9 luku

Abimelek tulee kuninkaaksi. Jootamin vertaus. Abimelekin taistelut ja kuolema.

1. Mutta Abimelek, Jerubbaalin poika, meni Sikemiin äitinsä veljien luo ja puhui heille sekä kaikille, jotka olivat sukua hänen äitinsä isän perheelle, ja sanoi:

1. Mutta Abimelek, JerubBaalin poika, meni Sikemiin äitinsä veljein tykö, puhui heille ja koko äitinsä isän huoneen sukukunnalle ja sanoi:

1. MUtta AbiMelech JerubBaalin poica meni Sichemijn hänen Äitins weljein tygö puhui heille ja coco Äitins Isän huonen sucucunnalle ja sanoi:

1 And Abimelech the son of Jerubbaal went to Shechem to his mother's brothers and spoke with them and with all the family of the house of his mother's father, saying,

1. And Abimelech the son of Jerubbaal went to Shechem unto his mother's brethren, and communed with them, and with all the family of the house of his mother's father, saying,

1. Og Abimelek, Jerub-Baals Søn, gik til Sikem til sin Moders Brødre og talede til dem og til al sin Morfaders Huses Slægt og sagde:

1. Men AbiMelech, JerubBaals son, gick bort till Sichem till sina moders bröder, och talade med dem, och med hela slägtene af hans moderfaders hus, och sade:

1. Ja Jerubbaali poeg Abimelek läks Sekemi omma emma wendade jure, ja räkis nende wasto ja keige omma emma issa perre sugguwössa wasto ja ütles:

1. Jerubaalio sūnus Abimelechas nuėjo į Sichemą pas savo motinos brolius ir kalbėjo visai motinos giminei:

1. Abimelech aber, der Sohn Jerubbaals, ging hin zu Sichem zu den Brüdern seiner Mutter und redete mit ihnen und mit dem ganzen Geschlecht des Vaterhauses seiner Mutter und sprach:

1. Or Abimélec, fils de Jérubbaal, s'en alla à Sichem vers les frères de sa mère, et il leur parla, ainsi qu'à toute la famille de la maison du père de sa mère, en disant:

1. Y FUÉSE Abimelec, hijo de Jerubaal, a Siquem a los hermanos de su madre, y habló con ellos, y con toda la familia de la casa del padre de su madre, diciendo:

1 Abimelech nu, de zoon van Jerubbaal, ging henen naar Sichem, tot de broeders zijner moeder; en hij sprak tot hen, en tot het ganse geslacht van het huis van den vader zijner moeder, zeggende:

1. Tedy odszedł Abimelech, syn Jerobaalów, do Sychem, do braci matki swojej, i mówił do nich, i do wszystkiego narodu domu ojca matki swej, a rzekł:

1. És elméne Abimélek, a Jerubbaál fia Sikembe, az ő anyjának atyjafiaihoz, és beszélt velök, valamint az ő anyja atyjának egész nemzetségével, mondván:

1 Авимелех, сын Иероваалов, пошел в Сихем к братьям матери своей иговорил им и всему племени отца матери своей, и сказал:

1. Син же Еробаалів Абимелех прибув у Сихем до материних братів і говорив їм і всьому родові материної родини ось так:

2. Puhukaa kaikkien Sikemin miesten kuullen: Kumpi teille on parempi, sekö, että teitä hallitsee seitsemänkymmentä miestä, kaikki Jerubbaalin pojat, vai että teitä hallitsee yksi mies? Ja muistakaa, että minä olen teidän luutanne ja lihaanne.

2. Puhukaat nyt kaikkein päämiesten korvissa Sikemissä: mikä teille on parempi, että seitsemänkymmentä miestä, kaikki JerubBaalin pojat, hallitsevat teitä, eli jos yksi mies hallitsee teitä? Ja muistakaat, että minä olen teidän luunne ja lihanne.

2. Puhucat caickein miesten corwis Sichemist: mikä teille on parembi että seidzemenkymmendä miestä caicki JerubBaalin pojat hallidzewat teitä eli yxi mies hallidze teitä? Ja muistacat että minä olen teidän luun ja lihan.

2 Speak, I beseech you*, in the ears of all the men of Shechem, Which is better for you*, that all the sons of Jerubbaal, who are seventy men, rule over you*, or that one rule over you*? Remember also that I am your* bone and your* flesh.

2. Speak, I pray you, in the ears of all the men of Shechem, Whether is better for you, either that all the sons of Jerubbaal, which are threescore and ten persons, reign over you, or that one reign over you? remember also that I am your bone and your flesh.

2. Kære, taler for alle Mændenes Øren udi Sikem: Hvilket er eder bedst, enten at halvfjerdsindstyve Mænd, alle Jerub-Baals Sønner, herske over eder? eller at een Mand hersker over eder? kommer og i Hu, at jeg er eders Ben og eders Kød.

2. Käre, taler för alla mäns öron i Sichem: Hvilket är eder bättre, att sjutio män, alle JerubBaals barn, blifva herrar öfver eder, eller en man blifver herre öfver eder? Kommer ock dertillmed ihåg, att jag är edart ben och kött.

2. Et räkige keige Sekemi koddanikkude kuuldes: Kumbs on teile parrem, kas se? et seitsekümmend meest, keik Jerubbaali poiad teie ülle wallitsewad, ehk et üks mees teie ülle wallitseb? möttelge ka se peäle, et minna ollen teie lu ja teie lihha.

2. ‘‘Paklauskite Sichemo vyrų, ar jie norėtų, kad jiems karaliautų septyniasdešimt vyrų, visi Jerubaalio sūnūs, ar vienas? Atsiminkite, jog aš esu jūsų kūnas ir kaulas’‘.

2. Redet doch vor den Ohren aller Männer zu Sichem: was ist euch besser, daß siebzig Männer, alle Kinder Jerubbaals, über euch Herren seien, oder daß ein Mann über euch Herr sei? Gedenkt auch dabei, daß ich euer Gebein und Fleisch bin.

2. Je vous prie, faites entendre ces paroles à tous les seigneurs de Sichem: Lequel vous semble le meilleur, ou que soixante et dix hommes, tous enfants de Jérubbaal, dominent sur vous, ou qu'un seul homme domine sur vous? Et souvenez-vous que je suis votre os et votre chair.

2. Yo os ruego que habléis a oidos de todos los señores de Siquem: ¿Qué tenéis por mejor, que os señoreen setenta hombres, todos los hijos de Jerubaal, o que os señoree un varón? Acordáos que yo soy hueso vuestro, y carne vuestra.

2 Spreekt toch voor de oren van alle burgers van Sichem: Wat is u beter, dat zeventig mannen, alle zonen van Jerubbaal, over u heersen, of dat een man over u heerse? Gedenkt ook, dat ik uw been en uw vlees ben.

2. Mówcie proszę, gdzieby słyszeli wszyscy przełożeni Sychem: Co wam lepszego, aby nad wami panowało siedmdziesiąt mężów, wszyscy synowie Jerobaalowi, czyli żeby panował nad wami mąż jeden? Wżdy pamiętajcie, żem ja kość wasza, i ciało wasze.

2. Mondjátok meg, kérlek, Sikem minden férfiának hallatára, melyik jobb néktek, hogy hetven férfiú uralkodjék-é rajtatok, Jerubbaálnak minden fia, vagy pedig csak egy ember uralkodjék felettetek? És emlékezzetek meg arról, hogy én a ti csontotok és a ti testetek vagyok.

2 внушите всем жителям Сихемским: что лучше для вас, чтобы владеливами все семьдесят сынов Иеровааловых, или чтобы владел один? и вспомните, что я кость ваша и плоть ваша.

2. Поспитайте усїх Сихемських міщан: Що вам більш до вподоби: чи щоб панували над вами усї сїмдесять синів Еробаалових, чи лучче, щоб володїв один? Памятайте при тому, що я ваше тїло й ваша кість.

3. Niin hänen äitinsä veljet puhuivat hänen puolestaan kaikkien Sikemin miesten kuullen kaiken tämän. Ja heidän sydämensä taipui Abimelekin puolelle, sillä he sanoivat: Hän on meidän veljemme.

3. Niin puhuivat hänen äitinsä veljet kaikki nämät sanat hänestä kaikkein Sikemin päämiesten korvissa; ja heidän sydämensä käännettiin AbiMelekin jälkeen, sillä he sanoivat: hän on meidän veljemme.

3. Nijn puhuit hänen äitins weljet caicki nämät sanat hänest caickein Sichemin miesten corwis ja heidän sydämens käättin AbiMelechin jälken ja sanoit: hän on meidän weljem.

3 And his mother's brothers spoke of him in the ears of all the men of Shechem all these words. And their hearts inclined to follow Abimelech, for they said, He is our brother.

3. And his mother's brethren spake of him in the ears of all the men of Shechem all these words: and their hearts inclined to follow Abimelech; for they said, He is our brother.

3. Da talede hans Moders Brødre alle disse Ord om ham for alle Mændenes Øren i Sikem, og deres Hjerter bøjede sig efter Abimelek, thi de sagde: Han er vor Broder.

3. Då talade hans moders bröder all dessa orden om honom, för alla mäns öron i Sichem; och deras hjerta bevektes efter AbiMelech; ty de tänkte: Han är vår broder;

3. Ja temma emma wennad räkisid ta pärrast keige Sekemi liñna meeste kuuldes keik needsammad sannad, ja nende südda kallas Abimeleki järrele, sest nemmad ütlesid: Ta on meie wend.

3. Jo motinos broliai viską papasakojo Sichemo vyrams. Jie pritarė Abimelechui, galvodami: ‘‘Jis yra mūsų brolis!’‘

3. Da redeten die Brüder seiner Mutter von ihm alle diese Worte vor den Ohren aller Männer zu Sichem. Und ihr Herz neigte sich Abimelech nach; denn sie gedachten: Er ist unser Bruder.

3. Les frères de sa mère dirent de sa part toutes ces paroles aux oreilles de tous les seigneurs de Sichem, et leur cœur inclina vers Abimélec; car, dirent-ils, c'est notre frère.

3. Y hablaron por él los hermanos de su madre a oidos de todos los señores de Siquem todas estas palabras: y el corazón de ellos se inclinó tras Abimelec, porque decían: Nuestro hermano es.

3 Toen spraken de broeders zijner moeder van hem, voor de oren van alle burgers van Sichem, al dezelve woorden; en hun hart neigde zich naar Abimelech; want zij zeiden: Hij is onze broeder.

3. Tedy mówili bracia matki jego o nim, gdzie słyszeli wszyscy przełożeni Sychem, wszystkie te słowa, i nakłoniło się serce ich za Abimelechem, bo rzekli: Brat nasz jest.

3. És elmondották anyjának testvérei róla mind e beszédeket Sikem minden férfiainak füle hallatára, és Abimélek felé hajlott az ő szívök, mert azt mondák: Atyánkfia ő!

3 Братья матери его внушили о нем все сии слова жителям Сихемским; исклонилось сердце их к Авимелеху, ибо говорили они: он брат наш.

3. І промовляли брати материні до всїх Сихемських міщан про його тими самими словами, так що прихилили їх серце до Абимелеха, бо казали: Він родич нам.

4. Ja he antoivat hänelle seitsemänkymmentä hopeasekeliä Baal-Beritin temppelistä. Niillä Abimelek palkkasi tyhjäntoimittajia ja huikentelijoita, ja ne seurasivat häntä.

4. Ja he antoivat hänelle seitsemänkymmentä hopiapenninkiä BaalBeritin huoneesta, joilla AbiMelek palkkasi itsellensä valtojamia ja joutilaita miehiä, jotka häntä seurasivat,

4. Ja he annoit hänelle seidzemenkymmendä hopiapenningitä BaalBerithin huonest joilla AbiMelech palckais hänellens waldojamia ja joutilaita miehiä jotca händä seuraisit.

4 And they gave him seventy (pieces) of silver out of the house of Baal-berith, with which Abimelech hired vain and unstable fellows who followed him.

4. And they gave him threescore and ten pieces of silver out of the house of Baalberith, wherewith Abimelech hired vain and light persons, which followed him.

4. Og de gave ham 70 Sekel Sølv af Baal-Beriths Hus, og Abimelek lejede derfor løse og letfærdige Mænd, og de fulgte ham.

4. Och gåfvo honom sjutio silfpenningar utur BaalBeriths huse; och AbiMelech lejde sig dermed lösaktiga och lättfärdiga män, som honom följde efter.

4. Ja nemmad andsid temmale seitsekümmend höbbesekli Paalberiti koiast, ja Abimelek palkas sellega tühhilased ja wallatumad mehhed, ja need läksid temma järrele.

4. Jie davė jam iš Baal Berito šventyklos septyniasdešimt sidabrinių. Už juos Abimelechas pasisamdė niekšų ir valkatų, kurie sekė jį.

4. Und sie gaben ihm siebzig Silberlinge aus dem Haus Baal-Beriths. Und Abimelech dingte damit lose, leichtfertige Männer, die ihm nachfolgten.

4. Et ils lui donnèrent soixante et dix pièces d'argent, de la maison de Baal-Bérith, avec lesquelles Abimélec leva des gens de rien et des vagabonds qui le suivirent.

4. Y diéronle setenta siclos de plata del templo de Baal-berit, con los cuales Abimelec alquiló varones ociosos y vagabundos que le siguieron.

4 En zij gaven hem zeventig zilverlingen, uit het huis van Baal-berith; en Abimelech huurde daarmede ijdele en lichtvaardige mannen, die hem navolgden.

4. I dali mu siedmdziesiąt srebrników z domu Baalberyt, i naprzyjmował za nie Abimelech ludzi lekkomyślnych, i tułaczów, którzy chodzili za nim.

4. És adának néki hetven ezüst pénzt a Baál-Beritnek házából, és ezzel holmi henyélő és hiábavaló embereket fogadott magának Abimélek, a kik őt követék.

4 И дали ему семьдесят сиклей серебра из дома Ваалверифа; Авимелех нанял на оные праздных и своевольных людей, которые и пошли за ним.

4. От і дали йому сїмдесять секлів срібла з храму Баал-Верита, а за сї гроші найняв Абимелех нужденних та легкодумних людей, що за ним пійшли.

5. Sitten hän lähti isänsä taloon Ofraan ja surmasi veljensä, Jerubbaalin pojat, seitsemänkymmentä miestä, saman kiven päällä; mutta Jootam, Jerubbaalin nuorin poika, jäi henkiin, sillä hän oli piiloutunut.

5. Ja hän tuli isänsä huoneesen Ophraan, ja murhasi seitsemänkymmentä veljeänsä, JerubBaalin poikaa, yhden kiven päällä. Mutta Jotam, nuorin JerubBaalin pojista jäi; sillä hän kätki itsensä.

5. Ja hän tuli Isäns huoneseen Ophraan ja murhais seidzemenkymmendä weljiäns JerubBaalin poica yhden kiwen päällä. Mutta Jotham nuorin JerubBaalin pojista jäi: sillä hän kätkettin.

5 And he went to his father's house at Ophrah and killed his brothers the sons of Jerubbaal, being seventy men, upon one stone, but Jotham the youngest son of Jerubbaal was left, for he hid himself.

5. And he went unto his father's house at Ophrah, and slew his brethren the sons of Jerubbaal, being threescore and ten persons, upon one stone: notwithstanding yet Jotham the youngest son of Jerubbaal was left; for he hid himself.

5. Og han kom til sin Faders Hus i Ofra og ihjelslog sine Brødre, Jerub-Baals Sønner, halvfjerdsindstyve Mænd, paa een Sten; men Jotham, Jerub-Baals yngste Søn, blev tilovers, thi han havde skjult sig.

5. Och han kom i sins faders hus i Ophra, och slog sina bröder, JerubBaals söner, sjutio män, ihjäl på enom sten; men Jotham, den yngste sonen JerubBaals, blef igen; ty han vardt undstungen.

5. Ja ta tulli Owra omma issa kotta, ja tappis ommad wennad ärra Jerubbaali poiad seitsekümmend meest ühhe kiwwi peäl: agga Jotam Jerubbaali norem poeg jäi ülle, sest ta olli eest ärrapuggenud.

5. Atėjęs į savo tėvo namus Ofroje, nužudė savo brolius, Jerubaalio sūnus, septyniasdešimt vyrų, ant vieno akmens. Gyvas liko tik Jerubaalio jauniausiasis sūnus Jotamas, nes jis buvo pasislėpęs.

5. Und er kam in seines Vaters Haus gen Ophra und erwürgte seine Brüder, die Kinder Jerubbaals, siebzig Mann, auf einem Stein. Es blieb aber übrig Jotham, der jüngste Sohn Jerubbaals; denn er war versteckt.

5. Puis il vint à la maison de son père à Ophra, et il tua, sur une même pierre, ses frères, enfants de Jérubbaal, au nombre de soixante et dix hommes. Il ne resta que Jotham, le plus jeune fils de Jérubbaal; car il s'était caché.

5. Y viniendo a la casa de su padre a Efra, mató a sus hermanos los hijos de Jerubaal, setenta varones, sobre una piedra: mas quedó Joatam el más pequeño hijo de Jerubaal, que se escondió.

5 En hij kwam in zijns vaders huis te Ofra, en doodde zijn broederen, de zonen van Jerubbaal, zeventig mannen, op een steen; doch Jotham, de jongste zoon van Jerubbaal werd overgelaten, want hij had zich verstoken.

5. I przyszedł w dom ojca swego do Efra, i pobił bracią swą, syny Jerobaalowe, siedmdziesiąt mężów na jednym kamieniu; tylko został Jotam, syn Jerobaalów, najmniejszy, iż się był skrył.

5. És elméne atyjának házához Ofrába, és megölé testvéreit, Jerubbaál fiait, a hetven férfiút egy kövön, és csak Jóthám maradt meg, Jerubbaálnak legkisebb fia, mert ez elrejtőzött.

5 И пришел он в дом отца своего в Офру и убил братьев своих, семьдесят сынов Иеровааловых, на одном камне. Остался только Иофам, младший сын Иероваалов, потому что скрылся.

5. Тодї прибув у батьківський дім в Офрі та й повбивав братів своїх, Еробааленків, сїмдесят чоловіка на одному каменї. Один тільки менший Еробааленко Йотам, остався живий, сховавшись.

6. Sen jälkeen kokoontuivat kaikki Sikemin miehet ja koko Millon väki, ja he menivät ja tekivät Abimelekin kuninkaaksi Muistomerkkitammen luona, joka on Sikemissä.

6. Ja kaikki päämiehet Sikemistä ja koko Millon huone kokoontuivat, ja menivät ja asettivat Abimelekin kuninkaaksi korkian tammen tykönä, joka Sikemissä on.

6. JA caicki miehet Sichemist ja coco Millon huone cocounsit ja he menit ja asetit AbiMelechin Cuningaxi sen corkian tammen tykönä cuin Sichemis on.

6 And all the men of Shechem assembled themselves together and all the Beth-millo {House of Millo} and went and made Abimelech king by the oak of the pillar that was in Shechem.

6. And all the men of Shechem gathered together, and all the house of Millo, and went, and made Abimelech king, by the plain of the pillar that was in Shechem.

6. Og alle Mændene i Sikem og det ganske Millo Hus forsamledes og gik hen og gjorde Abimelek til Konge ved den Lund, som staar ved Sikem.

6. Och sig församlade alle män af Sichem, och hela Millo hus; och gingo till, och gjorde AbiMelech till Konung vid den höga ekena, som stod i Sichem.

6. Ja keik Sekemi koddanikkud ja keik Millo rahwas koggusid ja läksid, ja töstsid Abimeleki kunningaks kiwwi samba tammikko jures, mis Sekemis.

6. Po to Sichemo vyrai bei Bet Milojo gyventojai, susirinkę po ąžuolu, prie akmens stulpo, stovinčio Sicheme, paskelbė Abimelechą karaliumi.

6. Und es versammelten sich alle Männer von Sichem und das ganze Haus Millo, gingen hin und machten Abimelech zum König bei der hohen Eiche, die zu Sichem steht.

6. Alors tous les chefs de Sichem s'assemblèrent, avec toute la maison de Millo; et ils vinrent, et proclamèrent roi Abimélec, auprès du chêne du monument qui est à Sichem.

6. Y juntados todos los señores de Siquem, con toda la casa de Mello, fueron y eligieron a Abimelec por rey cerca de la llanura de la estatua que estaba en Siquem.

6 Toen vergaderden zich alle burgeren van Sichem, en het ganse huis van Millo, en gingen heen en maakten Abimelech ten koning, bij den hogen eik, die bij Sichem is.

6. I zebrali się wszyscy mężowie Sychem, i wszystek dom Mello, a szedłszy obrali Abimelecha królem na równinie, kędy stał słup w Sychem.

6. És összegyülekezék Sikemnek egész polgársága, és Millónak egész háza, és elmenének és királylyá választák Abiméleket az alatt a magas tölgy alatt, a mely Sikemben [1†] áll.

6 И собрались все жители Сихемские и весь дом Милло, и пошли и поставили царем Авимелеха у дуба, что близ Сихема.

6. Тодї зібрались до купи всї городяне Сихемські вкупі з родинами (містечка) Мілло, зійшлись і обрали собі Абимелеха за царя під дубом, що стоїть під Сихемом.

7. Kun se kerrottiin Jootamille, niin hän meni, asettui seisomaan Garissimin vuoren laelle ja korotti äänensä, huusi ja sanoi heille: Kuulkaa minua, te Sikemin miehet, että Jumalakin kuulisi teitä.

7. Kuin tämä sanottiin Jotamille, meni hän pois ja seisoi Gerisimin vuoren kukkulalla, korotti äänensä ja huusi ja sanoi heille: kuulkaat minua, te Sikemin päämiehet, että Jumala myös kuulis teitä:

7. COsca tämä sanottin Jothamille: meni hän pois ja seisoi Grisimin wuoren cuckulalla corgotti änens ja sanoi: cuulcat minua te Sichemin miehet että Jumala myös cuulis teitä:

7 And when they told it to Jotham, he went and stood on the top of Mount Gerizim and lifted up his voice and cried out and said to them, Listen to me, you* men of Shechem, that God may listen to you*.

7. And when they told it to Jotham, he went and stood in the top of mount Gerizim, and lifted up his voice, and cried, and said unto them, Hearken unto me, ye men of Shechem, that God may hearken unto you.

7. Og man gav Jotham det til Kende, og han gik hen og stod paa Garizims Bjergs Top og opløftede sin Røst og raabte og sagde til dem: Hører mig, I Mænd i Sikem, saa skal Gud høre eder!

7. Då detta var sagdt Jotham, gick han bort, och stod öfverst på Grisims berg, och hof sin röst upp, ropade, och sade till dem: Hörer mig, I män af Sichem, att Gud ock hörer eder.

7. Ja sedda kulutati Jotamile, ja ta läks ja seisis Kerissimi mäe otsas, ja töstis omma heäle, ja hüdis ja ütles neile: Kuulge mind Sekemi koddanikkud, et Jummal teid wöttaks kuulda.

7. Tai sužinojęs, Jotamas užlipo ant Garizimo kalno ir garsiai šaukdamas tarė: ‘‘Sichemo vyrai, klausykite manęs, kad ir Dievas jūsų klausytų.

7. Da das angesagt ward dem Jotham, ging er hin und trat auf die Höhe des Berges Garizim und hob auf seine Stimme, rief und sprach zu ihnen: Hört mich, ihr Männer zu Sichem, daß euch Gott auch höre!

7. Or on le rapporta à Jotham. Et il alla se placer au sommet de la montagne de Guérizim; et, élevant la voix, il cria et leur dit: Écoutez-moi, chefs de Sichem, et que Dieu vous écoute!

7. Lo cual como fué dicho a Joatam, fué, y púsose en la cumbre del monte de Garizim, y alzando su voz clamó, y díjoles: Oídme varones de Siquem, que Dios os oiga:

7 Als zij dit Jotham aanzeiden, zo ging hij heen, en stond op de hoogte des bergs Gerizim, en verhief zijn stem, en riep, en hij zeide tot hen: Hoort naar mij, gij, burgers van Sichem! en God zal naar ulieden horen.

7. Co gdy powiedziano Jotamowi, szedłszy stanął na wierzchu góry Garyzym, a podniósłszy głos swój wołał, i rzekł im: Posłuchajcie mię mężowie Sychem, a was też Bóg usłyszy.

7. Mikor pedig ezt elbeszélték vala Jóthámnak, elment és megállott a Garizim hegy tetején, és nagy felszóval kiálta, és így szóla hozzájuk: Hallgassatok rám, Sikem férfiai, hogy reátok is hallgasson az Isten!

7 Когда рассказали об этом Иофаму, он пошел и стал на вершине горы Гаризима и, возвысив голос свой, кричал и говорил им: послушайте меня, жители Сихема, и послушает вас Бог!

7. Як переказано про се Йотамові, взійшов він на верх гори Гарисим, і покликнув голосно:

8. Puut lähtivät voitelemaan itsellensä kuningasta. Ja he sanoivat öljypuulle: 'Ole sinä meidän kuninkaamme.'

8. Puut menivät kerran yksimielisesti voitelemaan itsellensä kuningasta ja sanoivat öljypuulle: ole meidän kuninkaamme.

8. Puut menit woiteleman heillens Cuningast ja sanoit öljypuulle: ole meidän Cuningam.

8 The trees went forth a time to anoint a king over them. And they said to the olive tree, Reign over us.

8. The trees went forth on a time to anoint a king over them; and they said unto the olive tree, Reign thou over us.

8. Træerne gik engang hen for at salve en Konge over sig, og de sagde til Olietræet: Reger over os!

8. Trän gingo till och skulle smörja öfver sig en Konung, och sade till oljoträt: Var vår Konung.

8. Ükskord läksid puud ennese ülle kunningast woidma, ja ütlesid öllipule: Olle kunningas meie ülle.

8. Kartą medžiai susirinko patepti karalių. Jie tarė alyvmedžiui: ‘Karaliauk mums’.

8. Die Bäume gingen hin, daß sie einen König über sich salbten, und sprachen zu dem Ölbaum: Sei unser König!

8. Les arbres partirent un jour pour aller oindre un roi qui régnât sur eux. Et ils dirent à l'olivier: Règne sur nous.

8. Fueron los árboles a elegir rey sobre sí; y dijeron a la oliva: Reina sobre nosotros.

8 De bomen gingen eens heen, om een koning over zich te zalven, en zij zeiden tot den olijfboom: Wees gij koning over ons.

8. Zeszły się drzewa, aby pomazały nad sobą króla, i rzekły do oliwnego drzewa: Króluj nad nami.

8. Egyszer elmenvén elmentek a fák, hogy királyt válaszszanak magoknak, és mondának az olajfának: Uralkodjál felettünk!

8 Пошли некогда дерева помазать над собою царя исказали маслине: царствуй над нами.

8. Слухайте мене, городяне Сихемські, щоб і Бог слухав вас. Колись посходились докупи дерева, щоб намастити царя наб собою, й промовили до оливи: царюй над нами!

9. Mutta öljypuu vastasi heille: 'Jättäisinkö lihavuuteni, josta jumalat ja ihmiset minua ylistävät, mennäkseni huojumaan ylempänä muita puita!'

9. Mutta öljypuu vastasi heitä: pitääkö minun luopuman lihavuudestani, jolla sekä jumalia ja myös ihmisiä minussa kunnioitetaan, ja menemän ja korottaman itseni puiden ylitse?

9. Mutta öljypuu wastais heille: pitäkö minun luopuman lihawudestani jota sekä jumalat ja myös ihmiset minus ylistäwät menemän ja corgottaman idzeni puiden ylidze?

9 But the olive tree said to them, Should I leave my fatness with which by me they honor God and man and go to wave to and fro over the trees?

9. But the olive tree said unto them, Should I leave my fatness, wherewith by me they honour God and man, and go to be promoted over the trees?

9. Og Olietræet sagde til dem: Skulde jeg forlade min Fedme, som Gud og Menneskene ære hos mig, og gaa hen at svæve over Træerne

9. Men oljoträt svarade dem: Skulle jag öfvergifva min fetma, hvilken både Gud och menniskor prisa i mig, och gå bort, och uppsättas öfver trän?

9. Ja se öllipu ütles neile: Kas ma pean omma raswase ölli mahhajätma, mis Jummal ja innimessed minnust kiitwad, ja minnema ülle pude hulkuma?

9. Alyvmedis jiems atsakė: ‘Argi galiu atsisakyti savo alyvos, kuria patepami dievai ir žmonės, ir nuėjęs valdyti medžius?’

9. Aber der Ölbaum antwortete ihnen: Soll ich meine Fettigkeit lassen, die beide, Götter und Menschen, an mir preisen, und hingehen, daß ich schwebe über den Bäumen?

9. Mais l'olivier leur répondit: Renoncerais-je à mon huile, que Dieu et les hommes honorent en moi, pour aller planer au-dessus des arbres?

9. Mas la oliva les respondió: ¿Tengo de dejar mi grosura con la cual por mi causa Dios y los hombres son honrados, por ir, y ser grande sobre los árboles?

9 Maar de olijfboom zeide tot hen: Zoude ik mijn vettigheid verlaten, die God en de mensen in mij prijzen? En zoude ik heengaan om te zweven over de bomen?

9. Którym odpowiedziało oliwne drzewo: Izali opuszczę tłustość moję, przez którą uczczony bywa Bóg i ludzie, a pójdę, abym wystawione było nad drzewy?

9. De az olajfa így felelt nékik: Elhagyjam az én kövérségemet, a melylyel tisztelnek Istent és embereket, és elmenjek, hogy ingadozzam a fák felett?

9 Маслина сказала им: оставлю ли я тук мой, которым чествуют богов и людей и пойду ли скитаться по деревам?

9. Олива ж відказала їм: Чи то ж занедбаю свою мастину, якою прославляють богів і людей, щоб між деревами стати висшою?

10. Niin puut sanoivat viikunapuulle: 'Tule sinä ja ole meidän kuninkaamme.'

10. Niin puut sanoivat fikunapuulle: tule sinä ja ole meidän kuninkaamme.

10. Nijn sanoit puut ficunapuulle: tule sinä ja ole meidän Cuningam.

10 And the trees said to the fig tree, You come and reign over us.

10. And the trees said to the fig tree, Come thou, and reign over us.

10. Da sagde Træerne til Figentræet: Kom du, reger over os!

10. Då sade trän till fikonträt: Kom du, och var Konung öfver oss.

10. Ja need puud ütlesid wigipule: Tulle sinna, olle kunningas meie ülle.

10. Po to medžiai kreipėsi į figmedį: ‘Ateik ir karaliauk mums’.

10. Da sprachen die Bäume zum Feigenbaum: Komm du und sei unser König!

10. Alors les arbres dirent au figuier: Viens, et règne sur nous.

10. Y dijeron los árboles a la higuera: Anda tú, reina sobre nosotros.

10 Toen zeiden de bomen tot den vijgeboom: Kom gij, wees koning over ons.

10. Rzekły potem drzewa do figowego drzewa: Pójdź ty, króluj nad nami.

10. Akkor a fügefának szólottak a fák: Jer el te, és uralkodjál rajtunk!

10 И сказали дерева смоковнице: иди ты, царствуй над нами.

10. Тодї промовили дерева до смокви (фіґи): Ходи, прийми царюваннє над нами!

11. Mutta viikunapuu vastasi heille: 'Jättäisinkö makeuteni ja hyvät antimeni, mennäkseni huojumaan ylempänä muita puita!'

11. Mutta fikunapuu sanoi heille: pitääkö minun luopuman makeudestani ja parhaasta hedelmästäni, ja menemän ja korottaman itseni puiden ylitse?

11. Mutta ficunapuu sanoi: pitäkö minun luopuman makeudestani ja parhast hedelmästäni menemän ja corgottaman idzeni puiden ylidze?

11 But the fig tree said to them, Should I leave my sweetness and my good fruit and go to wave to and fro over the trees?

11. But the fig tree said unto them, Should I forsake my sweetness, and my good fruit, and go to be promoted over the trees?

11. Men Figentræet sagde til dem: Skulde jeg forlade min Sødme og min gode Frugt og gaa hen at svæve over Træerne?

11. Men fikonträt sade till dem: Skulle jag öfvergifva min sötma och mina goda frukt, och gå bort, och uppsättas öfver trän?

11. Ja se wigipu ütles neile: Kas ma pean omma maggusa ja omma hea wilja mahhajätma, et ma lähhän ja ülle pude hulgun?

11. Figmedis jiems atsakė: ‘Argi galiu atsisakyti savo saldumo bei puikių vaisių ir nuėjęs valdyti medžius?’

11. Aber der Feigenbaum sprach zu ihnen: Soll ich meine Süßigkeit und meine gute Frucht lassen und hingehen, daß ich über den Bäumen schwebe?

11. Mais le figuier leur répondit: Renoncerais-je à ma douceur et à mon bon fruit, pour aller planer au-dessus des arbres?

11. Y respondióles la higuera: ¿Tengo de dejar mi dulzura y mi buen fruto, por ir, y ser grande sobre los árboles?

11 Maar de vijgeboom zeide tot hen: Zou ik mijn zoetigheid en mijn goede vrucht verlaten? En zou ik heengaan om te zweven over de bomen?

11. Którym odpowiedziało figowe drzewo: Izali opuszczę słodkość moję, i owoc mój wyborny, a pójdę, abym wystawione było nad drzewy?

11. De a fügefa is azt mondta nékik: Elhagyjam-é édességemet és jó gyümölcseimet, és elmenjek, hogy ingadozzam a fák felett?

11 Смоковница сказала им: оставлю ли я сладость мою и хороший плодмой и пойду ли скитаться по деревам?

11. Та смоква (фіґа) відказала їм: Чи то ж менї понехати мої солодощі й дорогі ягоди мої, щоб бути вивисшеною між деревами?

12. Niin puut sanoivat viinipuulle: 'Tule sinä ja ole meidän kuninkaamme.'

12. Niin sanoivat puut viinapuulle: tule sinä ja ole meidän kuninkaamme.

12. Nijn sanoit puut wijnapuulle: tule sinä ja ole meidän Cuningam.

12 And the trees said to the vine, You come and reign over us.

12. Then said the trees unto the vine, Come thou, and reign over us.

12. Da sagde Træerne til Vinstokken: Kom du, reger over os!

12. Då sade trän till vinträt: Kom du, och var vår Konung.

12. Siis ütlesid need puud winapule: Tulle sinna, olle kunningas meie ülle.

12. Po to medžiai kreipėsi į vynmedį: ‘Ateik ir karaliauk mums’.

12. Da sprachen die Bäume zum Weinstock: Komm du und sei unser König!

12. Puis les arbres dirent à la vigne: Viens, toi, règne sur nous.

12. Dijeron pues los árboles a la vid: Anda pues tú, reina sobre nosotros.

12 Toen zeiden de bomen tot den wijnstok: Kom gij, wees koning over ons.

12. Potem rzekły drzewa do macicy winnej: Pójdź ty, króluj nad nami.

12. Azután a szőlőtőnek mondák a fák: Jer el te, uralkodjál rajtunk.

12 И сказали дерева виноградной лозе: иди ты, царствуй над нами.

12. Тодї промовили дерева до виноградини! Царюй же бо над нами!

13. Mutta viinipuu vastasi heille: 'Jättäisinkö mehuni, joka saa jumalat ja ihmiset iloisiksi, mennäkseni huojumaan ylempänä muita puita!'

13. Mutta viinapuu sanoi heille: pitääkö minun luopuman viinastani, joka sekä jumalat että ihmiset ilahuttaa, ja menemän ja korottaman itseni puiden ylitse?

13. Mutta wijnapuu sanoi: pitäkö minun luopuman märkydestäni joca sekä jumalat että ihmiset ilahutta menemän ja corgottaman idzeni puiden ylidze?

13 And the vine said to them, Should I leave my new wine, which cheers God and man and go to wave to and fro over the trees?

13. And the vine said unto them, Should I leave my wine, which cheereth God and man, and go to be promoted over the trees?

13. Og Vinstokken sagde til dem: Skulde jeg forlade min Most, som glæder Guder og Mennesker, og gaa hen at svæve over Træerne?

13. Men vinträt sade till dem: Skulle jag öfvergifva min must, den Gud och menniskor glada gör, och gå bort, och uppsättas öfver trän?

13. Ja se winapu ütles neile: Kas ma pean omma wärske wina mahhajätma, mis Jummalat ja innimessed römustab, ja minnema, et ma ülle pude hulgun?

13. Vynmedis jiems atsakė: ‘Argi galiu atsisakyti vyno, kuris linksmina dievus ir žmones, ir nuėjęs valdyti medžius?’

13. Aber der Weinstock sprach zu ihnen: Soll ich meinen Most lassen, der Götter und Menschen fröhlich macht, und hingehen, daß ich über den Bäumen schwebe?

13. Et la vigne répondit: Renoncerais-je à mon bon vin, qui réjouit Dieu et les hommes, pour aller planer au-dessus des arbres?

13. Y la vid les respondió: ¿Tengo de dejar mi mosto, que alegra a Dios y a los hombres, por ir y ser grande sobre los árboles.

13 Maar de wijnstok zeide tot hen: Zou ik mijn most verlaten, die God en mensen vrolijk maakt? En zou ik heengaan om te zweven over de bomen?

13. Tedy im odpowiedziała macica: Izali opuszczę moszcz mój, który uwesela Boga i ludzie, a pójdę, abym wystawiona była nad drzewy?

13. Azonban a szőlőtő is azt mondta nékik: Elhagyjam-é mustomat, a mely isteneket és embereket vidámít, és elmenjek, hogy ingadozzam a fák felett?

13 Виноградная лоза сказала им: оставлю ли я сок мой,который веселит богов и человеков, и пойду ли скитаться по деревам?

13. Виноградина ж відказала їм: Чи менї ж та покинути соковину мою, що звеселяє й богів і людей, щоб датись вивисшити між деревами?

14. Niin kaikki puut sanoivat orjantappuralle: 'Tule sinä ja ole meidän kuninkaamme.'

14. Niin sanoivat kaikki puut orjantappuralle: tule sinä ja ole meidän kuninkaamme.

14. Nijn sanoit caicki puut orjantappuralle: tule sinä ja ole meidän Cuningam.

14 Then all the trees said to the bramble, You come and reign over us.

14. Then said all the trees unto the bramble, Come thou, and reign over us.

14. Da sagde alle Træerne til Tornebusken: Kom du, reger over os!

14. Då sade all trän till törnebuskan: Kom du, och var Konung öfver oss.

14. Siis ütlesid keik puud orjawitsa wasto Tulle sinna, olle kunningas meie ülle.

14. Pagaliau medžiai kreipėsi į erškėtį: ‘Ateik ir karaliauk mums’.

14. Da sprachen die Bäume zum Dornbusch: Komm du und sei unser König!

14. Alors tous les arbres dirent à l'épine: Viens, toi, et règne sur nous.

14. Dijeron pues todos los árboles al escaramujo: Anda tú, reina sobre nosotros.

14 Toen zeiden al de bomen tot den doornenbos: Kom gij, wees koning over ons.

14. I rzekły wszystkie drzewa do ostu: Pójdź ty, króluj nad nami.

14. Mondának végre a fák mindnyájan a galagonyabokornak: Jer el te, uralkodjál mi rajtunk.

14 Наконец сказали все дерева терновнику: иди ты, царствуй над нами.

14. Тодї всї дерева промовили до тернівки: То хоч ти царюй над нами!

15. Ja orjantappura vastasi puille: 'Jos todella aiotte voidella minut kuninkaaksenne, niin tulkaa ja etsikää suojaa minun varjossani; mutta ellette, niin tuli lähtee orjantappurasta ja kuluttaa Libanonin setrit.'

15. Ja orjantappura sanoi puille: onko se tosi, että tahdotte minua voidella teillenne kuninkaaksi, niin tulkaat ja levätkäät minun varjoni alla. Mutta jos ei, niin lähtekään tuli orjantappurapensaasta ja polttakaan sedripuut Libanonissa.

15. Ja orjantappura sanoi puille: ongo se tosi että te tahdotte minua woidella teillen Cuningaxi? nijn tulcat ja lewätkät minun warjoni alla. Mutta jos et te tahdo nijn lähtekän tuli orjantappura pensast ja polttacon Cedrinpuut Libanonis.

15 And the bramble said to the trees, If in truth you* anoint me king over you*, then come and take refuge in my shade and if not, let fire come out of the bramble and devour the cedars of Lebanon.

15. And the bramble said unto the trees, If in truth ye anoint me king over you, then come and put your trust in my shadow: and if not, let fire come out of the bramble, and devour the cedars of Lebanon.

15. Og Tornebusken sagde til Træerne: Er det i Sandhed saa, at I ville salve mig til Konge over eder, da kommer, skjuler eder under min Skygge; men hvis ikke, da komme Ild ud af Tornebusken og fortære Cedrene paa Libanon.

15. Och törnebusken sade till trän: Är det sant, att I viljen smörja mig till Konung öfver eder, så kommer, och betror eder under min skugga; hvar I icke viljen, så gånge en eld utu törnebuskan, och förtäre cedreträn i Libanon.

15. Ja se orjawits ütles nende pude wasto: Kui teie töe polest mind wöttate kunningaks woida enneste ülle; siis tulge, kippuge mo warjo alla: agga kui mitte, siis mingo tulli wälja orjawitsast ja pölletago Libanoni seedripuud ärra.

15. Erškėtis atsakė medžiams: ‘Jei tikrai jūs norite mane patepti karaliumi, ateikite ir ilsėkitės mano pavėsyje, o jei ne, tegul išeina ugnis iš erškėčio ir sudegina Libano kedrus!’

15. Und der Dornbusch sprach zu den Bäumen: Ist's wahr, daß ihr mich zum König salbt über euch, so kommt und vertraut euch unter meinen Schatten; wo nicht, so gehe Feuer aus dem Dornbusch und verzehre die Zedern Libanons.

15. Et l'épine répondit aux arbres: Si c'est sincèrement que vous voulez m'oindre pour être votre roi, venez et réfugiez-vous sous mon ombre; sinon, que le feu sorte de l'épine, et qu'il dévore les cèdres du Liban!

15. Y el escaramujo respondió a los árboles: Si con verdad me elegís por rey sobre vosotros, veníd, y aseguráos debajo de mi sombra, y si no, fuego salga del escaramujo que trague los cedros del Líbano.

15 En de doornenbos zeide tot de bomen: Indien gij mij in waarheid tot een koning over u zalft, zo komt, vertrouwt u onder mijn schaduw; maar indien niet, zo ga vuur uit den doornenbos, en vertere de cederen van den Libanon.

15. Tedy odpowiedział oset drzewom: jeźli wy prawdziwie chcecie pomazać mię za króla nad sobą, pójdźcież, a odpoczywajcie pod cieniem moim, a jeźliż nie, niech wynijdzie ogieó z ostu, a spali Cedry Libaóskie.

15. És monda a galagonyabokor a fáknak: Ha igazán királylyá kentek engem magatok felett, jőjjetek el, nyugodjatok az én árnyékomban: de hogyha nem, jőjjön tűz ki a galagonyabokorból, és égesse meg a Libanonnak czédrusait.

15 Терновник сказал деревам: если вы по истине поставляете меня царемнад собою, то идите, покойтесь под тенью моею; если же нет, то выйдет огонь из терновника и пожжет кедры Ливанские.

15. Терновий же колюка відказав деревам: Коли справдї хочете помазати мене на царя над вами, дак ідїте ховайтесь у мойму холодку. Як же не схочете, запалає полумє з тернівки та й пожере кедри Ливанські.

16. Jos te nyt olette menetelleet uskollisesti ja rehellisesti tehdessänne Abimelekin kuninkaaksi ja jos olette kohdelleet hyvin Jerubbaalia ja hänen perhettänsä ja jos olette palkinneet häntä siitä, mitä hänen kätensä ovat hyvää tehneet —

16. Oletteko te siis nyt oikein ja toimellisesti tehneet, kuin AbiMelekin kuninkaaksi teitte, ja oletteko te oikein tehneet JerubBaalia ja hänen huonettansa vastaan? Ja oletteko niin tehneet häntä vastaan kuin hän ansaitsikin teiltä?

16. Olettaco te sijs nyt oikein ja toimellisest tehnet cosca te AbiMelechin Cuningaxi teitte ja olettaco te oikein tehnet JerubBaali ja hänen huonettans wastan Ja oletta nijn tehnet händä wastan cuin hän ansaidzikin teildä/

16 Now therefore, if you* have dealt truly and uprightly, in that you* have made Abimelech king and if you* have dealt well with Jerubbaal and his house and have done to him according to the deed of his hands

16. Now therefore, if ye have done truly and sincerely, in that ye have made Abimelech king, and if ye have dealt well with Jerubbaal and his house, and have done unto him according to the deserving of his hands;

16. Og dersom I nu have handlet troligt og redeligt, ved at I have gjort Abimelek til Konge, og I have gjort godt imod Jerub-Baal og imod hans Hus, og I have gjort imod ham, som han har fortjent,

16. Hafven I nu gjort rätt och redeliga, att I hafven gjort AbiMelech till Konung; och hafven I gjort väl emot JerubBaal och hans hus; och hafven så gjort emot honom som han förtjent hafver;

16. Ja nüüd kui teie ollete sedda tössise ja täieste wagga süddamega teinud, et teie Abimeleki ollete kunningaks töstnud, ja kui teie Jerubbaalile ja temma suggule ollete head teinud, ja kui ollete temmale sedda möda teinud, kui ta kätte tö wäärt.

16. Jei pasielgėte teisingai ir gerai, patepdami Abimelechą karaliumi, ir Jerubaaiui bei jo giminei pagal nuopelnus atlyginote

16. Habt ihr nun recht und redlich getan, daß ihr Abimelech zum König gemacht habt; und habt ihr wohl getan an Jerubbaal und an seinem Hause und habt ihm getan, wie er um euch verdient hat{~}

16. Et maintenant, est-ce que vous avez agi en sincérité et en intégrité, en proclamant roi Abimélec? Et avez-vous bien agi envers Jérubbaal et envers sa maison? Et lui avez-vous rendu selon ce qu'il a fait pour vous?

16. Ahora pues, si con verdad y con integridad habéis procedido en hacer rey a Abimelec; y si lo habéis hecho bien con Jerubaal y con su casa, y si le habéis pagado conforme a la obra de sus manos:

16 Alzo nu, indien gij het in waarheid en oprechtheid gedaan hebt, dat gij Abimelech koning gemaakt hebt, en indien gij welgedaan hebt bij Jerubbaal en bij zijn huis, en indien gij hem naar de verdienste zijner handen gedaan hebt.

16. A tak teraz jeźliście prawdziwie a szczerze uczynili, obrawszy sobie królem Abimelecha; a jeźliście się dobrze obeszli z Jerobaalem i z domem jego, a jeźliście podług dobrodziejstw ręki jego uczynili z nim;

16. Hát ti is most igazán és becsületesen cselekedtetek-é, hogy Abiméleket tettétek királylyá, és jól cselekedtetek-é Jerubbaállal és házanépével, és úgy bántatok-é vele, a mint megérdemelte?

16 Итак смотрите, по истине ли и по правде ли вы поступили, поставив Авимелеха царем? И хорошо ли вы поступили с Иероваалом и домом его, и сообразноли с его благодеяниями поступили вы?

16. Оце ж міркуйте, чи чесним і праведним робом ви поступили, зробивши царем Абимелеха? та чи гарно ви вчинили з Еробаалом й його родиною, й як відплатили добродїйства його?

17. sillä sotihan minun isäni teidän puolestanne ja pani alttiiksi henkensä ja pelasti teidät Midianin käsistä,

17. Että minun isäni on teidän edessänne sotinut ja antanut henkensä alttiiksi, vapahtaaksensa teitä Midianilaisten kädestä.

17. Että minun Isän on teidän edestän sotinut ja hengens andanut aldixi wapahtaxens teitä Midianiterein kädest.

17 (for my father fought for you* and ventured his life and delivered you* out of the hand of Midian,

17. (For my father fought for you, and adventured his life far, and delivered you out of the hand of Midian:

17. da rnin Fader har ført Krig for eders Skyld, og han har sat sig i Livsfare og friet eder af Midianiternes Haand;

17. Att min fader för edra skull stridde, och vågade sin själ, derföre att han skulle frälsa eder ifrå de Midianiters hand;

17. Et mo issa teie eest on söddinud, ja on omma hinge ennesest ärraheitnud, ja teid peästnud Midjanide käest.

17. (nes mano tėvas kovojo už jus, statydamas pavojun savo gyvybę ir gelbėdamas jus iš midjaniečių rankos,

17. (denn mein Vater hat gestritten um euretwillen und seine Seele dahingeworfen von sich, daß er euch errettete von der Midianiter Hand;

17. Car mon père a combattu pour vous; il a exposé sa vie, et vous a délivrés de la main des Madianites.

17. (Pues que mi padre peleó por vosotros, y echó su alma léjos por libraros de mano de Madián,

17 (Want mijn vader heeft voor ulieden gestreden, en hij heeft zijn ziel verre weggeworpen, en u uit der Midianieten hand gered;

17. (Albowiem walczył ojciec mój za was, i podał duszę swą w niebezpieczeóstwo, aby was wyrwał z ręki Madyjaóczyków;

17. Mert érettetek harczolt atyám, és még életével is semmit nem gondolván, mentett meg titeket a Midiánnak kezéből.

17 За вас отец мой сражался, не дорожил жизнью своею и избавил вас от руки Мадианитян;

17. За вас воював панотець мій і одважував душу свою, й визволив вас із потали в Мадиянїїв,

18. mutta te olette tänä päivänä nousseet minun isäni perhettä vastaan ja surmanneet hänen poikansa, seitsemänkymmentä miestä, saman kiven päällä ja tehneet Abimelekin, hänen orjattarensa pojan, Sikemin miesten kuninkaaksi, koska hän on teidän veljenne —

18. Ja te olette nousseet minun isäni huonetta vastaan tänäpänä ja olette tappaneet hänen poikansa, seitsemänkymmentä miestä yhden kiven päällä; ja teitte teillenne AbiMelekin, hänen piikansa pojan, kuninkaaksi Sikemin päämiesten ylitse, että hän teidän veljenne on.

18. Ja te oletta nosnet minun Isäni huonetta wastan ja oletta tappanet hänen poicans seidzemenkymmendä miestä yhden kiwen päällä ja teitte teillen AbiMelechin Cuningaxi joca oli hänen pijcans poica Sichemin miesten ylidze että hän teidän weljen on.

18 and you* have risen up against my father's house this day and have slain his sons, seventy men, upon one stone and have made Abimelech, the son of his maid-servant, king over the men of Shechem because he is your* brother),

18. And ye are risen up against my father's house this day, and have slain his sons, threescore and ten persons, upon one stone, and have made Abimelech, the son of his maidservant, king over the men of Shechem, because he is your brother;)

18. og I dog ere staaede op imod rnin Faders Hus i Dag og have ihjelslaget Sønner, halvfjerdsindstyve Mænd paa, een Sten, og have gjort Abimelek, hans Tjenestekvindes Søn, til Konge over Mændene i Sikem, fordi han er eders Broder;

18. Och hafven uppsatt eder i denna dag emot mins faders hus, och slagit hans söner ihjäl, sjutio män på en sten, och gjort eder till Konung AbiMelech, hans tjensteqvinnos son, öfver de män i Sichem, efter han edar broder är;

18. Ja teie ollete tänna mo issa perre peäle kippunud, ja temma poiad seitsekümmend meest ühhe kiwwi peäl ärratapnud, ja ta ümmardaja poia Abimeleki kunningaks töstnud Sekemi koddanikkude ülle, et ta teie wend on:

18. o jūs šiandien sukilote prieš mano tėvo giminę, nužudėte visus septyniasdešimt jo sūnų ant vieno akmens ir patepėte Sichemo karaliumi jo tarnaitės sūnų Abimelechą todėl, kad jis jūsų brolis),

18. und ihr lehnt euch auf heute wider meines Vaters Haus und erwürgt seine Kinder, siebzig Mann, auf einem Stein und macht euch Abimelech, seiner Magd Sohn, zum König über die Männer zu Sichem, weil er euer Bruder ist);

18. Mais aujourd'hui vous vous êtes élevés contre la maison de mon père; et vous avez tué, sur une même pierre, ses enfants, soixante et dix hommes; et vous avez proclamé roi sur les chefs de Sichem, Abimélec, fils de sa servante, parce qu'il est votre frère.

18. Y vosotros os levantasteis hoy contra la casa de mi padre, y matasteis a sus hijos, setenta varones, sobre una piedra: y habéis puesto sobre los señores de Siquem por rey a Abimelec hijo de su criada, por cuanto es vuestro hermano:)

18 Maar gij zijt heden opgestaan tegen het huis mijns vaders, en hebt zijn zonen, zeventig mannen, op een steen gedood; en gij hebt Abimelech, een zoon zijner dienstmaagd, koning gemaakt over de burgers van Sichem, omdat hij uw broeder is);

18. Aleście wy powstali przeciw domowi ojca mego dziś, i pobiliście syny jego, siedmdziesiąt mężów na jednym kamieniu, i obraliście królem Abimelecha, syna służebnicy jego, nad mężami Sychem, iż bratem waszym jest.)

18. Ti pedig most felkeltetek az én atyámnak háza ellen, és megöltétek gyermekeit, hetven férfiút egy kövön, és királylyá választottátok Sikem férfiai felett Abiméleket, az ő szolgálójának fiát, mert atyátokfia!

18 а вы теперь восстали против дома отца моего, и убили семьдесят сынов отца моего на одном камне, и поставили царем над жителямиСихемскими Авимелеха, сына рабыни его, потому что он брат ваш.

18. А ви тепер встали проти дому батька мого, ви синів його, сїмдесят мужів, убили на одному каменї, та поставили Абимелеха, сина раби його, царем над городянами Сихемськими, бо він родоколїнник вам!

19. jos te siis olette tänä päivänä menetelleet uskollisesti ja rehellisesti Jerubbaalia ja hänen perhettänsä kohtaan, niin olkoon teillä iloa Abimelekista ja myöskin hänellä olkoon iloa teistä;

19. Jos olette oikein ja toimellisesti tehneet JerubBaalia ja hänen huonettansa vastaan tänäpänä, niin iloitkaat AbiMelekistä, ja hän myös iloitkaan teistä.

19. Olettaco te oikein ja toimellisest tehnet JerubBaalia ja hänen huonettans wastan tänäpänä nijn iloitcat AbiMelechist ja hän iloitcan teistä.

19 if you* then have dealt truly and uprightly with Jerubbaal and with his house this day, then rejoice in Abimelech and let him also rejoice in you*.

19. If ye then have dealt truly and sincerely with Jerubbaal and with his house this day, then rejoice ye in Abimelech, and let him also rejoice in you:

19. ja, dersom I have handlet troligt og redeligt imod Jerub-Baal og imod hans Hus paa denne Dag: Da værer glade over Abimelek, og han være ogsaa glad over eder;

19. Hafven I nu gjort rätt och redeliga emot JerubBaal och hans hus på denna dag, så varer glade öfver AbiMelech, och han vare glad öfver eder.

19. Ja kui teie tännapä tössise ja täieste wagga süddamega Jerubbaali wasto ja ta suggu wasto teinud: siis olge röömsad Abimeleki pärrast, ja temma olgo ka römus teie pärrast.

19. jei šiandien teisingai ir gerai pasielgėte su Jerubaaliu ir jo gimine, tai džiaukitės Abimelechu, o jis tegul džiaugiasi jumis.

19. und habt ihr nun recht und redlich gehandelt an Jerubbaal und an seinem Hause an diesem Tage: so seid fröhlich über Abimelech und er sei fröhlich über euch;

19. Si vous avez agi aujourd'hui en sincérité et en intégrité envers Jérubbaal et sa maison, qu'Abimélec soit votre joie, et que vous soyez aussi la sienne! Sinon, que le feu sorte d'Abimélec,

19. Si con verdad y con integridad habéis hecho hoy con Jerubaal y con su casa, que gocéis de Abimelec: y él goce de vosotros:

19 Indien gij dan in waarheid en in oprechtheid bij Jerubbaal en bij zijn huis te dezen dage gehandeld hebt, zo weest vrolijk over Abimelech, en hij zij ook vrolijk over ulieden.

19. Jeźliście prawdziwie a szczerze obeszli się z Jerobaalem, i z domem jego dnia tego, weselcież się z Abimelecha, a on niech się też weseli z was.

19. Ha igazán és becsületesen cselekedtetek Jerubbaállal és az ő házával a mai napon, örüljetek Abiméleknek, és örüljön ő is néktek;

19 Если вы ныне по истине и по правде поступили с Иероваалом и домом его, то радуйтесь об Авимелехе, и он пусть радуется о вас;

19. Коли ви сьогоднї чесним і праведним робом ходили коло Еробаала й його родини, так утїшайтесь Абимелехом, а він вами нехай втїшаєсь;

20. mutta ellette ole, niin lähteköön tuli Abimelekista ja kuluttakoon Sikemin miehet sekä Millon väen; ja samoin lähteköön tuli Sikemin miehistä ja Millon väestä ja kuluttakoon Abimelekin.

20. Mutta jollei, niin lähteköön tuli AbiMelekistä ja polttakoon Sikemin päämiehet ja Millon huoneen; lähteköön myös tuli Sikemin päämiehistä ja Millon huoneesta ja polttakoon AbiMelekin.

20. Mutta jollei nijn lähtekön tuli AbiMelechist ja polttacon Sichemin miehet ja Millon huonen lähtekön myös tuli Sichemin miehist ja Millon huonest ja polttacon AbiMelechin.

20 But if not, let fire come out from Abimelech and devour the men of Shechem and Beth-millo {House of Millo} and let fire come out from the men of Shechem and from Beth-millo {House of Millo} and devour Abimelech.

20. But if not, let fire come out from Abimelech, and devour the men of Shechem, and the house of Millo; and let fire come out from the men of Shechem, and from the house of Millo, and devour Abimelech.

20. men hvis ikke, da udkomme Ild fra Abimelek og fortæer Mændene i Sikem og Millo Hus; der udkomme og Ild fra Mændene i Sikem og af Millo Hus og fortære Abimelek!

20. Hvar ock icke, så gånge en eld utaf AbiMelech, och förtäre de män af Sichem, och af Millo hus; och gånge desslikes ut en eld af de män i Sichem, och af Millo hus, och förtäre AbiMelech.

20. Agga kui mitte, siis mingo tulli Abimelekist wälja, ja pölletago ärra Sekemi koddanikkud ja Millo rahwast, ja tulli mingo wälja Sekemi koddanikkude ja Millo rahwa käest, ja pölletago Abimeleki ärra.

20. Bet jei ne, tegul išeina ugnis iš Abimelecho ir sudegina Sichemo miesto ir Milo gyventojus. Tegul išeina ugnis iš Sichemo ir Bet Milojo gyventojų ir sudegina Abimelechą!’‘

20. wo nicht, so gehe Feuer aus von Abimelech und verzehre die Männer zu Sichem und das Haus Millo, und gehe auch Feuer aus von den Männern zu Sichem und vom Haus Millo und verzehre Abimelech.

20. Et dévore les chefs de Sichem et la maison de Millo; et que le feu sorte des chefs de Sichem et de la maison de Millo, et qu'il dévore Abimélec!

20. Y si no, fuego salga de Abimelec que consuma a los señores de Siquem, y la casa de Mello: y fuego salga de los señores de Siquem y de la casa de Mello que consuma a Abimelec.

20 Maar indien niet, zo ga vuur uit van Abimelech, en vertere de burgers van Sichem, en het huis van Millo; en vuur ga uit van de burgers van Sichem, en van het huis van Millo, en vertere Abimelech!

20. Ale jeźliż nie, niechajże wynijdzie ogieó z Abimelecha, a pożre męże Sychem, i dom Mello; niechajże też wynijdzie ogieó od mężów Sychem, i z domu Mello, a pożre Abimelecha.

20. De hogyha nem, jőjjön tűz ki Abimélekből, és emészsze meg Sikem férfiait és Milló házát, és származzék tűz Sikem férfiaiból és Milló házából, és emészsze meg Abiméleket!

20 если же нет, то да изыдет огонь от Авимелеха и да пожжет жителей Сихемских и весь дом Милло и да изыдет огонь от жителей Сихемских и от дома Милло, и да пожжет Авимелеха.

20. Коли ж нї, так нехай запалає поломє від Абимелеха та й пожере городян Сихемських й осадників Миллоських, і нехай запалає поломє від городян Сихемських й осадників Миллоських, та й жере Абимелеха!

21. Sitten Jootam lähti pakoon ja pääsi pakenemaan Beeriin; hän asettui sinne suojaan veljeltään Abimelekilta.

21. Ja Jotam pakeni ja vältti, ja meni Beeraan ja asui siellä veljensä AbiMelekin tähden.

21. Ja Jotham pakeni ja wältti ja meni Beraan ja asui siellä weljens AbiMelechin tähden.

21 And Jotham ran away and fled and went to Beer and dwelt there, for fear of Abimelech his brother.

21. And Jotham ran away, and fled, and went to Beer, and dwelt there, for fear of Abimelech his brother.

21. Og Jotham flyede og undveg og gik til Beer, og han boede der borte fra sin Broder, Abimeleks Ansigt.

21. Och Jotham flydde, och undvek, och gick till Ber, och bodde der, för hans broders AbiMelechs skull.

21. Ja Jotam pöggenes ärra ja läks laddudes Peeri, ja jäi senna omma wenna Abimeleki pärrast.

21. Jotamas pabėgo į Beerą ir ten apsigyveno, nes bijojo savo brolio Abimelecho.

21. Und Jotham floh vor seinem Bruder Abimelech und entwich und ging gen Beer und wohnte daselbst.

21. Puis Jotham s'enfuit et s'échappa. Il alla à Béer, et il y demeura, loin d'Abimélec, son frère.

21. Y huyó Joatán, huyó, y fuése a Beer, y allí se estuvo por causa de Abimelec su hermano.

21 Toen vlood Jotham, en vluchtte, en ging naar Beer; en hij woonde aldaar vanwege zijn broeder Abimelech.

21. Tedy uciekł Jotam, a uciekłszy poszedł do Beer, i mieszkał tam, bojąc się Abimelecha, brata swego.

21. És elfutott Jóthám, és elmenekült, és elment Beérbe az ő atyjafia, Abimélek elől, és ott telepedett meg.

21 И побежал Иофам, и убежал и пошел в Беэр, и жил там, укрываясь от брата своего Авимелеха.

21. І зник Йоатам і втїк у Беер, і тулився там на низинї, ховаючись перед братом своїм Абимелехом.

22. Kun Abimelek oli hallinnut Israelia kolme vuotta,

22. Kuin AbiMelek jo kolme vuotta oli hallinnut Israelia,

22. Cosca AbiMelech jo colme wuotta oli hallinnut Israeli:

22 And Abimelech was ruler over Israel three years.

22. When Abimelech had reigned three years over Israel,

22. Og Abimelek var Fyrste over Israel tre Aar.

22. Då nu AbiMelech hade rådit öfver Israel i tre år,

22. Kui Abimelek kolm aastat kui würst Israeli ülle olli wallitsend:

22. Abimelechas valdė Izraelį trejus metus.

22. Als nun Abimelech drei Jahre über Israel geherrscht hatte,

22. Abimélec domina sur Israël pendant trois ans.

22. Y después que Abimelec hubo dominado sobre Israel tres años,

22 Als nu Abimelech drie jaren over Israel geheerst had,

22. A tak panował Abimelech nad Izraelem przez trzy lata.

22. Mikor pedig uralkodék Abimélek Izráel felett három esztendeig:

22 Авимелех же царствовал над Израилем три года.

22. Абимелех же царював три годи над Ізраїлем.

23. lähetti Jumala pahan hengen Abimelekin ja Sikemin miesten väliin, niin että Sikemin miehet luopuivat Abimelekista,

23. Lähetti Jumala pahan hengen AbiMelekin ja Sikemin päämiesten välille: ja Sikemin päämiehet asettivat itsensä AbiMelekiä vastaan;

23. Lähetti Jumala pahan tahdon AbiMelechin ja Sichemin miesten wälille sillä Sichemin miehet asetit idzens AbiMelechiä wastan.

23 And God sent an evil spirit between Abimelech and the men of Shechem and the men of Shechem dealt treacherously with Abimelech,

23. Then God sent an evil spirit between Abimelech and the men of Shechem; and the men of Shechem dealt treacherously with Abimelech:

23. Og Gud sendte en ond Aand imellem Abimelek og imellem Mændene i Sikem, og Mændene i Sikem bleve utro mod Abimelek,

23. Sände Gud en ondan vilja emellan AbiMelech och de män af Sichem; förty de män af Sichem förtalade AbiMelech,

23. Siis läkkitas Jummal ühhe kurja waimo Abimeleki ja Sekemi koddanikkude wahhele, ja Sekemi koddanikkud teggid Abimeleki wasto pettust.

23. Po to Dievas sukėlė nesantaiką tarp Abimelecho ir Sichemo gyventojų (ir Sichemo gyventojai pradėjo klastingai elgtis su Abimelechu),

23. sandte Gott einen bösen Willen zwischen Abimelech und den Männern zu Sichem. Und die Männer zu Sichem wurden Abimelech untreu,

23. Puis Dieu envoya un mauvais esprit entre Abimélec et les chefs de Sichem; et les chefs de Sichem furent infidèles à Abimélec,

23. Envió Dios un espíritu malo entre Abimelec, y entre los señores de Siquem, que los de Siquem se levantaron contra Abimelec,

23 Zo zond God een bozen geest tussen Abimelech en tussen de burgers van Sichem; en de burgers van Sichem handelden trouweloos tegen Abimelech;

23. I posłał Bóg ducha złego między Abimelecha i między męże Sychemskie, a złamali wiarę mężowie Sychem Abimelechowi;

23. Egy gonosz lelket bocsátott Isten Abimélek és Sikem férfiai közé, és pártot ütöttek Sikem férfiai Abimélek ellen,

23 И послал Бог злого духа между Авимелехом и между жителями Сихема,и не стали покоряться жители Сихемские Авимелеху,

23. І попустив Бог злому духові ввійти між Абимелеха й городян Сихемських, так що городяне Сихемські перестали Абимелехові коритись,

24. jotta Jerubbaalin seitsemällekymmenelle pojalle tehty väkivalta tulisi kostetuksi ja heidän verensä tulisi Abimelekin, heidän veljensä, päälle, joka oli heidät surmannut, ja Sikemin miesten päälle, jotka olivat auttaneet häntä surmaamaan veljensä.

24. Että se vääryys, jonka hän teki seitsemällekymmenelle JerubBaalin pojalle, ja heidän verensä tulis ja pantaisiin AbiMelekin heidän veljensä päälle, joka heidät oli murhannut, ja Sikemin päämiesten päälle, jotka olivat vahvistaneet hänen kätensä veljiänsä murhaamaan.

24. Ja heitit hänen silmillens sitä wääryttä cuin hän teki seidzemellekymmenelle JerubBaalin pojalle ja panit heidän werens AbiMelechin heidän weljens päälle joca heidän oli murhannut ja Sichemin miesten päälle jotca hänen kättäns olit wahwistanet weljejäns murhaman.

24 that the violence done to the seventy sons of Jerubbaal might come and that their blood might be laid upon Abimelech their brother who killed them and upon the men of Shechem who strengthened his hands to kill his brothers.

24. That the cruelty done to the threescore and ten sons of Jerubbaal might come, and their blood be laid upon Abimelech their brother, which slew them; and upon the men of Shechem, which aided him in the killing of his brethren.

24. for at den Vold mod de halvfjerdsindstyve Jerub-Baals Sønner skulde komme, og deres Blod skulde lægges paa Abimelek, deres Broder, som havde ihjelslaget dem, og paa Mændene i Sikem, som havde styrket hans Hænder til at ihjelslaa sine Brødre.

24. Och kastade honom före den ogerning, som han bedref på de sjutio JerubBaals söner, och lade deras blod på AbiMelech deras broder, den dem ihjälslog; och på de män i Sichem, som honom hans hand dertill styrkt hade, att han sina bröder drap.

24. Et se wäggiwald, mis Jerubbaali seitsmekümne poiale sündind, piddi nende kätte sama, ja et Jummal nende werresüüd piddi pannema nende wenna Abimeleki peäle, kes neid ärratapnud, ja Sekemi koddanikkude peäle, kes temma käed ollid kinnitanud, et ta ommad wennad ärratappis.

24. kad atkeršytų Abimelechui už septyniasdešimt Jerubaalio sūnų ir jų kraujas kristų ant to, kuris juos nužudė, ir ant Sichemo žmonių, kurie jam padėjo nužudyti brolius.

24. auf daß der Frevel, an den siebzig Söhnen Jerubbaals begangen, und ihr Blut käme auf Abimelech, ihren Bruder, der sie erwürgt hatte, und auf die Männer zu Sichem, die ihm seine Hand dazu gestärkt hatten, daß er seine Brüder erwürgte.

24. Afin que la violence faite aux soixante et dix enfants de Jérubbaal retombât et que leur sang retournât sur Abimélec, leur frère, qui les avait tués, et sur les chefs de Sichem, qui l'avaient aidé à tuer ses frères.

24. Para que el agravio de los setenta hijos de Jerubaal viniese: y para que las sangres de ellos fuesen puestas sobre Abimelec su hermano, que los mató: y sobre los señores de Siquem, que corroboraran las manos de él para matar sus hermanos.

24 Opdat het geweld, gedaan aan de zeventig zonen van Jerubbaal, kwame, en opdat hun bloed gelegd wierd op Abimelech, hun broeder, die hen gedood had, en op de burgers van Sichem, die zijn handen gesterkt hadden om zijn broeders te doden.

24. Aby się zemszczono krzywdy siedemdziesięciu synów Jerobaalowych, aby krew ich przyszła na Abimelecha, brata ich, który je pobił, i na męże Sychemskie, którzy zmocnili ręce jego, aby pobił bracią swoję.

24. Hogy eljőjjön a Jerubbaál hetven fián elkövetett kegyetlenség büntetése, és szálljon az ő vérök Abimélekre, testvérökre, a ki megölte őket, és Sikem férfiaira, a kik az ő kezeit megerősítették, hogy megölje az ő atyjafiait.

24 дабы таким образом совершилось мщение за семьдесят сынов Иеровааловых, и кровь ихобратилась на Авимелеха, брата их, который убил их, и на жителей Сихемских, которые подкрепили руки его, чтоб убить братьев своих.

24. Щоб відомстився злочин на семи десятках синів Еробаалових, і щоб їх кров упала на брата їх Абимелеха, що повбивав їх, і на городян Сихемських, що допомогли йому вбити братів своїх.

25. Ja Sikemin miehet asettivat vuorten kukkuloille väijyjiä, ja nämä ryöstivät jokaisen, joka kulki sitä tietä heidän ohitsensa. Se kerrottiin Abimelekille.

25. Ja Sikemin päämiehet panivat väijyjiä vuorten kukkoille häntä vastaan, ja he ryöväsivät tiellä kaikki, jotka siitä matkustivat; ja se ilmoitettiin AbiMelekille.

25. Ja Sichemin miehet panit wäjyjitä wuorten cuckuloille händä wastan ja he ryöwäisit tiellä caicki heillens jotca sijtä matcustit ja se ilmoitettin AbiMelechille.

25 And the men of Shechem set ambushes for him on the tops of the mountains and they robbed all who came along that way by them and it was told Abimelech.

25. And the men of Shechem set liers in wait for him in the top of the mountains, and they robbed all that came along that way by them: and it was told Abimelech.

25. Og Mændene i Sikem lagde et Baghold for ham paa Bjergenes Toppe, og de røvede fra hver, der gik forbi dem paa Vejen; og det blev Abimelek tilkendegivet.

25. Och de män i Sichem beställde ett bakhåll öfverst på bergen, och röfvade på vägenom alla de som foro der fram; och det vardt bådadt AbiMelech.

25. Ja Sekemi koddanikkud pannid temmale warritsejaid mäggede otsa ja risusid ärra keik, kes neist möda läksid tee peäl; ja sedda kulutati Abimelekile.

25. Sichemo gyventojai pastatė tykoti jo kalnų viršūnėse vyrus, kurie apiplėšdavo visus, kas eidavo tuo keliu. Apie tai buvo pranešta Abimelechui.

25. Und die Männer zu Sichem stellten einen Hinterhalt auf den Spitzen der Berge und beraubten alle, die auf der Straße zu ihnen wandelten. Und es ward Abimelech angesagt.

25. Les chefs de Sichem lui tendirent donc des embûches sur le haut des montagnes, et ils pillaient tous ceux qui passaient près d'eux par le chemin. Et cela fut rapporté à Abimélec.

25. Y los señores de Siquem le pusieron asechadores en las cumbres de los montes, que salteaban a todos los que pasaban cerca de ellos por el camino: de lo cual fué dado aviso a Abimelec.

25 En de burgers van Sichem bestelden tegen hem, die op de hoogten der bergen lagen leiden, en al wie voorbij hen op den weg doorging, beroofden zij; en het werd Abimelech aangezegd.

25. I zasadzili się naó mężowie Sychemscy na wierzchu gór, a rozbijali każdego, który jedno szedł tamtą drogą. I powiedziano to Abimelechowi.

25. És lest vetének néki a Sikem férfiai a hegyeknek tetején, és kiraboltak mindenkit, a ki elment mellettök az úton, mely dolgot megmondák Abiméleknek.

25 Жители Сихемские посадили против него в засаду людей на вершинах гор, которые грабили всякого проходящего мимо их по дороге. О сем донесено было Авимелеху.

25. Оце ж настановили городяне Сихемські проти його людей в засїдку, й грабили вони кожного приходня по дорозї. І довідавсь Абимелех про се.

26. Mutta Gaal, Ebedin poika, tuli veljineen, ja he poikkesivat Sikemiin; ja Sikemin miehet luottivat häneen.

26. Niin tuli Gaal Ebedin poika ja hänen veljensä, ja menivät Sikemiin; ja Sikemin päämiehet uskalsivat hänen päällensä,

26. NIin tuli Gaal Ebedin poica ja hänen weljens ja menit Sichemijn ja Sichemin miehet uscalsit hänen päällens.

26 And Gaal the son of Ebed came with his brothers and went over to Shechem and the men of Shechem put their trust in him.

26. And Gaal the son of Ebed came with his brethren, and went over to Shechem: and the men of Shechem put their confidence in him.

26. Men Gaal Ebeds Søn og hans Brødre kom, og de gik over til Sikem; og Mændene i Sikem forlode sig paa ham.

26. Så kom Gaal, Ebeds son, och hans bröder, och gingo in i Sichem; och de män i Sichem förläto sig uppå honom;

26. Ja Kaal Ebedi poeg tulli, ja temma wennad ka, ja nemmad said Sekemi, ja Sekemi koddanikkud lootsid ta peäle.

26. Į Sichemą atvyko Ebedo sūnus Gaalas su savo broliais ir apsigyveno. Sichemo gyventojai pasitikėjo juo.

26. Es kam aber Gaal, der Sohn Ebeds, und seine Brüder und zogen zu Sichem ein. Und die Männer von Sichem verließen sich auf ihn

26. Alors Gaal, fils d'Ébed, vint avec ses frères, et ils passèrent à Sichem; et les chefs de Sichem eurent confiance en lui.

26. Y vino Gaal hijo de Obed con sus hermanos, y pasáronse a Siquem: y los señores de Siquem se aseguraron con él:

26 Gaal, de zoon van Ebed, kwam ook met zijn broederen, en zij gingen over in Sichem; en de burgeren van Sichem verlieten zich op hem.

26. Nadto przyszedł Gaal, syn Obedów, i bracia jego, i przyszedł do Sychem, a poufali mu mężowie Sychem.

26. És eljött Gaál, Ebed fia és az ő atyjafiai, és bementek Sikembe, és bízának ő hozzá Sikem férfiai.

26 Пришел же и Гаал, сын Еведов, с братьями своими в Сихем, и ходилиони по Сихему, и жители Сихемские положились на него.

26. Тим часом прийшов Гаал Ебоденко з родоколїнниками своїми в Сихем, і ходили вони по Сихему, й горожане Сихемські няли віри йому.

27. Ja he menivät kedolle ja korjasivat sadon viinitarhoistaan, polkivat rypäleet ja pitivät ilojuhlan; he menivät jumalansa huoneeseen ja söivät ja joivat ja kirosivat Abimelekia.

27. Ja menivät kedolle, ja poimivat viinamäkensä ja sotkuivat, ja iloiten veisasivat, ja menivät jumalansa huoneeseen, söivät ja joivat, ja kirosivat AbiMelekiä.

27. Ja waelsit kedolle ja poimeit heidän wijnamarjans ja tallaisit hyppäisit ja menit heidän jumalans huoneseen söit ja joit ja kiroisit AbiMelechiä.

27 And they went out into the field and gathered their vineyards and trod (the grapes) and held festival and went into the house of their god and ate and drank and cursed Abimelech.

27. And they went out into the fields, and gathered their vineyards, and trode the grapes, and made merry, and went into the house of their god, and did eat and drink, and cursed Abimelech.

27. Og de gik ud paa Marken og høstede deres Vingaarde og traadte Vindruerne og gjorde sig Forlystelser, og de gik ind i deres Guders Huse og aade og drak og bandede Abimelek.

27. Och drogo ut på markena, och bergde sina vingårdar, och trampade der, och gjorde en dans, och gingo uti deras guds hus, och åto och drucko, och bannade AbiMelech.

27. Ja nemmad läksid wälja wälja peäle ja leikasid winamarjad ärra omma winamäggede peäl, ja nemmad sötkusid neid jalgega, ja teggid kitusse-laulusid, ja läksid omma jummala kotta, ja söid ja jöid, ja sajatasid Abimeleki.

27. Jie, prisiskynę vynuogių savo vynuogynuose, jas išsispaudė ir suruošė puotą. Savo dievo namuose jie valgė, gėrė ir keikė Abimelechą.

27. und zogen heraus aufs Feld und lasen ab ihre Weinberge und kelterten und machten einen Tanz und gingen in ihres Gottes Haus und aßen und tranken und fluchten dem Abimelech.

27. Ils sortirent dans la campagne, vendangèrent leurs vignes, en foulèrent les raisins, et firent bonne chère. Puis ils entrèrent dans la maison de leur dieu, mangèrent et burent, et maudirent Abimélec.

27. Y saliendo al campo vendimiaron sus viñas, y lagarearon, e hicieron alegrías: y entrando en el templo de sus dioses comieron y bebieron, y maldijeron a Abimelec.

27 En zij togen uit in het veld, en lazen hun wijnbergen af, en traden de druiven, en maakten lofliederen; en zij gingen in het huis huns gods, en aten en dronken, en vloekten Abimelech.

27. A wyszedłszy na pola zbierali wina swoje, i tłoczyli, weseląc się; a wszedłszy w dom bogów swoich, jedli i pili, a złorzeczyli Abimelechowi.

27. Annyira, hogy kimenvén a mezőre, leszüretelték szőlőiket, mindjárt ki is taposták, és örömünnepet ültek, és bementek az ő istenöknek házába, és ettek és ittak, és szidalmazták Abiméleket.

27 И вышли в поле, и собирали виноград свой, и давили в точилах, и делали праздники, ходили в дом бога своего,и ели и пили, и проклинали Авимелеха.

27. І повиходили вони в поле, й збирали виноград свій, і давили вино в точилах і сьвяткували подячне сьвято, ходили в храм бога свого, й їли й пили та кляли Абимелеха.

28. Ja Gaal, Ebedin poika, sanoi: Mikä on Abimelek, ja mikä on Sikem, että me häntä palvelisimme? Eikö hän ole Jerubbaalin poika, eikö Sebul ole hänen käskynhaltijansa? Palvelkaa Hamorin, Sikemin isän, miehiä. Miksi me palvelisimme häntä?

28. Ja Gaal Ebedin poika sanoi: mikä on AbiMelek ja mikä on Sikem, että me häntä palvelemme? eikö hän ole JerubBaalin poika, ja Sebul hänen päämiehensä? Palvelkaat paremmin Hemorin Sikemin isän miehiä: miksi meidän pitää häntä palveleman?

28. Ja Gaal Ebedin poica sanoi: mikä on AbiMelech? ja mikä on Sichem että me händä palwelem? eikö hän ole JerubBaalin poica ja Sebul hänen Päämiehens? palwelcat paremmin Hemorin Sichemin Isän miehiä: mixi meidän pitä händä palweleman?

28 And Gaal the son of Ebed said, Who is Abimelech and who is Shechem, that we should serve him? Is not he the son of Jerubbaal and Zebul his officer? Serve you* the men of Hamor the father of Shechem, but why should we serve him?

28. And Gaal the son of Ebed said, Who is Abimelech, and who is Shechem, that we should serve him? is not he the son of Jerubbaal? and Zebul his officer? serve the men of Hamor the father of Shechem: for why should we serve him?

28. Og Gaal, Ebeds Søn, sagde: Hvo er Abimelek og hvo er Sikem, at vi skulle tjene ham? er han ikke Jerub-Baals Søn, og Sebul hans Befalingsmand? tjener I Hemors, Sikems Faders Folk! men vi, hvorfor skulle vi tjene ham?

28. Och Gaal, Ebeds son, sade: Hvad är AbiMelech? Och hvad är Sichem, att vi honom tjena skole? Är icke han JerubBaals son, och hafver satt sin tjenare Sebul hit öfver Hemors folk, Sichems faders? Hvi skulle vi tjena honom?

28. Ja Kaal Ebedi poeg ütles: Kes on Abimelek, mis on Sekem, et meie tedda peame tenima? eks ta olle Jerubbaali poeg, ja Sebul temma üllempealik? tenige Sekemi issa Hamori mehhed, sest mikspärrast peame meie tedda tenima?

28. Ebedo sūnus Gaalas sakė: ‘‘Kas yra Abimelechas ir kas yra Sichemas, kad jam tarnautume? Argi jis ne Jerubaalio sūnus ir argi jo prievaizdas ne Zebulas? Tarnaukite Sichemo tėvo Hamoro vyrams. Kodėl mes turime tarnauti jam?

28. Und Gaal, der Sohn Ebeds, sprach: Wer ist Abimelech, und was ist Sichem, daß wir ihm dienen sollten? Ist er nicht Jerubbaals Sohn und hat Sebul, seinen Knecht, hergesetzt? Dienet den Leuten Hemors, des Vaters Sichems! Warum sollten wir jenen dienen?

28. Alors Gaal, fils d'Ébed, dit: Qui est Abimélec, et qu'est Sichem, pour que nous servions Abimélec? N'est-il pas fils de Jérubbaal? Et Zébul, n'est-il pas son lieutenant? Servez les hommes d'Hémor, père de Sichem. Mais nous, pourquoi servirions-nous celui-là?

28. Y Gaal hijo de Obed dijo: ¿Quién es Abimelec, y quién es Siquem para que nosotros sirvamos a él? ¿No es hijo de Jerubaal? ¿Y Zebul no es su asistente? Servíd a los varones de Jemor padre de Siquem. ¿Por qué le habíamos de servir a él?

28 En Gaal, de zoon van Ebed, zeide: Wie is Abimelech, en wat is Sichem, dat wij hem dienen zouden? is hij niet een zoon van Jerubbaal? en Zebul zijn bevelhebber? dient liever de mannen van Hemor, den vader van Sichem; want waarom zouden wij hem dienen?

28. Tedy rzekł Gaal, syn Obedów: Cóż jest Abimelech? i co jest Sychem, żebyśmy mu służyli? azaż nie jest syn Jerobaalów, a Zebul urzędnikiem jego? raczej służcie mężom Hemora, ojca Sychemowego; bo czemuż byśmy onemu służyć mieli?

28. És monda Gaál, Ebed fia: Kicsoda Abimélek és kicsoda Sekem, hogy szolgáljunk néki? Nem Jerubbaál fia-é ő, és nem Zebul-é az ő kormányzója? Ti szolgáljátok Hámornak, Sekem atyjának férfiait; de miért szolgálnánk mi?

28 Гаал, сын Еведов, говорил: кто Авимелех и что Сихем, чтобы нам служить ему? Не сын ли он Иероваалов, и не Зевул ли главный начальник его? Служите лучше потомкам Еммора, отца Сихемова, а ему для чего нам служить?

28. І говорив тодї Гаал Ебоденко: Хто такий Абимелех, а хто Сихем, щоб нам підневолюватись йому? Хиба він не син Еробаалів, а слуга його Зебул не гетьманом у його? Лучше служити потомкам Гемора, батька Сихемового, про що же нам підневолюватись йому?

29. Olisipa minulla tuo kansa vallassani, niin minä toimittaisin pois Abimelekin; ja Abimelekista hän sanoi: 'Lisää sotajoukkoasi ja tule!'

29. Jumala tekis että kansa olis minun käteni alla, että minä ajaisin AbiMelekin ulos. Niin sanottiin AbiMelekille: enennä sotajoukkos ja käy ulos.

29. Jumala tekis että Canssa olis minun käteni alla että minä ajaisin AbiMelechin ulos. Ja hän sanoi AbiMelechille: enännä sotajouckos ja käy ulos.

29 And would that this people were under my hand! Then I would remove Abimelech. And he said to Abimelech, Increase your army and come out.

29. And would to God this people were under my hand! then would I remove Abimelech. And he said to Abimelech, Increase thine army, and come out.

29. Og hvo vil give dette Folk under min Haand, saa vil jeg bortskaffe Abimelek; men han sagde til Abimelek: Former din Hær og drag ud.

29. Gud gifve, att detta folket vore under mine hand, att jag måtte förjaga AbiMelech. Och det vardt sagdt AbiMelech: Föröka din här, och drag ut.

29. Ja kes annab sedda rahwast minno käe alla? kül ma tahhaksin Abimeleki ärrasata; siis ööldi Abimelekile: Sada weel ennam omma söawäe jure ja minne wälja.

29. Jei aš būčiau tų žmonių valdovas, pašalinčiau Abimelechą, sakydamas: ‘Surink savo kariuomenę ir išeik!’ ‘‘

29. Wollte Gott, das Volk wäre unter meiner Hand, daß ich Abimelech vertriebe! Und es ward Abimelech gesagt: Mehre dein Heer und zieh aus!

29. Oh! Si j'avais ce peuple sous ma conduite, je chasserais Abimélec! Et il dit à Abimélec: Augmente ton armée, et sors contre nous!

29. ¡Quién diese a este pueblo debajo de mi mano, que luego echaría a Abimelec! Y decía a Abimelec: Aumenta tus escuadrones, y sal.

29 Och, dat dit volk in mijn hand ware! ik zoude Abimelech wel verdrijven. En tot Abimelech zeide hij: Vermeerder uw heir, en trek uit.

29. O by kto podał ten lud w ręce moje, aby sprzątnął Abimelecha! I rzekł Abimelechowi: Zbierz swoje wojsko, a wynijdź.

29. Csak volna az én kezemben e nép, majd elűzném Abiméleket. És monda Abiméleknek: Öregbítsd meg seregedet, és jőjj ki!

29 Если бы кто дал народ сей в руки мои, я прогнал бы Авимелеха. И сказано было Авимелеху: умножь войско твое и выходи.

29. Коли б хто дав сей люд під мою руку, я прогнав би Абимелеха. І сказано про се Абимелехові й говорено: Збирай більше війська та й виходи.

30. Mutta kun Sebul, kaupungin päällikkö, kuuli Gaalin, Ebedin pojan, sanat, syttyi hänen vihansa.

30. Kuin Sebul, kaupungin päämies, kuuli Gaalin, Ebedin pojan, sanan, vihastui hän sangen suuresti.

30. Cosca Sebul Caupungin päämies cuuli Gaalin Ebedin pojan sanan wihastui hän sangen suurest.

30 And when Zebul the ruler of the city heard the words of Gaal the son of Ebed, his anger was kindled.

30. And when Zebul the ruler of the city heard the words of Gaal the son of Ebed, his anger was kindled.

30. Der Sebul, de Øverste i Staden, hørte Gaals, Ebed Søns, Ord, da optændtes hans Vrede.

30. Förty Sebul, öfversten i stadenom, då han hörde Gaals, Ebeds sons ord, vardt han illa vred;

30. Kui Sebul, kes ülle liñna, Ebedi poia Kaali juttud kulis, siis süttis ta wihha pöllema,

30. Miesto viršininkas Zebulas girdėjo Ebedo sūnaus Gaalo žodžius ir labai supyko.

30. Denn Sebul, der Oberste in der Stadt, da er die Worte Gaals, des Sohnes Ebeds, hörte, ergrimmte er in seinem Zorn

30. Mais Zébul, gouverneur de la ville, apprit les paroles de Gaal, fils d'Ébed, et sa colère s'embrasa.

30. Y Zebul asistente de la ciudad, oyendo las palabras de Gaal hijo de Obed, encendióse su ira.

30 Als Zebul, de overste der stad, de woorden van Gaal, den zoon van Ebed, hoorde, zo ontstak zijn toorn.

30. A usłyszawszy Zebul, przełożony miasta onego, słowa Gaala, syna Obedowego, zapalił się gniew jego.

30. Mikor pedig meghallotta Zebul, a városnak kormányzója, Gaálnak, az Ebed fiának beszédit, nagy haragra gyulladt,

30 Зевул, начальник города, услышал слова Гаала, сына Еведова, и воспылал гнев его.

30. Як дочувсь ж Зебул, городський отаман, про Гаалові Ебоденкові речі, взяла його досада.

31. Ja hän lähetti salaa sanansaattajia Abimelekin luo sanomaan: Katso, Gaal, Ebedin poika, ja hänen veljensä ovat tulleet Sikemiin, ja nyt he yllyttävät kaupunkia sinua vastaan.

31. Ja lähetti sanansaattajat AbiMelekille salaisesti, sanoen: Katso, Gaal, Ebedin poika ja hänen veljensä tulivat Sikemiin, tekemään kaupunkia sinulle vastahakoiseksi.

31. Ja lähetti sanan AbiMelechille petollisest ja käski hänelle sano: Cadzo Gaal Ebedin poica ja hänen weljens tulit Sichemijn tekemän Caupungita sinulle cowacorwaisexi.

31 And he sent messengers to Abimelech privately, saying, Behold, Gaal the son of Ebed and his brothers have come to Shechem, and behold, they are fortifying the city against you.

31. And he sent messengers unto Abimelech privily, saying, Behold, Gaal the son of Ebed and his brethren be come to Shechem; and, behold, they fortify the city against thee.

31. Og han sendte i Smug Bud til Abimelek og lod sige: Se Gaal Ebeds Søn, og hans Brødre er komne til Sikem, og se, de opægge Staden imod dig.

31. Och sände bådskap till AbiMelech hemliga, och lät säga honom: Si, Gaal, Ebeds son, och hans bröder, äro komne till Sichem, och göra dig staden genstörtigan;

31. Ja läkkitas Käskusid Abimeleki jure kawwalaste ja käskis öölda: Wata Kaal Ebedi poeg ja temma wennad on Sekemi tulnud, ja wata nemmad peawad liñna kinni sinno wasto.

31. Jis slaptai siuntė pas Abimelechą pasiuntinius, pranešdamas: ‘‘Ebedo sūnus Galaas su savo broliais atvyko į Sichemą ir kursto miestą prieš tave.

31. und sandte Botschaft zu Abimelech heimlich und ließ ihm sagen: Siehe, Gaal, der Sohn Ebeds, und seine Brüder sind gen Sichem gekommen und machen dir die Stadt aufrührerisch.

31. Puis il envoya adroitement des messagers vers Abimélec, pour lui dire: Voici, Gaal, fils d'Ébed, et ses frères, sont entrés à Sichem; et voici, ils soulèvent la ville contre toi.

31. Y envió astutamente mensajeros a Abimelec, diciendo: He aquí que Gaal hijo de Obed, y sus hermanos, han venido a Siquem, y he aquí que han cercado la ciudad contra tí.

31 En hij zond listiglijk boden tot Abimelech, zeggende: Zie, Gaal, de zoon van Ebed, en zijn broeders zijn te Sichem gekomen, en zie, zij, met deze stad, handelen vijandiglijk tegen u.

31. I wyprawił posły do Abimelecha potajemnie, mówiąc: Oto Gaal, syn Obedów, i bracia jego przyszli do Sychem, a oto chcą walczyć z miastem przeciwko tobie.

31. És követeket küldött Abimélekhez Thormába, ezt izenvén: Ímé Gaál, az Ebed fia és az ő testvérei Sikembe jöttek, és fellázítják a várost te ellened.

31 Он хитрым образом отправляет послов к Авимелеху, чтобы сказать: вот, Гаал, сын Еведов, и братья его пришли в Сихем, и вот, они возмущают против тебя город;

31. І послав тайком посланцїв до Абимелеха й звелїв сказати йому: Прийшов Гаал Ебоденко з свояками своїми в Сихем та й бурить проти тебе місто.

32. Nouse siis yöllä, sinä ja väki, joka on sinun kanssasi, ja asetu kedolle väijyksiin.

32. Niin nouse nyt yöllä, sinä ja sinun väkes, joka myötäs on, ja väijy kedolla;

32. Nijn nouse yöllä sinä ja sinun wäkes joca myötäs on ja wäjy kedolla.

32 Now therefore, up by night, you and the people who are with you and lie in wait in the field.

32. Now therefore up by night, thou and the people that is with thee, and lie in wait in the field:

32. Saa gør dig nu rede om Natten, du og Folket, som er hos dig, og lur paa Marken;

32. Så statt nu upp om natten, du och ditt folk, som när dig är, och var i bakhåll för dem i markene.

32. Ja nüüd touse öse ülles, sinna ja se rahwas mis soga, ja warritse wälja peäl.

32. Tu ir tavo vyrai pasislėpkite laukuose.

32. So mache dich nun auf bei der Nacht, du und dein Volk, das bei dir ist, und mache einen Hinterhalt auf sie im Felde.

32. Maintenant donc, lève-toi de nuit, toi et le peuple qui est avec toi, et dresse des embuscades dans la campagne;

32. Levántate pues ahora de noche tú y el pueblo que está contigo, y pon emboscada en el campo.

32 Zo maak u nu op bij nacht, gij en het volk, dat met u is, en leg lagen in het veld.

32. A tak teraz wstaó nocą, ty i lud, który jest z tobą, a uczyó zasadzkę w polu.

32. Most azért készülj fel éjszaka, te és a te néped, mely veled van, és állj lesbe a mezőn.

32 итак, встань ночью, ты и народ, находящийся с тобою, и поставь засаду в поле;

32. Тож вибирайсь у ночі вкупі з військовим людом, що маєш при собі, та й заляж у полі;

33. Ja karkaa aamulla varhain, auringon noustessa, kaupungin kimppuun. Kun hän ja väki, joka on hänen kanssaan, silloin lähtee sinua vastaan, niin tee hänelle, minkä voit.

33. Ja aamulla, kuin aurinko nousee, ole varhain ylhäällä ja karkaa kaupungin päälle. Ja kuin hän ja se kansa, joka hänen myötänsä on, tulevat sinun tykös, niin tee hänen kanssansa niinkuin sinun kätes löytää.

33. Ja amulla cosca Auringo nouse ole warhain ylhällä ja carca Caupungin päälle. Ja cosca hän ja se Canssa cuin hänen myötäns on tulewat sinun tygös nijn tee hänen cansans nijncuin sinun kätes löytä.

33 And it will be, that in the morning, as soon as the sun is up, you will rise early and rush upon the city, and behold, when he and the people who are with him come out against you, then you may do to them as you will find occasion.

33. And it shall be, that in the morning, as soon as the sun is up, thou shalt rise early, and set upon the city: and, behold, when he and the people that is with him come out against thee, then mayest thou do to them as thou shalt find occasion.

33. Og det skal ske, om Morgenen, naar Solen gaar op, da staa aarle op og overfald Staden; og se, naar han og det Folk, som er hos ham, er drage ud imod dig, da maa du gøre, med ham, som din Haand magter,

33. Och i morgonstundene, när solen uppgår, så var bittida uppe, och fall till staden; och när han och det folk, som med honom är, draga ut till dig, så gör med dem såsom din hand finna kan.

33. Ja se peab nenda ollema, et sa hom̃iko warra, kui pääw touseb, üllestoused, ja pead keigelt polelt liñna peäle tullema, ja wata, kui temma ja se rahwas, mis temmaga on, so wasto wäljatullewad, siis te temmale nenda kui so kässi leiab.

33. Rytą, saulei tekant, pulkite miestą! Gaalas su savo šalininkais išeis prieš tave. Pasielk su jais, kaip galėsi’‘.

33. Und des Morgens, wenn die Sonne aufgeht, so mache dich früh auf und überfalle die Stadt. Und wo er und das Volk, das bei ihm ist, zu dir hinauszieht, so tue mit ihm, wie es deine Hand findet.

33. Et le matin, au lever du soleil, tu te lèveras et viendras fondre sur la ville; alors, Gaal et le peuple qui est avec lui, sortiront contre toi, et tu lui feras selon que tu en trouveras le moyen.

33. Y por la mañana al salir del sol levantarte has, y acometerás la ciudad; y él y el pueblo que está con él saldrán contra tí: y tú harás con él según que se te ofrecerá.

33 En het geschiede in den morgen, als de zon opgaat, zo maak u vroeg op, en overval deze stad; en zie, zo hij en het volk, dat met hem is, tot u uittrekken, zo doe hem, gelijk als uw hand vinden zal.

33. A rano, gdy słoóce wznijdzie, wstawszy uderzysz na miasto; a gdy on i lud, który jest z nim, wynijdzie przeciw tobie, uczynisz z nim, co będzie chciała ręka twoja.

33. És reggel, napfelköltekor korán kelj fel, és törj a városra, és mikor ő és az ő népe kivonul ellened: cselekedjél vele a szerint, a mint akarod.

33 поутру же, при восхождении солнца, встань рано и приступи к городу; и когда он и народ, который у него, выйдут к тебе, тогда делай с ними, что может рука твоя.

33. Уранцї ж рано, скоро зійде сонце, рушай і наступи на город. Як же він вийде проти тебе з людьми, що має при собі, так чини з ним, що й як зможеш.

34. Silloin Abimelek ja kaikki väki, joka oli hänen kanssaan, lähti liikkeelle yöllä, ja he asettuivat väijyksiin Sikemiä vastaan neljässä joukossa.

34. AbiMelek nousi yöllä ja kaikki kansa, joka hänen seurassansa oli, ja asetti vartian Sikemin eteen neljään joukkoon.

34. AbiMelech nousi yöllä ja caicki Canssa cuin hänen seurasans oli ja asetti wartian Sichemin eteen neljään jouckoon.

34 And Abimelech rose up and all the people who were with him, by night and they laid wait against Shechem in four companies.

34. And Abimelech rose up, and all the people that were with him, by night, and they laid wait against Shechem in four companies.

34. Og Abimelek stod op om Natten og alt det Folk, som var hos ham, og de lurede paa Sikem med fire Hobe.

34. AbiMelech stod upp om nattena, och allt folket, som med honom var, och satte bakhåll inför Sichem med fyra skarar.

34. Ja Abimelek tousis öse ülles ja keik rahwas, mis temmaga, ja nemmad warritsesid Sekemi wasto neljas hulkas.

34. Abimelechas ir visi jo vyrai naktį pasislėpė Sichemo laukuose, pasidalinę į keturias grupes.

34. Abimelech stand auf bei der Nacht und alles Volk, das bei ihm war, und hielt auf Sichem mit vier Haufen.

34. Abimélec et tout le peuple qui était avec lui, partirent donc de nuit et se mirent en embuscade près de Sichem, en quatre bandes.

34. Levantándose pues de noche Abimelec, y todo el pueblo que con él estaba, pusieron emboscada contra Siquem con cuatro compañías.

34 Abimelech dan maakte zich op, en al het volk, dat met hem was, bij nacht; en zij leiden lagen op Sichem, met vier hopen.

34. Tedy wstawszy Abimelech, i wszystek lud, który z nim był, w nocy, zasadzili się przeciw Sychem na czterech miejscach.

34. És felkelt Abimélek és az egész nép, a mely vele volt, éjszaka, és lesbe állottak Sikem ellen négy csapatban.

34 И встал ночью Авимелех и весь народ, находившийся с ним, и поставили взасаду у Сихема четыре отряда.

34. І встав Абимелех уночі з військовими людьми, що мав при собі, й залягли вони чотирма купами проти Сихемцїв залягом.

35. Ja Gaal, Ebedin poika, tuli ulos ja asettui kaupungin portin ovelle; niin Abimelek ja väki, joka oli hänen kanssaan, nousi väijytyspaikasta.

35. Ja Gaal, Ebedin poika, kävi kaupungin portin eteen; mutta AbiMelek nousi väijymisestänsä sen väen kanssa, joka hänen myötänsä oli.

35. Ja Gaal Ebedin poica käwi Caupungin portin eteen. Mutta AbiMelech nousi wäjymisestäns sen wäen cansa cuin hänen myötäns oli.

35 And Gaal the son of Ebed went out and stood in the entrance of the gate of the city. And Abimelech rose up and the people who were with him, from the ambush.

35. And Gaal the son of Ebed went out, and stood in the entering of the gate of the city: and Abimelech rose up, and the people that were with him, from lying in wait.

35. Og Gaal, Ebeds Søn, gik ud og stod ved Indgangen af Stadsporten; men Abimelek stod op og det Folk, som var med ham, af Bagholdet.

35. Och Gaal, Ebeds son, drog ut för stadsporten; men AbiMelech reste upp utaf bakhållet, med det folk som med honom var.

35. Ja Ebedi poeg Kaal läks wälja ja seisis liñna wärrawa suus, ja Abimelek tousis ülles warritsemisse kohhast ja se rahwas, mis temmaga.

35. Ebedo sūnus Gaalas išėjęs atsistojo miesto vartuose. Tada Abimelechas ir jo vyrai pasiruošė puolimui.

35. Und Gaal, der Sohn Ebeds, zog heraus und trat vor die Tür an der Stadt Tor. Aber Abimelech machte sich auf aus dem Hinterhalt samt dem Volk, das mit ihm war.

35. Cependant Gaal, fils d'Ébed, sortit, et s'arrêta à l'entrée de la porte de la ville. Alors Abimélec et tout le peuple qui était avec lui, se levèrent de l'embuscade.

35. Y Gaal hijo de Obed salió, y púsose a la entrada de la puerta de la ciudad: y Abimelec y todo el pueblo que con él estaba, se levantaron de la emboscada.

35 En Gaal, de zoon van Ebed, ging uit, en stond aan de deur van de stadspoort; en Abimelech rees op, en al het volk, dat met hem was, uit de achterlage.

35. A wyszedłszy Gaal, syn Obedów, stanął w samej bramie miasta; wstał też i Abimelech, i lud, który z nim był, z zasadzki.

35. És kijött Gaál, az Ebed fia és megállott a város kapujának nyílásában. És felkelt Abimélek is, meg a nép is, mely vele volt, a lesből.

35 Гаал, сын Еведов, вышел и стал у ворот городских; и встал Авимелех и народ, бывший с ним, из засады.

35. Як же Гаал вийшов у міські ворота, вискочив Абимелех із засади з людьми, що мав при собі.

36. Kun Gaal näki väen, sanoi hän Sebulille: Katso, väkeä tulee alas vuorten kukkuloilta. Mutta Sebul vastasi hänelle: Vuorten varjot näyttävät sinusta miehiltä.

36. Kuin Gaal näki kansan, sanoi hän Sebulille: katso, tuolta tulee kansan joukko alas vuorten kukkoilta. Ja Sebul sanoi hänelle: sinä näet vuorten varjon niinkuin ihmiset.

36. Cosca Gaal näki Canssan sanoi hän Sebulille: cadzo tuolda tule Canssan joucko wuoren cuckulalda. Sebul sanoi hänelle: sinä näet warjon wuorest nijncuin ne olisit ihmiset.

36 And when Gaal saw the people, he said to Zebul, Behold, there comes a people down from the tops of the mountains. And Zebul said to him, You see the shadow of the mountains as if they were men.

36. And when Gaal saw the people, he said to Zebul, Behold, there come people down from the top of the mountains. And Zebul said unto him, Thou seest the shadow of the mountains as if they were men.

36. Og der Gaal saa Folket, da sagde han til Sebul: Se der kommer Folk ned fra Bjergenes Toppe; da sagde Sebul til ham: Du anser Skyggen af Bjergene for Folk.

36. Då nu Gaal såg folket, sade han till Sebul: Si, der kommer en hop folk neder af bergshöjdene. Sebul sade: Du ser skuggan af bergen, likasom det vore menniskor.

36. Kui Kaal sedda rahwast näggi, siis ütles ta Sebuli wasto: Wata üks rahwas tulleb alla mäggede otsade peält; ja Sebul ütles ta wasto: Sa nääd mäggede warjo, kui olleks seäl mehhi.

36. Gaalas, pamatęs žmones, tarė Zebului: ‘‘Žmonės leidžiasi nuo kalnų viršūnių’‘. Bet Zebulas jam atsakė: ‘‘Kalnų šešėlius tu laikai žmonėmis’‘.

36. Da nun Gaal das Volk sah, sprach er zu Sebul: Siehe, da kommt ein Volk von der Höhe des Gebirges hernieder. Sebul aber sprach zu Ihm: Du siehst die Schatten der Berge für Leute an.

36. Et Gaal, ayant aperçu ce peuple, dit à Zébul: Voici du peuple qui descend du haut des montagnes. Mais Zébul lui dit: Tu prends l'ombre des montagnes pour des hommes.

36. Y viendo Gaal el pueblo, dijo a Zebul: He allí pueblo que desciende de las cumbres de los montes. Y Zebul le respondió: La sombra de los montes, te parece hombres.

36 Als Gaal dat volk zag, zo zeide hij tot Zebul: Zie, er komt volk af van de hoogten der bergen. Zebul daarentegen zeide tot hem: Gij ziet de schaduw der bergen voor mensen aan.

36. A widząc Gaal lud, rzekł do Zebula: Oto, lud idzie z wierzchu gór. Któremu odpowiedział Zebul: Cieó góry ty widzisz, jakoby ludzie.

36. És a mint meglátta Gaál a csapatot, monda Zebulnak: Ímé nép jő alá a hegyeknek tetejéről. Zebul pedig monda néki: A hegyek árnyékát nézed férfiaknak.

36 Гаал, увидев народ, говорит Зевулу: вот, народ спускается с вершины гор. А Зевул сказал ему: тень гор тебе кажется людьми.

36. Побачив Гаал військовий люд і каже Зебулові: Он спускається військо з вершини гір! А Зебул відказує: Се тїнь попід горами здається тобі людьми.

37. Gaal puhui taas ja sanoi: Katso, väkeä tulee alas Maannavalta; ja toinen joukko tulee Tietäjätammelta päin.

37. Gaal puhui taas ja sanoi: katso, tuolta tulee kansan joukko alas keskeltä maata ja yksi joukko tulee Noituustammen tieltä.

37. Gaal puhui taas ja sanoi: cadzo tuolda tule Canssan joucko keskeldä maata ja joucko tule noituus tammen tieldä.

37 And Gaal spoke again and said, See, there comes a people down by the middle of the land and one company comes by the way of the oak of Meonenim {Diviners' Oak}.

37. And Gaal spake again and said, See there come people down by the middle of the land, and another company come along by the plain of Meonenim.

37. Og Gaal blev ydermere ved at tale og sagde: Se, der kommer Folk ned fra Landets Højder, og een Hob kommer fra Vejen til Troldmændenes Eg.

37. Gaal talade än en tid, och sade: Si, der kommer en hop folk neder midt utaf landet; och en här kommer på den vägen till trollareekena.

37. Ja Kaal räkis weel ennam ja ütles: Wata üks rahwas tulleb alla körgest Ma kohhast, ja üks hulk tulleb Meonenimi tammikko teed.

37. Tačiau Gaalas vėl pakartojo: ‘‘Žmonės leidžiasi nuo aukštumos, o kitas būrys ateina nuo Menoimo pusės’‘.

37. Gaal redete noch mehr und sprach: Siehe, ein Volk kommt hernieder aus der Mitte des Landes, und ein Haufe kommt auf dem Wege zur Zaubereiche.

37. Et Gaal reprit la parole, et dit: Voici un peuple qui descend des hauteurs du pays, et une bande vient par le chemin du chêne des devins.

37. Mas Gaal tornó a hablar, y dijo: He allí pueblo que desciende por medio de la tierra: y un escuadrón viene por el camino de la campaña de Meonenim.

37 Maar Gaal voer wijders voort te spreken en zeide: Zie daar volk, afkomende uit het midden des lands, en een hoop komt van den weg van den eik Meonenim.

37. Tedy po wtóre rzekł Gaal, mówiąc: Oto, lud zstępuje z góry a jeden huf idzie drogą równiny Meonenim.

37. De Gaál csak folytatta beszédét, és monda: Ímé egy másik csapat meg az ország közepéből jő alá; a harmadik csapat pedig a jós-tölgyfa útján jő.

37 Гаал опять говорил и сказал: вот, народ спускается с возвышенности, и один отряд идет от дуба Меонним.

37. Озветься же удруге Гаал і каже: Справдї спускається з гори військо, а частина його простує сюди від дуба Меонним.

38. Silloin Sebul sanoi hänelle: Missä on nyt sinun suuri suusi, kun sanoit: 'Mikä on Abimelek, että me häntä palvelisimme?' Siinä on nyt se väki, jota halveksit. Mene nyt ja taistele heitä vastaan.

38. Niin sanoi Sebul hänelle: kussa on nyt sinun suus, joka sanoi: kuka on AbiMelek, että meidän häntä palveleman pitää? eikö tämä ole se kansa, jonkas olet katsonut ylön? käy nyt ulos ja sodi häntä vastaan.

38. Nijn sanoi Sebul hänelle: cusa on sinun suus? joca sanoi: cuca on AbiMelech että meidän händä palweleman pitä? Eikö tämä ole se Canssa jongas olet cadzonut ylön? käy ulos ja sodi händä wastan.

38 Then Zebul said to him, Where is now your mouth, that you said, Who is Abimelech, that we should serve him? Is not this the people that you have despised? Go out now, I pray and fight with them.

38. Then said Zebul unto him, Where is now thy mouth, wherewith thou saidst, Who is Abimelech, that we should serve him? is not this the people that thou hast despised? go out, I pray now, and fight with them.

38. Da sagde Sebul til ham: Hvor er nu din Mund, du som sagde: Hvo er Abimelek, at vi skulle tjene ham? er dette ikke det Folk som du foragtede? Kære, gak du nu ud og strid imod det!

38. Då sade Sebul till honom: Hvar är nu din mun, som sade: Ho är AbiMelech, att vi honom tjena skole? Är icke nu detta det folk, som du föraktat hafver? Drag nu ut, och strid med honom.

38. Ja Sebul ütles ta wasto: Kus nüüd on sinno su, kui sa ütlesid: kes on Abimelek, et meie tedda peame tenima? eks se polle se rahwas, mis sa olled ärrapölganud? et minne nüüd wälja ja söddi temma wasto.

38. Tada Zebulas jam tarė: ‘‘Kur tavo lūpos, kurios sakė: ‘Kas mums Abimelechas, kad jam tarnautume’. Tai vyrai, kuriuos tu niekini. Eik dabar ir kariauk su jais’‘.

38. Da sprach Sebul zu ihm: Wo ist nun hier dein Maul, das da sagte: Wer ist Abimelech, daß wir ihm dienen sollten? Ist das nicht das Volk, das du verachtet hast? Zieh nun aus und streite mit ihm!

38. Alors Zébul lui dit: Où est maintenant ta vanterie, quand tu disais: Qui est Abimélec, pour que nous le servions? N'est-ce pas là le peuple que tu méprisais? Sors donc, maintenant, et combats contre eux!

38. Y Zebul le respondió: ¿Dónde está ahora tu dicho que decías: Quién es Abimelec, para que sirvamos a él? ¿Este no es el pueblo que tenías en poco? Sal pues ahora, y pelea con él.

38 Toen zeide Zebul tot hem: Waar is nu uw mond, waarmede gij zeidet: Wie is Abimelech, dat wij hem zouden dienen? is niet dit het volk, dat gij veracht hebt? trek toch nu uit en strijd tegen hem!

38. Tedy rzekł do niego Zebul: Gdzież teraz usta twoje, które mówiły: Co jest Abimelech, abyśmy mu służyć mieli? izali to nie ten lud, któryś wzgardził? wnijdź teraz, a walcz przeciw niemu.

38. Ekkor monda néki Zebul: Hol van most szád, melylyel mondád: Kicsoda Abimélek, hogy szolgáljunk néki? Nem ez a nép-é az, a melyet kisebbítettél? No, most vonulj ki ellene, és harczolj vele.

38 И сказал ему Зевул: где уста твои, которые говорили: „кто Авимелех,чтобы мы стали служить ему?" Это тот народ, который ты пренебрегал; выходи теперь и сразись с ним.

38. І сказав йому тодї Зебул: Де ж тепер твоя губа, що ти нею промовляв: Хто такий Абимелех, щоб нам підневолюватись йому? Оце ж і є той нарід, що зневажав єси його. Тепер виходь та й бийся з ним.

39. Niin Gaal lähti Sikemin miesten etunenässä ja taisteli Abimelekia vastaan.

39. Ja Gaal meni Sikemin päämiesten edellä ja soti AbiMelekiä vastaan.

39. Gaal meni Sichemin miesten edellä ja sodei AbiMelechiä wastan.

39 And Gaal went out before the men of Shechem and fought with Abimelech.

39. And Gaal went out before the men of Shechem, and fought with Abimelech.

39. Og Gaal gik ud, frem for Mændene i Sikem, og stred imod Abimelek.

39. Gaal drog ut med Sichems folk, och stridde med AbiMelech.

39. Ja Kaal läks wälja Sekemi koddanikkude ees ja söddis Abimeleki wasto.

39. Gaalas ėjo Sichemo vyrų priekyje ir kovojo su Abimelechu.

39. Gaal zog aus vor den Männern zu Sichem her und stritt mit Abimelech.

39. Alors Gaal, conduisant les chefs de Sichem, sortit et combattit contre Abimélec.

39. Y Gaal salió delante de los señores de Siquem y peleó contra Abimelec.

39 En Gaal trok uit voor het aangezicht der burgeren van Sichem, en hij streed tegen Abimelech.

39. A tak wyszedł Gaal przed mężami Sychem, a walczył przeciw Abimelechowi.

39. És kivonult Gaál Sikem polgárainak élén, és megütközött Abimélekkel.

39 И пошел Гаал впереди жителей Сихемских и сразился с Авимелехом.

39. Виступив тодї Гаал поперед городян Сихемських назустріч Абимелехові;

40. Mutta Abimelek ajoi hänet pakoon, ja hän pääsi pakenemaan häntä; ja heitä kaatui paljon, aina portin ovelle asti.

40. Mutta AbiMelek ajoi häntä takaa, ja hän pakeni hänen edestänsä; ja monta lankesi lyötynä kaupungin porttiin saakka.

40. Mutta Abimelech ajoi händä taca että hän pakeni hänen edestäns ja monda langeis lyötynä Caupungin porttin saacka.

40 And Abimelech chased him and he fled before him and there fell many wounded, even to the entrance of the gate.

40. And Abimelech chased him, and he fled before him, and many were overthrown and wounded, even unto the entering of the gate.

40. Men Abimelek. forfulgte ham, og han flyede for hans Ansigt; og der faldt mange ihjelslagne indtil Indgangen til Porten.

40. Men AbiMelech jagade honom, så att han flydde för honom; och månge föllo slagne allt intill stadsporten.

40. Ja Abimelek aias tedda tagga ja Kaal pöggenes ta eest, ja paljo neid mahhalödud langsid wärrawa suust sadik.

40. Abimelechas vijosi jį, ir tas bėgo nuo jo. Daug vyrų krito iki miesto vartų.

40. Aber Abimelech jagte ihn, daß er floh vor ihm; und fielen viel Erschlagene bis an die Tür des Tors.

40. Et Abimélec le poursuivit, et Gaal s'enfuit devant lui, et beaucoup tombèrent morts jusqu'à l'entrée de la porte.

40. Y Abimelec le siguió, y él huyó delante de él, y cayeron heridos muchos hasta la entrada de la puerta.

40 En Abimelech jaagde hem na, want hij vlood voor zijn aangezicht; en er vielen vele verslagenen tot aan de deur der stads poort.

40. I gonił go Abimelech, gdy przed nim uciekał, a poległo wiele rannych aż do samej bramy.

40. De Abimélek megfutamította, úgy hogy elmenekült előle, és sok sebesült elesett a kapu bejáratáig.

40 И погнался за ним Авимелех, и побежал он от него, и много пало убитых до самых ворот города.

40. І гнав його Абимелех перед собою нагінцем, і багацько вбитих полягло до самих міських воріт.

41. Ja Abimelek jäi Arumaan; mutta Sebul karkoitti Gaalin ja hänen veljensä pois Sikemistä.

41. Ja AbiMelek oli Arumassa; mutta Sebul ajoi Gaalin ja veljensä ulos, niin ettei he saaneet olla Sikemissä.

41. Ja Abimelech oli Arumas: Mutta Sebul ajoi Gaalin ja hänen weljens ulos nijn ettei he saanet olla Sichemis. JA amulla läxi Canssa kedolle. Sijttecuin AbiMelech sen sai tietä/

41 And Abimelech dwelt at Arumah and Zebul drove out Gaal and his brothers, that they should not dwell in Shechem.

41. And Abimelech dwelt at Arumah: and Zebul thrust out Gaal and his brethren, that they should not dwell in Shechem.

41. Og Abimelek blev i Aruma; men Sebul uddrev Gaal og hans Brødre, saa at de ikke maatte blive i Sikem.

41. Och AbiMelech blef i Aruma; men Sebul dref Gaal och hans bröder ut, så att de icke måtte blifva i Sichem.

41. Ja Abimelek jäi Aruma, ja Sebul aias Kaali ja ta wennad ärra, et nemmad ei sanud Sekemis ellada.

41. Abimelechas sustojo Arumoje, o Zebulas išvarė Gaalą ir jo brolius iš Sichemo.

41. Und Abimelech blieb zu Aruma. Sebul aber verjagte den Gaal und seine Brüder, die zu Sichem nicht durften bleiben.

41. Et Abimélec s'arrêta à Aruma. Et Zébul chassa Gaal et ses frères, qui ne purent plus rester à Sichem.

41. Y Abimelec se quedó en Aruma, y Zebul echó a Gaal y a sus hermanos, que no morasen en Siquem.

41 Abimelech nu bleef te Aruma; en Zebul verdreef Gaal en zijn broederen, dat zij te Sichem niet mochten wonen.

41. I został Abimelech w Aruma; a Zebul wygnał Gaala z bracią jego, aby nie mieszkali w Sychem.

41. Abimélek pedig Arumában maradt, és Zebul elűzte Gaált és atyjafiait, hogy ne lakjanak Sikemben.

41 И остался Авимелех в Аруме, а Гаала и братьев его Зевул выгнал, чтоб они не жили в Сихеме.

41. І остався Абимелех ув Арумі, а Зебул уганяв за Гаалом та його товаришами, й не було їм вже притулку в Сихемі.

42. Seuraavana päivänä kansa lähti ulos kedolle, ja siitä ilmoitettiin Abimelekille.

42. Ja aamulla läksi kansa kedolle; ja kuin AbiMelek sen sai tietää,

42. Otti hän Canssan ja jacoi colmeen osaan ja asetti wäjytyxen kedolle.

42 And it happened on the morrow, that the people went out into the field and they told Abimelech.

42. And it came to pass on the morrow, that the people went out into the field; and they told Abimelech.

42. Og det skete den anden Dag, da gik Folket ud paa Marken, og de gave Abimelek det til Kende.

42. Om morgonen gick folket ut på markena; och det vardt sagdt AbiMelech.

42. Ja teisel päwal sündis, kui rahwas wäljaläks wälja peäle, et sedda Abimelekile kulutati.

42. Kitą rytą žmonės išėjo iš Sichemo į laukus. Apie tai pranešė Abimelechui.

42. Am Morgen aber ging das Volk heraus aufs Feld. Da das Abimelech ward angesagt,

42. Mais le lendemain le peuple sortit aux champs, ce qui fut rapporté à Abimélec.

42. Y aconteció el día siguiente que el pueblo salió al campo: y fué dado aviso a Abimelec.

42 En het geschiedde des anderen daags dat het volk uittrok in het veld, en zij zeiden het Abimelech aan.

42. Ale nazajutrz wyszedł lud w pole, i powiedziano to Abimelechowi.

42. És lőn, hogy másnap kiméne a nép a mezőre, és megmondák Abiméleknek.

42 На другой день вышел народ в поле, и донесли о сем Авимелеху.

42. На завтра ж уранцї вийшов люд у поле (до бою), і донесено про се Абимелехові.

43. Silloin hän otti väkensä ja jakoi sen kolmeen joukkoon ja asettui väijyksiin kedolle. Ja kun hän näki kansan lähtevän kaupungista, hyökkäsi hän heidän kimppuunsa ja surmasi heidät.

43. Otti hän kansan ja jakoi kolmeen osaan, ja asetti väijytyksen kedolle. Kuin hän siis näki, että kansa läksi kaupungista ulos, lankesi hän heidän päällensä ja löi heidät.

43. Cosca hän sijs näki että Canssa läxi Caupungist ulos langeis hän heidän päällens ja löi heitä.

43 And he took the people and divided them into three companies and laid wait in the field. And he looked, and behold, the people came forth out of the city. And he rose up against them and killed* them.

43. And he took the people, and divided them into three companies, and laid wait in the field, and looked, and, behold, the people were come forth out of the city; and he rose up against them, and smote them.

43. Da tog han Folket og delte dem i tre Hobe og lagde et Baghold paa Marken; og han saa, og se, Folket gik ud af Staden, og han rejste sig imod dem og slog dem.

43. Och han tog folket, och skifte det i tre delar, och beställde håll på dem i markene. Som han nu såg, att folket gick utu stadenom, föll han till dem, och slog dem.

43. Siis wöttis ta sedda rahwast, ja jaggas neid kolmeks hulgaks, ja olli wälja peäl warritsemas; ja ta watis, ja wata, se rahwas tulli liñnast wälja, siis läks ta nende peäle ja löi neid mahha.

43. Jis savo vyrus paskirstė į tris būrius, kurie, pasislėpę laukuose, laukė. Žmonėms išėjus iš miesto, jie puolė ir nugalėjo.

43. nahm er das Kriegsvolk und teilte es in drei Haufen und machte einen Hinterhalt auf sie im Felde. Als er nun sah, daß das Volk aus der Stadt ging, erhob er sich über sie und schlug sie.

43. Alors il prit sa troupe, et la divisa en trois bandes, et se mit en embuscade dans les champs; et, ayant vu que le peuple sortait de la ville, il se leva contre eux et les défit.

43. El cual tomando gente repartióla en tres compañías, y puso emboscadas en el campo: y como miró, he aquí el pueblo que salía de la ciudad: y levantándose contra ellos hiriólos.

43 Toen nam hij het volk, en deelde hen in drie hopen, en hij leide lagen in het veld; en hij zag toe, en ziet, het volk trok uit de stad, zo maakte hij zich tegen hen op, en sloeg hen.

43. Wziąwszy tedy lud, rozdzielił go na trzy hufce, i zasadził się w polu; a widząc, a oto lud wychodził z miasta, wypadł na nie, i pobił je.

43. És az vette az ő népét, és három csapatra osztotta el, és lesbe állott a mezőn; és látta, hogy ímé a nép jő ki a városból. Rájok támadt, és megverte őket.

43 Он взял свой народ и разделил его на три отряда и поставил в засаду в поле. И увидев, что народ вышелиз города, восстал на них и побил их.

43. Узяв тодї він свій військовий люд, подїлив його на три купи, заляг у полі залягом, і скоро побачив, що люд виходить із міста, двинув проти них та й побив їх.

44. Abimelek ja ne joukot, jotka olivat hänen kanssaan, karkasivat näet esiin ja asettuivat kaupungin portin ovelle, samalla kuin muut kaksi joukkoa karkasivat kaikkien niiden kimppuun, jotka olivat kedolla, ja surmasivat heidät.

44. Mutta AbiMelek sen joukon kanssa, joka hänen seurassansa oli, lankesi heidän päällensä, ja kävivät kaupungin porttiin saakka, ja ne kaksi joukkoa lankesivat niiden päälle, jotka kedolla olivat, ja löivät heidät.

44. Mutta AbiMelech sen joucon cansa cuin hänen seurasans oli langeis heidän päällens ja käwit Caupungin porttin saacka ja caxi joucko langeisit nijden päälle jotca kedolla olit ja löit heitä.

44 And Abimelech and the companies who were with him, rushed forward and stood in the entrance of the gate of the city and the two companies rushed upon all who were in the field and killed* them.

44. And Abimelech, and the company that was with him, rushed forward, and stood in the entering of the gate of the city: and the two other companies ran upon all the people that were in the fields, and slew them.

44. Og Abimelek og de Hobe, som vare hos ham, overfaldt dem og stillede sig for Indgangen til Stadens Port, og to Hobe overfaldt alle dem, som vare paa Marken, og sloge dem.

44. Men AbiMelech med den hopen, som med honom var, föllo till, och trädde intill stadsporten; de andre två hoparna föllo till alla dem som på markene voro, och slogo dem.

44. Ja Abimelek ja need hulgad, mis temmaga, tullid keigelt polelt peäle ja seisid liñna wärrawa suus, ja kaks hulka tulli keikide peäle, kes wäljal ollid, ja löid neid mahha.

44. Abimelechas su savo būriu atskubėjo ir atsistojo miesto vartuose, kiti du būriai puolė esančius laukuose ir juos išžudė.

44. Abimelech aber und die Haufen, die bei ihm waren, überfielen sie und traten an die Tür des Stadttors; und zwei der Haufen überfielen alle, die auf dem Felde waren, und schlugen sie.

44. Abimélec, et les gens qui étaient avec lui, s'avancèrent, et se tinrent à l'entrée de la porte de la ville; mais les deux autres bandes se jetèrent sur tous ceux qui étaient dans la campagne, et les défirent.

44. Y Abimelec y el escuadrón que estaba con él, acometieron con ímpetu, y pararon a la entrada de la puerta de la ciudad: y las otras dos compañías acometieron a todos los que estaban en el campo, e hiriéronlos.

44 Want Abimelech en de hopen, die bij hem waren, overvielen hen, en bleven staan aan de deur der stadspoort; en de twee andere hopen overvielen allen, die in het veld waren, en sloegen hen.

44. Bo Abimelech i hufy, które z nim były, uderzyły na nie, i stanęli u samej bramy miasta, a inne dwa hufy uderzyły na wszystkie, którzy byli w polu, i pobili je.

44. És Abimélek és az a csapat, a mely vele volt, megtámadta és megszállotta a város kapuját; a másik két csapat pedig megtámadta mind a mezőn levőket, és megverte őket.

44 Между тем как Авимелех и отряды, бывшие с ним, приступили и стали у ворот городских, другие два отряда напали на всех, бывших в поле, и убивали их.

44. Між тим як Абимелех і віддїл, що був при йому, зайняли становище перед міськими воротами, два другі віддїли напали на всїх, що були в полі, та й повбивали їх.

45. Sitten Abimelek taisteli kaupunkia vastaan koko sen päivän, valloitti kaupungin ja surmasi kansan, joka siellä oli. Ja hän hävitti kaupungin ja kylvi suolaa sen paikalle.

45. Sitte soti AbiMelek kaupunkia vastaan kaiken sen päivän, ja voitti kaupungin, ja tappoi kansan, joka siellä oli, ja kukisti kaupungin, ja kylvi suolaa sen päälle.

45. Sijtte sodei AbiMelech Caupungita wastan caiken sen päiwän ja woitti hänen ja tappoi Canssan cuin siellä oli cukisti Caupungin ja kylwi suola sen päälle.

45 And Abimelech fought against the city all that day. And he took the city and killed the people that were in it and he beat down the city and sowed it with salt.

45. And Abimelech fought against the city all that day; and he took the city, and slew the people that was therein, and beat down the city, and sowed it with salt.

45. Da stred Abimelek imod Staden den ganske Dag og indtog Staden ihjelslog Folket, som var der udi; og han nedbrød Staden og besaaede den med Salt.

45. Då stridde AbiMelech emot staden den hela dagen, och vann honom; och drap det folk, som derinne var, och slog staden neder, och sådde salt deruppå.

45. Ja Abimelek söddis keige se päwa se liñna wasto, ja sai se liñna kätte, ja tappis rahwast ärra, mis seäl sees olli, ja kiskus se liñna mahha, ja külwas sola senna peäle.

45. Abimelechas, kovojęs visą dieną, užėmė miestą, jame buvusius žmones išžudė, miestą sugriovė ir apibarstė druska.

45. Da stritt Abimelech wider die Stadt denselben Tag und gewann sie und erwürgte das Volk, das darin war, und zerbrach die Stadt und säte Salz darauf.

45. Abimélec combattit contre la ville tout ce jour-là, et prit la ville, et tua le peuple qui y était. Puis il rasa la ville, et y sema du sel.

45. Abimelec combatió la ciudad todo aquel día y tomóla, y mató al pueblo que en ella estaba, y asoló la ciudad, y sembróla de sal.

45 Voorts streed Abimelech tegen de stad dienzelven gansen dag, en nam de stad in, en doodde het volk, dat daarin was; en hij brak de stad af, en bezaaide haar met zout.

45. A Abimelech dobywał miasta przez on wszystek dzieó, i wziął je; a lud, który w niem był, pomordował, a zburzywszy miasto, posiał je solą.

45. És Abimélek egész nap vívta a várost, mígnem bevette a várost, és a népet, mely benne volt, leölte: a várost pedig lerombolta, és [2†] behinté azt sóval.

45 И сражался Авимелех с городом весь тот день, и взял город, и побил народ, бывший в нем, и разрушил город и засеял его солью.

45. І бив Абимелех на город увесь той день та й звоював його, і повбивав людей, що там були, саме ж місто зруйнував і засїяв сіллю.

46. Kun kaikki Sikemin tornin miehet sen kuulivat, menivät he Eel-Beritin temppelin holviin.

46. Kuin kaikki päämiehet, jotka Sikemin tornissa asuivat, sen kuulivat, menivät he linnaan jumalan Beritin huoneesen.

46. COsca caicki miehet jotca Sichemin tornis asuit nämät cuulit menit he linnaan jumalan Berithin huoneseen.

46 And when all the men of the tower of Shechem heard of it, they entered into the stronghold of the house of El-berith.

46. And when all the men of the tower of Shechem heard that, they entered into an hold of the house of the god Berith.

46. Der alle Mændene i Taarnet i Sikem hørte, det da gik de ind i Beriths Gudshuses Taarn.

46. När de män, som i Sichems torn bodde, detta hörde, gingo de in uti ett fäste i den gudens Beriths hus.

46. Kui keik Sekemi torni koddanikkud sedda kuulsid, siis tullid nemmad kantsi, Periti jummala kotta.

46. Migdal Sichemo pilies gyventojai, tai išgirdę, suėjo į El Berito šventyklos tvirtovę.

46. Da das hörten alle Männer des Turms zu Sichem, gingen sie in die Festung des Hauses des Gottes Berith.

46. Et tous les chefs de la tour de Sichem, ayant appris cela, se retirèrent dans le fort de la maison du dieu Bérith.

46. Lo cual como oyeron todos los que estaban en la torre de Siquem, entráronse en la fortaleza del templo del dios Berit.

46 Als alle burgers des torens van Sichem dat hoorden, zo gingen zij in de sterkte, in het huis van den god Berith.

46. A usłyszawszy wszyscy mężowie, którzy byli na wieży Sychem, przyszli do twierdzy domu boga Beryt.

46. Mikor pedig ezt meghallották Sikem tornyának minden férfiai, az El-Berith isten házának várába mentek.

46 Услышав об этом, все бывшие в башне Сихемской ушли в башню капища Ваал-Верифа .

46. Як же почули про се осадники замку Сихемського, кинулись вони в храмову твердиню Баалверита.

47. Mutta kun Abimelekille kerrottiin, että kaikki Sikemin tornin miehet olivat kokoontuneet sinne,

47. Ja AbiMelekille ilmoitettiin kaikki Sikemin tornin päämiehet kokoontuneeksi.

47. Cuin AbiMelech cuuli caicki miehet Sichemin tornist cocondunexi.

47 And it was told Abimelech that all the men of the tower of Shechem were gathered together.

47. And it was told Abimelech, that all the men of the tower of Shechem were gathered together.

47. Og der kundgjordes Abimelek, at alle Mændene paa Taarnet i Sikem havde samlet sig

47. Då AbiMelech det hörde, att alle de män af Sichems torn voro församlade,

47. Kui sedda Abimelekile kulutati, et keik Sekemi torni mehhed ollid ennast koggunud:

47. Abimelechui buvo pranešta, kad visi Migdal Sichemo pilies gyventojai susirinko į vieną vietą.

47. Da das Abimelech hörte, daß sich alle Männer des Turms zu Sichem versammelt hatten,

47. Et on rapporta à Abimélec que tous les chefs de la tour de Sichem s'étaient rassemblés dans le fort.

47. Y fué dicho a Abimelec como todos los de la torre de Siquem estaban juntados.

47 En het werd Abimelech aangezegd, dat alle burgeren des torens van Sichem zich verzameld hadden.

47. I opowiedziano Abimelechowi, że się tam zgromadzili wszyscy mężowie wieży Sychem.

47. És mikor Abiméleknek elmondották, hogy Sikem tornyának minden férfiai ott gyűltek össze:

47 Авимелеху донесено, что собрались туда все бывшие в башне Сихемской.

47. З'ясовано тодї Абимелехові, що всї осадники замчане Сихемські там укупі.

48. niin Abimelek nousi Salmonin vuorelle, hän ja kaikki väki, joka oli hänen kanssaan. Ja Abimelek otti kirveen käteensä ja löi poikki puunoksan, nosti ja pani sen olalleen ja sanoi väelle, joka oli hänen kanssaan: Mitä näitte minun tekevän, se tehkää tekin joutuin.

48. Niin meni AbiMelek ylös Salmonin vuorelle, hän ja kaikki kansa joka hänen seurassansa oli, ja AbiMelek otti kirveen käteensä ja hakkasi oksan puusta, pani olallensa ja kantoi sen, ja sanoi kansalle, joka hänen seurassansa oli: mitä te näitte minun tekevän, se myös te nopiasti tehkäät niinkuin minäkin.

48. Meni hän Salmonin wuorelle wäkinens cuin hänen seurasans oli otti kirwen käteens ja hackais oxan puusta pani olallens ja sanoi caikelle Canssalle joca hänen seurasans oli: mitä te näette minun tekewän se myös te nopiast tehkät nijncuin minäkin.

48 And Abimelech got up to Mount Zalmon, he and all the people who were with him. And Abimelech took an axe in his hand and cut down a bough from the trees and took it up and laid it on his shoulder. And he said to the people who were with him, What you* have seen me do, make haste and do as I have done.

48. And Abimelech gat him up to mount Zalmon, he and all the people that were with him; and Abimelech took an axe in his hand, and cut down a bough from the trees, and took it, and laid it on his shoulder, and said unto the people that were with him, What ye have seen me do, make haste, and do as I have done.

48. Da gik Abimelek op paa Bjerget Zalmon, han og alt Folket, som var med ham, og Abimelek tog Øksen i sin Haand og huggede en Gren af Træerne og løftede den op og lagde den paa sin Skulder; og han sagde til Folket, som var med ham: Hvad I saa, jeg gjorde, skynder eder at gøre som jeg!

48. Gick han på det berget Zalmon med allt sitt folk, som med honom var; och tog ena yxa i sin hand, och högg en gren af ett trä, och lade på sin axel, och sade till allt folket, som med honom var: Hvad I sågen att jag gjorde, det görer ock I med hast såsom jag.

48. Siis läks Abimelek ülles Salmoni mäele, tem̃a ja keik rahwas mis tem̃aga, ja Abimelek wöttis kirwed ennese kätte ja raius puust ühhe oksa mahha, ja wöttis sedda ülles ja panni omma Olla peäle, ja ütles se rahwa wasto mis temmaga: Mis teie ollete näinud, et ma teinud, nenda tehke ka teie ruttuste kui minna.

48. Ir Abimelechas su savo vyrais užkopė ant Calmono kalno. Jis, paėmęs kirvį, nusikirto medžio šaką, užsidėjo ją ant peties ir įsakė žmonėms: ‘‘Ką aš darau, darykite ir jūs’‘.

48. ging er auf den Berg Zalmon mit allem seinem Volk, das bei ihm war und nahm eine Axt in seine Hand und hieb einen Ast von den Bäumen und legte ihn auf seine Achsel und sprach zu allem Volk, das mit ihm war: Was ihr gesehen habt, daß ich tue, das tut auch ihr eilend wie ich.

48. Alors Abimélec monta sur la montagne de Tsalmon, lui et tout le peuple qui était avec lui; et Abimélec prit en main une hache, et coupa une branche d'arbre, l'enleva et la mit sur son épaule; et il dit au peuple qui était avec lui: Avez-vous vu ce que j'ai fait? Hâtez-vous de faire comme moi.

48. Abimelec subió al monte de Salmón, él y toda la gente que estaba con él, y tomó Abimelec hachas en su mano, y cortó rama de los árboles, y levantándola púsosela sobre sus hombros, diciendo al pueblo que estaba con él: Lo que me veis a mí que hago, hacéd vosotros prestamente como yo.

48 Zo ging Abimelech op den berg Zalmon, hij en al het volk, dat met hem was; en Abimelech nam een bijl in zijn hand, en hieuw een tak van de bomen, en nam hem op, en leide hem op zijn schouder; en hij zeide tot het volk, dat bij hem was: Wat gij mij hebt zien doen, haast u, doet als ik.

48. Tedy szedł Abimelech na górę Salmon, on i wszystek lud, który był z nim; a nabrawszy z sobą siekier, uciął GałąË™ z drzewa, a wziąwszy ją, włożył na ramiona swoje, i rzekł do ludu, który z nim był: Co widzicie, żem uczynił, prędko czyócie tak, jak o ja.

48. Felment Abimélek a Sálmon hegyére, ő és az egész nép, mely vele volt, és fejszét vett kezébe, és faágakat vágott le, és azokat felszedte, és vállára rakta, és monda a népnek, a mely vele volt: A mit láttatok, hogy cselekedtem, ti is azt tegyétek gyorsan, mint én.

48 И пошел Авимелех на гору Селмон, сам и весь народ, бывший с ним, и взял Авимелех топоры с собою и нарубил сучьев древесных, и положил на плечи свои, и сказал народу, бывшему с ним: вы видели, что я делал; скорее делайте и вы то же, что я.

48. І пійшов Абимелех з усїм людом, що мав при собі, на Селмон-гору. Тут ухопив сокиру, нарубав галузя, підняв і закинув собі на плечі, і звелїв усїм військовим, що йшли за ним: Бачите, що я роблю, те й ви робіте!

49. Niin väestäkin löi poikki oksansa kukin; sitten he seurasivat Abimelekia, panivat oksat holvin päälle ja sytyttivät holvin heidän päällään palamaan. Niin saivat surmansa myöskin kaikki Sikemin tornin asukkaat, noin tuhat miestä ja naista.

49. Ja hakkasi myös kaikki kansa itsekukin oksansa ja seurasi AbiMelekiä, ja heittivät ne linnan päälle, ja polttivat niillä linnan tulessa; niin että myös kaikki Sikemin tornin päämiehet kuolivat, lähes tuhannen miestä ja vaimoa.

49. Nijn hackais caicki Canssa idzecukin edestäns oxan ja seuraisit AbiMelechi ja heitit ne linnaan ja sytytit nijhin tulem nijn että caicki miehet Sichemin tornis cuolit lähes tuhannen miestä ja waimo.

49 And all the people likewise cut down every man his bough and followed Abimelech and put them to the stronghold and set the stronghold on fire upon them, so that all the men of the tower of Shechem died also, about a thousand men and women.

49. And all the people likewise cut down every man his bough, and followed Abimelech, and put them to the hold, and set the hold on fire upon them; so that all the men of the tower of Shechem died also, about a thousand men and women.

49. Da huggede ogsaa alt Folket hver sin Gren af, og de gik efter Abimelek og lagde dem op til Taarnet og satte med dem Ild paa Taarnet, saa at ogsaa alle Mænd paa Taarnet i Sikem døde, ved Tusinde Mænd og Kvinder,

49. Då högg allt folket hvar i sin stad en gren af, och följde AbiMelech efter, och kastade dem intill fästet, och tände der eld uppå; så att alle de män af Sichems torn blefvo döde, vid tusend män och qvinnor.

49. Siis raius ka keik rahwas iggamees ühhe oksa mahha, ja läksid Abimeleki järrele ja pannid sedda kantsi liggi, ja süütsid se kantsi nende peäl tullega pöllema, et ka keik Sekemi torni mehhed ärrasurrid liggi tuhhat meest ja naest.

49. Visi vyrai nusikirto po šaką ir ėjo paskui Abimelechą. Atėję sukrovė šakas aplink tvirtovę ir padegė ją. Taip mirė visi Migdal Sichemo pilies žmonės, apie tūkstantį vyrų ir moterų.

49. Da hieb alles Volk ein jeglicher einen Ast ab und folgten Abimelech nach und legten sie an die Festung und steckten's an mit Feuer, daß auch alle Männer des Turms zu Sichem starben, bei tausend Mann und Weib.

49. Ils coupèrent donc chacun une branche, et suivirent Abimélec; et ils placèrent les branches contre le fort, et y ayant mis le feu, ils brûlèrent le fort. Tous les gens de la tour de Sichem moururent ainsi, au nombre d'environ mille, tant hommes que femmes.

49. Y así todo el pueblo cortó también cada uno su rama, y siguieron a Abimelec, y pusiéronla junto a la fortaleza, y pusieron fuego con ella a la fortaleza, de tal manera que todos los de la torre de Siquem murieron, como mil hombres y mujeres.

49 Zo hieuw ook al het volk een iegelijk zijn tak af, en zij volgden Abimelech na, en leiden ze aan de sterkte, en verbrandden daardoor de sterkte met vuur; dat ook alle lieden des torens van Sichem stierven, omtrent duizend mannen en vrouwen.

49. A tak uciąwszy z onego wszystkiego ludu każdy GałąË™ swoję, szli za Abimelechem, a kładli je około twierdzy i spalili niemi twierdzą ogniem, i poginęło tam wszystkich mężów wieży Sychemskiej około tysiąca mężów i niewiast.

49. Erre az egész népből kiki vágott magának ágakat, és követték Abiméleket, és lerakták a fát a vár körül, és tűzzel rájuk gyujtották a várat, úgy hogy meghaltak a Sikem tornyának minden férfiai, közel ezer férfi és asszony.

49 И нарубил каждый из всего народа сучьев, и пошли за Авимелехом, и положили к башне, и сожгли посредством их башню огнем, и умерли все бывшие в башне Сихемской, около тысячи мужчин и женщин.

49. Тодї й усї військові, чоловік за чоловіком, нарубали галузя й пійшли за Абимелехом, накидали його кругом вежі та й спалили вежу вогнем, так що всї замчане Сихемські погинули, до тисячи душ чоловіків і жіноцтва.

50. Sitten Abimelek meni Teebekseen, asettui leiriin Teebestä vastaan ja valloitti sen.

50. Niin AbiMelek meni Tebetseen, piiritti ja voitti sen.

50. NIin AbiMelech meni Thebetzeen pijritti ja woitti sen.

50 Then Abimelech went to Thebez and encamped against Thebez and took it.

50. Then went Abimelech to Thebez, and encamped against Thebez, and took it.

50. Saa drog Abimelek til Thebez og han lejrede sig mod Thebez og indtog den.

50. Och AbiMelech drog till Thebez, och belade det, och vann det.

50. Ja Abimelek läks Tebetsi ja löi leri Tebetsi alla, ja sai sedda kätte.

50. Po to Abimelechas nužygiavo į Tebecą, apgulė ir paėmė jį.

50. Abimelech aber zog gen Thebez und belagerte es und gewann es.

50. Ensuite Abimélec alla à Thébets, qu'il assiégea et prit.

50. Después Abimelec se fué a Tebes: y puso cerco a Tebes, y tomóla.

50 Voorts toog Abimelech naar Thebez, en hij legerde zich tegen Thebez, en nam haar in.

50. Potem szedł Abimelech do Tebes, a położywszy się przeciwko Tebes, dobył go.

50. Abimélek pedig elment Thébesbe, és táborba szállott Thébes ellen, és bevette azt.

50 Потом пошел Авимелех в Тевец и осадил Тевец и взял его.

50. Тодї двинув Абимелех у Тебез, обложив Тебез і звоював його.

51. Mutta kaupungin keskellä oli luja torni, ja kaikki miehet ja naiset, kaikki kaupungin asukkaat, pakenivat siihen. He sulkivat jälkeensä oven ja nousivat tornin katolle.

51. Mutta siinä oli vahva torni keskellä kaupunkia, johonka kaikki pakenivat sekä miehet että vaimot ja kaikki kaupungin päämiehet, ja sulkivat kiinni perässänsä, ja kiipesivät tornin katon päälle.

51. Mutta sijnä oli wahwa muuri keskellä Caupungita johonga caicki pakenit sekä miehet että waimot ja caicki Caupungin asuwaiset ja sulijt kijnni perästäns ja kijpeisit tornin caton päälle.

51 But there was a strong tower inside the city. And all the men and women fled and all those of the city and shut themselves in and got up to the roof of the tower.

51. But there was a strong tower within the city, and thither fled all the men and women, and all they of the city, and shut it to them, and gat them up to the top of the tower.

51. Men der var et stærkt Taarn midt i Staden, derhen flyede alle Mændene og Kvindene, ja alle Borgerne i Staden og lukkede til efter sig; og de stege op paa Taget af Taarnet.

51. Men der var ett starkt torn midt i stadenom, på hvilket flydde alle, både män och qvinnor, och alle stadsens inbyggare, och läste igen efter sig, och stego upp på taket af tornet.

51. Ja üks tuggew torn olli kesk liñna, ja senna pöggenesid keik mehhed ja naesed, ja keik koddanikkud, ja pannid uksed enneste tagga lukko ja läksid ülles torni kattukse peäle.

51. Miesto viduryje buvo stiprus bokštas, ir į jį subėgo visi miesto gyventojai. Jie, užrakinę bokšto įėjimą, užlipo ant jo stogo.

51. Es war aber ein starker Turm mitten in der Stadt. Auf den flohen alle Männer und Weiber und alle Bürger der Stadt und schlossen hinter sich zu und stiegen auf das Dach des Turms.

51. Or, il y avait au milieu de la ville une forte tour, où se réfugièrent tous les hommes avec les femmes, et tous les chefs de la ville. Et ayant fermé les portes après eux, ils montèrent sur la plate-forme de la tour.

51. En medio de aquella ciudad estaba una torre fuerte a la cual se retiraron todos los hombres y mujeres, y todos los señores de la ciudad: y cerrando tras si las puertas subiéronse a la techumbre de la torre.

51 Doch er was een sterke toren in het midden der stad; zo vloden daarheen al de mannen en de vrouwen, en alle burgers van de stad, en sloten voor zich toe; en zij klommen op het dak des torens.

51. Ale wieża była mocna w pośrodku miasta, na którą uciekli wszyscy mężowie, i niewiasty, i wszyscy przedniejsi miasta, a zamknąwszy ją za sobą, weszli na dach wieży.

51. De egy erős torony volt a város közepén, és oda menekült minden férfi és asszony, és a városnak minden lakosa; ezt magukra zárták, és a toronynak padlására mentek fel.

51 Среди города была крепкая башня, и убежали туда все мужчины и женщины и все жители города, и заперлись и взошли на кровлю башни.

51. Посеред города ж та була утверджена башта. Туди повтїкали й чоловіки й жіноцтво й усї городяне, заперлись в їй та й повиходили на дах.

52. Niin Abimelek tuli tornin ääreen ja ryhtyi taisteluun sitä vastaan; ja hän astui tornin ovelle polttaakseen sen tulella.

52. Sitte tuli AbiMelek tornin tykö, soti sitä vastaan, ja tuli tornin oven eteen, sitä tulella polttamaan.

52. Sijtte tuli AbiMelech tornin tygö sodei sitä wastan ja tuli tornin owen eteen tulda sytyttämän.

52 And Abimelech came to the tower and fought against it and drew near to the door of the tower to burn it with fire.

52. And Abimelech came unto the tower, and fought against it, and went hard unto the door of the tower to burn it with fire.

52. Da kom Abimelek til Taarnet og stred derimod; og han, kom nær til Døren paa Taarnet for at opbrænde det med lld.

52. Då kom AbiMelech intill tornet, och stridde deremot, och kom sig intill porten af tornet, på det han skulle tända der eld uppå;

52. Siis läks Abimelek torni jure ja söddis se wasto; ja kui ta torni ukse liggi sai, et ta sedda piddi tullega ärrapölletama:

52. Abimelechas priėjo prie bokšto, norėdamas jį padegti.

52. Da kam Abimelech zum Turm und stritt dawider und nahte sich zur Tür des Turms, daß er ihn mit Feuer verbrannte.

52. Alors Abimélec vint jusqu'à la tour, l'attaqua, et s'approcha jusqu'à la porte de la tour, pour y mettre le feu.

52. Y vino Abimelec a la torre, y combatiéndola llegóse a la puerta de la torre para pegarle fuego.

52 Toen kwam Abimelech tot aan den toren, en bestormde dien; en hij genaakte tot aan de deur des torens, om dien met vuur te verbranden.

52. Tedy przyszedł Abimelech aż do samej wieży, i dobywał jej, a stanąwszy u samych drzwi wieży, chciał ją spalić ogniem.

52. És Abimélek oda ment a toronyig, és ostrom alá vette azt, és egészen a torony ajtajáig közeledett, hogy azt tűzzel égesse fel.

52 Авимелех пришел к башне и окружил ее и подошел к дверям башни, чтобы сжечь ее огнем.

52. Абимелех метнувсь до башти, добувати її, й підійшов до дверей, щоб її підпалити.

53. Mutta eräs nainen heitti jauhinkiven Abimelekin päähän ja murskasi hänen pääkallonsa.

53. Mutta yksi vaimo heitti myllynkiven kappaleen AbiMelekin päähän ja löi hänen pääkallonsa rikki.

53. Mutta yxi waimo heitti cappalen myllyn kiwe AbiMelechin päähän ja löi hänen pääcallons ricki.

53 And a certain woman cast an upper millstone upon Abimelech's head and broke his skull.

53. And a certain woman cast a piece of a millstone upon Abimelech's head, and all to brake his skull.

53. Men en Kvinde kastede et Stykke af en Møllesten paa Abimeleks Hoved og knuste hans Hovedpande.

53. Men en qvinna kastade ett stycke af en qvarnsten ned på AbiMelechs hufvud, och slog honom hufvudskålena sönder.

53. Siis wiskas üks naene ühhe peälmisse weskikiwwi tükki Abimeleki pähha, ja röhhus temma pealae katki.

53. Viena moteris numetė ant Abimelecho galvos girnų akmens gabalą ir sulaužė jo kaukolę.

53. Aber ein Weib warf einen Mühlstein Abimelech auf den Kopf und zerbrach ihm den Schädel.

53. Mais une femme jeta une meule sur la tête d'Abimélec, et lui brisa le crâne.

53. Y una mujer dejó caer un pedazo de una rueda de molino sobre la cabeza de Abimelec, y quebróle los cascos.

53 Maar een vrouw wierp een stuk van een molensteen op Abimelechs hoofd; en zij verpletterde zijn hersenpan.

53. Między tem zrzuciła niewiasta niektóra sztukę kamienia od żarn na głowę Abimelechowę, i rozbiła wierzch głowy jego.

53. Akkor egy asszony [3†] egy malomkődarabot gördített le Abimélek fejére, és bezúzta koponyáját.

53 Тогда одна женщина бросила обломок жернова на голову Авимелеху ипроломила ему череп.

53. Втім кинула одна жінка йому на голову відломок камення жорнового, та й проломила йому черепа.

54. Silloin hän heti huusi palvelijalle, joka kantoi hänen aseitansa, ja sanoi hänelle: Paljasta miekkasi ja surmaa minut, ettei minusta sanottaisi: 'Nainen tappoi hänet'. Ja hänen palvelijansa lävisti hänet, ja hän kuoli.

54. Sitte kutsui AbiMelek nopiasti palveliansa, joka kantoi hänen aseitansa, ja sanoi hänelle: vedä miekkas ulos ja tapa minua, ettei minusta sanottaisi: vaimo tappoi hänen; niin pisti palvelia hänen lävitse, ja hän kuoli.

54. Sijtte cudzui AbiMelech nopiast hänen palwelians joca cannoi hänen aseitans ja sanoi hänelle: wedä mieckas ulos ja tapa minua ettei minusta sanotais: waimo tappoi hänen nijn pisti palwelia hänen läpidze ja hän cuoli.

54 Then he called hastily to the young man his armor bearer and said to him, Draw your sword and kill me, that men not say of me, A woman killed him. And his young man thrust him through and he died.

54. Then he called hastily unto the young man his armourbearer, and said unto him, Draw thy sword, and slay me, that men say not of me, A woman slew him. And his young man thrust him through, and he died.

54. Da raabte han hasteligen ad den unge Karl, som bar hans Vaaben, og sagde til ham: Drag dit Sværd ud og slaa mig ihjel, at de ikke skulle sige om mig: En Kvinde slog ham ihjel; og hans unge Karl stak ham igennem, og han døde.

54. Då kallade AbiMelech drängen, som hans värja drog, hasteliga, och sade till honom: Drag ut ditt svärd, och dräp mig, att man icke skall säga: En qvinna slog honom ihjäl. Så stack hans dräng honom igenom, och han blef död,

54. Ja ta hüdis ussinaste se poisi, kes temma söariistad kandis, ja ütles temmale: Tomba omma moök wälja ja surma mind ärra, et nemmad minnust ei ütle: Üks naene on tedda ärratapnud; siis pistis ta pois tedda läbbi, et ta surri.

54. Jis tuojau pasišaukė jaunuolį, savo ginklanešį, ir jam tarė: ‘‘Išsitrauk kardą ir nužudyk mane, kad apie mane nesakytų: ‘Moteris jį užmušė!’ ‘‘ Jo ginklanešys jį perdūrė, ir jis mirė.

54. Da rief Abimelech eilend dem Diener, der seine Waffen trug, und sprach zu ihm: Zieh dein Schwert aus und töte mich, daß man nicht von mir sage: Ein Weib hat ihn erwürgt. Da durchstach ihn sein Diener, und er starb.

54. Alors, appelant aussitôt le jeune homme qui portait ses armes, il lui dit: Tire ton épée et tue-moi, de peur qu'on ne dise de moi: Une femme l'a tué. Le jeune homme le transperça donc, et il mourut.

54. Y luego él llamó a su escudero, y díjole: Saca tu espada y mátame: porque no se diga de mí, una mujer le mató. Y su escudero le atravesó, y murió.

54 Toen riep hij haastelijk den jongen, die zijn wapenen droeg, en zeide tot hem: Trek uw zwaard uit, en dood mij, opdat zij niet van mij zeggen: Een vrouw heeft hem gedood. En zijn jongen doorstak hem, dat hij stierf.

54. Który natychmiast zawoławszy pacholika, co nosił broó jego, rzekł do niego: Dobądź miecza twego, a zabij mię, by snać nie rzeczono o mnie: Niewiasta go zabiła: a tak przebił go pacholik jego, i umarł.

54. Ki mindjárt oda hívta fegyverhordozó apródját, és monda néki: Vond ki kardodat, és ölj meg engem, hogy ne mondják felőlem: Asszony ölte meg őt! És keresztülszúrta őt az apród, és meghalt.

54 Авимелех тотчас призвал отрока, оруженосца своего, и сказал ему: обнажи меч твой и умертви меня, чтобы не сказали обо мне: женщинаубила его. И пронзил его отрок его, и он умер.

54. Зараз кликнув він на чуру свого, що носив зброю за ним, і звелїв йому: Вийми з піхви меча твого та й завдай менї смерть, щоб не мовляли про мене: Баба вбила його! Пробив його тодї чура, й він умер.

55. Kun Israelin miehet näkivät, että Abimelek oli kuollut, menivät he kukin kotiinsa.

55. Ja kuin Israelin miehet näkivät AbiMelekin kuolleeksi, menivät he itsekukin paikallensa.

55. Sijttecuin Israelin miehet cuin hänen cansans olit näit AbiMelechin cuollexi menit he idzecukin paicallens.

55 And when the men of Israel saw that Abimelech was dead, they departed every man to his place.

55. And when the men of Israel saw that Abimelech was dead, they departed every man unto his place.

55. Og de israelitiske Mænd saa at, Abimelek var død, da gik de hver til sit Sted.

55. Då nu de Israeliter, som med honom voro, sågo att AbiMelech var död, gick hvar och en hem till sin ort.

55. Agga kui Israeli mehhed näggid, et Abimelek surnud olli, siis läksid nemmad iggamees omma paika.

55. Izraelitai pamatę, kad Abimelechas miręs, kiekvienas sugrįžo į savo namus.

55. Da aber die Israeliten, die mit ihm waren, sahen, daß Abimelech tot war, ging ein jeglicher an seinen Ort.

55. Et les hommes d'Israël, ayant vu qu'Abimélec était mort, s'en allèrent chacun chez soi.

55. Y como los Israelitas vieron muerto a Abimelec, fuéronse cada uno a su casa.

55 Als nu de mannen van Israel zagen, dat Abimelech dood was, zo gingen zij een iegelijk naar zijn plaats.

55. A widząc mężowie Izraelscy, iż umarł Abimelech, rozeszli się każdy do miejsca swego.

55. Mikor pedig az Izráel férfiai látták, hogy Abimélek meghalt, kiki visszatért a maga helyére.

55 Израильтяне, видя, что умер Авимелех, пошли каждый в свое место.

55. Побачивши же Ізрайлитяне, що Абимелех мертвий, розійшлись по своїх домівках.

56. Näin Jumala kosti Abimelekille sen pahan, minkä hän oli tehnyt isäänsä kohtaan surmatessaan seitsemänkymmentä veljeään;

56. Ja näin maksoi Jumala AbiMelekille sen pahuuden, minkä hän teki isäänsä vastaan, että hän tappoi seitsemänkymmentä veljeänsä.

56. Ja näin maxoi Jumala AbiMelechille sen pahuden cuin hän teki Isäns wastan että hän tappoi seidzemenkymmendä weljiäns.

56 Thus God requited the wickedness of Abimelech, which he did to his father, in slaying his seventy brothers.

56. Thus God rendered the wickedness of Abimelech, which he did unto his father, in slaying his seventy brethren:

56. Saa betalte Gud Abimelek det onde, som han havde gjort imod sin Fader, der han ihjelslog sine halvfjerdsindstyve Brødre.

56. Alltså betalade Gud AbiMelech det onda, som han emot sin fader gjort hade, då han drap sina sjutio bröder;

56. Nenda maksis Jummal Abimeleki kurjust ta kätte, mis ta olli omma issa wasto teinud, et ta omma seitseküm̃end wenda olli ärratapnud.

56. Taip Dievas atlygino Abimelechui už jo nusikaltimą tėvui, kai jis nužudė septyniasdešimt savo brolių.

56. Also bezahlte Gott Abimelech das Übel, das er an seinem Vater getan hatte, da er seine siebzig Brüder erwürgte;

56. Ainsi Dieu fit retomber sur Abimélec le mal qu'il avait fait à son père, en tuant ses soixante et dix frères;

56. Así pues pagó Dios a Abimelec el mal que hizo contra su padre, matando a sus setenta hermanos.

56 Alzo deed God wederkeren het kwaad van Abimelech, dat hij aan zijn vader gedaan had, dodende zijn zeventig broederen.

56. I oddał Bóg ono złe Abimelechowi, które uczynił nad ojcem swoim, zabiwszy siedmdziesiąt braci swych.

56. Így fizetett meg Isten Abiméleknek azért a gonoszságért, melyet atyja ellen elkövetett, hogy megölte hetven testvérét.

56 Так воздал Бог Авимелеху за злодеяние, которое он сделал отцу своему,убив семьдесят братьев своих.

56. Так відплатив Бог за злочин Абимелехові, що заподїяв батькові свойму, вбивши сїмдесят братів своїх.

57. ja kaiken Sikemin miesten tekemän pahan Jumala käänsi heidän omaan päähänsä. Niin heidät saavutti Jootamin, Jerubbaalin pojan, kirous.

57. Niin myös kaiken sen pahuuden, minkä Sikemin miehet tekivät, antoi Jumala tulla heidän päänsä päälle; ja heidän päällensä tuli Jotamin JerubBaalin pojan kirous.

57. Nijn myös sen pahuden cuin Sichemin miehet teit andoi Jumala tulla heidän pääns päälle. Ja heidän päällens tuli Jothamin JerubBaalin pojan kirous.

57 And God requited all the wickedness of the men of Shechem upon their heads. And the curse of Jotham the son of Jerubbaal came upon them.

57. And all the evil of the men of Shechem did God render upon their heads: and upon them came the curse of Jotham the son of Jerubbaal.

57. Og al Sikems Mænds Ondskab lod Gud komme tilbage paa deres Hoved; og Jothams, Jerub-Baals Søns, Forbandelse kom over dem.

57. Desslikes allt det onda, som de män af Sichem gjorde, betalade dem Gud på deras hufvud; och öfver dem kom Jothams förbannelse, JerubBaals sons.

57. Ja keik Sekemi meeste kurjust satis Jummal nende pähha, ja Jerubbaali poia Jotami ärrawanduminne tulli nende peäle.

57. Taip pat ir Sichemo vyrams Dievas atlygino, ir taip išsipildė Jerubaalio sūnaus Jotamo prakeikimas.

57. desgleichen alles Übel der Männer Sichems vergalt ihnen Gott auf ihren Kopf, und es kam über sie der Fluch Jothams, des Sohnes Serubbaals.

57. Et Dieu fit retomber sur la tête des hommes de Sichem tout le mal qu'ils avaient fait. Ainsi vint sur eux la malédiction de Jotham, fils de Jérubbaal.

57. Y aun todo el mal de los señores de Siquem tornó Dios sobre sus cabezas: y la maldición de Joatam hijo de Jerubaal vino sobre ellos.

57 Desgelijks al het kwaad der lieden van Sichem deed God wederkeren op hun hoofd; en de vloek van Jotham, den zoon van Jerubbaal, kwam over hen.

57. I wszystko złe mężów Sychem obrócił Bóg na głowę ich; a przyszło na nie przeklęstwo Jotama, syna Jerobaalowego.

57. És a Sikem férfiainak fejére is visszahárított Isten minden rosszat, és reájuk szállott Jóthámnak, a Jerubbaál fiának átka.

57 И все злодеяния жителей Сихемских обратил Бог на голову их; и постигло их проклятие Иофама, сына Иероваалова.

57. Так попустив Бог, щоб і всї злочини Сихемцїв упали їм на голову, й постиг їх проклін Йотама Еробааленка.