9 luku

Apostoli sanoo syvästi surevansa Israelia 1 – 5 Jumalan lupaukset sille eivät kuitenkaan ole tyhjiin rauenneet, mutta luonnollinen polveutuminen Aabrahamista ei tuota lapseutta 6 – 13 Jumala ei tee väärin, sillä hän on armahtamisessaan ja hylkäämisessään täysin vapaa 14 – 21 ja on kutsunut pakanatkin armon osallisuuteen, niin kuin hän jo profeettainsa kautta on sanonut 22 – 29; syy Israelin hylkäämiseen on se, että he perustautuivat tekoihin eikä uskoon 30 – 33.

1 Minä sanon totuuden Kristuksessa, en valhettele — sen todistaa minulle omatuntoni Pyhässä Hengessä —

1 Sanon totuuden Kristuksessa, en valehtele — omatuntoni todistaa sen minulle Pyhässä Hengessä —

1. Minä sanon totuuden Kristuksessa ja en valehtele, (niinkuin minun omatuntoni minun kanssani Pyhässä Hengessä todistaa,)

1. MInä sanon totuuden Christuxes ja en walehtele nijncuin minun omatundon minulle Pyhäs Henges todista

1. TOtudhen mine sanon Christusesa/ ia en Walechtele/ Quin minun Omatundon minulle todhista Pyhesse Hengese/ (Totuuden minä sanon Kristuksessa/ ja en walehtele/ Kuin minun omatuntoni minulle todistaa Pyhässä Hengessä.)

1. Ἀλήθειαν λέγω ἐν Χριστῷ, οὐ ψεύδομαι, συμμαρτυρούσης μοι τῆς συνειδήσεώς μου ἐν Πνεύματι ἁγίῳ,

1. αληθειαν λεγω εν χριστω ου ψευδομαι συμμαρτυρουσης μοι της συνειδησεως μου εν πνευματι αγιω 1. aletheian lego en christo oυ pseυdomai sυmmartυroυses moi tes sυneideseos moυ en pneυmati agio

1 I say the truth in Christ, I am not lying, my conscience (is) testifying together with me in (the) Holy Spirit,

1. I say the truth in Christ, I lie not, my conscience also bearing me witness in the Holy Ghost,

1. Ich sage die Wahrheit in Christus und lüge nicht, wie mir Zeugnis gibt mein Gewissen in dem Heiligen Geist,

1. VERDAD digo en Cristo, no miento, dándome testimonio mi conciencia en el Espíritu Santo:

1 Истину говорю во Христе, не лгу, свидетельствует мне совесть моя в Духе Святом,

2 että minulla on suuri murhe ja ainainen kipu sydämessäni.

2 että minulla on suuri murhe ja ainainen tuska sydämessäni,

2. Että minulla on suuri murhe ja alinomainen kipu sydämessäni.

2. Että minulla on suuri murhe ja alinomainen kipu sydämesäni.

2. Ette minulla ombi swri mureh/ ia alinomainen kipu Sydhemeseni. (Että minulla ompi suuri murhe/ ja alinomainen kipu sydämessäni.)

2. ὅτι λύπη μοί ἐστι μεγάλη καὶ ἀδιάλειπτος ὀδύνη τῇ καρδίᾳ μου.

2. οτι λυπη μοι εστιν μεγαλη και αδιαλειπτος οδυνη τη καρδια μου 2. oti lυpe moi estin megale kai adialeiptos odυne te kardia moυ

2 that great sorrow is in me and constant anguish in my heart.

2. That I have great heaviness and continual sorrow in my heart.

2. daß ich große Traurigkeit und Schmerzen ohne Unterlaß in meinem Herzen habe.

2. Que tengo gran tristeza, y continuo dolor en mi corazón.

2 что великая для меня печаль и непрестанное мучение сердцу моему:

3 Sillä minä soisin itse olevani kirottu pois Kristuksesta veljieni hyväksi, jotka ovat minun sukulaisiani lihan puolesta,

3 sillä toivoisin itse olevani kirottu pois Kristuksesta veljieni, lihanmukaisten sukulaisteni, hyväksi.

3. Minä olen pyytänyt kirottuna olla Kristukselta minun veljieni tähden, jotka lihan puolesta minun lankoni ovat,

3. Minä olen pyynnyt kirotuxi tulla Christuxelda minun weljeini tähden jotca lihan puolesta minun langoni owat.

3. Sille mine olen itze pyynyt minuani kirotuxi tulla Christuselda/ minun Welieini teden/ iotca ouat minun Langoni Lihan cautta/ (Sillä minä olen itse pyytänyt minuani kirotuksi tulla Kristukselta/ minun weljeini tähden/ jotka owat minun lankoni lihan kautta/)

3. ηὐχόμην γὰρ αὐτὸς ἐγὼ ἀνάθεμα εἶναι ἀπὸ τοῦ Χριστοῦ ὑπὲρ τῶν ἀδελφῶν κατὰ σάρκα,

3. ηυχομην γαρ αυτος εγω αναθεμα ειναι απο του χριστου υπερ των αδελφων μου των συγγενων μου κατα σαρκα 3. eυchomen gar aυtos ego anathema einai apo toυ christoυ υper ton adelfon moυ ton sυggenon moυ kata sarka

3 For* I was praying for myself to be accursed from the Christ on behalf of my brethren, my relatives according to (the) flesh,

3. For I could wish that myself were accursed from Christ for my brethren, my kinsmen according to the flesh:

3. Ich habe gewünscht, verbannt zu sein von Christo für meine Brüder, die meine Gefreundeten sind nach dem Fleisch;

3. Porque deseara yo mismo ser anatema de Cristo por causa de mis hermanos, los que son mis parientes según la carne:

3 я желал бы сам быть отлученным от Христа за братьев моих, родных мне по плоти,

4 ovat israelilaisia: heidän on lapseus ja kirkkaus ja liitot ja lain antaminen ja jumalanpalvelus ja lupaukset;

4 He ovat israelilaisia, heidän on lapseus ja kirkkaus ja liitot ja lain antaminen ja jumalanpalvelus ja lupaukset.

4. Jotka ovat Israelilaiset, joiden on lasten oikeus ja kunnia, ja liitot ja laki, ja jumalanpalvelus ja lupaukset,

4. Jotca owat Israelitat joiden on Lasten Oikeus ja Cunnia ja Lijtot ja Laki ja Jumalan palwelus ja lupauxet.

4. iotca ouat Israelitit/ ioinenga ombi Lapsuus ia Cunnia/ ia Lijttot/ ia Lain sädhyt/ ia se Jumalanpaluelus/ ia ne Lupauxet/ (jotka owat isralitit/ joinenka ompi lapsuus ja kunnia/ ja liitot/ ja lain säädyt/ ja se Jumalanpalwelus/ ja ne lupaukset/)

4. οἵτινές εἰσιν Ἰσραηλῖται, ὧν ἡ υἱοθεσία καὶ ἡ δόξα καὶ αἱ διαθῆκαι καὶ ἡ νομοθεσία καὶ ἡ λατρεία καὶ αἱ ἐπαγγελίαι,

4. οιτινες εισιν ισραηλιται ων η υιοθεσια και η δοξα και αι διαθηκαι και η νομοθεσια και η λατρεια και αι επαγγελιαι 4. oitines eisin israelitai on e υiothesia kai e doksa kai ai diathekai kai e nomothesia kai e latreia kai ai epaggeliai

4 who are Israelites, whose (is) the sonship and the glory and the covenants* and the institution of the law and the divine service and the promises;

4. Who are Israelites; to whom pertaineth the adoption, and the glory, and the covenants, and the giving of the law, and the service of God, and the promises;

4. die da sind von Israel, welchen gehört die Kindschaft und die Herrlichkeit und der Bund und das Gesetz und der Gottesdienst und die Verheißungen;

4. Que son Israelitas, de los cuales es la adopción, y la gloria, y los conciertos, y la ley dada, y el culto, y las promesas;

4 то есть Израильтян, которым принадлежат усыновление и слава, и заветы, и законоположение, и богослужение, и обетования;

5 heidän ovat isät, ja heistä on Kristus lihan puolesta, hän, joka on yli kaiken, Jumala, ylistetty iankaikkisesti, amen!

5 Heidän ovat isät ja heistä on Kristus lihan puolesta. Hän, joka on kaiken vallitsija, Jumala, ylistetty ikuisesti*, Aamen.

5. Joiden myös isät ovat, joista Kristus lihan puolesta syntynyt on, joka on Jumala ylitse kaikkein ylistetty ijankaikkisesti, amen!

5. Joiden myös Isät owat joista CHRISTUS lihan puolesta syndynyt on joca on caickein Jumala ylistetty ijancaickisest Amen.

5. ioinenga mös ne Iset ouat/ ioista Christus ombi syndynyt Lihan polesta/ Joca ombi Jumala caikein ylitze/ ylistettu ijancaikisesta/ Amen. (joinenka myös ne isät owat/ joista Kristus ompi syntynyt lihan puolesta/ Joka ompi Jumala kaikkein ylitse/ ylistetty iankaikkisesti/ Amen.)

5. ὧν οἱ πατέρες, καὶ ἐξ ὧν ὁ Χριστὸς τὸ κατὰ σάρκα, ὁ ὢν ἐπὶ πάντων Θεὸς εὐλογητὸς εἰς τοὺς αἰῶνας· ἀμήν.

5. ων οι πατερες και εξ ων ο χριστος το κατα σαρκα ο ων επι παντων θεος ευλογητος εις τους αιωνας αμην 5. on oi pateres kai eks on o christos to kata sarka o on epi panton theos eυlogetos eis toυs aionas amen

5 whose are the fathers and from whom is the Christ according to (the) flesh, who is over all; God (is) gracious* forever. Amen.

5. Whose are the fathers, and of whom as concerning the flesh Christ came, who is over all, God blessed for ever. Amen.

5. welcher auch sind die Väter, und aus welchen Christus herkommt nach dem Fleisch, der da ist Gott über alles, gelobt in Ewigkeit. Amen.

5. Cuyos son los padres, y de los cuales vino Cristo según la carne, el cual es Dios sobre todas las cosas, bendito por los siglos. Amén.

5 их и отцы, и от них Христос по плоти, сущий над всем Бог, благословенный во веки, аминь.

6 Mutta ei niin, että Jumalan sana olisi harhaan mennyt. Sillä eivät kaikki ne, jotka ovat Israelista, ole silti Israel,

6 Ei kuitenkaan niin, että Jumalan sana olisi menettänyt arvonsa. Sillä eivät kaikki ne, jotka ovat Israelista, ole Israel,

6. Mutta ei niin, että Jumalan sana on hukkunut; sillä ei ne ole kaikki Israelilaiset, jotka Israelista ovat.

6. MUtta en minä näitä sentähden puhu että Jumalan sana on huckunut: sillä ei ne ole caicki Israelitat jotca Israelist owat.

6. Mutta em mine neite puhu/ ette Jumalan Sana senteden on huckunut. Sille ei ne ole caiki Israelitit/ iotca Israelista ouat/ (Mutta en minä näitä puhu/ että Jumalan sana sentähden on hukkunut. Sillä ei ne ole kaikki israelitit/ jotka Israelista owat/)

6. Οὐχ οἷον δὲ ὅτι ἐκπέπτωκεν ὁ λόγος τοῦ Θεοῦ. οὐ γὰρ πάντες οἱ ἐξ Ἰσραήλ, οὗτοι Ἰσραήλ,

6. ουχ οιον δε οτι εκπεπτωκεν ο λογος του θεου ου γαρ παντες οι εξ ισραηλ ουτοι ισραηλ 6. oυch oion de oti ekpeptoken o logos toυ theoυ oυ gar pantes oi eks israel oυtoi israel

6 But (it is) not such-as that the word of God has fallen short. For* they (are) not all Israel, (those who (are) from Israel);

6. Not as though the word of God hath taken none effect. For they are not all Israel, which are of Israel:

6. Aber nicht sage ich solches, als ob Gottes Wort darum aus sei. Denn es sind nicht alle Israeliter, die von Israel sind;

6. No empero que la palabra de Dios haya faltado; porque no todos los que son de Israel son Israelitas:

6 Но не то, чтобы слово Божие не сбылось: ибо не все те Израильтяне, которые от Израиля;

7 eivät kaikki ole lapsia sentähden, että ovat Aabrahamin siementä, vaan: "Iisakista sinä saat nimellesi jälkeläiset";

7 eivätkä kaikki lapsia sen vuoksi, että ovat Aabrahamin jälkeläisiä, vaan *"Iisakista sinä saat jälkeläiset*",

7. Ei myös ne ole kaikki lapset, jotka Abrahamin siemen ovat; vaan Isakissa pitää sinulle siemen kutsuttaman.

7. Ei myös ne ole caicki lapset jotca Abrahamin siemen owat: Waan Isaachis pitä sinulle siemen cudzuttaman.

7. eike mös ne caiki poiat ole quin ouat Abrahamin Siemen. Waan Isaachisa pite cutzutaman sinulle Siemen. (eikä myös ne kaikki pojat ole kuin owat Abrahamin siemen. Waan Isachissa pitää kutsuttaman sinulle siemen.)

7. οὐδ’ ὅτι εἰσὶ σπέρμα Ἀβραάμ, πάντες τέκνα, ἀλλ’, ἐν Ἰσαὰκ κληθήσεταί σοι σπέρμα·

7. ουδ οτι εισιν σπερμα αβρααμ παντες τεκνα αλλ εν ισαακ κληθησεται σοι σπερμα 7. oυd oti eisin sperma aβraam pantes tekna all en isaak klethesetai soi sperma

7 neither (are they) all children, because they are Abraham’s seed, but (instead), ‘Your seed will be called in Isaac.’ {Gen 21:12}

7. Neither, because they are the seed of Abraham, are they all children: but, In Isaac shall thy seed be called.

7. auch nicht alle, die Abrahams Same sind, sind darum auch Kinder. Sondern "in Isaak soll dir der Same genannt sein".

7. Ni por ser simiente de Abraham luego son todos hijos; mas: En Isaac te será llamada simiente.

7 и не все дети Авраама, которые от семени его, но сказано: в Исааке наречется тебе семя.

8 se on: eivät ne, jotka lihan puolesta ovat lapsia, ole Jumalan lapsia, vaan lupauksen lapset, ne luetaan siemeneksi.

8 se on: eivät ne jotka lihan puolesta ovat lapsia, ole Jumalan lapsia, vaan lupauksen lapset luetaan jälkeläisiksi.

8. Se on: ei ne ole Jumalan lapset, jotka lihan puolesta lapset ovat; mutta ne, jotka lupauksen lapset ovat, ne siemeneksi luetaan.

8. Se on ei ne ole Jumalan Lapset jotca Lihan puolesta Lapset owat: mutta ne jotca Lupauxen puolesta Lapset owat ne siemenexi luetan:

8. Se on/ Ei ne Jumalan Lapset ole/ iotca Lihan cautta Lapset ouat/ Mutta ne/ iotca Lupauxen polesta Lapset ouat/ ne Siemenexi luetan. (Se on/ Ei ne Jumalan lapset ole/ jotka lihan kautta lapset owat/ Mutta ne/ jotka lupauksen puolesta lapset owat/ ne siemeneksi luetaan.)

8. τοῦτ’ ἔστιν οὐ τὰ τέκνα τῆς σαρκὸς ταῦτα τέκνα τοῦ Θεοῦ, ἀλλὰ τὰ τέκνα τῆς ἐπαγγελίας λογίζεται εἰς σπέρμα.

8. τουτ εστιν ου τα τεκνα της σαρκος ταυτα τεκνα του θεου αλλα τα τεκνα της επαγγελιας λογιζεται εις σπερμα 8. toυt estin oυ ta tekna tes sarkos taυta tekna toυ theoυ alla ta tekna tes epaggelias logizetai eis sperma

8 This thing (is), the children of the flesh, these (are) not children of God, but the children of the promise are counted *for a seed.

8. That is, They which are the children of the flesh, these are not the children of God: but the children of the promise are counted for the seed.

8. Das ist: nicht sind das Gottes Kinder, die nach dem Fleisch Kinder sind; sondern die Kinder der Verheißung werden für Samen gerechnet.

8. Quiere decir: No los que son hijos de la carne, estos son los hijos de Dios; mas los que son hijos de la promesa, estos son contados en la generación.

8 То есть не плотские дети суть дети Божии, но дети обетования признаются за семя.

9 Sillä lupauksen sana oli tämä: "Minä palaan tulevana vuonna tähän aikaan, ja silloin Saaralla on oleva poika".

9 Sillä lupauksen sana oli tämä: "tähän aikaan tulevana vuonna minä palaan, ja Saaralla on oleva poika.”

9. Sillä tämä on lupauksen sana: tällä ajalla minä tulen ja Saaralla pitää poika oleman.

9. Sillä tämä on Lupauxen sana: tällä ajalla minä tulen ja Saralla pitä poica oleman.

9. Sille ette teme ombi Lupauxen sana/ quin hen puhu/ Telle aijalla minun pite tuleman/ ia Saralla pite Poian oleman. (Sillä että tämä ompi lupauksen sana/ kuin hän puhui/ Tällä ajalla minun piti tuleman/ ja Saralla pitää pojan oleman.)

9. ἐπαγγελίας γὰρ ὁ λόγος οὗτος· κατὰ τὸν καιρὸν τοῦτον ἐλεύσομαι καὶ ἔσται τῇ Σάρρᾳ υἱός.

9. επαγγελιας γαρ ο λογος ουτος κατα τον καιρον τουτον ελευσομαι και εσται τη σαρρα υιος 9. epaggelias gar o logos oυtos kata ton kairon toυton eleυsomai kai estai te sarra υios

9 For* this (is the) word of promise, ‘I will come according to this season and Sarah will be (with) a son.’ {Gen 18:10}

9. For this is the word of promise, At this time will I come, and Sara shall have a son.

9. Denn dies ist ein Wort der Verheißung, da er spricht: "Um diese Zeit will ich kommen, und Sara soll einen Sohn haben."

9. Porque la palabra de la promesa es esta: Como en este tiempo vendré; y tendrá Sara un hijo.

9 А слово обетования таково: в это же время приду, и у Сарры будет сын.

10 Eikä ainoastaan hänelle näin käynyt, vaan samoin kävi Rebekallekin, joka oli tullut raskaaksi yhdestä, meidän isästämme Iisakista;

10 Eikä ainoastaan näin, vaan myös Rebekan ollessa raskaana yhdestä, isästämme Iisakista.

10. Mutta ei se ainoastaan, mutta myös Rebekka siitti yhdestä Isaakista meidän isästämme.

10. MUtta ei se ainoastans nijn tapahtunut waan Rebecka synnytti myös Isaachist meidän Isästäm.

10. Mutta ei se ainostans nin heille tapachtanut/ waan mös Rebecca widhoin sighitti Isaachist meiden Iseste. (Mutta ei se ainoastansa niin heille tapahtunut/ waan myös Rebecca wihdoin synnytti Isachista meidän isästä.)

10. οὐ μόνον δέ, ἀλλὰ καὶ Ρεβέκκα ἐξ ἑνὸς κοίτην ἔχουσα, Ἰσαὰκ τοῦ πατρὸς ἡμῶν·

10. ου μονον δε αλλα και ρεβεκκα εξ ενος κοιτην εχουσα ισαακ του πατρος ημων 10. oυ monon de alla kai reβekka eks enos koiten echoυsa isaak toυ patros emon

10 Now not only (so), but also Rebecca having an impregnation from one (man), our father Isaac;

10. And not only this; but when Rebecca also had conceived by one, even by our father Isaac;

10. Nicht allein aber ist's mit dem also, sondern auch, da Rebekka von dem einen, unserm Vater Isaak, schwanger ward:

10. Y no solo esta, mas también Rebeca concibiendo de una vez, a saber, de Isaac nuestro padre;

10 И не одно это; но так было и с Ревеккою, когда она зачала в одно время двух сыновей от Исаака, отца нашего.

11 ja ennenkuin kaksoset olivat syntyneetkään ja ennenkuin olivat tehneet mitään, hyvää tai pahaa, niin — että Jumalan valinnan mukainen aivoitus pysyisi, ei tekojen tähden, vaan kutsujan tähden —

11 sillä lapset eivät olleet vielä syntyneetkään eivätkä tehneet mitään hyvää tai pahaa, mutta jotta Jumalan valinnan mukainen aivoitus pysyisi ei tekojen vuoksi, vaan kutsujan vuoksi,

11. Sillä ennen kuin lapset syntyivätkään ja kuin ei he vielä hyvää eikä pahaa tehneet olleet, että Jumalan aivoitus pitäis valitsemisen jälkeen seisovainen oleman, ei töiden tähden, vaan kutsujan armosta,

11. Sillä ennen cuin lapset synnyitkän ja cosca ei he wielä hywä eikä paha tehnet ollet: Että Jumalan aiwoitus pidäis walidzemisen jälken seisowainen oleman:

11. Sille io ennen Lasten syndymetä/ coska ei he wiele miten hyue eikä paha tehneet/ Senpäle ette Jumalan Aighotus pideis seisoman/ wloswalitzemisen ielken/ (Sillä jo ennen lasten syntymää/ koska ei he wielä mitään hywää eikä pahaa tehneet/ Sen päälle että Jumalan aiwotus pitäisi seisoman/ uloswalitsemisen jälkeen/)

11. μήπω γὰρ γεννηθέντων μηδὲ πραξάντων τι ἀγαθὸν ἢ κακόν, ἵνα ἡ κατ’ ἐκλογὴν τοῦ Θεοῦ πρόθεσις μένῃ, οὐκ ἐξ ἔργων, ἀλλ’ ἐκ τοῦ καλοῦντος,

11. μηπω γαρ γεννηθεντων μηδε πραξαντων τι αγαθον η κακον ινα η κατ εκλογην του θεου προθεσις μενη ουκ εξ εργων αλλ εκ του καλουντος 11. mepo gar gennethenton mede praksanton ti agathon e kakon ina e kat eklogen toυ theoυ prothesis mene oυk eks ergon all ek toυ kaloυntos

11 for* (the children) not yet having been born, nor having practiced anything good or evil, in order that the purpose of God according to (his) choice might abide, not from works, but from the one who is calling.

11. For the children being not yet born, neither having done any good or evil, that the purpose of God according to election might stand, not of works, but of him that calleth;)

11. ehe die Kinder geboren waren und weder Gutes noch Böses getan hatten, auf daß der Vorsatz Gottes bestünde nach der Wahl,

11. (Porque no siendo aun nacidos, ni habiendo hecho aun ni bien ni mal, para que permaneciese el propósito de Dios conforme a la elección, no por las obras, sino por el que llama;)

11 Ибо, когда они еще не родились и не сделали ничего доброго или худого(дабы изволение Божие в избрании происходило

12 sanottiin hänelle: "Vanhempi on palveleva nuorempaa",

12 sanottiin hänelle: "Vanhempi on palveleva nuorempaa,”

12. Sanottiin hänelle: suuremman pitää vähempää palveleman.

12. Ei töiden ansiost waan cudzumisen armost sanottin hänelle näin:

12. Ei Töödhen ansiosta/ waan sen Cutzuian Armosta/ nein henelle sanottin. (Ei töiden ansiosta/ waan sen kutsujan armosta/ näin hänelle sanottiin.)

12. ἐρρέθη αὐτῇ ὅτι ὁ μείζων δουλεύσει τῷ ἐλάσσονι,

12. ερρηθη αυτη οτι ο μειζων δουλευσει τω ελασσονι 12. errethe aυte oti o meizon doυleυsei to elassoni

12 It was said to her, ‘The greater will be serving* the inferior.’ {Gen 25:23}

12. It was said unto her, The elder shall serve the younger.

12. nicht aus Verdienst der Werke, sondern aus Gnade des Berufers, ward zu ihr gesagt: "Der Ältere soll dienstbar werden dem Jüngeren",

12. Le fué dicho, que el mayor serviría al menor:

12 не от дел, но от Призывающего), сказано было ей: больший будет в порабощении у меньшего,

13 niinkuin kirjoitettu on: "Jaakobia minä rakastin, mutta Eesauta minä vihasin".

13 niin kuin on kirjoitettu: "Jaakobia minä rakastin, mutta Eesauta vihasin."

13. Niinkuin kirjoitettu on: Jakobia minä rakastin, mutta Esauta vihasin.

13. Suuremman pitä wähembätä palweleman. Nijncuin kirjoitettu on: Jacobia minä racastin mutta Esauta wihaisin.

13. Se swrembi pite palueleman site wehembete/ Ninquin kirioitettu on/ Jacob mine racastin/ mutta Esau mine wihasin. (Se suurempi pitää palweleman sitää wähempää/ Niinkuin kirjoitettu on/ Jakob minä rakastin/ mutta Esau minä wihasin.)

13. καθὼς γέγραπται· τὸν Ἰακὼβ ἠγάπησα, τὸν δὲ Ἡσαῦ ἐμίσησα.

13. καθως γεγραπται τον ιακωβ ηγαπησα τον δε ησαυ εμισησα 13. kathos gegraptai ton iakoβ egapesa ton de esaυ emisesa

13 Just-as it has been written, ‘Jacob I loved*, but Esau I hated.’ {Mal 1:2,3}

13. As it is written, Jacob have I loved, but Esau have I hated.

13. wie denn geschrieben steht: "Jakob habe ich geliebt, aber Esau habe ich gehaßt."

13. Como está escrito: A Jacob amé, mas a Esaú aborrecí.

13 как и написано: Иакова Я возлюбил, а Исава возненавидел.

14 Mitä siis sanomme? Ei kaiketi Jumalassa ole vääryyttä? Pois se!

14 Mitä siis sanomme? Ei kai Jumalassa ole vääryyttä? Eihän toki!

14. Mitäs me siis sanomme? Onko Jumalan tykönä vääryyttä? Pois se!

14. MItästä me tähän sanomma? Ongo sijs Jumala wäärä:

14. Miteste sis me tehen sanoma? Ongo sis Jumala wärä? Pois se. (Mitäste siis me tähän sanomme? Onko siis Jumala wäärä? Pois se.)

14. Τί οὖν ἐροῦμεν; μὴ ἀδικία παρὰ τῷ Θεῷ; μὴ γένοιτο.

14. τι ουν ερουμεν μη αδικια παρα τω θεω μη γενοιτο 14. ti oυn eroυmen me adikia para to theo me genoito

14 Therefore what will we say? There is not unrighteousness with God, is there? Let it not happen!

14. What shall we say then? Is there unrighteousness with God? God forbid.

14. Was wollen wir denn hier sagen? Ist denn Gott ungerecht? Das sei ferne!

14. ¿Qué diremos pues? ¿Qué hay injusticia acerca de Dios? En ninguna manera.

14 Что же скажем? Неужели неправда у Бога? Никак.

15 Sillä Moosekselle hän sanoo: "Minä olen armollinen, kenelle olen armollinen, ja armahdan, ketä armahdan".

15 Sillä Moosekselle Hän sanoo: "Olen armahtava, ketä armahdan ja säälivä, ketä säälin."

15. Sillä hän sanoo Mosekselle: jota minä armahdan, sitä minä tahdon armahtaa, ja tahdon olla laupias, jolle minä laupias olen.

15. Pois se: Sillä hän sano Mosexelle: Jollen minä olen armollinen sillen minä olen armollinen ja ketä minä armahdan sitä minä armahdan.

15. Sille hen sano Moseselle. Jonga mine olen Armolinen/ sen mine olen armolinen/ Ja ketä mine armaitzen/ sen ylitze mine armaitzen. (Sillä hän sanoo Mosekselle. Jonka minä olen armollinen/ sen minä olen armollinen/ Ja ketä minä armaitsen/ sen ylitse minä armaitsen.)

15. τῷ γὰρ Μωϋσεῖ λέγει· ἐλεήσω ὃν ἂν ἐλεῶ, καὶ οἰκτιρήσω ὃν ἂν οἰκτίρω.

15. τω γαρ μωση λεγει ελεησω ον αν ελεω και οικτειρησω ον αν οικτειρω 15. to gar mose legei eleeso on an eleo kai oikteireso on an oikteiro

15 For* he says to Moses, ‘I will show-mercy to whomever I show-mercy and I will have pity on whomever I have pity.’ {Exo 33:19}

15. For he saith to Moses, I will have mercy on whom I will have mercy, and I will have compassion on whom I will have compassion.

15. Denn er spricht zu Mose: "Welchem ich gnädig bin, dem bin ich gnädig; und welches ich mich erbarme, des erbarme ich mich."

15. Porque a Moisés dice: Tendré misericordia del que tendré misericordia; y me compadeceré del que me compadeceré.

15 Ибо Он говорит Моисею: кого миловать, помилую; кого жалеть, пожалею.

16 Niin se ei siis ole sen vallassa, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, vaan Jumalan, joka on armollinen.

16 Niin se ei siis riipu siitä, joka tahtoo eikä siitä joka juoksee, vaan Jumalasta, joka armahtaa.

16. Niin ei se nyt ole sen, joka tahtoo, eikä sen, joka juoksee, vaan sen, joka armahtaa, nimittäin Jumalan.

16. Nijn ei se nyt ole jongun tahdos eli juoxus waan Jumalan armos:

16. Nin ei se nyt seiso iongun tahdhosa eli Jooxusa/ waan Jumalan armaitzemisesa. (Niin ei se nyt seiso jonkun tahdossa eli juoksussa/ waan Jumalan armaitsemisessa.)

16. ἄρα οὖν οὐ τοῦ θέλοντος οὐδὲ τοῦ τρέχοντος, ἀλλὰ τοῦ ἐλεοῦντος Θεοῦ.

16. αρα ουν ου του θελοντος ουδε του τρεχοντος αλλα του ελεουντος θεου 16. ara oυn oυ toυ thelontos oυde toυ trechontos alla toυ eleoυntos theoυ

16 Therefore consequently*, (it is) not from the one who wills, nor from the one who runs, but from God, the one who shows-mercy.

16. So then it is not of him that willeth, nor of him that runneth, but of God that sheweth mercy.

16. So liegt es nun nicht an jemandes Wollen oder Laufen, sondern an Gottes Erbarmen.

16. Así que no es del que quiere, ni del que corre; sino de Dios, que tiene misericordia.

16 Итак помилование зависит не от желающего и не от подвизающегося, но от Бога милующего.

17 Sillä Raamattu sanoo faraolle: "Juuri sitä varten minä nostin sinut esiin, että näyttäisin sinussa voimani ja että minun nimeni julistettaisiin kaiken maan päällä".

17 Sillä Raamattu sanoo faraolle: "Juuri sitä varten nostin sinut esiin, jotta osoittaisin sinussa voimani ja jotta nimeäni julistettaisiin kaiken maan päällä."

17. Sillä Raamattu sanoo Pharaolle: juuri sentähden olen minä sinun herättänyt, osoittaakseni minun voimani sinussa, että minun nimeni kaikessa maassa julistettaisiin.

17. Sillä Ramattu sano Pharaolle: juuri sentähden olen minä sinun herättänyt osottaxeni minun wäkeäni sinusa että minun nimen caikesa maasa julistettaisin.

17. Sille ette Ramattu sanopi Pharaonin tyge/ iuri sitewarten mine olen sinun ylesherettenyt/ ette minun pite sinun päles minun Wäkeni osottaman/ Senpäle/ ette minun Nimen pite caikesa Mailmasa iulghistettaman. (Sillä että Raamattu sanoopi pharaonin tykö/ juuri sitä warten minä olen sinun ylösherättänyt/ että minun pitää sinun päällesi minun wäkeni osoittaman/ Senpäälle/ että minun nimen pitää kaikessa maailmassa julkistettaman.)

17. λέγει γὰρ ἡ γραφὴ τῷ Φαραὼ ὅτι εἰς αὐτὸ τοῦτο ἐξήγειρά σε, ὅπως ἐνδείξωμαι ἐν σοὶ τὴν δύναμίν μου, καὶ ὅπως διαγγελῇ τὸ ὄνομά μου ἐν πάσῃ τῇ γῇ.

17. λεγει γαρ η γραφη τω φαραω οτι εις αυτο τουτο εξηγειρα σε οπως ενδειξωμαι εν σοι την δυναμιν μου και οπως διαγγελη το ονομα μου εν παση τη γη 17. legei gar e grafe to farao oti eis aυto toυto eksegeira se opos endeiksomai en soi ten dυnamin moυ kai opos diaggele to onoma moυ en pase te ge

17 For* the Scripture says to Pharaoh, ‘I lifted you up *for this same thing, *that I myself might show in you my power and *that my name might be thoroughly proclaimed in all the earth.’ {Exo 9:16}

17. For the scripture saith unto Pharaoh, Even for this same purpose have I raised thee up, that I might shew my power in thee, and that my name might be declared throughout all the earth.

17. Denn die Schrift sagt zum Pharao: "Ebendarum habe ich dich erweckt, daß ich an dir meine Macht erzeige, auf daß mein Name verkündigt werde in allen Landen."

17. Porque la Escritura dice de Faraón: Para esto mismo te he levantado, para mostrar en tí mi poder, y que mi nombre sea anunciado por toda la tierra.

17 Ибо Писание говорит фараону: для того самого Я ипоставил тебя, чтобы показать над тобою силу Мою и чтобы проповедано было имя Мое по всей земле.

18 Niin hän siis on armollinen, kenelle tahtoo, ja paaduttaa, kenen tahtoo.

18 Niin Hän siis armahtaa, kenet tahtoo ja paaduttaa, kenet tahtoo.

18. Niin hän siis armahtaa, ketä hän tahtoo, ja paaduttaa, kenenkä hän tahtoo.

18. Ja nijn hän armahta ketä hän tahto ja paadutta kenengä hän tahto.

18. Nin hen nyt armacta/ ketä hen tachto/ Ja padhutta kenen hen tachto. (Niin hän nyt armahtaa/ ketä hän tahtoo/ Ja paaduttaa kenen hän tahtoo.)

18. ἄρα οὖν ὃν θέλει ἐλεεῖ, ὃν δὲ θέλει σκληρύνει.

18. αρα ουν ον θελει ελεει ον δε θελει σκληρυνει 18. ara oυn on thelei eleei on de thelei sklerυnei

18 Therefore consequently*, he shows-mercy on whom he wills and he hardens whom he wills.

18. Therefore hath he mercy on whom he will have mercy, and whom he will he hardeneth.

18. So erbarmt er sich nun, welches er will, und verstockt, welchen er will.

18. De manera que del que quiere tiene misericordia; y al que quiere, endurece.

18 Итак, кого хочет, милует; а кого хочет, ожесточает.

19 Sinä kaiketi sanot minulle: "Miksi hän sitten vielä soimaa? Sillä kuka voi vastustaa hänen tahtoansa?"

19 Sinä sanot nyt minulle: "Miksi Hän vielä moittii? *Sillä kuka* voi vastustaa Hänen tahtoaan?"

19. Niin sinä sanot minulle: mitä hän siis nuhtelee? sillä kuka taitaa hänen tahtoansa vastaan olla?

19. NIin sinä sanot minulle: mixi hän sijs meitä nuhtele? Cuca taita hänen tahtons wastan olla? O ihminen parca! cuca sinä olet joca Jumalan cansa rijdellä tahdot?

19. Nin sine mahdhat sano minulle. Mixi hen sis meite nuchtele? Cuca taita henen Tachtons wastan seiso? O Inhimis parca/ Cuca sine olet ettes tahdhot Jumalan cansa ridhelle? (Niin sinä mahdat sanoa minulle. Miksi hän siis meitä nuhtelee? Kuka taitaa hänen tahtonsa wastaan seisoa? Oi ihmisparka/ Kuka sinä olet ettäs tahdot Jumalan kanssa riidellä?)

19. Ἐρεῖς οὖν μοι· τί ἔτι μέμφεται; τῷ γὰρ βουλήματι αὐτοῦ τίς ἀνθέστηκε;

19. ερεις ουν μοι τι ετι μεμφεται τω γαρ βουληματι αυτου τις ανθεστηκεν 19. ereis oυn moi ti eti memfetai to gar βoυlemati aυtoυ tis anthesteken

19 Therefore you will say to me, Why is he still finding-fault? For* who is standing against his will?

19. Thou wilt say then unto me, Why doth he yet find fault? For who hath resisted his will?

19. So sagst du zu mir: Was beschuldigt er uns denn? Wer kann seinem Willen widerstehen?

19. Me dirás pues: ¿Por qué pues se enoja? ¿porque quién ha resistido a su voluntad?

19 Ты скажешь мне: „за что же еще обвиняет? Ибо ктопротивостанет воле Его?"

20 Niinpä niin, oi ihminen, mutta mikä sinä olet riitelemään Jumalaa vastaan? Ei kaiketi tehty sano tekijälleen: "Miksi minusta tällaisen teit?"

20 Niinpä, oi ihminen, mikä sinä olet, joka väität Jumalaa vastaan? Ei kai tehty sano tekijälleen: "Miksi minut näin teit?"

20. Ja tosin, oi ihminen, kuka sinä olet, joka Jumalaa vastaan riitelet? Sanooko työ tekiällensä: miksis minut tainkaltaiseksi tehnyt olet?

20. Sanoco jongunlainen työ tekiällens?

20. Sanoco mös iocu Teco henen Tekiellense/ Mixis minun sencaltaisexi tehnyt olet? (Sanooko myös joku teko hänen tekijällensä/ Miksi minun senkaltaiseksi tehnyt olet?)

20. μενοῦνγε, ὦ ἄνθρωπε, σὺ τίς εἶ ὁ ἀνταποκρινόμενος τῷ Θεῷ; μὴ ἐρεῖ τὸ πλάσμα τῷ πλάσαντι, τί με ἐποίησας οὕτως;

20. μενουνγε ω ανθρωπε συ τις ει ο ανταποκρινομενος τω θεω μη ερει το πλασμα τω πλασαντι τι με εποιησας ουτως 20. menoυnge o anthrope sυ tis ei o antapokrinomenos to theo me erei to plasma to plasanti ti me epoiesas oυtos

20 But-rather, O man, who are you who answers back against God? The molded thing will not say to the one who molded (it), why did you make* me so, will it? {Isa 45:9?}

20. Nay but, O man, who art thou that repliest against God? Shall the thing formed say to him that formed it, Why hast thou made me thus?

20. Ja, lieber Mensch, wer bist du denn, daß du mit Gott rechten willst? Spricht auch ein Werk zu seinem Meister: Warum machst du mich also?

20. Mas ántes, oh hombre, ¿tú, quién eres, para que alterques con Dios? ¿o dirá el vaso de barro al que le labró: Por qué me has hecho así?

20 А ты кто, человек, что споришь с Богом? Изделие скажет ли сделавшему его: „зачем ты меня так сделал?"

21 Vai eikö savenvalajalla ole valta tehdä samasta savensa seoksesta toinen astia jaloa, toinen halpaa käyttöä varten?

21 Vai eikö savenvalajalla ole valta saveen, tehdäkseen samasta seoksesta toisen astian jaloon ja toisen halpaan käyttöön?

21. Eli eikö savenvalajalla ole saven päälle valtaa, yhdestä kappaleesta tehdä yhtä astiaa kunnialliseksi ja toista huonoksi?

21. Mixis minun sencaltaisexi tehnyt olet? Eikö Sawenwalajalla ole walda yhdestä sawencappalesta tehdä yhtä astiata cunniaxi ja toista häpiäxi?

21. Eikö Sauenwalaijalla ole walda/ ydhesta pystyste tehdhä/ yxi Astia cunniaxi/ ia sen toisen häpijexi? (Eikö sawenwalajalla ole walta/ yhdestä pystistä tehdä/ Yksi astia kunniaksi/ ja sen toisen häpeäksi?)

21. ἢ οὐκ ἔχει ἐξουσίαν ὁ κεραμεὺς τοῦ πηλοῦ, ἐκ τοῦ αὐτοῦ φυράματος ποιῆσαι ὃ μὲν εἰς τιμὴν σκεῦος, ὃ δὲ εἰς ἀτιμίαν;

21. η ουκ εχει εξουσιαν ο κεραμευς του πηλου εκ του αυτου φυραματος ποιησαι ο μεν εις τιμην σκευος ο δε εις ατιμιαν 21. e oυk echei eksoυsian o kerameυs toυ peloυ ek toυ aυtoυ fυramatos poiesai o men eis timen skeυos o de eis atimian

21 Or does the potter not have authority over the clay, to make* out of the same batch one vessel *for honor and another *for dishonor?

21. Hath not the potter power over the clay, of the same lump to make one vessel unto honour, and another unto dishonour?

21. Hat nicht ein Töpfer Macht, aus einem Klumpen zu machen ein Gefäß zu Ehren und das andere zu Unehren?

21. ¿O no tiene potestad el ollero para hacer de la misma masa un vaso para honra, y otro para vergüenza?

21 Не властен ли горшечник над глиною, чтобы из той же смеси сделать один сосуд для почетного употребления , а другой для низкого?

22 Entä jos Jumala, vaikka hän tahtoo näyttää vihansa ja tehdä voimansa tiettäväksi, on suurella pitkämielisyydellä kärsinyt vihan astioita, jotka olivat valmiit häviöön,

22 Entä jos Jumala, tahtoessaan osoittaa vihaansa ja tehdä voimansa tiettäväksi, on suurella pitkämielisyydellä kärsinyt häviöön valmiita vihan astioita

22. Sentähden, jos Jumala tahtoo vihansa osoittaa ja voimansa ilmoittaa, on hän suurella kärsivällisyydellä kärsinyt vihansa astioita, jotka ovat kadotukseen valmistetut.

22. Sentähden jos Jumala tahto wihans osotta ja woimans ilmoitta on hän suurella kärsimisellä kärsinyt hänen wihans astioita jotca owat cadotuxeen walmistetut:

22. Senteden/ ios Jumala tachto wihans osotta/ ia woima's ilmoitta/ Ombi hen swren Kerssimisen cansa kerssinyt henen Wihans Astiat/ iotca walmistetut ouat cadhotuxehen/ Senpäle (Sentähden/ jos Jumalaa tahtoo wihansa osoittaa/ ja woimansa ilmoittaa/ Ompi hän suuren kärsimisen kanssa kärsinyt hänen wihansa astiat/ jotka walmistetut owat kadotuksehen/ Senpäälle)

22. εἰ δὲ θέλων ὁ Θεὸς ἐνδείξασθαι τὴν ὀργὴν καὶ γνωρίσαι τὸ δυνατὸν αὐτοῦ ἤνεγκεν ἐν πολλῇ μακροθυμίᾳ σκεύη ὀργῆς κατηρτισμένα εἰς ἀπώλειαν,

22. ει δε θελων ο θεος ενδειξασθαι την οργην και γνωρισαι το δυνατον αυτου ηνεγκεν εν πολλη μακροθυμια σκευη οργης κατηρτισμενα εις απωλειαν 22. ei de thelon o theos endeiksasthai ten orgen kai gnorisai to dυnaton aυtoυ enegken en polle makrothυmia skeυe orges katertismena eis apoleian

22 But (what) if God, willing to show his wrath and to make his power known, carried (us,) vessels of wrath having been framed *for destruction, in much patience;

22. What if God, willing to shew his wrath, and to make his power known, endured with much longsuffering the vessels of wrath fitted to destruction:

22. Derhalben, da Gott wollte Zorn erzeigen und kundtun seine Macht, hat er mit großer Geduld getragen die Gefäße des Zorns, die da zugerichtet sind zur Verdammnis;

22. ¿Y qué, si Dios queriendo mostrar su ira, y hacer notorio su poder, soportó con mucha mansedumbre los vasos de ira, preparados para destrucción;

22 Что же, если Бог, желая показать гнев и явить могущество Свое, с великим долготерпением щадил сосуды гнева, готовые к погибели,

23 ja on tehnyt sen saattaakseen kirkkautensa runsauden ilmi laupeuden astioissa, jotka hän on edeltävalmistanut kirkkauteen?

23 tehdäkseen samalla tiettäväksi kirkkautensa runsauden laupeuden astioissa, jotka Hän on ennalta valmistanut kirkkauteen?

23. Ja että hän tiettäväksi tekis kunniansa rikkauden laupiutensa astioille, jotka hän kunniaan on valmistanut,

23. Että hän tiettäwäxi tekis hänen cunnians rickauden hänen laupiudens astioille jotca hän cunniahan on walmistanut.

23. ette henen piti tietteuexi tekemen henen Cunnians rickaudhen/ ylitze henen Laupiudhensa Astiain/ iotca hen Cunniaxi ombi walmistanut. (että hänen piti tiettäwäksi tekemän hänen kunniansa rikkauden/ ylitse hänen laupeutensa astiain/ jotka hän kunniaksi ompi walmistanut.)

23. καὶ ἵνα γνωρίσῃ τὸν πλοῦτον τῆς δόξης αὐτοῦ ἐπὶ σκεύη ἐλέους, ἃ προητοίμασεν εἰς δόξαν,

23. και ινα γνωριση τον πλουτον της δοξης αυτου επι σκευη ελεους α προητοιμασεν εις δοξαν 23. kai ina gnorise ton ploυton tes dokses aυtoυ epi skeυe eleoυs a proetoimasen eis doksan

23 and in order that he might make known the riches of his glory upon vessels of mercy, which he prepared beforehand *for glory,

23. And that he might make known the riches of his glory on the vessels of mercy, which he had afore prepared unto glory,

23. auf daß er kundtäte den Reichtum seiner Herrlichkeit an den Gefäßen der Barmherzigkeit, die er bereitet hat zur Herrlichkeit,

23. Y haciendo notorias las riquezas de su gloria para con los vasos de misericordia, que él ha ántes preparado para gloria;

23 дабы вместе явить богатство славы Своей над сосудами милосердия, которые Он приготовил к славе,

24 Ja sellaisiksi hän myös on kutsunut meidät, ei ainoastaan juutalaisista, vaan myös pakanoista,

24 *Niitä olemme me*, jotka Hän on myös kutsunut, ei ainoastaan juutalaisista, vaan myös pakanoista,

24. Jotka hän myös kutsunut on, nimittäin meitä, ei ainoasti Juudalaisista, vaan myös pakanoista,

24. Jotca hän myös cudzunut on nimittäin meitä ei ainoastans Judalaisista waan myös pacanoista.

24. Jotca hen mös cutzunut on/ nimiten meite/ Ei ainostans Juttaista/ wan mös Pacanoista. (Jotka hän myös kutsunut on/ nimittäin meitä/ Ei ainoastansa juuttaista/ waan myös pakanoista)

24. οὓς καὶ ἐκάλεσεν ἡμᾶς οὐ μόνον ἐξ Ἰουδαίων, ἀλλὰ καὶ ἐξ ἐθνῶν,

24. ους και εκαλεσεν ημας ου μονον εξ ιουδαιων αλλα και εξ εθνων 24. oυs kai ekalesen emas oυ monon eks ioυdaion alla kai eks ethnon

24 whom he also invited, not only from the Jews, but also from the Gentiles?

24. Even us, whom he hath called, not of the Jews only, but also of the Gentiles?

24. welche er berufen hat, nämlich uns, nicht allein aus den Juden sondern auch aus den Heiden.

24. A los cuales también llamó, es a saber, a nosotros, ni solo de los Judíos, mas también de los Gentiles?

24 над нами, которых Он призвал не только из Иудеев, но и из язычников?

25 niinkuin hän myös Hoosean kirjassa sanoo: "Minä olen kutsuva kansakseni sen, joka ei ollut minun kansani, ja rakkaakseni sen, joka ei ollut minun rakkaani.

25 niin kuin Hän myös *Hoosean kirjassa* sanoo: "Olen kutsuva kansakseni sen, joka ei ollut kansani ja rakkaakseni sen, joka ei ollut rakkaani.

25. Niinkuin hän myös Hosean kautta sanoo: minä tahdon kutsua sen minun kansakseni, joka ei ollut minun kansani, ja minun rakkaakseni, joka ei minun rakkaani ollut.

25. Nijncuin hän Osean cautta sano: Minä tahdon cudzua sen minun Canssaxeni joca ei minun Canssan ollutcan: ja minun rackaxeni joca ei minun rackan ollutcan.

25. Ninquin hen mös sanopi Osean cautta/ Mine tadhon sen cutzua minun Canssaxeni/ ioca ei minun Canssan ollut. Ja minun Rackaxeni/ ioca ei minun Rackan ollut. (Niinkuin hän myös sanoopi Osean kautta/ Minä tahdon sen kutsua minun kansakseni/ joka ei minun kansani ollut. Ja minun rakkaakseni/ joka ei minun rakkaan ollut)

25. ὡς καὶ ἐν τῷ Ὡσηὲ λέγει· καλέσω τὸν οὐ λαόν μου λαόν μου, καὶ τὴν οὐκ ἠγαπημένην ἠγαπημένην·

25. ως και εν τω ωσηε λεγει καλεσω τον ου λαον μου λαον μου και την ουκ ηγαπημενην ηγαπημενην 25. os kai en to osee legei kaleso ton oυ laon moυ laon moυ kai ten oυk egapemenen egapemenen

25 As he also says in Hosea, ‘I will be calling those who (are) not my people, my people, and those not beloved, beloved.’ {Ho. 2:23}

25. As he saith also in Osee, I will call them my people, which were not my people; and her beloved, which was not beloved.

25. Wie er denn auch durch Hosea spricht: "Ich will das mein Volk heißen, daß nicht mein Volk war, und meine Liebe, die nicht meine Liebe war."

25. Como también en Oséas dice: Llamaré al que no era mi pueblo, pueblo mío; y amada, a la que no era amada.

25 Как и у Осии говорит: не Мой народ назову Моим народом, и не возлюбленную – возлюбленною.

26 Ja on tapahtuva, että siinä paikassa, jossa heille on sanottu: 'Te ette ole minun kansani', siinä heitä kutsutaan elävän Jumalan lapsiksi."

26 Ja on tapahtuva, että siinä paikassa, jossa heille sanottiin: 'Te ette ole kansani', siinä heitä kutsutaan elävän Jumalan lapsiksi."

26. Ja pitää tapahtuman, että siinä paikassa, missä heille sanottiin: ette ole minun kansani, siellä pitää heitä elävän Jumalan lapsiksi kutsuttaman.

26. Ja pitä tapahtuman että siellä cuin heille sanottin: et te ole minun Canssan: pitä heitä eläwän Jumalan lapsixi cudzuttaman.

26. Ja sen pite tapachtaman/ Ette sielle/ cussa heille sanottu oli/ Eipe te ole minun Canssan/ Sijne he pite cutzutaman Eleuen Jumalan Lapsixi. (Ja sen pitää tapahtuman/ Että siellä/ kussa heille sanottu oli/ Eipä te ole minun kansani/ Siinä he pitää kutsuttaman Eläwän Jumalan lapsiksi.)

26. καὶ ἔσται ἐν τῷ τόπῳ οὗ ἐρρέθη αὐτοῖς, οὐ λαός μου ὑμεῖς, ἐκεῖ κληθήσονται υἱοὶ Θεοῦ ζῶντος.

26. και εσται εν τω τοπω ου ερρηθη αυτοις ου λαος μου υμεις εκει κληθησονται υιοι θεου ζωντος 26. kai estai en to topo oυ errethe aυtois oυ laos moυ υmeis ekei klethesontai υioi theoυ zontos

26 And it will be, in the place where it was said to them, ‘You° (are) not my people; they will be called sons of the living God there.’ {Ho. 1:10}

26. And it shall come to pass, that in the place where it was said unto them, Ye are not my people; there shall they be called the children of the living God.

26. Und soll geschehen: An dem Ort, da zu ihnen gesagt ward: 'Ihr seid nicht mein Volk', sollen sie Kinder des lebendigen Gottes genannt werden.

26. Y será que en el lugar donde ántes les era dicho: Vosotros no sois pueblo mío; allí serán llamados hijos del Dios viviente.

26 И на том месте, где сказано им: вы не Мой народ, там названы будут сынами Богаживаго.

27 Mutta Esaias huudahtaa Israelista: "Vaikka Israelin lapset olisivat luvultaan kuin meren hiekka, niin pelastuu heistä vain jäännös.

27 Mutta Jesaja huudahtaa Israelista: "Vaikka Israelin lasten luku olisi kuin meren hiekka, niin pelastuu vain jäännös."

27. Mutta Jesaias huutaa Israelin edestä: jos Israelin lasten luku olis niinkuin santa meressä, niin kuitenkin tähteet autuaaksi tulevat.

27. Mutta Esaias huuta Israelin edestä: jos Israelin lasten lucu olis nijncuin sanda meresä nijn cuitengin tähtet autuaxi tulewat.

27. Mutta Esaias hwta Israelin edes/ ios Israelin Lasten lucu nin olis/ quin sanda meresse/ Nin quitengin ne techteet autuaxi tuleuat. (Mutta Esaias huutaa Israelin edessä/ jos Israelin lasten luku niin olisi/ kuin santa meressä/ Niin kuitenkin ne tähteet autuaaksi tulewat.)

27. Ἡσαΐας δὲ κράζει ὑπὲρ τοῦ Ἰσραήλ· ἐὰν ᾖ ὁ ἀριθμὸς τῶν υἱῶν Ἰσραὴλ ὡς ἡ ἄμμος τῆς θαλάσσης, τὸ κατάλειμμα σωθήσεται·

27. ησαιας δε κραζει υπερ του ισραηλ εαν η ο αριθμος των υιων ισραηλ ως η αμμος της θαλασσης το καταλειμμα σωθησεται 27. esaias de krazei υper toυ israel ean e o arithmos ton υion israel os e ammos tes thalasses to kataleimma sothesetai

27 Now Isaiah cries on behalf of Israel, ‘If the number of the sons of Israel is like the sand of the sea, (only) the remnant will be saved;

27. Esaias also crieth concerning Israel, Though the number of the children of Israel be as the sand of the sea, a remnant shall be saved:

27. Jesaja aber schreit für Israel: "Wenn die Zahl der Kinder Israel würde sein wie der Sand am Meer, so wird doch nur der Überrest selig werden;

27. Isaías también clama tocante a Israel: Aunque fuere el número de los hijos de Israel como la arena de la mar, un residuo será salvo.

27 А Исаия провозглашает об Израиле: хотя бы сыны Израилевы были числом, как песок морской, только остаток спасется;

28 Sillä sanansa on Herra toteuttava maan päällä lopullisesti ja rutosti."

28 Sillä *Herra toteuttaa joutuisasti tuomiopäätöksensä vanhurskaudessa, koska Hän on toimittava nopean selvityksen maan päällä*."

28. Sillä kuluttamus ja lyhentämys pitää tapahtuman vanhurskaudeksi, että Herra tekee hävityksen maan päällä,

28. Sillä culuttamus ja lyhendämys pitä tapahtuman wanhurscaudexi. Ja idze HERra on sen häwityxen maan pääldä hillidzewä.

28. Sille ette yxi Hätemys ia Häuitos pite tapactaman/ ia quitengin se kiendy wanhurskaudhexi. Sille ette itze HERRA pite sen Häuitoxen Maan päle * hilitzemen. (Sillä että yksi häätämys ja häwitys pitää tapahtuman/ ja kuitenkin se kääntyy wanhurskaudeksi. Sillä että itse HERRA pitää sen häwityksen maan päällä hillitsemän.)

28. λόγον γὰρ συντελῶν καὶ συντέμνων ἐν δικαιοσύνῃ, ὅτι λόγον συντετμημένον ποιήσει Κύριος ἐπὶ τῆς γῆς.

28. λογον γαρ συντελων και συντεμνων εν δικαιοσυνη οτι λογον συντετμημενον ποιησει κυριος επι της γης 28. logon gar sυntelon kai sυntemnon en dikaiosυne oti logon sυntetmemenon poiesei kυrios epi tes ges

28 for* (he is) completing and cutting-short the word in righteousness because having been cut-short, the Lord will make* the word upon the earth.’ {Isa 10:22, 23}

28. For he will finish the work, and cut it short in righteousness: because a short work will the Lord make upon the earth.

28. denn es wird ein Verderben und Steuern geschehen zur Gerechtigkeit, und der HERR wird das Steuern tun auf Erden."

28. Porque él consumará la obra, y la abreviará en justicia; porque obra abreviada hará el Señor sobre la tierra.

28 ибо дело оканчивает и скоро решит по правде, дело решительное совершит Господь на земле.

29 Niinkuin Esaias myös on ennustanut: "Ellei Herra Sebaot olisi jättänyt meille siementä, niin meidän olisi käynyt niinkuin Sodoman, ja me olisimme tulleet Gomorran kaltaisiksi".

29 Niin kuin Jesaja myös on ennalta sanonut: "Jollei Herra Sebaot olisi jättänyt meille jälkeläisiä, meistä olisi tullut niin kuin Sodoma ja olisimme käyneet Gomorran kaltaisiksi."

29. Ja niinkuin Jesaias ennen sanoi: ellei Herra Zebaot olisi meille siementä jättänyt, niin me olisimme olleet kuin Sodoma ja senkaltaiset kuin Gomorra.

29. Nijncuin Esaias ennen sanoi: ellei HERra Zebaoth olis meille siemendä jättänyt nijn me olisimma ollet cuin Sodoma ja sencaltaiset cuin Gomorra.

29. Ja ninquin Esaias ennen sanoi/ Ellei HERRA Zebaoth olis meille iettenyt Sieme'de/ nin me olisima olluet quin Sodoma ia sencaltaiset quin Gomorra. (Ja niinkuin Esaias ennen sanoi/ Ellei HERRA Zebaoth olisi meille jättänyt siementä/ niin me olisimme olleet kuin Sodoma ja senkaltaiset kuin Gomorra.)

29. καὶ καθὼς προείρηκεν Ἡσαΐας, εἰ μὴ Κύριος Σαβαὼθ ἐγκατέλειπεν ἡμῖν σπέρμα, ὡς Σόδομα ἂν ἐγενήθημεν καὶ ὡς Γόμορρα ἂν ὡμοιώθημεν.

29. και καθως προειρηκεν ησαιας ει μη κυριος σαβαωθ εγκατελιπεν ημιν σπερμα ως σοδομα αν εγενηθημεν και ως γομορρα αν ωμοιωθημεν 29. kai kathos proeireken esaias ei me kυrios saβaoth egkatelipen emin sperma os sodoma an egenethemen kai os gomorra an omoiothemen

29 And, just-as Isaiah has said before, ‘If the Lord of Hosts did not leave us a seed, we would have become like Sodom and would have been similar to Gomorrah.’ {Isa 1:9}

29. And as Esaias said before, Except the Lord of Sabaoth had left us a seed, we had been as Sodoma, and been made like unto Gomorrha.

29. Und wie Jesaja zuvorsagte: "Wenn uns nicht der HERR Zebaoth hätte lassen Samen übrig bleiben, so wären wir wie Sodom und Gomorra."

29. Y como ántes dijo Isaías: Si el Señor de los ejércitos no nos hubiera dejado simiente, como Sodoma fuéramos hechos, y como Gomorra fuéramos semejantes.

29 И, как предсказал Исаия: если бы Господь Саваоф неоставил нам семени, то мы сделались бы, как Содом, и были бы подобны Гоморре.

30 Mitä me siis sanomme? Että pakanat, jotka eivät tavoitelleet vanhurskautta, ovat saavuttaneet vanhurskauden, mutta sen vanhurskauden, joka tulee uskosta;

30 Mitä siis sanomme? Että pakanat, jotka eivät tavoitelleet vanhurskautta, ovat vanhurskauden saavuttaneet, mutta sen vanhurskauden, joka tulee uskon perusteella.

30. Mitäs me siis sanomme? (Me sanomme:) pakanat, jotka ei ole vanhurskautta etsineet, ovat saaneet vanhurskauden, mutta sen vanhurskauden, joka uskosta on:

30. MItästä me tähän sanomma? Me sanomma: pacanat jotca ei ole wanhurscautta pyytänet owat saanet wanhurscauden mutta minä sanon sijtä wanhurscaudest joca uscosta tule.

30. Miteste me sis tehen sanoma? Sen me sanoma/ Ette Pacanat/ iotca ei ole wanhurskaudhen ielken seisoneet/ ne ouat wanhurskaudhen saaneet/ Mutta mine sanon sijte wanhurskaudhesta ioca vskosta tulepi. (Mitästä me siis tähän sanomme? Sen me sanomme/ Että pakanat/ jotka ei ole wanhurskauden jälkeen seisoneet/ ne owat wanhurskauden saaneet/ Mutta minä sanon siitä wanhurskaudesta joka uskosta tuleepi.)

30. Τί οὖν ἐροῦμεν; ὅτι ἔθνη τὰ μὴ διώκοντα δικαιοσύνην κατέλαβε δικαιοσύνην, δικαιοσύνην δὲ τὴν ἐκ πίστεως·

30. τι ουν ερουμεν οτι εθνη τα μη διωκοντα δικαιοσυνην κατελαβεν δικαιοσυνην δικαιοσυνην δε την εκ πιστεως 30. ti oυn eroυmen oti ethne ta me diokonta dikaiosυnen katelaβen dikaiosυnen dikaiosυnen de ten ek pisteos

30 Therefore what will we say? That the Gentiles, who were not pursuing righteousness, grabbed righteousness, even the righteousness from faith.

30. What shall we say then? That the Gentiles, which followed not after righteousness, have attained to righteousness, even the righteousness which is of faith.

30. Was wollen wir nun hier sagen? Das wollen wir sagen: Die Heiden, die nicht haben nach der Gerechtigkeit getrachtet, haben Gerechtigkeit erlangt; ich sage aber von der Gerechtigkeit, die aus dem Glauben kommt.

30. ¿Qué diremos pues? Que los Gentiles que no seguían justicia han alcanzado la justicia: es a saber, la justicia que es por la fé;

30 Что же скажем? Язычники, не искавшие праведности,получили праведность, праведность от веры.

31 mutta Israel, joka tavoitteli vanhurskauden lakia, ei ole sitä lakia saavuttanut.

31 Sen sijaan Israel, joka tavoitteli vanhurskauden lakia, ei ole vanhurskauden* lakia saavuttanut.

31. Mutta Israel, joka vanhurskauden lakia on etsinyt, ei ole vanhurskauden lakia saanut.

31. Mutta Israel joca wanhurscauden Lakia on pyytänyt ei ole wanhurscauden Lakia saanut.

31. Mutta Israel/ ioca on wanhurskaudhen Lain ielken seisonut/ ia ei ole saanut wanhurskaudhen Lakija. (Mutta Israel/ joka on wanhurskauden lain jälkeen seisonut/ ja ei ole saanut wanhurskauden lakia.)

31. Ἰσραὴλ δὲ διώκων νόμον δικαιοσύνης εἰς νόμον δικαιοσύνης οὐκ ἔφθασε.

31. ισραηλ δε διωκων νομον δικαιοσυνης εις νομον δικαιοσυνης ουκ εφθασεν 31. israel de diokon nomon dikaiosυnes eis nomon dikaiosυnes oυk efthasen

31 But Israel, pursuing (the) law of righteousness, did not attain to (that) law of righteousness.

31. But Israel, which followed after the law of righteousness, hath not attained to the law of righteousness.

31. Israel aber hat dem Gesetz der Gerechtigkeit nachgetrachtet, und hat das Gesetz der Gerechtigkeit nicht erreicht.

31. E Israel que seguía la ley de justicia, no ha alcanzado a la ley de la justicia.

31 А Израиль, искавший закона праведности, не достиг до закона праведности.

32 Minkätähden? Sentähden, ettei se tapahtunut uskosta, vaan ikäänkuin teoista; sillä he loukkautuivat loukkauskiveen,

32 Miksi? Koska perustana ei ollut usko, vaan ikään kuin (lain) teot. Sillä he loukkaantuivat loukkauskiveen,

32. Minkätähden? Ettei he sitä uskosta, mutta niinkuin lain töistä etsivät. Sillä he ovat loukanneet itsensä loukkauskiveen.

32. Mingätähden? Ettei he sitä uscosta mutta Lain töistä edzeit: sillä he owat loucannet idzens Louckauskiween. Nijncuin kirjoitettu on:

32. Minge tedhen? Senteden ettei he site vskosta/ mutta ninquin Lain töiste etzit. Sille he ouat louckaneet itzens sen Caadhekiuen päle/ (Mikä tähden? Sentähden ettei he siitä uskosta/ mutta niinkuin lain töistä etsit. Sillä he owat loukanneet itsensä sen kaadhekiwen (loukkauskiwen) päälle/)

32. διατί; ὅτι οὐκ ἐκ πίστεως, ἀλλ’ ὡς ἐξ ἔργων νόμου· προσέκοψαν γὰρ τῷ λίθῳ τοῦ προσκόμματος,

32. δια τι οτι ουκ εκ πιστεως αλλ ως εξ εργων νομου προσεκοψαν γαρ τω λιθω του προσκομματος 32. dia ti oti oυk ek pisteos all os eks ergon nomoυ prosekopsan gar to litho toυ proskommatos

32 Why? Because (it was) not from (the) faith, but as (it was) from works of (the) law, for* they stumbled (on) the stone of stumbling;

32. Wherefore? Because they sought it not by faith, but as it were by the works of the law. For they stumbled at that stumblingstone;

32. Warum das? Darum daß sie es nicht aus dem Glauben, sondern aus den Werken des Gesetzes suchen. Denn sie haben sich gestoßen an den Stein des Anlaufens,

32. ¿Por qué? Porque no la buscaron por fé; mas como por las obras de la ley. Por lo cual tropezaron en la piedra de tropiezo;

32 Почему? потому что искали не в вере, а в делах закона. Ибо преткнулись о камень преткновения,

33 niinkuin kirjoitettu on: "Katso, minä panen Siioniin loukkauskiven ja kompastuksen kallion, ja joka häneen uskoo, se ei häpeään joudu".

33 niin kuin on kirjoitettu: "Katso, minä panen Siioniin loukkauskiven ja kompastuksen kallion, ja (yksikään), joka Häneen uskoo, ei häpeään joudu."

33. Niinkuin kirjoitettu on: katso, minä panen Zioniin loukkauskiven ja pahennuksen kallion, ja jokainen, joka hänen päällensä uskoo, ei pidä häpiään tuleman.

33. Cadzo minä panen Zionijn louckauskiwen ja pahennuxen callion: joca hänen päällens usco ei händä pidä häwäistämän.

33. Ninquin kirioitettu ombi. Catzos/ mine pane' Zionijn ydhen caadhekiuen/ ia ydhen pahoituxen Callion/ Ja ioca hene' pälens vskopi/ ei henen pidhe häueistemen. (Niinkuin kirjoitettu ompi. Katsos/ minä panen Zioniin yhden kaadhekiwen/ ja yhden pahoituksen kallion/ Ja joka hänen päällensä uskoopi/ ei hänen pidä häwäistämän.)

33. καθὼς γέγραπται· ἰδοὺ τίθημι ἐν Σιὼν λίθον προσκόμματος καὶ πέτραν σκανδάλου, καὶ ὁ πιστεύων ἐπ’ αὐτῷ οὐ καταισχυνθήσεται.

33. καθως γεγραπται ιδου τιθημι εν σιων λιθον προσκομματος και πετραν σκανδαλου και πας ο πιστευων επ αυτω ου καταισχυνθησεται 33. kathos gegraptai idoυ tithemi en sion lithon proskommatos kai petran skandaloυ kai pas o pisteυon ep aυto oυ kataischυnthesetai

33 just-as it has been written, ‘Behold, I place a stone of stumbling and a rock of offense in Zion and everyone who believes on him will not be ashamed.’ {Isa 8:14 & 28:16}

33. As it is written, Behold, I lay in Sion a stumblingstone and rock of offence: and whosoever believeth on him shall not be ashamed.

33. wie geschrieben steht: "Siehe da, ich lege in Zion einen Stein des Anlaufens und einen Fels des Ärgernisses; und wer an ihn glaubt, der soll nicht zu Schanden werden."

33. Como está escrito: He aquí, pongo en Sión piedra de tropiezo, y roca de caida; y todo aquel que creyere en él, no será avergonzado.

33 как написано: вот, полагаю в Сионе камень преткновения и камень соблазна; но всякий, верующий в Него, не постыдится.