3 luku

Päämiesten ja profeettain synnit sekä niiden tuomio.

1. Ja minä sanoin: Kuulkaa, Jaakobin päämiehet ja Israelin heimon ruhtinaat! Eikö teidän tulisi tuntea oikeus,

1. Ja minä sanoin: kuulkaat siis te Jakobin päämiehet, ja te Israelin huoneen esimiehet: eikö teidän pitäisi oikeutta tietämän?

1. JA minä sanoin: cuulcat sijs te Päämiehet Jacobin huones ja te esimiehet Israelin huonesa. Teidän tulis oikein olla ne jotca oikeuden tietämän pidäis.

1. JA mine sanoin/ Cwlcat sis te Pämiehet Jacobin Hones/ ia te Esimiehet Israelin Hones. Teiden tulis oikein olla ne iotca Oikiudhen tietemen pidheis. (Ja minä sanoin/ Kuulkaat siis te päämiehet Jakobin huoneessa/ ja te esimiehet Israelin huoneessa. Teidän tulisi oikein olla ne jotka oikeuden tietämän pitäisi.)

2. teidän, jotka vihaatte hyvää ja rakastatte pahaa, jotka raastatte ihmisten nahan heidän päältänsä ja lihan irti heidän luistansa?

2. Mutta te vihaatte hyvää ja rakastatte pahaa; te nyljette heiltä heidän nahkansa, ja kalvatte lihan heidän luistansa;

2. Mutta te wihatte hywä ja racastatte paha: Te kiscotta heildä heidän nahcans ja caluatte lihan heidän luistans: ja syötte minun Canssani lihan.

2. Mutta te wihatta site hyue/ ia racastat site paha. Te kiskotta heiden Nahans heilde/ ia Lihan heiden Luistans/ ia söötte minun Canssani Lihan. (Mutta te wihaatte sitä hywää/ ja rakastat sitä pahaa. Te kiskotte heidän nahkansa heiltä/ ja lihan heidän luistansa/ ja syötte minun kansani lihan.)

3. Ne, jotka syövät minun kansani lihan ja nylkevät nahan heidän päältänsä ja murskaavat heidän luunsa, paloittelevat niinkuin pataan, niinkuin lihan kattilaan —

3. Ja syötte minun kansani lihan, ja kuin te olette heiltä nahan nylkeneet, niin te särjette heidän luunsa, ja hakkaatte rikki ne niinkuin pataan, ja niinkuin lihan kattilaan.

3. Ja cosca te olette heildä nahan nylkenet nijn te särjettä heidän luuns ja hackatte ricki ne nijncuin pataan ja nijncuin lihan cattilaan.

3. Ja quin te oletta heilde Nahan poisnylkenyet/ nin te mös heiden lwns säriette/ ia rickihaccat ne/ ninquin ychteen Pataan/ ia ninquin Lihan ychteen Cattilahan. (Ja kuin te olette heiltä nahan poisnylkeneet/ niin te myös heidän luunsa särjette/ ja rikkihakkaat ne/ niinkuin yhteen pataan/ ja niinkuin lihan yhteen kattilaan.)

4. kerran he huutavat Herran puoleen, mutta hän ei vastaa heille, vaan kätkee heiltä kasvonsa sinä aikana, koska he ovat pahoja töitä tehneet.

4. Sentähden kuin te Herran tykö huudatte, niin ei hän teitä kuule, vaan peittää silloin teiltä kasvonsa, niinkuin te olette teidän pahalla menollanne ansainneet.

4. Sentähden cosca te HERra huudatte nijn ei hän teitä cuule waan peittä silloin teistä caswons nijncuin te oletta teidän pahalla menollanna ansainnet.

4. Senteden coska te nyt HERRAN tyge hwdhatta/ nin ei hen teite cwldele/ Waan hen peittepi Casuons teiste sille aialla/ ninquin te oletta teiden pahan menon cansa ansainuet. (Sentähden koska te nyt HERRAN tykö huudatte/ niin ei hän teitä kuuntele/ waan hän peittääpi kaswonsa teistä sillä ajalla/ niinkuin te olette teidän pahan menon kanssa ansainneet.)

5. Näin sanoo Herra niitä profeettoja vastaan, jotka eksyttävät minun kansaani, jotka huutavat: Rauha!, kun heidän hampaissaan on purtavaa, mutta julistavat pyhän sodan sille, joka ei anna mitään heidän suuhunsa:

5. Näin sanoo Herra niistä prophetaista, jotka minun kansaani viettelevät: he saarnaavat rauhaa, kuin heille syötävää annetaan; mutta kuin ei heidän suuhunsa mitää anneta, saarnaavat he sodan tulevan.

5. NÄin sanoi HERra nijstä Prophetaista jotca minun Canssani wiettelewät. He saarnawat hywin käywän cosca heille syötäwätä annetan: mutta cosca ei heidän suuhuns mitän anneta saarnawat he sodan tulewan.

5. NEin sanoi HERRA niste prophetist/ iotca minun Canssani wietteleuet. He sarnauat ette hyuesti pite keumen/ coska heille söteuet annetan. Mutta quin ei miteken heiden suuns anneta/ nin he sarnauat/ ette Sota tulepi. (Näin sanoi HERRA niistä prophetista/ jotka minun kansani wiettelewät. He saarnaawat että hywästi pitää käymän/ koska heille syötäwätä annetaan. Mutta kuin ei mitäkään heidän suuhunsa anneta/ niin he saarnaawat/ että sota tuleepi.)

6. Sentähden tulee teille yö, näkyjä vailla, teille tulee pimeys, ennustelua vailla. Aurinko laskee näiltä profeetoilta, ja päivä heiltä pimenee.

6. Sentähden pitää teidän näkynne yöksi, ja teidän aavistuksenne pimeydeksi tuleman. Auringon pitää laskeman niiden prophetain ylitse, ja päivän pitää pimenemän heidän päältänsä.

6. Sentähden pitä teidän näkyn yöxi ja teidän noituxen pimeydexi tuleman. Auringon pitä laskeman nijden Prophetain ylidze ja päiwän pitä pimenemän heidän pääldäns.

6. Senteden pite teiden näkhyn Ööxi/ ia teiden Noituxe'/ pimeydhexi tuleman. Auringoisen pite ylitze nijte Prophetat laskeman/ Ja peiuen pite heiden ylitzens pimiexi tuleman. (Sentähden pitää teidän näyn yöksi/ ja teidän noituuksen/ pimeydeksi tuleman. Aurinkoisen pitää ylitse niitä prophetat laskeman/ Ja päiwän pitää heidän ylitsensä pimeäksi tuleman.)

7. Näkijät joutuvat häpeään, ja ennustelijat punastuvat. Kaikki he peittävät partansa, sillä Jumalan vastausta ei tule.

7. Ja näkiäin pitää häpiään tuleman, ja ennustajain häpeemän, ja kaikkein täytyy suunsa peittää, ettei siellä ole Jumalan sanaa.

7. Ja näkiät pitä häpiään ja noidat pilckan tuleman ja caickein täyty heidän suuns peittä ettei siellä ole Jumalan sana.

7. Ja ne Näkiet pite häpiehen/ ia ne Noidhat pilcaxi tuleman/ ia teuty caiki heiden suuns werhoman/ ettei sielle ole ychten Jumalan sana. (Ja ne näkijät pitää häpeähän/ ja ne noidat pilkaksi tuleman/ ja täytyy kaikki heidän suunsa werhooman/ ettei sillä ole yhtään Jumalan sanaa.)

8. Mutta minä olen täynnä voimaa, Herran Henkeä, oikeutta ja väkevyyttä ilmoittaakseni Jaakobille sen rikokset ja Israelille sen synnit.

8. Mutta minä olen täynnä Herran hengen voimaa, ja oikeutta ja väkevyyttä, että minä tohdin ilmoittaa Jakobille ylitsekäymisensä ja Israelille syntinsä.

8. MUtta minä olen täynäns woima ja HERran henge täynäns oikeutta ja wäkewyttä että minä tohdin ilmoitta Jacobille hänen ylidzekäymisens ja Israelille hänen syndins.

8. Mutta mine olen teunens woimasta ia HERRAN Hengeste/ teunens Oikiutta ia wäkewytte/ ette mine Jacobin henen ylitzekeumisens/ ia Israelin henen Synnins todhin ilmoitta. (Mutta minä olen täynnänsä woimasta ja HERRAN hengestä/ täynnänsä oikeutta ja wäkewyyttä/ että minä Jakobin hänen ylitsekäymisensä/ ja Israelin hänen syntinsä tohdin ilmoittaa.)

9. Kuulkaa tämä, Jaakobin heimon päämiehet ja Israelin heimon ruhtinaat, te, jotka halveksitte oikeutta ja vääristätte kaiken suoran,

9. Niin kuulkaat siis tätä, te Jakobin huoneen päämiehet, ja te Israelin huoneen esimiehet: te, jotka oikeutta kauhistutte, ja käännätte toisin kaikki, mikä toimellinen on;

9. Nijn cuulcat sijs tätä te Jacobin Päämiehet ja te Israelin huonen esimiehet te jotca oikeutta cauhistutte ja käännätte toisin caicki mitä toimellinen on.

9. Nin cwlcat sis täte/ te Jacobin Honen Pämiehet/ ia te Israelin Honen Esimiehet/ te quin Oikiutta cauhistat/ ia toisinkäennet caiki mite toimeliset ouat. (Niin kuulkat siis tätä/ te Jakobin huoneen päämiehet/ ja te Israelin huoneen esimiehet/ te kuin oikeutta kauhistat/ ja toisin käännät kaikki mitä toimelliset owat.)

10. rakennatte Siionia veritöillä ja Jerusalemia vääryydellä.

10. Te jotka Zionin verellä rakennatte, ja Jerusalemin vääryydellä.

10. Te jotca Zionin weren cansa rakennatte ja Jerusalemin wääryden cansa.

10. Te quin Zionin weren cansa ylesrakennat/ ia Jerusalemin wärydhen cansa. (Te kuin Zionin weren kanssa ylösrakennat/ ja Jerusalemin wääryyden kanssa.)

11. Sen päämiehet jakavat oikeutta lahjuksia vastaan, sen papit opettavat maksusta, ja sen profeetat ennustelevat rahasta. Mutta Herraan he turvautuvat, sanoen: Eikö Herra ole meidän keskellämme? Ei tule meille onnettomuutta.

11. Hänen päämiehensä tuomitsevat lahjain tähden, hänen pappinsa opettavat palkan tähden, ja heidän prophetansa aavistavat rahan tähden; luottavat kuitenkin Herraan, ja sanovat: eikö Herra ole meidän seassamme? Ei taida onnettomuus meitä käsittää.

11. Hänen Päämiehens duomidzewat lahjain tähden hänen Pappins opettawat palcan tähden ja heidän Prophetans noituwat rahan tähden. Luottawat heitäns HERraan ja sanowat: eikö HERra ole meidän seasam? ei taida onnettomus meitä käsittä.

11. Henen Pämiehens Domitzeuat Lahiain teden/ Henen Pappeins opettauat Palcan teden/ ia heiden Prophetins noituuat Rahain teden. Loottauat heitens HERRAN päle/ ia sanouat. Eikö HERRA ole meiden seassan ? Ei woi ychten Onnettomust meiden pälen tulla. (Hänen päämiehensä tuomitsewat lahjain tähden/ Hänen pappinsa opettawat palkan tähden/ ja heidän prophetansa noituwat rahain tähden. Luottawat heitänsä HERRAN päälle/ ja sanowat. Eikö HERRA ole meidän seassan? Ei woi yhtään onnettomuusta meidän päällen tulla.)

12. Siitä syystä, teidän tähtenne, Siion kynnetään pelloksi, Jerusalem tulee kiviraunioksi ja temppelivuori metsäkukkulaksi.

12. Sentähden pitää Zion kynnettämän teidän tähtenne niinkuin pelto, ja Jerusalem pitää tuleman kiviraunioksi, ja templin vuori metsän kukkulaksi.

12. SEntähden pitä Zion kynnettämän teidän tähten nijncuin peldo ja Jerusalem pitä tuleman kiwiraunioxi ja Templin wuori autiaxi corkeudexi.

12. Senteden pite Zionin/ teiden tedhen/ ninquin iocu Peldo kynnetuxi/ Ja Jerusalem Kiuiraunioxi/ ia se Templin Wori metzen warpexi tuleman. (Sentähden pitää Zionin/ teidän tähden/ niinkuin joku pelto kynnetyksi/ Ja Jerusalem kiwiraunioksi/ ja se templin wuori metsän warpeeksi (kukkulaksi) tuleman.)