11 luku

Laki puhtaista ja saastaisista eläimistä.

1. Ja Herra puhui Moosekselle ja Aaronille sanoen heille:

1. Ja Herra puhui Mosekselle ja Aaronille, sanoen heille:

1. JA HERra puhui Mosexelle ja Aaronille sanoden heille: puhucat Israelin lapsille sanoden:

1 And Jehovah spoke to Moses and to Aaron, saying to them,

1. And the LORD spake unto Moses and to Aaron, saying unto them,

1. Og Herren talede til Mose og Aron og sagde til dem:

1. Och Herren talade med Mose och Aaron, och sade till dem:

1. Ja Jehowa räkis Mosesse ja Aaroni wasto, ja ütles neile:

1. Viešpats kalbėjo Mozei ir Aaronui:

1. Und der HERR redete mit Mose und Aaron und sprach zu ihnen:

1. L'Éternel parla à Moïse et à Aaron, en leur disant:

1. Y HABLÓ Jehová a Moisés, y a Aarón, diciéndoles:

1 En de HEERE sprak tot Mozes en tot Aaron, zeggende tot hen:

1. Potem mówił Pan do Mojżesza i do Aarona, i rzekł do nich: Powiedzcie synom Izraelskim, mówiąc:

1. Szóla ismét az Úr Mózesnek és Áronnak, mondván nékik:

1 И сказал Господь Моисею и Аарону, говоря им:

1. І рече Господь Мойсейові й Аронові:

2. Puhukaa israelilaisille ja sanokaa: Nämä ovat ne eläimet, joita te saatte syödä kaikista nelijalkaisista eläimistä maan päällä:

2. Puhukaat Israelin lapsille, sanoen: nämät ovat eläimet, joita te saatte syödä, kaikkein eläinten seassa maan päällä.

2. nämät owat eläimet joita te saatte syödä caickein eläinden seas maan päällä.

2 Speak to the sons of Israel, saying, These are the living things which you* may eat among all the beasts that are on the earth.

2. Speak unto the children of Israel, saying, These are the beasts which ye shall eat among all the beasts that are on the earth.

2. Taler til Israels Børn og siger: Disse ere de Dyr, som I maa æde iblandt alle Dyr, som ere paa Jorden:

2. Taler med Israels barn, och säger: Dessa äro de djur, som I äta skolen, ibland all djur på jordene.

2. Räkige Israeli laste wasto ja üttelge: Need on need ellajad, mis teie peate söma keikist lojustest, mis Ma peäl.

2. ‘‘Paskelbkite izraelitams: ‘Tai žemės gyvuliai, kuriuos jums leista valgyti.

2. Redet mit den Kindern Israel und sprecht: Das sind die Tiere, die ihr essen sollt unter allen Tieren auf Erden.

2. Parlez aux enfants d'Israël, et dites: Voici les animaux que vous mangerez, d'entre toutes les bêtes qui sont sur la terre:

2. Hablád a los hijos de Israel, diciendo: Estos son los animales, que comeréis de todos los animales que están sobre la tierra:

2 Spreekt tot de kinderen Israels, zeggende: Dit is het gedierte, dat gij eten zult uit alle beesten, die op de aarde zijn.

2. Te są zwierzęta, które jeść będziecie ze wszystkich zwierząt, które są na ziemi,

2. Szóljatok Izráel fiainak, mondván: Ezek azok az állatok, a melyeket megehettek minden barmok közül, a melyek vannak e földön:

2 скажите сынам Израилевым: вот животные, которые можно вам есть извсего скота на земле:

2. Промовте до синів Ізрайлевих і скажіть їм: Оце така скотина, що можна вам їсти з усьої скотини, що є на землї:

3. Kaikkia nelijalkaisia eläimiä, joilla on kokonansa halkinaiset sorkat ja jotka märehtivät, te saatte syödä.

3. Kaikista kaksisorkkaisista eläimistä, jotka sorkkansa kokonansa hajoittavat ja märhettivät, saatte te syödä.

3. Caikist caxisorckaisist ja märhettiwäisit eläimist saatte te syödä.

3 Whatever parts the hoof and is cloven footed and chews the cud, among the beasts, that may you* eat.

3. Whatsoever parteth the hoof, and is clovenfooted, and cheweth the cud, among the beasts, that shall ye eat.

3. Alt det, som har Klove, og som har Klovene, kløvede helt igennem, det, som tygger Drøv iblandt Dyrene, maa I æde.

3. Allt det som ibland djuren tveklöfvadt är, och idislar, det skolen I äta.

3. Keik mis loiuste seast kel sörrad, ja kelle sörrad ühhest lahti ja mis melletseb mello sedda peate teie söma.

3. Galite valgyti kiekvieną gyvulį, kuris turi skeltą nagą ir gromuliuoja;

3. Alles, was die Klauen spaltet und wiederkäut unter den Tieren, das sollt ihr essen.

3. Vous mangerez parmi le bétail tout ce qui a l'ongle divisé et le pied fourché, et qui rumine;

3. Todo animal de pesuño, y que tiene los pesuños hendidos, y que rumia, de entre los animales, este comeréis.

3 Al wat onder de beesten den klauw verdeelt, en de kloof der klauwen in tweeen klieft, en herkauwt, dat zult gij eten.

3. Wszelkie bydlę, które ma rozdzielone stopy, i rozdwojone kopyta, a przeżuwa, to jeść będziecie.

3. Mindazt, a minek hasadt a körme, és egészen ketté hasadt körme van, és kérődző a barmok közt, megehetitek.

3 всякий скот, у которого раздвоены копыта и на копытах глубокий разрез, и который жует жвачку, ешьте;

3. Усяку скотину, що в неї ратицї розколені і між ратицями розколина глибока і вона ремигає, таку можна вам їсти.

4. Näitä älkää kuitenkaan syökö niistä, jotka märehtivät, ja niistä, joilla on sorkat: kamelia, joka kyllä märehtii, mutta jolla ei ole sorkkia: se olkoon teille saastainen;

4. Kuitenkin tätä ette mahda syödä niistä, jotka märhettivät ja ovat kaksisorkkaiset, nimittäin: kameli, joka kyllä märhettii, vaan ei hajota sorkkiansa, se on teille saastainen;

4. Mutta se cuin märhetti ja jolla sorcat on ja ei nijtä hajota nijncuin Cameli se on teille saastainen ja ei teidän pidä sitä syömän.

4 Nevertheless these will you* not eat of those that chew the cud, or of those that part the hoof: the camel, because he chews the cud but does not part the hoof, he is unclean to you*.

4. Nevertheless these shall ye not eat of them that chew the cud, or of them that divide the hoof: as the camel, because he cheweth the cud, but divideth not the hoof; he is unclean unto you.

4. Dog dette maa I ikke æde af dem, som tygge Drøv, og af dem, som have Klove: Kamelen; thi den tygger Drøv, og den har ikke Klove, den er eder uren;

4. Men det som idislar, och är klöfvadt, dock icke tveklöfvadt, såsom camelen, det är eder orent, och I skolen icke ätat.

4. Agga sedda ei pea teie mitte söma neist, mis melletsewad mello ehk kel sörrad: ei kameli, sest ta melletseb kül mello, agga sörge ei olle temmal, se olgo teile rojane.

4. nevalgysite ir laikysite nešvariu tą, kuris gromuliuoja, bet turi neskeltą nagą kaip kupranugaris. Jis gromuliuoja, bet turi neskeltą nagą, todėl yra nešvarus.

4. Was aber wiederkäut und hat Klauen und spaltet sie doch nicht, wie das Kamel, das ist euch unrein, und ihr sollt's nicht essen.

4. Mais vous ne mangerez point d'entre celles qui ruminent, et d'entre celles qui ont l'ongle divisé: le chameau, car il rumine, mais il n'a point l'ongle divisé; il vous sera souillé;

4. Estos empero no comeréis de los que rumian, y de los que tienen pesuño: El camello; porque rumia, mas no tiene pesuño, tenerlo heis por inmundo.

4 Deze nochtans zult gij niet eten, van degenen, die alleen herkauwen, of de klauwen alleen verdelen: den kemel, want hij herkauwt wel, maar verdeelt den klauw niet; die zal u onrein zijn;

4. Ale z tych jeść nie będziecie, które tylko przeżuwają, i z tych, które tylko kopyta dwoją: Wielbłąd, który choć przeżuwa, ale kopyta rozdzielonego nie ma, nieczystym wam będzie.

4. De a kérődzők [1†] és a hasadt körműek közül ne egyétek meg ezeket: A tevét, mert az kérődző ugyan, de nincs hasadt körme; tisztátalan ez néktek.

4 только сих не ешьте из жующих жвачку и имеющих раздвоенные копыта: верблюда, потому что он жует жвачку, но копыта у него не раздвоены, нечист он для вас;

4. Ось яких тільки неможна вам їсти з тих, що ремигають, а ратицї в них роздїлені: верблюда, дарма що ремигає, та ратицї у його нероздїлені; нечистий він вам буде.

5. tamaania, joka kyllä märehtii, mutta jolla ei ole sorkkia: se olkoon teille saastainen;

5. Kaninit märhettivät, mutta ei ole kaksisorkkaiset, sentähden ne ovat teille saastaiset;

5. Caninit märhettiwät mutta ei ole caxisorckaiset sentähden ne owat teille saastaiset.

5 And the coney, because he chews the cud but does not part the hoof, he is unclean to you*.

5. And the coney, because he cheweth the cud, but divideth not the hoof; he is unclean unto you.

5. og Kaninen; thi den tygger Drøv, men har ikke Klove, den er eder uren;

5. Cuniler idisla väl, men de äro icke tveklöfvade; derföre äro de orene.

5. Egga mäe-rotti, sest ta melletseb kül mello, agga sörge ei olle temmal, se olgo teile rojane.

5. Nešvarus yra barsukas, nes jis gromuliuoja, bet turi neskeltą nagą;

5. Die Kaninchen wiederkäuen wohl, aber sie spalten die Klauen nicht; darum sind sie unrein.

5. Le lapin, car il rumine, mais il n'a point l'ongle divisé; il vous sera souillé;

5. Ítem, el conejo; porque rumia, mas no tiene pesuño, tenerlo heis por inmundo.

5 En het konijntje, want het herkauwt wel, maar verdeelt den klauw niet; dat zal u onrein zijn;

5. Także królik, który choć przeżuwa, ale kopyta rozdzielonego nie ma, nieczystym wam będzie.

5. A hörcsököt, [2†] mert kérődző ugyan, de nem hasadt a körme; tisztátalan ez néktek.

5 и тушканчика, потому что он жует жвачку, но копыта у него не раздвоены, нечист он для вас,

5. І крілика, що хоч і ремигає, та немає копит роздїлених; нечистий він вам буде;

6. jänistä, joka kyllä märehtii, mutta jolla ei ole sorkkia: se olkoon teille saastainen;

6. Ja jänis myös märhettii, vaan ei ole kaksisorkkainen, sentähden se on teille saastainen;

6. Ja Jänes myös märhetti waan ei oli caxisorckainen sentähden se on teille saastainen.

6 And the hare, because she chews the cud but does not part the hoof, she is unclean to you*.

6. And the hare, because he cheweth the cud, but divideth not the hoof; he is unclean unto you.

6. og Haren; thi den tygger Drøv, men den har ikke Klove, den er eder uren;

6. Haren idislar ock, men han är icke tveklöfvad; derföre är han eder oren.

6. Egga jännest, sest ta melletseb kül mello, agga sörge ei olle temmal, se olgo teile rojane.

6. taip pat kiškis, nors jis gromuliuoja, bet turi neskeltą nagą.

6. Der Hase wiederkäut auch, aber er spaltet die Klauen nicht; darum ist er euch unrein.

6. Le lièvre, car il rumine, mais il n'a point l'ongle divisé; il vous sera souillé;

6. Ítem, la liebre; porque rumia, mas no tiene pesuño, tenerla heis por inmunda.

6 En den haas, want hij herkauwt wel, maar verdeelt den klauw niet; die zal u onrein zijn.

6. Zając też, choć przeżuwa, ale kopyta rozdzielonego nie ma, nieczystym wam będzie.

6. A nyulat, mert kérődző ugyan, de nem hasadt a körme; tisztátalan ez néktek.

6 и зайца, потому что он жует жвачку, но копыта у него не раздвоены, нечист он для вас;

6. І зайця, що ремигає, та немає ратиць роздїлених; нечисий він вам буде.

7. sikaa, jolla tosin on kokonansa halkinaiset sorkat, mutta joka ei märehdi; se olkoon teille saastainen.

7. Ja sika on kaksisorkkainen, joka kokonansa hajottaa sorkkansa, mutta ei märheti, sentähden se on teille saastainen.

7. Ja sica on caxisorckainen mutta ei märheti sentähden se on teille saastainen.

7 And the swine, because he parts the hoof and is cloven footed, but does not chew the cud, he is unclean to you*.

7. And the swine, though he divide the hoof, and be clovenfooted, yet he cheweth not the cud; he is unclean to you.

7. og Svinet; thi det har Klove og har Klovene kløvede helt igennem, men tygger ikke Drøv, det er eder urent.

7. Och svinet är väl klöfvadt, men det idislar icke; derföre är det eder orent.

7. Egga sigga, sest temmal on kül sörrad, ja sörrad ühhest lahti, agga mello ei melletse ta mitte, se olgo teile rojane.

7. Ir kiaulė, nors ji turi skeltą nagą, bet negromuliuoja.

7. Und ein Schwein spaltet wohl die Klauen, aber es wiederkäut nicht; darum soll's euch unrein sein.

7. Le porc, car il a l'ongle divisé et le pied fourché, mais il ne rumine pas; il vous sera souillé;

7. También el puerco; porque tiene pesuño, y es de pesuños hendidos, mas no rumia, tenerlo heis por inmundo.

7 Ook het zwijn, want dat verdeelt wel den klauw, en klieft de klove der klauwen in tweeen, maar herkauwt het gekauwde niet; dat zal u onrein zijn.

7. Świnia także, choć ma rozdzielone stopy i rozdwojone kopyto, ale iż nie przeżuwa, nieczystą wam będzie.

7. És a disznót, mert hasadt körmű ugyan és egészen ketté hasadt körme van, de nem kérődzik; tisztátalan ez néktek.

7 и свиньи, потому что копыта у нее раздвоены и на копытах разрез глубокий, но она не жует жвачки, нечиста она для вас;

7. І свиню, що хоч у неї ратицї розколені та й зовсїм розколені ратицї, але вона не ремигає; нечиста вона вам буде.

8. Näiden lihaa älkää syökö ja näiden raatoihin älkää koskeko, ne olkoot teille saastaiset.

8. Näiden lihaa ei teidän pidä syömän, eikä heidän raatoihinsa tarttuman; sillä ne ovat teille saastaiset.

8. Näiden liha ei teidän pidä syömän eikä heidän raatoins tarttuman: sillä ne owat teille saastaiset.

8 Of their flesh you* will not eat and their carcasses you* will not touch, they are unclean to you*.

8. Of their flesh shall ye not eat, and their carcase shall ye not touch; they are unclean to you.

8. I skulle ikke æde af deres Kød og ej røre ved deres Aadsel, de ere eder urene.

8. Af desses kött skolen I icke äta, och icke komma vid deras as; ty de äro eder oren.

8. Nende lihhast ei pea teie mitte söma egga nende raibesse puutma, need olgo teile rojased.

8. Tų gyvulių mėsos nevalgysite ir neliesite jų maitos. Jie jums yra nešvarūs.

8. Von dieser Fleisch sollt ihr nicht essen noch ihr Aas anrühren; denn sie sind euch unrein.

8. Vous ne mangerez point de leur chair, vous ne toucherez point leur cadavre; ils vous seront souillés.

8. De la carne de ellos no comeréis, ni tocaréis su cuerpo muerto, tenerlos heis por inmundos.

8 Van hun vlees zult gij niet eten, en hun dood aas niet aanroeren, zij zullen u onrein zijn.

8. Mięsa ich nie będziecie jeść, ani ścierwu ich dotykać się będziecie, nieczyste wam będą.

8. Ezeknek húsából ne egyetek, és holttestöket se illessétek; tisztátalanok ezek néktek.

8 мяса их не ешьте и к трупам их не прикасайтесь; нечисты они для вас.

8. Мясива їх не їсти мете, падалї ж їх не торкати метесь; нечисті вони вам будуть.

9. Näitä te saatte syödä kaikista vesieläimistä: kaikkia, joilla on evät ja suomukset ja jotka elävät vedessä, niin hyvin merissä kuin joissa, te saatte syödä.

9. Näitä te saatte syödä kaikista niistä jotka vesissä ovat: kaikki, joilla on uimukset ja suomukset vesissä, meressä ja virroissa, niitä teidän pitää syömän.

9. Näitä teidän pitä syömän nijstä jotca wesisä owat caicki joilla on uimuxet ja suomuxet merisä ja wirroisa nijtä teidän pitä syömän.

9 These may you* eat of all that are in the waters: whatever has fins and scales in the waters, in the seas and in the rivers, that may you* eat.

9. These shall ye eat of all that are in the waters: whatsoever hath fins and scales in the waters, in the seas, and in the rivers, them shall ye eat.

9. Dette maa I æde af alt det, som er i Vandet: Alt det, som har Finner og Skæl i Vandet, i Havet og i Bækkene, dem maa I æde.

9. Detta skolen I äta ibland det som i vattnena är: allt det som spol och fjäll hafver i floder, i hafvena, och i bäckom, det skolen I äta.

9. Sedda woite teie süa keigest sest, mis wees on : keik kel wees oimuksed ja somuksed on , merres ja jöggede sees, neid woite süa.

9. Iš vandens gyvūnų jums leista valgyti visus, kurie turi pelekus ir žvynus, ar jie būtų jūroje, ar upėje, ar tvenkiniuose.

9. Dies sollt ihr essen unter dem, was in Wassern ist: alles, was Floßfedern und Schuppen hat in Wassern, im Meer und in Bächen, sollt ihr essen.

9. Voici ce que vous mangerez de tout ce qui est dans les eaux: Vous mangerez tout ce qui a des nageoires et des écailles, dans les eaux, dans les mers, et dans les rivières;

9. Esto comeréis de todas las cosas que están en las aguas: Todas las cosas que tienen alas y escamas en las aguas de la mar, y en los ríos, aquellas comeréis.

9 Dit zult gij eten van al wat in de wateren is: al wat in de wateren, in de zeeen en in de rivieren, vinnen en schubben heeft, dat zult gij eten;

9. To jeść będziecie ze wszystkich rzeczy żyjących w wodach, wszystko co ma skrzele i łuskę, w wodach, w morzu, i w rzekach, to jeść będziecie.

9. Mindazokból, a melyek a vizekben élnek, ezeket ehetitek meg: A minek úszószárnya és pikkelye van a vizekben, tengerekben és folyóvizekben, azokat mind egyétek meg.

9 Из всех животных , которые в воде, ешьте сих: у которых есть перья и чешуя в воде, в морях ли, или реках, тех ешьте;

9. З усього ж, що в водах, можна вам їсти: все, що має сплавки і луску, що в водах, у морях і в ріках, можна вам їсти;

10. Mutta kaikista niistä, joita vedet vilisevät, kaikista elollisista, jotka elävät vedessä, inhotkaa kaikkia niitä, joilla ei ole eviä eikä suomuksia, elivätpä merissä tai joissa.

10. Mutta kaikki, joilla ei ole uimuksia ja suomuksia meressä ja virroissa, kaikkein niiden seassa, jotka liikkuvat ja elävät vesissä, ne pitää oleman teille kauhistus.

10. Mutta caicki joilla ei ole uimuxita ja suomuxita meresä ja wirroisa caickein nijden seas jotca lijckuwat ja eläwät wesis ne pitä oleman teille cauhistus.

10 And all that have no fins and scales in the seas and in the rivers, of all that move in the waters and of all the living creatures that are in the waters, they are an abomination to you*,

10. And all that have not fins and scales in the seas, and in the rivers, of all that move in the waters, and of any living thing which is in the waters, they shall be an abomination unto you:

10. Men alt det, som ikke har Finner og Skæl, i Havet, og i Bækkene, blandt alt det, som vrimler i Vandene, og blandt alt det levende, som er i Vandene, det skal være eder en Vederstyggelighed.

10. Men allt det som icke hafver spol och fjäll i hafvena och i bäckom, ibland allt det som röres i vattnen, och allt det som lefver i vattne, det skall vara eder en vederstyggelse;

10. Ja keik, kel polle oimuksid egga somuksid merres ja jöggede sees, keigest sest, mis wees ligub ja keigest ellawast hingest, mis wees on , need on teile üks läila assi.

10. Tais, kurie kruta ir gyvena vandenyje, bet neturi pelekų ir žvynų, jūs bjaurėsitės,

10. Alles aber, was nicht Floßfedern und Schuppen hat im Meer und in Bächen, unter allem, was sich regt in Wassern, und allem, was lebt im Wasser, soll euch eine Scheu sein,

10. Mais tout ce qui n'a point de nageoires ni d'écailles, dans les mers et dans les rivières, parmi tout ce qui fourmille dans les eaux, et parmi tout être vivant dans les eaux, vous sera en abomination.

10. Mas todas las cosas que no tienen alas, ni escamas, en la mar, y en los ríos, así de todo reptil de agua, como de toda cosa viviente que está en las aguas, tenerlas heis en abominación.

10 Maar al wat in de zeeen en in de rivieren, van alle gewemel der wateren, en van alle levende ziel, die in de wateren is, geen vinnen of schubben heeft, dat zal u een verfoeisel zijn.

10. Wszystko zaś, co nie ma skrzeli i łuski w morzu i w rzekach, cokolwiek się rucha w wodach i każda rzecz żywiąca, która jest w wodach obrzydliwością wam będzie.

10. A minek pedig nincsen úszószárnya és pikkelye a tengerekben és folyóvizekben, legyen az akármely vízben nyüzsgő, és akármely vízben élő állat; mind útálatos az néktek.

10 а все те, у которых нет перьев и чешуи, в морях ли, или реках, из всех плавающих в водах и из всегоживущего в водах, скверны для вас;

10. А все, що немає сплавок і луски в морях і ріках, усе, що кишить у водах, і всяка животина, що в морю, вони будуть вам гидотою.

11. Niitä inhotkaa; niiden lihaa älkää syökö, ja niiden raadot inhottakoot teitä.

11. Ne ovat teitä kauhistavat: niiden lihaa ei teidän pidä syömän, kauhistukaat heidän raatoansa.

11. Ne owat teitä cauhistawat ja nijden liha ei teidän pidä syömän cauhistucat heidän raatons.

11 and they will be an abomination to you*. You* will not eat of their flesh and their carcasses you* will have in abomination.

11. They shall be even an abomination unto you; ye shall not eat of their flesh, but ye shall have their carcases in abomination.

11. Ja de skulle være eder en Vederstyggelighed; I: skulle ikke æde af deres Kød, og I skulle have Vederstyggelighed til deres Aadsel.

11. Att I icke äten af dess kött, och skyr vid deras as;

11. Öiete üks läila assi peawad nemmad teile ollema: nende lihhast ei pea teie mitte söma, ja nende raibe peab teile läila ollema.

11. nevalgysite jų mėsos ir nepaliesite jų maitos.

11. daß ihr von ihrem Fleisch nicht eßt und vor ihrem Aas euch scheut.

11. Ils vous seront en abomination; vous ne mangerez point de leur chair, et vous tiendrez pour abominable leur cadavre.

11. Y seros han en abominación: de su carne no comeréis, y sus cuerpos muertos abominaréis.

11 Ja, een verfoeisel zullen zij u zijn; van hun vlees zult gij niet eten, en hun dood aas zult gij verfoeien.

11. Obrzydliwością będą wam; mięsa ich jeść nie będziecie, a ścierwem ich brzydzić się będziecie.

11. De legyenek is útálatosak néktek; azoknak húsából ne egyetek, és holttestöket is útáljátok.

11 они должны быть скверны для вас: мяса их не ешьте и трупов их гнушайтесь;

11. І гидкі вони мусять бути вам: мясива їх не їжте і падаль їх уважайте за гидоту.

12. Kaikkia niitä vesieläimiä, joilla ei ole eviä eikä suomuksia, inhotkaa.

12. Silä kaikki, joilla ei ole uimuksia ja suomuksia vesissä, ne ovat teille kauhistus.

12. Sillä caicki joilla ei ole uimuxita ja suomuxita wesisä ne owat teille cauhistus.

12 Whatever has no fins nor scales in the waters, that is an abomination to you*.

12. Whatsoever hath no fins nor scales in the waters, that shall be an abomination unto you.

12. Alt det, som ikke har Finner og Skæl i Vandene, det skal være eder en Vederstyggelighed.

12. Ty allt det som icke hafver spol och fjäll i vattnena, der skolen I sky veder.

12. Keik kel wees polle oimuksid egga somuksid, se olgo teile üks läila assi.

12. Visi gyviai, kurie gyvena vandenyje ir neturi pelekų ir žvynų, bus jums nešvarūs.

12. Denn alles, was nicht Floßfedern und Schuppen hat in Wassern, sollt ihr scheuen.

12. Tout ce qui n'a pas de nageoires et d'écailles dans les eaux, vous sera en abomination.

12. Todo lo que no tuviere alas y escamas en las aguas tendréis en abominación.

12 Al wat in de wateren geen vinnen en schubben heeft, dat zal u een verfoeisel zijn.

12. Owa cokolwiek nie ma skrzeli i łuski w wodach, obrzydliwością wam będzie.

12. A minek nincs úszószárnya és pikkelye a vizekben, mind útálatos az néktek.

12 все животные , у которых нет перьев и чешуи в воде, скверны для вас.

12. Усе, що без сплавок і луски в водї, буде гидотою вам.

13. Linnuista taas inhotkaa näitä; älköön niitä syötäkö, vaan olkoot inhottavia: kotka, partakorppikotka ja harmaa korppikotka,

13. Näitä te kauhistukaat linnuista, eikä teidän niitä pidä syömän, sillä ne ovat kauhistus: Kotka, ja luukotka ja kalakotka;

13. Nämät owat linnuista cuin owat cauhistus teille ja ei teidän pidä syömän cuin owat:

13 And these you* will have in abomination among the birds, they will not be eaten, they are an abomination: the eagle and the vulture and the osprey,

13. And these are they which ye shall have in abomination among the fowls; they shall not be eaten, they are an abomination: the eagle, and the ossifrage, and the ospray,

13. Og disse skulle I have Vederstyggelighed til iblandt Fuglene, de skulle ikke ædes, de skulle være en: Vederstyggelighed: Ørnen og Høgen og Strandørnen

13. Och detta skolen I sky veder ibland foglarna, att I icke äten dem: örnen, höken, falken,

13. Ja need peawad teile üks läila assi ollema lindude seast; neid ei pea mitte södama, need olgo teile läilad: kotkas ja lukotkas ja merre-kotkas.

13. Paukščiai, kurių jūs nevalgysite, bet bjaurėsitės, yra: erelis, grifas, jūros erelis;

13. Und dies sollt ihr scheuen unter den Vögeln, daß ihr's nicht eßt: den Adler, den Habicht, den Fischaar,

13. Et voici parmi les oiseaux ceux que vous tiendrez pour abominables; on ne les mangera pas, c'est une abomination: l'aigle, l'orfraie, et le vautour;

13. Ítem, de las aves, estas tendréis en abominación, no se comerán, abominación serán: El águila, el azor, el esmerejón,

13 En van het gevogelte zult gij deze verfoeien, zij zullen niet gegeten worden, zij zullen een verfoeisel zijn: de arend, en de havik, en de zeearend,

13. Tem się też brzydzić będzie z ptastwa, i jeść ich nie będziecie, bo są obrzydliwością; jako orła, i gryfa, i morskiego orła,

13. A szárnyas állatok közül pedig ezeket útáljátok; meg ne egyétek, útálatosak ezek: a sas, a saskeselyű és a halászó sas.

13 Из птиц же гнушайтесь сих: орла, грифа и морского орла,

13. Оце ж ті, що вважати мете гидкими з птаства; неможна їх їсти, вони гидь: орел, коршак, і морський орел,

14. haarahaukka ja suohaukkalajit,

14. Kokkolintu, ja harakka lainensa,

14. Cotca Haucka ja Linduhaucka Cockolindu ja Corpihaucka lainens.

14 and the kite and the falcon after its kind,

14. And the vulture, and the kite after his kind;

14. og Glenten og Skaden med dens Arter,

14. Gamen, gladona, och det af deras art är,

14. Ja merre-kokas ja kul omma sugguga.

14. peslys ir vanagėlis su visa jo gimine;

14. den Geier, den Weih, und was seine Art ist,

14. Le milan et le faucon, selon leur espèce;

14. El milano, y el buitre según su especie,

14 En de gier, en de kraai, naar haar aard;

14. I sępa, i kani, według rodzaju ich;

14. A sólyom és a héja az ő nemével.

14 коршуна и сокола с породою его,

14. І пугач, і сокіл з породою його,

15. kaikki kaarnelajit,

15. Ja kaikki kaarneet lainensa;

15. Ja caicki Carneh lainens.

15 every raven after its kind,

15. Every raven after his kind;

15. alle Ravne med deres Arter,

15. Och alle korpar med deras art,

15. Keik kaarnad omma sugguga.

15. visa varnų giminė;

15. und alle Raben mit ihrer Art,

15. Toute espèce de corbeau;

15. Todo cuervo según su especie,

15 Alle rave naar haar aard;

15. Każdego kruka według rodzaju jego;

15. Minden holló az ő nemével.

15 всякого ворона с породою его,

15. І всякий ворон з породою його.

16. kamelikurki, pääskynen, kalalokki ja jalohaukkalajit,

16. Strutsi, pääskyinen, louve ja haukka lainensa;

16. Srutzi Tarhapöllöi Käki ja Hijrihaucka lainens.

16 and the ostrich and the night-hawk and the sea-gull and the hawk after its kind,

16. And the owl, and the night hawk, and the cuckow, and the hawk after his kind,

16. og Strudsen og Natuglen og Maagen og Spurve høgen med dens Arter,

16. Strutsfoglen, ugglona, göken, sparfhöken med sine art,

16. Ja surispäkul, ja Tamasi- ja Saawi-lind ja kägi omma sugguga;

16. strutis ir pelėda, žuvėdra, vanagas ir jo giminė;

16. den Strauß, die Nachteule, den Kuckuck, den Sperber mit seiner Art,

16. Le chat-huant, le coucou, la mouette, l'épervier et ce qui est de son espèce;

16. El avestruz, y el mochuelo, y la garceta, y el gavilán según su especie,

16 En de struis, en de nachtuil, en de koekoek, en de sperwer naar zijn aard;

16. Także strusia, i sowy i wodnej kani i jastrzębia, według rodzaju ich;

16. A strucz, a bagoly, a kakuk és a karvaly az ő nemével.

16 страуса, совы, чайки и ястреба с породою его,

16. І стровус, і чайка, і яструб з породою його.

17. huuhkaja, kalasääksi ja kissapöllö,

17. Huhkaja, merimetsäs ja hyypiä;

17. Kiwirautia Luicoi Hyypiä.

17 and the little owl and the cormorant and the great owl,

17. And the little owl, and the cormorant, and the great owl,

17. og Uglen og Dykkeren og Hornuglen,

17. Stenugglona, svanen, ufven,

17. Ja Kosi- ja Salagi-lind, ja ökul.

17. apuokas, kormoranas ir ibis;

17. das Käuzlein, den Schwan, den Uhu,

17. La chouette, le plongeon, et le hibou;

17. Y el halcón, y la gaviota, y la lechuza,

17 En de steenuil, en het duikertje, en de schuifuit,

17. I puchacza, i norka i lelka,

17. A kuvik, a hattyú és a füles bagoly.

17 филина, рыболова и ибиса,

17. І сова, і рибалка та ібис,

18. sarvipöllö, pelikaani ja likakorppikotka,

18. Yökkö, ruovonpäristäjä ja storkki;

18. Yöcköi Ruogon päristäjä ja Storcki.

18 and the horned owl and the pelican and the carrion vulture,

18. And the swan, and the pelican, and the gier eagle,

18. og Viben og Rørdrummen og Pelikanen,

18. Flädermusena, rördrommen,

18. Ja Tinsemeti- ja Kaati- ja Raami-lind;

18. gulbė, pelikanas ir gervė;

18. die Fledermaus, die Rohrdommel,

18. Le cygne, le pélican, le cormoran;

18. Y el calamón, y el cisne, y el pelícano,

18 En de kauw, en de roerdomp, en de pelikaan,

18. I łabędzia, i bąka, i bociana,

18. A bölömbika, a pelikán és a gém.

18 лебедя, пеликана и сипа,

18. І лебедь, і пеликан, і сич,

19. haikara ja sirriäislajit, harjalintu ja yölepakko.

19. Haikara ja mäkihaukka lainensa, puputtaja ja nahkasiipi.

19. Haicara ja Hahca lainens. Suowares ja Pääskyinen.

19 and the stork, the heron after its kind and the hoopoe and the bat.

19. And the stork, the heron after her kind, and the lapwing, and the bat.

19. og Storken, Hejren med dens: Arter, og Urhanen og Aftenbakken.

19. Storken, hägren, skrikona med sine art, vidhöfden och svalona.

19. Ja tonekurg ja Anawa-lind omma sugguga ja Tukiwati-lind ja nahk-hiir.

19. gandras ir visa jo giminė; taip pat tutlys ir šikšnosparnis.

19. den Storch, den Reiher, den Häher mit seiner Art, den Wiedehopf und die Schwalbe.

19. La cigogne, le héron, et ce qui est de son espèce; la huppe et la chauve-souris.

19. Y la cigüeña, y el cuervo marino, según su especie, y la abubilla, y el murciélago.

19 En de ooievaar, de reiger naar zijn aard, en de hop, en de vledermuis.

19. I czapli, i sojki, według rodzaju ich, i dudka, i nietoperza.

19. Az eszterág és a szarka az ő nemével, a büdös banka és a denevér.

19 цапли, зуя с породою его, удода и нетопыря.

19. І бузьок і чапля з породою її, й вудвод, і нетопир.

20. Ja kaikkia siivellisiä pikkueläimiä, jotka liikkuvat neljällä jalalla, inhotkaa.

20. Ja kaikki, jotka liikkuvat lintuin seassa ja käyvät neljällä jalalla, pitää oleman teille kauhistus.

20. Ja caicki jotca lijccuwat linduin seas ja käywät neljällä jalalla pitä oleman teille cauhistus.

20 All winged creeping things that go upon all fours are an abomination to you*.

20. All fowls that creep, going upon all four, shall be an abomination unto you.

20. Al flyvende Vrimmel, som gaar paa fire Fødder, det skal være eder en Vederstyggelighed.

20. Och allt det sig rörer ibland foglarna, och går på fyra fötter, det skall vara eder en vederstyggelse.

20. Keik romajad linnud, mis nelja jalla peäl käiwad, peawad teile üks läila assi ollema .

20. Visais sparnuotais vabzdžiais, kurie vaikščioja keturiomis kojomis, jūs bjaurėsitės.

20. Alles auch, was sich regt und Flügel hat und geht auf vier Füßen, das soll euch eine Scheu sein.

20. Tout reptile qui vole et qui marche sur quatre pieds vous sera en abomination.

20. Todo reptil de ave que anduviere sobre cuatro piés tendréis en abominación.

20 Alle kruipend gevogelte, dat op vier voeten gaat, zal u een verfoeisel zijn.

20. Wszystko, co się czołga po ziemi skrzydła mając, a na czterech nogach chodzi, obrzydliwością wam będzie.

20. Minden szárnyas féreg, a mely négy lábon jár, útálatos néktek.

20 Все животные пресмыкающиеся, крылатые, ходящие на четырех ногах , скверны для нас;

20. Усе крилате, і ходюче на чотирох, гидота вам буде.

21. Kuitenkin saatte siivellisistä pikkueläimistä, jotka liikkuvat neljällä jalalla, syödä niitä, joilla jalkojen yläpuolella on kaksi säärtä hypelläksensä niillä maassa.

21. Kuitenkin näitä saatte te syödä linnuista, jotka liikkuvat ja käyvät neljällä jalalla: joilla ovat sääret jalkain päällä, hypellä maan päällä.

21. Cuitengin näitä saatte te syödä linnuista jotca lijckuwat ja käywät neljällä jalalla ja ei cahdella säärellä hyppele maan päällä.

21 Yet these you* may eat of all winged creeping things that go upon all fours, which have legs above their feet, with which to leap upon the earth,

21. Yet these may ye eat of every flying creeping thing that goeth upon all four, which have legs above their feet, to leap withal upon the earth;

21. Dog af al: flyvende Vrimmel, som gaar paa fire Fødder, maa I æde dette, nemlig dem, som have Springben over deres Fødder, til at hoppe paa Jorden med.

21. Dock detta skolen I äta af foglom, det sig rörer och går på fyra fötter, hvilkas knä stå tillbaka, der det med hoppar på jordene;

21. Agga sedda woite teie süa keikist romajaist lindudest, mis nelja jalla peäl käiwad, kel pitkad säred on jalge peäl, et nemmad nendega Ma peäl woiwad hüppada.

21. Jums leista valgyti tuos keturkojus vabzdžius, kurių paskutinės kojos ilgesnės ir jie šokinėja ant žemės:

21. Doch das sollt ihr essen von allem, was sich regt und Flügel hat und geht auf vier Füßen: was noch zwei Beine hat, womit es auf Erden hüpft;

21. Mais de tout reptile qui vole et qui marche sur quatre pieds, vous mangerez ceux qui ont des jambes au-dessus de leurs pieds, pour sauter sur la terre.

21. Empero esto comeréis de todo reptil de aves que anda sobre cuatro piés que tuviere piernas allende de sus piés, para saltar con ellas sobre la tierra.

21 Dit nochtans zult gij eten van al het kruipend gevogelte, dat op vier voeten gaat, hetwelk boven aan zijn voeten schenkelen heeft, om daarmede op de aarde te springen;

21. Wszakże jeść będziecie wszystko, co się czołga po ziemi skrzydła mające, co na czterech nogach chodzi, co ma w nogach ścięgneczka przedłuższe ku skakaniu na nich po ziemi.

21. Csak azt ehetitek meg a négylábú szárnyas férgek közül, a melynek lábain felűl szökő-szárai vannak, hogy szökdécselhessen azokkal a földön.

21 из всех пресмыкающихся, крылатых, ходящих на четырех ногах , тех только ешьте,у которых есть голени выше ног, чтобы скакать ими по земле;

21. Тільки тих можна їсти зміж усьої крилатої животини, що ходить на чотирох ногах: що має литки над ногами, щоб скакати по землї.

22. Niistä te saatte syödä seuraavia: heinäsirkkalajeja, solam-sirkkalajeja, hargol-sirkkalajeja ja haagab-sirkkalajeja.

22. Ja näitä te saatte syödä heistä kuin on: arbe lainensa, ja selaam lainensa, ja hargol lainensa, ja hagab lainensa.

22. Ja näitä te saatte syödä heistä cuin on Arbe lainens ja Selaam ja Hargol lainens ja Hagab lainens.

22 even these of them you* may eat: the locust after its kind and the bald locust after its kind and the cricket after its kind and the grasshopper after its kind.

22. Even these of them ye may eat; the locust after his kind, and the bald locust after his kind, and the beetle after his kind, and the grasshopper after his kind.

22. Af dem maa I æde disse: Græshoppen med deres Arter, og Solam med dens Arter, og Hargol med dens Arter, og Hagab med dens Arter.

22. Deraf mån I äta, såsom är Arbe med sin art, och Saleam med sin art, och Hargol med sin art, och Hagab med sin art.

22. Neist woite teie needsinnatsed süa: rohhotirtsud omma sugguga ja Solami omma sugguga ja Argoli omma sugguga ja Agabi omma sugguga.

22. visa skėrių giminė ir didieji žiogai su visomis jų giminėmis.

22. von demselben mögt ihr essen die Heuschrecken, als da ist: Arbe mit seiner Art und Solam mit seiner Art und Hargol mit seiner Art und Hagab mit seiner Art.

22. Voici ceux que vous mangerez: la sauterelle selon son espèce, le solam selon son espèce, le hargol selon son espèce, et le hagab selon son espèce.

22. Estos comeréis de ellos: La langosta según su especie, y el langostín según su especie, y el haregol según su especie, y el hahgab según su especie.

22 Van die zult gij deze eten: den sprinkhaan naar zijn aard, en den solham naar zijn aard, en den hargol naar zijn aard, en den hagab naar zijn aard.

22. Te z nich jeść będziecie: Szaraóczą według rodzaju jej, i koniki według rodzaju ich, i skoczki według rodzaju ich, i chrząszcze według rodzaju ich.

22. Ezeket egyétek meg azok közül: az arbé-sáskát az ő nemével, a szolám-sáskát az ő nemével, a khargol-sáskát az ő nemével és a khagab-sáskát az ő nemével.

22 сих ешьте из них: саранчу с ее породою, солам с ее породою, харгол с ее породою и хагаб с ее породою.

22. Ось яких ізміж їх можна вам їсти: сарану з породою її, коники всякі, і скакуни всякі з породою їх, та хрущі всякі з породою їх.

23. Mutta kaikkia muita siivellisiä pikkueläimiä, joilla on neljä jalkaa, inhotkaa.

23. Vaan kaikki, jotka paitsi niitä ovat nelijalkaiset lintuin seassa, ne ovat teille kauhistus.

23. Waan caicki jotca paidzi nijtä owat nelijalcaiset linduin seas ne owat tielle cauhistus. Ja ne pitä teidän saastaisna pitämän.

23 But all winged creeping things, which have four feet, are an abomination to you*,

23. But all other flying creeping things, which have four feet, shall be an abomination unto you.

23. Men al anden flyvene Vrimmel, som har fire Fødder, det skal være eder en Vederstyggelighed.

23. Allt det eljest hafver fyra fötter ibland foglarna, det skall vara eder en vederstyggelse;

23. Agga keik muud romajad linnud, kel on nelli jalga, need olgo teile üks läila assi.

23. Bet jūs nevalgysite kitų vabzdžių, kurie vaikščioja keturiomis kojomis.

23. Aber alles, was sonst Flügel und vier Füße hat, soll euch eine Scheu sein,

23. Tout autre reptile qui vole et qui a quatre pieds, vous sera en abomination.

23. Todo otro reptil de aves, que tenga cuatro piés, tendréis en abominación.

23 En alle kruipend gevogelte, dat vier voeten heeft, zal u een verfoeisel zijn.

23. Wszystko zaś, co się czołga po ziemi skrzydlaste, cztery nogi mające, obrzydliwością wam będzie;

23. Minden egyéb négylábú szárnyas féreg pedig útálatos legyen néktek.

23 Всякое другое пресмыкающееся, крылатое, у которого четыре ноги, скверно для вас;

23. А всяка инша крилата животина, що на чотирох ногах, буде гидотою вам.

24. Seuraavista eläimistä te tulette saastaisiksi; jokainen, joka niiden raatoihin koskee, olkoon saastainen iltaan asti.

24. Ja ne pitää teidän saastaisena pitämän; ja jokainen kuin tarttuu heidän raatoihinsa, sen pitää oleman saastaisen ehtoosen asti.

24. Ja se joca tarttu heidän raatoins sen pitä oleman saastaisen ehtosen asti.

24 and by these you* will become unclean. Whoever touches the carcass of them will be unclean until the evening.

24. And for these ye shall be unclean: whosoever toucheth the carcase of them shall be unclean until the even.

24. Og ved dem kunne I blive urene; hver, som rører ved deres Aadsel skal være uren indtil Aftenen.

24. Och I skolen räkna dem oren. Den som kommer vid deras as, han skall vara oren allt intill aftonen.

24. Ja neist tete teie ennast rojaseks; iggaüks kes nende raibesse putub, se on rojane öhtoni.

24. Jei kas paliestų juos negyvus, bus nešvarus iki vakaro;

24. und sollt sie unrein achten. Wer solcher Aas anrührt, der wird unrein sein bis auf den Abend.

24. Vous serez souillés à cause d'eux; quiconque touchera leur cadavre, sera souillé jusqu'au soir.

24. Y por estas cosas seréis inmundos: Cualquiera que tocare a sus cuerpos muertos, será inmundo hasta la tarde.

24 En aan deze zult gij verontreinigd worden; zo wie hun dood aas zal aangeroerd hebben, zal onrein zijn tot aan den avond.

24. Bo się niemi pokalacie. Kto by się dotknął zdechliny ich, nie będzie czystym aż do wieczora;

24. És ezekkel tisztátalanokká teszitek magatokat; mindaz, a ki illeti holttestüket, tisztátalan legyen estvéig.

24 от них вы будете нечисты: всякий, кто прикоснется к трупу их, нечист будет до вечера;

24. І від них нечистими робити метесь: хто торкнеться стерва їх, нечистим стане до вечора.

25. Ja jokainen, joka niiden raatoja kantaa, pesköön vaatteensa ja olkoon saastainen iltaan asti.

25. Ja jos joku heidän raatojansa kantaa, sen pitää pesemän vaatteensa ja oleman saastaisen ehtoosen asti.

25. Ja jos jocu heidän raatojans canda hänen pitä pesemän waattens ja pitä oleman saastaisen ehtosen asti.

25 And whoever bears any of the carcass of them will wash his clothes and be unclean until the evening.

25. And whosoever beareth ought of the carcase of them shall wash his clothes, and be unclean until the even.

25. Og hver, som tager noget af deres Aadsel, skal to sine Klæder og være uren indtil Aftenen.

25. Och den som någorsderas as bär, han skall två sin kläder, och skall blifva oren allt intill aftonen.

25. Ja iggaüks, kes nende raibest middagi kañab, peab ommad rided pessema ja rojane ollema öhtoni.

25. jei kam reikėtų nešti kurį nors iš jų negyvą, tas plaus savo rūbus ir bus nešvarus iki vakaro.

25. Und wer dieser Aase eines tragen wird, soll seine Kleider waschen und wird unrein sein bis auf den Abend.

25. Et quiconque portera leur corps mort, lavera ses vêtements, et sera souillé jusqu'au soir.

25. Ítem, cualquiera que llevare sus cuerpos muertos, lavará sus vestidos, y será inmundo hasta la tarde.

25 Zo wie van hun dood aas gedragen zal hebben, zal zijn klederen wassen, en onrein zijn tot aan den avond.

25. A ktobykolwiek nosił ścierw ich, upierze szaty swoje, i będzie nieczystym aż do wieczora.

25. Mindaz pedig, a ki hordozza azoknak holttestét, mossa meg az ő ruháit, és tisztátalan legyen estvéig.

25 и всякий, кто возьмет труп их, должен омыть одежду свою и нечист будет до вечера.

25. І хто нести ме частку трупа їх, мусить випрати одїж свою, і буде нечистим до вечора.

26. Kaikki nelijalkaiset eläimet, joilla on sorkat, mutta ei kokonaan halkinaiset, ja jotka eivät märehdi, olkoot teille saastaiset; jokainen, joka niihin koskee, olkoon saastainen.

26. Ja jokainen eläin, joka on sorkallinen, vaan ei kaksisorkkainen, eikä märheti, ne ovat teille saastaiset; ja jokainen, kuin niihin tarttuu, pitää oleman saastainen.

26. JA jocainen eläin joca on sorkillinen waan ei caxisorckainen eikä märheti ne owat teille saastaiset. Ja jocainen cuin nijhin tarttu pitä oleman saastainen.

26 Every beast which parts the hoof and is not cloven footed, nor chews the cud, is unclean to you*. Everyone who touches them will be unclean.

26. The carcases of every beast which divideth the hoof, and is not clovenfooted, nor cheweth the cud, are unclean unto you: every one that toucheth them shall be unclean.

26. Hvert Dyr, som kløver Kloven, og som ikke har dem kløvede helt igennem og ej tygger Drøv, de skulle være eder urene; hver, som rører dem, bliver uren.

26. Derföre, allt det djur, som klöfvadt är, och icke tveklöfvadt, och idislar icke, det skall vara eder orent; den som kommer dervid, han blifver oren.

26. Keik lojuksed, kel sörrad, agga kelle sörrad ei olle ühhest lahti, kes mello ei melletse, need olgo teile rojased: iggaüks kes neisse putub, saab rojaseks.

26. Kiekvienas gyvulys, kuris turi neskeltą nagą ir negromuliuoja, bus laikomas nešvariu­kas prisiliestų jo maitos, bus nešvarus.

26. Darum alles Getier, das Klauen hat und spaltet sie nicht und wiederkäuet nicht, das soll euch unrein sein.

26. Toute bête qui a l'ongle divisé, et qui n'a point le pied fourché, et ne rumine pas, vous sera souillée; quiconque la touchera, sera souillé.

26. Todo animal de pesuño, mas que no tiene el pesuño hendido, ni rumia, tendréis por inmundo: cualquiera que los tocare, será inmundo.

26 Alle beest, dat den klauw verdeelt, doch de klove niet in tweeen klieft, en niet herkauwt, zal u onrein zijn; zo wie hetzelve aangeroerd zal hebben, zal onrein zijn.

26. Wszelkie bydlę, które ma rozdzieloną stopę, a kopyta rozdwojonego nie ma, ani też przeżuwa, nieczyste wam będzie; kto by się go dotknął, nieczystym będzie.

26. Minden barom, a melynek hasadt a körme, de nincs egészen ketté hasadva, és nem kérődzik, tisztátalan legyen néktek; valaki illeti azt, tisztátalan legyen.

26 Всякий скот, у которого копыта раздвоены, но нет глубокого разреза, и который не жует жвачки, нечист для вас: всякий, кто прикоснется к нему, будет нечист.

26. Всяка скотина, що має ратицї та не зовсїм розколені ратицї і не ремигає: гидота вам; хто торкнеться об неї, буде нечистим.

27. Ja kaikki nelijalkaiset eläimet, jotka käyvät käpälillä, olkoot teille saastaiset; jokainen, joka niiden raatoihin koskee, olkoon saastainen iltaan asti.

27. Ja jokainen kuin käy kämmenellänsä kaikkein petoin seassa, jotka käyvät neljällä jalalla, ne ovat teille saastaiset; jokainen, kuin rupee heidän raatoihinsa, sen pitää oleman saastaisen ehtoosen asti.

27. Ja jocainen cuin käy kämmenelläns caickein petoin seas jotca käywät neljällä jalalla ne owat teille saastaiset. Jocainen joca rupe heidän raatoins sen pitä oleman saastaisen ehtosen asti.

27 And whatever goes upon its paws, among all beasts that go on all fours, they are unclean to you*. Whoever touches their carcass will be unclean until the evening.

27. And whatsoever goeth upon his paws, among all manner of beasts that go on all four, those are unclean unto you: whoso toucheth their carcase shall be unclean until the even.

27. Og alt det, som gaar paa sine Laller iblandt de Dyr, som gaa paa fire Fødder, skal være urent; hvo som rører deres Aadsel, skal være uren til Aftenen.

27. Och allt det som går på händer ibland djuren, som gå på fyra fötter, det skall vara eder orent; den som kommer vid deras as, han skall vara oren allt intill aftonen.

27. Ja keik mis omma käppade peäl käiwad keikide ellajatte seast, mis nelja jalla peäl käiwad, need on teile rojased; iggaüks kes nende raibesse putub, saab rojaseks öhtoni.

27. Gyvuliai, kurie turi keturias kojas ir eina letenomis, bus jums nešvarūs­kas prisiliestų prie jų maitos, bus nešvarus iki vakaro;

27. Und alles, was auf Tatzen geht unter den Tieren, die auf vier Füßen gehen, soll euch unrein sein; wer ihr Aas anrührt, wird unrein sein bis auf den Abend.

27. Et tout ce qui marche sur ses pattes, entre tous les animaux qui marchent sur quatre pieds, vous sera souillé; quiconque en touchera le corps mort, sera souillé jusqu'au soir.

27. Y cualquiera que anda sobre sus palmas de todos los animales que andan a cuatro piés, tendréis por inmundo: cualquiera que tocare sus cuerpos muertos, será inmundo hasta la tarde.

27 En al wat op zijn poten gaat onder alle gedierte, op vier voeten gaande, die zullen u onrein zijn; al wie hun dood aas aangeroerd zal hebben, zal onrein zijn tot aan den avond.

27. A cokolwiek chodzi na łapach swych ze wszystkich zwierząt, które chodzą na czterech nogach, nieczyste wam będzie; kto by się dotknął ścierwu ich, nieczystym będzie aż do wieczora.

27. Minden állat, a mely a négylábúak között a talpán jár, tisztátalan legyen néktek; mindaz, a ki azoknak holttestét illeti, tisztátalan legyen estvéig.

27 Из всех зверей четвероногих те, которые ходят на лапах, нечисты для вас: всякий, кто прикоснется к трупу их, нечист будет до вечера;

27. І все ходюче на лапах між усїм животним, що на чотирох ногах, нечисте вам буде; хто торкнеться об трупа їх, буде нечистий до вечора.

28. Ja joka kantaa niiden raatoja, pesköön vaatteensa ja olkoon saastainen iltaan asti; ne olkoot teille saastaiset.

28. Ja joka kantaa heidän raatojansa, se peskään vaatteensa, ja pitää oleman saastaisen ehtoosen asti; sillä kaikki nämät ovat saastaiset teille.

28. Ja joca canda heidän raatojans hän peskän waattens ja pitä oleman saastaisen ehtosen asti: sillä caicki nämät owat saastaiset teille.

28 And he who bears the carcass of them will wash his clothes and be unclean until the evening; they are unclean to you*.

28. And he that beareth the carcase of them shall wash his clothes, and be unclean until the even: they are unclean unto you.

28. Og hvo som tager deres Aadsel, skal to sine Klæder være uren indtil Aftenen; de ere urene.

28. Och den som deras as bär, han skall två sin kläder, och vara oren allt intill aftonen; ty allt sådant är eder orent.

28. Ja kes nende raibe kannab, peab ommad rided pessema ja rojane ollema öhtoni; nemmad on teile rojased.

28. kas neštų jų maitą, plaus savo drabužius ir bus nešvarus iki vakaro, nes tai yra jums nešvaru.

28. Und wer ihr Aas trägt, soll seine Kleider waschen und unrein sein bis auf den Abend; denn solche sind euch unrein.

28. Et quiconque portera leur corps mort, lavera ses vêtements, et sera souillé jusqu'au soir; ces animaux vous seront souillés.

28. Y el que llevare sus cuerpos muertos, lavará sus vestidos, y será inmundo hasta la tarde : tenerlos heis por inmundos.

28 Ook die hun dood aas zal gedragen hebben, zal zijn klederen wassen, en onrein zijn tot aan den avond; zij zullen u onrein zijn.

28. A kto by nosił ścierw ich, upierze odzienie swe, a nieczystym będzie aż do wieczora, bo nieczyste wam są.

28. A ki pedig hordozza azoknak holttestét, mossa meg az ő ruháit, és tisztátalan legyen estvéig. Tisztátalanok azok néktek.

28 кто возьмет труп их, тот должен омыть одежды свои и нечист будет до вечера: нечисты они для вас.

28. А хто нїс їх трупа, мусить випрати одїж свою і буде нечистий аж до вечора; нечисті вони вам.

29. Ja nämä olkoot teille saastaiset niistä pikkueläimistä, jotka liikkuvat maassa: myyrä, hiiri ja sisiliskolajit,

29. Ja nämät pitää oleman myös teille saastaiset niiden eläinten seassa, jotka matelevat maalla: myyrä, hiiri, maakrokodili, jokainen lainensa.

29. Ja nämät pitä oleman myös teille saastaiset nijden eläinden seas jotca matelewat maalla cuin on: Kärppä Hijri Sammacko jocainen lainens.

29 And these are those which are unclean to you* among the creeping things that creep upon the earth: the weasel and the mouse and the great lizard after its kind,

29. These also shall be unclean unto you among the creeping things that creep upon the earth; the weasel, and the mouse, and the tortoise after his kind,

29. Og det skal være eder urent iblandt den Vrimmel, som vrimler paa Jorden: Væselen og Musen og Skildpadden med dens Arter,

29. Desse skola ock vara eder oren ibland de djur, som krypa på jordene: lekatten, musen, paddan, hvart efter sitt slag,

29. Ja se olgo teile rojane romajatte seast, mis romawad Ma peäl: müt ja hiir ja kummi-kon omma sugguga.

29. Iš roplių ir gyvūnų, kurie juda ant žemės, bus laikomi nešvariais šie: žebenkštis, pelė ir krokodilas su visa jo gimine;

29. Diese sollen euch auch unrein sein unter den Tieren, die auf Erden kriechen: das Wiesel, die Maus, die Kröte, ein jegliches mit seiner Art,

29. Et voici ce qui sera souillé pour vous parmi les animaux qui rampent sur la terre: la taupe, la souris et le lézard, selon leur espèce,

29. Ítem, estos tendréis por inmundos de los reptiles que van arrastrando sobre la tierra: La comadreja, y el ratón, y la rana según su especie,

29 Verder zal u dit onder het kruipend gedierte, dat op de aarde kruipt, onrein zijn: het wezeltje, en de muis, en de schildpad, naar haar aard;

29. Także i te za nieczyste mieć będziecie między płazami, które się włóczą po ziemi, łasica, i mysz, i żaba według rodzajów swoich;

29. A földön csúszó-mászó állatok között pedig ezek legyenek tisztátalanok: a menyét, az egér és a gyík az ő nemével.

29 Вот что нечисто для вас из животных, пресмыкающихся по земле: крот, мышь, ящерица с ее породою,

29. І сї нечисті вам з животини лазючої по землї: кріт, і миш, і ящірка з породою своєю,

30. anaka-eläin, kooah-eläin, leeta-eläin, hoomet-eläin ja kameleontti.

30. Stellio, kameleon, sisilisko, sinisisilisko ja salamandra.

30. Ijlicotti Tuonencoira Sisälisco Waskikärme ja Myyriäinen.

30 and the gecko and the land-crocodile and the lizard and the sand-lizard and the chameleon.

30. And the ferret, and the chameleon, and the lizard, and the snail, and the mole.

30. og Pindsvinet og Krokodillen og Salamanderen og Sneglen og Mulvarpen.

30. Igelkotten, molken, ödlan, stellion, mullvaden;

30. Ja Anaka ja Koa ja Letaa ja Omet jaTinsemet.

30. laukinė pelė ir chameleonas; salamandra, žaliasis driežas ir kurmis.

30. der Igel, der Molch, die Eidechse, die Blindschleiche und der Maulwurf;

30. La musaraigne, la grenouille, la tortue, la limace et le caméléon.

30. Y el erizo, y el lagarto, y el caracol, y la babosa, y el topo.

30 En de zwijnegel, en de krokodil, en de hagedis, en de slak, en de mol;

30. I jeż, i jaszczurka, i tchórz, i ślimak, i kret.

30. A sündisznó, a kaméleon, a tarka gyík, a csiga és a vakondok.

30 анака, хамелеон, летаа, хомет и тиншемет, –

30. І анака, і коах, і летах, і хомет, і хамелон,

31. Ne olkoot teille saastaiset kaikista pikkueläimistä; jokainen, joka niihin koskee, sittenkuin ne ovat kuolleet, olkoon saastainen iltaan asti.

31. Nämät ovat teille saastaiset kaikkein niiden seassa, kuin matelevat; ja jokainen kuin rupee heihin sittekuin he kuolleet ovat, pitää oleman saastainen ehtoosen asti.

31. Nämät owat teille saastaiset caickein nijden seas cuin matelewat. Ja joca rupe heihin sijttecuin he cuollet owat hänen pitä oleman saastaisen ehtosen asti.

31 These are those which are unclean to you* among all that creep. Whoever touches them, when they are dead, will be unclean until the evening.

31. These are unclean to you among all that creep: whosoever doth touch them, when they be dead, shall be unclean until the even.

31. Disse ere eder de urene iblandt al Vrimmel; hver, som rører ved dem, naar de ere døde, skal være uren indtil Aftenen.

31. De äro eder oren ibland allt det som kryper; den som kommer vid deras as, han skall vara oren intill aftonen.

31. Need olgo teile rojased keikide romajatte seast; iggaüks kes neisse putub, kui nemmad on surnud, peab rojane ollema öhtoni.

31. Visi jie yra nešvarūs. Kas prisiliestų prie jų negyvų, bus nešvarus iki vakaro.

31. die sind euch unrein unter allem, was da kriecht; wer ihr Aas anrührt, der wird unrein sein bis auf den Abend.

31. Ceux-là sont souillés pour vous entre tous les reptiles; quiconque les touchera morts, sera souillé jusqu'au soir.

31. Estos tendréis por inmundos de todos los reptiles: cualquiera que los tocare, cuando fueren muertos, será inmundo hasta la tarde.

31 Die zullen u onrein zijn onder alle kruipend gedierte; zo wie die zal aangeroerd hebben, als zij dood zijn, zal onrein zijn tot aan den avond.

31. Te nieczyste wam będą między wszystkiemi płazami; kto by się dotknął zdechliny ich, nieczystym będzie aż do wieczora.

31. Ezek tisztátalanok néktek minden csúszó-mászó között; valaki illeti ezeket holtuk után, tisztátalan legyen estvéig.

31 сии нечисты для вас из всех пресмыкающихся: всякий, кто прикоснется к ним мертвым, нечист будет до вечера.

31. Сї нечисті вам зміж усїх повзючих; хто торкнеться об них здохлих, кожен буде нечистий аж до вечора.

32. Ja kaikki, minkä päälle joku niistä kuolleena putoaa, on saastaista, olipa se sitten puuastia tai vaatekappale tai nahka tai säkki tai mikä tahansa kalu, jota johonkin tarpeeseen käytetään. Se pantakoon veteen ja olkoon saastainen iltaan asti; sitten se on puhdas.

32. Ja kaikki, kuin senkaltainen raato päälle putoo pitää oleman saastainen, olis se kaikkinainen puuastia, eli vaate, eli nahka, eli säkki; ja kaikkinainen ase, jolla jotakin tehdään, pitää pantaman veteen, ja sen pitää oleman saastaisen ehtoosen asti, niin se tulee puhtaaksi.

32. Ja caicki cuin sencaltainen raato päälle puto se on saastainen olis se caickinainen puuastia eli waate eli nahca eli säcki. Ja paickinainen se jolla jotakin tehdän pitä candaman weteen ja sen pitä oleman saastaisen ehtosen asti nijn se on puhdas.

32 And upon whatever any of them falls when they are dead, it will be unclean, whether it is any vessel of wood, or garments, or skin, or sack. Whatever vessel it be, with which any work is done, it must be put into water and it will be unclean until the evening, then it will be clean.

32. And upon whatsoever any of them, when they are dead, doth fall, it shall be unclean; whether it be any vessel of wood, or raiment, or skin, or sack, whatsoever vessel it be, wherein any work is done, it must be put into water, and it shall be unclean until the even; so it shall be cleansed.

32. Og alt det, som et af dem, naar de er døde, falder paa, det bliver urent hvad enten det er noget som helst Trækar eller Klæder eller Skind eller Sæk, hvilketsomhelst Redskab, som nogen Gerning gøres med, det skal lægges i Vand og være urent indtil Aftenen og er siden rent.

32. Och allt det som ett sådant dödt as på faller, det varder orent; vare sig allahanda träkäril, eller kläder, eller skinn, eller säck, och all sådana redskap, der man något med gör, skall man låta i vatten, och det blifver orent intill aftonen; så varder det rent.

32. Ja keik, mis peäle üks neist langeb mis surnud on, peab rojane ollema, mis suggu pu-astja ehk riet ehk nahka ehk kotti se ial on , keiksuggu riista, misga ial tööd tehhakse, sedda peab wette wima ja se on rojane öhtoni; pärrast on se puhhas.

32. Jei kas iš jų negyvas užkristų ant ko nors, ar tai būtų medinis indas, ar apdaras, ar kailis, ar ašutinė, ar šiaip kuriam nors reikalui vartojamas daiktas, tai bus sutepta. Jis bus panardintas vandenyje ir laikomas suteptu iki vakaro, po to bus švarus.

32. Und alles, worauf ein solch totes Aas fällt, das wird unrein, es sei allerlei hölzernes Gefäß oder Kleider oder Fell oder Sack; und alles Gerät, womit man etwas schafft, soll man ins Wasser tun, und es ist unrein bis auf den Abend; alsdann wird's rein.

32. Tout objet sur lequel il en tombera quand ils seront morts, sera souillé, ustensile de bois, vêtement, peau, sac, tout objet dont on fait usage; il sera mis dans l'eau, et sera souillé jusqu'au soir, puis il sera pur.

32. Y todo aquello sobre que cayere alguna cosa de ellos después de muertos, será inmundo, así vaso de madera, como vestido, o piel, o saco: cualquiera instrumento con que se hace obra, será metido en agua, y será inmundo hasta la tarde, y así será limpio.

32 Daartoe al hetgeen, waarop iets van dezelve vallen zal, als zij dood zijn, zal onrein zijn, hetzij van alle houten vat, of kleed, of vel, of zak, of alle vat, waarmede enig werk gedaan wordt; het zal in het water gestoken worden, en onrein zijn tot aan den avond; daarna zal het rein zijn.

32. A każda rzecz, na którą by co zdechłego z tych rzeczy upadło, nieczysta będzie, tak drzewiane naczynie, jako szata, tak skóra, jako wór; owa każde naczynie, w którem co sprawują, do wody włożone będzie, i nieczyste zostanie aż do wieczora, potem czyste będzie.

32. És minden, a mire ezek közül holtuk után esik valamelyik, tisztátalan legyen; akármely faedény, akár ruha, vagy bőr, vagy zsák; akármely eszköz, a mivel dolgozni szoktak, vízbe tétessék, és tisztátalan legyen estvéig, ezután tiszta legyen.

32 И все, на что упадет которое-нибудь из них мертвое, всякий деревянный сосуд, или одежда, или кожа, или мешок, и всякая вещь, которая употребляется на дело, будут нечисты: в воду должно положить их, и нечисты будут до вечера, потом будут чисты;

32. І все, на що одно з них впаде, коли воно здохле, буде нечисть; усяка посудина деревяна, чи одїж, чи шкіра, чи торба, чи знаряддє яке, що ним що робиться, треба класти в воду і будуть нечисті до вечора, а потім чисті будуть.

33. Ja jos joku niistä putoaa saviastiaan, on kaikki, mitä siinä on, saastaista, ja astia rikottakoon.

33. Ja kaikkinaiset savi-astiat, joihinka senkaltainen raato putoo, ovat kaikki saastaiset, ja mitä niissä on, ja pitää rikottaman.

33. Ja caickinaiset sawiastiat joihinga sencaltainen raato puto owat caicki saastaiset ja mitä nijsä on ja pitä ricottaman.

33 And every earthen vessel, into which any of them falls, whatever is in it will be unclean and you* will break it.

33. And every earthen vessel, whereinto any of them falleth, whatsoever is in it shall be unclean; and ye shall break it.

33. Og om noget af dem falder i et, Lerkar, da bliver alt det urent, som er i det, og I skulle sønderbryde det.

33. Allahanda lerkäril, om ett sådant as deruti faller, varder allt orent, som deruti är, och skall sönderslås.

33. Ja keik kiwwi-riistad, kuhho sisse üks neist langend, keik mis seäl sees on, peab rojane ollema, ja teie peate sedda katki murdma.

33. Jei kas iš jų įkristų į molinį indą, jis bus suteptas ir turės būti sudaužytas.

33. Allerlei irdenes Gefäß, wo solcher Aas hineinfällt, wird alles unrein, was darin ist; und sollt's zerbrechen.

33. Et s'il en tombe quelque chose dans un vase de terre, tout ce qui se trouvera dedans sera souillé, et vous briserez le vase.

33. Ítem, todo vaso de barro dentro del cual cayere algo de ellos, todo lo que estuviere en él, será inmundo, y el vaso quebraréis.

33 En alle aarden vat, waarin iets van dezelve zal gevallen zijn, al wat daarin is, zal onrein zijn, en gij zult dat breken.

33. Wszelkie zaś naczynie gliniane, w które by co z tych rzeczy wpadło, ze wszystkiem, coby w niem było, nieczyste się stanie, a samo stłuczone będzie.

33. Akármely cserépedény pedig, a melybe beleesik valami azokból, mindazzal együtt, a mi benne van, tisztátalan legyen, és az edényt törjétek el.

33 если же которое-нибудь из них упадет в какой-нибудь глиняный сосуд, то находящееся в нем будет нечисто, и самый сосуд разбейте.

33. І всяка посудина черепяна, що до неї впаде которе з них: усе, що є в нїй, буде нечистим, а її треба розбити.

34. Kaikki ruoka, jota syödään, on saastaista, jos sen astian vettä tulee siihen; ja kaikki juoma, jota juodaan, on jokaisessa sellaisessa astiassa saastaista.

34. Kaikki ruoka, jota syödään, jos se vesi tulee sen päälle, se on saastainen, ja kaikki juoma, jota juodaan senkaltaisista astioista, on saastainen.

34. Caicki ruoca jota syödän jos se wesi tule sen päälle/ se on saastainen: Ja caicki juoma jota juodan sencaltaisista astioista on saastainen.

34 All food in it which may be eaten, that on which water comes, will be unclean and all drink that may be drunk in every such vessel will be unclean.

34. Of all meat which may be eaten, that on which such water cometh shall be unclean: and all drink that may be drunk in every such vessel shall be unclean.

34. Er der kommet Vand paa nogen Spise, som man æder, da bliver denne uren, eller hvad Drik, som man drikker af noget Kar, da bliver denne uren.

34. All mat, som man äter, om det vattnet kommer deruti, den är oren; och all dryck, som man dricker af allahanda sådana kärile, är oren.

34. Keik roog mis süakse, mis peäle nisuggune wessi tulleb, se on rojane, ja keik joma-aeg, mis juakse, on keikis nisuggusis riistus rojane.

34. Kiekvienas maistas, kurį valgysite, jei ant jo bus užpilta iš tokio indo vandens, bus suteptas; kiekvienas skystis, geriamas iš tokio indo, bus nešvarus;

34. Alle Speise, die man ißt, so solch Wasser hineinkommt, ist unrein; und aller Trank, den man trinkt in allerlei solchem Gefäß, ist unrein.

34. Tout aliment qu'on mange, sur lequel il sera tombé de cette eau, sera souillé; et tout breuvage qu'on boit, dans quelque vase que ce soit, en sera souillé.

34. Toda vianda que se come, sobre la cual viniere el agua, será inmunda: y toda bebida que se bebiere, en todo vaso será inmunda.

34 Van alle spijze, die men eet, waarop het water zal gekomen zijn, die zal onrein zijn; en alle drank, die men drinkt, zal in alle vat onrein zijn.

34. Każda też potrawa, którą jadają, gdyby wody nieczystej do niej wlano, nieczystą będzie; i wszelki napój, który pijają z każdego takiego naczynia, nieczystym będzie.

34. Minden megehető eledel, a melyhez az ilyen edényből víz jut, tisztátalan, és minden megiható ital is minden ilyen edényben tisztátalan legyen.

34 Всякая пища, которую едят, на которой была вода из такого сосуда , нечиста будет, и всякое питье, которое пьют, во всяком таком сосуде нечисто будет.

34. І всяка їда, що їдять, коли хлюпне на неї вода з такої посудини, буде нечиста: і всякий напиток, що пють його, буде в такій посудинї нечистим.

35. Ja kaikki, minkä päälle niiden raato putoaa, tulee saastaiseksi; olkoon se leivinuuni tai liesi, niin se revittäköön maahan; sillä saastaisia ne ovat ja saastaisia ne teille olkoot.

35. Ja kaikki, kuin senkaltainen raato päälle putoo, se tulee saastaiseksi, olis se pätsi eli kattila, se pitää rikottaman; sillä se on saastainen, ja sen pitää oleman teille saastaisen.

35. Ja caicki cuin sencaltainen raato päälle puto se tule saastaisexi olis se totoi eli cattila se pitä ricottaman: sillä se on saastainen ja sen pitä oleman teille saastaisen.

35 And everything upon which any part of their carcass falls will be unclean, whether oven, or range for pots, it will be broken in pieces; they are unclean and will be unclean to you*.

35. And every thing whereupon any part of their carcase falleth shall be unclean; whether it be oven, or ranges for pots, they shall be broken down: for they are unclean, and shall be unclean unto you.

35. Og alt det, som noget af deres Aadsel falder paa, bliver urent; er det en Ovn eller med Lergryder med Hanke, da skulle de brydes i Stykker, de ere urene; de skulle være eder urene.

35. Och allt det som ett sådant as på faller, det blifver orent, vare sig ugn eller kettlar, det skall man slå sönder; ty det är orent, och skall vara eder orent.

35. Ja keik mis peäle üks nende raibest langeb, se on rojane; pets-ahjo ja tulle-assemid peab mahhakistama, need on rojased ja peawad teile rojased ollema.

35. visa, ant ko užkristų kas nors iš tokios maitos, bus sutepta; krosnis ir katilas turi būti sudaužyti, nes sutepti.

35. Und alles, worauf solches Aas fällt, wird unrein, es sei ein Ofen oder Kessel, so soll man's zerbrechen; denn es ist unrein und soll euch unrein sein.

35. Tout objet sur lequel tombera quelque chose de leur corps mort, sera souillé; le four et le foyer seront détruits; ils sont souillés, et ils vous seront souillés.

35. Y todo aquello, sobre que cayere algo de su cuerpo muerto, será inmundo. El horno y la chimenea serán derribados: inmundos son, y por inmundos los tendréis.

35 En waarop iets van hun dood aas zal vallen, zal onrein zijn; de oven en de aarden pan zal verbroken worden; zij zijn onrein, daarom zullen zij u onrein zijn.

35. Owa wszystko, na coby upadło co z onych zdechlin, nieczyste będzie; piec i ognisko rozwalone będą, bo nieczyste są, i za nieczyste wam będą.

35. És minden, a mire azoknak holttestéből esik valami, tisztátalan; kemencze és tűzhely lerontassék; tisztátalanok azok és tisztátalanok legyenek néktek.

35 Все, на что упадет что-нибудь от трупа их, нечисто будет: печь и очаг должно разломать, они нечисты; и они должны быть нечисты длявас;

35. І все, на що впаде частина трупу їх, нечистим стане; піч і припічок мусять розібрати; нечисті вони, і нечисті мусять бути вам.

36. Kuitenkin lähde tai kaivo, paikka, johon vettä on kokoontunut, pysyy puhtaana. Mutta joka niiden raatoon koskee, olkoon saastainen.

36. Kuitenkin lähteet, kaivot ja lammikot ovat puhtaat; vaan jokainen, joka tarttuu heidän raatoonsa, sen pitää oleman saastaisen.

36. Cuitengin lähtet caiwot ja lammicot owat puhtat ja jocainen joca tarttu heidän raatons sen pitä oleman saastaisen.

36 Nevertheless a fountain or a pit in which is a gathering of water will be clean, but what touches their carcass will be unclean.

36. Nevertheless a fountain or pit, wherein there is plenty of water, shall be clean: but that which toucheth their carcase shall be unclean.

36. Dog skal Kilde og Brønd, Vandsamlinger være rene; men hvo som rører ved deres Aadsel, bliver urent.

36. Dock brunnar, källor och dammar äro rene; den som kommer vid deras as, han är oren.

36. Agga üks hallikas ehk kaew, kuhho sisse wet koggutakse, on puhhas: agga kes nende raibesse putub, peab rojane ollema.

36. Tik šaltiniai ir šuliniai bus nesutepti; bet kas prisiliestų iš jų išimtos maitos, bus nešvarus.

36. Doch die Brunnen und Gruben und Teiche bleiben rein. Wer aber ihr Aas anrührt, ist unrein.

36. Toutefois une source ou une citerne, formant amas d'eau, seront pures; mais qui touchera leur corps mort sera souillé.

36. Empero la fuente, o la cisterna donde se recojen aguas, serán limpias: mas lo que hubiere tocado en sus cuerpos muertos, será inmundo.

36 Doch een fontein, of put van vergadering der wateren, zal rein zijn; maar wie hun dood aas zal aangeroerd hebben, zal onrein zijn.

36. Ale studnia i cysterna, i każde zgromadzenie wód czyste będą; coby się jednak dotknęło ścierwu tych rzeczy, nieczyste będzie.

36. De a forrás, a kút, [3†] az egybegyűlt víz tiszta legyen; de a mi azoknak holttestéhez ér, tisztátalan.

36 только источник и колодезь, вмещающий воду, остаются чистыми; а кто прикоснется ктрупу их, тот нечист.

36. Тільки криниця та колодязь, та всякий водозбір, чисті будуть; хто ж торкнеться об їх трупа, буде нечистий.

37. Ja jos niiden raato putoaa kylvösiemenen päälle, minkä hyvänsä, joka kylvetään, pysyy tämä puhtaana.

37. Ja jos senkaltainen raato lankee siemenen päälle, joka kylvetty on, niin on se kuitenkin puhdas.

37. Ja jos sencaltainen raato lange siemenen päälle joca kylwetty on nijn on se cuitengin puhdas.

37 And if any of their carcass falls upon any sowing seed which is to be sown, it is clean.

37. And if any part of their carcase fall upon any sowing seed which is to be sown, it shall be clean.

37. Og naar noget af deres Aadsel falder paa nogen Saasæd, som skal saas, bliver denne dog ren.

37. Och om ett sådant as fölle på säd, som man sått hafver, så är hon dock ren.

37. Ja kui middagi nende raibest langeb mingisugguse seemne wilja peäle, mis tulleb mahhatehha, se on puhhas.

37. Jei toks pastipęs gyvis užkristų ant sėklos, jos nesuteps,

37. Und ob solch ein Aas fiele auf Samen, den man sät, so ist er doch rein.

37. Et s'il tombe quelque chose de leur corps mort sur quelque semence que l'on sème, elle sera pure.

37. Ítem, si cayere algo de sus cuerpos muertos sobre alguna simiente sembrada, que estuviere sembrada, será limpia.

37 En wanneer van hun dood aas zal gevallen zijn op enig zaaibaar zaad, dat gezaaid wordt, dat zal rein zijn.

37. A jeźliby upadło nieco z ścierwu ich na jakie nasienie, które siane bywa, czyste zostanie.

37. Hogyha azoknak holttestéből reáesik is valamely vetőmagra, a mely elvetendő, tiszta legyen az.

37 И если что-нибудь от трупа их упадет на какое-либо семя, которое сеют, то оно чисто;

37. А коли впаде частка їх трупа на яке посїяне насїннє, що треба сїяти, чисте буде воно.

38. Mutta jos siemen on vedellä kasteltu ja niiden raato putoaa sen päälle, tulee siemen teille saastaiseksi.

38. Ja jos vettä kaadetaan siemenen päälle, ja lankee joku senkaltainen raato niiden päälle, niin se tulee teille saastaiseksi.

38. Ja jos wettä caatan siemenen päälle ja lange jocu sencaltainen raato nijden päälle nijn se tule teille saastaisexi.

38 But if water is put upon the seed and any of their carcass falls in it, it is unclean to you*.

38. But if any water be put upon the seed, and any part of their carcase fall thereon, it shall be unclean unto you.

38. Men naar der kommer Vand paa Sæden, og der siden falder noget af deres Aadsel derpaa, da bliver den eder uren.

38. Men gjuter man vatten på sädena, och sedan fölle sådant as deruppå, så vorde hon eder oren.

38. Ja kui wet peaks seemne peäle pandama, ja siis middagi raibest se peäle peaks langema: siis on se teile rojane.

38. bet, jei sėklą kas apipiltų vandeniu ir po to ją paliestų maita, ji bus sutepta.

38. Wenn man aber Wasser über den Samen gösse, und fiele darnach ein solch Aas darauf, so würde er euch unrein.

38. Mais si l'on a mis de l'eau sur la semence, et qu'il y tombe quelque chose de leur corps mort, elle vous sera souillée.

38. Mas si hubiere puesta agua sobre la simiente, y cayere algo de sus cuerpos muertos sobre ella, tenerla heis por inmunda.

38 Maar als water op het zaad gedaan zal worden, en van hun dood aas daarop zal gevallen zijn, dat zal u onrein zijn.

38. Ale jeźliby na nasienie w wodzie moczone upadło co z ścierwu ich, nieczyste wam będzie.

38. De ha vizet töltenek a magra, és úgy esik rá azoknak holttestéből, tisztátalan az ilyen néktek.

38 если же тогда, как вода налита на семя, упадет на него что-нибудь от трупа их, то ононечисто для вас.

38. А коли в водї намочено насїннє, та впаде частина трупа їх на його, нечистим буде воно вам.

39. Ja jos joku eläin, joka on teille ravinnoksi, kuolee, olkoon se, joka sen raatoon koskee, saastainen iltaan asti.

39. Ja jos joku eläin kuolee, jota teidän sopii syödä, se joka sen raatoon tarttuu, se on saastainen ehtoosen asti.

39. Ja jos jocu eläin cuole jota teidän sopi syödä se cuin sen raaton tarttu se on saastainen ehtosen asti.

39 And if any beast, of which you* may eat, dies, he who touches the carcass of it will be unclean until the evening.

39. And if any beast, of which ye may eat, die; he that toucheth the carcase thereof shall be unclean until the even.

39. Og naar noget dør af de Dyr, som ere givne eder til Spise, da skal den, som rører ved Aadslet deraf, være uren indtil Aftenen.

39. Om ett djur dör, det I äta mågen, den som kommer vid det aset, den är oren intill aftonen.

39. Ja kui üks neist lojustest, mis teile roaks on, ärrasurreb, siis peab se, kes temma raibesse putub, rojane ollema öhtoni.

39. Jei nustiptų gyvulys, kurį jums leista valgyti, kas jo prisiliestų, bus nešvarus iki vakaro.

39. Wenn ein Tier stirbt, das ihr essen mögt: wer das Aas anrührt, der ist unrein bis an den Abend.

39. Et quand une des bêtes qui vous sert de nourriture mourra, celui qui en touchera le cadavre, sera souillé jusqu'au soir.

39. Ítem, si algún animal que tuviereis para comer, se muriere, el que tocare su cuerpo muerto, será inmundo hasta la tarde.

39 En wanneer van de dieren, die u tot spijze zijn, iets zal gestorven zijn, wie deszelfs dood aas zal aangeroerd hebben, zal onrein zijn tot aan den avond.

39. Jeźliby zdechło bydlę, które jadacie: kto by się dotknął ścierwu jego, nieczystym będzie aż do wieczora.

39. Hogyha olyan hullik el a barmok közül, a mely eledeletek néktek; a ki annak holttestét illeti, tisztátalan legyen estvéig.

39 И когда умрет какой-либо скот, который употребляется вами в пищу, то прикоснувшийся к трупу его нечист будет до вечера;

39. А коли здохне яка скотина, що можна вам їсти, хто торкнеться падла її, буде нечистий аж до вечора.

40. Ja joka syö sen raatoa, pesköön vaatteensa ja olkoon saastainen iltaan asti; ja joka kantaa sen raatoa, pesköön vaatteensa ja olkoon saastainen iltaan asti.

40. Se joka syö senkaltaista raatoa, hänen pitää pesemän vaatteensa ja oleman saastaisen ehtoosen asti, niin myös se, joka kantaa senkaltasia raatoja, pitää pesemän vaatteensa ja oleman saastaisen ehtoosen asti.

40. Se joca syö sencaltaisesta raadosta hänen pitä pesemän waattens ja oleman saastaisen ehtosen asti. Nijn myös se joca canda sencaltaisita raatoja hänen pitä pesemän waattens ja oleman saastaisen ehtosen asti.

40 And he who eats of the carcass of it will wash his clothes and be unclean until the evening. He also who bears the carcass of it will wash his clothes and be unclean until the evening.

40. And he that eateth of the carcase of it shall wash his clothes, and be unclean until the even: he also that beareth the carcase of it shall wash his clothes, and be unclean until the even.

40. Og hvo som æder af deres Aadsel, skal to sine Klæder og være uren indtil Aftenen, og hvo der tager deres Aadsel op, skal to sine Klæder og være uren indtil Aftenen.

40. Den som äter af sådant as, han skall två sin kläder och skall blifva oren intill aftonen; så ock den som bär ett sådant as, han skall två sin kläder, och blifva oren intill aftonen.

40. Ja kes temma raibest sööb, se peab ommad rided pessema ja on rojane öhtoni, ja kes temma raibe kannab, se peab ommad rided pessema ja on rojane öhtoni.

40. Kas valgytų ar neštų ką nors iš jo, plaus savo drabužius ir bus nešvarus iki vakaro.

40. Wer von solchem Aas ißt, der soll sein Kleid waschen und wird unrein sein bis an den Abend. Also wer auch trägt ein solch Aas, soll sein Kleid waschen, und ist unrein bis an den Abend

40. Celui qui mangera de son corps mort lavera ses vêtements, et sera souillé jusqu'au soir; et celui qui portera son corps mort, lavera ses vêtements, et sera souillé jusqu'au soir.

40. Y el que comiere de su cuerpo muerto, lavará sus vestidos, y será inmundo hasta la tarde: asimismo el que sacare su cuerpo muerto, lavará sus vestidos, y será inmundo hasta la tarde.

40 Ook die van hun dood aas gegeten zal hebben, zal zijn klederen wassen, en onrein zijn tot aan den avond; en die hun dood aas zal gedragen hebben, zal zijn klederen wassen, en onrein zijn tot aan den avond.

40. A kto by jadł ścierw jego, upierze szaty swoje, i nieczystym będzie aż do wieczora; ten, coby precz wynosił on ścierw, upierze szaty swoje, i nieczystym będzie aż do wieczora.

40. A ki pedig eszik annak holttestéből, mossa meg az ő ruháit, és tisztátalan legyen estvéig. És mossa meg ruháit az is, a ki hordozta annak holttestét, és tisztátalan legyen estvéig.

40 и тот, кто будет есть мертвечину его, должен омытьодежды свои и нечист будет до вечера; и тот, кто понесеттруп его, должен омыть одежды свои и нечист будет до вечера.

40. І хто нїс падло її, мусить випрати одїж свою, і буде нечистий аж до вечора.