Se P. Petarin Ensimeinen Epistola.
II Lucu.
2:1 NIn poispangat nyt caiki Pahuus ia caiki Petos/ ia wlconkullasus ia Cateus ia caiki panetus.
Niin pois pankaat nyt kaikki pahuus ja kaikki petos/ ja ulkokultaisuus ja kateus ja kaikki panetus.
2:2 Ja halatka sen selkien * ierghielisen Reeskan ielkin/ ninquin ne eskensyndynet Lapsucaiset/ Senpäle ette te sen saman cautta yleskaswaisitte.
Ja halatkaa sen selkiän * järjellisen rieskan/ leivän jälkeen/ Niinkuin ne äskensyntyneet lapsukaiset / Senpäälle että te sen saman kautta ylöskasvaisitte.
2:3 Jos te mwtoin maistanet oletta/ ette HERRA ombi Lakia/
Jos te muuton maistaneet olette/ että HERRA onpi lakia/
2:4 ionga tyge te mös tullet oletta/ ninquin sen eleuen Kiuen tyge/ Joca Inhimisilde on hylietty/ Mutta Jumalan tykene hen ombi wloswalittu ia callis.
jonka tykö te myös tulleet olette/ niinkuin sen eläwän kiven tykö/ Joka ihmisiltä on hyljätty/ Mutta Jumalan tykönä hän ompi uloswalittu ja kallis.
2:5 Ja mös te nin quin ne eleuet Kiuet raketka teiten Hengelisexi Hoonexi/ ia pyhexi Pappiudhexi wfframahan Hengelisi Uffri/ iotca Jumalalle otoliset olisit Iesusen Christusen cautta.
Ja myös te niinkuin ne eläwät kirvet, raketkaa/ rakentakaa teitä hengelliseksi huoneeksi/ ja pyhäksi pappeudeksi uhraamaan hengellisiä uhria/ jotka Jumalalle otolliset olisit Jesuksen Kristuksen kautta.
2:6 Sente'den seisopi mös Ramatusa/ Catzo/ Mine panen Syonin ydhen wloswalitun callin culmakiuen/ Ja ioca henen pälens vskopi/ ei se wilpistetä.
Sentähden seisoopi myös Raamatussa/ Katso/ Minä panen Sioniin yhden uloswalitun kalliin kulmakiwen/ Ja joka hänen päällensä uskoopi/ ei se wilpistele.
2:7 Teille iotca nyt vskotte/ ombi hen callis. Mutta nijlle vskottomille (ombi se Kiui ionga Rakendaijat ouat poishylienet/ ia on Culmakiuexi tullut)
Teille, jotka nyt uskotte/ ompi hän kallis. Mutta niille uskottomille (ompi se Kiwi, jonka rakentajat ovat pois hyljänneet/ ja on kulmakiweksi tullut.)
2:8 ydhexi Louckamisen Kiuexi/ ia ydhexi Pahennoxen Callioxi/ Nimittein/ nijlle iotca heidens Sanan päle louckauat/ ia eiuet sen päle vsko/ iohonga he mös asetetudh olit.
Yhdeksi loukkaamisen kiweksi/ ja yhdeksi pahennuksen kallioksi/ Nimittäin/ niille jotka heitänsä Sanan päälle loukkaawat/ ja eiwät sen päälle usko/ johonka he myös asetetut oli.
2:9 Mutta te oletta se wloswalittu Sucu/ se Kuningalinen pappius/ se pyhe Canssa/ se Erinomaisudhen Canssa/ Ette teiden pite ilmoittaman sen Auwudh/ ioca teite cutzunut on pimeydhesta henen ihmeliseen Walkiuteens.
Mutta te olette se uloswalittu suku/ Se kuninkaallinen pappeus/ se pyhä kansa/ se erinomaisuuden kansa/ että teidän pitää ilmoittamaan se autuus/ joka teitä kutsunut on pimeydestä hänen ihmeelliseen walkeuteensa.
2:10 Te iotca muijnen eipe Canssa olleet/ Mutta nyt te oletta Jumalan Canssat. Ja te iotca muijnen eipe Armosa olleet/ Mutta nyt Armosa oletta.
Te, jotka muinoin eipä kansa olleet/ Mutta nyt te olette Jumalan kansa. Ja te jotka muinoin eipä armossa olleet/ Mutta nyt te armossa olette.
2:11 Rackat weliet/ Mine manan teite ninquin Oudhoija ia mucalaisi/ poispiteket teiten Lihalisista Himoista/ iotca sotiuat Sielua wastan.
Rakkaat weljet/ Minä manaan teitä niinkuin outoja ja muukalaisia/ pois pitäkää teitä lihallisista himoista/ jotka sotivat sielua wastaan.
2:12 Ja piteket hye meno Pacanaidhen seas/ Sen päle ette ne iotca teite panetteleuat ninquin Pahointekijte/ aruaisit teite teiden hyuiste töisten/ ia kijtteisit sijte Jumala/ sinä peiuenä/ iona hen caiki iulghistapi.
Ja pitäkää hywä meno pakanoiden seassa/ Sen päälle, että ne jotka teitä panettelewat niinkuin pahantekijöitä/ arwaisit teitä teidän hywistä töistänne/ ja kiittäisit siitä Jumalaa/ sinä päivänä/ jona hän kaikki julkistaapi.
2:13 Senteden olcatta alamaiset caikille Inhimilisille Sädhyille Herran tedhen/ Waicka se olis Kuningelle/ ninquin sen ylimeisen/ taicka Pämiehillen/
Sentähden olkaatte alamaiset kaikille ihmisten säädyille Herran tähden/ Waikka se olisi kuninkaalle/ niinkuin sen ylimmäisen/ taikka päämiehillenne.
2:14 ninquin ne iotca henelde lehetetydh ouat/ nijlle Pahointekijoille tosin rangastoxexi/ ia nijlle Hurskaille kijtoxei.
niinkuin, ne jotka häneltä lähetetyt owat/ niille pahantekijöille tosin rangaistukseksi/ ja niille hurskaille kiitokseksi.
2:15 Sille ette se ombi Jumalan tachto/ ette te hyuelle töelle tukitzetta Hulluen ia tyhmein Inhimisten suun.
Sillä että se ompi Jumalan tahto/ että te hywällä työllä tukitsette hullujen ja tyhmäin ihmisten suun.
2:16 Ninquin ne wapahat/ ia ei nin ette sa wapaus olis quin Pahudhen peitos/ waan ninquin ne Jumalan Palueliat.
Niin kuin ne wapahat/ ja ei niin, että se wapaus olisi pahuuden peitossa/ waan niinkuin ne Jumalan Palwelijat.
2:17 Olcatta cunnialiset iocaista wastan. Racastacat Welijä/ Pelietke Jumalata/ Cunnioittaca Kuningasta.
Olkaatte kunnialliset jokaista wastaan. Rakastakaa weljiä/ Peljätkää Jumalaa/ Kunnioittakaa kuningasta.
2:18 Te Palueliat olca alamaiset caikella pelgholla teide' Herrain/ ei waiuoin ninen Lakiain ia siuiede'/ Waan mös nijlle tuimille.
Te palvelijat olkaa alamaiset kaikella pelolla teidän herrain/ ei waivoin niiden lakiain ja siweiden/ Waan myös niille tuimille.
2:19 Sille se on Armo/ ios iocu Omantunnons tedhen Jumalan tyge/ pitepi waiua/ ia ilman ansiotans wärytte kerssipi.
Sillä se on armo/ jos joku omantuntonsa tähden Jumalan tykö/ pitääpi waivaa/ ja ilman ansiotansa wääryyttä kärsiipi.
2:20 Sille mike kijtos se on ios te pahain tekoinne tedhen piexeteen/ ia te kerssitte? Mutta coska te hyuestiteet/ ia quitengin waiuataan/ ia te sen kersitte/ se ombi Armo Jumalan edes.
Sillä mikä kiitos se on, jos te pahain tekoinne tähden pieksetään/ ja te kärsitte? Mutta koska te hywästi teette/ ja kuitenkin waivataan/ ja te sen kärsitte/ se ompi armo Jumalan edessä.
2:21 Sille siteuarte' te oletta cutzutud/ Se'uoxi ette Christus mös kersi meiden edesten/ ia meille ydhen Esicuuan ietti/ Ette teide' pitepi noudhattaman hene' Askelens.
Sillä sitä warten te olette kutsutut/ Senwuoksi että Kristus myös kärsi meidän edestä/ ja meille yhden esikuwan jätti/ Että teidän pitääpi noudattaman hänen askeleensa.
2:22 Joca ei ychten syndi tehnyt ollut/ Eike mös ychten petosta ole henen Suustans leutty.
Joka ei yhtään syntiä tehnyt ollut/ Eikä myös yhtään petosta ole hänen suustansa löydetty.
2:23 Joca ei wastankironudh/ coska he' kirottijn/ Ei whgannudh/ coska hen kerssi. Mutta hen annoi henelle Coston ioca oikein domitze.
Joka ei wastaan kironnut/ koska hän kirottiin/ ei uhkannut/ koska hän kärsi. Mutta hän antoi hänelle koston, joka oikein tuomitsee.
2:24 Joca meiden syndinne itze wffrasi omas Rumisans Puun pääle/ senpäle ette me synneiste poiskooleet/ sille Wanhurskaudhelle eleisimme. Jonga haauain cautta te oletta teruexi tulleheet/
Joka meidän syntimme itse uhrasi oman ruumiinsa puun päälle/ senpäälle että me synneistä pois kuolleet/ sille wanhurskaudelle eläisimme. Jonka haawain kautta te olette terweeksi tulleet.
2:25 Sille te olitta ninquin exyueiset Lambat Waan nyt te oletta palaineet/ sen teiden Sieludhen Paimenen ia Pispan tyge.
Sillä te olitte niinkuin eksywäiset lampaat, waan nyt te olette palanneet/ sen teidän sielujen paimenen ja piispan tykö.