8 luku

Jerusalemin tuleva onnen aika. Pakanat etsivät Herraa.

1. Sitten tuli tämä Herran Sebaotin sana:

1. Ja Herran Zebaotin sana tapahtui (minulle) ja sanoi:

1. JA HERran sana tapahdui minulle ja sanoi:

1. JA HERRAN Sana tapactui minulle/ ia sanoi/ Nein se HERRA Zebaoth sanopi. (Ja HERRAN sana tapahtui minulle/ ja sanoi/ Näin se HERRA Zebaoth sanoopi.)

2. Näin sanoo Herra Sebaot: Minä kiivailen Siionin puolesta suurella kiivaudella, suurella vihalla minä sen puolesta kiivailen.

2. Näin sanoo Herra Zebaot: minä olen Zionin tähden suuresti kiivannut, ja olen suuressa vihassa sentähden kiivannut.

2. Näin sano HERra Zebaoth: Minä olen Zionin tähden suurest kijwannut ja olen suures wihas sentähden kijwannut.

2. Mine olen Zionin ylitze sangen kiuanut/ ia olen swres wihas heiden ylitzens kiuanut. (Minä olen Zionin ylitse sangen kiiwannut/ ja olen suures wihassa heidän ylitsensä kiiwannut.)

3. Näin sanoo Herra: Minä käännyn jälleen Siionin puoleen ja tulen asumaan Jerusalemin keskelle, ja Jerusalemia kutsutaan Uskolliseksi Kaupungiksi ja Herran Sebaotin vuorta Pyhäksi Vuoreksi.

3. Näin sanoo Herra: minä käännyn taas Zionin tykö, ja tahdon asua Jerusalemin keskellä; niin että Jerusalem pitää totuuden kaupungiksi kutsuttaman, ja Herran Zebaotin vuori pyhyyden vuoreksi.

3. Näin sano HERra: Minä käännän idzeni taas Zionin tygö ja tahdon asua Jerusalemis nijn että Jerusalem pitä totuden Caupungixi cudzuttaman ja HERran Zebaothin wuori pyhyden wuorexi.

3. Nein sanopi HERRA/ Mine kiennen itzeni taas Zionin tyge/ Ja tadhon Jerusalemis asua. Nin ette Jerusalem pite Totudhen Caupungixi cutzuttaman/ ia se HERRAN Zebaothin wori/ Pyhydhen Worexi. (Näin sanoopi HERRA/ Minä käännän itseni taas Zionin tykö/ Ja tahdon Jerusalemissa asua. Niin että Jerusalem pitää totuuden kaupungiksi kutsuttaman/ ja se HERRAN Zebaothin wuori/ pyhyyden wuoreksi.)

4. Näin sanoo Herra Sebaot: Vielä on Jerusalemin toreilla istuva vanhuksia ja vanhoja vaimoja, sauvansa kädessään kullakin päivien paljouden vuoksi.

4. Näin sanoo Herra Zebaot: vielä nyt pitää Jerusalemin kaduilla asuman vanhat miehet ja vaimot, jotka sauvan päälle nojaavat vanhuutensa tähden.

4. Näin sano HERra Zebaoth: tästedes pitä Jerusalemin caduilla asuman wanhat miehet ja waimot jotca sauwan päälle nojawat wanhudens tähden.

4. Nein sanopi se HERRA Zebaoth/ Edespein pite asuman Jerusalemin Cadhuilla wanhat Miehet ia waimot/ iotca Sauualla noiauat swren wanhudhens teden. (Näin sanoopi se HERRA Zebaoth/ Edespäin pitää asuman Jerusalemin kadulla wanhat miehet ja waimot/ jotka sauwalla nojaawat suuren wanhuutensa tähden.)

5. Ja kaupungin torit tulevat olemaan täynnä poikasia ja tyttösiä, jotka leikkivät sen toreilla.

5. Ja kaupungin kadut pitää oleman täynnä pieniä poikia ja piikaisia, jotka sen kaduilla leikitsevät.

5. Ja Caupungin catu pitä oleman täynäns pieniä poikia ja pijcaisita jotca sijnä riemuidzewat.

5. Ja ne Caupungin Catut pite teunens oleman pienist Piltist ia Picoista/ iotca sen Cadhuilla leikitzeuet. (Ja ne kaupungin kadut pitää täynnänsä oleman pienistä piltistä ja piikoista/ jotka sen kaduilla leikitsewät.)

6. Näin sanoo Herra Sebaot: Jos tämä onkin ihmeellistä tämän kansan jäännöksen silmissä niinä päivinä, pitäisikö sen olla ihmeellistä myös minun silmissäni, sanoo Herra Sebaot?

6. Näin sanoo Herra Zebaot: jos tämä on ihmeellinen tämän jääneen kansan silmäin edessä, pitäiskö se sentähden oleman ihmeellinen minun silmäini edessä? sanoo Herra Zebaot.

6. Näin sano HERra Zebaoth jos tämä on mahdotoin nyt tämän jäänen Canssan silmäin edes pidäiskö se sentähden oleman mahdotoin minun silmäini edes sano HERra Zebaoth.

6. Nein sanopi se HERRA Zebaoth/ Jos teme näky madhotoin/ olis temen ylitzeienydhen Canssan silmein edes telle aialla/ Pidheiskö se senteden madhotoin oleman minun Silmeni edes/ sanopi se HERRA Zebaoth (Näin sanoopi se HERRA Zebaoth/ Jos tämä näky mahdotoin/ olit tämän ylitse jääneiden kansan silmäin edessä tällä ajalla/ Pitäiskö se sentähden mahdotoin oleman minun silmäni edessä/ sanoopi se HERRA Zebaoth.)

7. Näin sanoo Herra Sebaot: Katso, minä olen vapauttava kansani auringon nousun maasta ja laskun maasta.

7. Näin sanoo Herra Zebaot: katso, minä tahdon lunastaa minun kansani itäiseltä maalta ja länsimaalta.

7. Näin sano HERra Zebaoth: cadzo minä tahdon lunasta minun Canssani idäiseldä maalda ja länsimaalda tahdon minä heitä saatta Jerusalemijn asuman.

7. Nein sanopi se HERRA Zebaoth/ Catzo/ Mine tadhon lunasta minun Canssan/ sijte Itemaalda/ ia sijte Lensimaalda tadhon heite saatta Jerusalemin asuman. (Näin sanoopi se HERRA Zebaoth/ Katso/ Minä tahdon lunastaa minun kansani/ siltä itämaalta/ ja siitä länsimaalta tahdon heitä saattaa Jerusalemiin asuman.)

8. Ja minä tuon heidät asumaan Jerusalemin keskelle. Ja he ovat minun kansani, ja minä olen heidän Jumalansa, uskollinen ja vanhurskas.

8. Ja minä tahdon heitä saattaa Jerusalemiin asumaan; ja heidän pitää minun kansani oleman, ja minä tahdon olla heidän Jumalansa totuudessa ja vanhurskaudessa.

8. Ja heidän pitä minun Canssan oleman ja minä olen heidän Jumalans totudes ja wanhurscaudes.

8. Ja heiden pite minun Canssan oleman/ Ja minun pite heiden Jumalans oleman/ Totudhes ia wanhurskaudhes. (Ja heidän pitää minun kansani oleman/ Ja minun pitää heidän Jumalansa oleman/ totuudessa ja wanhurskaudessa.)

9. Näin sanoo Herra Sebaot: Olkoot lujat teidän kätenne, teidän, jotka tähän aikaan olette kuulleet nämä sanat profeettain suusta, sinä päivänä, jona laskettiin Herran Sebaotin huoneen, rakennettavan temppelin, perustus.

9. Näin sanoo Herra Zebaot: vahvistakaat kätenne, te jotka tällä ajalla nämät sanat kuulette prophetain suun kautta, sinä päivänä, jona Herran Zebaotin huoneen perustus laskettiin, sen rakennettavaksi.

9. NÄin sano HERra Zebaoth: wahwistacat teidän kätenne jotca tällä ajalla nämät sanat cuuletta Prophetain suun cautta sinä päiwänä jona HERran Zebaothin huonen perustus laskettin Templi raketta.

9. NEin sanopi se HERRA Zebaoth/ Wahuistacat teiden kädhen/ iotca telle aialla/ nämet Sanat cwletta/ Prophetain swun cautta/ sinä peiuene/ iona se HERRAN Zebaothin Honen perustos laskettijn ette Templi raketaisijn. (Näin sanoopi se HERRA Zebaoth/ Wahwistakaat teidän käden/ jotka tällä ajalla/ nämät sanat kuulettaa/ prophetan suun kautta/ sinä päiwänä/ jona se HERRAN Zebaothin huoneen perustus laskettiin että templi rakettaisiin.)

10. Sillä ennen sitä aikaa ei saatu palkkaa ihmisen työstä, ei palkkaa juhdan työstä, eikä ollut menijällä, ei tulijalla rauhaa ahdistajalta, ja minä laskin irti kaikki ihmiset, toisen toisensa kimppuun.

10. Sillä ennen näitä päiviä olivat ihmisten työt turhat, ei juhtain työ myös mitään ollut; eikä ollut niillä rauhaa vihollisilta, jotka menivät ulos ja sisälle; vaan minä sallin kaikki ihmiset mennä, jokaisen lähimmäistänsä vastaan.

10. Sillä ennen näitä päiwiä olit ihmisten työt turhat ei juhtain työ myös mitän ollut eikä ollut nijllä rauha wihollisilda jotca menit ulos ja sisälle. Waan minä sallin caicki ihmiset mennä jocaidzen lähimmäistäns wastan.

10. Sille ennen neite peiuie olit Inhimisten töödh turhat/ ia se Juchtain töö ei miteken ollut/ Ja ei ollut waiuasta Rauha/ heille iotca vlos ia silselmenit. Waan mine sallin caiki Inhimiset menne/ cungin henen Lehimeistens wastan. (Sillä ennen näitä päiwiä olit ihmisten työt turhat/ ja se juhtain työ ei mitäkään ollut/ Ja ei ollut waiwasta rauhaa/ heille jotka ulos ja sisälle menit. Waan minä sallin kaikki ihmiset mennä/ kunkin hänen lähimmäistänsä wastaan.)

11. Mutta nyt minä en ole tämän kansan jäännökselle samanlainen, kuin olin entisinä päivinä, sanoo Herra Sebaot.

11. Mutta en minä niin tahdo nyt tehdä tälle jääneelle kansalle, niinkuin entisinä päivinä, sanoo Herra Zebaot;

11. Mutta en minä nijn tahdo nyt tehdä minun jäänelle Canssalleni nijncuin endisinä päiwinä sano HERra Zebaoth.

11. Mutta em mine nyt tadho nin tedhä minun ylitzeienydhen Canssalle/ quin nijlle entisille peiuille/ sanopi se HERRA Zebaoth/ (Mutta en minä nyt tahdo niin tehdä minun ylitsejääneiden kansalle/ kuin niille entisillä päiwillä/ sanoopi se HERRA Zebaoth/)

12. Sillä rauhan kylvö kylvetään, viiniköynnös antaa hedelmänsä, maa antaa satonsa, taivas antaa kasteensa, ja tämän kansan jäännökselle minä annan perintöosaksi kaiken tämän.

12. Vaan heidän pitää rauhan siemen oleman: viinapuu pitää hedelmänsä antaman, ja maa kasvunsa, taivas pitää kasteensa antaman, ja jääneet minun kansastani pitää nämät kaikki omistaman.

12. Waan heidän pitä rauhan siemen oleman. Wijnapuun pitä hänen hedelmäns andaman ja maan hänen caswons taiwan pitä hänen castens andaman ja jäänet minun Canssastani pitä nämät caicki omistaman.

12. wan heiden pite Rauhan Siemen oleman. Winapuun pite henen Hedelmens andaman/ Ja Maan henen Casuons andaman/ ia Taiuan pite henen Castens andaman/ ia ne minun Canssani ylitzeienyet pite neite caikia omistaman. (waan heidän pitää rauhan siemen oleman. Wiinapuun pitää hänen hedelmänsä antaman/ Ja maan hänen kaswonsa antaman/ ja taiwaan pitää hänen kasteensa antaman/ ja ne minun kansani ylitse jääneet pitää näitä kaikkia omistaman.)

13. Ja niinkuin te olette olleet kirouksena pakanakansain seassa, te Juudan heimo ja Israelin heimo, niin te, kun minä teidät vapahdan, tulette olemaan siunauksena. Älkää peljätkö, olkoot teidän kätenne lujat.

13. Ja pitää tapahtuman, että teitä, jotka Juudan ja Israelin huoneesta olette olleet kirous pakanain seassa, tahdon minä lunastaa, että teidän pitää siunauksen oleman. Niin älkäät siis peljätkö, mutta vahvistakaat kätenne.

13. Ja pitä tapahtuman että te jotca Judan ja Israelin huonesta oletta ollet kiwus pacanain seas nijn tahdon minä teitä lunasta että teidän pitä siunauxen oleman? Nijn älkät sijs peljätkö mutta wahwistacat teidän käten.

13. Ja sen pite tapactuman/ ette quin te/ iotca Judan Honesta/ ia Israelin Honesta/ oletta olluet yxi Kirous Pacanaiten seas/ nin mine tadhon teite lunasta/ ette teiden pite ydhen Siugnauxen oleman. Nin elket sijs pelietkö/ ia wahuistacat teiden kädhen. (Ja sen pitää tapahtuman/ että kuin te/ jotka Judan huoneesta/ ja Israelin huoneesta/ olette olleet yksi kirous pakanaiden seassa/ niin minä tahdon teitä lunastaa/ että teidän pitää yhden siunauksen oleman. Niin älkäät siis peljätkö/ ja wahwistakaat teidän kädet.)

14. Sillä näin sanoo Herra Sebaot: Niinkuin minulla oli mielessä tehdä teille pahaa, kun teidän isänne vihoittivat minut, sanoo Herra Sebaot, enkä minä sitä katunut,

14. Sillä näin sanoo Herra Zebaot: niinkuin minä ajattelin teitä kadottaa, kuin teidän isänne minun vihoittivat, sanoo Herra Zebaot, ja en sitä katunut,

14. Näin sano HERra Zebaoth: cosca minä ajattelin teitä cadotta cuin teidän Isän minun wihoitit sano HERra Zebaoth ja en sitä catunut.

14. Nein sanopi se HERRA Zebaoth/ Quin mine aiattelin teite cadhotta/ coska teiden Iset minun wihoitit/ sanopi se HERRA Zebaoth/ ia en site catunut. (Näin sanoopi se HERRA Zebaoth/ Kuin minä ajattelin teitä kadottaa/ koska teidän isät minun wihoitit/ sanoopi se HERRA Zebaoth/ ja en sitä katunut.)

15. niin on taas tähän aikaan minulla mielessä tehdä hyvää Jerusalemille ja Juudan heimolle. Älkää peljätkö.

15. Niin minä nyt jälleen ajattelen näinä päivinä tehdä hyvää Jerusalemille ja Juudan huoneelle. Älkäät peljätkö.

15. Nijn minä nyt jällens ajattelen näinä päiwinä tehdä hywä Jerusalemille ja Judan huonelle älkät suingan peljätkö.

15. Juri nin mine nyt woroin aiattelen neille peiuille hyuesti tedhä Jerusalemin ia Judan Honen wastan Elket swingan/ pelieckö. (Juuri niin minä nyt wuoroin ajattelen näille päiwillä hywästi tehdä Jerusalemin ja Judan huoneen wastaan. Älkäät suinkaan/ peljätkö.)

16. Näitä te tehkää: Puhukaa totta toinen toisellenne. Tuomitkaa porteissanne oikein, tuomitkaa rauhan tuomio.

16. Mutta tämä on se, minkä teidän tekemän pitää: jokainen puhukaan totuutta lähimmäisensä kanssa; tuomitkaat oikein ja saattakaat rauha teidän portteihinne.

16. Mutta tämä on se cuin teidän tekemän pitä: jocainen puhucan totuutta lähimmäisens cansa duomitcat oikein ja saattacat rauha teidän portteihin.

16. Mutta teme on se/ quin teiden tekemen pite/ Jocainen puhucan Totudhen Lehimeisens cansa/ oikein domitcat/ ia saattacat Rauha teiden Porteisan. (Mutta tämä on se/ kuin teidän tekemän pitää/ Jokainen puhukaan totuuden lähimmäisensä kanssa/ oikein tuomitkaat/ ja saattakaat rauha teidän porteissan.)

17. Älkää hautoko mielessänne pahaa toinen toisellenne, älkääkä rakastako väärää valaa. Sillä kaikkia näitä minä vihaan, sanoo Herra.

17. Ja älkään kenkään ajatelko pahaa sydämessänsä, lähimmäistänsä vastaan, ja älkäät rakastako vääriä valoja; sillä näitä kaikkia minä vihaan, sanoo Herra.

17. Ja älkän kengän ajatelco paha sydämesäns hänen lähimmäistäns wastan ja älkät racastaco wääriä waloja: sillä näitä caickia minä wihan sano HERra.

17. Ja elken kengen paha aiatelco sydhemesens henen Lehimeisens wastan/ ia elket wärie waloia racastaco. Sille ette neite caickia mine wihan/ sanopi HERRA. (Ja älkäät kenkään pahaa ajatelko sydämessänsä hänen lähimäisensä wastaan/ ja älkäät wääriä waloja rakastakako. Sillä että näitä kaikkia minä wihaan/ sanoopi HERRA.)

18. Ja minulle tuli tämä Herran Sebaotin sana:

18. Ja Herran Zebaotin sana tapahtui minulle ja sanoi:

18. Ja HERran Zebaothin sana tapahdui minulle ja sanoi:

18. Ja se Herran Zebaothin sana tapactui minulle/ ia sanoi/ (Ja se Herran Zebaothin sana tapahtui minulle/ ja sanoi.)

19. Näin sanoo Herra Sebaot: Neljännen kuun paasto ja viidennen paasto ja seitsemännen paasto ja kymmenennen paasto on oleva Juudan heimolle ilo ja riemu ja mieluinen juhla. Mutta rakastakaa totuutta ja rauhaa.

19. Näin sanoo Herra Zebaot: neljännen, viidennen, seitsemännen ja kymmenennen kuukauden paastot pitää kääntymän Juudan huoneelle iloksi ja riemuksi ja ihanaiseksi vuoden juhlaksi. Rakastakaat ainoasti totuutta ja rauhaa.

19. Nijn sano HERra Zebaoth: neljännen wijdennen seidzemennen ja kymmenennen Cuucauden paastot pitä käändymän Judan huonelle iloxi ja riemuxi ja ihanaisexi wuoden juhlaxi racastacat ainoastans totuutta ja rauha.

19. Nin sanopi se HERRA Zebaoth. Ne nelienen/ widhenen/ seitzemenen/ ia kymmenennen Cwcaudhen Paastot/ pite kiendymen Judan Honelle iloxi ia riemuxi/ ia ihaisexi wodhen iuhlaxi/ waiuoin racastacat Tottwtta ia Rauha. (Niin sanoopi se HERRA Zebaoth. Ne neljännen/ wiidennen/ seitsemännen/ ja kymmenennen kuukauden paastot/ pitää kääntymän Judan huoneelle iloksi ja riemuksi/ ja ihanaiseksi wuoden juhlaksi/ waiwoin rakastakaat totuutta ja rauhaa.)

20. Näin sanoo Herra Sebaot: Vielä tulee kansoja, monien kaupunkien asukkaita,

20. Näin sanoo Herra Zebaot: tästedes pitää vielä paljo kansaa tuleman, ja monen kaupungin asuvaisia.

20. NÄitä sano HERra Zebaoth: tästedes pitä wielä paljo Canssa tuleman:

20. Neite sanopi se HERRA Zebaoth/ Edespeiten pite wiele palio Canssa tuleman/ (Näitä sanoopi se HERRA Zebaoth/ Edespäiten pitää wielä paljon kansaa tuleman/)

21. ja toisen asukkaat menevät toiseen ja sanovat: 'Lähtekäämme, käykäämme etsimään Herran mielisuosiota, etsimään Herraa Sebaotia.' — 'Minäkin lähden.'

21. Ja yhden asuvaiset pitää menemän toisen tykö ja sanoman; käykäämme vilpittömästi rukoilemaan Herran kasvoin eteen, ja etsimään Herraa Zebaotia; minä tahdon myös käydä teidän kanssanne.

21. Ja monein Caupungein asuwaiset pitä menemän sen toisen tygö ja sanoman: käykäm rucoileman HERran eteen ja edzimän HERra Zebaothi me tahdomma käydä teidän cansan.

21. ia monein Caupungen Burgharit/ Ja ydhen Caupungin Burgharit pite sen toisen tyge menemen/ ia sanoman. Kieukem rucoleman HERRAN eteen/ ia etzimen site HERRA Zebaoth/ Me tadhoma kieudhe teiden cansan. (Ja monien kaupunkein purgharit (asuwaiset)/ ja yhden kaupungin purgharit pitää sen toisen tykö menemän/ ja sanoman. Käykäämme rukoilemaan HERRAN eteen/ ja etsimään sitä HERRAA Zebaothia/ Me tahdomme käydä teidän kanssan.)

22. Ja monet kansat, väkevät pakanakansat, tulevat Jerusalemiin etsimään Herraa Sebaotia, etsimään Herran mielisuosiota.

22. Niin tulee paljo kansaa ja pakanat tulevat joukoin, etsimään Herraa Zebaotia Jerusalemiin, ja rukoilemaan Herran kasvojen eteen.

22. Nijn tule paljo Canssa ja pacanat tulewat joucoin edzimän HERra Zebaothi Jerusalemijn ja rucoileman HERRAN

22. Sillens tuleuat palio Canssa/ ia Pacanat iouckolla tuleuat/ etzimen site HERRA Zebaoth Jerusalemis/ rucoleman HERRAN eteen. (Sillens tulewat paljon kansaa/ ja pakanat joukolla tulewat/ etsimään sitä HERRA Zebaothia Jerusalemissa/ rukoilemaan HERRAN eteen.)

23. Näin sanoo Herra Sebaot: Niinä päivinä tarttuu kymmenen miestä kaikista pakanakansain kielistä, tarttuu Juudan miestä liepeeseen sanoen: 'Me tahdomme käydä teidän kanssanne, sillä me olemme kuulleet, että Jumala on teidän kanssanne.'

23. Näin sanoo Herra Zebaot: sillä ajalla pitää kymmenen miestä kaikkinaisista pakanain kielistä todella tarttuman yhden Juudan miehen vaatteen palteesen, ja sanoman: me tahdomme käydän teidän kanssanne; sillä me kuulimme, että Jumala on teidän kanssanne.

23. Nijn sano HERra Zebaoth: sillä ajalla pitä kymmenen miestä caickinaisist pacanain kielist tarttuman yhden Judan miehen waatten palteseen ja sanoman: me tahdomma käydä teidän cansan: sillä me cuulimma että Jumala on teidän cansan.

23. Nin sanopi se HERRA Zebaoth/ Sille aialla pite kymmenen Mieste caikinaisist Pacanain kieliste käsittemen ydhen Judalaisen Miehen waattenpalten/ ia sanoman. Me tadhomma kieudhe teiden cansan/ Sille me cwlimma ette Jumala teiden cansan ombi. (Niin sanoopi se HERRA Zebaoth/ Sillä ajalla pitää kymmenen miestä kaikkinaisista pakanain kielistä käsittämän yhden juutalaisen miehen waatteenpalteen/ ja sanoman. Me tahdomme käydä teidän kanssan/ Sillä me kuulimme että Jumala teidän kanssan ompi.)