10 luku

Mietelmiä ja elämänohjeita eri aloilta.

1. Myrkkykärpäset saavat haisemaan ja käymään voiteentekijän voiteen. Pieni tyhmyys painaa enemmän kuin viisaus ja kunnia.

1. Myrkkykärpäset saavat haisemaan ja käymään voiteentekijän voiteen. Pieni tyhmyys painaa enemmän kuin viisaus ja kunnia.

1. NIin myös pahat kärwäiset turmelewat hywän woiten sentähden on tyhmyys toisinans parembi cuin wijsaus ja cunnia:

1 Dead flies cause the oil of the perfumer to send forth an evil odor, so a little folly outweighs wisdom and honor.

1. Dead flies cause the ointment of the apothecary to send forth a stinking savour: so doth a little folly him that is in reputation for wisdom and honour.

1. Døde Fluer bringe Salvekogerens Salve til at stinke og gære saaledes kan en liden Daarskab veje mere end Visdom og Ære.

1. Onda flugor förderfva goda salvo; derföre är dårskap stundom bättre än vishet och ära.

1. Surnud kerpsed pannewad apteekri ölli haisema ja käima: nenda panneb pissut halpimist haisema ühhe mehhe , kes tarkusse ja au pärrast kallis on.

1. Negyva musė sugadina vaistininko tepalą, menka kvailystė pakenkia išmintingam ir gerbiamam žmogui.

1. Schädliche Fliegen verderben gute Salben; also wiegt ein wenig Torheit schwerer denn Weisheit und Ehre.

1. Les mouches mortes corrompent et font fermenter l'huile du parfumeur; ainsi fait un peu de folie à l'égard de celui qui est estimé pour sa sagesse et pour sa gloire.

1. LAS moscas muertas hacen heder y dar mal olor el perfume del perfumador; y al estimado por sabiduría y honra una pequeña insensatez.

1 Een dode vlieg doet de zalf des apothekers stinken en opwellen; alzo een weinig dwaasheid een man, die kostelijk is van wijsheid en van eer.

1. Jako muchy zdechłe zasmradzają i psują olejek aptekarski: tak człowieka z mądrości i z sławy zacnago trochę głupstwa oszpeca.

21. A megholt legyek a patikáriusnak kenetit megbüdösítik, megerjesztik; azonképen hathatósabb a bölcseségnél, tisztességnél egy kicsiny balgatagság.

1 Мертвые мухи портят и делают зловонною благовонную масть мироварника: то же делает небольшая глупость уважаемого человека с его мудростью и честью.

1. Мертві мухи псують запах пахущої мастї у мироварника; таке ж чинить і мала дурнота в поважного чоловіка з його розумом і честю.

2. Viisaan sydän vetää oikealle, tyhmän vasemmalle.

2. Viisaan sydän vetää oikealle, tyhmän vasemmalle.

2. Sillä wijsan sydän on hänen oikialla kädelläns waan hullun sydän on hänen wasemallans.

2 A wise man's heart is at his right hand, but a fool's heart at his left.

2. A wise man's heart is at his right hand; but a fool's heart at his left.

2. Den vises Hjerte er ved hans højre Side; men Daarens Hjerte er ved hans venstre Side.

2. Ty dens visas hjerta är på hans högra hand; men dens galnas hjerta är på hans venstra.

2. Targa mehhe südda on temma parremal polel; agga halbi südda on temma pahhemal polel.

2. Išmintingojo širdis linksta į dešinę, o kvailio­į kairę.

2. Des Weisen Herz ist zu seiner Rechten; aber des Narren Herz ist zu seiner Linken.

2. Le sage a le cœur à sa droite; mais le fou a le cœur à sa gauche.

2. El corazón del sabio está a su mano derecha: mas el corazón del insensato, a su mano izquierda.

2 Het hart des wijzen is tot zijn rechter hand, maar het hart eens zots is tot zijn linkerhand.

2. Serce mądrego jest po prawej stronie jego; ale serce głupiego po lewej stronie jego.

22. A bölcs embernek szíve az ő jobbkezénél van; a bolondnak pedig szíve balkezénél.

2 Сердце мудрого – на правую сторону, а сердце глупого – на левую.

2. Серце в мудрого (повертає) в правий бік, а серце в дурного - у лївий бік.

3. Tietä käydessäkin puuttuu tyhmältä mieltä: jokaiselle hän ilmaisee olevansa tyhmä.

3. Tietä käydessäkin puuttuu tyhmältä mieltä: jokaiselle hän ilmaisee olevansa tyhmä.

3. Ja waicka hullu on tyhmä hänen aiwoituxesans nijn hän pitä cuitengin caicki muut tyhmänä.

3 Yes also, when the fool walks by the way, his understanding fails him and he says to everyone that he is a fool.

3. Yea also, when he that is a fool walketh by the way, his wisdom faileth him, and he saith to every one that he is a fool.

3. Ogsaa naar Daaren vandrer paa Vejen, fattes han Forstand, og han siger om enhver, at han er en Daare.

3. Och ändå att den galne sjelf galen är i sin anslag, håller han likväl alla för galna.

3. Ka seäl tee peäl, kus halp käib, polle temmal meelt peas, ja ütleb iggaühhele: Se on halp.

3. Kvailys, keliu eidamas, elgiasi neprotingai ir kiekvienam pasirodo, kad yra kvailas.

3. Auch ob der Narr selbst närrisch ist in seinem Tun, doch hält er jedermann für einen Narren.

3. Et même, quand l'insensé marche dans le chemin, le sens lui manque; et il dit de chacun: Voilà un insensé.

3. Y aun cuando el insensato va por el camino, su cordura falta; y dice a todos: insensato es.

3 En ook wanneer de dwaas op den weg wandelt, zijn hart ontbreekt hem, en hij zegt tot een iegelijk, dat hij dwaas is.

3. I na ten czas, gdy głupi drogą idzie, serce jego niedostatek cierpi; bo pokazuje wszystkim, że głupim jest.

23. A bolond, mikor az úton jár is, az ő elméje hiányos, és mindennek hirdeti, hogy ő bolond.

3 По какой бы дороге ни шел глупый, у него всегда недостает смысла, и всякому он выскажет, что он глуп.

3. Якою б дорогою нї йшов дурний, - нема в його глузду: кожному виявить, що він дурний.

4. Jos hallitsijassa nousee viha sinua kohtaan, niin älä jätä paikkaasi; sillä sävyisyys pidättää suurista synneistä.

4. Jos hallitsijassa nousee viha sinua kohtaan, niin älä jätä paikkaasi; sillä sävyisyys pidättää suurista synneistä.

4. Sentähden jos woimallisen miehen waatimisella on menestys sinun tahtoas wastan nijn älä hämmästy: sillä myötäandaminen asetta paljo pahutta.

4 If the spirit of the ruler rises up against you, do not leave your place, because healing rest great offenses.

4. If the spirit of the ruler rise up against thee, leave not thy place; for yielding pacifieth great offences.

4. Dersom Herskerens Vrede rejser sig imod dig, da forlad ikke din Plads; thi Sagtmodighed standser store Synder.

4. Derföre, om ens väldigs mans trug hafver framgång emot din vilja, så gif dig icke öfver; ty unddraga stillar mycket ondt.

4. Kui wallitseja wihha sinno wasto touseb, siis ärra jätta omma paika mitte mahha: sest kes järrele annab ¤, sadab sured pattud mahhajäma.

4. Jei tavo valdovas supyko ant tavęs, nepalik savo vietos, nes romumas padengia dideles klaidas.

4. Wenn eines Gewaltigen Zorn wider dich ergeht, so laß dich nicht entrüsten; denn Nachlassen stillt großes Unglück.

4. Si l'esprit de celui qui domine s'élève contre toi, ne quitte point ta place; car la douceur prévient de grandes fautes.

4. Si espíritu de señor te acometiere, no dejes tu lugar; porque la flojedad hara reposar grandes pecados.

4 Als de geest des heersers tegen u oprijst, verlaat uw plaats niet; want het is medicijn, het stilt grote zonden.

4. Jeźliby duch panującego powstał przeciwko tobie, nie opuszczaj miejsca twego; albowiem pokora wstręt czyni grzechom wielkim.

1. Mikor a fejedelemnek haragja felgerjed te ellened, a te helyedet el ne hagyjad; mert a szelídség nagy bűnöket lecsendesít.

4 Если гнев начальника вспыхнет на тебя, то не оставляй места твоего;потому что кротость покрывает и большие проступки.

4. Як запалає в твого старшого досада проти тебе, не покидай твого місця: лагідність охоронить тебе од більшої провини.

5. On onnettomuus se, minkä olen nähnyt auringon alla, vallanpitäjästä lähtenyt erehdys:

5. On onnettomuus se, minkä olen nähnyt auringon alla, vallanpitäjästä lähtenyt erehdys:

5. SE on wielä paha meno jonga minä näin Auringon alla nimittäin: taitamattomuden joca on enimmäst woimallisten seasa.

5 There is an evil which I have seen under the sun, as it were an error which proceeds from the ruler:

5. There is an evil which I have seen under the sun, as an error which proceedeth from the ruler:

5. Der er et Onde, som jeg saa under Solen, ret som det var en Fejl, der udgaar fra Herskerens Ansigt:

5. Det är ännu en usel ting, som jag såg under solene, nämliga oförstånd, det ibland de väldiga allmänneligit är;

5. Üks kurri assi on, mis ma näggin päikesse al: se on kui eksitus, mis sellest wäljatulleb, kel melewald kä.

5. Pasaulyje mačiau tokią blogybę, kuri yra tarsi valdovo klaida:

5. Es ist ein Unglück, das ich sah unter der Sonne, gleich einem Versehen, das vom Gewaltigen ausgeht:

5. Il y a un mal que j'ai vu sous le soleil, comme une erreur qui procède du prince:

5. Hay otro mal que ví debajo del sol, como salido de delante del señor por yerro:

5 Er is nog een kwaad, dat ik gezien heb onder de zon, als een dwaling, die van het aangezicht des oversten voortkomt.

5. Jest złe, którem widział pod słoócem, to jest, błąd, który pochodzi od zwierzchności:

2. Van egy gonosz, a melyet láttam a nap alatt, mintha tévedés volna, a mely a fejedelemtől származik.

5 Есть зло, которое видел я под солнцем, это – как бы погрешность, происходящая от властелина;

5. Є одно зло, яке я бачив під сонцем, се - наче облуд у володаря:

6. tyhmyys asetetaan arvon korkeuksiin, ja rikkaat saavat istua alhaalla.

6. tyhmyys asetetaan arvon korkeuksiin, ja rikkaat saavat istua alhaalla.

6. Että tyhmä istu suuresa cunniasa ja rickat alembana istuwat.

6 Folly is set in great dignity and the rich sit in a low place.

6. Folly is set in great dignity, and the rich sit in low place.

6. Daarskaben er sat paa de store Højder, men de rige sidde lavt.

6. Att en dåre sitter i stora värdighet, och de rike sitta nedre.

6. Kes halp, tedda pannakse sure körge au paika, ja rikkad istuwad allamas paikas.

6. kvailiai sėdi garbės vietose, o turtingieji­pažeminti;

6. daß ein Narr sitzt in großer Würde, und die Reichen in Niedrigkeit sitzen.

6. C'est que la folie est mise aux plus hauts lieux, et que des riches sont assis dans l'abaissement.

6. La insensatez está asentada en grandes alturas; y los ricos están sentados en bajeza.

6 Een dwaas wordt gezet in grote hoogheden, maar de rijken zitten in de laagte.

6. Że głupi wywyższani bywają w godności wielkiej, a bogaci w mądrość nisko siadają;

3. Hogy a bolondság nagy méltóságra helyeztetett, a gazdagok pedig alacsony sorsban ülnek.

6 невежество поставляется на большой высоте, а богатые сидят низко.

6. Невіжу виноситься високо вгору, а багаті розумом седять внизу.

7. Minä olen nähnyt palvelijat hevosten selässä ja ruhtinaat kävelemässä kuin palvelijat maassa.

7. Minä olen nähnyt palvelijat hevosten selässä ja ruhtinaat kävelemässä kuin palvelijat maassa.

7. Minä näin palweliat istuwan hewoisten päällä ja Ruhtinat käywän jalain nijncuin palweliat: mitta joca cuoppa caewa hänen pitä sijhen idze langeman.

7 I have seen servants upon horses and rulers walking like servants upon the earth.

7. I have seen servants upon horses, and princes walking as servants upon the earth.

7. Jeg saa Tjenere paa Heste og Fyrster gaa til Fods som Tjenere, paa Jorden.

7. Jag såg tjenare på hästar, och Förstar gå till fots, såsom tjenare.

7. Ma näggin sullased hooste selgas, ja würstid kui sullased maas käiwad.

7. mačiau tarnus, jojančius ant žirgų, o kunigaikščius, einančius pėsčiomis.

7. Ich sah Knechte auf Rossen, und Fürsten zu Fuß gehen wie Knechte.

7. J'ai vu des serviteurs à cheval, et des princes aller à pied comme des serviteurs.

7. Ví siervos encima de caballos, y príncipes que andaban, como siervos, a tierra.

7 Ik heb knechten te paard gezien, en vorsten, gaande als knechten op de aarde.

7. Widziałem sługi na koniach, a książąt chodzących piechotą jako sługi.

4. Láttam, hogy a szolgák lovakon ültek; a fejedelmek pedig gyalog mentek a földön, mint a szolgák.

7 Видел я рабов на конях, а князей ходящих, подобно рабам, пешком.

7. Бачив я рабів - їдуть верхи, а князї йдуть пішки, наче раби.

8. Joka kuopan kaivaa, se siihen putoaa; joka muuria purkaa, sitä puree käärme.

8. Joka kuopan kaivaa, se siihen putoaa; joka muuria purkaa, sitä puree käärme.

8. Ja joca repi aita maahan händä pitä madon pistämän joca kiwiä wierittä hänellä on sijtä waiwa.

8 He who digs a pit will fall into it and he who breaks through a wall, a serpent will bite him.

8. He that diggeth a pit shall fall into it; and whoso breaketh an hedge, a serpent shall bite him.

8. Den som graver en Grav skal falde i den; og den som nedriver et Gærde, ham skal en Slange bide.

8. Men den ena grop grafver, han skall sjelf falla deruti; och den en gård rifver, honom skall stinga en orm.

8. Kes auko kaewab, se langeb issi senna sisse; ja kes aeda mahhakissub, sedda wöttab maddo hammustada.

8. Kas kasa duobę, pats į ją įkris, o kas ardo mūrą, tam įgels gyvatė.

8. Aber wer eine Grube macht, der wird selbst hineinfallen; und wer den Zaun zerreißt, den wird eine Schlange stechen.

8. Celui qui creuse une fosse y tombera, et un serpent mordra celui qui fait brèche à une clôture.

8. El que hiciere el hoyo, caerá en él; y el que aportillare el vallado, morderle ha la serpiente.

8 Wie een kuil graaft, zal daarin vallen; en wie een muur doorbreekt, een slang zal hem bijten.

8. kto kopie dół, sam weó wpada; a kto rozrzuca płot, wąż go ukąsi.

5. A ki vermet ás, abba [1†] beesik; és a ki a gyepűt elhányja, megmarja azt a kígyó.

8 Кто копает яму, тот упадет в нее, и кто разрушает ограду, того ужалит змей.

8. Хто копає яму, сам упаде в її; хто валить мур, того вкусить гадина.

9. Joka kiviä louhii, se niihin loukkaantuu; joka puita halkoo, se joutuu siinä vaaraan.

9. Joka kiviä louhii, se niihin loukkaantuu; joka puita halkoo, se joutuu siinä vaaraan.

9. Joca puita halcaise hän tule sijtä haawoitetuxi.

9 He who hews out stones will be hurt with them and he who splits wood is endangered by them.

9. Whoso removeth stones shall be hurt therewith; and he that cleaveth wood shall be endangered thereby.

9. Hvo som bryder Stene op, skal faa Smerte af dem; hvo som kløver Træ, skal komme i Fare derved.

9. Den der stenar bortvältar, han skall hafva der mödo med; den som ved klyfver, han varder sargad deraf.

9. Kes kiwwa ärranihhutab, se tunneb wallo nende läbbi; kes puid löhhub, saab nende pärrast häddasse.

9. Kas tašo akmenis, gali susižeisti jais, o kas skaldo malkas, gali nuo jų nukentėti.

9. Wer Steine wegwälzt, der wird Mühe damit haben; und wer Holz spaltet, der wird davon verletzt werden.

9. Celui qui remue des pierres en sera blessé; et celui qui fend du bois en sera en danger.

9. El que mudare las piedras, tendrá trabajo en ellas: el que cortare la leña, peligrará en ella.

9 Wie stenen wegdraagt, zal smart daardoor lijden; wie hout klieft, zal daardoor in gevaar zijn.

9. Kto przenosi kamienie, urazi się niemi; a kto łupie drwa, niebezpieczen jest od nich.

6. A ki a köveket helyökből kihányja, fájdalmat szenved azok miatt; a ki hasogatja a fát, veszedelemben forog a miatt.

9 Кто передвигает камни, тот может надсадить себя, и кто колет дрова,тот может подвергнуться опасности от них.

9. Хто переносить каміннє, той може надсадитись, а хто коле дрова, попадає в небезпечність.

10. Jos rauta on tylsynyt eikä teränsuuta tahkota, täytyy ponnistaa voimia; mutta hyödyllinen kuntoonpano on viisautta.

10. Jos rauta on tylsynyt eikä teränsuuta tahkota, täytyy ponnistaa voimia; mutta hyödyllinen kuntoonpano on viisautta.

10. Cosca rauta tylsäxi tule ja ei pysty nijn täyty lujemmin ruweta: nijn myös wijsaus ahkerutta noudatta.

10 If the iron is blunt and he does not sharpen the edge, then he must increase strength. But wisdom is advantageous to make right.

10. If the iron be blunt, and he do not whet the edge, then must he put to more strength: but wisdom is profitable to direct.

10. Naar Jernet bliver sløvt, og man ikke skærper Æggen, da maa man siden anstrenge Kræfterne; men Visdom er nyttig til at gøre en Ting rettelig.

10. Då ett jern slött varder, och mister skarphetena, så måste man med mödo hvässat igen; alltså följer ock visdom efter flit.

10. Kui kegi rauda nürriks teinud, ja ei ihhu temma terra mitte, siis peab keik temma rammo tö kallal käima; agga tarkussel on se kasso, et ta keik öiete wisi pärrast teeb.

10. Jei kirvis atbukęs ir nepagaląstas, reikės įdėti daugiau jėgų. Geriausia viską išmintingai apgalvoti.

10. Wenn ein Eisen stumpf wird und an der Schneide ungeschliffen bleibt, muß man's mit Macht wieder schärfen; also folgt auch Weisheit dem Fleiß.

10. Si le fer est émoussé, et qu'il n'en ait pas aiguisé le tranchant, il devra redoubler d'efforts; mais la sagesse a l'avantage de donner de l'adresse.

10. Si se embotare el hierro, y su filo no fuere aguzado, añadir más fuerza: mas la bondad de la sabiduría excede.

10 Indien hij het ijzer heeft stomp gemaakt, en hij slijpt de snede niet, dan moet hij meerder kracht te werk stellen; maar de wijsheid is een uitnemende zaak, om iets recht te maken.

10. Jeźliże się stępi żelazo, a nie naostrzyłby ostrza jego, tedy mocy przyłożyć musi; ale to daleko lepiej mądrość sprawić może.

7. Ha a vas megtompul, és annak élit meg nem köszörüli az ember, akkor erejét kell megfeszíteni; a bölcseség pedig minden dolognak eligazítására nagy előmenetel.

10 Если притупится топор, и если лезвие его не будет отточено, то надобно будет напрягать силы; мудрость умеет это исправить.

10. Як сокира притупиться та й не погостриш вістря, - треба напружовати сили; розум знає тому зарадити.

11. Jos käärme puree silloin, kun sitä ei ole lumottu, ei lumoojalla ole hyötyä taidostaan.

11. Jos käärme puree silloin, kun sitä ei ole lumottu, ei lumoojalla ole hyötyä taidostaan.

11. EI lackari parembi ole cuin kärme joca lumojat pistä.

11 If the serpent bites before it is charmed, then is there no advantage in the charmer.

11. Surely the serpent will bite without enchantment; and a babbler is no better.

11. Dorsom Slangen bider, gavner Besværgelse intet, og Tungens Ærermand har ingen Fordel:

11. En lackare är icke bättre än en orm, som obesvoren stinger.

11. Kui maddo saab hammustanud ilma lausumatta, siis ep olle kasso sellel, kel keel suus.

11. Gyvatė gali įgelti, kol ji dar neužkalbėta, ir plepys už ją ne geresnis.

11. Ein Schwätzer ist nichts Besseres als eine Schlange, die ohne Beschwörung sticht.

11. Si le serpent mord, quand il n'est pas charmé, le médisant ne vaut pas mieux.

11. Si la serpiente mordiere no encantada, no es más el lenguaz.

11 Indien de slang gebeten heeft, eer der bezwering geschied is, dan is er geen nuttigheid voor den allerwelsprekendsten bezweerder.

11. Jeźli ukąsi wąż przed zaklęciem, nic nie pomogą słowa zaklinacza.

8. Ha megharap a kígyó, a míg meg nem varázsoltatott, azután semmi haszna nincsen a varázslónak.

11 Если змей ужалит без заговаривания, то не лучше его и злоязычный.

11. Укушеннє гадини без замови - те саме, що злий язик.

12. Sanat viisaan suusta saavat suosiota, mutta tyhmän nielevät hänen omat huulensa.

12. Sanat viisaan suusta saavat suosiota, mutta tyhmän nielevät hänen omat huulensa.

12. Vijsan suun sanat owat otolliset waan tyhmän huulet nielewät hänen.

12 The words of a wise man's mouth are gracious, but the lips of a fool will swallow himself up.

12. The words of a wise man's mouth are gracious; but the lips of a fool will swallow up himself.

12. Ordene af den vises Mund ere yndige; men Daarens Læber opsluge ham selv.

12. De ord, som gå af ens vis mans mun, äro täckelig; men ens dåras läppar uppsvälja honom.

12. Targa su-sannad on armsad; agga halbi uled neelwad sedda ärra.

12. Išmintingojo žodžiai maloningi, o kvailio kalbos pražudo jį patį;

12. Die Worte aus dem Mund eines Weisen sind holdselig; aber des Narren Lippen verschlingen ihn selbst.

12. Les paroles de la bouche du sage sont pleines de grâce; mais les lèvres du fou l'engloutissent.

12. Las palabras de la boca del sabio son gracia: mas los labios del insensato lo echan a perder.

12 De woorden van een wijzen mond zijn aangenaam; maar de lippen van een zot verslinden hemzelven.

12. Słowa ust mądrego są wdzięczne; ale wargi głupiego pożerają go.

9. A bölcs ember szájának beszédei kedvesek; a bolondnak pedig ajkai elnyelik őt.

12 Слова из уст мудрого – благодать, а уста глупого губят егоже:

12. Слово з уст мудрого - пожиток, а уста дурного гублять його самого:

13. Hänen suunsa sanain alku on tyhmyyttä, ja hänen puheensa loppu pahaa mielettömyyttä.

13. Hänen suunsa sanain alku on tyhmyyttä, ja hänen puheensa loppu pahaa mielettömyyttä.

13. Hänen puhens alcu on tyhmyys ja loppu on wahingolinen hulluus.

13 The beginning of the words of his mouth is foolishness and the end of his talk is mischievous madness.

13. The beginning of the words of his mouth is foolishness: and the end of his talk is mischievous madness.

13. Hans Munds Ord Begyndelse er Daarskab; og det sidste af hans Mund er fordærvet Galskab.

13. Begynnelsen på hans ord är dårskap, och änden är skadelig galenskap.

13. Temma su-sannade hakkatus on halpiminne, ja temma su-sannade löppetus on pahha hullutaminne.

13. jo kalbos pradžia yra kvailystė, o pabaiga­beprotybė.

13. Der Anfang seiner Worte ist Narrheit, und das Ende ist schädliche Torheit.

13. Le commencement des paroles de sa bouche est une folie, et la fin de son discours une pernicieuse sottise.

13. El principio de las palabras de su boca es insensatez; y el fin de su habla, desvarío malo.

13 Het begin der woorden zijns monds is dwaasheid, en het einde zijns monds is boze dolligheid.

13. Początek słów ust jego głupstwo, a koniec powieści jego wielkie błazeóstwo.

10. Az ő szája beszédinek kezdete bolondság, és az ő szája beszédinek vége gonosz balgatagság.

13 начало слов из уст его – глупость, а конец речи из уст его – безумие.

13. Перші слова з уст його - дурощі, а конець бесїди з уст його - безглузддє.

14. Tyhmä puhuu paljon; mutta ihminen ei tiedä, mitä tuleva on. Ja kuka ilmaisee hänelle, mitä hänen jälkeensä tulee?

14. Tyhmä puhuu paljon; mutta ihminen ei tiedä, mitä tuleva on. Ja kuka ilmaisee hänelle, mitä hänen jälkeensä tulee?

14. Tyhmällä on paljo puhetta: sillä ei ihminen tiedä mitä ollut on.

14 A fool also multiplies words; yet man knows not what will be and what will be after him, who can tell him?

14. A fool also is full of words: a man cannot tell what shall be; and what shall be after him, who can tell him?

14. Og en Daare gør mange Ord; Mennesket kan ikke vide, hvad der skal ske; og hvo kan forkynde ham, hvad der skal ske efter ham.

14. En dåre hafver mång ord; ty menniskan vet icke hvad varit hafver; och ho vill säga henne, hvad efter henne komma skall?

14. Ja halp lobbiseb paljo; ükski innime ei tea, mis weel peab sündima, ja kes annab temmale teäda, mis pärrast tedda peab tullema.

14. Kvailys daug kalba. Nė vienas žmogus nežino, kas bus; kas gali jam pasakyti, kas bus po jo?

14. Ein Narr macht viele Worte; aber der Mensch weiß nicht, was gewesen ist, und wer will ihm sagen, was nach ihm werden wird?

14. L'insensé multiplie les paroles; toutefois l'homme ne sait ce qui arrivera; et qui lui annoncera ce qui sera après lui

14. El insensato multiplica palabras, y dice: No sabe hombre lo que ha de ser: ¿y quién le hará saber, lo que será después de él?

14 De dwaas maakt wel veel woorden; maar de mens weet niet, wat het zij, dat geschieden zal; en wat na hem geschieden zal, wie zal het hem te kennen geven?

14. Bo głupi wiele mówi, choć nie wie ten człowiek, co ma być. Albowiem któż mu oznajmi, co po nim nastanie?

11. És a bolond szaporítja a szót, pedig nem tudja az ember, a mi következik, és a mi utána lesz, kicsoda mondja meg azt néki?

14 Глупый наговорит много, хотя человек не знает, что будет, и кто скажет ему, что будет после него?

14. Дурний говорить багацько оттакого: чоловік не знає, що буде, й хто йому скаже, що станесь після него?

15. Oma vaivannäkö väsyttää tyhmän, joka ei osaa kaupunkiinkaan kulkea.

15. Oma vaivannäkö väsyttää tyhmän, joka ei osaa kaupunkiinkaan kulkea.

15. Ja cuca tahto hänelle sanoa mitä tulewa on? Tyhmäin työt tulewat työläxi ettei tietä Caupungijn mennä.

15 The labor of fools wearies every one of them, for he knows not how to go to the city.

15. The labour of the foolish wearieth every one of them, because he knoweth not how to go to the city.

15. Daarens Arbejde gør ham træt, efterdi han ikke kender Vej til By.

15. De dårars arbete varder dem svårt, efter man icke vet gå in i staden.

15. Halpide waew wässitab neid ärra, sepärrast et temma ei tea liñna miñna.

15. Kvailys nuo darbo greitai pavargsta, nes jis net kelio į miestą nežino.

15. Die Arbeit der Narren wird ihnen sauer, weil sie nicht wissen in die Stadt zu gehen.

15. Le travail des insensés les lasse, parce qu'ils ne savent pas aller à la ville.

15. El trabajo de los insensatos los fatiga; porque no saben por donde van a la ciudad.

15 De arbeid der zotten maakt een iegelijk van hen moede; dewijl zij niet weten naar de stad te gaan.

15. Głupi pracują aż do ustania, a przecie nie mogą dojść do miasta.

12. A bolondnak munkája elfárasztja őt, mert a városba sem tud menni.

15 Труд глупого утомляет его, потому что не знает даже дороги в город.

15. Праця дурного томить його; не знає він і дороги в місто.

16. Voi sinua, maa, jolla on kuninkaana poikanen ja jonka ruhtinaat jo aamulla aterioita pitävät!

16. Voi sinua, maa, jolla on kuninkaana poikanen ja jonka ruhtinaat jo aamulla aterioita pitävät!

16. WOi sinuas maacunda jonga Cuningas lapsi on ja jonga Ruhtinat warahin syöwät.

16 Woe to you, O land, when your king is a child and your rulers feast in the morning!

16. Woe to thee, O land, when thy king is a child, and thy princes eat in the morning!

16. Ve dig, du Land! hvis Konge er et Barn, og hvis Fyrster æde om Morgenen.

16. Ve dig, land, hvilkets Konung barn är, och hvilkets Förstar bittida äta.

16. Hädda sulle, oh Ma! kui so kunningas laps on, ja kui so würstid hom̃iko söwad.

16. Vargas kraštui, kurio karalius yra vaikas ir kurio kunigaikščiai puotauja rytą.

16. Weh dir, Land, dessen König ein Kind ist, und dessen Fürsten in der Frühe speisen!

16. Malheur à toi, pays, dont le roi est un enfant, et dont les princes mangent dès le matin!

16. ¡Ay de tí tierra, cuando tu rey fuere mozo, y tus príncipes comen de mañana!

16 Wee u, land! welks koning een kind is, en welks vorsten tot in den morgenstond eten!

16. Biada tobie, ziemio! której król jest dziecięciem, i której książęta rano biesiadują.

13. Jaj néked ország, kinek a te királyod [2†] gyermek; és a te fejedelmid reggel esznek.

16 Горе тебе, земля, когда царь твой отрок, и когда князья твои едят рано!

16. Горе тобі, земле, як твій царь - хлопець, а князї твої їдять від ранку!

17. Onnellinen sinä, maa, jolla on jalosukuinen kuningas ja jonka ruhtinaat pitävät aterioita oikeaan aikaan, miehekkäästi eikä juopotellen!

17. Onnellinen sinä, maa, jolla on jalosukuinen kuningas ja jonka ruhtinaat pitävät aterioita oikeaan aikaan, miehekkäästi eikä juopotellen!

17. Hywä on sinulle maacunda jonga Cuningas wapa on ja jonga Ruhtinat oikialla ajalla syöwät wahwistuxexi ja ei hecumaxi.

17 You are fortunate, O land, when your king is the son of noble men and your rulers feast in due season, for strength and not for drunkenness!

17. Blessed art thou, O land, when thy king is the son of nobles, and thy princes eat in due season, for strength, and not for drunkenness!

17. Lykkeligt er du, Land! hvis Konge er født af de ypperste, og hvis Fyrster æde i rette Tid til Styrke og ikke til Drukkenskab.

17. Väl är dig, land, hvilkets Konung ädla är, och hvilkets Förstar äta i rättom tid, till styrko, och icke till vällust.

17. Wägga önnis olled sa, Ma! kui so kunningas head sündist suggu on, ja kui so würstid öigel aial söwad rammo pärrast, ja ei mitte jomisse pärrast.

17. Palaimintas kraštas, kurio karalius yra kilmingas ir kurio kunigaikščiai valgo laiku; ne pasigerdami, o pasistiprindami.

17. Wohl dir, Land, dessen König edel ist, und dessen Fürsten zu rechter Zeit speisen, zur Stärke und nicht zur Lust!

17. Heureux es-tu, pays, dont le roi est de race illustre, et dont les princes mangent quand il est temps, pour réparer leurs forces, et non pour se livrer à la boisson!

17. ¡Bienaventurada tierra tú, cuando tu rey fuere hijo de nobles, y tus príncipes comen a su hora por la fuerza, y no por el beber!

17 Welgelukzalig zijt gij, land! welks koning een zoon der edelen is, en welks vorsten ter rechter tijd eten, tot sterkte en niet tot drinkerij.

17. Błogosławionaś ty, ziemio! której król jest synem zacnych, a której książęta czasu słusznego jadają dla posilenia, a nie dla opilstwa.

14. Boldog vagy te ország, kinek a te királyod nemes ember, és a te fejedelmid idejében esznek a testnek erejéért és nem az italért.

17 Благо тебе, земля, когда царь у тебя из благородного рода, и князья твои едят вовремя, для подкрепления, а не для пресыщения!

17. Щастє тобі, земле, як твій царь хорошого роду, а князї твої сїдають їсти певного часу, щоб посилитись, а не пересититись.

18. Missä laiskuus on, siinä vuoliaiset vaipuvat; ja missä kädet velttoina riippuvat, tippuu huoneeseen vettä.

18. Missä laiskuus on, siinä vuoliaiset vaipuvat; ja missä kädet velttoina riippuvat, tippuu huoneeseen vettä.

18. (Sillä laiscuden tähden malat maahan putowat ja joutilain kätten tähden tule huone wuotaman)

18 The roof sinks in by slothfulness and the house leaks through idleness of the hands.

18. By much slothfulness the building decayeth; and through idleness of the hands the house droppeth through.

18. Ved Ladhed synke Bjælkerne, og ved Hændernes Slaphed drypper det ned i Huset.

18. Ty för lättjas skull förfalla bjelkarna, och för försummeliga händers skull varder huset drypande.

18. Sure laiskusse läbbi waub laggi mahha, ja kui käed sülles petakse, tilgub kodda läbbi.

18. Dėl tinginystės namas griūna ir dėl rankų neveiklumo vanduo varva į namus.

18. Denn durch Faulheit sinken die Balken, und durch lässige Hände wird das Haus triefend.

18. A cause des mains paresseuses le plancher s'affaisse; et à cause des mains lâches, la maison a des gouttières.

18. Por la pereza se cae la techumbre; y por la flojedad de manos se llueve la casa.

18 Door grote luiheid verzwakt het gebint, en door slapheid der handen wordt het huis doorlekkende.

18. Dla lenistwa się dach pochyla, a dla osłabiałych rąk przecieka dom.

15. A restség miatt elhanyatlik a házfedél, és a kezek restsége miatt csepeg a ház.

18 От лености обвиснет потолок, и когда опустятся руки, то протечетдом.

18. Од лїнощів похилиться будівля, а через недбалість текти ме дощ у хату.

19. Hauskuudeksi ateria laitetaan, ja viini ilahuttaa elämän; mutta raha kaiken hankkii.

19. Hauskuudeksi ateria laitetaan, ja viini ilahuttaa elämän; mutta raha kaiken hankkii.

19. Sijtä seura että he nauroxi walmistawat leipäns ja wijnans eläwitä iloittaman: Ja raha caicki toimitta.

19 A feast is made for laughter and wine gladdens the life and money answers all things.

19. A feast is made for laughter, and wine maketh merry: but money answereth all things.

19. Man gør Maaltid for at le, og Vinen glæder! de levende, og Penge gøre alting ud.

19. Det våller, att de bereda bröd till vällust, och vinet måste glädja de lefvande, och penningen måste dem allt uträtta.

19. Nemmad walmistawad roga mängimisse pärrast, ja wiin peab nende ello römustama, ja rahha peab sedda keik saatma.

19. Puotos ir vynas palinksmina, o pinigas už viską atsako.

19. Das macht, sie halten Mahlzeiten, um zu lachen, und der Wein muß die Lebendigen erfreuen, und das Geld muß ihnen alles zuwege bringen.

19. On fait des repas pour se réjouir, et le vin égaie la vie, et l'argent répond à tout.

19. Por el placer se hace el convite, y el vino alegra los vivos; y el dinero responde a todo.

19 Men maakt maaltijden om te lachen, en de wijn verheugt de levenden, en het geld verantwoordt alles.

19. Dla uweselenia gotują uczty, i wino rozwesela żywot; ale pieniądze do wszystkiego dopomagają.

16. Vígasságnak okáért szereznek lakodalmat, és a bor vídámítja meg az élőket: és [3†] a pénz szerzi meg mindezeket.

19 Пиры устраиваются для удовольствия, и вино веселит жизнь; а за все отвечает серебро.

19. Бенкетують про веселощі, й вино веселить життє, а срібло за все одвічає.

20. Älä ajatuksissasikaan kiroile kuningasta, äläkä makuukammiossasikaan kiroile rikasta, sillä taivaan linnut kuljettavat sinun äänesi ja siivelliset ilmaisevat sinun sanasi.

20. Älä ajatuksissasikaan kiroile kuningasta, äläkä makuukammiossasikaan kiroile rikasta, sillä taivaan linnut kuljettavat sinun äänesi ja siivelliset ilmaisevat sinun sanasi.

20. Älä kiroile Cuningasta sydämesäs ja älä kiroile ricasta macaus Cammiosas: sillä linnut taiwan alla wiewät sinun änes ja joilla sijwet owat ilmoittawat sinun sanas.

20 Do not revile the king, no, not in your thought and do not revile the rich in your bedroom. Because a bird of the heavens will carry the voice and what has wings will tell the matter.

20. Curse not the king, no not in thy thought; and curse not the rich in thy bedchamber: for a bird of the air shall carry the voice, and that which hath wings shall tell the matter.

20. Band ikke Kongen, end ikke i din Tanke, og band ikke en rig i dit inderste Sengekammer; thi en Fugl under Himmelen kan føre Røsten frem, og den bevingede bringer Ordet ud.

20. Banna icke Konungenom i ditt hjerta, och banna icke dem rika i dinom sängakammar; ty foglarna under himmelen föra dina röst, och de der vingar hafva, säga det efter.

20. Ärra wañnu ka mitte kunningast ommas möttes, ja ärra wañnu mitte sedda rikkast ommas maggades-kambris: sest lind, mis taewa al, wiib sedda heält wälja, ja kel tiwad on, se kulutab sedda asja ülles.

20. Net mintyse nekeik karaliaus ir turtuolio savo miegamajame, nes padangių paukščiai nuneš žodį ir paskelbs, kas buvo pasakyta.

20. Fluche dem König nicht in deinem Herzen und fluche dem Reichen nicht in deiner Schlafkammer; denn die Vögel des Himmels führen die Stimme fort, und die Fittiche haben, sagen's weiter.

20. Ne dis point de mal du roi, pas même dans ta pensée; et ne dis point de mal du riche dans la chambre où tu couches; car l'oiseau des cieux emporterait ta voix, et ce qui a des ailes révélerait tes paroles.

20. Ni aun en tu pensamiento digas mal del rey; ni en los secretos de tu cámara digas mal del rico; porque las aves del cielo llevarán la voz; y las que tienen alas, harán saber la palabra.

20 Vloek den koning niet, zelfs in uw gedachten, en vloek den rijke niet in het binnenste uwer slaapkamer; want het gevogelte des hemels zou de stem wegvoeren, en het gevleugelde zou het woord te kennen geven.

20. Ani w myśli twojej królowi nie złorzecz, ani w skrytym pokoju twoim nie przeklinaj bogatego; albowiem i ptak niebieski doniósłby ten głos; a to, co ma skrzydła, objawiłoby powieść twoję.

17. Még a te gondolatodban is a királyt ne átkozd, és a te ágyasházadban is gonoszt a gazdagnak ne mondj: mert az égi madár is elviszi a szót, és a szárnyas állat is bevádolná a te beszédedet.

20 Даже и в мыслях твоих не злословь царя, и в спальной комнате твоей не злословь богатого; потому что птица небесная может перенести слово твое , и крылатая – пересказать речь твою .

20. Ба й у думцї твоїй не лихослови цареві, й у ложницї твоїй не клени потужних; бо пташка може перенести слово твоє, й крилата переказати мову твою.