovige scheidt, dat hij scheide. De broeder of de zuster wordt in zodanige gevallen niet dienstbaar gemaakt; maar God heeft ons tot vrede geroepen.

15. A jeźli ten, co jest niewierny, chce się odłączyć, niechże się odłączy; albowiem nie jest niewolnikiem brat albo siostra w takowych rzeczach; aleć ku pokojowi nas Bóg powołał.

15. Ha pedig a hitetlen elválik, ám váljék el; nem vettetett szolgaság alá a keresztyén férfiú, vagy asszony az ilyen dolgokban. De békességre [9†] hívott minket az Isten.

15 Если же неверующий хочет развестись, пусть разводится; брат или сестра в таких случаях не связаны; к миру призвал нас Господь.

15. Коли ж невіруючий розлучаєть ся, нехай розлучаєть ся; не приневолюєть ся бо брат або сестра у такому; у впокою ж бо покликав нас Бог.

16 Sillä mistä tiedät, vaimo, voitko pelastaa miehesi? Tai mistä tiedät, mies, voitko pelastaa vaimosi?

16 Sillä kuinka tiedät, vaimo, oletko pelastava miehesi, tai kuinka tiedät, mies oletko pelastava vaimosi?

16. Sillä kuinkas tiedät, vaimo, jos sinä miehes taidat autuaaksi saattaa? Eli sinä mies, kuinkas tiedät, jos sinä taidat vaimos autuaaksi saattaa?

16. Sillä cuingas tiedät waimo jos sinä miehes taidat autuaxi saatta? Eli sinä mies cuingas tiedät jos sinä taidat waimos autuaxi saatta?

16. Sille quingas tiedhet waimo/ ios sine Miehes taidhat autuaxi saatta? Eli sine Mies quingas tiedhet/ ios sine taidhat waimos autuaxi saatta? (Sillä kuinkas tiedät waimo/ jos sinä miehesi taidat autuaaksi saattaa? Eli sinä mies kuinkas tiedät/ jos sinä taidat waimosi autuaaksi saattaa?)

16. τί γὰρ οἶδας, γύναι, εἰ τὸν ἄνδρα σώσεις; ἢ τί οἶδας, ἄνερ, εἰ τὴν γυναῖκα σώσεις;

16. τι γαρ οιδας γυναι ει τον ανδρα σωσεις η τι οιδας ανερ ει την γυναικα σωσεις 16. ti gar oidas gυnai ei ton andra soseis e ti oidas aner ei ten gυnaika soseis

16 For* what do you know O wife, if you will be saving your husband? Or what do you know O husband, if you will be saving your wife?

16. For what knowest thou, O wife, whether thou shalt save thy husband? or how knowest thou, O man, whether thou shalt save thy wife?

16. Thi hvad veed du, Hustru! om du ikke kan frelse Manden? eller hvad veed du, Mand! om du ikke kan frelse Hustruen?

16. Ty huru vetst du, qvinna, om du kan göra mannen salig? Eller huru vetst du, man, om du kan göra hustruna saliga?

16. Sest mis tead sinna, naene, kas sinna mehhe woid önsaks tehha? ellik mis tead sinna, mees, kas sinna naese woid önsaks tehha, ehk mitte?

16. Iš kur žinai, žmona, kad išgelbėsi vyrą? Arba iš kur tau žinoma, vyre, kad išgelbėsi žmoną?

16. Denn was weißt du, Weib, ob du den Mann wirst selig machen? Oder du, Mann, was weißt du, ob du das Weib wirst selig machen?

16. Car que sais-tu, femme, si tu ne sauveras point ton mari? Ou que sais-tu, mari, si tu ne sauveras point ta femme?

16. Porque ¿de dónde sabes, oh mujer, si quizá salvarás a tu marido? ¿o de dónde sabes, oh marido, si quizá salvarás a tu mujer?

16 Want wat weet gij, vrouw, of gij den man zult zalig maken? Of wat weet gij, man, of gij de vrouw zult zalig maken?

16. Albowiem co ty wiesz, żono! jeźli pozyskasz męża? Albo co ty wiesz, mężu! pozyskaszli żonę?

16. Mert mit tudod, te asszony, [10†] ha megmentheted-e a férjedet; vagy mit tudod, te férfiú, ha megmentheted-e a feleségedet?

16 Почему ты знаешь, жена, не спасешь ли мужа? Или ты,муж, почему знаешь, не спасешь ли жены?

16. Як бо ти знаєш, жінко, що може спасеш чоловіка? Або як ти знаєш, чоловіче, що може жінку спасеш?

17 Vaeltakoon vain kukin sen mukaan, kuin Herra on hänelle hänen osansa antanut, ja siinä asemassa, missä hänet Jumala on kutsunut; näin minä säädän kaikissa seurakunnissa.

17 Vaeltakoon vain kukin niin kuin Jumala* on hänelle osan antanut, niin kuin Herra on kunkin kutsunut. Näin käsken kaikissa seurakunnissa. 18 Jos joku on kutsuttu ympärileikattuna, älköön hän *tavoitelko ympärileikkaamattomuutta*.

17. Kuitenkin niinkuin Jumala kullekin on jakanut: jokainen niin vaeltakaan, kuin Herra on hänen kutsunut: ja niin minäkin kaikissa seurakunnissa säädän.

17. Cuitengin nijncuin Jumala cullengin on jacanut: Jocainen nijn waeldacan cuin HERra on hänen cudzunut ja nijn minäkin caikisa Seuracunnisa säädän.

17. Quitengi ninquin Jumala itzecullengi on vlosiacanut. Jocainen nin waeldakan quin HErra on henen cutzunut/ ia nin mine caikissa Seurakunnisa säädhen. (Kuitenkin niinkuin Jumala itsekullenkin on ulos jakanut. Jokainen niin waeltakaan kuin Herra on hänen kutsunut/ ja niin minä kaikissa seurakunnissa säädän.)

17. εἰ μὴ ἑκάστῳ ὡς ἐμέρισεν ὁ Θεός, ἕκαστον ὡς κέκληκεν ὁ Κύριος, οὕτως περιπατείτω. καὶ οὕτως ἐν ταῖς ἐκκλησίαις πάσαις διατάσσομαι.

17. ει μη εκαστω ως εμερισεν ο θεος εκαστον ως κεκληκεν ο κυριος ουτως περιπατειτω και ουτως εν ταις εκκλησιαις πασαις διατασσομαι 17. ei me ekasto os emerisen o theos ekaston os kekleken o kυrios oυtos peripateito kai oυtos en tais ekklesiais pasais diatassomai

17 Except, as God divided to each (one), as the Lord has called each, so let him walk. And so I myself am commanding in all the congregations*.

17. But as God hath distributed to every man, as the Lord hath called every one, so let him walk. And so ordain I in all churches.

17. Som Gud har tildeelt enhver, som Herren har kaldet enhver, saaledes vandre han; og saaledes beskikker jeg i alle Menigheder.

17. Dock såsom Gud hafver hvarjom och enom utdelat. Hvar och en, såsom Herren honom kallat hafver, så vandre han. Och så stadgar jag i alla församlingar.

17. Nenda kui Jummal iggaühhele on jagganud, nenda kui Issand iggaühhe on kutsnud, nenda käigo temma, ja nenda sean minna keikide koggoduste sees.

17. Todėl, kaip Viešpats kuriam paskyrė, kokį Dievas kurį pašaukė, to jis ir toliau tesilaiko. Taip aš mokau visose bažnyčiose.

17. Doch wie einem jeglichen Gott hat ausgeteilt, wie einen jeglichen der HERR berufen hat, also wandle er. Und also schaffe ich's in allen Gemeinden.

17. Au reste que chacun marche selon que Dieu lui a départi, et selon que le Seigneur l'a appelé. C'est là ce que j'ordonne dans toutes les Églises.

17. Empero como el Señor repartió a cada uno, y como el Señor llamó a cada uno, así ande; y así yo lo ordeno en todas las iglesias.

17 Doch gelijk God aan een iegelijk heeft uitgedeeld, gelijk de Heere een iegelijk geroepen heeft, dat hij alzo wandele; en alzo verordene ik in al de Gemeenten.

17. Jednak jako każdemu udzielił Bóg, jako każdego powołał Pan, tak niech postępuje; a takci we wszystkich zborach stanowię.

17. Csak a mint kinek-kinek adta az Isten, a mint kit-kit elhívott az Úr, úgy járjon. És minden gyülekezetben ekképen rendelkezem.

17 Только каждый поступай так, как Бог ему определил, и каждый, как Господь призвал. Так я повелеваю по всем церквам.

17. Тільки, як кожному удїлив Бог, і як кожного покликав Господь, так нехай й ходить. І се всїм церквам наказую.

18 Jos joku on kutsuttu ympärileikattuna, älköön hän pyrkikö ympärileikkaamattomaksi; jos joku on kutsuttu ympärileikkaamatonna, älköön ympärileikkauttako itseään.

18 Jos joku on kutsuttu ympärileikkaamatonna, älköön hän ympärileikkauttako itseään.

18. Jos joku ympärileikattu on kutsuttu, älkään se esinahkaa pyytäkö: jos joku on esinahasta kutsuttu, älkään se antako itsiänsä ympärileikata.

18. Jos jocu ymbärinsleicattu on cudzuttu älkän se esinahca pyytäkö. Jos jocu on esinahas cudzuttu älkän se andaco idziäns ymbärinsleicata.

18. Jos iocu Ymberileickattu o'bi cutzuttu/ elken se * Esinachka halatko. Jos iocu on Esinahas cutzuttu/ elken se a'dako itze's Ymberileikata. (Jos joku ympärileikattu omp kutsuttu/ älkään se esinahkaa halatko. Jos joku on esinahassa kutsuttu/ älkään se antako itsensä ympärileikata.)

18. περιτετμημένος τις ἐκλήθη; μὴ ἐπισπάσθω. ἐν ἀκροβυστίᾳ τις ἐκλήθη; μὴ περιτεμνέσθω.

18. περιτετμημενος τις εκληθη μη επισπασθω εν ακροβυστια τις εκληθη μη περιτεμνεσθω 18. peritetmemenos tis eklethe me epispastho en akroβυstia tis eklethe me peritemnestho

18 Was anyone called having been circumcised? Let him not be uncircumcised. Was anyone called in uncircumcision? Let him not be circumcised.

18. Is any man called being circumcised? let him not become uncircumcised. Is any called in uncircumcision? let him not be circumcised.

18. Er Nogen kaldet omskaaren, han lade ikke Forhuden drage over; er Nogen kaldet i Forhuden, han lade sig ikke omskære.

18. Är någor omskoren kallad, han begäre icke förhud; är någor kallad i förhuden, han låte icke omskära sig.

18. Ons kegi ümberleikatud kutsutud, ärgo saatko se ennesele eestnahka; ons kegi eestnahkas kutsutud, ärgo lasko se ennast mitte ümberleikata.

18. Jei kas buvo pašauktas apipjaustytas, tenesistengia nuslėpti apipjaustymo. Jei buvo pašauktas neapipjaustytas, tenedaro apipjaustymo.

18. Ist jemand beschnitten berufen, der halte an der Beschneidung. Ist jemand unbeschnitten berufen, der lasse sich nicht beschneiden.

18. Quelqu'un a-t-il été appelé étant circoncis? qu'il demeure circoncis. Quelqu'un a-t-il été appelé étant incirconcis? qu'il ne se fasse pas circoncire.

18. ¿Es llamado alguno circuncidado? no se haga incircunciso: ¿es llamado alguno en incircuncisión? no se circuncide.

18 Is iemand, besneden zijnde, geroepen, die late zich geen voorhuid aantrekken; is iemand, in de voorhuid zijnde, geroepen, die late zich niet besnijden.

18. Obrzezanym kto powołany jest, niechaj nie wprowadza na się nieobrzezki; a w nieobrzezce kto jest powołany, niech się nie obrzezuje.

18. Körülmetélten hivatott el valaki? ne fedezze el azt; körülmetéletlenül hivatott el valaki? me metélkedjék körül.

18 Призван ли кто обрезанным, не скрывайся; призван ли кто необрезанным, не обрезывайся.

18. Чи хто в обрізанню покликаний, нехай не притворюєть ся. Чи в необрізанню хто покликаний, нехай не обрізуєть ся.

19 Ei ympärileikkaus ole mitään, eikä ympärileikkaamattomuus ole mitään, vaan Jumalan käskyjen pitäminen.

19 Ei ympärileikkaus ole mitään eikä ympärileikkaamattomuus ole mitään, vaan Jumalan käskyjen pitäminen.

19. Ympärileikkaus ei ole mitään, eikä esinahka mitään ole, vaan Jumalan käskyin pitämys.

19. Ymbärinsleickaus ei ole mitän eikä esinahca mitän ole waan Jumalan käskyn pitämys.

19. Ymberileicka9 ei miten ole/ ia Esinachka ei ole miten/ wan Jumala' Keskyde' pitemys. (Ympärileikkaus ei mitään ole/ ja esinahka ei ole mitään/ waan Jumalan käskyjen pitämys.)

19. ἡ περιτομὴ οὐδέν ἐστι, καὶ ἡ ἀκροβυστία οὐδέν ἐστιν, ἀλλὰ τήρησις ἐντολῶν Θεοῦ.

19. η περιτομη ουδεν εστιν και η ακροβυστια ουδεν εστιν αλλα τηρησις εντολων θεου 19. e peritome oυden estin kai e akroβυstia oυden estin alla teresis entolon theoυ

19 Circumcision is nothing and uncircumcision is nothing, but the keeping of the commandments of God.

19. Circumcision is nothing, and uncircumcision is nothing, but the keeping of the commandments of God.

19. Omskærelsen er Intet, og Forhuder er Intet, men at bevare Guds Bud.

19. Omskärelsen är intet, och förhuden är intet; utan hålla Guds bud.

19. Ümberleikaminne ei olle middagi, ja eestnahk ei olle middagi, waid Jummala käskude piddaminne.

19. Apipjaustymas yra niekas ir neapipjaustymas yra niekas, tik Dievo įsakymų laikymasis yra viskas.

19. Beschnitten sein ist nichts, und unbeschnitten sein ist nichts, sondern Gottes Gebote halten.

19. La circoncision n'est rien; l'incirconcision n'est rien; mais l'observation des commandements de Dieu est tout.

19. La circuncisión nada es, y la incircuncisión nada es, sino la observancia de los mandamientos de Dios.

19 De besnijdenis is niets, en de voorhuid is niets, maar de onderhouding der geboden Gods.

19. Obrzezka nic nie jest, także nieobrzezka nic nie jest; ale zachowywanie przykazaó Bożych.

19. A [11†] körülmetélkedés semmi, a körülmetéletlenség is semmi; hanem Isten parancsolatainak megtartása.

19 Обрезание ничто и необрезание ничто, но все в соблюдении заповедей Божиих.

19. Обрізаннє нїщо, і необрізаннє нїщо, а хороненнє заповідей Божих.

20 Pysyköön kukin siinä asemassa, missä hänet on kutsuttu.

20 Pysyköön kukin siinä asemassa,* missä hänet on kutsuttu.

20. Jokainen pysyköön siinä kutsumisessa, johonka hän kutsuttu on.

20. Jocainen olcon sijnä cudzumises johonga hän cudzuttu on.

20. Jocaine' olcon sijnä Cutzumises/ ioho'ga he' cutzuttu on. (Jokainen olkoon siinä kutsumisessa/ johonka hän kutsuttu on.)

20. ἕκαστος ἐν τῇ κλήσει ᾗ ἐκλήθη, ἐν ταύτῃ μενέτω.

20. εκαστος εν τη κλησει η εκληθη εν ταυτη μενετω 20. ekastos en te klesei e eklethe en taυte meneto

20 Let each (one) remain in that calling in which he was called.

20. Let every man abide in the same calling wherein he was called.

20. Hver blive i den Stand, som han er kaldet udi.

20. Hvar och en blifve uti den kallelse, i hvilka han kallad är.

20. Iggaüks jägo se kutsmisse sisse, mis sees temma on kutsutud.

20. Kiekvienas tepasilieka toks, koks buvo pašauktas.

20. Ein jeglicher bleibe in dem Beruf, darin er berufen ist.

20. Que chacun demeure dans l'état où il a été appelé.

20. Cada uno en la vocación en que fué llamado en ella se quede.

20 Een iegelijk blijve in die beroeping, daar hij in geroepen is.

20. Każdy w tem powołaniu, w którem powołany jest, niech zostaje.

20. Kiki [12†] a mely hivatásban hívatott el, abban maradjon.

20 Каждый оставайся в том звании, в котором призван.

20. Кожний, у якому покликанню покликаний, у тому нехай і зостаєть ся.

21 Jos olet kutsuttu orjana, älä siitä murehdi; mutta vaikka voisitkin päästä vapaaksi, niin ole ennemmin siinä osassasi.

21 Jos olet kutsuttu orjana*, älköön se sinua surettako, mutta jos voit myös päästä vapaaksi, käytä sitä ennemmin hyväksesi.

21. Jos sinä olet orjaksi kutsuttu, älä sitä murehdi: kuitenkin jos sinä taidat vapaaksi tulla, miin nautitse sitä paremmin.

21. Jos sinä olet orjaxi cudzuttu älä sitä murehdi cuitengin jos sinä taidat wapaxi tulla nijn pyydä sitä parammin.

21. Jos sine olet Oriaxi cutzuttu/ ele site murehdhi/ Quitengi ios sine taidhat wapaxi tulla/ nin nautitze site sen paramin. (Jos sinä olet orjaksi kutsuttu älä sitä murehdi/ Kuitenkin jos sinä taidat wapaaksi tulla/ niin nautitse sitä sen paremmin.)

21. δοῦλος ἐκλήθης; μή σοι μελέτω· ἀλλ’ εἰ καὶ δύνασαι ἐλεύθερος γενέσθαι, μᾶλλον χρῆσαι.

21. δουλος εκληθης μη σοι μελετω αλλ ει και δυνασαι ελευθερος γενεσθαι μαλλον χρησαι 21. doυlos eklethes me soi meleto all ei kai dυnasai eleυtheros genesthai mallon chresai

21 Were you called being a bondservant? Let it not be a care to you, but if you are also able to become free; use (it) rather.

21. Art thou called being a servant? care not for it: but if thou mayest be made free, use it rather.

21. Er du kaldet som Træl, det bekymre dig ikke; men kan du blive Fri, da vælg hellere dette.

21. Äst du kallad i träldom, haf der ingen sorg om; dock kan du fri varda, så bruka det heldre;

21. Olled sinna kui sullane kutsutud, siis ärra murretse mitte, agga kui sinna ka woid lahti sada, siis te sedda enneminne.

21. Jei buvai pašauktas, būdamas vergas, nesijaudink dėl to, bet jei gali tapti laisvas, pasinaudok proga.

21. Bist du als Knecht berufen, sorge dich nicht; doch, kannst du frei werden, so brauche es viel lieber.

21. As-tu été appelé étant esclave? ne t'en mets point en peine; mais si tu peux devenir libre, profites-en plutôt.

21. ¿Eres llamado siendo siervo? no se te dé nada; mas también si puedes hacerte libre, usa ántes de ello.

21 Zijt gij, een dienstknecht zijnde, geroepen, laat u dat niet bekommeren; maar indien gij ook kunt vrij worden, gebruik dat liever.

21. Jesteś powołany niewolnikiem, nie dbajże na to; ale jeźli też możesz być wolny, raczej wolności używaj.

21. Szolgai állapotban hivattattál el? Ne gondolj vele, sőt ha szabad lehetsz is, inkább élj azzal.

21 Рабом ли ты призван, не смущайся; но если и можешь сделаться свободным, то лучшим воспользуйся.

21. Невільником ти покликаний? не журись; а коли можна й вільним стати ся, раднїще (тим) користуй ся.

22 Sillä joka orjana on kutsuttu Herrassa, on Herran vapaa; samoin vapaana kutsuttu on Kristuksen orja.

22 Sillä joka orjana on kutsuttu Herrassa, on Herran vapaa. Samoin (myös) vapaana kutsuttu on Kristuksen orja.

22. Sillä joka orjaksi on Herrassa kutsuttu, se on Herran vapaa: niin myös joka vapaaksi on kutsuttu, hän on Kristuksen orja.

22. Sillä joca orjaxi on HERrasa cudzuttu se on HERran wapa. Nijn myös joca wapaxi on cudzuttu hän on Christuxen palwelia.

22. Sille ette ioca Oriaxi on cutzuttu HERrasa/ se on HErran Wapach. Samalmodolla/ ioca on cutzuttu Wapadexi/ hen on Christusen palueliaxi tullut. (Sillä että joka orjaksi on kutsuttu Herrassa/ se on Herran wapaa. Samalla muodolla/ joka on kutsuttu wapaana/ hän on Kristuksen palwelijaksi tullut.)

22. ὁ γὰρ ἐν Κυρίῳ κληθεὶς δοῦλος ἀπελεύθερος Κυρίου ἐστίν· ὁμοίως καὶ ὁ ἐλεύθερος κληθεὶς δοῦλός ἐστι Χριστοῦ.

22. ο γαρ εν κυριω κληθεις δουλος απελευθερος κυριου εστιν ομοιως και ο ελευθερος κληθεις δουλος εστιν χριστου 22. o gar en kυrio kletheis doυlos apeleυtheros kυrioυ estin omoios kai o eleυtheros kletheis doυlos estin christoυ

22 For* he who was called in the Lord, having been a bondservant, is the Lord’s freedman; likewise, the free one who was called, is Christ’s bondservant.

22. For he that is called in the Lord, being a servant, is the Lord's freeman: likewise also he that is called, being free, is Christ's servant.

22. Thi hvo som er kaldet i Herren som Træl, han er Herrens Frigivne; desligeste og hvo som er kaldet som Fri, han er Christi Træl.

22. Ty den som i träldom kallad är i Herranom, han är Herrans fri; sammalunda ock den som kallad är i frihet, han är Christi egen vorden.

22. Sest üks sullane, kes on kutsutud Issanda sees, se on Issanda wabbat innimenne; nendasammote ka, kes kui wabbat innimenne on kutsutud, se on Kristusse sullane.

22. Viešpatyje pašauktas vergas yra Jo išlaisvintas. Panašiai ir pašauktas laisvasis yra Kristaus vergas.

22. Denn wer als Knecht berufen ist in dem HERRN, der ist ein Freigelassener des HERRN; desgleichen, wer als Freier berufen ist, der ist ein Knecht Christi.

22. Car l'esclave qui a été appelé par le Seigneur, est l'affranchi du Seigneur; de même aussi, l'homme libre qui a été appelé, est l'esclave de Christ.

22. Porque el que en el Señor es llamado siendo siervo, horro es del Señor: asimismo también el que es llamado siendo libre, siervo es de Cristo.

22 Want die in den Heere geroepen is, een dienstknecht zijnde, die is een vrijgelatene des Heeren; desgelijks ook, die vrij zijnde geroepen is, die is een dienstknecht van Christus.

22. Albowiem kto w Panu powołany jest niewolnikiem, wolny jest w Panu; także też, kto jest powołany wolnym, niewolnikiem jest Chrystusowym.

22. Mert az Úrban elhívott szolga az Úrnak szabadosa; hasonlóképen [13†] a ki szabadságban hívatott el, [14†] Krisztusnak szolgája.

22 Ибо раб, призванный в Господе, есть свободный Господа; равно и призванный свободным есть раб Христов.

22. Покликаний бо у Господї невільник, той визволений у Господа. Так само й хто вільним покликаний, той невільник Христів.

23 Te olette kalliisti ostetut; älkää olko ihmisten orjia.

23 Te olette kalliilla hinnalla ostetut; älkää olko ihmisten orjia.

23. Te olette kalliisti ostetut! älkäät ihmisten orjat olko!

23. Te oletta callista ostetut älkät ihmisten orjat olco.

23. Te oletta callihista ostetudh/ elket Inhimisten Oriat olgho. (Te olette kalliisti ostetut/ älkäät ihmisten orjat olko.)

23. τιμῆς ἠγοράσθητε· μὴ γίνεσθε δοῦλοι ἀνθρώπων.

23. τιμης ηγορασθητε μη γινεσθε δουλοι ανθρωπων 23. times egorasthete me ginesthe doυloi anthropon

23 You° were bought with a price; do° not become bondservants of men.

23. Ye are bought with a price; be not ye the servants of men.

23. I ere dyrekøbte, vorder ikke Menneskers Trælle!

23. I ären dyrt köpte; blifver icke menniskors trälar.

23. Teie ollete kalli hinnaga ostetud, ärge sage mitte innimeste sullasiks.

23. Jūs esate nupirkti už didelę kainą, todėl nepasidarykite žmonių vergais.

23. Ihr seid teuer erkauft; werdet nicht der Menschen Knechte.

23. Vous avez été achetés à un grand prix; ne devenez point esclaves des hommes.

23. Por precio sois comprados, no os hagáis siervos de los hombres.

23 Gij zijt duur gekocht, wordt geen dienstknechten der mensen.

23. Drogoście kupieni; nie bądźcie niewolnikami ludzkimi,

23. Áron vétettetek meg, ne [15†] legyetek embereknek szolgái.

23 Вы куплены дорогою ценою; не делайтесь рабами человеков.

23. Цїною ви куплені; не робіть ся невільниками людськими.

24 Pysyköön kukin, veljet, Jumalan edessä siinä asemassa, missä hänet on kutsuttu.

24 Veljet, pysyköön kukin Jumalan edessä siinä asemassa, missä hänet on kutsuttu.

24. Itsekukin, rakkaat veljet, jossa hän kutsuttu on, olkaan siinä Jumalan tykönä.

24. Idzecukin ( rackat weljeni ) josa hän cudzuttu on sijnä hän olcan Jumalan tykönä.

24. Itze cukin (rackat Welieni) iossa hen cutzuttu on/ sijnä hen olcan Jumalan tykenä. (Itse kukin (rakkaat weljeni) jossa hän kutsuttu on/ siinä hän olkaan Jumalan tykönä.)

24. ἕκαστος ἐν ᾧ ἐκλήθη, ἀδελφοί, ἐν τούτῳ μενέτω παρὰ Θεῷ.

24. εκαστος εν ω εκληθη αδελφοι εν τουτω μενετω παρα τω θεω 24. ekastos en o eklethe adelfoi en toυto meneto para to theo

24 Brethren, let each (one) remain with God in this thing in which he was called.

24. Brethren, let every man, wherein he is called, therein abide with God.

24. Som enhver, Brødre! er kaldet, saaledes blive han for Gud.

24. Hvar och en, käre bröder, der han uti kallad är, der blifve han uti när Gudi.

24. Iggaüks, wennad, kuida temma on kutsutud, nenda jägo temma Jummala jure.

24. Kiekvienas, broliai, kokie buvote pašaukti, tokie ir pasilikite prieš Dievą.

24. Ein jeglicher, liebe Brüder, worin er berufen ist, darin bleibe er bei Gott.

24. Frères, que chacun demeure devant Dieu dans l'état où il a été appelé.

24. Cada uno, hermanos, en lo que es llamado en esto se quede para con Dios.

24 Een iegelijk, waarin hij geroepen is, broeders, die blijve in hetzelve bij God.

24. Każdy tedy, jakim jest powołany bracia! takim niechaj zostaje przed Bogiem.

24. Kiki [16†] a miben elhívatott, atyámfiai, abban maradjon meg az Isten előtt.

24 В каком звании кто призван, братия, в том каждый и оставайся пред Богом.

24. У чому кожен покликаний, браттє, в тому нехай і пробуває перед Богом.

25 Mutta neitsyistä minulla ei ole Herran käskyä, vaan minä sanon ajatukseni niinkuin se, joka on Herralta saanut sen laupeuden, että hän on luotettava.

25 Mutta neitsyistä minulla ei ole Herran käskyä, vaan annan neuvon niin kuin se, joka on saanut Herralta armon olla luotettava.

25. Mutta neitseistä ei ole minulla Herran käskyä; kuitenkin sanon minä minun neuvoni niinkuin laupiuden saanut Herralta uskollisena ollakseni.

25. MUtta neidzeist ei ole minulla HERran käskyä cuitengin sanon minä minun neuwoni nijncuin laupiuden saanut HERralda uscollisna ollaxeni.

25. Mutta Neitzydhest ei ole minulla HErran Keskyä/ quitengin mine sanon minun neuuoni/ ninquin Laupiudhen saanut HErralda vskolissa ollaxeni. (Mutta neitsyistä ei ole minulla Herran käskyä/ kuitenkin minä sanon minun neuwoni/ niinkuin laupeuden saanut Herralta uskollisissa ollakseni.)

25. Περὶ δὲ τῶν παρθένων ἐπιταγὴν Κυρίου οὐκ ἔχω, γνώμην δὲ δίδωμι ὡς ἠλεημένος ὑπὸ Κυρίου πιστὸς εἶναι.

25. περι δε των παρθενων επιταγην κυριου ουκ εχω γνωμην δε διδωμι ως ηλεημενος υπο κυριου πιστος ειναι 25. peri de ton parthenon epitagen kυrioυ oυk echo gnomen de didomi os eleemenos υpo kυrioυ pistos einai

25 Now concerning virgins I have no commandment from the Lord, but I am giving my viewpoint, as one who has been shown-mercy by the Lord to be faithful.

25. Now concerning virgins I have no commandment of the Lord: yet I give my judgment, as one that hath obtained mercy of the Lord to be faithful.

25. Om Jomfruer har jeg ikke Herrens Befaling, men giver min Mening tilkjende som den, hvem Herren barmhjertig har forundt at være tro.

25. Men om jungfrur hafver jag icke Herrans bud; utan jag säger mina mening, såsom den der barmhertighet fått hafver af Herranom, till att vara trogen.

25. Agga neitsidest ei olle mul Issanda käsko, agga minna annan se nou, kui se kes Issandalt on armo sanud, ustaw olla.

25. Dėl nesusituokusių neturiu Viešpaties įsakymo, bet duodu savo patarimą kaip tas, kuris iš Viešpaties gailestingumo vertas pasitikėjimo.

25. Von den Jungfrauen aber habe ich kein Gebot des HERRN; ich sage aber meine Meinung, als der ich Barmherzigkeit erlangt habe vom HERRN, treu zu sein.

25. Pour ce qui est des vierges, je n'ai point de commandement du Seigneur; mais je vous donne un conseil, comme ayant eu part à la miséricorde du Seigneur, pour lui être fidèle.

25. Empero de las vírgenes no tengo mandamiento del Señor; mas doy mi parecer, como quien ha alcanzado misericordia del Señor para ser fiel.

25 Aangaande de maagden nu, heb ik geen bevel des Heeren; maar ik zeg mijn gevoelen, als die barmhartigheid van den Heere gekregen heb, om getrouw te zijn.

25. A o pannach rozkazania Paóskiego nie mam; wszakże radę daję, jako ten, któremu Pan z miłosierdzia swego dał, aby był wiernym.

25. A hajadonok felől nincs ugyan parancsolatom az Úrtól, de tanácsot adok úgy, mint a ki irgalmasságot nyertem az Úrtól, hogy [17†] hitelreméltó legyek.

25 Относительно девства я не имею повеления Господня, а даю совет, как получивший от Господа милостьбыть Ему верным.

25. Про дїв же наказу Господнього не маю, а даю раду, яко помилуваний від Господа, щоб вірним бути.

26 Olen siis sitä mieltä, että lähestyvän ahdingon tähden jokaisen on hyvä pysyä entisellään.

26 Katson siis nykyisen ahdingon vuoksi sen* olevan soveliasta, että ihmisen on hyvä olla sellaisenaan.

26. Minä luulen siis sen hyväksi, nykyisen tuskan tähden, että ihmisen on niin hyvä olla.

26. Minä luulen sijs sen hywäxi nykyisen tuscan tähden että ihmisen on nijn hywä olla. Jos sinä olet waimoon sidottu älä pyydä eroitusta.

26. Nin mine sis lwle' sen Hyue' oleua' nykysen Tuska' teden/ ette hyue on Inhimisen nin olla. Jos sine olet waimoho' sidottu/ ele pyde eroitosta. (Niin minä siis luulen sen hywän olewan nykyisen tuskan tähden/ että hywä on ihmisen niin olla. Jos sinä olet waimoon sidottu/ älä pyydä eroitusta.)

26. νομίζω οὖν τοῦτο καλὸν ὑπάρχειν διὰ τὴν ἐνεστῶσαν ἀνάγκην, ὅτι καλὸν ἀνθρώπῳ τὸ οὕτως εἶναι.

26. νομιζω ουν τουτο καλον υπαρχειν δια την ενεστωσαν αναγκην οτι καλον ανθρωπω το ουτως ειναι 26. nomizo oυn toυto kalon υparchein dia ten enestosan anagken oti kalon anthropo to oυtos einai

26 Therefore I suppose this to be* good, because of the present calamity; that (it is) good for a man to be thus.

26. I suppose therefore that this is good for the present distress, I say, that it is good for a man so to be.

26. Jeg mener altsaa, at dette er gjodt formedelst den nærværende Nød, at det er godt for et Menneske at være saaledes.

26. Så menar jag nu sådant vara godt, för den nöd som förhanden är, att menniskone skall godt vara så blifva.

26. Siis arwan minna nüüd sedda hea ollewad sellesinnatse aia hädda pärrast, et innimessele hea on nenda olla.

26. Taigi manau, jog yra gerai, atsižvelgiant į šių laikų suspaudimus­gerai žmogui būti tokiam.

26. So meine ich nun, solches sei gut um der gegenwärtigen Not willen, es sei dem Menschen gut, also zu sein.

26. J'estime donc qu'il est bon, à cause des afflictions présentes, qu'il est bon à l'homme de demeurer comme il est.

26. Tengo, pues, esto por bueno a causa de la aflicción actual; digo, que bueno es al hombre estarse así.

26 Ik houde dan dit goed te zijn, om den aanstaanden nood, dat het, zeg ik, den mens goed is alzo te zijn.

26. Mniemam tedy, że to jest rzecz dobra dla następującej potrzeby, że jest rzecz dobra człowiekowi tak być.

26. Úgy ítélem azért, hogy jó ez a jelenvaló szükség miatt, hogy [18†] tudniillik jó az embernek úgy maradni.

26 По настоящей нужде за лучшее признаю, что хорошочеловеку оставаться так.

26. Думаю, що се добре задля теперішньої нужди, щоб чоловіку так бути.

27 Jos olet sidottu vaimoon, älä pyydä eroa; jos et ole sidottu vaimoon, älä pyydä itsellesi vaimoa.

27 Jos olet sidottu vaimoon, älä hae eroa. Jos et ole sidottu vaimoon, älä hae vaimoa.

27. Jos sinä olet vaimoon sidottu, älä pyydä eroa; jos sinä olet vaimotoin, niin älä pyydä vaimoa.

27. Mutta jos sinä olet waimotoin nijn älä pyydä waimoa.

27. mutta ios sine olet waimotoin ele pyde waimo. (mutta jos sinä olet waimotoin älä pyydä waimoa.)

27. δέδεσαι γυναικί; μὴ ζήτει λύσιν· λέλυσαι ἀπὸ γυναικός; μὴ ζήτει γυναῖκα·

27. δεδεσαι γυναικι μη ζητει λυσιν λελυσαι απο γυναικος μη ζητει γυναικα 27. dedesai gυnaiki me zetei lυsin lelυsai apo gυnaikos me zetei gυnaika

27 Have you been bound to a wife? Do not seek divorce. Have you been loosed from a wife? Do not seek a wife.

27. Art thou bound unto a wife? seek not to be loosed. Art thou loosed from a wife? seek not a wife.

27. Er du bunden til en Hustru? søg ikke at blive løst: er du løst fra en Hustru? søg ikke en Hustru.

27. Äst du vid hustru bunden, begära icke skiljas vid henne; äst du ock utan hustru, så begära icke hustru.

27. Olled sa naesega ühte sanud, siis ärra püa lahti sada; olled sa ilma naeseta, siis ärra otsi naest.

27. Jei esi susietas su žmona, neieškok skyrybų. Likai be žmonos­ neieškok žmonos.

27. Bist du an ein Weib gebunden, so suche nicht los zu werden; bist du los vom Weibe, so suche kein Weib.

27. Es-tu lié à une femme? ne cherche point à t'en séparer. N'es-tu pas lié à une femme? ne cherche pas de femme.

27. ¿Estás atado a mujer? no procures soltarte. ¿Estás suelto de mujer? no busques mujer.

27 Zijt gij aan een vrouw verbonden, zoek geen ontbinding; zijt gij ongebonden van een vrouw, zoek geen vrouw.

27. Przywiązałeś się do żony, nie szukajże rozwiązania; rozwiązanyś od żony, nie szukajże żony.

27. Feleséghez köttettél? Ne [19†] keress elválást. Megszabadultál feleségedtől? Ne keress feleséget.

27 Соединен ли ты с женой? не ищи развода. Остался либез жены? не ищи жены.

27. Одруживсь єси з жінкою? не шукай розводу. Розвів ся єси з жінкою, не шукай жінки.

28 Mutta jos menetkin naimisiin, et syntiä tee; ja jos neitsyt menee naimisiin, ei hänkään tee syntiä; mutta ne, jotka niin tekevät, joutuvat kärsimään ruumiillista vaivaa, ja siitä minä tahtoisin teidät säästää.

28 Mutta vaikka menisitkin naimisiin, et tee syntiä, ja jos neitsyt menisi naimisiin, ei hän tee syntiä. Sellaisilla tulee kuitenkin olemaan vaivaa ruumiissa, mutta minä säästäisin* teidät siitä.

28. Mutta jos sinä myös olet nainut, et sinä syntiä tehnyt, ja jos neitsy huoli, ei hänkään syntiä tehnyt. Kuitenkin senkaltaiset saavat vaivan ruumiisensa. Mutta minä säästäisin mielelläni teitä.

28. Mutta jos sinä nait et sinä syndiä tee. Ja jos neidzy huole ei hängän syndiä tee. Cuitengin sencaltaiset saawat waiwan ruumiseens. Mutta minä säästäisin mielelläni teitä.

28. Mutta ios sine nait/ et sine syndi tee. Ja ios Neitzyt hoolepi/ nin ei he' syndi tee. Quite'gin sencaltaiset sauat Waiua' rumisansa. Mutta mine kernasti teite armaitzen. (Mutta jos sinä nait/ et sinä syntiä tee. Ja jos neitsyt huoleepi/ niin ei hän syntiä tee. Kuitenkin senkaltaiset saawat waiwan ruumiissansa. Mutta minä kernaasti teitä armaitsen.)

28. ἐὰν δὲ καὶ γήμῃς, οὐχ ἥμαρτες· καὶ ἐὰν γήμῃ ἡ παρθένος, οὐχ ἥμαρτε· θλῖψιν δὲ τῇ σαρκὶ ἕξουσιν οἱ τοιοῦτοι· ἐγὼ δὲ ὑμῶν φείδομαι.

28. εαν δε και γημης ουχ ημαρτες και εαν γημη η παρθενος ουχ ημαρτεν θλιψιν δε τη σαρκι εξουσιν οι τοιουτοι εγω δε υμων φειδομαι 28. ean de kai gemes oυch emartes kai ean geme e parthenos oυch emarten thlipsin de te sarki eksoυsin oi toioυtoi ego de υmon feidomai

28 But even if you marry, you did not sin, and if the virgin marries, she did not sin. But such will have affliction in the flesh, and I (would) spare you°.

28. But and if thou marry, thou hast not sinned; and if a virgin marry, she hath not sinned. Nevertheless such shall have trouble in the flesh: but I spare you.

28. Men dersom du og giftede dig, syndede du ikke; og dersom en Jomfru giftede sig, syndede hun ikke; dog skulle saadanne have Trængsel i Kjødet. Men jeg skaaner Eder.

28. Men gifter du dig, syndar du intet, och om en jungfru gifter sig, syndar hon intet; dock varda sådana lidande lekamlig bekymmer; men jag skonade eder gerna.

28. Agga kui sinna ka ennast abbiellusse heidaksid, ei teeks sinna mitte patto; ja kui üks neitsit mehhele lähhäks, siis ei teeks temma mitte patto; agga nisuggustele tulleb willetsus ihho polest. Agga minna annan teile armo.

28. Jei vedi, nenusidedi, ir jei mergina išteka, nenusideda. Tačiau šitokie žmonės turės kūno vargų, o aš norėčiau jus apsaugoti nuo jų.

28. So du aber freist, sündigst du nicht; und so eine Jungfrau freit, sündigt sie nicht. Doch werden solche leibliche Trübsal haben; ich verschonte euch aber gern.

28. Que si tu te maries, tu ne pèches pas; et si la vierge se marie, elle ne pèche pas non plus; mais ces personnes auront des afflictions dans la chair; et je voudrais vous les épargner.

28. Mas también si te casares, no pecaste; y si la vírgen se casare, no pecó; pero aflicción en la carne tendrán los tales; mas yo os perdono.

28 Maar indien gij ook trouwt, gij zondigt niet; en indien een maagd trouwt, zij zondigt niet. Doch dezulken zullen verdrukking hebben in het vlees; en ik spare ulieden.

28. A jeźlibyś się ożenił, nie zgrzeszyłeś; jeźliby też panna szła za mąż, nie zgrzeszyła; wszakże utrapienie w ciele takowi mieć będą; lecz ja was szanuję.

28. De ha veszel is feleséget, nem vétkezel; és ha férjhez megy is a hajadon, nem vétkezik [20†]; de az ilyeneknek háborúságuk lesz a testben. Én pedig kedveznék néktek.

28 Впрочем, если и женишься, не согрешишь; и если девица выйдет замуж, не согрешит. Но таковые будут иметь скорби по плоти; а мневас жаль.

28. Як же й ожениш ся, (ще) не згрішив єси; як і віддасть ся дїва, не згрішила; та горе по тїлу мати муть такі; я ж вас щаджу.

29 Mutta sen minä sanon, veljet: aika on lyhyt; olkoot tästedes nekin, joilla on vaimot, niinkuin ei heillä niitä olisikaan,

29 Sen kuitenkin sanon, *veljet, että aika* on lyhyt, niin että nekin, joilla on vaimot, olkoot tästä lähin niin kuin heillä ei olisi,

29. Mutta sen minä sanon, rakkaat veljet, aika on lyhetty. Mitä enempi? Joilla vaimot ovat, olkaan niinkuin ei heillä olisikaan,

29. Ja sanon teille rackat weljet aica on lyhyt. Mitä enä? joilla waimot on olcan nijncuin ei heillä oliscan.

29. Mutta sen mine sano' teille/ rackat Weliet/ se aica o'bi lyhyd. Edespäin ombi ymmertäpä/ ette ne ioilla Waimot on/ olisit ninquin heille ei olisickan/ (Mutta sen minä sanon teille/ Rakkaat weljet/ se aika ompi lyhyt. Edespäin ompi ymmärtäwä/ etta ne joilla waimot on/ olisit niinkuin heillä ei olisikaan/)

29. τοῦτο δέ φημι, ἀδελφοί, ὁ καιρὸς συνεσταλμένος τὸ λοιπόν ἐστιν, ἵνα καὶ οἱ ἔχοντες γυναῖκας ὡς μὴ ἔχοντες ὦσι,

29. τουτο δε φημι αδελφοι {VAR2: οτι } ο καιρος συνεσταλμενος το λοιπον εστιν ινα και οι εχοντες γυναικας ως μη εχοντες ωσιν 29. toυto de femi adelfoi {VAR2: oti } o kairos sυnestalmenos to loipon estin ina kai oi echontes gυnaikas os me echontes osin

29 But I am saying this, brethren, the time is limited, furthermore it is that* both those who have wives may be as (though) they did not have (one);

29. But this I say, brethren, the time is short: it remaineth, that both they that have wives be as though they had none;

29. Saa meget siger jeg, Brødre! at Tiden herefter er trang, saa at baade de, der have Hustruer, skulle være som de, der ikke have,

29. Men det säger jag: Käre bröder, tiden är kort. Öfver detta: De som hustrur hafva, vare såsom de inga hade;

29. Agga sedda ütlen minna, wennad, et se aeg pärrast sedda lühhikenne on, et ta need, kennel naesed on, nenda peawad ollema, otsego olleks neil mitte.

29. Sakau jums, broliai: laikas trumpas! Belieka tiems, kurie turi žmonas, gyventi, tarsi jų neturėtų,

29. Das sage ich aber, liebe Brüder: Die Zeit ist kurz. Weiter ist das die Meinung: Die da Weiber haben, daß sie seien, als hätten sie keine; und die da weinten, als weinten sie nicht;

29. Or je dis ceci, frères: Le temps est court désormais; que ceux qui ont une femme soient comme s'ils n'en avaient point;

29. Esto empero digo, hermanos, que el tiempo es corto: lo que resta es, que los que tienen mujeres sean como si no las tuviesen;

29 Maar dit zeg ik, broeders, dat de tijd voorts kort is; opdat ook die vrouwen hebben, zouden zijn als niet hebbende;

29. A toć mówię, bracia! ponieważ czas potomny ukrócony jest, aby i ci, którzy żony mają, byli, jakoby ich nie mieli;

29. Ezt pedig azért mondom, atyámfiai, mert az idő rövidre [21†] van szabva ezentúl, azért a kiknek van is feleségök, úgy legyenek, mintha nem volna.

29 Я вам сказываю, братия: время уже коротко, так что имеющие жен должны быть, как не имеющие;

29. Се ж глаголю, браттє, що час короткий, і щоб ті, хто має жінку, були наче не мають;

30 ja ne, jotka itkevät, niinkuin eivät itkisi, ja ne, jotka iloitsevat, niinkuin eivät iloitsisi, ja ne, jotka ostavat, niinkuin eivät saisi omanansa pitää,

30 ja ne jotka itkevät niin kuin eivät itkisi, ja ne jotka iloitsevat niin kuin eivät iloitsisi, ja ne, jotka ostavat niin kuin eivät omistaisi,

30. Ja jotka itkevät, niinkuin ei he itkisikään: ja jotka iloitsevat, niinkuin ei iloitsisikaan: ja jotka ostavat, niinkuin ei nautitsisikaan;

30. Ja jotca itkewät nijncuin ei he itkisickän: Ja jotca iloidzewat nijncuin ei iloidziscan Ja jotca ostawat nijncuin ei nautidziscan.

30. Ja ne iotca idkeuet/ ninquin ei idkisicken/ Je ne iotca iloitzeuat/ ninquin ei iloitzisickan/ Ja ne iotca ostauat/ ninquin ei site nautitzisi/ (Ja ne jotka itkewät/ niinkuin ei itkisikään/ Ja ne jotka iloitsewat/ niinkuin ei iloitsisikaan/ ja ne jotka ostawat/ niinkuin ei sitä nautitsisi/)

30. καὶ οἱ κλαίοντες ὡς μὴ κλαίοντες, καὶ οἱ χαίροντες ὡς μὴ χαίροντες, καὶ οἱ ἀγοράζοντες ὡς μὴ κατέχοντες,

30. και οι κλαιοντες ως μη κλαιοντες και οι χαιροντες ως μη χαιροντες και οι αγοραζοντες ως μη κατεχοντες 30. kai oi klaiontes os me klaiontes kai oi chairontes os me chairontes kai oi agorazontes os me katechontes

30 and those who weep, as (though) not weeping, and those who rejoice, as (though) not rejoicing, and those who buy, as (though) not having;

30. And they that weep, as though they wept not; and they that rejoice, as though they rejoiced not; and they that buy, as though they possessed not;

30. og de, der græde, som de, der ikke græde, og de, sig glæde, som de, der ikke glæde sig, og de der kjøbe, som de, der ikke beholde,

30. Och de som gråta, såsom de intet greto; och de som fröjda sig, såsom de fröjdade sig intet; och de som köpa, såsom de behöllo det intet;

30. Ja kes nutwad, otsego ei nuttaks nemmad mitte, ja kes röömsad on, otsego ei olleks nemmad mitte röömsad, ja kes ostwad, otsego ei olleks se mitte nende pärralt.

30. ir kurie verkia, tarsi neverktų, ir kurie džiaugiasi, tarsi nesidžiaugtų, ir kurie perka, tarsi neįsigytų,

30. und die sich freuen, als freuten sie sich nicht; und die da kaufen, als besäßen sie es nicht;

30. Ceux qui pleurent, comme s'ils ne pleuraient pas; ceux qui sont dans la joie, comme s'ils n'étaient point dans la joie; ceux qui achètent, comme s'ils ne possédaient rien;

30. Y los que lloran, como si no llorasen; y los que se regocijan, como si no se regocijasen; y los que compran, como si no poseyesen;

30 En die wenen, als niet wenende; en die blijde zijn, als niet blijde zijnde; en die kopen, als niet bezittende;

30. A którzy płaczą, jakoby nie płakali; a którzy się radują, jakoby się nie radowali; a którzy kupują, jakoby nie trzymali;

30. És a kik sírnak, mintha nem sírnának; és a kik vígadnak, mintha nem vígadnának; a kik vesznek, mintha semmijök sem volna.

30 и плачущие, как не плачущие; и радующиеся, как не радующиеся; и покупающие, как не приобретающие;

30. і хто плаче, наче не плачуть; хто радуєть ся, наче не радують ся; хто купує, наче не осягають;

31 ja ne, jotka tätä maailmaa hyödyksensä käyttävät, niinkuin eivät sitä käyttäisi; sillä tämän maailman muoto on katoamassa.

31 ja ne, jotka tätä maailmaa hyväksi käyttävät niin kuin eivät käyttäisi — sillä tämän maailman muoto katoaa.

31. Ja jotka tätä maailmaa viljelevät, ettei he sitä väärin käyttäisi; sillä tämän maailman meno on menevä.

31. Ja joilla mailmallisia on ettei he nijtä wäärin käyttäis: sillä tämän mailman meno on menewä.

31. Ja ne iotca täte Mailma prwcauat/ ninquin ei prwcaisickan. Sille ette temen mailman meno ombi meneue. (Ja ne jotka tätä maailmaa pruukaawat/ niinkuin ei pruukaisikaan. Sillä että tämän maailman meno ompi menewä.)

31. καὶ οἱ χρώμενοι τῷ κόσμῳ τούτῳ ὡς μὴ καταχρώμενοι· παράγει γὰρ τὸ σχῆμα τοῦ κόσμου τούτου.

31. και οι χρωμενοι τω κοσμω τουτω ως μη καταχρωμενοι παραγει γαρ το σχημα του κοσμου τουτου 31. kai oi chromenoi to kosmo toυto os me katachromenoi paragei gar to schema toυ kosmoυ toυtoυ

31 and those who use this world, as (though) not making full use of (it); for* the fashion of this world is passing away.

31. And they that use this world, as not abusing it: for the fashion of this world passeth away.

31. og de, der bruge denne Verden, som de, der ikke nyde den; thi denne Verdens Skikkelse forgaaer.

31. Och de som bruka denna verldena, såsom de brukade icke; ty denna verldenes väsende förgås.

31. Ja kes sellesinnatse ma-ilma prugiwad, et nemmad sedda liaks ei prugi; sest sellesinnatse ma-ilma näggo löppeb ärra.

31. ir kurie naudojasi šiuo pasauliu,­tarsi nesinaudotų. Nes šio pasaulio pavidalas praeina.

31. und die diese Welt gebrauchen, daß sie dieselbe nicht mißbrauchen. Denn das Wesen dieser Welt vergeht.

31. Et ceux qui usent de ce monde, comme s'ils n'en usaient point; car la figure de ce monde passe.

31. Y los que usan de este mundo, como no abusando de él; porque la apariencia de este mundo se pasa.

31 En die deze wereld gebruiken, als niet misbruikende; want de gedaante dezer wereld gaat voorbij.

31. A którzy używają tego świata, jakoby źle nie używali; bo przemija kształt tego świata.

31. És a kik élnek e világgal, mintha nem élnének: mert [22†] elmúlik e világnak ábrázatja.

31 и пользующиеся миром сим, как не пользующиеся; ибо проходит образ мира сего.

31. і хто користуєть ся сим сьвітом, наче не користують ся; переходить бо образ сьвіта сього.

32 Soisin, ettei teillä olisi huolia. Naimaton mies huolehtii siitä, mikä on Herran, kuinka olisi Herralle mieliksi;

32 Mutta tahtoisin teidän olevan ilman huolia. Naimaton mies huolehtii siitä, mikä on Herran, kuinka miellyttäisi Herraa.

32. Mutta minä tahtoisin, että te ilman murhetta olisitte: naimatoin tottelee niitä, jotka Herran ovat, kuinka hänen pitää Herralle kelpaaman.

32. Mutta minä tahdoisin että te ilman murheta olisitta: naimatoin tottele nijtä cuin HERran on cuinga hänen pitä HERralle kelpaman.

32. Mutta mine tadhoisin/ ette te ilman Mwreheta olisitta. Joca naimatoin on/ hen tottele nijte quin HERRAN on/ quinga henen pite HErran kelpaman. (Mutta minä tahtoisin/ että te ilman murhetta olisitte. Joka naimatoin on/ hän tottelee niitä kuin HERRAN on/ kuinka hänen pitää Herran kelpaaman.)

32. θέλω δὲ ὑμᾶς ἀμερίμνους εἶναι. ὁ ἄγαμος μεριμνᾷ τὰ τοῦ Κυρίου, πῶς ἀρέσει τῷ Κυρίῳ·

32. θελω δε υμας αμεριμνους ειναι ο αγαμος μεριμνα τα του κυριου πως αρεσει τω κυριω 32. thelo de υmas amerimnoυs einai o agamos merimna ta toυ kυrioυ pos aresei to kυrio

32 But I wish (for) you° to be carefree. He who is unmarried is anxious for the things of the Lord, how he will be pleasing the Lord;

32. But I would have you without carefulness. He that is unmarried careth for the things that belong to the Lord, how he may please the Lord:

32. Men jeg vilde, at I skulde være uden Bekymring. Den Ugifte har Omhyggelighed for de Ting, som høre Herren til, hvorledes han kan behage Herren;

32. Men jag ville gerna, att I voren utan omsorg. Den der ogift är, han aktar det Herranom tillhörer, huru han skall täckas Herranom.

32. Agga minna tahhaksin, et teie ilma murreta olleksite: Kes naeseta on, se murretseb sedda, mis Issanda pärralt on, kuida temma Issanda mele pärrast woib olla.

32. Norėčiau, kad jūs gyventumėte be rūpesčių. Nesusituokęs rūpinasi Viešpaties reikalais­stengiasi patikti Viešpačiui.

32. Ich wollte aber, daß ihr ohne Sorge wäret. Wer ledig ist, der sorgt, was dem HERRN angehört, wie er dem HERRN gefalle;

32. Or, je voudrais que vous fussiez sans inquiétude. Celui qui n'est pas marié, s'occupe des choses du Seigneur, pour plaire au Seigneur.

32. Mas querría que estuviéseis sin cuidado. El soltero tiene cuidado de las cosas que pertenecen al Señor, como ha de agradar al Señor.

32 En ik wil, dat gij zonder bekommernis zijt. De ongetrouwde bekommert zich met de dingen des Heeren, hoe hij den Heere zal behagen;

32. A chcę, abyście wy byli bez kłopotu, bo kto nie ma żony, stara się o rzeczy Paóskie, jakoby się podobał Panu;

32. Azt akarnám pedig, hogy ti gond nélkül legyetek. A ki házasság nélkül van, [23†] arra visel gondot, a mi az Úré, mimódon kedveskedhessék az Úrnak;

32 А я хочу, чтобы вы были без забот. Неженатый заботится о Господнем, как угодить Господу;

32. Я ж хочу, щоб ви не журились. Нежонатий журить ся про Господнє, як угодити Господеві;

33 mutta nainut huolehtii maailmallisista, kuinka olisi vaimolleen mieliksi,

33 Mutta naimisissa oleva huolehtii maallisista, kuinka miellyttäisi vaimoaan.

33. Mutta joka nai, hän suree maailmallisista, kuinka hän emännällensä kelpais.

33. Mutta joca nai hän sure mailmallisist cuinga hän emännällens kelpais.

33. Mutta ioca naipi/ hen sure nijte mailmalisia/ quinga hen Emenense kelpapi. (Mutta joka naipi/ hän suree niitä maailmallisia/ kuinka hän emännänsä kelpaapi)

33. ὁ δὲ γαμήσας μεριμνᾷ τὰ τοῦ κόσμου, πῶς ἀρέσει τῇ γυναικί.

33. ο δε γαμησας μεριμνα τα του κοσμου πως αρεσει τη γυναικι 33. o de gamesas merimna ta toυ kosmoυ pos aresei te gυnaiki

33 but he who (has) married is anxious for the things of the world, how he may please the wife.

33. But he that is married careth for the things that are of the world, how he may please his wife.

33. men de Gifte har Omhyggelighed for de Ting, som høre Verden til, hvorledes han kan behage Hustruen.

33. Men den som gifter sig, han aktar hvad verldene tillhörer, att han skall behaga hustrune.

33. Agga kes on naese wötnud, se murretseb sedda, mis ma-ilma pärralt on, kuida temma naese mele pärrast woib olla.

33. O susituokęs rūpinasi pasaulio reikalais­stengiasi patikti žmonai.

33. wer aber freit, der sorgt, was der Welt angehört, wie er dem Weibe gefalle. Es ist ein Unterschied zwischen einem Weibe und einer Jungfrau:

33. Mais celui qui est marié, s'occupe des choses du monde, pour plaire à sa femme.

33. Empero el casado tiene cuidado de las cosas que son del mundo, como ha de agradar a su mujer.

33 Maar die getrouwd is, bekommert zich met de dingen der wereld, hoe hij de vrouw zal behagen.

33. Ale kto się ożenił, stara się o rzeczy tego świata, jakoby się podobał żonie.

33. A ki pedig feleséget vett, a világiakra visel gondot, mimódon kedveskedhessék a [24†] feleségének.

33 а женатый заботится о мирском, как угодить жене. Есть разность между замужнею идевицею:

33. жонатий же журить ся про сьвітове, як угодити жінцї.

34 ja hänen harrastuksensa käy kahtaanne. Samoin vaimo, jolla ei enää ole miestä, ja neitsyt huolehtivat siitä, mikä on Herran, että olisivat pyhät sekä ruumiin että hengen puolesta; mutta naimisissa oleva huolehtii maailmallisista, kuinka olisi mieliksi miehellensä.

34 On myös ero vaimon ja neitsyen välillä. Naimaton huolehtii* siitä, mikä on Herran, jotta olisi pyhä sekä ruumiin että hengen puolesta, mutta nainut huolehtii maallisista, kuinka miellyttäisi miestään.

34. Nämät ovat eroitetut, vaimo ja neitsy, joka ei naitu ole, se murehtii niitä, jotka Herran ovat, että hän pyhä olis sekä ruumiilla että hengellä; mutta se, joka naitu on, murehtii maailmallisista, kuinka hänen pitää miehellensä kelpaaman.

34. Nämät caxi olcan eritetyt: waimo ja neidzy: naimatoin murehti nijtä cuin HERran owat että hän pyhä olis sekä ruumilla että hengellä. Mutta joca nai hän murehti mailmallisist cuinga hänen pitä miehellens kelpaman.

34. Eritetud ouat neme caxi/ waimo ia Neitzyt. Se naimatoin murechti nijte iotca HErran on/ ette hen pyhe oleman pite seke Rumilla ette hengelle. Wastoinpein/ Se ioca naipi/ hen murechti nijte mailmalisia quinga henen pite Miehense kelpaman. (Eritetyt owat nämä kaksi/ waimo ja neitsyt. Se naimatoin murehtii niitä jotka Herran on/ että hän pyhä oleman pitää sekä ruumiilla että hengellä. Wastoinpäin/ Se joka naipi/ hän murehtii niitä maailmallisia kuinka hänen pitää miehensä kelpaaman.)

34. μεμέρισται καὶ ἡ γυνὴ καὶ ἡ παρθένος. ἡ ἄγαμος μεριμνᾷ τὰ τοῦ Κυρίου, ἵνα ᾖ ἁγία καὶ σώματι καὶ πνεύματι· ἡ δὲ γαμήσασα μεριμνᾷ τὰ τοῦ κόσμου, πῶς ἀρέσει τῷ ἀνδρί.

34. μεμερισται η γυνη και η παρθενος η αγαμος μεριμνα τα του κυριου ινα η αγια και σωματι και πνευματι η δε γαμησασα μεριμνα τα του κοσμου πως αρεσει τω ανδρι 34. memeristai e gυne kai e parthenos e agamos merimna ta toυ kυrioυ ina e agia kai somati kai pneυmati e de gamesasa merimna ta toυ kosmoυ pos aresei to andri

34 He has been divided. And the unmarried woman, (also the virgin), is anxious for the things of the Lord, in order that she may be holy both in body and in spirit, but she who is married is anxious for the things of the world, how she will be pleasing the husband.

34. There is difference also between a wife and a virgin. The unmarried woman careth for the things of the Lord, that she may be holy both in body and in spirit: but she that is married careth for the things of the world, how she may please her husband.

34. Der er ogsaa Forskjel imellem Hustruen og Jomfruen. Den Ugifte har Omhyggelighed for de Ting, som høre Herren til, at han kan være hellig baade paa Legeme og i Aand; men den Gifte har Omhyggelighed for det, som hører Verden til, hvorledes hun kan behage Manden.

34. Och det är skilnad på en qvinna, och en jungfru; den som ogift är, hon aktar det Herranom tillhörer, att hon skall blifva helig både till kropp och till anda; men den som gifter sig, hon aktar det verldene tillhörer, huru hon skall behaga mannenom.

34. Isse luggu on naesel, isse neitsil. Kes mehheta on, se murretseb sedda, mis Issanda pärralt on, et temma pühha woiks olla ni hästi ihho kui waimo polest; agga kennel mees on, se murretseb sedda, mis ma-ilma pärralt on, kuida temma mehhe mele pärrast woib olla.

34. Yra skirtumas tarp žmonos ir mergaitės. Netekėjusi moteris rūpinasi Viešpaties reikalais, kad būtų šventa kūnu ir dvasia, o ištekėjusi rūpinasi pasaulio reikalais­kaip patikti vyrui.

34. welche nicht freit, die sorgt, was dem HERRN angehört, daß sie heilig sei am Leib und auch am Geist; die aber freit, die sorgt, was der Welt angehört, wie sie dem Manne gefalle.

34. Il y a cette différence entre la femme mariée et la vierge, que celle qui n'est pas mariée, s'occupe des choses du Seigneur, pour être sainte de corps et d'esprit; mais celle qui est mariée, s'occupe des choses du monde, pour plaire à son mari.

34. Diferencia hay también entre la mujer casada y la vírgen. La mujer por casar, tiene cuidado de las cosas del Señor, para ser santa así en cuerpo como en espíritu; mas la casada, tiene cuidado de las cosas del mundo, como ha de agradar a su marido.

34 Een vrouw en een maagd zijn onderscheiden. De ongetrouwde bekommert zich met de dingen des Heeren, opdat zij heilig zij, beide aan lichaam en aan geest; maar die getrouwd is, bekommert zich met de dingen der wereld, hoe zij den man zal behagen.

34. Jest różność między mężatką i panną; która nie szła za mąż, stara się o rzeczy Paóskie, aby była święta i ciałem i duchem; ale która szła za mąż, stara się o rzeczy tego świata, jakoby się podobała mężowi.

34. Különbözik egymástól az asszony és a hajadon. A ki [25†] nem ment férjhez, az Úr dolgaira visel gondot, hogy szent legyen mind testében, mind lelkében; a ki pedig férjhez ment, a világiakra visel gondot, mimódon kedveskedhessék a férjének.

34 незамужняя заботится о Господнем, как угодить Господу, чтобы быть святою и телом и духом; а замужняя заботится о мирском, как угодить мужу.

34. Єсть (також) ріжниця між жінкою і дївицею: Незамужня журить ся про Господнє, щоб бути сьвятою тїлом і духом; а замужня журить ся про сьвітове, як угодити мужові.

35 Tämän minä sanon teidän omaksi hyödyksenne, en pannakseni kytkyttä kaulaanne, vaan sitä varten, että eläisitte säädyllisesti ja häiriytymättä pysyisitte Herrassa.

35 Mutta tämän sanon omaksi hyödyksenne, en heittääkseni ansaa eteenne, vaan jotta eläisitte säädyllisesti ja häiriytymättä pysyisitte Herrassa.

35. Mutta senkaltaista sanon minä teidän tarpeeksenne: ei, että minä paulan teidän päällenne heittäisin, vaan että te soveliaasti ja hyvin Herrassa riippuisitte, ilman eroittamatta.

35. Mutta sencaltaista sanon minä teidän tarpexene: ei että minä paulan teidän päällenne heittäisin waan että te sijhen cuin cunnialinen olis taiwuisitte ja alati ilman estetä HERra palwelisitte.

35. Mutta sencaltaista mine sano' teiden tarpexenna/ Ei ette mine * paulan teiden pälen heitteisin/ waan ette te site/ quin cunnialinen olis/ tauoitaisitta/ ia alati ilman esteite HErra paluelisitta. (Mutta senkaltaista minä sanon teidän tarpeeksenne/ Ei että minä paulan teidän päällen heittäisin/ waan että te sitä/ kuin kunniallinen olisi/ tawoittaisitte/ ja alati ilman esteitä Herraa palwelisitte.)

35. τοῦτο δὲ πρὸς τὸ ὑμῶν αὐτῶν συμφέρον λέγω, οὐχ ἵνα βρόχον ὑμῖν ἐπιβάλω, ἀλλὰ πρὸς τὸ εὔσχημον καὶ εὐπάρεδρον τῷ Κυρίῳ ἀπερισπάστως.

35. τουτο δε προς το υμων αυτων συμφερον λεγω ουχ ινα βροχον υμιν επιβαλω αλλα προς το ευσχημον και ευπροσεδρον τω κυριω απερισπαστως 35. toυto de pros to υmon aυton sυmferon lego oυch ina βrochon υmin epiβalo alla pros to eυschemon kai eυprosedron to kυrio aperispastos

35 Now, I say this thing is advantageous for yourselves, not in order that I may cast a noose upon you°, but a non-distraction for the decent, and devoted in the Lord.

35. And this I speak for your own profit; not that I may cast a snare upon you, but for that which is comely, and that ye may attend upon the Lord without distraction.

35. Det siger jeg til Eders egen Nytte ikke for at kaste en Snare om Eder, men for at bevare Anstændighed og urokkelig Vedholdenhed ved Herren.

35. Men detta säger jag till det som eder kan gagneligit vara, och icke att jag vill kasta band på eder; utan på det I skolen efterfölja det ärligit är, och blifva vid Herran, utan allt hinder.

35. Agga sedda ütlen minna teie enneste kassuks, ei mitte, et ma köit teie kaela pannen, waid seks, et se kaunis on, ja et teie ei lasse ennast senna ja tenna kiskuda, waid et teie Issanda pole hoiate.

35. Tai kalbu jūsų pačių labui, ne norėdamas užnerti jums kilpą, bet dėl to, kad tai yra tinkama ir kad jūs neblaškomi galėtumėte atsiduoti Viešpačiui.

35. Solches aber sage ich zu eurem Nutzen; nicht, daß ich euch einen Strick um den Hals werfe, sondern dazu, daß es fein zugehe und ihr stets ungehindert dem HERRN dienen könntet.

35. Or, je dis ceci pour votre bien, et non pour vous tendre un piège, mais en vue de ce qui est honnête et de ce qui unit dans le Seigneur sans distraction.

35. Esto empero digo para vuestro propio provecho: no para echaros un lazo, sino para lo que es decente, y para que sin distracción sirváis al Señor.

35 En dit zeg ik tot uw eigen voordeel; niet opdat ik een strik over u zou werpen, maar om u te leiden tot hetgeen wel voegt, en bekwaam is, om den Heere wel aan te hangen, zonder herwaarts en derwaarts getrokken te worden.

35. A toć mówię ku dobru waszemu; nie abym sidło na was wrzucił, ale abyście słusznie i przystojnie stali przy Panu bez rozerwania.

35. Ezt pedig a ti hasznotokra mondom; nem hogy tőrt vessek [26†] néktek, hanem hogy illendőképen és állhatatosan ragaszkodjatok az Úrhoz háboríthatatlanul.

35 Говорю это для вашей же пользы, не с тем, чтобы наложить на вас узы, но чтобы вы благочинно и непрестанно служили Господу без развлечения.

35. Се ж вам на користь вашу глаголю, не щоб вам накинути сїло, а ради чемности і приступу вашого до Господа без озирання.

36 Mutta jos joku arvelee tekevänsä väärin tytärtänsä kohtaan, joka on täydessä naimaiässä, ja jos kerran sen pitää tapahtua, niin tehköön, niinkuin tahtoo; ei hän syntiä tee: menkööt naimisiin.

36 Jos joku kuitenkin luulee menettelevänsä sopimattomasti neitsyttään kohtaan, kun hän on parhaimmillaan, ja niin pitää tapahtua, tehköön mitä tahtoo. Ei hän syntiä tee. Menkööt naimisiin.

36. Mutta jos joku luulee, ettei se sovi hänen neitseellensä, sittekuin hän jo naitavissa on, eikä saa toisin olla, niin tehkään, mitä hän tahtoo, ei hän syntiä tee; sallikaan hänen huolla.

36. Mutta jos jocu luule ettei se sowi hänen neidzellens sijtte cuin hän jo naitawis on eikä saa toisin olla nijn tehkän mitä hän tahto ei hän syndiä tee sallican hänen huolla.

36. Mutta ios iocu lwle/ ettei se hyuesti soui/ henen Neitzens cansa/ ette hen io on hoolemoisa/ ia ei saa toisin olla/ Nin hen techken mite hen tachto/ ei hen syndi tee/ hen sallican henen hoolemahan. (Mutta jos joku luulee/ ettei se hywästi sowi/ hänen neitseensä kanssa/ että hän jo on huolemoissa/ ja ei saa toisin olle/ Niin hän tehkään mitä hän tahtoo/ ei hän syntiä tee/ hän sallikaan hänen huolemaan.)

36. Εἰ δέ τις ἀσχημονεῖν ἐπὶ τὴν παρθένον αὐτοῦ νομίζει, ἐὰν ᾖ ὑπέρακμος, καὶ οὕτως ὀφείλει γίνεσθαι, ὃ θέλει ποιείτω· οὐχ ἁμαρτάνει· γαμείτωσαν.

36. ει δε τις ασχημονειν επι την παρθενον αυτου νομιζει εαν η υπερακμος και ουτως οφειλει γινεσθαι ο θελει ποιειτω ουχ αμαρτανει γαμειτωσαν 36. ei de tis aschemonein epi ten parthenon aυtoυ nomizei ean e υperakmos kai oυtos ofeilei ginesthai o thelei poieito oυch amartanei gameitosan

36 But if anyone supposes he is behaving improperly over his virgin, if she is beyond her prime and thus it ought to happen, let her do what she wills; she is not sinning; let them marry.

36. But if any man think that he behaveth himself uncomely toward his virgin, if she pass the flower of her age, and need so require, let him do what he will, he sinneth not: let them marry.

36. Men dersom Nogen mener, det er uanstændigt for hans Jomfru, dersom hun sidder for længe hen, og det maa saa være, han gjøre, hvad han vil, han synder ikke; lader Sadanne gifte sig.

36. Men om någor låter sig tycka, att det icke väl skickar sig med hans jungfru, sedan hon väl manväxt är, och det vill icke annars vara, så göre som han vill, han syndar intet; han låte henne gifta sig.

36. Agga kui kegi mötleb, et ta omma neitsi wasto mitte hästi ei te, kui temma parras aeg üllelähhäks, ja et se nenda peab sündima, siis tehko temma, mis ta tahhab, temma ei te patto, mingo nemmad mehhele.

36. Jei kas mano būsiant jam negarbinga, kad jo mergaitė liks senmergė, ir jei taip reikia, tedaro kaip nori,­nenusidės,­tegul jie susituokia.

36. So aber jemand sich läßt dünken, es wolle sich nicht schicken mit seiner Jungfrau, weil sie eben wohl mannbar ist, und es will nichts anders sein, so tue er, was er will; er sündigt nicht, er lasse sie freien.

36. Toutefois si quelqu'un croit que ce soit un déshonneur pour sa fille de passer la fleur de son âge sans être mariée, et s'il faut qu'il en soit ainsi, qu'il fasse ce qu'il voudra, il ne pèche point; que les filles se marient.

36. Mas si a alguno parece cosa fea en su vírgen, que pase ya de edad, y así conviene que se haga, haga lo que quisiere; no peca, que se casen.

36 Maar zo iemand acht, dat hij ongevoegelijk handelt met zijn maagd, indien zij over den jeugdigen tijd gaat, en het alzo moet geschieden; die doe wat hij wil, hij zondigt niet; dat zij trouwen.

36. A jeźli kto mniema, że nieprzystojnie sobie poczyna z panną swoją, gdyby z lat swoich wyszła, i do tego by jej przyszło, co chce, niechaj czyni, nie grzeszy; niechże idzie za mąż.

36. De ha valaki szégyennek tartja az ő hajadon leányára, ha virágzó idejét múlja, és úgy kell történnie, a mit akar, azt cselekedje, nem vétkezik; menjenek [27†] férjhez.

36 Если же кто почитает неприличным для своей девицы то, чтобы она, будучи в зрелом возрасте, оставалась так, тот пусть делает, как хочет: не согрешит; пусть таковые выходят замуж.

36. Коли ж хто думає, що соромно для дївицї його, коли перецьвіте і так мусить бути, той, що хоче, нехай робить, не згрішить; нехай ідуть заміж.

37 Joka taas pysyy sydämessään lujana eikä ole minkään pakon alainen, vaan voi noudattaa omaa tahtoansa ja on sydämessään päättänyt pitää tyttärensä naimattomana, se tekee hyvin.

37 Joka pysyy sydämessään lujana eikä ole pakon alainen, vaan vallitsee omaa tahtoaan ja on sydämessään päättänyt pitää neitsyensä, hän tekee hyvin.

37. Mutta joka seisoo vahvana sydämessänsä ja ei ole vaadittu, vaan hänellä on oma ehtonsa ja päättää sen sydämessänsä, että hän tahtoo neitseensä pitää, se tekee hyvin.

37. Mutta joca waatimata sitä aicoi sydämesäns ja hänellä on oma ehtons ja päättä sen sydämesäns ja hän tahto hänen neidzens näin pitä se teke hywin.

37. Mutta se ioca watimata sen kijnittä sydhemesense/ ia henelle ombi walta oman mielens päle/ ia sencaltaista sydhemesens päättä/ ette hen tachtopi henen Neitzens nein pite/ se hyuesti tekepi. (Mutta se joka waatimatta sen kiinnittää sydämeensä/ ja hänellä ompi walta oman mielensä päälle/ ja senkaltaista sydämessänsä päättää/ että hän tahtoopi hänen neitseensä näin pitää/ se hywästi tekeepi.)

37. ὃς δὲ ἕστηκεν ἑδραῖος ἐν τῇ καρδίᾳ, μὴ ἔχων ἀνάγκην, ἐξουσίαν δὲ ἔχει περὶ τοῦ ἰδίου θελήματος, καὶ τοῦτο κέκρικεν ἐν τῇ καρδίᾳ αὐτοῦ, τοῦ τηρεῖν τὴν ἑαυτοῦ παρθένον, καλῶς ποιεῖ.

37. ος δε εστηκεν εδραιος εν τη καρδια μη εχων αναγκην εξουσιαν δε εχει περι του ιδιου θεληματος και τουτο κεκρικεν εν τη καρδια αυτου του τηρειν την εαυτου παρθενον καλως ποιει 37. os de esteken edraios en te kardia me echon anagken eksoυsian de echei peri toυ idioυ thelematos kai toυto kekriken en te kardia aυtoυ toυ terein ten eaυtoυ parthenon kalos poiei

37 But he who stands, grounded in his heart, not having necessity, but has the authority concerning his own will, and he has decided this in his own heart to keep his own virgin {Or: keep of himself virgin} , he does well.

37. Nevertheless he that standeth stedfast in his heart, having no necessity, but hath power over his own will, and hath so decreed in his heart that he will keep his virgin, doeth well.

37. Men den, som har sat sig stadig for i Hjertet, som ikke er tvungen, men har Magt over sin egen Villie og har besluttet det i sit Hjerte, at bavare sin Jomfru, han gjør vel.

37. Men om en sätter sig fast före, efter han onödd är, och hafver sin fria vilja, och besluter detta i sitt hjerta, att låta sina jungfru så blifva, han gör väl.

37. Agga kui kegi se peäle kindlaste seisab ommas süddames, ja temmale sedda tarwis ei olle, agga temmal on melewald tehha, mis ta tahhab, ja on sedda ommas süddames ettewotnud, omma neitsi neitsiks jätta, se teeb hästi.

37. Bet jei kas savo širdyje yra tvirtai apsisprendęs, ne iš prievartos, bet būdamas savo valios šeimininkas, ir savo širdyje nutaręs išsaugoti savo mergaitę, tas gerai padarys.

37. Wenn einer aber sich fest vornimmt, weil er ungezwungen ist und seinen freien Willen hat, und beschließt solches in seinem Herzen, seine Jungfrau also bleiben zu lassen, der tut wohl.

37. Mais celui qui reste ferme dans son cœur, qui n'est pas contraint, qui au contraire est maître de sa volonté, et qui a décidé en son cœur de garder sa fille, fait bien.

37. Empero el que está firme en su corazón, y no tiene necesidad, mas tiene poder sobre su voluntad, y determinó en su corazón esto, de guardar su vírgen, hace bien.

37 Doch die vast staat in zijn hart, geen noodzaak hebbende, maar macht heeft over zijn eigen wil, en dit in zijn hart besloten heeft, dat hij zijn maagd zal bewaren, die doet wel.

37. Ale kto statecznie postanowił w sercu swem, potrzeby tego nie mając, lecz ma w mocy własną swoję wolę i to usądził w sercu swem, aby zachował pannę swoję, dobrze czyni.

37. A ki pedig szilárdan áll a szívében és a szükség nem kényszeríti, hatalma pedig van a tulajdon akarata fölött, és azt végezte el szívében, hogy megtartja hajadon leányát, jól cselekszi.

37 Но кто непоколебимо тверд в сердце своем и, не будучи стесняем нуждою, но будучи властен в своей воле, решился в сердце своем соблюдать свою деву, тот хорошо поступает.

37. Которий стоїть твердо в серцї, не маючи примусу, та має власть над своєю волею, і розсудив так у серцї своїм, щоб держати дївицю свою, добре робить.

38 Siis, joka naittaa tyttärensä, tekee hyvin, ja joka ei naita, tekee paremmin.

38 Joka siis naittaa [neitsyensä], tekee hyvin, ja joka ei naita, tekee paremmin.

38. Sentähden joka naittaa, se tekee hyvin; mutta joka ei naita, hän tekee paremmin.

38. Joca taas naitta hän teke hywin mutta joca ei naita hän teke paremmin.

38. Joca nyt sen naittapi/ se hyuesti tekepi/ Mutta ioca ei hende naitta/ se paramin teke. (Joka nyt sen naittaapi/ se hywästi tekeepi/ Mutta joka ei häntä naita/ se paremmin tekee.)

38. ὥστε καὶ ὁ ἐκγαμίζων καλῶς ποιεῖ, ὁ δὲ μὴ ἐκγαμίζων κρεῖσσον ποιεῖ.

38. ωστε και ο εκγαμιζων καλως ποιει ο δε μη εκγαμιζων κρεισσον ποιει 38. oste kai o ekgamizon kalos poiei o de me ekgamizon kreisson poiei

38 So-then both he who betroths does well, and he who does not betroth is doing better.

38. So then he that giveth her in marriage doeth well; but he that giveth her not in marriage doeth better.

38. Saa at baade den, som bortgifter, gjør vel, og den, som ikke bortgifter, gjør bedre.

38. Den nu utgifter henne, han gör väl; men den icke utgifter henne, han gör bätter.

38. Sepärrast nüüd, kes omma tütre mehhele panneb, se teeb hästi, agga kes tedda mehhele ei panne, se teeb parreminne.

38. Taigi, kas išleidžia savo mergaitę, gerai daro, o kas neišleidžia savo mergaitės, geriau daro.

38. Demnach, welcher verheiratet, der tut wohl; welcher aber nicht verheiratet, der tut besser.

38. C'est pourquoi celui qui marie sa fille, fait bien; mais celui qui ne la marie pas, fait mieux.

38. Así que el que da su vírgen en casamiento, hace bien; mas el que no la da, hace mejor.

38 Alzo dan, die haar ten huwelijk uitgeeft, die doet wel; en die ze ten huwelijk niet uitgeeft, die doet beter.

38. A tak ten, kto daje za mąż, dobrze czyni; ale który nie daje za mąż, lepiej czyni.

38. Azért, a ki férjhez adja, az [28†] is jól cselekszi, de a ki nem adja férjhez, még jobban [29†] cselekszi.

38 Посему выдающий замуж свою девицу поступает хорошо; а не выдающий поступает лучше.

38. Тим же хто віддає заміж, добре робить; а хто не віддає, лучче робить.

39 Vaimo on sidottu, niin kauan kuin hänen miehensä elää, mutta jos mies kuolee, on hän vapaa menemään naimisiin, kenen kanssa tahtoo, kunhan se vain tapahtuu Herrassa.

39 *Laki sitoo vaimon* niin kauan aikaa kuin hänen miehensä elää, mutta kun hänen miehensä on kuollut, hän on vapaa menemään naimisiin kenen kanssa tahtoo — ainoastaan Herrassa.

39. Vaimo on sidottu lakiin, niinkauvan kuin hänen miehensä elää; vaan kuin hänen miehensä kuollut on, niin hän on vapaa toiselle huolemaan, kelle hän tahtoo; ainoasti että se Herrassa tapahtuu.

39. Waimo on sidottu Lakijn nijncauwan cuin hänen miehens elä: waan cosca hänen miehens cuollut on nijn hän on wapa toiselle huoleman kelle hän tahto cuitengin että se HERrasa tapahtu.

39. Emende ombi kijnisidhottu Lakihin/ nincauuan quin henen Miehens elepi. Waan coska henen Miehens poisnuckunut ombi/ nin hen on wapah toiselle hooleman/ kelle hen tachto/ quitengin ette se Herrasa tapachtupi. (Emäntä ompi kiinni sidottu lakiin/ niinkauan kuin hänen miehensä elää. Waan koska hänen miehensä pois nukkunut ompi/ niin hän on wapaa toiselle huolemaan/ kelle hän tahtoo/ kuitenkin että se Herrassa tapahtuupi.)

39. Γυνὴ δέδεται νόμῳ ἐφ’ ὅσον ζῇ ὁ ἀνὴρ αὐτῆς· ἐὰν δὲ κοιμηθῇ ὁ ἀνήρ αὐτῆς, ἐλευθέρα ἐστὶν ᾧ θέλει γαμηθῆναι, μόνον ἐν Κυρίῳ.

39. γυνη δεδεται νομω εφ οσον χρονον ζη ο ανηρ αυτης εαν δε κοιμηθη ο ανηρ αυτης ελευθερα εστιν ω θελει γαμηθηναι μονον εν κυριω 39. gυne dedetai nomo ef oson chronon ze o aner aυtes ean de koimethe o aner aυtes eleυthera estin o thelei gamethenai monon en kυrio

39 A wife has been bound by law inasmuch time as the husband is living, but if the husband falls-asleep {i.e. dead} , she is free to be married to whom she wills(, but) only in the Lord.

39. The wife is bound by the law as long as her husband liveth; but if her husband be dead, she is at liberty to be married to whom she will; only in the Lord.

39. En Hustru er bunden ved Loven, saa længe hendes Mand lever; men er hendes Mand hensovet, er hun fri at giftes med, hvem hun vil, alene at det skeer i Herren.

39. Hustrun är bunden till lagen, så länge hennes man lefver; men när hennes man är afsomnad, är hon fri att gifva sig enom androm, hvem hon vill; dock att det sker i Herranom.

39. Naene on kässo läbbi kinni, kunni temma mees ellab, agga kui temma mees on läinud maggama omma ello seest, siis on temma lahti, et ta woib mehhele miñna, kellele ta tahhab, agga se sündko Issanda sees.

39. Žmona surišta įstatymu, kol jos vyras gyvas. Vyrui mirus, ji laisva ir gali tekėti už ko nori, tik Viešpatyje.

39. Ein Weib ist gebunden durch das Gesetz, solange ihr Mann lebt; so aber ihr Mann entschläft, ist sie frei, zu heiraten, wen sie will, nur, daß es im HERRN geschehe.

39. La femme est liée à son mari par la loi tout le temps qu'il est en vie; mais si son mari meurt, elle est libre de se remarier à qui elle veut, seulement que ce soit selon le Seigneur.

39. La mujer casada está atada por la ley, mientras vive su marido; mas si su marido muriere, libre es para ser casada con quien quisiere; solamente en el Señor.

39 Een vrouw is door de wet verbonden, zo langen tijd haar man leeft; maar indien haar man ontslapen is, zo is zij vrij, om te trouwen, dien zij wil, alleenlijk in den Heere.

39. Żona związana jest zakonem, póki żyje mąż jej; a jeźliby umarł mąż jej, wolna jest, aby szła, za kogo chce, tylko w Panu.

39. Az asszonyt törvény köti, míg férje él, [30†] de ha férje meghal, szabadon férjhez mehet, a kihez akar, csakhogy az [31†] Úrban.

39 Жена связана законом, доколе жив муж ее; если же муж ее умрет, свободна выйти, за кого хочет, только в Господе.

39. Жінка звязана законом, доки жив чоловік її; як же вмре чоловік її, вільна вона йти, за кого схоче, тільки в Господї.

40 Mutta hän on onnellisempi, jos pysyy entisellään; se on minun mielipiteeni, ja minä luulen, että minullakin on Jumalan Henki.

40 Mutta mielestäni hän on onnellisempi jos pysyy näin. Ja luulen että minullakin on Jumalan Henki.

40. Vaan hän on autuaampi, minun luullakseni, jos hän sillänsä pysyy; sillä minä luulen, että minullakin on Jumalan Henki.

40. Waan hän olis autuambi minun luullaxeni jos hän silläns pysyis: sillä minä luulen että minullakin on Jumalan Hengi.

40. Waan autuambi hen on/ ios hen sillense on/ minun Lwlon ielken. Sille mine lwlen ette minulaki ombi Jumalan Hengi. (Waan autuaampi hän on/ jos hän sillensä on/ minun luulon jälkeen. Sillä minä luulen että minullakin ompi Jumalan Henki.)

40. μακαριωτέρα δέ ἐστιν ἐὰν οὕτω μείνῃ, κατὰ τὴν ἐμὴν γνώμην· δοκῶ δὲ κἀγὼ Πνεῦμα Θεοῦ ἔχειν.

40. μακαριωτερα δε εστιν εαν ουτως μεινη κατα την εμην γνωμην δοκω δε καγω πνευμα θεου εχειν 40. makariotera de estin ean oυtos meine kata ten emen gnomen doko de kago pneυma theoυ echein

40 But she is fortunate if she remains so, according to my viewpoint, and I think that I also have (the) Spirit of God.

40. But she is happier if she so abide, after my judgment: and I think also that I have the Spirit of God.

40. Men hun er lyksaligere, om hun bliver saaledes, som hun er, efter min Mening; men jeg mener og at have Guds Aand.

40. Men saligare är hon, om hon så blifver, efter mitt sinne; jag menar, att jag ock hafver Guds Anda.

40. Agga temma on önsam, kui ta nenda jääb, minno arwates; agga ma arwan, et minnulge Jummala Waim on.

40. Bet, mano nuomone, ji bus laimingesnė netekėdama. Manau, kad ir aš turiu Dievo Dvasią.

40. Seliger ist sie aber, wo sie also bleibt, nach meiner Meinung. Ich halte aber dafür, ich habe auch den Geist Gottes.

40. Toutefois, elle est plus heureuse, selon mon opinion, si elle demeure comme elle est. Or, je crois que j'ai aussi l'Esprit de Dieu.

40. Empero más feliz es, según mi parecer, si se queda así; y pienso que también yo tengo el Espíritu de Dios.

40 Maar zij is gelukkiger, indien zij alzo blijft, naar mijn gevoelen. En ik meen ook den Geest Gods te hebben.

40. Ale szczęśliwszą jest, jeźliby tak została według rady mojej; a mniemam, że i ja mam Ducha Bożego.

40. De boldogabb, [32†] ha úgy marad, az én véleményem szerint; pedig hiszem, hogy bennem is Istennek lelke van.

40 Но она блаженнее, если останется так, по моему совету; а думаю, и я имею Духа Божия.

40. Щасливша ж, коли так пробувати ме по моїй радї; думаю ж, що й я маю Духа Божого.