2 luku

Uuden temppelin kunnia. Siunauksen aika.

1. Seitsemännessä kuussa, kuukauden kahdentenakymmenentenä ensimmäisenä päivänä tuli profeetta Haggain kautta tämä Herran sana:

1. Ensimäisenä päivänä kolmattakymmentä, seitsemäntenä kuukautena, tapahtui Herran sana propheta Haggain kautta ja sanoi:

2. Ensimäisnä colmattakymmendenä päiwänä seidzemendenä Cuucautena tapahdui HERran sana Prophetan Haggain cautta ja sanoi:

2. ensimeisne colmatkymmendenä peiuene/ sille seitzemendenä Cwcautena/ Tapactui HERRAN Sana sen Prophetan Haggain cautta/ ia sanoi. (ensimmäisenä kolmatkymmenentenä päiwänä/ sillä seitsemäntenä kuukautena/ Tapahtui HERRAN sana sen prophetan Haggain kautta/ ja sanoi.)

2. Sano Juudan käskynhaltijalle Serubbaabelille, Sealtielin pojalle, ja ylimmäiselle papille Joosualle, Joosadakin pojalle, ja kansan jäännökselle näin:

2. Puhu nyt Serubbabelille Sealtielin pojalle, Juudan päämiehelle, ja Josualle Jotsadakin pojalle, ylimmäiselle papille, ja jätetylle kansalle, ja sano:

3. Sanos SeruBabelille Sealthielin pojalle Judan Päämiehelle ja Jesualle Jozadachin pojalle ylimmäiselle Papille ja jätetylle Canssalle: ja sano:

3. Sanos SeruBabelin sen Sealthielin poian/ sen Juttain Pämiehen tyge/ Ja Jesuan sen Jozadachin poian/ sen Ylimeisen Papin tyge/ ia sen ylitzeietetum Canssan tyge/ ia sanos. (Sanos SeruBabelin sen Sealthielin pojan/ sen juuttain päämiehen tykö/ ja Jesuan sen Josadachin pojan/ sen ylimmäisen papin tykö/ ja sen ylitse jätetyn kansan tykö/ ja sanos.)

3. Kuka teidän joukossanne on jäljelle jäänyt, joka on nähnyt tämän temppelin sen entisessä kunniassa? Ja miltä näyttää se teistä nyt? Eikö se ole tyhjän veroinen teidän silmissänne?

3. Kuka on jääneissä, joka tämän huoneen entisessä kunniassansa nähnyt on? ja kuinka se nyt teille näyttää? eikö se ole sen suhteen niinkuin ei mitään teidän silmäinne edessä?

4. Cuca on jäänyisä joca tämän huonen endises cunniasans nähnyt on? ja cuinga se nyt teille näyttä? eikö se minäkän ole endisen suhten?

4. Cwca teiden seasan ombi ylitzeienyt/ Joca temen Honen henen entises Cunniasans nähnyt on ? Ja quinga se nyt teille näky ? Eikö se mixiken nädhä sen entisen cochtan. (Kuka teidän seassan ompi ylitse jäänyt/ Joka tämän huoneen hänen entisessä kunniassansa nähnyt on? ja kuinka se nyt teille näkyy? Eikö se miksikään nähdä sen entisen kohtaan.)

4. Mutta nyt ole luja, Serubbaabel, sanoo Herra, ja ole luja, Joosua, Joosadakin poika, ylimmäinen pappi, ja ole luja, maan koko kansa, sanoo Herra, ja tehkää työtä; sillä minä olen teidän kanssanne, sanoo Herra Sebaot.

4. Ja nyt Serubbabel, ole hyvässä turvassa, sanoo Herra; ole sinäkin hyvässä turvassa, Josua Jotsadakin poika, ylimmäinen pappi; olkaat kaikka kansa maakunnassa hyvässä turvassa, sanoo Herra, ja tehkäät työtä; sillä minä olen teidän kanssanne, sanoo Herra Zebaot.

5. Ja SeruBabel ole hywäs turwas sano HERra: ole sinäkin turwas Jesua Jozadachin poica ylimmäinen Pappi: olcat caicki Canssa maacunnasa hywäs turwas sano HERra ja tehkät työtä: sillä minä olen teidän cansan sano HERra Zebaoth:

5. Ja nyt/ SeruBabel/ ole hyues turuas/ sanopi HERRA/ Ole sineki turuas Jesua Jozadachin poica/ sine ylimeinen Pappi/ Olcat hyues turuas caiki Canssa Makunnasa/ sanopi HERRA/ ia tötetechket/ Sille ette mine olen teiden cansanna/ sano se HERRA Zebaoth/ (Ja nyt/ SeruBabel/ ole hywässä turwassa/ sanoopi HERRA/ Ole sinäkin turwassa Jesua Josadachin poika/ sinä ylimmäinen pappi/ Olkaat hywässä turwassa kaikki kansa maakunnassa/ sanoopi HERRA/ ja työtä tehkäät/ Sillä minä olen teidän kanssanne/ sanoo Se HERRA Zebaoth/)

5. Sen liiton sana, jonka minä tein teidän kanssanne, kun te läksitte Egyptistä, ja minun Henkeni pysyy teidän keskellänne. Älkää peljätkö.

5. Sen sanan jälkeen kuin minä tein teidän kanssanne liiton, kuin te Egyptistä vaelsitte, ja minun henkeni pitää teidän keskellänne pysymän: älkäät peljätkö.

6. Sen sanan jälken cuin minä tein teidän cansan lijton cosca te Egyptist waelsitta pitä minun hengen teidän seasan pysymän älkät peljätkö.

6. Sen sanan ielkin/ coska mine teiden cansanna ydhen Lijton tein/ coska te Egyptist vloswaelsit/ pite minun Hengen teiden seasan pysymen/ Elket pelietkö. (Sen sanan jälkeen/ koska minä teidän kanssanne yhden liiton tein/ koska te Egyptistä uloswaelsit/ pitää minun Hengen teidän seassanne pysymän/ Älkäät peljätkö.)

6. Sillä näin sanoo Herra Sebaot: Vielä vähän aikaa, ja minä liikutan taivaat ja maan, meren ja kuivan.

6. Sillä näin sanoo Herra Zebaot: vielä on vähä aikaa, niin minä taivaan, maan, meren ja mantereen saatan liikkumaan.

7. SIllä nijn sano HERRA Zebaoth: wielä on wähä aica cuin minä taiwan maan meren ja manderen lijcutan ja caicki pacanat tahdon minä lijcutta.

7. Sille nin sano se HERRA Zebaoth/ Wiele nyt on wähe aica/ Ette minun pite Taiuan ia Maan/ Meren ia Manderen lijcuttaman/ Hija/ caiki Pacanat tadhon mine lijcutta. (Sillä niin sanoo se HERRA Zebaoth/ Wielä nyt on wähän aikaa/ että minun pitää taiwaan ja maan/ meren ja mantereen liikuttaman/ Hiljaa/ kaikki pakanat tahdon minä liikuttaa.)

7. Ja minä liikutan kaikki pakanakansat, ja kaikkien pakanakansojen kalleudet tulevat, ja minä täytän tämän temppelin kunnialla, sanoo Herra Sebaot.

7. Ja tahdon saattaa kaikki pakanat liikkumaan; silloin tulee kaikkein pakanain toivo, ja minä täytän tämän huoneen kunnialla, sanoo Herra Zebaot.

8. Silloin tule caickein pacanain turwa ja minä täytän tämän huonen cunnialla sano HERra Zebaoth.

8. Silloin sis tulepi Se caikein Pacanain TURVA. Ja mine tadhon temen Honen teunens Cunniata tedhä/ sanopi se HERRA Zebaoth. (Silloin siis tuleepi se kaikkein pakanain turwa. Ja minä tahdon tämän huoneen täynnänsä kunniata tehdä/ sanoopi se HERRA Zebaoth.)

8. Minun on hopea, ja minun on kulta, sanoo Herra Sebaot.

8. Sillä minun on hopia ja minun on kulta, sanoo Herra Zebaot.

9. Sillä minun on hopia ja culda sano HERra Zebaoth.

9. Sille ette minun on seke Hopia ette Culda/ sano se HERRA Zebaoth. (Sillä että minun on sekä hopea että kulta/ sanoo se HERRA Zebaoth.)

9. Tämän temppelin myöhempi kunnia on oleva suurempi kuin aikaisempi, sanoo Herra Sebaot. Ja tässä paikassa minä annan vallita rauhan, sanoo Herra Sebaot.

9. Tämän jälkimäisen huoneen kunnia on suurempi oleva kuin ensimäisen, sanoo Herra Zebaot; ja minä tahdon antaa rauhan tälle paikalle, sanoo Herra Zebaot.

10. Tämän jälkimmäisen huonen cunnian pitä suuremman oleman cuin ensimäisen on ollut sano HERra Zebaoth. Ja minä tahdon anda rauhan tälle paicalle sano HERra Zebaoth.

10. Temen ielkimeisen Honen Cunnian pite swreman oleman/ quin se Ensimeinen on ollut/ sanopi se HERRA Zebaoth. Ja mine tadhon Rauhan anda tesse Paicas/ sanopi se HERRA Zebaoth. (Tämän jälkimmäisen huoneen kunnian pitää suuremman oleman/ kuin se ensimmäinen on ollut/ sanoopi se HERRA Zebaoth. Ja minä tahdon rauhan antaa tässä paikassa/ sanoopi se HERRA Zebaoth.)

10. Yhdeksännen kuun kahdentenakymmenentenä neljäntenä päivänä, Daarejaveksen toisena vuotena, tuli profeetta Haggain kautta tämä Herran sana:

10. Neljäntenä päivänä kolmattakymmentä, yhdeksäntenä kuukautena toisena Dariuksen vuotena, tapahtui Herran sana propheta Haggaille ja sanoi:

11. NEljändenä colmattakymmendenä päiwänä yhdexändenä Cuucautena toisna Dariuxen wuonna tapahtui HERran sana Prophetalle Haggaille ja sanoi:

11. Neliendene colmatkymmendene peiuene/ sijnä ydhexennä Cwcautena/ toisna sen Darion woonna/ Tapactui HERRAN Sana sen Prophetan Haggain tyge/ ia sanoi. (Neljäntenä kolmattakymmenentenä päiwänä/ siinä yhdeksäntenä kuukautena/ toisena sen Darion wuonna/ Tapahtui HERRAN sana sen prophetan Haggain tykö/ ja sanoi.)

11. Näin sanoo Herra Sebaot: Pyydä papeilta opetusta ja sano:

11. Näin sanoo Herra Zebaot: kysy papeilta lakia ja sano:

12. Nijn sano HERra Zebaoth: kysy Papeille Laista ja sano:

12. Nin sanopi se HERRA Zebaoth/ Kysy Papeille Laista/ ia sanos. (Niin sanoopi se HERRA Zebaoth/ kysy papeilta laista/ ja sanos.)

12. Katso, mies kantaa pyhää lihaa vaatteensa liepeessä ja koskettaa liepeellänsä leipää tai keittoa, viiniä, öljyä tai muuta ruokaa, mitä hyvänsä; tuleeko se siitä pyhäksi? Niin papit vastasivat ja sanoivat: Ei.

12. Jos joku kantais pyhitettyä lihaa helmassansa, ja satuttais sitte vaatteensa helman leipään, puuroon, viinaan, öljyyn, eli mikä ruoka se olis, tulisko se myös pyhäksi? ja papit vastasivat ja sanoivat: ei.

13. Jos jocu cannais pyhitettyä liha helmasans ja satutais sijtte waattens helman leipään puuroon wijnaan öljyyn eli mitä ruoca se olis tulisco se myös pyhäxi?

13. Jos iocu cannais pyhitetyn Lihan henen waatens helmasa/ ia satutais sijtte waateins helmalla Leipe/ Pwron/ Winan/ Olium/ eli mike Rooca se olis/ Tulisko se mös Pyhexi? (Jos joku kantaisi pyhitetyn lihan hänen waatteensa helmassa/ ja satuttais sitten waatteinsa helmalla leipää/ puuron/ wiinan/ öljyn/ eli mikä ruoka se olisi/ Tulisko hän myös pyhäksi?)

13. Ja Haggai sanoi: Jos joku, joka on kuolleesta saastunut, koskettaa jotakin näistä, tuleeko se saastaiseksi? Niin papit vastasivat: Tulee saastaiseksi.

13. Haggai sanoi: jos joku raadosta saastutettu yhteen näistä sattuis, tulisko se saastaiseksi? Papit vastasivat ja sanoivat: se tulee saastaiseksi.

14. Ja Papit wastaisit ja sanoit: Ei. Haggai sanoi: jos jocu saastainen jostacusta satutetusta raadosta yhten näistä sattuis tulisco se saastaisexi: Papit wastaisit ja sanoit: tulis.

14. Ja ne Papit wastasit/ ia sanoit. Ei/ Haggai sanoi. Mutta ios iocu Saastainen iostacusta satutetusta Radhosta/ ychte neiste sattuuis/ tulisco se mös saastaisexi ? Ne Papit wastasit/ ia sanoit. Se tulis saastaisexi. (Ja ne papit wastasit/ ja sanoit. Ei/ Haggai sanoi. Mutta jos joku saastainen jostakusta satutetusta raadosta/ yhtä näistä sattuisi/ tulisko se myös saastaiseksi? Ne papit wastasit/ ja sanoit. Se tulisi saastaiseksi.)

14. Silloin Haggai lausui ja sanoi: Sellaista on tämä väki, sellaista tämä kansa minun edessäni, sanoo Herra. Sellaiset ovat kaikki heidän kättensä työt ja se, mitä he siellä uhriksi tuovat: se on saastaista.

14. Niin Haggai vastasi ja sanoi: juuri niin on tämä kansa, ja nämät ihmiset minun edessäni, sanoo Herra, ja kaikki heidän kättensä työt, ja mitä he uhraavat, on saastainen.

15. Nijn Haggai wastais ja sanoi: juuri nijn on tämä Canssa ja nämät ihmiset minun edesäni sano HERra ja caicki heidän kättens työt ja mitä he uhrawat on saastainen.

15. Nin wastasi Haggai/ ia sanoi. Juri nin mös ombi teme Canssa ia nemet Inhimiset minun edeseni/ sano HERRA/ ia caiki heiden Kätens tööt/ ia mite he wffrauat/ on saastainen. (Niin wastasi Haggai/ ja sanoi. Juuri niin myös ompi tämä kansa ja nämät ihmiset minun edessäni/ sanoo HERRA/ ja kaikki heidän kätensä työt/ ja mitä he uhraawat/ on saastainen.)

15. Ja nyt ottakaa vaari, kuinka käy tästä päivästä lähtien eteenpäin. Kun ei vielä oltu pantu kiveä kiven päälle Herran temppelissä,

15. Ja katsokaat, kuinka teille käynyt on tästä päivästä ja ennenkuin joku kivi pantiin toisen päälle Herran templissä.

16. Ja cadzocat cuinga teille käynyt on tästä päiwästä ja ennencuin jocu kiwi pandin toisen päälle HERran Templis.

16. Ja nyt catzocat/ quinga se teille kieunyt on/ teste peiueste ia ennen quin iocu Kiui toisen päle pannuxi tuli/ HERRAN Templisse/ (Ja nyt katsokaat/ kuinka se teille käynyt on/ tästä päiwästä ja ennen kuin joku kiwi toisen päälle pannuksi tuli/ HERRAN templissä/)

16. sitä ennen, mentiin kahdenkymmenen mitan viljakasalle, mutta oli vain kymmenen; mentiin viinikuurnalle ammentamaan viisikymmentä mittaa, mutta oli kaksikymmentä.

16. Että kuin joku tuli ohraläjän tykö, jolla piti kaksikymmentä mittaa oleman, niin siellä oli kymmenen; koska hän tuli viinakuurnan tykö, ja luuli viisikymmentä aamia täyttävänsä, niin siellä oli kaksikymmentä.

17. Että cosca jocu tuli ohraläjän tygö jolla piti caxikymmendä mitta oleman nijn siellä olit näpiäst kymmenen. Cosca hän tuli wijnacuurnan tygö ja luuli wijsikymmendä Amia täyttäwäns nijn siellä olit näpiäst caxikymmendä.

17. Ette coska iocu tuli Ohraläijen tyge/ iolla piti caxikymmende Mitta oleman/ Nin olit sielle näpieste kymmenen. Tuli hen Perssyn tyge/ ia lwli wisikymmende Amia teutteuens/ Nin olit sielle näpieste/ Caxikymmende. (että koska joku tuli ohraläjien tykö/ jolla piti kaksikymmentä mittaa oleman/ Niin olit siellä näpiesti kymmenen. Tuli hän pärssyn tykö/ ja luuli wiisikymmentä amia täyttäwänsä. Niin oli siellä näpiesti/ kaksikymmentä.)

17. Minä löin teitä, kaikkia teidän kättenne töitä, nokitähkällä ja viljanruosteella ja rakeilla, mutta ei kenkään teistä kääntynyt minun puoleeni, sanoo Herra.

17. Sillä minä vaivasin teitä poudalla, nokipäillä ja rakeilla, kaikissa teidän kättenne töissä; ette kuitenkaan kääntyneet minun tyköni, sanoo Herra.

18. Sillä minä waiwaisin teitä poudalla nokipäillä ja rakehilla caikisa teidän töisän. Et te cuitengan käändänet teitän minun tygöni sano HERra.

18. Sille ette mine waiuasin teite Poudhalla/ Palo Jyuille ia Rakeilla/ caikissa teiden töissenne. Eipe te quitengan kiendenyet teiten minun tykeni/ sanopi HERRA. (Sillä että minä waiwasin teitä poudalla/ Paljon jywillä ja rakeilla/ kaikissa teidän töissänne. Eipä te kuitenkaan kääntäneet teitän minun tyköni/ sanoopi HERRA.)

18. Ottakaa vaari, kuinka käy tästä päivästä lähtien eteenpäin, yhdeksännen kuun kahdennestakymmenennestä neljännestä päivästä, Herran temppelin perustamispäivästä, lähtien. Ottakaa vaari!

18. Niin pankaat nyt mieleenne tästä päivästä ja ennen, nimittäin neljännestä päivästä kolmattakymmentä, yhdeksäntenä kuukautena, hamaan siihen päivään, jona Herran templi perustettiin, pankaat mieleenne.

19. Nijn cadzocat nyt sitä tästä päiwästä ja ennen nimittäin neljännestä colmattakymmenestä päiwästä yhdexändenä Cuucautena haman sijhen päiwän cuin HERran Templi perustettin cadzocat sitä:

19. Nin catzocat nyt sen päle/ teste peiueste/ ia ennen/ nimittein/ sijtä Nelienest colmatkymmenest peiuest/ sine ydhexennä Cwcaudhenna/ haman sihen peiuen asti/ coska se HERRAN Templi perustettijn/ Catzokat sen päle/ (Niin katsokaat nyt sen päälle/ tästä päiwästä/ ja ennen/ nimittäin/ siitä neljännestä kolmattakymmenestä päiwästä/ sinä yhdeksäntenä kuukautena/ hamaan siihen päiwään asti/ koska se HERRAN te´mpli perustettiin/ Katsokaat sen päälle/)

19. Onko aitassa enää siementä? Ja viiniköynnös, viikunapuu, granaattiomenapuu ja öljypuu, nekään eivät ole kantaneet hedelmää. Tästä päivästä lähtien minä annan siunauksen.

19. Sillä siemenet ovat vielä salvossa, ja ei vielä mitään kasva, ei viinapuu, fikunapuu, granatipuu, eikä öljypuu; mutta tämän päivän perästä tahdon minä antaa siunauksen.

20. Sillä siemenet owat wielä salwos ja ei wielä mitän caswa ei wijnapuu ficunapuu granatipuu eikä öljypuu: mutta tästälähin tahdon minä anda siunauxen.

20. Sille ette Siemenet wiele macauat Laareis/ ia eipe wiele miteken canna/ eike Winapw/ Ficunapw/ Granatinpw/ eike Oliupw. Mutta teste peiueste saadhen/ mine tadhon anda hyuestisiugnauxen. (Sillä että siemenet wielä makaawat laareissa/ ja eipä wielä mitäkään kanna/ eikä wiinapuu/ wiikunapuu/ granaattipuu/ eikä öljypuu. Mutta tästä päiwästä saaden/ minä tahdon antaa hywästi siunauksen.)

20. Ja Herran sana tuli toistamiseen Haggaille kuukauden kahdentenakymmenentenä neljäntenä päivänä; se kuului:

20. Ja Herran sana tapahtui toisen kerran Haggaille, neljäntenä päivänä kolmattakymmentä siinä kuukaudessa, ja sanoi:

21. JA HERran sana tapahdui toisen kerran Haggaille neljändenä colmattakymmendenä päiwänä sijnä Cuucaudes ja sanoi:

21. Ja HERRAN Sana tapactui toisen kerdan Haggain tyge/ neliendene colmatkymmenen peiuene sijnä Cwcaudhes/ ia sanoi. (Ja HERRAN sana tapahtui toisen kerran Haggain tykö/ neljäntenä kolmatkymmenen päiwänä siinä kuukaudessa/ ja sanoi.)

21. Sano Juudan käskynhaltijalle Serubbaabelille: Minä liikutan taivaat ja maan.

21. Sano Serubbabelille, Juudan päämiehelle: minä tahdon taivaan ja maan liikuttaa;

22. Sanos SeruBabelille Judan Päämiehelle: minä tahdon taiwan ja maan lijcutta:

22. SAnos SeruBabelin sen Judan Pämiehen tyge/ ia sano. Mine tadhon Taiuan ia Maan lijcutta/ (Sanos SeruBabelin sen Judan päämiehen tykö/ ja sano. Minä tahdon taiwaan ja maan liikuttaa/)

22. Ja minä kukistan kuningaskuntien valtaistuimet, hävitän pakanain kuningaskuntien väkevyyden ja kukistan vaunut ajajineen; ja hevoset ja niiden ratsastajat kaatuvat, mies toisensa miekkaan.

22. Ja tahdon valtakuntain istuimet kukistaa, ja pakanain voimalliset valtakunnat kadottaa; ja kukistan rattaat ja ratsasmiehet, niin että hevonen ja mies pitää kukistettaman, kukin kumppaninsa miekalla.

23. Ja tahdon waldacundain istuimet cukista ja pacanain woimalliset waldacunnat cadotta ja cukistan rattat ja radzasmiehet nijn että orhi ja mies pitä cukistettaman cukin toisen miecalla.

23. ia tadhon ne Waldakundain Stolit alascukista/ ia ninen Pacanain woipiat Waldakunnat cadhotta. Ja tadhon alascukista seke Rattat/ ette Ratzasmiehet/ Nin ette seke Orhi ette Mies pite alascukistettaman/ itzecukin sen toisen Miecan cautta. (Ja tahdon ne waltakuntain tuolit alaskukistaa/ ja niiden pakanain woipiat waltakunnat kadottaa. Ja tahdon alaskukistaa sekä rattaat/ että ratsasmiehet/ Niin että sekä orhi että mies pitää alaskukistettaman/ itsekukin sen toisen miekan kautta.)

23. Sinä päivänä, sanoo Herra Sebaot, minä otan sinut, palvelijani Serubbaabel, Sealtielin poika, sanoo Herra, ja panen sinut ikäänkuin sinettisormukseksi. Sillä sinut minä olen valinnut, sanoo Herra Sebaot.

23. Sillä ajalla, sanoo Herra Zebaot, tahdon minä sinua korjata, sinä Serubbabel Sealtielin poika, minun palveliani, sanoo Herra, ja tahdon sinun pitää niinkuin sinettisormuksen; sillä minä olen sinun valinnut, sanoo Herra Zebaot.

24. Sillä ajalla/ sano HERra Zebaoth/ tahdon minä sinua SeruBabel corjata/ sinua Sealthielin poica/ minun palwelian/ sano HERra/ ja tahdon sinua nijncuin sinetsormusta pitä: sillä minä olen sinun walinnut/ sano HERra Zebaoth.

24. Sille samalla aialla/ sano se HERRA Zebaoth/ nin mine tadhon coriat sinua SeruBabel/ sine Sealthielin poica minun Palueliani/ sanopi HERRA/ Ja tadhon sinua/ ninquin iongun Insiglinsormuxen pite/ Sille ette mine olen sinun vloswalinut/ sanopi se HERRA Zebaoth. (Sillä samalla ajalla/ sanoo se HERRA Zebaoth/ niin minä tahdon korjata sinua SeruBabel/ sinä Sealthielin poika minun palwelijani/ sanoopi HERRA/ Ja tahdon sinua/ niinkuin jonkun insiglisormuksen pitää/ Sillä että minä olen sinun uloswalinnut/ sanoopi se HERRA Zebaoth.)