PSALMI 1	1 PSALTTARI	I.  Psalmi .
1938	1776	1642
1:1 Autuas se mies, joka ei vaella jumalattomain neuvossa eikä astu syntisten teitä eikä istu, kussa pilkkaajat istuvat,	Autuas on se, joka ei vaella jumalattomain neuvossa, eikä seiso syntisten tiellä, eikä istu kussa pilkkaajat istuvat;	Ps 1:1 AUtuas on se joca ei waella jumalattomitten neuwosa/ eikä astu synneisten teille/ eikä istu cusa pilckajat istuwat
1:2 vaan rakastaa Herran lakia ja tutkistelee hänen lakiansa päivät ja yöt!	2. Vaan rakastaa Herran lakia, ja ajattelee hänen lakiansa päivät ja yöt.	Ps 1:2 Waan racasta HERran Lakia/ ja ajattele hänen Lakians päiwät ja yöt.
1:3 Hän on niinkuin istutettu puu vesiojain tykönä, joka antaa hedelmänsä ajallaan ja jonka lehti ei lakastu; ja kaikki, mitä hän tekee, menestyy.	3. Hän on niinkuin istutettu puu vesiojain tykönä, joka hedelmänsä antaa ajallansa, ja hänen lehtensä ei varise, ja kaikki menestyy, mitä hän tekee.	Ps 1:3 Hän on nijncuin istutettu puu wesiojan tykönä/ joca hedelmäns anda ajallans/ ja hänen lehtens ei warise/ ja caicki menesty mitä hän teke.
1:4 Niin eivät jumalattomat! Vaan he ovat kuin akanat, joita tuuli ajaa.	4. Mutta jumalattomat ei ole niin, vaan niinkuin akana, jonka tuuli hajoittelee.	Ps 1:4 MUtta jumalattomat ei ole nijn/ waan nijncuin acana/ jonga tuuli hajottele.
1:5 Sentähden eivät jumalattomat kestä tuomiolla eivätkä syntiset vanhurskasten seurakunnassa.	5. Sentähden ei jumalattomat kestä tuomiota, eikä syntiset vanhurskasten seuraa.	Ps 1:5 Sentähden ei jumalattomat kestä duomiota/ eikä synneiset wanhurscasten seura.
1:6 Sillä Herra tuntee vanhurskasten tien, mutta jumalattomain tie hukkuu.	6. Sillä Herra tietää vanhurskasten tien; mutta jumalattomain tie hukkuu.	Ps 1:6 Sillä HERra tietä wanhurscasten tien/ mutta jumalattomitten tie hucku.
PSALMI 2	2 PSALTTARI	II.  Psalmi .
2:1 Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat?	1. Miksi pakanat kiukuitsevat, ja kansat turhia ajattelevat?	Ps 2:1 MIxi pacanat kiucuidzewat/ ja Canssat turhia ajattelewat ?
2:2 Maan kuninkaat nousevat, ruhtinaat yhdessä neuvottelevat Herraa ja hänen voideltuansa vastaan:	2. Maan kuninkaat hankitsevat itseänsä, ja päämiehet keskenänsä neuvoa pitävät Herraa ja hänen voideltuansa vastaan.	Ps 2:2 Maan Cuningat hangidzewat heitäns/ ja herrat keskenäns neuwo pitäwät/ HERra ja hänen woideltuans wastan.
2:3 "Katkaiskaamme heidän kahleensa, heittäkäämme päältämme heidän köytensä."	3. Katkaiskaamme heidän siteensä, ja heittäkäämme meistä pois heidän köytensä.	Ps 2:3 Catcaiscam heidän sitens/ ja heittäkäm meistäm pois heidän köytens.
2:4 Hän, joka taivaassa asuu, nauraa; Herra pilkkaa heitä.	4. Mutta joka taivaissa asuu, nauraa heitä: Herra pilkkaa heitä.	Ps 2:4 Mutta joca taiwas asu/ naura heitä/ ja HERra pilcka heitä.
2:5 Kerran hän on puhuva heille vihassansa, peljättävä heitä hirmuisuudessaan:	5. Kerran hän puhuu heille vihoissansa, ja hirmuisuudessansa peljättää heitä.	Ps 2:5 Kerran hän puhu heille wihoisans/ ja hirmuisudesans peljättä heitä.
2:6 "Minä olen asettanut kuninkaani Siioniin, pyhälle vuorelleni."	6. Mutta minä asetin kuninkaani Zioniin, pyhälle vuorelleni.	Ps 2:6 MUtta minä asetin minun Cuningani Zionin/ minun pyhälle wuorelleni.
2:7 Minä ilmoitan, mitä Herra on säätänyt. Hän lausui minulle: "Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin.	7. Minä tahdon saarnata senkaltaisesta säädystä, josta Herra minulle sanoi: Sinä olet minun poikani, tänäpänä minä sinun synnytin.	Ps 2:7 Minä saarnan sencaltaisest säädyst/ josta HERra minulle sanoi: Sinä olet minun poican/ tänäpän minä sinun synnytin.
2:8 Ano minulta, niin minä annan pakanakansat sinun perinnöksesi ja maan ääret sinun omiksesi.	8. Ano minulta, niin minä annan pakanat perinnökses ja maailman ääret omakses.	Ps 2:8 Ano minulda/ nijn minä annan sinulle/ pacanat sinun perinnöxes/ ja mailman äret omaxes.
2:9 Rautaisella valtikalla sinä heidät muserrat, niinkuin saviastian sinä särjet heidät."	9. Sinun pitää särkemän heitä rautaisella valtikalla, ja niinkuin savisen astian heitä murentaman.	Ps 2:9 Sinä särjet heitä rautaisella waldicalla/ ja nijncuin sawisen astian heitä murennat.
2:10 Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat, maan tuomarit, ottakaa nuhteesta vaari.	10. Nyt te kuninkaat, siis ymmärtäkäät, ja te maan tuomarit, antakaat teitänne kurittaa.	Ps 2:10 Nyt te Cuningat sijs ymmärtäkät/ ja te maan Duomarit andacat teitän curitta.
2:11 Palvelkaa Herraa pelvolla ja iloitkaa vavistuksella.	11. Palvelkaat Herraa pelvossa, ja iloitkaat vavistuksessa.	Ps 2:11 Palwelcat HERra pelgosa/ ja iloitcat wapistuxes.
2:12 Antakaa suuta pojalle, ettei hän vihastuisi ettekä te hukkuisi tiellänne. Sillä hänen vihansa syttyy äkisti. Autuaat ovat kaikki, jotka häneen turvaavat.	12. Antakaat suuta pojalle, ettei hän vihastuisi, ja te hukkuisitte tiellä; sillä hänen vihansa syttyy pian. Mutta autuaat ovat kaikki ne, jotka häneen uskaltavat.	Ps 2:12 Andacat suuta Pojan/ ettei hän wihastuis/ ja te huckuisitte tiellä: sillä hänen wihans sytty pian. Mutta autuat owat ne jotca häneen uscaldawat.
PSALMI 3	3 PSALTTARI	III.  Psalmi .
3:1 Daavidin virsi, hänen paetessaan poikaansa Absalomia.	1. Davidin Psalmi, kuin hän pakeni poikaansa Absalomia.	Ps 3:1 Dawidin Psalmi/ cosca hän pakeni poicans Absolomi.
3:2 Herra, kuinka paljon minulla on vihollisia, paljon niitä, jotka nousevat minua vastaan!	2. Voi Herra! kuinka monta on minulla vihollista, ja niin usiat karkaavat minua vastaan.	Ps 3:2 WOi HERra/ cuinga monda on minulla wihollista ? ja nijn usiat carcawat minua wastan.
3:3 Monet sanovat minusta: "Ei ole hänellä pelastusta Jumalassa." Sela.	3. Moni puhuu minun sielustani: ei ole hänellä apua Jumalan tykönä, Sela!	Ps 3:3 Moni puhu minun sielustani: ei ole hänellä apua Jumalan tykönä. Sela.
3:4 Mutta sinä, Herra, olet minun kilpeni, sinä olet minun kunniani, sinä kohotat minun pääni.	4. Mutta sinä, Herra, olet minun kilpeni, joka minun kunniaan saatat, ja minun pääni kohennat.	Ps 3:4 Mutta sinä HERra olet minun kilpen/ joca minun cunniaan saatat/ ja minun pääni cohennat.
3:5 Ääneeni minä huudan Herraa, ja hän vastaa minulle pyhältä vuoreltansa. Sela.	5. Äänelläni minä huudan Herraa; ja hän kuulee minua pyhästä vuorestansa, Sela!	Ps 3:5 Änelläni minä huudan HERra/ ja hän cuule minua pyhästä wuorestans. Sela.
3:6 Minä käyn levolle ja nukun; minä herään, sillä Herra minua tukee.	6. Minä makaan ja nukun: minä herään myös; sillä Herra tukee minua.	Ps 3:6 Minä macan/ ja nucun/ ja herän: sillä HERra tuke minua.
3:7 En pelkää kymmentuhantista joukkoa, joka asettuu yltympäri minua vastaan.	7. En minä pelkää kymmentätuhatta kansoista, jotka minua piirittävät.	Ps 3:7 En minä pelkä monda sata tuhatta Canssoista/ jotca minua pijrittäwät.
3:8 Nouse, Herra, pelasta minut, minun Jumalani! Sillä sinä lyöt poskelle kaikkia minun vihollisiani, sinä murskaat jumalattomain hampaat.	8. Nouse, Herra, ja auta minua, minun Jumalani! sillä sinä lyöt kaikkia minun vihollisiani poskelle: sinä murennat jumalattomain hampaat.	Ps 3:8 Nouse HERra ja auta minua minun Jumalan/ sillä sinä caickia minun wihollisiani poskelle paiscat/ ja murennat jumalattomain hambat.
3:9 Herrassa on pelastus; sinun siunauksesi tulkoon sinun kansallesi. Sela.	9. Herran tykönä apu löydetään: sinun kansas päällä on sinun siunaukses, Sela!	Ps 3:9 HERran tykönä apu löytän/ ja sinun Canssas päälle sinun siunauxes. Sela.
PSALMI 4	4 PSALTTARI	IV.  Psalmi .
4:1 Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; Daavidin virsi.	1. Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, kanteleilla.	Ps 4:1 Dawidin Psalmi edelläweisattapa/ candeleilla.
4:2 Vastaa minulle, kun minä huudan, sinä minun vanhurskauteni Jumala, joka ahdingossa avarrat minun tilani. Armahda minua, kuule minun rukoukseni.	2. Rukoillessani kuule minua, vanhurskauteni Jumala, joka minua lohdutat ahdistuksessani: ole minulle armollinen, ja kuule rukoukseni.	Ps 4:2 RUcoillesani/ cuule minua minun wanhurscaudeni Jumala/ joca minua lohdutat ahdistuxesani/ ole minulle armollinen/ ja cuule minun rucouxen.
4:3 Te miehet, kuinka kauan minun kunniaani pidetään pilkkana, kuinka kauan te rakastatte turhuutta, etsitte valhetta? Sela.	3. Te uljaat miehet, kuinka kauvan pitää minun kunniani pilkattaman? miksi te rakastatte turhuutta ja kysytte valhetta? Sela!	Ps 4:3 Te pääruhtinat/ cuinga cauwan pitä minun cunniani pilcattaman ? mixi te racastatte turhutta/ ja kysyttä walhetta ? Sela.
4:4 Tietäkää: ihmeellinen on Herra hurskastansa kohtaan, Herra kuulee, kun minä häntä huudan.	4. Niin tuntekaat, että Herra vie pyhänsä ihmeellisesti: Herra kuulee, kuin minä häntä rukoilen.	Ps 4:4 Nijn tundecat että HERra wie hänen pyhäns ihmellisest/ HERra cuule/ cosca minä händä rucoilen.
4:5 Vaviskaa, älkääkä syntiä tehkö. Puhukaa sydämissänne vuoteillanne ja olkaa hiljaa. Sela.	5. Jos te vihastutte, niin älkäät syntiä tehkö: puhukaat sydämissänne, teidän vuoteissanne, ja odottakaat, Sela!	Ps 4:5 Jos te wihastutte/ älkät syndiä tehkö/ puhucat sydämisän/ teidän wuoteisan/ ja odottacat. Sela.
4:6 Uhratkaa vanhurskauden uhreja ja luottakaa Herraan.	6. Uhratkaat vanhurskauden uhria, ja toivokaat Herran päälle.	Ps 4:6 Uhratcat wanhurscautta/ ja toiwocat HERran päälle.
4:7 Moni sanoo: "Kuka antaa meille sitä, mikä hyvä on?" Herra, käännä sinä meihin kasvojesi valkeus.	7. Moni sanoo: kuka osoittais meille hyvää? Mutta nosta sinä Herra meidän päällemme sinun kasvois paiste.	Ps 4:7 Moni sano: cuinga se meille osotais mikä hywä on ? mutta nosta sinä HERra meidän päällem sinun caswos paiste.
4:8 Sinä annat minun sydämeeni suuremman ilon, kuin heillä on runsaasta viljasta ja viinistä.	8. Sinä ilahutat minun sydämeni; ehkä muilla on jyviä ja viinaa kyllä.	Ps 4:8 Sinä ilahutat minun sydämeni/ ehkä muilla on wijna ja jywiä kyllä.
4:9 Rauhassa minä käyn levolle ja nukun, sillä sinä, Herra, yksin annat minun turvassa asua.	9. Minä makaan ja lepään juuri rauhassa; sillä sinä Herra yksinäs autat minua turvassa asumaan.	Ps 4:9 Minä macan ja lewän juuri rauhasa: sillä sinä HERra yxinäns autat minua turwas asuman.
PSALMI 5	5 PSALTTARI	V.  Psalmi .
5:1 Veisuunjohtajalle; huilusoittimilla; Daavidin virsi.	1. Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, perimisestä.	Ps 5:1 Dawidin Psalmi edelläweisattapa/ perimisestä.
5:2 Ota korviisi minun sanani, Herra, huomaa huokaukseni.	2. Herra, ota minun sanani korviis, havaitse minun puheeni.	Ps 5:2 HERra ota minun sanani corwijs/ hawaidze minun puheni.
5:3 Kuuntele huutoni ääntä, minun kuninkaani ja Jumalani, sillä sinua minä rukoilen.	3. Ota vaari minun huudostani, minun Kuninkaani ja minun Jumalani; sillä sinua minä rukoilen.	Ota waari minun huudostani/ minun Cuningan ja Jumalan: sillä sinua minä rucoilen.
5:4 Herra, varhain sinä kuulet minun ääneni, varhain minä valmistan sinulle uhrin ja odotan.	4. Herra kuultele varhain minun ääntäni: varhain hankitsen minä itseni sinun tykös, ja siitä otan vaarin.	Ps 5:3 HERra cuuldele warhain minun ändäni/ warhain hangidzen minä idzeni sinun tygös/ ja sijtä otan waarin.
5:5 Sillä sinä et ole se Jumala, jolle jumalattomuus kelpaa. Paha ei saa asua sinun tykönäsi.	5. Sillä et sinä ole se Jumala, jolle jumalatoin meno kelpaa: joka paha on, ei se pysy edessäs.	Ps 5:4 Sillä et sinä ole se Jumala/ jolle jumalatoin meno kelpa/ joca paha on/ ei se pysy edesäs
5:6 Ylvästelijät eivät kestä sinun silmiesi edessä; sinä vihaat kaikkia väärintekijöitä.	6. Öykkärit ei pysy sinun silmäis edessä: kaikkia pahantekiöitä sinä vihaat.	Ps 5:5 Öyckärit ei pysy sinun silmäis edes/ caickia pahantekiöitä sinä wihat.
5:7 Sinä hukutat valheen puhujat; murhamiehet ja viekkaat ovat Herralle kauhistus.	7. Sinä kadotat valhetteliat: Herra kauhistuu murhaajia ja viekkaita.	Ps 5:6 Sinä cadotat walehteliat/ HERra cauhistu murhait ja wieckait.
5:8 Mutta minä saan sinun suuresta armostasi tulla sinun huoneeseesi, saan kumartaa sinun pyhään temppeliisi päin sinun pelvossasi.	8. Mutta minä menen sinun huoneeses sinun suuressa laupiudessas, ja kumarran sinun pyhään templiis päin sinun pelvossas.	Ps 5:7 Mutta minä menen sinun huoneses sinun suuresa laupiudesas/ ja cumarran sinun pyhän Templis päin/ sinun pelgosas.
5:9 Herra, johdata minua vanhurskaudessasi minun vihamiesteni tähden, tasoita tiesi minun eteeni.	9. Herra saata minua vanhurskaudessas, minun vihollisteni tähden: ojenna ties minun eteeni.	Ps 5:8 HERra saata minua wanhurscaudesas/ minun wihollisteni tähden/ ojenna sinun ties minun eteeni.
5:10 Sillä heidän suussaan ei ole luotettavaa sanaa, heidän sisimpänsä on turmiota täynnä, heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellänsä he liukkaasti liehakoivat.	10. Sillä heidän suussansa ei ole mitään totuutta, heidän sisällyksensä on sydämen kipu; heidän kitansa on avoin hauta, ja kielellänsä he liehakoitsevat.	Ps 5:9 Sillä heidän suusans ei ole mitän totutta/ heidän sisällyxens on sydämen kipu/ heidän kitans on awoin hauta/ ja heidän kielilläns he liehacoidzewat.
5:11 Tuomitse, Jumala, heidät syyllisiksi, rauetkoon heidän hankkeensa. Kukista heidät heidän rikostensa paljouden tähden, sillä he niskoittelevat sinua vastaan.	11. Nuhtele heitä Jumala, että he lankeisivat ajatuksistansa: syökse heitä ulos heidän suurten ylitsekäymistensä tähden; sillä he ovat sinulle vastahakoiset.	Ps 5:10 Nuhtele heitä Jumala/ että he langeisit heidän ajatuxistans/ syöxä heitä ulos heidän suuren ylidzekäymisens tähden: sillä he owat sinulle wastahacoiset.
5:12 Ja iloitkoot kaikki, jotka sinuun turvaavat, ja riemuitkoot iankaikkisesti. Suojele heitä, että sinussa iloitsisivat ne, jotka rakastavat sinun nimeäsi.	12. Iloitkaan kaikki, jotka sinuun uskaltavat, anna heidän riemuita ijankaikkisesti; sillä sinä varjelet heitä: iloitkaan sinussa ne, jotka sinun nimeäs rakastavat.	Ps 5:11 Iloitcat caicki jotca sinuun uscaldawat/ anna heidän riemuita ijancaickisest: sillä sinä warjelet heitä/ iloitcat ne sinusa jotca sinun nimes racastawat.
5:13 Sillä sinä, Herra, siunaat vanhurskasta, sinä suojaat häntä armollasi niinkuin kilvellä.	13. Sillä sinä Herra siunaat vanhurskaita: sinä kaunistat heitä armollas niinkuin kilvellä.	Ps 5:12 Sillä sinä HERra siunat wanhurscat/ sinä caunistat heitä armollas nijncuin kilwellä.
PSALMI 6	6 PSALTTARI	VI.  Psalmi .
6:1 Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; matalassa äänialassa; Daavidin virsi.	1. Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, kahdeksalla kielellä.	Ps 6:1 Dawidin Palmi edelläweisattapa/ cahdexalla kielellä.
6:2 Herra, älä rankaise minua vihassasi, älä kiivastuksessasi minua kurita.	2. Oi Herra, älä rankaise minua vihassas, ja älä minua julmuudessas kurita.	Ps 6:2 OI HERRA/ älä rangaise minua wihasas/ ja älä minua julmudesas curita.
6:3 Herra, armahda minua, sillä minä olen näännyksissä; paranna minut, Herra, sillä minun luuni ovat peljästyneet,	3. Herra, ole minulle armollinen, sillä minä olen heikko: paranna Herra minua, sillä minun luuni ovat peljästyneet.	Ps 6:3 HERra ole minulle armollinen: sillä minä olen heicko/ paranna HErra minua: sillä minun luuni owat peljästynet.
6:4 ja minun sieluni on kovin peljästynyt. Voi, Herra, kuinka kauan?	4. Ja minun sieluni on sangen kovin hämmästynyt, voi Herra, kuinka kauvan!	Ps 6:4 Ja minun sielun on sangen hämmästynyt/ woi HERra/ cuinga cauwan ?
6:5 Käänny, Herra, vapahda minun sieluni, pelasta minut armosi tähden.	5. Käännä sinuas, Herra, ja pelasta sieluni; auta minua sinun hyvyytes tähden.	Ps 6:5 Käännä sinuas HERra ja pelasta minun sielun/ auta minua sinun hywydes tähden.
6:6 Sillä kuolemassa ei sinua muisteta; kuka ylistää sinua tuonelassa?	6. Sillä ei kuolemassa kenkään muista sinua, kuka kiittää sinua tuonelassa?	Ps 6:6 Sillä ei cuolemas kengän muista sinua/ cuca kijttä sinua Helwetis ?
6:7 Minä olen uupunut huokaamisesta; joka yö minä itken vuoteeni vesille ja kastelen leposijani kyyneleilläni.	7. Minä olen niin väsynyt huokauksista: minä uitan vuoteeni yli yötä, ja kastan leposiani kyynelilläni.	Ps 6:7 Minä olen nijn wäsynyt huocauxista/ minä uitan minun wuoteni yli yötä/ ja castan minun leposiani kyynelilläni.
6:8 Minun silmäni ovat huienneet surusta, vanhenneet kaikkien vastustajaini tähden.	8. Minun muotoni on muuttunut murheesta, ja on vanhentunut; sillä minä ahdistetaan kaikilta puolilta.	Ps 6:8 Minun muoton on muuttunut murhesta/ ja on wanhennut: sillä minä ahdistetan caikilda puolilda.
6:9 Väistykää minusta, kaikki väärintekijät, sillä Herra kuulee minun itkuni äänen.	9. Eritkäät minusta, kaikki pahointekiät; sillä Herra kuulee minun itkuni.	Ps 6:9 Eritkät minusta caicki pahoin tekiät: sillä HERra cuule minun itcuni.
6:10 Herra kuulee minun anomiseni, Herra ottaa minun rukoukseni vastaan.	10. Herra kuulee minun rukoukseni: anomiseni Herra ottaa vastaan.	Ps 6:10 HERra cuule minun rucouxeni/ minun anomiseni HERra otta wastan.
6:11 Kaikki minun viholliseni joutuvat häpeään ja suuren pelon valtaan; äkisti he joutuvat häpeään, kääntyvät pois.	11. Kaikki minun viholliseni saakoon häpiän, ja suuresti peljättäköön; kääntyköön takaperin, ja nopiasti häväistäköön.	Ps 6:11 Caicki minun wiholliseni häpiän saawat ja suurest peljätetän/ käändäwät heidäns tacaperin/ ja nopiast häwäistän.
PSALMI 7	7 PSALTTARI	VII.  Psalmi .
7:1 Daavidin virsi, jonka hän veisasi Herralle benjaminilaisen Kuusin sanojen johdosta.	1. Davidin viattomuus, josta hän Herralle veisasi, Kuusin Jeminin pojan sanan tähden:	Ps 7:1 Dawidin wiattomus/ josta hän HERralle weisais/ Chusin Jeminin pojan sanan tähden.
7:2 Herra, minun Jumalani, sinuun minä turvaan; pelasta minut kaikista vainoojistani ja vapahda minut,	2. Sinuun, Herra minun Jumalani, minä uskallan: auta minua kaikista minun vainollisistani, ja pelasta minua;	Ps 7:2 SInuun HERra minun Jumalan minä uscallan/ auta minua caikista minun wainollisistani/ ja pelasta minua.
7:3 etteivät he raatelisi minua niinkuin leijona ja tempaisi pois - eikä pelastajaa olisi.	3. Ettei he repisi minun sieluani niinkuin jalopeura, ja sätkisi ilman holhojaa.	Ps 7:3 Ettei he repis ja särkis minun sieluani nijncuin Lejoni/ ilman holhojata.
7:4 Herra, minun Jumalani, jos minä näin olen tehnyt, jos vääryys minun käsiäni tahraa,	4. Herra minun Jumalani, jos minä sen tein ja jos vääryys on minun käsissäni;	Ps 7:4 HERra minun Jumalan/ jos minä sen tein/ ja jos wäärys on minun käsisäni.
7:5 jos olen tehnyt pahaa niille, jotka elivät rauhassa minun kanssani, tai jos olen ryöstänyt niiltä, jotka syyttä minua ahdistivat,	5. Jos minä pahalla kostanut olen niille, jotka minun kanssani rauhassa elivät; vaan minä olen niitä pelastanut, jotka ilman syytä minua vihasivat;	Ps 7:5 Jos minä pahalla costanut olen nijlle/ jotca minun rauhas soit olewan/ ( minä olen nijtä pelastanut/ jotca ilman syytä minua wihaisit. )
7:6 niin vainotkoon vihollinen minun henkeäni, saakoon minut kiinni ja polkekoon maahan minun elämäni ja painakoon minun kunniani tomuun. Sela.	6. Niin vainotkaan viholliseni minun sieluani ja käsittäköön sen, ja poljeskelkaan maahan elämäni, ja painakaan kunniani tomuun, Sela!	Ps 7:6 Nijn wainockan minun wiholliseni minun sieluani ja sen käsittäkön/ ja maahan poljeskelcan minun elämäni/ ja painacan minun cunniani tomuun.
7:7 Nouse, Herra, vihassasi. Kohoa minun vastustajaini raivoa vastaan ja heräjä avukseni sinä, joka sääsit tuomion.	7. Nouse Herra vihassas, korota sinuas ylitse vihollisteni hirmuisuuden, heräjä minun puoleeni; sillä sinä olet käskenyt oikeuden,	Ps 7:7 Nouse HERra wihasas/ corgota sinuas ylidze minun wihollisteni hirmuisuden/ ja saata minua jällens sijhen wircaan/ jongas minun halduni annoit.
7:8 Ympäröikööt sinua kansojen joukot, ja palaja heidän ylitsensä korkeuteen.	8. Että kansat kokoontuisivat jälleen sinun tykös; ja tule heidän tähtensä taas ylös,	Ps 7:8 Että Canssat coconuisit jällens sinun tygös/ ja tule heidän tähtens taas ylös.
7:9 Herra tuomitsee kansat; auta minut oikeuteeni, Herra, minun vanhurskauteni ja viattomuuteni mukaan.	9. Herra on kansain tuomari: tuomitse Herra minua vanhurskauteni ja vakuuteni jälkeen.	Ps 7:9 HERra on Canssan Duomari/ duomidze HERra minua/ minun wanhurscaudeni ja wacudeni jälken.
7:10 Loppukoon jumalattomain pahuus, ja vahvista vanhurskaita. Sillä sinä, joka tutkit sydämet ja munaskuut, olet vanhurskas Jumala.	10. Loppukoon jumalattomain pahuus, ja holho vanhurskaita; sillä sinä, vanhurskas Jumala, tutkit sydämet ja munaskuut.	Ps 7:10 Loppucon jumalattomitten pahus/ ja holho wanhurscaita/ sillä sinä wanhurscas Jumala tutkit sydämet ja munascuut.
7:11 Minun kilpenäni on Jumala; hän on oikeamielisten pelastaja.	11. Minun kilpeni on Jumalan tykönä, joka vaat sydämet auttaa.	Ps 7:11 Minun kilpen on Jumalan tykönä/ joca wagat sydämet autta.
7:12 Jumala on vanhurskas tuomari ja Jumala, joka vihastuu joka päivä.	12. Jumala on oikia tuomari; ja Jumala, joka joka päivä uhkaa.	Ps 7:12 Jumala on oikia Duomari/ ja Jumala joca jocapäiwä uhca.
7:13 Jos kääntymystä ei tule, niin hän teroittaa miekkansa, jännittää jousensa ja tähtää sillä;	13. Ellei he palaja, niin hän on miekkansa teroittanut, joutsensa jännittänyt, ja tarkoittaa,	Ps 7:13 Ellet te palaja/ nijn hän on mieckans teroittanut ja joudzens jännittänyt/ ja tarcoitta.
7:14 hän valmistaa surma-aseet ja tekee nuolensa palaviksi.	14. Ja on pannut sen päälle surmannuolet; hän on valmistanut vasamansa kadottamaan.	Ps 7:14 Ja on pannut sen päälle surman nuolet/ hän on walmistanut wasamans cadottaman
7:15 Katso, tuo hautoo turmiota, kantaa tuhoa kohdussaan, mutta hän synnyttää pettymyksen.	15. Katso, hänellä on pahaa mielessä: hän on onnettomuutta raskas, mutta hän synnyttää puuttumisen.	Ps 7:15 Cadzo/ hänellä on paha mieles/ hän on onnettomutta rascas/ mutta hän synnyttä puuttumisen.
7:16 Hän kaivoi haudan ja koversi sen, mutta itse hän kaatuu tekemäänsä kuoppaan.	16. Hän kaivoi haudan ja valmisti, ja on kaatunut siihen kuoppaan, jonka hän oli tehnyt.	Ps 7:16 Hän caiwoi haudan ja walmisti/ ja on caatunut sijhen cuoppaan/ jonga hän oli tehnyt.
7:17 Hänen turmionhankkeensa kääntyy hänen omaan päähänsä, ja hänen vääryytensä lankeaa hänen päälaelleen.	17. Hänen onnettomuutensa pitää hänen päänsä päälle tuleman, ja hänen vääryytensä pitää hänen päänsä laelle lankeeman.	Ps 7:17 Hänen onnettomudens pitä hänen pääns päälle tuleman/ ja hänen wäärydens pitä hänen pääns laelle langeman.
7:18 Minä kiitän Herraa hänen vanhurskaudestansa ja veisaan Herran, Korkeimman, nimen kiitosta.	18. Minä kiitän Herraa hänen vanhurskautensa tähden, ja kunnioitan ylimmäisen Herran nimeä.	Ps 7:18 Minä kijtän HERra wanhurscaudens tähden/ ja cunnioitan ylimmäisen HERran nime.
PSALMI 8	8 PSALTTARI	VIII.  Psalmi .
8:1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin viininkorjuulaulu; Daavidin virsi.	1. Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, Gittitin päällä.	Ps 8:1 Dawidin Psalmi edelläweisattapa Githithin päälle.
8:2 Herra, meidän Herramme, kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa maassa, sinun, joka olet asettanut valtasuuruutesi taivaitten ylitse!	2. Herra meidän Herramme! kuinka ihmeellinen on sinun nimes kaikessa maassa, joka panit kunnias taivasten ylitse.	Ps 8:2 HERRA meidän HERram/ cuinga ihmellinen on sinun nimes caikesa maasa/ joca panit cunnias taiwasten ylidze.
8:3 Lasten ja imeväisten suusta sinä perustit voiman vastustajaisi tähden, että kukistaisit vihollisen ja kostonhimoisen.	3. Nuorten lasten ja imeväisten suusta perustit sinä voiman, vihollistes tähden, ettäs vihollisen ja kostajan murentaisit.	Ps 8:3 Nuorten lasten ja imewäisten suusta perustit sinä woiman sinun wihollistes tähden/ ettäs wihollisen ja kijwan costajan murennaisit
8:4 Kun minä katselen sinun taivastasi, sinun sormiesi tekoa, kuuta ja tähtiä, jotka sinä olet luonut,	4. Sillä minä näen taivaat, sinun sormeis teot, kuun ja tähdet, jotka valmistit.	Ps 8:4 Sillä minä näen taiwat/ sinun sormeis tegot/ Cuun ja tähdet/ jotcas walmistit.
8:5 niin mikä on ihminen, että sinä häntä muistat, tai ihmislapsi, että pidät hänestä huolen?	5. Mikä on ihminen, ettäs häntä muistat? eli ihmisen poika, ettäs häntä etsiskelet?	Ps 8:5 Mikä on ihminen/ ettäs händä muistat ? eli ihmisen poica/ ettäs händä edziskelet ?
8:6 Ja kuitenkin sinä teit hänestä lähes jumal'olennon, sinä seppelöitsit hänet kunnialla ja kirkkaudella;	6. Sinä teit hänen vähää vähemmäksi enkeleitä; vaan sinä kaunistat hänen kunnialla ja kaunistuksella.	Ps 8:6 Sinä teit hänen wähä wähemmäxi Engeleitä/ waan sinä caunistat hänen cunnialla ja caunistuxella.
8:7 panit hänet hallitsemaan kättesi tekoja, asetit kaikki hänen jalkainsa alle:	7. Sinä asetat hänen sinun käsitekois herraksi: kaikki olet sinä hänen jalkainsa alle heittänyt:	Ps 8:7 Sinä asetat hänen sinun käsitecois HERraxi/ caicki olet sinä hänen jalcains ala heittänyt.
8:8 lampaat ja karjan, ne kaikki, niin myös metsän eläimet,	8. Lampaat ja kaikki karjat, ja myös metsän eläimet,	Ps 8:8 Lambat ja caicki carjat/ ja myös medzän eläimet.
8:9 taivaan linnut ja meren kalat ja kaiken, mikä meren polkuja kulkee.	9. Linnut taivaan alla ja kalat meressä ja mitä meressä vaeltaa.	Ps 8:9 Linnut taiwan alda/ ja calat meres/ ja mitä meres waelda.
8:10 Herra, meidän Herramme, kuinka korkea onkaan sinun nimesi kaikessa maassa!	10. Herra meidän Herramme, kuinka ihmeellinen on sinun nimes kaikessa maassa!	Ps 8:10 HERra meidän HERram/ cuinga ihmellinen on sinun nimes caikesa maasa.
PSALMI 9	9 PSALTTARI	IX.  Psalmi .
9:1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Kuole pojan puolesta"; Daavidin virsi.	1. Davidin Psalmi, kauniista nuoruudesta, edelläveisaajalle.	Ps 9:1 Dawidin Psalmi/ caunista nuorudesta/ edelläweisattapa.
9:2 Minä ylistän Herraa kaikesta sydämestäni, ilmoitan kaikki sinun ihmetyösi.	2. Minä kiitän Herraa kaikesta sydämestäni, ja luettelen kaikki sinun ihmees.	Ps 9:2 MInä kijtän HERra caikesta sydämestäni/ ja luettelen caicki sinun ihmes.
9:3 Minä iloitsen ja riemuitsen sinussa, veisaan sinun nimesi kiitosta, sinä Korkein.	3. Minä iloitsen ja riemuitsen sinussa, ja veisaan kiitosta sinun nimelles, sinä kaikkein ylimmäinen,	Ps 9:3 Minä iloidzen ja riemuidzen sinusa/ ja kijtän sinun nimes/ sinä caickein ylimmäinen.
9:4 Sillä minun viholliseni peräytyivät, kaatuivat maahan ja hukkuivat sinun kasvojesi edessä.	4. Ettäs minun viholliseni olet ajanut takaperin: he lankesivat ja hukkuivat sinun etees.	Ps 9:4 Ettäs minun wiholliseni olet ajanut tacaperin/ he langeisit ja nucuit sinun etees.
9:5 Sinä hankit minulle oikeuden ja ajoit minun asiani, sinä istuit valtaistuimelle, sinä vanhurskas tuomari.	5. Sillä sinä saatat minun oikeuteni ja asiani toimeen: sinä istuit istuimelle, vanhurskauden tuomari.	Ps 9:5 Sillä sinä saatat oikeudeni ja syyni toimeen/ sinä istuit istuimella/ oikia Duomari
9:6 Sinä nuhtelit pakanoita, tuhosit jumalattomat; sinä pyyhit pois heidän nimensä iäksi ja ainiaaksi.	6. Sinä nuhtelet pakanoita, ja kadotat jumalattomat: sinä pyyhit heidän nimensä pois aina ja ijankaikkisesti.	Ps 9:6 Sinä nuhtelet pacanat/ ja cadotat jumalattomat/ ja heidän nimens sinä pyhit pois aina ja ijancaickisest.
9:7 Viholliset ovat tuhotut, ikuisiksi raunioiksi tulleet; kaupungit sinä kukistit, heidän muistonsa on kadonnut.	7. Vihollisten hävitykset ovat lopetetut ijäisesti, ja kaupungit sinä kukistit heidän muistonsa on heidän kanssansa kadonnut.	Ps 9:7 Wihollisten miecat owat lopetetut/ Caupungit sinä cukistit/ että heidän muistons heidän cansans huckanduis.
9:8 Mutta Herra hallitsee iankaikkisesti; hän on pystyttänyt istuimensa tuomitaksensa.	8. Mutta Herra pysyy ijankaikkisesti: hän on valmistanut istuimensa tuomioon.	Ps 9:8 Mutta HERra pysy ijancaickisest/ hän on walmistanut istuimens duomioon.
9:9 Hän tuomitsee maanpiirin vanhurskaasti, vallitsee kansoja oikeuden mukaan.	9. Ja hän tuomitsee maan piirin vanhurskaudessa, ja hallitsee kansat oikein.	Ps 9:9 Ja hän duomidze maan pijrin oikein/ ja hallidze Canssat cohtullisest.
9:10 Niin Herra on sorretun linna, linna ahdingon aikoina.	10. Ja Herra on köyhän turva: hän on turva hädän aikana.	Ps 9:10 Ja HERra on waiwaisten turwa/ ja turwa hädäsä.
9:11 Ja sinuun turvaavat ne, jotka sinun nimesi tuntevat; sillä sinä et hylkää niitä, jotka sinua etsivät, Herra.	11. Sentähden he sinuun toivovat, jotka sinun nimes tuntevat; sillä et sinä niitä hylkää, jotka sinua, Herra, etsivät.	Ps 9:11 Sentähden he sinuun toiwowat/ jotca sinun nimes tundewat: sillä et sinä nijtä hyljä/ jotca sinua HERra edziwät.
9:12 Veisatkaa kiitosta Herralle, joka Siionissa asuu, julistakaa kansojen keskuudessa hänen suuria tekojaan.	12. Veisatkaat Herralle, joka Zionissa asuu: julistakaat kansoissa hänen tekonsa.	Ps 9:12 Weisatcat HERralle joca Zionis asu/ julistacat Canssoisa hänen tecons.
9:13 Sillä hän, verenkostaja, muistaa heitä eikä unhota kurjain huutoa.	13. Sillä se joka kostaa verenvikoja, muistaa heitä, eikä unohda köyhäin parkumista.	Ps 9:13 Sillä hän muista ja kysele heidän wertans/ eikä unhoda köyhäin parcumist.
9:14 Armahda minua, Herra, katso, kuinka minun vihamieheni minua vaivaavat, sinä, joka nostat minut kuoleman porteista,	14. Herra ole minulle armollinen, katso minun ahdistustani niiltä, jotka minua vihaavat, sinä joka ylennät minun surman porteista;	Ps 9:14 HERra ole minulle armollinen/ cadzo minun radollisuttan wihollisten seas/ sinä joca ylönnät minun surman porteista.
9:15 että minä julistaisin kaikki sinun ylistettävät tekosi, tytär Siionin porteissa, riemuitsisin sinun avustasi.	15. Että minä luettelisin kaikki sinun kiitokses Zionin tytärten porteissa, ja iloitsisin sinun avustas.	Ps 9:15 Että minä luettelisin caicki sinun kijtoxes Zionin tytärten porteisa/ ja iloidzisin sinun awustas.
9:16 Pakanat ovat vajonneet kaivamaansa hautaan; heidän jalkansa takertui verkkoon, jonka he virittivät.	16. Pakanat ovat vajonneet siihen hautaan, jonka he valmistivat: heidän jalkansa on käsitetty siinä verkossa, jonka he virittivät.	Ps 9:16 Pacanat owat wajonnet sijhen hautaan/ jonga he walmistit/ heidän jalcans on käsitetty sijnä wercosa/ jonga he wiritit.
9:17 Herra on tehnyt itsensä tunnetuksi, on pitänyt tuomiot, kietonut jumalattoman hänen kättensä tekoihin. - Kanteleen välisoitto. Sela.	17. Niin ymmärretään Herran tekevän oikeuden, koska jumalatoin juuri omissa kättensä töissä käsitetään; se on tutkisteltava asia, Sela!	Ps 9:17 Nijn ymmärretän HERran tekewän oikeuden/ cosca jumalatoin juuri omisa kättens töisä käsitetän/ sanan cautta. Sela.
9:18 Jumalattomat peräytyvät tuonelaan, kaikki pakanat, jotka unhottavat Jumalan.	18. Jospa jumalattomat palajaisivat helvettiin, ja kaikki pakanat, jotka Jumalan unohtavat.	Ps 9:18 Josca jumalattomat palajaisit Helwettijn/ ja caicki pacanat/ jotca Jumalan unhottawat.
9:19 Sillä ei köyhää unhoteta iäksi, eikä kurjien toivo huku ainiaaksi.	19. Sillä ei hän köyhää peräti unohda, ja raadollisten toivo ei huku ijankaikkisesti.	Ps 9:19 Sillä ei hän nijn cohta köyhä unhoda/ ja radollisten toiwo ei hucu ijancaickisest.
9:20 Nouse, Herra, älä salli ihmisten uhitella. Tuomittakoon pakanat sinun kasvojesi edessä.	20. Nouse, Herra, ettei ihminen saisi valtaa: anna kaikki pakanat edessäs tuomittaa.	Ps 9:20 Nouse HERra/ ettei ihminen sais walda/ anna caicki pacanat edesäs duomita.
9:21 Saata, Herra, heidät pelkoon. Tietäkööt pakanat olevansa vain ihmisiä. Sela.	21. Herra, anna heille opettaja, että pakanat tuntisivat itsensä ihmisiksi, Sela!	Ps 9:21 HERra anna heille opettaja/ että pacanat tundisit idzens ihmisixi. Sela.
PSALMI 10	10 PSALTTARI	X.  Psalmi .
10:1 Miksi, Herra, seisot niin kaukana, miksi kätkeydyt ahdingon aikoina?	1. Miksis Herra niin kaukana seisot, ja tuskan ajalla sinus peität?	Ps 10:1 MIxis HERra nijn cauwas menet/ ja tuscan ajalla sinus peität ?
10:2 Jumalattomien ylpeyden tähden kurja kärsii, takertuu heidän punomiinsa juoniin.	2. Ylpeydessänsä jumalatoin vainoo köyhää: käsitettäköön he heidän juonissansa, joita he ajattelevat.	Ps 10:2 Nijncauwan cuin jumalatoin wallidze/ täyty köyhän kärsiä/ käsitettäkön he heidän juonisans/ joita he ajattelewat.
10:3 Sillä jumalaton kerskaa omista himoistansa, ja kiskuri kiroaa, pilkkaa Herraa.	3. Sillä jumalatoin itse kerskaa omaa mielivaltaansa: ahne siunailee itsiänsä, ja vihoittaa Herran.	Ps 10:3 Sillä jumalatoin idze kersca oma mieliwaldans/ ahne siunaile idzens/ ja wihoitta HERRAN.
10:4 Jumalaton sanoo ylvästellen: "Ei hän kosta." "Ei Jumalaa ole" - siinä kaikki hänen ajatuksensa.	4. Jumalatoin on koria ja vihainen, ettei hän ketään tottele: ei hän Jumalaa olevankaan luule.	Ps 10:4 Jumalatoin on corja ja wihainen/ ettei hän ketän tottele caikesa menosans/ ei hän Jumalata mixikän luule.
10:5 Hänen hankkeensa menestyvät joka aika. Sinun tuomiosi ovat korkealla, kaukana hänestä; kaikille vastustajilleen hän hymähtää.	5. Hänen tiensä menestyvät joka aika, sinun tuomios on kaukana hänestä: hän ylpeilee kaikkein vihollistensa edessä.	Ps 10:5 Hän joutu tegoisans/ sinun duomios on caucana hänestä/ hän ylpeile caickein wihollistens edes.
10:6 Hän sanoo sydämessään: "En horju minä, en ikinä joudu onnettomuuteen."	6. Sillä hän puhuu sydämessänsä: en minä ikänä kukisteta, ei sukukunnasta sukukuntaan hätää ole.	Ps 10:6 Sillä hän puhu sydämesäns: en minä ikänäns cukisteta/ eikä coscan hätä ole.
10:7 Hänen suunsa on täynnä kirousta, petosta, sortoa; tuho ja turmio on hänen kielensä alla.	7. Jonka suu on täynnä kirouksia, kavaluutta ja viettelystä, hänen kielensä saattaa vaivan ja työn.	Ps 10:7 Jonga suu on täynäns kirouxia/ cawalutta ja wiettelystä/ hänen kielens saatta waiwan ja työn.
10:8 Kylien vaiheilla hän istuu väijyksissä, hän murhaa salaa syyttömän. Hänen silmänsä vaanivat onnetonta.	8. Hän istuu ja väijyy kartanoissa, murhataksensa salaa viatointa; hänen silmänsä palaa köyhän puoleen.	Ps 10:8 Hän istu ja wäijy cartanoisa/ murhataxens sala wiatoinda/ hänen silmäns pala köyhän puoleen.
10:9 Kätkössään hän väijyy, niinkuin leijona pensaikossa, hän väijyy hyökätäksensä kurjan kimppuun; hän saa kurjan kiinni, vetää hänet verkkoonsa.	9. Hän väijyy salaa niinkuin jalopeura luolassansa, hän väijyy raadollista käsittääksensä, ja hän käsittää hänen, kuin hän tempaa sen verkkoihinsa.	Ps 10:9 Hän wäijy sala nijncuin Lejoni luolasans/ hän wäijy radollista käsittäxens/ ja hän käsittä hänen/ cosca hän temma sen werckoijns.
10:10 Hän kyyristyy, painautuu maahan, ja onnettomat joutuvat hänen kynsiinsä.	10. Hän paiskaa ja polkee alas, ja sysää köyhän väkivallalla maahan.	Ps 10:10 Hän paisca ja polke alas/ ja sysä köyhän wäkiwallalla maahan.
10:11 Hän sanoo sydämessään: "Jumala sen unhottaa, hän on peittänyt kasvonsa, hän ei sitä ikinä näe."	11. Hän sanoo sydämessänsä: Jumala on hänen unhottanut, ja verhonnut kasvonsa, ei hän ikänä näe.	Ps 10:11 Sillä hän sano sydämesäns: Jumala on hänen unhottanut/ ja werhannut caswons/ ei hän ikänäns näe.
10:12 Nouse, Herra, kohota kätesi, Jumala! Älä unhota kurjia.	12. Nouse, Herra! Jumala, ylennä kätes ja älä köyhää unohda.	Ps 10:12 Nouse sijs HERra Jumala/ ylönnä kätes/ ja älä köyhä unhota.
10:13 Miksi jumalaton pilkkaa Jumalaa? Miksi hän sanoo sydämessään: "Et sinä kosta?"	13. Miksi jumalatoin pilkkaa Jumalaa ja sanoo sydämessänsä: et sinä sitä tottele?	Ps 10:13 Mixi jumalatoin pilcka Jumalata/ ja sano sydämesäns: et sinä sitä tottele ?
10:14 Sinä olet sen nähnyt, sillä sinä havaitset vaivan ja tuskan, ja sinä otat sen oman kätesi huomaan; sinulle onneton uskoo asiansa, sinä olet orpojen auttaja.	14. Katso siis; sillä sinä näet tuskat ja surut, se on sinun käsissäs: sinuun köyhä itsensä luottaa, ja sinä olet orpolasten holhoja.	Ps 10:14 Cadzo sijs: sillä sinä näet tuscat ja surut/ se on sinun käsisäs/ sinuun köyhä idzens luotta/ ja sinä olet orwoilasten holhoja.
10:15 Murskaa jumalattoman käsivarsi ja kosta pahan jumalattomuus, niin ettei häntä enää löydetä.	15. Särje jumalattoman käsivarsi, ja etsi pahan jumalattomuutta, niin ettei sitä enää löydettäisi.	Ps 10:15 Särje jumalattoman käsiwarsi ja edzi pahutta/ nijn ei suingan hänen jumalattomuttans sijtte löytä.
10:16 Herra on kuningas ainiaan ja iankaikkisesti; hävinneet ovat pakanat hänen maastansa.	16. Herra on kuningas aina ja ijankaikkisesti: pakanain pitää häviämän hänen maastansa.	Ps 10:16 HERra on Cuningas aina ja ijancaickisest/ pacanat pitä häwiämän hänen maastans.
10:17 Sinä kuulet nöyrien halajamisen, Herra, sinä vahvistat heidän sydämensä, sinä teroitat korvasi,	17. Köyhäin halauksen sinä, Herra, kuulet: heidän sydämensä sinä vahvistat, että sinun korvas siitä ottaa vaarin;	Ps 10:17 Köyhäin halauxen sinä HERra cuulet/ heidän sydämens on wahwa/ että sinun corwas sijtä otta waarin.
10:18 auttaaksesi orvon ja sorretun oikeuteensa, ettei ihminen, joka maasta on, enää saisi kauhua aikaan.	18. Ettäs oikeuden saatat orvoille ja köyhille, ettei ihminen enää ylpeile heitä vastaan maan päällä.	Ps 10:18 Ettäs oikeuden saatat orwoille ja köyhille/ ettei ihminen enä ylpeile heitä wastan maan päällä.
PSALMI 11	11 PSALTTARI	XI.  Psalmi .
11:1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Herraan minä turvaan; kuinka te sanotte minulle: "Paetkaa vuorellenne niinkuin linnut!	1. Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Herraan minä uskallan: kuinka te sanotte sielulleni, että hän lentäis niinkuin lintu teidän vuoreltanne?	Ps 11:1 Dawidin Psalmi edelläweisattapa. Ps 11:2 HERraan minä uscallan: cuinga te sanotte minun sielulleni/ että hän lennäis nijncuin lindu teidän wuorillen ?
11:2 Sillä katso, jumalattomat jännittävät jousensa, ovat panneet nuolensa jänteelle oikeamielisiä pimeässä ampuaksensa.	2. Sillä katsos, jumalattomat jännittävät joutsen ja panevat nuolensa jänteelle, salaisesti ampuaksensa hurskaita.	Ps 11:3 Sillä cadzos/ jumalattomat jännittäwät joudzen/ ja panewat nuolens jänden päälle/ salaisest ammutaxens hurscaita.
11:3 Kun peruspylväät murretaan maahan, mitä voi vanhurskas tehdä?"	3. Sillä he rikkoivat perustuksen: mitä vanhurskas taitaa toimittaa?	Ps 11:4 Sillä he ricoit perustuxen/ mitä wanhurscas taita toimitta ?
11:4 Herra pyhässä temppelissänsä, Herra, jonka istuin on taivaassa - hänen silmänsä näkevät, hänen katseensa tutkii ihmislapset;	4. Herra on pyhässä templissänsä, Herran istuin on taivaissa; hänen silmänsä ottavat vaarin, ja hänen silmänsä laudat koettelevat ihmisten lapsia.	Ps 11:5 HERra on hänen pyhäsä Templisäns/ HERran istuin on taiwasa/ hänen silmäns ottawat waarin/ ja hänen silmäns laudat coettelewat ihmisten lapset.
11:5 Herra tutkii vanhurskaat, mutta jumalattomia ja niitä, jotka vääryyttä rakastavat, hänen sielunsa vihaa.	5. Herra koettelee vanhurskasta; hänen sielunsa vihaa jumalatointa, ja jotka vääryyttä rakastavat.	Ps 11:6 HERra coettele wanhurscasta/ hänen sieluns wiha jumalatoinda/ ja jotca wääryttä racastawat.
11:6 Hän antaa sataa jumalattomien päälle pauloja, tulta ja tulikiveä; polttava tuuli on heidän maljansa osa.	6. Hän antaa sataa jumalattomain päälle pitkäisen leimauksia, tulta ja tulikiveä, ja antaa heille tuulispäät palkaksi.	Ps 11:7 Hän anda sata jumalattomain päälle pitkäisen leimauxia/ tulda ja tulikiwe/ ja anda heille tuulispäät palcaxi.
11:7 Sillä Herra on vanhurskas ja rakastaa vanhurskautta; oikeamieliset saavat katsella hänen kasvojansa.	7. Sillä Herra on vanhurskas ja rakastaa vanhurskautta, että hänen kasvonsa katsovat oikeutta.	Ps 11:8 Sillä HERra on wanhurscas/ ja racasta wanhurscautta/ että heidän caswons cadzowat oikeutta.
PSALMI 12	12 PSALTTARI	XII.  Psalmi .
12:1 Veisuunjohtajalle; matalassa äänialassa; Daavidin virsi.	1. Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, kahdeksalla kielellä.	Ps 12:1 Dawidin Psalmi edelläweisattapa cahdexalla kielellä.
12:2 Auta, Herra, sillä hurskaat ovat hävinneet, uskolliset ovat kadonneet ihmislasten joukosta.	2. Auta, Herra; sillä pyhät ovat vähentyneet, ja uskolliset ovat harvat ihmisten lasten seassa.	Ps 12:2 AUta HERRA: sillä pyhät owat wähendynet/ ja uscolliset owat harwat ihmisten lasten seas.
12:3 He puhuvat valhetta toinen toisellensa, puhuvat liukkain huulin, kaksimielisin sydämin.	3. Jokainen puhuu lähimmäisensä kanssa valhetta: he liehakoitsevat ja opettavat eripuraisuutta sydämistä.	Ps 12:3 Jocainen puhu lähimmäisens cansa turha/ liehacoidzewat ja opettawat eripuraisist sydämistä.
12:4 Hävittäköön Herra kaikki liukkaat huulet, kielen, joka kerskuen puhuu,	4. Katkokoon Herra kaikki ulkokullaiset huulet ja ylpiästi puhuvaiset kielet,	Ps 12:4 Catcoickon HERra caiken ulcocullaisuden/ ja ylpiäst puhuwaiset sydämet.
12:5 ne, jotka sanovat: "Kielemme voimalla me olemme väkevät; huulemme ovat meidän tukemme; kuka on meille herra?"	5. Jotka sanovat: meidän kielemme pitää voittaman, meidän tulee puhua: kuka meidän herramme on?	Ps 12:5 Jotca sanowat: meidän kielem pitä woittaman/ meidän tule puhua/ cuca meidän HERram on ?
12:6 "Kurjien sorron tähden, köyhien huokausten tähden minä nyt nousen", sanoo Herra, "tuon pelastuksen sille, joka sitä huoaten ikävöitsee."	6. Että köyhät hävitetään ja vaivaiset huokaavat, niin minä nyt nousen, sanoo Herra: minä saatan avun, että rohkiasti pitää opetettaman.	Ps 12:6 Että köyhät häwitetän ja waiwaiset huocawat/ nyt minä nousen/ sano HERra/ minä saatan awun/ että rohkiast pitä opetettaman.
12:7 Herran sanat ovat selkeitä sanoja, hopeata, joka kirkkaana valuu sulattimesta maahan, seitsenkertaisesti puhdistettua.	7. Herran puheet ovat kirkkaat, niinkuin selitetty hopia saviastioissa, seitsemän kertaa koeteltu.	Ps 12:7 HERran puhet owat kirckat nijncuin selitetty hopia sawiastiois/ seidzemen kerta coeteldu.
12:8 Sinä, Herra, varjelet heitä, suojelet hänet iäti tältä sukukunnalta.	8. Sinä Herra, kätke ne, ja varjele meitä tästä suvusta ijankaikkisesti.	Ps 12:8 Sinä HERra kätke ne/ ja warjele meitä tästä sugusta ijancaickisest.
12:9 Yltympäri jumalattomat rehentelevät, kun kataluus pääsee valtaan ihmislasten seassa.	9. Sillä joka paikka on jumalattomia täynnä, koska huonot ihmisten lasten seassa korotetaan.	Ps 12:9 Sillä jocapaicka on jumalattomia täynäns/ cusa sencaltaiset irralliset ihmiset Canssa hallidzewat.
PSALMI 13	13 PSALTTARI	XIII.  Psalmi .
13:1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi.	1. Davidin Psalmi, edelläveisaajalle.	Ps 13:1 Dawidin Psalmi edelläweisattapa.
13:2 Kuinka kauan, Herra, minut yhä unhotat, kuinka kauan kätket minulta kasvosi?	2. Kuinka kauvan sinä Herra peräti tahdot minua unhottaa? kuinka kauvan sinä peität kasvos minusta?	Ps 13:2 CUinga cauwans HERra peräti tahdot minua unhotta ? cuinga cauwans peität caswos minusta ?
13:3 Kuinka kauan minun täytyy kantaa huolia sielussani, päivät päästään murhetta sydämessäni? Kuinka kauan saa vihollinen ylvästellä minua vastaan?	3. Kuinka kauvan minä neuvoa pidän sielussani? ja ahdistetaan sydämessäni joka päivä? kuinka kauvan minun viholliseni yltyy minua vastaan?	Ps 13:3 Cuinga cauwan minä yxinäni neuwo pidän ? ja ahdistetan sydämesäni jocapäiwä ? cuinga cauwan minun wihollisen yldy minua wastan ?
13:4 Katsahda tänne, vastaa minulle, Herra, minun Jumalani. Valaise silmäni, etten nukkuisi kuolemaan;	4. Katso siis ja kuule minua, Herra minun Jumalani: valista silmäni etten minä koskaan kuolemaan nukkuisi;	Ps 13:4 Cadzo sijs/ ja cuule minua HERra minun Jumalan/ walista minun silmäni/ etten minä coscan cuolemaan nuckuis.
13:5 ettei minun viholliseni sanoisi: "Minä voitin hänet", etteivät ahdistajani riemuitsisi, kun minä horjun.	5. Ettei viholliseni sanoisi: minä voitin hänen, ja minun sortajani iloitsisi, koska minä kompastun.	Ps 13:5 Ettei minun wihollisen sanois: minä woitin hänen. Ja minun sortajan iloidzis/ että minä combastuin.
13:6 Mutta minä turvaan sinun armoosi; riemuitkoon minun sydämeni sinun avustasi. Minä veisaan Herralle, sillä hän on tehnyt minulle hyvin.	6. Mutta minä turvaan sinun armoos: minun sydämeni riemuitsee, ettäs niin mielelläs autat: minä veisaan Herralle, että hän minulle niin hyvästi tekee.	Ps 13:6 Mutta minä turwan sinun armoos/ minun sydämen riemuidze/ ettäs nijn mielelläs autat. Ps 13:7 Minä weisan HERralle/ että hän minulle nijn hywästi teke.
PSALMI 14	14 PSALTTARI	XIV.  Psalmi .
14:1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Hullu sanoo sydämessänsä: "Ei ole Jumalaa." Turmiollinen ja iljettävä on heidän menonsa; ei ole ketään, joka tekee, mikä hyvää on.	1. Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Tyhmät sanovat sydämessänsä: ei Jumalaa olekaan; ei he mitään kelpaa, ja ovat ilkiät menoissansa; ei ole joka hyvää tekee.	Ps 14:1 Dawidin Psalmi edelläweisattapa. Ps 14:2 TYhmät sanowat sydämesäns: ei Jumalata oleckan/ ei he mitän kelpa/ ja owat ilkiät heidän menoisans/ ei ole joca hywä teke.
14:2 Herra katsoo taivaasta ihmislapsiin nähdäksensä, onko ketään ymmärtäväistä, ketään, joka etsii Jumalaa.	2. Herra katsoi taivaasta ihmisten lapsia, nähdäksensä, jos joku ymmärtäis eli etsis Jumalaa.	Ps 14:3 HERra cadzoi taiwast ihmisten lapsia/ nähdäxens/ jos jocu ymmärräis eli edzeis Jumalata.
14:3 Mutta kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvää on, ei yhden yhtäkään.	3. Mutta he ovat kaikki poikenneet pois, ja kaikki ovat kelvottomat: ei ole yksikään, joka hyvää tekee, ei ainoakaan.	Ps 14:4 Mutta he owat caicki poikennet pois/ ja caicki owat kelwottomat/ ei ole yxikän joca hywä teke/ ei ainoacan.
14:4 Eivätkö he mitään käsitä, kaikki nuo väärintekijät, jotka saavat leipänsä syömällä minun kansaani eivätkä avuksensa huuda Herraa?	4. Eikö siis kenkään pahointekiöistä sitä havaitse? jotka minun kansaani syövät niinkuin he söisivät leipää; vaan ei he rukoile Herraa.	Ps 14:5 Eikö sijs kengän pahointekiöist sitä hawaidze ? jotca minun Canssani syöwät rawiten heitäns/ waan ei he rucoile HERra.
14:5 Siinä heidät valtaa kauhu, sillä Jumala on läsnä vanhurskasten sukukunnassa.	5. Siellä he kovin pelkäsivät; sillä Jumala on läsnä vanhurskasten sukua.	Ps 14:6 Siellä he cowin pelkäisit: mutta Jumala on läsnä wanhurscasten sucua.
14:6 Te saatatte häpeään sorretun aikeet, mutta Herra on heidän turvansa.	6. Te häpäisette köyhän neuvon; mutta Jumala on hänen turvansa.	Ps 14:7 Te häwäisette köyhän neuwon/ mutta Jumala on hänen turwans.
14:7 Oi, että Israelin pelastus tulisi Siionista! Kun Herra kääntää kansansa kohtalon, silloin Jaakob riemuitsee, Israel iloitsee.	7. Oi jos apu tulis Israelille Zionista! sillä koska Herra päästää vangitun kansansa, niin Jakob iloitsee ja Israel riemuitsee.	Ps 14:8 Oi/ jos apu tulis Israelille Zionist/ ja HERra päästäis fangitun Canssans/ nijn Jacob iloidzis/ ja Israel riemuidzis.
PSALMI 15	15 PSALTTARI	XV.  Psalmi .
15:1 Daavidin virsi. Herra, kuka saa vierailla sinun majassasi, kuka asua sinun pyhällä vuorellasi?	1. Davidin Psalmi. Herra, kuka asuu sinun majassas? eli kuka on pysyväinen sinun pyhällä vuorellas?	Ps 15:1 Dawidin Psalmi. Ps 15:2 HERra/ cuca asu sinun majasas ? eli cuca lewä sinun pyhällä wuorellas ?
15:2 Se, joka vaeltaa nuhteettomasti, joka tekee vanhurskauden ja puhuu sydämessänsä totuutta;	2. Joka vaeltaa ja tekee oikeuden, ja puhuu totuuden sydämestänsä;	Ps 15:3 Joca waelda wacana/ ja teke oikeuden/ ja puhu totuden sydämestäns.
15:3 joka ei panettele kielellänsä, joka ei tee toiselle pahaa eikä saata lähimmäistään häväistyksen alaiseksi;	3. Joka ei kielellänsä panettele, eikä lähimmäisellensä mitään pahaa tee, ja ei häpäise lähimmäistänsä;	Ps 15:4 Joca ei kielelläns panettele/ eikä lähimmäisens mitän paha tee/ ja ei häwäise lähimmäistäns.
15:4 joka halveksuu hylkiötä, mutta kunnioittaa niitä, jotka pelkäävät Herraa; joka ei valaansa riko, vaikka on vannonut vahingokseen;	4. Joka jumalattomat katsoo ylön, vaan kunnioittaa Jumalaa pelkääväisiä; joka lähimmäisellensä vannoo * ja pitää.	Ps 15:5 Joca jumalattomat cadzo ylön/ waan cunnioidze Jumalata pelkäwäisiä/ joca lähimmäisellens wanno/ ja pitä.
15:5 joka ei anna rahaansa korolle eikä ota lahjuksia viatonta vastaan. Joka näin tekee, hän ei ikinä horju.	5. Joka ei anna rahaansa korolle, eikä ota lahjoja viatointa vastaan. Joka näin tekee, ei hän horjahda ijankaikkisesti.	Ps 15:6 Joca ei anna rahans corgolle/ ja ei ota lahjoja wiatoinda wastan. Joca näin teke/ ei hän horjada ijancaickisest.
PSALMI 16	16 PSALTTARI	XVI.  Psalmi .
16:1 Daavidin laulu. Varjele minua, Jumala, sillä sinuun minä turvaan.	1. Davidin kultainen kappale. Kätke minua Jumala; sillä minä uskallan sinuun.	Ps 16:1 Dawidin cullainen cappale. KÄtke minua Jumala: sillä minä uscallan sinuun.
16:2 Minä sanon Herralle: "Sinä olet minun Herrani, paitsi sinua ei ole minulla mitään hyvää";	2. Sinä * olet Herralle sanonut: sinä olet minun Herrani: minun hyvätyöni ei ole sinun tähtes,	Ps 16:2 Minä olen HERralle sanonut: sinä olet minun HERran/ minun täyty sinun tähtes kärsiä.
16:3 ja pyhille, jotka maassa ovat: "Nämä ovat ne jalot, joihin on koko minun mielisuosioni."	3. Vaan pyhäin tähden, jotka maan päällä ovat, ja kunniallisten tähden, joissa kaikki minun mielisuosioni on.	Ps 16:3 Pyhäin tähden jotca maan päällä owat/ ja cunnialisten tähden/ heisä on minulle caicki mielen noude.
16:4 Monta tuskaa on niillä, jotka ottavat vieraan jumalan; minä en uhraa niille verta juomauhriksi enkä päästä huulilleni niiden nimiä.	4. Mutta jotka toisen jälkeen rientävät, niillä pitää suuri sydämen kipu oleman: en minä uhraa heidän juomauhriansa verestä, enkä mainitse heidän nimiänsä suussani.	Ps 16:4 Mutta jotca toisen jälken riendäwät/ nijllä pitä suuri sydämen kipu oleman/ En minä uhra heidän juomauhrians werellä/ engä mainidze heidän nimiäns suusani.
16:5 Herra on minun pelto- ja malja-osani; sinä hoidat minun arpani.	5. Mutta Herra on minun tavarani ja osani: sinä tähteelle panet minun perimiseni.	Ps 16:5 Mutta HERra on minun tawaran ja osan/ sinä tähdelle panet minun perimiseni.
16:6 Arpa lankesi minulle ihanasta maasta, ja kaunis on minun perintöosani.	6. Arpa lankesi minulle kauniimmissa: minä olen jalon perimisen saanut.	Ps 16:6 Arpa langeis minulle caunimmisa/ minä olen jalon perimisen saanut.
16:7 Minä kiitän Herraa, joka on minua neuvonut; yölläkin minua siihen sisimpäni kehoittaa.	7. Minä kiitän Herraa, joka minua on neuvonut: niin myös minun munaskuuni ovat yöllä kurittaneet.	Ps 16:7 Minä kijtän HERra/ joca minua on neuwonut/ nijn myös minun munascuuni owat minua yöllä curittanet.
16:8 Minä pidän Herran aina edessäni; kun hän on minun oikealla puolellani, en minä horju.	8. Minä pidän aina Herran kasvoini edessä, sillä hän on minun oikialla puolellani, sentähden en minä horju.	Ps 16:8 Minä pidän aina HERran caswoni edes: sillä hän on minun oikialla puolellani/ sentähden en minä horju.
16:9 Sentähden minun sydämeni iloitsee ja sieluni riemuitsee, ja myös minun ruumiini asuu turvassa.	9. Sentähden minun sydämeni reimuitsee ja minun kunniani on iloinen, ja minun lihani lepää toivossa.	Ps 16:9 Sentähden minun sydämen riemuidze/ ja minun cunnian on iloinen/ ja minun lihan lewä toiwos.
16:10 Sillä sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan etkä anna hurskaasi nähdä kuolemaa.	10. Sillä et sinä hyljää sieluani helvetissä, etkä salli sinun pyhäs näkevän turmelusta.	Ps 16:10 Sillä et sinä hyljä minun sieluani helwetis/ etkä salli Pyhäs mätänewän.
16:11 Sinä neuvot minulle elämän tien; ylenpalttisesti on iloa sinun kasvojesi edessä, ihanuutta sinun oikeassa kädessäsi iankaikkisesti.	11. Sinä osoitat minulle elämän tien, sinun kasvois edessä on täydellinen ilo, ja riemullinen meno oikialla kädelläs ijankaikkisesti.	Ps 16:11 Sinä osotat minulle elämän tien/ sinun caswos edes on täydellinen ilo/ ja riemullinen meno oikialla kädelläs ijancaickisest.
PSALMI 17	17 PSALTTARI	XVII.  Psalmi .
17:1 Daavidin rukous. Kuule, Herra, minun oikeata asiaani, tarkkaa minun huutoani, ota korviisi minun rukoukseni, joka ei lähde petollisilta huulilta.	1. Davidin rukous. Kuule, Herra, oikeutta, havaitse minun huutoni, ota vaari minun rukouksestani, joka ei viekkaasta suusta lähde.	Ps 17:1 Dawidin rucous. CUule HERra oikeutta/ hawaidze minun parcun/ ymmärrä minun rucouxen/ joca ei wieckasta suusta lähde.
17:2 Sinulta tulee minulle oikeus, sinun silmäsi katsovat sitä, mikä oikein on.	2. Puhu sinä minun asiassani, ja sinun silmäs katsokaan oikeutta.	Ps 17:2 Puhu sinä minun syysäni/ ja cadzo sinä mikä oikeus on.
17:3 Sinä koettelet minun sydäntäni, tarkkaat sitä yöllä, sinä tutkit minua, mutta et mitään löydä. Jos minä pahaa ajattelen, ei se käy suustani ulos.	3. Sinä koettelet minun sydämeni, ja etsiskelet sitä yöllä, ja tutkit minua, ja et mitään löydä; minä olen aikonut, ettei minun suuni missäkään riko.	Ps 17:3 Sinä coettelet minun sydämeni/ ja edziskelet sitä yöllä/ ja tutkit minua/ ja et mitän löydä/ minä olen aicoinut ettei minun suuni misäkän rico.
17:4 Mitä ihmiset tehköötkin, sinun huultesi sanassa minä pysyn ja kavahdan väkivaltaisen teitä.	4. Minä varjelen minuni sinun huultes sanoissa, ihmisten töistä, murhaajan tiellä.	Ps 17:4 Minä warjelen minuni/ sinun huuldes sanoisa/ ihmisten töistä/ murhajan tiellä.
17:5 Minun askeleeni pysyvät sinun poluillasi, minun jalkani eivät horju.	5. Hallitse minun käyntöni poluillas, ettei minun askeleeni liukahtaisi.	Ps 17:5 Hallidze minun käyndöni polguilles/ ettei minun askeleni liucadais.
17:6 Minä huudan sinua avukseni, sillä sinä vastaat minulle, Jumala; kallista korvasi minun puoleeni, kuule minun puheeni.	6. Minä huudan sinua, ettäs, Jumala, minua kuulisit: kallista korvas minun puoleeni, kuule minun puheeni.	Ps 17:6 Minä huudan sinua/ ettäs Jumala minua cuulisit/ cumarra corwas minun puoleni/ cuule minun puheni.
17:7 Osoita ihmeellinen armosi, sinä, joka pelastat vihamiesten vallasta ne, jotka turvaavat sinun oikeaan käteesi.	7. Osoita ihmeellinen hyvyytes, sinä niiden vapahtaja, jotka sinuun uskaltavat, niitä vastaan, jotka sinun oikiaa kättäs vastaan ovat.	Ps 17:7 Osota sinun ihmelliset hywydes/ sinä nijden wapahtaja/ jotca sinuun uscaldawat/ nijtä wastan/ jotca sinun oikia kättäs wastan owat.
17:8 Varjele minua niinkuin silmäterää, kätke minut siipiesi suojaan	8. Varjele minua niinkuin silmäterää: suojele minua siipeis varjon alla.	Ps 17:8 Warjele minua nijncuin silmän muna/ suojele minua sijpeis warjon alla.
17:9 jumalattomilta, jotka tahtovat minut tuhota, verivihollisiltani, jotka minua saartavat.	9. Jumalattomista, jotka minua hävittävät, vihollisistani, jotka minun sieluuni piirittävät.	Ps 17:9 Jumalattomilda jotca minua häätäwät/ minun wihollisistani/ jotca minun sieluani pijrittäwät.
17:10 He ovat sulkeneet tunnottomat sydämensä, heidän suunsa puhuu ylvästellen.	10. Heidän lihavansa yhtä pitävät: he puhuvat suullansa ylpiästi.	Ps 17:10 Heidän lihawans yhtä pitäwät/ he puhuwat suullans ylpiäst.
17:11 He ovat kintereillämme, he jo kiertävät meidät, he vaanivat silmillään, lyödäksensä maahan.	11. Kuhunka me menemme, niin he meitä piirittävät: siihen he silmänsä tarkoittavat meitä kukistaaksensa maahan,	Ps 17:11 Cuhunga me menem/ nijn he meitä pijrittäwät/ sijhen he silmäns tarcoittawat/ meitä cukistaxens.
17:12 Hän on niinkuin saalista himoitseva leijona, niinkuin nuori leijona, joka piilossa väijyy.	12. Niinkuin jalopeura saalista himoitsee, niinkuin nuori jalopeura, joka luolasta väijyy.	Ps 17:12 Nijncuin Lejon joca saalist persoittele/ nijncuin nuori Lejon joca luolasta wäijy.
17:13 Nouse, Herra, astu hänen eteensä. Paiskaa hänet maahan. Vapahda miekallasi minun sieluni jumalattomista,	13. Nouse, Herra, ennätä hänen kasvonsa, ja polje häntä; vapahda minun sieluni miekallas jumalattomista,	Ps 17:13 Nouse HERra/ carca ja polje händä/ ja wapada minun sielun miecallas jumalattomista.
17:14 kädelläsi ihmisistä, Herra, tämän maailman ihmisistä, joiden osa on tässä elämässä, joiden vatsan sinä täytät antimillasi, joiden pojat tulevat ravituiksi ja jotka jättävät yltäkylläisyytensä lapsilleen.	14. Sinun kädelläs ihmisistä, Herra, tämän maailman ihmisistä, joiden osa on tässä elämässä, ja joiden vatsan sinä täytät tavarallas: heidän lapsensa ravitaan, ja he jättävät tähteensä lapsukaisillensa.	Ps 17:14 Sinun kätes ihmisist HERra/ tämän mailman ihmisist/ joiden osa on täsä elämäsä/ ja joiden wadzan sinä täytät tawarallas/ joilla lapsia kyllä on/ ja jättäwät tähtens heidän lapsucaisillens.
17:15 Mutta minä saan nähdä sinun kasvosi vanhurskaudessa, herätessäni ravita itseni sinun muotosi katselemisella.	15. Mutta minä saan nähdä sinun kasvos vanhurskaudessa: minä ravitaan herättyäni sinun kuvas jälkeen.	Ps 17:15 Mutta minä cadzon caswoas wanhurscaudesa/ minä rawitan herättyäni/ sinun cuwas jälken.
PSALMI 18	18 PSALTTARI	XVIII.  Psalmi .
18:1 Veisuunjohtajalle; Herran palvelijan Daavidin virsi, jonka sanat hän puhui Herralle sinä päivänä, jona Herra oli pelastanut hänet kaikkien hänen vihollistensa vallasta ja Saulin kädestä.	1. Edelläveisaajalle, Davidin Herran palvelian Psalmi, joka Herralle nämät veisun sanat puhui sinä päivänä, jona Herra hänen vapahti kaikkein vihollistensa käsistä ja Saulin käsistä.	Ps 18:1 Dawidin HERran palwelian Psalmi/ edelläweisattapa/ joca HERralle nämät weisun sanat puhui/ cosca HERra hänen wapahti caickein wihollistens ja Saulin käsistä/ ja sanoi:
18:2 Hän sanoi: Sydämestäni minä rakastan sinua, Herra, minun voimani,	2. Ja hän sanoi: minä rakastan sydämestäni sinua, Herra, minun voimani.	Ps 18:2 MInä racastan sydämestäni sinua HERra/ minun woiman
18:3 Herra, minun kallioni, linnani ja pelastajani, minun Jumalani, vuoreni, jonka turviin minä pakenen, minun kilpeni, autuuteni sarvi ja varustukseni.	3. Herra, minun kallioni, minun linnani ja minun vapahtajani; minun Jumalani on minun vahani, johon minä turvaan: minun kilpeni, ja minun autuuteni sarvi, ja minun varjelukseni.	/ HERra minun callion/ minun linnan minun wapahtajan/ minun Jumalan/ minun wahan/ johonga minä turwan. Ps 18:3 Minun kilpen/ ja minun autuudeni sarwi/ ja minun warjeluxen.
18:4 Ylistetty olkoon Herra! - niin minä huudan, ja vihollisistani minä pelastun.	4. Minä kiitän ja avukseni huudan Herraa, niin minä vapahdetaan vihollisistani.	Ps 18:4 Minä kijtän ja rucoilen HERra/ nijn minä wapadetan wihollisistani.
18:5 Kuoleman paulat piirittivät minut, turmion virrat peljästyttivät minut.	5. Sillä kuoleman siteet olivat käärineet minun ympäri, ja Belialin ojat peljättivät minun.	Ps 18:5 Sillä cuoleman sitet owat käärinet minun ymbäri/ ja Belialin ojat peljätit minun.
18:6 Tuonelan paulat kietoivat minut, kuoleman ansat yllättivät minut.	6. Helvetin siteet kietoivat minun: kuoleman paulat ennättivät minun.	Ps 18:6 Helwetin sitet käsitit minun/ ja cuoleman paulat ennätit minun.
18:7 Ahdistuksessani minä rukoilin Herraa ja huusin avuksi Jumalaani; hän kuuli minun ääneni temppelistänsä, ja minun huutoni hänen edessään kohosi hänen korviinsa.	7. Ahdistuksessani minä avukseni huudan Herraa, ja minun Jumalani tykö minä huudan: niin hän kuulee ääneni templistänsä, ja minun huutoni hänen edessänsä tulee hänen korviinsa.	Ps 18:7 Ahdistuxesani rucoilen minä HERra/ ja pargun minun Jumalani tygö/ nijn hän cuule minun äneni hänen Templistäns/ ja minun huuton hänen edesäns tule hänen corwijns.
18:8 Silloin maa huojui ja järisi, vuorten perustukset järkkyivät; ne horjuivat, sillä hänen vihansa syttyi.	8. Maa liikkui ja vapisi, ja vuorten perustukset liikkuivat: he värisivät, koska hän vihastui.	Ps 18:8 MAa lijckui ja wapisi/ ja wuorten perustuxet lijcuit ja wärisit/ cosca hän wihastui.
18:9 Savu suitsusi hänen sieraimistaan, kuluttava tuli hänen suustansa, palavat hiilet hehkuivat hänestä.	9. Savu suitsi hänen sieraimistansa ja kuluttava tuli hänen suustansa, niin että hiilet siitä syttyivät.	Ps 18:9 Tomu suidzi hänen sieramistans/ ja culuttawa tuli hänen suustans/ nijn että se sieldä leimahti.
18:10 Hän notkisti taivaat ja astui alas, synkkä pilvi jalkojensa alla.	10. Hän notkisti taivaat ja astui alas, ja synkiä pimeys oli hänen jalkainsa alla.	Ps 18:10 Hän notkisti taiwat ja astui alas/ ja hämärä oli hänen jalcains alla.
18:11 Ja hän ajoi kerubin kannattamana ja lensi, ja hän liiti tuulen siivillä;	11. Hän astui Kerubimin päälle ja lensi, ja hän lensi tuulen sulkain päällä.	Ps 18:11 Hän astui Cherubimin päälle ja lensi/ ja hän lensi tuulden sijpein päällä.
18:12 hän pani pimeyden verhoksensa, majaksensa yltympäri: mustat vedet, paksut pilvet.	12. Hän pani pimeyden majansa ympärille, ja mustat paksut pilvet, jossa hän lymyssä oli.	Ps 18:12 Hänen majans ymbärillä oli pimeys/ ja musta paxu pilwi/ josa hän lymys oli.
18:13 Hohteesta, joka kävi hänen edellänsä, purkautuivat pilvet rakeiksi ja palaviksi hiiliksi.	13. Kirkkaudesta hänen edessänsä hajosivat pilvet rakeilla ja leimauksilla.	Ps 18:13 Kirckaudest hänen edesäns hajoisit pilwet/ rakeilla ja leimauxilla.
18:14 Ja Herra jylisi taivaassa, Korkein antoi äänensä kaikua, tulla rakeita ja palavia hiiliä.	14. Ja Herra jylisti taivaissa, Ylimmäinen antoi pauhinansa, rakeilla ja leimauksilla.	Ps 18:14 Ja HERra jylisti taiwaisa/ ylimmäinen andoi pauhinans/ rakeilla ja leimauxilla.
18:15 Hän lennätti nuolensa ja hajotti heidät, paljon salamoita ja kauhistutti heidät.	15. Hän ampui nuolensa ja hajoitti heitä: hän iski kovat leimaukset, ja peljätti heitä,	Ps 18:15 Hän ambuis nuolens ja hajotti heitä/ hän iski cowat leimauxet/ ja peljätti heitä.
18:16 Silloin vetten syvyydet tulivat näkyviin, ja maanpiirin perustukset paljastuivat sinun nuhtelustasi, Herra, sinun vihasi hengen puuskauksesta.	16. Ja niin ilmestyivät vetten kuljut, ja maan perustukset ilmaantuivat, Herra, sinun kovasta nuhtelemisestas ja sinun sieraimies hengen puhalluksesta.	Ps 18:16 Ja nijn ilmestyit wetten culjut ja maan/ HERra sinun laitoxestas ja sinun sierames puhalluxesta ja cuorsamisesta.
18:17 Hän ojensi kätensä korkeudesta ja tarttui minuun, veti minut ylös suurista vesistä;	17. Hän lähetti korkeudesta ja otti minun, ja veti minun ulos suurista vesistä.	Ps 18:17 HÄn lähetti corkeudesta ja haki minun/ ja weti minun ulos suurista wesistä.
18:18 hän pelasti minut voimallisesta vihollisestani, minun vihamiehistäni, sillä he olivat minua väkevämmät.	18. Hän vapahti minun voimallisista vihollisistani, jotka minua väkevämmät olivat.	Ps 18:18 Hän wapahti minun woimallisista wihollisistani/ minun wainollisistani/ jotca minua wäkewämmät olit.
18:19 He hyökkäsivät minun kimppuuni hätäni päivänä, mutta Herra tuli minun tuekseni.	19. Ne ennättivät minun tuskapäivänäni; mutta Herra tuli minun turvakseni.	Ps 18:19 Jotca minun ennätit tuscasani/ ja HERra tuli minun turwaxeni.
18:20 Hän toi minut avaraan paikkaan, hän vapautti minut, sillä hän oli mielistynyt minuun.	20. Ja hän vei minun lakialle: hän tempasi minun ulos; sillä hän mielistyi minuun.	Ps 18:20 Ja hän wei minun lakialle/ hän temmais minun ulos: sillä hän mielistyi minuun.
18:21 Herra tekee minulle minun vanhurskauteni mukaan, minun kätteni puhtauden mukaan hän minulle maksaa.	21. Herra maksoi minulle minun vanhurskauteni jälkeen: hän antoi minulle kätteni puhtauden jälkeen.	Ps 18:21 HERra teke hywästi minun cohtani/ minun wanhurscaudeni peräst/ hän maxa minulle kätteni puhtauden perästä.
18:22 Sillä minä olen noudattanut Herran teitä enkä ole luopunut pois Jumalastani, jumalattomuuteen.	22. Sillä minä pidän Herran tiet, ja en ole Jumalaani vastaan.	Ps 18:22 Sillä minä pidän HERran tiet/ ja en ole jumalatoin Jumalatani wastan.
18:23 Kaikki hänen oikeutensa ovat minun silmieni edessä, enkä minä hänen käskyjänsä syrjään sysää.	23. Sillä kaikki hänen oikeutensa ovat silmäini edessä, ja hänen käskyjänsä en minä tyköäni hylkää.	Ps 18:23 Sillä caicki hänen oikeudens owat minun silmäini edes/ ja hänen käskyjäns en minä hyljä.
18:24 Minä olen vilpitön häntä kohtaan ja varon itseni pahoista teoista.	24. Vaan olen vakaa hänen edessänsä ja vältän vääryyttä.	Ps 18:24 Waan olen wiatoin hänen edesäns/ ja wäldän syndiä.
18:25 Sentähden Herra palkitsee minulle minun vanhurskauteni mukaan, sen mukaan kuin käteni ovat puhtaat hänen silmiensä edessä.	25. Sentähden Herra kostaa minulle vanhurskauteni perästä, kätteni puhtauden jälkeen, silmäinsä edessä.	Ps 18:25 Sentähden HERra costa minulle wanhurscaudeni perästä/ minun kätteni puhtauden perästä/ hänen silmäins edesä.
18:26 Hurskasta kohtaan sinä olet hurskas, nuhteetonta kohtaan nuhteeton;	26. Pyhäin kanssa sinä pyhä olet, ja toimellisten kanssa toimellinen.	Ps 18:26 Pyhäin cansa sinä pyhä olet/ ja hywäin cansa hywä.
18:27 puhdasta kohtaan sinä olet puhdas, mutta kieroa kohtaan nurja.	27. Puhdasten kanssa sinä puhdas olet, ja nurjain kanssa sinä nurja olet.	Ps 18:27 Puhdasten cansa sinä puhdas olet/ ja nurjain cansa sinä nurja olet.
18:28 Sillä sinä pelastat nöyrän kansan, mutta ylpeät silmät sinä painat alas.	28. Sillä sinä vapahdat ahdistetun kansan, ja korkiat silmät sinä alennat.	Ps 18:28 Sillä sinä autat radollista Canssa/ ja corkiat silmät sinä alennat.
18:29 Sillä sinä annat minun lamppuni loistaa; Herra, minun Jumalani, valaisee minun pimeyteni.	29. Sillä minun kynttiläni sinä valaiset; Herra minun Jumalani valaisee minun pimeyteni.	Ps 18:29 Sillä minun kyntiläni sinä walaiset/ HERra minun Jumalan/ walaise minun pimeydeni.
18:30 Sinun avullasi minä hyökkään rosvojoukkoa vastaan; Jumalani avulla minä ryntään ylitse muurin.	30. Sillä sinun kauttas minä sotaväen murran, ja minun Jumalassani karkaan muurin ylitse.	Ps 18:30 SIllä sinun cauttas minä sotawäen murennan/ ja minun Jumalasani minä carcan muurin ylidze.
18:31 Jumalan tie on nuhteeton, Herran sana tulessa koeteltu. Hän on kaikkien kilpi, jotka häneen turvaavat.	31. Jumalan tie on täydellinen. Herran puheet tulella koetellut: hän on kaikkein kilpi, jotka häneen uskaltavat.	Ps 18:31 Jumalan tiet owat wiattomat/ HERran puhet owat peratut/ hän on caickein kilpi/ jotca häneen uscaldawat.
18:32 Sillä kuka muu on Jumala kuin Herra, ja kuka pelastuksen kallio, paitsi meidän Jumalamme -	32. Sillä kuka on Jumala, paitsi Herraa? ja kuka on kallio, paitsi Jumalaamme?	Ps 18:32 Sillä cuca on Jumala/ paidzi HERra ? eli waha ilman meidän Jumalatam.
18:33 se Jumala, joka minut voimalla vyöttää ja tekee minun tieni nuhteettomaksi,	33. Jumala vyöttää minun voimalla, ja panee minun tieni viattomaksi.	Ps 18:33 Jumala wyöttä minun woimalla/ ja pane minun tieni wiattomaxi.
18:34 tekee minun jalkani nopeiksi niinkuin peurat ja asettaa minut kukkuloilleni,	34. Hän tekee jalkani niinkuin peurain jalat, ja asettaa minun korkeudelle.	Ps 18:34 Hän teke minun jalcani nijncuin peurain/ ja asetta minua corkeudelle.
18:35 joka opettaa minun käteni sotimaan ja käsivarteni vaskijousta jännittämään!	35. Hän opettaa käteni sotimaan, ja käsivarteni vaskijoutsea vetämään.	Ps 18:35 Hän opetta minun käteni sotiman/ ja käsiwarteni waskijousta wetämän.
18:36 Sinä annat minulle pelastuksen kilven, ja sinun oikea kätesi minua tukee; sinun laupeutesi tekee minut suureksi.	36. Ja sinä annoit minulle autuutes kilven, ja sinun oikia kätes vahvistaa minun: ja koskas minun alennat, niin sinä teet minun suureksi.	Ps 18:36 JA sinä annoit minulle autuudes kilwen/ ja sinun oikia kätes wahwista minun. Ja coscas minun alennat/ nijn sinä teet minun suurexi.
18:37 Sinä annat minun askeleilleni avaran tilan, ja minun jalkani eivät horju.	37. Sinä levitit minun askeleeni minun allani, ettei minun kantapääni livistyneet.	Ps 18:37 Sinä teet minulle sian käydäxeni/ ettei minun candapääni liwistyis.
18:38 Minä ajan vihollisiani takaa ja saavutan heidät enkä palaja, ennenkuin teen heistä lopun;	38. Minä ajan vihollisiani takaa ja käsitän heitä, ja en palaja, ennenkuin minä heidät hukutan.	Ps 18:38 Minä ajan wihollisiani taca/ ja käsitän heitä/ ja en palaja ennencuin minä heitä hucutan.
18:39 minä murskaan heidät, niin etteivät voi nousta, he sortuvat minun jalkojeni alle.	39. Minä runtelen heitä, ettei he taida nousta: heidän täytyy kaatua jalkaini alla.	Ps 18:39 Minä rundelen heitä/ ja ei he taida seiso minua wastan/ heidän täyty caatua minun jalcaini ala.
18:40 Sinä vyötät minut voimalla sotaan, sinä painat vastustajani minun alleni.	40. Sinä valmistat minun voimalla sotaan: sinä taivutat minun alleni ne, jotka nousevat minua vastaan.	Ps 18:40 Sinä taidat minun walmista woimalla sotaan/ sinä taidat ne paiscata alas/ jotca owat minua wastan.
18:41 Sinä ajat minun viholliseni pakoon, ja vihamieheni minä hukutan.	41. Sinä annat minulle viholliseni kaulan, ja minä kadotan vainoojani.	Ps 18:41 Sinä saatat minun wiholliseini pakeneman/ ja minä cadotan wainojan.
18:42 He huutavat, mutta pelastajaa ei ole, huutavat Herraa, mutta hän ei heille vastaa.	42. He huutavat, vaan ei ole auttajaa: Herran tykö, mutta ei hän vastaa heitä.	Ps 18:42  He huutawat/ waan ei ole auttajata/ HERra/ mutta ei hän wasta heitä.
18:43 Minä survon heidät tomuksi tuuleen, viskaan heidät niinkuin loan kadulle.	43. Minä survon heitä niinkuin maan tomun tuulen edessä, ja heitän pois niinkuin loan kaduilta.	Ps 18:43 Minä surwon heitä nijncuin maan tomun tuulen edesä/ ja heitän pois nijncuin logan raitilda.
18:44 Sinä pelastat minut kansan riidoista, sinä asetat minut pakanain pääksi, kansat, joita minä en tunne, palvelevat minua.	44. Sinä pelastat minua riitaisesta kansasta: sinä asetat minun pakanain pääksi; se kansa, jota en minä tuntenut, palvelee minua.	Ps 18:44 SInä autat minua rijdaisesta Canssasta/ ja asetat pacanain pääxi/ Canssa palwele minua/ jota en minä tundenut.
18:45 Jo korvan kuulemalta he minua tottelevat; muukalaiset matelevat minun edessäni.	45. Se kuultelee minua kuuliaisilla korvilla: muukalaiset lapset kieltävät minun.	Ps 18:45 Se cuuldele minua cuuliaisilla corwilla/ ja muucalaiset lapset ei minusta mitän woittanet.
18:46 Muukalaiset masentuvat ja tulevat vavisten varustuksistansa.	46. Muukalaiset lapset vaipuvat ja vapisevat siteissänsä.	Ps 18:46 Muucalaiset lapset waipuwat/ ja wapisewat heidän siteisäns.
18:47 Herra elää! Kiitetty olkoon minun kallioni ja ylistetty minun pelastukseni Jumala,	47. Herra elää, ja kiitetty olkoon minun kallioni, ja minun autuuteni Jumala olkoon ylistetty!	Ps 18:47 HERra elä/ ja kijtetty olcon minun wahan/ ja minun autuudeni Jumala olcon ylistetty.
18:48 Jumala, joka hankkii minulle koston ja saattaa kansat minun valtani alle;	48. Jumala, joka minulle koston antaa, ja vaatii kansat minun alleni;	Ps 18:48 Jumala joca minulle coston anda/ ja waati Canssat minun alani.
18:49 sinä, joka pelastat minut vihollisistani ja korotat minut vastustajaini ylitse ja päästät minut väkivaltaisesta miehestä.	49. Joka minua auttaa vihollisistani: sinä korotat myös minun niistä, jotka karkaavat minua vastaan: sinä pelastat minua väkivaltaisesta miehestä.	Ps 18:49 Joca minua autta wihollisistani/ ja corgotta minun nijstä/ jotca carcawat minua wastan/ sinä autat minua wääristä.
18:50 Sentähden minä ylistän sinua, Herra, kansojen keskuudessa ja veisaan sinun nimesi kiitosta,	50. Sentähden minä kiitän sinua, Herra, pakanain seassa, ja veisaan nimelles kiitoksen,	Ps 18:50 Sentähden minä kijtän sinua HERra pacanain seas/ ja weisan nimelles kijtoxen.
18:51 sinun, joka annat kuninkaallesi suuren avun ja teet laupeuden voidellullesi, Daavidille ja hänen jälkeläisilleen, iankaikkisesti.	51. Joka suuren autuuden kuninkaallensa osoittaa, ja tekee hyvästi voidellullensa, Davidille, ja hänen siemenellensä ijankaikkisesti.	Ps 18:51 Joca suuren autuuden Cuningalles osotat/ ja teet hywästi woidellulles/ Dawidille ja hänen siemenellens ijancaickisest.
PSALMI 19	19 PSALTTARI	XIX.  Psalmi .
19:1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi.	1. Davidin Psalmi, edelläveisaajalle.	Ps 19:1 Dawidin Psalmi edelläweisattapa.
19:2 Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaanvahvuus ilmoittaa hänen kättensä tekoja.	2. Taivaat ilmoittavat Jumalan kunnian, ja vahvuus julistaa hänen kättensä teot.	Ps 19:2 TAiwat ilmoittawat Jumalan cunnian/ ja wahwus julista hänen kättens tegot.
19:3 Päivä sanoo päivälle, ja yö ilmoittaa yölle.	3. Päivä sanoo päivälle, ja yö ilmoittaa yölle tiedon.	Ps 19:3 Päiwä sano päiwälle/ ja yö ilmoitta yölle.
19:4 Se ei ole puhetta, se ei ole kieltä, jonka ääni ei kuuluisi.	4. Ei ole kieltä eikä puhetta, kussa ei heidän äänensä kuulu.	Ps 19:4 Ei ole kieldä eikä puhetta/ cusa ei heidän änens cuulu.
19:5 Niiden mittanuora ulottuu yli kaiken maan ja niiden sanat maanpiirin ääriin. Auringolle hän on tehnyt niihin majan.	5. Heidän nuoransa käy ulos kaikkiin maihin, ja heidän puheensa maailman ääreen asti: auringolle hän pani majan heissä.	Ps 19:5 Heidän nuorans käy ulos caickijn maihin/ ja heidän puhens mailman loppun asti/ Auringolle hän pani majan heisä.
19:6 Se on niinkuin ylkä, joka tulee kammiostaan, se riemuitsee kuin sankari rataansa juostessaan.	6. Ja hän käy ulos kammiostansa niinkuin ylkä, ja riemuitsee niinkuin sankari tietä juostaksensa.	Ps 19:6 Ja hän käy ulos cammiostans nijncuin ylkä/ ja riemuidze nijncuin Sangari tietä juostaxens.
19:7 Se nousee taivasten ääristä ja kiertää niiden toisiin ääriin, eikä mikään voi lymytä sen helteeltä.	7. Hän käy ylös taivasten lopulta ja juoksee ympäri hamaan niiden loppuun jälleen; ja ei ole mitään peitetty hänen lämpimänsä edestä.	Ps 19:7 Hän käy ylös taiwasten lopulda/ ja juoxe ymbärins haman sijhen loppun/ ja ei ole peitetty mitän hänen lämbymäns edestä.
19:8 Herran laki on täydellinen; se virvoittaa sielun. Herran todistus on vahva, se tekee tyhmästä viisaan.	8. Herran laki on täydellinen ja virvoittaa sielut: Herran todistus on vahva ja tekee yksinkertaiset taitaviksi.	Ps 19:8 HERran laki on wiatoin/ ja wirgotta sielut. Ps 19:9 HERran todistus on wahwa/ ja teke yxikertaiset taitawaxi.
19:9 Herran asetukset ovat oikeat, ne ilahuttavat sydämen. Herran käskyt ovat selkeät, ne valaisevat silmät.	9. Herran käskyt ovat oikiat ja ilahuttavat sydämet: Herran käskyt ovat kirkkaat ja valistavat silmät.	Ps 19:10 HERran käskyt owat oikiat/ ja ilahuttawat sydämet. Ps 19:11 HERran käskyt owat kirckat/ ja walistawat silmät.
19:10 Herran pelko on puhdas, se pysyy iäti. Herran oikeudet ovat todet, kaikki tyynni vanhurskaat.	10. Herran pelko on puhdas ja pysyy ijankaikkisesti: Herran oikeudet ovat todet, kaikki tyynni vanhurskaat,	Ps 19:12 HERran pelco on puhdas/ ja pysy ijancaickisest/ HERran oikeudet owat todet/ caicki tyynni wanhurscat.
19:11 Ne ovat kalliimmat kultaa, puhtaan kullan paljoutta, makeammat hunajaa ja mehiläisen mettä.	11. Ne ovat kalliimmat kultaa ja kaikkein parasta kultaa, ja makeammat hunajaa ja mesileipiä.	Ps 19:13 Ne owat callimmat culda/ ja caickein parast culda/ ja makemmat hunajata/ ja mesileipiä.
19:12 Myös sinun palvelijasi ottaa niistä vaarin, niiden noudattamisesta on suuri palkka.	12. Sinun palvelias myös niissä opetetaan: ja joka niitä pitää, hänellä on suuri palkka.	Ps 19:14 Sinun palwelias myös heidän cauttans neuwotan/ ja joca nijtä pitä/ hänellä on suuri palcka.
19:13 Erhetykset kuka ymmärtää? Anna anteeksi minun salaiset syntini.	13. Erhetykset kuka ymmärtää? anna minulle anteeksi salaiset rikokset.	Ps 19:15 Exytyxet cuca ymmärtä ? anna minulle andexi salaiset ricoxet.
19:14 Myös varjele palvelijasi julkeilta, älä anna heidän minua hallita. Niin minä pysyn nuhteetonna ja olen paljosta synnistä puhdas.	14. Varjele myös palvelias ylpeistä, ettei he minua hallitsisi; niin minä olen viatoin ja nuhteetoin suuresta pahasta teosta.	Ps 19:16 Warjele myös palwelias ylpeistä ettei he minua hallidzis/ nijn minä olen wiatoin/ ja nuhtetoin suurest pahast tegost.
19:15 Kelvatkoot sinulle minun suuni sanat ja minun sydämeni ajatukset sinun edessäsi, Herra, minun kallioni ja lunastajani.	15. Kelvatkoon sinulle minun suuni puheet, ja minun sydämeni ajatukset sinun edessäs, Herra, minun vahani ja minun Lunastajani!	Ps 19:17 Kelwatcon sinulle minun suuni puhet/ ja minun sydämeni ajatuxet sinun edesäs. Ps 19:18 HERra on minun wahan/ ja minun lunastajan.
PSALMI 20	20 PSALTTARI	XX.  Psalmi .
20:1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi.	1. Davidin Psalmi, edelläveisaajalle.	Ps 20:1 Dawidin Psalmi edelläweisattapa.
20:2 Kuulkoon Herra sinua hädän päivänä, varjelkoon sinua Jaakobin Jumalan nimi.	2. Herra kuulkoon sinua hädässäs, Jakobin Jumalan nimi sinua varjelkoon!	Ps 20:2 HERra cuulcon sinua hädäsäs/ Jacobin Jumalan nimi sinua warjelcon.
20:3 Hän lähettäköön sinulle avun pyhäköstä ja tukekoon sinua Siionista.	3. Hän lähettäköön sinulle apua pyhästä ja Zionista sinua vahvistakoon!	Ps 20:3 Hän lähettäkön sinulle apua Pyhästä/ ja Zionista sinua wahwistacon.
20:4 Muistakoon hän kaikki sinun uhrilahjasi, ja olkoon sinun polttouhrisi lihava hänen silmissään. Sela.	4. Hän muistakoon kaikki ruokauhris, ja sinun polttouhris olkoon lihavat, Sela!	Ps 20:4 Hän muistacon caicki sinun ruocauhris/ ja sinun polttouhris olcon lihawat. Sela.
20:5 Hän antakoon sinulle, mitä sydämesi halajaa, ja täyttäköön kaikki sinun aivoituksesi.	5. Hän antakoon sinulle, mitä sinun sydämes anoo, ja päättäköön kaikki aivoitukses!	Ps 20:5 Hän andacon sinulle mitä sinun sydämes ano/ ja päättäkön caicki aiwoituxes.
20:6 Suotakoon meidän riemuita sinun voitostasi ja nostaa lippumme Jumalamme nimeen. Täyttäköön Herra kaikki sinun pyyntösi.	6. Me kerskaamme sinun avustas, ja meidän Jumalamme nimessä me ylennämme lippumme: Herra täyttäköön kaikki sinun rukoukses!	Ps 20:6 Me kerscamme sinun awustas/ ja meidän Jumalam nimes/ me ylennäm meidän lippum/ HERra täyttäkön caicki sinun rucouxes.
20:7 Nyt minä tiedän, että Herra auttaa voideltuansa, vastaa hänelle pyhästä taivaastansa, auttaa häntä oikean kätensä voimallisilla teoilla.	7. Nyt minä tunnen Herran voideltuansa auttavan, ja häntä kuulevan pyhästä taivaastansa: hänen oikia kätensä auttaa voimallisesti.	Ps 20:7 Nyt minä tunnen HERran woideltuans auttawan/ ja händä cuulewan hänen pyhästä taiwastans/ hänen oikia kätens autta woimallisest.
20:8 Toiset turvaavat vaunuihin, toiset hevosiin, mutta me tunnustamme Herran, Jumalamme, nimeä.	8. Nämät uskaltavat rattaisiin ja oreihin; mutta me muistamme Herran Jumalamme nimeä.	Ps 20:8 Nämät uscaldawat rattaisijn ja oreihin/ mutta me muistam meidän HERram Jumalan nime.
20:9 He vaipuvat maahan ja kaatuvat, mutta me nousemme ja pysymme pystyssä.	9. He ovat kukistetut ja langenneet; mutta me nousemme ja pystyällä seisomme.	Ps 20:9 He owat cukistetut ja langennet/ mutta me pystyällä seisomma.
20:10 Herra, auta! Vastatkoon kuningas meille, kun huudamme.	10. Auta Herra! Kuningas meitä kuulkaan, kuin me huudamme.	Ps 20:10 Auta HERra/ Cuningas meitä cuulcan/ cosca me huudamme.
PSALMI 21	21 PSALTTARI	XXI.  Psalmi
21:1 Veisuunjohtajalle Daavidin virsi.	1. Davidin Psalmi, edelläveisaajalle.	Ps 21:1 Dawidin Psalmi edelläweisattapa.
21:2 Herra, sinun voimastasi kuningas iloitsee kuinka suuresti hän riemuitseekaan sinun avustasi!	2. Herra, Kuningas riemuitsee sinun voimassas: ja kuinka suuresti hän iloitsee avustas!	Ps 21:2 HERra/ Cuningas riemuidze sinun woimasas/ ja cuinga suurest hän iloidze awustas.
21:3 Mitä hänen sydämensä halasi, sen sinä hänelle annoit, et kieltänyt, mitä hänen huulensa anoivat. Sela.	3. Hänen sydämensä halun sinä annat hänelle, etkä kiellä, mitä hänen suunsa anoo, Sela!	Ps 21:3 Hänen sydämens halun sinä annat hänelle/ ja et kiellä mitä hänen suuns ano. Sela.
21:4 Sinä suot hänelle onnen ja siunauksen, panet hänen päähänsä kultaisen kruunun.	4. Sillä sinä ennätät hänen hyvällä siunauksella: sinä panet kultaisen kruunun hänen päähänsä.	Ps 21:4 Sinä ennätät hänen hywällä siunauxella/ sinä panet cullaisen cruunun hänen päähäns.
21:5 Hän anoi sinulta elämää, sen sinä hänelle annoit: iän pitkän, ainaisen, iankaikkisen.	5. Hän anoi elämää sinulta, niin sinä annoit hänelle pitkän ijän aina ja ijankaikkisesti.	Ps 21:5 Hän anoi elämätä sinulda/ nijns annat hänelle pitkän elämän/ aina ja ijancaickisest.
21:6 Suuri on hänen kunniansa, kun sinä häntä autoit sinä peität hänet loistolla ja kirkkaudella.	6. Hänellä on suuri kunnia sinun avustas: sinä panet ylistyksen ja kaunistuksen hänen päällensä.	Ps 21:6 Hänellä on suuri cunnia sinun awustas/ sinä panet ylistyxen ja caunistuxen hänen päällens.
21:7 Sillä sinä asetat hänet suureksi siunaukseksi ikuisiin aikoihin asti sinä ilahutat häntä riemulla kasvojesi edessä.	7. Sillä sinä asetat hänen siunaukseksi ijankaikkisesti: sinä ilahutat hänen kasvois edessä ilolla.	Ps 21:7 Sillä sinä asetat hänen siunauxexi ijancaickisest/ sinä ilahutat hänen caswons ilolla.
21:8 Sillä kuningas luottaa Herraan, ja Korkeimman armo tekee hänet horjumattomaksi.	8. Sillä Kuningas turvaa Herraan: ja Ylimmäisen laupiudessa ei hän horju.	Ps 21:8 Sillä Cuningas turwa HERraan/ ja ylimmäisen laupiudes ei hän horju.
21:9 Sinun kätesi saavuttaa kaikki sinun vihollisesi, sinun oikea kätesi saavuttaa sinun vihamiehesi.	9. Sinun kätes löytää kaikki vihollises: sinun oikia kätes löytää ne, jotka sinua kadehtivat.	Ps 21:9 Sinun kätes löytä caicki wihollises/ sinun oikia kätes löytä/ jotca sinua cadehtiwat.
21:10 Sinä panet heidät hehkumaan kuin pätsin, kun sinä kasvosi näytät Herra nielee heidät vihassansa, tuli kuluttaa heidät.	10. Sinä panet heitä niinkuin kuumaan pätsiin sinun vihas aikana: Herra nielee heitä vihassansa, ja tuli syö heitä.	Ps 21:10 Sinä panet heitä nijncuin cuumaan pädzijn/ sinun wihas aicana HERra niele heitä wihasans/ tuli syö heitä.
21:11 Sinä hävität maan päältä heidän hedelmänsä ja heidän jälkeläisensä ihmislasten keskuudesta.	11. Heidän hedelmänsä sinä kadotat maan päältä, ja heidän siemenensä ihmisten lapsista.	Ps 21:11 Heidän hedelmäns sinä cadotat maan pääldä/ ja heidän siemenens ihmisten lapsista.
21:12 Vaikka he hankkivat pahaa sinua vastaan, miettivät juonia, eivät he mitään voi	12. Sillä he ajattelivat tehdä sinulle pahaa: he pitivät neuvoa, jota ei he voineet täyttää.	Ps 21:12 Sillä he ajattelit tehdä sinulle paha/ ja pidit neuwo/ jota ei he woinet täyttä.
21:13 sillä sinä ajat heidät pakoon, tähtäät heitä kasvoihin jousesi jänteellä.	13. Sillä sinä teet heitä olkapääksi: sinä tarkoitat jänteelläs heidän kasvojansa vastaan.	Ps 21:13 Sillä sinä teet heitä olcapääxi/ ja tarcoitat jändelläs heidän caswoans wastan.
21:14 Nouse voimassasi, Herra! Laulaen ja veisaten me ylistämme sinun väkevyyttäsi.	14. Herra, ylennä sinuas väkevyydessäs; niin me veisaamme ja kiitämme sinun voimaas.	Ps 21:14 HERra ylönnä sinuas sinun wäkewydesäs/ nijn me weisamme ja kijtämme sinun woimas.
PSALMI 22	22 PSALTTARI	XXII.  Psalmi
22:1 Veisuunjohtajalle veisataan kuin: "Aamuruskon peura" Daavidin virsi.	1. Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, peurasta, jota varhain väijytään.	Ps 22:1 Dawidin Psalmi edelläweisattapa/ peurasta jota warhain wäijytän.
22:2 Jumalani, Jumalani, miksi minut hylkäsit? Miksi olet kaukana, et auta minua, et kuule valitukseni sanoja?	2. Minun Jumalani, minun Jumalani! miksis minun hylkäsit? minä parun, vaan minun apuni on kaukana.	Ps 22:2 MInun Jumalan/ minun Jumalan/ mixis minun hyljäisit ? minä pargun/ waan minun apun on caucana.
22:3 Jumalani, minä huudan päivällä, mutta sinä et vastaa, ja yöllä, enkä voi vaieta.	3. Minun Jumalani! päivällä minä huudan, ja et sinä vastaa, ja en yölläkään vaikene.	Ps 22:3 Minun Jumalan/ päiwällä minä huudan/ ja et sinä wasta/ ja en myös yöllä waickene.
22:4 Ja kuitenkin sinä olet Pyhä, jonka istuin on Israelin kiitosvirtten keskellä.	4. Sinä olet pyhä, joka asut Israelin kiitoksessa.	Ps 22:4 Sinä olet pyhä/ joca asut Israelin kijtoxes.
22:5 Meidän isämme luottivat sinuun, he luottivat, ja sinä pelastit heidät.	5. Meidän isämme toivoivat sinuun: ja kuin he toivoivat, niin sinä vapahdit heitä.	Ps 22:5 Meidän Isäm toiwoit sinuun/ ja cuin he toiwoit/ nijn wapadit heitä.
22:6 He huusivat sinua ja pelastuivat he luottivat sinuun eivätkä tulleet häpeään.	6. Sinua he huusivat, ja vapahdettiin: sinuun he turvasivat, ja ei tulleet häpiään.	Ps 22:6 Sinua he huusit/ ja wapadettin/ sinuun he turwaisit/ ja ei tullet häpiään.
22:7 Mutta minä olen mato enkä ihminen, ihmisten pilkka ja kansan hylky.	7. Mutta minä olen mato ja en ihminen, ihmisten pilkka ja kansan ylönkatse.	Ps 22:7 Mutta minä olen mato ja en ihminen/ ihmisten pilcka ja Canssan ylöncadze.
22:8 Kaikki, jotka minut näkevät, pilkkaavat minua, levittelevät suutansa, nyökyttävät ilkkuen päätään:	8. Kaikki, jotka minun näkevät, häpäisevät minua: he vääristelevät huuliansa ja päätänsä vääntelevät.	Ps 22:8 Caicki jotca minun näkewät/ häwäisewät minua/ wääristelewät huulians/ ja päätäns pudistawat.
22:9 "Jätä asiasi Herran haltuun. Hän vapahtakoon hänet, hän pelastakoon hänet, koska on häneen mielistynyt."	9. Hän valittaa Herralle, hän vapahtakoon hänen: hän auttakoon häntä, jos hän mielistyy häneen.	Ps 22:9 Hän walitta HERralle/ hän wapahtacon hänen/ hän auttacon händä/ jos hän mielisty häneen.
22:10 Sinähän vedit minut äitini kohdusta, sinä annoit minun olla turvassa äitini rinnoilla	10. Sillä sinä olet minun vetänyt ulos äitini kohdusta: sinä olit minun turvani, ollessani vielä äitini rinnalla.	Ps 22:10 Sillä sinä olet minun wetänyt ulos äitini cohdusta/ sinä olit minun turwan/ ollesani wielä äitini rinnalla.
22:11 sinun huomaasi minä olen jätetty syntymästäni saakka, sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.	11. Sinun päälles minä olen heitetty äitini kohdusta: sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.	Ps 22:11 Sinun päälles minä olen heitetty äitini cohdusta/ sinä olet minun Jumalan hamast äitini cohdusta.
22:12 Älä ole minusta kaukana, sillä ahdistus on läsnä, eikä auttajaa ole.	12. Älä ole kaukana minusta; sillä ahdistus on läsnä, ja ei ole auttajaa,	Ps 22:12 Älä caucana ole minusta: sillä ahdistus on läsnä/ ja ei ole auttajata.
22:13 Minua saartavat väkevät sonnit, Baasanin härät piirittävät minut,	13. Suuret mullit ovat minun piirittäneet, lihavat härjät kiertäneet minun ympäri.	Ps 22:13 Suuret mullit owat minun pijrittänet/ lihawat härjät kiersit minun ymbärins.
22:14 avaavat kitansa minua vastaan, niinkuin raatelevat, kiljuvat leijonat.	14. Kitansa avasivat he minua vastaan, niinkuin raateleva ja kiljuva jalopeura.	Ps 22:14 Heidän kitans awaisit he minua wastan/ nijncuin raatelewa ja kiljuwa Lejoni.
22:15 Niinkuin vesi minä olen maahan vuodatettu kaikki minun luuni ovat irti toisistansa minun sydämeni on niinkuin vaha, se on sulanut minun rinnassani.	15. Minä olen kaadettu ulos niinkuin vesi, ja luuni ovat kaikki hajoitetut: minun sydämeni on niinkuin salattu vedenvaha ruumiissani.	Ps 22:15 Minä olen caattu ulos nijncuin wesi/ ja minun luuni owat caicki hajotetut/ minun sydämen on nijncuin sulattu medenwaha minun ruumisani.
22:16 Minun voimani on kuivettunut kuin saviastian siru, ja kieleni tarttuu suuni lakeen, ja sinä lasket minut alas kuoleman tomuun.	16. Minun voimani on kuivettunut niinkuin kruusin muru, ja minun kieleni tarttuu suuni lakeen; ja sinä panet minun kuoleman tomuun.	Ps 22:16 Minun woiman on cuiwettu nijncuin cruusin muru/ ja minun kielen tarttu suuni lakeen/ ja sinä panet minun cuoleman tomuun.
22:17 Sillä koirat minua piirittävät, pahain parvi saartaa minut, minun käteni ja jalkani, niinkuin jalopeurat.	17. Sillä koirat ovat minun piirittäneet: julmain parvi saartain lävistänyt kuin jalopeura käteni ja jalkani.	Ps 22:17 Sillä coirat owat minun pijrittänet/ ja julmain parwi asetti hänens minun ymbärilleni/ he läwistit minun käteni ja jalcani.
22:18 Minä voin lukea kaikki luuni he katselevat minua ilkkuen	18. Minä lukisin kaikki minun luuni; mutta he katselivat ja näkivät ihastuksensa minusta.	Ps 22:18 Minä lukisin caicki minun luuni/ mutta he cadzelit ja näit ihastuxens minusta.
22:19 he jakavat keskenänsä minun vaatteeni ja heittävät minun puvustani arpaa.	19. He jakavat itsellensä minun vaatteeni ja heittävät hameestani arpaa.	Ps 22:19 He jacawat heillens minun waatteni/ ja heittäwät minun hamestani arpa.
22:20 Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana, sinä, minun väkevyyteni, riennä avukseni.	20. Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana! minun väkevyyteni, riennä avukseni!	Ps 22:20 Mutta sinä HERra älä ole caucana/ minun wäkewyden riennä minun auxeni.
22:21 Vapahda minun sieluni miekasta, minun ainokaiseni koirain kynsistä.	21. Pelasta minun sieluni miekasta, ja ainokaiseni koirilta.	Ps 22:21 Pelasta minun sielun miecasta/ ja minun ainocaisen coirilda.
22:22 Pelasta minut jalopeuran kidasta, villihärkäin sarvista - vastaa minulle.	22. Vapahda minua jalopeuran suusta, ja päästä minua yksisarvillisista.	Ps 22:22 Wapada minua Lejonin suusta/ ja päästä minun yxisarwillisista.
22:23 Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.	23. Minä saarnaan sinun nimeäs veljilleni: minä ylistän sinua seurakunnassa.	Ps 22:23 MInä saarnan sinun nimes weljilleni/ minä ylistän sinua seuracunnas.
22:24 Te, jotka pelkäätte Herraa, ylistäkää häntä. Kunnioittakaa häntä, kaikki Jaakobin siemen, kaikki Israelin siemen, peljätkää häntä.	24. Ylistäkäät Herraa te, jotka häntä pelkäätte: koko Jakobin siemen kunnioittakoon häntä, ja kavahtakoon häntä kaikki Israelin siemen!	Ps 22:24 Ylistäkät HERra te jotca händä pelkät/ coco Jacobin siemen cunnioittacon händä/ ja cawattacon händä caicki Israelin siemen.
22:25 Sillä hän ei halveksi kurjan kärsimystä, ei katso sitä ylen, eikä kätke häneltä kasvojansa, vaan kuulee hänen avuksihuutonsa.	25. Sillä ei hän hyljännyt eikä katsonut ylön köyhän raadollisuutta, eikä kääntänyt kasvojansa hänestä pois; vaan kuin se häntä huusi, kuuli hän sitä.	Ps 22:25 Sillä ei hän hyljännyt eikä cadzonut ylön köyhän radollisutta/ eikä käändänyt caswoans hänestä pois/ ja cuin se händä huusi/ cuuli hän sitä.
22:26 Sinusta on minun ylistyslauluni suuressa seurakunnassa minä täytän lupaukseni häntä pelkääväisten edessä.	26. Sinua minä ylistän suuressa seurakunnassa: minä maksan lupaukseni heidän edessänsä, jotka häntä pelkäävät.	Ps 22:26 Sinua minä ylistän suuresa seuracunnasa/ minä maxan lupauxeni heidän edesäns/ jotca händä pelkäwät.
22:27 Nöyrät saavat syödä ja tulevat ravituiksi ne, jotka etsivät Herraa, ylistävät häntä. Teidän sydämenne on elävä iankaikkisesti.	27. Raadolliset syövät ja ravitaan, ja jotka Herraa etsivät, pitää häntä ylistämän: teidän sydämenne pitää elämän ijankaikkisesti.	Ps 22:27 Radolliset syöwät ja rawitan/ ja jotca HERra edziwät/ pitä händä ylistämän/ heidän sydämens elä ijancaickisest.
22:28 Kaikki maan ääret muistavat tämän ja palajavat Herran tykö kaikki pakanain sukukunnat kumartavat häntä	28. Kaikki maailman ääret muistakaan ja kääntykään Herran tykö, ja kumartakaan sinun edessäs kaikki pakanain sukukunnat.	Ps 22:28 Muistettacan caiken mailman ärijn/ että he käännäisit heitäns HERran tygö/ ja cumartacan händä caicki pacanain sucucunnat.
22:29 sillä Herran on kuninkuus, ja hän on hallitseva pakanoita.	29. Sillä Herralta on valtakunta, ja hän vallitsee pakanoita.	Ps 22:29 Sillä HERralla on waldacunda/ ja hän wallidze pacanain seas.
22:30 Kaikki maan mahtavat syövät ja kumartavat hänen edessään polvistuvat kaikki, jotka mullan alle astuvat eivätkä voi elossa pysyä.	30. Kaikki lihavat maan päällä pitää syömän ja kumartaman, hänen edessänsä polviansa notkistaman kaikki, jotka tomussa makaavat ja jotka surussansa elävät.	Ps 22:30 Caicki lihawat maan päällä pitä syömän ja cumartaman/ hänen edesäns polwians notkistaman/ caicki jotca tomusa macawat/ ja jotca surusans eläwät.
22:31 Jälkeentulevaiset palvelevat häntä, tuleville polville kerrotaan Herrasta.	31. Hänen pitää saaman siemenen, joka häntä palvelee: Herrasta pitää ilmoitettaman lasten lapsiin.	Ps 22:31 Hänen pitä saaman siemenen joca händä palwele/ HERrasta pitä ilmoitettaman lasten lapsijn.
22:32 He tulevat ja julistavat vastedes syntyvälle kansalle hänen vanhurskauttaan, että hän on tämän tehnyt.	32. He tulevat ja hänen vanhurskauttansa saarnaavat syntyvälle kansalle, että hän sen tekee.	Ps 22:32 He tulewat ja hänen wanhurscauttans saarnawat syndywälle Canssalle/ että hän sitä teke.
PSALMI 23	23 PSALTTARI	XXIII.  Psalmi
23:1 Daavidin virsi. Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.	1. Davidin Psalmi. Herra on minun paimeneni: ei minulta mitään puutu.	Ps 23:1 Dawidin Psalmi. HERra on minun paimenen/ ei minulda mitän puutu.
23:2 Viheriäisille niityille hän vie minut lepäämään virvoittavien vetten tykö hän minut johdattaa.	2. Hän kaitsee minua viheriäisessä niityssä, ja vie minua virvoittavan veden tykö.	Ps 23:2 Hän caidze minua wiherjäises niitysä/ ja wie minua wirgottawan weden tygö.
23:3 Hän virvoittaa minun sieluni. Hän ohjaa minut oikealle tielle nimensä tähden.	3. Minun sieluni hän virvoittaa: hän vie minun oikialle tielle, nimensä tähden.	Ps 23:3 Minun sieluni hän wirgotta/ hän wie minun oikialle tielle/ hänen nimens tähden.
23:4 Vaikka minä vaeltaisin pimeässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani sinun vitsasi ja sauvasi minua lohduttavat.	4. Ja vaikka minä vaeltaisin pimiässä laaksossa, en minä pelkäisi mitään pahuutta, ettäs olet kanssani: sinun vitsas ja sauvas minun tukevat.	Ps 23:4 Ja waicka minä waellaisin pimiäsä laxosa/ en minä pelkäis mitän pahutta ettäs olet cansani/ sinun widzas ja sauwas minun tukewat.
23:5 Sinä valmistat minulle pöydän minun vihollisteni silmien eteen. Sinä voitelet minun pääni öljyllä minun maljani on ylitsevuotavainen.	5. Sinä valmistat minulle pöydän vihollisteni kohdalle: sinä voitelet minun pääni öljyllä, ja minun maljani on ylitsevuotavainen.	Ps 23:5 Sinä walmistat minulle pöydän/ minun wihollisteni cohdalle/ sinä woitelet minun pääni öljyllä/ ja sinä panet täyten minulle.
23:6 Sula hyvyys ja laupeus seuraavat minua kaiken elinaikani ja minä saan asua Herran huoneessa päivieni loppuun asti.	6. Hyvyys ja laupius noudattavat minua kaiken elinaikani, ja minä saan asua Herran huoneessa ijankaikkisesti.	Ps 23:6 Hywyys ja laupius noudattawat minua caiken elinaicani/ ja minä asun HERran huonesa ijancaickisest.
PSALMI 24	24 PSALTTARI	XXIV.  Psalmi
24:1 Daavidin virsi. Herran on maa ja kaikki, mitä siinä on, maanpiiri ja ne, jotka siinä asuvat.	1. Davidin Psalmi. Herran on maa, ja kaikki mitkä siinä ovat, maan piiri ja ne jotka sen päällä asuvat.	Ps 24:1 Dawidin Psalmi. HERran on maa/ ja caicki cuin hänesä owat/ maan pijri ja mitkä sen päällä asuwat.
24:2 Sillä hän on sen perustanut merten päälle, vahvistanut sen virtojen päälle.	2. Sillä hän on perustanut sen merten päälle, ja virtain päälle sen vahvistanut.	Ps 24:2 Sillä hän on perustanut sen merten päälle/ ja wirtain päälle sen walmistanut.
24:3 Kuka saa astua Herran vuorelle, kuka seisoa hänen pyhässä paikassansa?	3. Kuka astuu Herran vuorelle? ja kuka taitaa seisoa hänen pyhässä siassansa?	Ps 24:3 Cuca astu HERran wuorelle ? ja cuca taita seisoa hänen pyhäsä siasans ?
24:4 Se, jolla on viattomat kädet ja puhdas sydän, joka ei halaja turhuutta eikä vanno väärin.	4. Jolla viattomat kädet ovat ja on puhdas sydämestä, joka ei halaja turhuutta eikä vanno väärin,	Ps 24:4 Jolla wiattomat kädet owat/ ja on puhdas sydämest/ joca ei halaja turhutta/ eikä wanno wäärin.
24:5 Hän saa siunauksen Herralta ja vanhurskauden pelastuksensa Jumalalta.	5. Se saa siunauksen Herralta, ja vanhurskauden autuutensa Jumalalta.	Ps 24:5 Se saa siunauxen HERralda/ ja wanhurscauden hänen autuudens Jumalalda.
24:6 Tämä on se suku, joka häntä kysyy, joka etsii sinun kasvojasi, - tämä on Jaakob. Sela.	6. Tämä on se sukukunta, joka häntä etsii, joka kysyy sinun kasvojas, Jakob, Sela!	Ps 24:6 Tämä on se sucucunda joca händä edzi/ joca kysy sinun caswoas Jacob. Sela.
24:7 Nostakaa päänne, te portit, nostakaa päänne, te ikuiset ovet, kunnian kuninkaan käydä sisälle!	7. Tehkäät portit avaraksi ja ovet maailmassa korkiaksi, kunnian Kuninkaan mennä sisälle.	Ps 24:7 Tehkät portit awaraxi/ ja owet mailmas corkiaxi/ cunnian Cuningan mennä sisälle.
24:8 Kuka on se kunnian kuningas? Hän on Herra, väkevä ja voimallinen, Herra, voimallinen sodassa.	8. Kuka on kunnian Kuningas? se on Herra, väkevä ja voimallinen, Herra voimallinen sodassa.	Ps 24:8 Cuca on se cunnian Cuningas ? se on se HERra/ wäkewä ja woimallinen/ se HERra woimallinen sodasa.
24:9 Nostakaa päänne, te portit, nostakaa päänne, te ikuiset ovet, kunnian kuninkaan käydä sisälle!	9. Tehkäät portit avaraksi ja ovet maailmassa korkiaksi, kunnian Kuninkaan mennä sisälle!	Ps 24:9 Tehkät portit awaraxi/ ja owet mailmas corkiaxi/ cunnian Cuningan mennä sisälle.
24:10 Kuka on se kunnian kuningas? Hän on Herra Sebaot, hän on kunnian kuningas. Sela.	10. Kuka on kunnian Kuningas? se on Herra Zebaot, hän on kunnian Kuningas, Sela!	Ps 24:10 Cuca on se cunnian Cuningas ? se on se HERra Zebaoth/ hän on se cunnian Cuningas. Sela.
PSALMI 25	25 PSALTTARI	XXV.  Psalmi
25:1 Daavidin virsi. Sinun tykösi, Herra, minä ylennän sieluni,	1. Davidin Psalmi. Sinun tykös, Herra, ylennän minä sieluni.	Ps 25:1 Dawidin Psalmi. SInua HERra minä ikäwöidzen.
25:2 Jumalani, sinuun minä turvaan älä salli minun joutua häpeään, älkööt viholliseni saako riemuita minusta.	2. Minun Jumalani! sinuun minä turvaan, älä salli minua häväistä, ettei minun viholliseni iloitsisi minusta.	Ps 25:2 Minun Jumalan sinuun minä turwan/ älä salli minua häwäistä/ ettei minun wiholliseni iloidzis minusta.
25:3 Ei yksikään, joka sinua odottaa, joudu häpeään häpeään joutuvat ne, jotka ovat syyttä uskottomat.	3. Sillä ei yksikään tule häpiään, joka sinua odottaa; mutta irralliset pilkkaajat saavat häpiän.	Ps 25:3 Sillä ei yxikän tule häpiään joca sinua odotta/ mutta irralliset pilckajat saawat häpiän.
25:4 Herra, neuvo minulle tiesi, opeta minulle polkusi.	4. Herra, osoita minulle sinun ties, ja opeta minulle sinun polkus.	Ps 25:4 HERra osota minulle sinun ties/ ja opeta minulle sinun polcus.
25:5 Johdata minua totuutesi tiellä ja opeta minua, sillä sinä olet minun pelastukseni Jumala. Sinua minä odotan kaiken päivää.	5. Johdata minua totuudessas, ja opeta minua; sillä sinä olet Jumala, joka minua autat, yli päivää minä odotan sinua.	Ps 25:5 Johdata minua sinun totudesas/ ja opeta minua: sillä sinä olet Jumala joca minua autta/ yli päiwä minä odotan sinua.
25:6 Muista laupeuttasi, Herra, ja armoasi, sillä ne ovat olleet hamasta iankaikkisuudesta.	6. Muista, Herra, laupiuttas ja hyvyyttäs, joka maailman alusta on ollut.	Ps 25:6 Muista HERra sinun laupiuttas ja hywyttäs/ joca mailman algusta on ollut.
25:7 Älä muista minun nuoruuteni syntejä, älä minun rikoksiani muista minua armosi mukaan, hyvyytesi tähden, Herra.	7. Älä muista nuoruuteni syntejä ja ylitsekäymistäni; mutta muista minua sinun laupiutes jälkeen, sinun hyvyytes tähden, Herra!	Ps 25:7 Älä muista minun nuorudeni syndejä/ ja ylidzekäymisitäni/ mutta muista minua sinun laupiudes jälken/ sinun hywydes tähden HERra.
25:8 Hyvä ja vakaa on Herra sentähden hän neuvoo syntiset tielle.	8. Herra on hyvä ja vakaa, sentähden saattaa hän syntiset tielle.	Ps 25:8 HERra on hywä ja waca/ sentähden saatta hän synniset tielle.
25:9 Hän johdattaa nöyriä oikein, hän opettaa nöyrille tiensä.	9. Hän johdattaa oikeudella raadollisen, ja opettaa siveille hänen tiensä.	Ps 25:9 Hän johdatta oikiasta radollisen/ ja opetta siweille hänen tiens.
25:10 Kaikki Herran polut ovat armo ja totuus niille, jotka pitävät hänen liittonsa ja todistuksensa.	10. Kaikki Herran tiet ovat hyvyys ja totuus niille, jotka hänen liittonsa ja todistuksensa pitävät.	Ps 25:10 Caicki HERran tiet owat hywyys ja totuus/ nijlle jotca hänen lijttons ja todistuxens pitäwät.
25:11 Nimesi tähden, Herra, anna anteeksi minun syntivelkani, sillä se on suuri.	11. Sinun nimes tähden, Herra, ole armollinen minun pahalle teolleni, joka suuri on.	Ps 25:11 Sinun nimes tähden HERra/ ole armollinen minun pahalle tegolleni/ joca suuri on.
25:12 Kuka on se mies, joka Herraa pelkää - sen hän neuvoo tielle, joka hänen on valittava.	12. Kuka on se mies, joka Herraa pelkää? sillä hän opettaa parhaan tien.	Ps 25:12 Cuca on joca HERra pelkä ? sille hän opetta parhan tien.
25:13 Hänen sielunsa saa nauttia hyvää, ja hänen jälkeläisensä perivät maan.	13. Hänen sielunsa asuu hyvyydessä, ja hänen sikiänsä omistaa maan.	Ps 25:13 Hänen sieluns asu hywydes/ ja hänen sikiäns omista maan.
25:14 Herran neuvo on tunnettu niille, jotka häntä pelkäävät, ja hän ilmoittaa heille liittonsa.	14. Herran salaisuus on niillä, jotka häntä pelkäävät, ja liittonsa ilmoittaa hän heille.	Ps 25:14 HERran salaisus on nijden seas jotca händä pelkäwät/ ja hänen lijttons ilmoitta hän heille.
25:15 Minun silmäni katsovat alati Herraan, sillä hän päästää minun jalkani verkosta.	15. Minun silmäni katsovat alati Herraa, sillä hän kirvoittaa minun jalkani verkosta.	Ps 25:15 Minun silmäni cadzowat alati HERra: sillä hän kirwotta minun jalcani wercosta.
25:16 Käänny minun puoleeni, armahda minua, sillä minä olen yksinäinen ja kurja.	16. Käännä sinuas minun puoleeni, ja ole minulle armollinen; sillä minä olen yksinäinen ja raadollinen.	Ps 25:16 Käännä sinuas minun puoleeni/ ja ole minulle armollinen/ sillä minä olen yxinäinen ja radollinen.
25:17 Minun sydämeni pakahtuu tuskasta päästä minut ahdistuksistani.	17. Minun sydämeni murheet ovat moninaiset: vie siis minua ulos tuskistani.	Ps 25:17 Minun sydämeni murhet owat moninaiset/ wie sijs minua ulos minun tuskistani.
25:18 Katso minun kurjuuttani ja vaivaani, anna kaikki minun syntini anteeksi.	18. Katsos minun vaivaisuuteni ja raadollisuuteni puoleen, ja anna kaikki minun syntini anteeksi.	Ps 25:18 Cadzos minun waiwaisudeni ja radollisudeni puoleen/ ja anna caicki minun syndini andexi.
25:19 Katso minun vihollisiani, kuinka heitä on paljon, ja he vihaavat minua väkivaltaisella vihalla.	19. Katsos, kuinka monta vihollista minulla on? ja sulasta kateudesta he minua vihaavat.	Ps 25:19 Cadzos/ cuinga monda wihollista minulla on/ ja sulasta cateudesta he minua wihawat.
25:20 Varjele minun sieluni ja pelasta minut. Älä salli minun tulla häpeään, sillä sinuun minä turvaan.	20. Varjele minun sieluni ja vapahda minua, älä laske minua häpiään; sillä sinuun minä turvaan.	Ps 25:20 Warjele minun sielun ja wapada minua/ älä laske minua häpiään: sillä sinuun minä turwan.
25:21 Nuhteettomuus ja oikeamielisyys varjelkoon minua, sillä sinua minä odotan.	21. Vakuus ja oikeus varjelkoon minua; sillä minä odotan sinua.	Ps 25:21 Cohtuus ja oikeus warjelcon minua: sillä minä odotan sinua.
25:22 Jumala, vapahda Israel kaikista ahdistuksistansa.	22. Jumala, vapahda Israel kaikista tuskistansa.	Ps 25:22 Jumala päästäkön Israelin caikista tuskistans.
PSALMI 26	26 PSALTTARI	XXVI.  Psalmi .
26:1 Daavidin virsi. Auta minut oikeuteeni, Herra, sillä minä olen vaeltanut nuhteettomasti ja turvaan horjumatta Herraan.	1. Davidin Psalmi. Tuomitse minua, Herra; sillä minä olen vakuudessani vaeltanut: ja minä toivon Herraan, sentähden en minä livistele.	Ps 26:1 Dawidin Psalmi. HERRA saata minulle oikeus: sillä minä olen wiatoin. Minä toiwon HERraan/ sentähden en minä lange.
26:2 Tutki minua, Herra, ja pane minut koetukselle, koettele minun munaskuuni ja sydämeni.	2. Koettele minua, Herra, ja kiusaa minua: puhdista minun munaskuuni ja sydämeni.	Ps 26:2 Coettele minua HERra ja kiusa minua/ puhdista minun munascuuni ja sydämeni.
26:3 Sillä sinun armosi on minun silmäini edessä, ja minä olen vaeltanut sinun totuudessasi.	3. Sillä sinun hyvyytes on silmäini edessä, ja minä vaellan sinun totuudessas.	Ps 26:3 Sillä sinun hywydes on minun silmäini edes/ ja minä waellan sinun totudesas.
26:4 En minä istu valheen miesten seurassa enkä kulje salakavalain kanssa.	4. En minä istu turhain ihmisten seassa, enkä seuraa petollisia.	Ps 26:4 En minä istu turhain ihmisten seasa/ engä seura petollisia.
26:5 Minä vihaan pahojen seuraa enkä istu jumalattomien parissa.	5. Minä vihaan pahain seurakuntaa, enkä istu jumalattomain tykönä.	Ps 26:5 Minä wihan pahain seuracunda/ engä istu jumalattomain tykönä.
26:6 Minä pesen käteni viattomuudessa, ja astun kulkueessa sinun alttarisi ympäri, Herra,	6. Minä pesen käteni viattomuudessa, ja oleskelen, Herra, alttaris tykönä,	Ps 26:6 Minä pesen käteni wiattomudesa/ ja oleskelen HERra Altaris tykönä.
26:7 antaakseni kuulua kiitokseni äänen ja julistaakseni kaikkia sinun ihmeitäsi.	7. Kussa kiitossanan ääni kuullaan, ja kaikki sinun ihmees saarnataan.	Ps 26:7 Cusa kijtossanan äni cuullan/ ja caicki sinun ihmes saarnatan.
26:8 Herra, minä rakastan sinun huonettasi, sinun asuinsijaasi, sitä paikkaa, jossa sinun kirkkautesi asuu.	8. Herra, minä rakastin sinun huonees asuinsiaa ja sitä siaa, jossa sinun kunnias asuu.	Ps 26:8 HERra/ minä racastin sinun huones asuisia/ ja sitä sia josa sinun cunnias asu.
26:9 Älä tempaa pois minun sieluani syntisten kanssa äläkä minun henkeäni verenvuodattajain kanssa,	9. Älä tempaa minun sieluani pois syntisten kanssa ja henkeäni verikoirain kanssa,	Ps 26:9 Älä temma minun sieluani pois synneisten cansa/ taicka minun hengeni coirain cansa.
26:10 joiden käsiä ilkityö tahraa, joiden oikea käsi on lahjuksia täynnä.	10. Jotka pahanjuoniset ovat ja mielellänsä lahjoja ottavat.	Ps 26:10 Jotca pahanjuoniset owat ja mielelläns lahjoja ottawat.
26:11 Mutta minä vaellan nuhteettomasti vapahda minut ja ole minulle armollinen.	11. Mutta minä vaellan viattomuudessani: vapahda minua ja ole minulle armollinen!	Ps 26:11 Mutta minä waellan wiattomudesani/ päästä minua ja ole minulle armollinen.
26:12 Minun jalkani seisoo tasaisella maalla seurakunnan kokouksissa minä kiitän Herraa.	12. Minun jalkani käy oikiasti: minä kiitän Herraa seurakunnissa.	Ps 26:12 Minun jalcan käy oikiasti/ minä kijtän sinua HERra seuracunnisa.
PSALMI 27	27 PSALTTARI	XXVII.  Psalmi .
27:1 Daavidin virsi. Herra on minun valkeuteni ja autuuteni: ketä minä pelkään! Herra on minun elämäni turva: ketä minä vapisen!	1. Davidin Psalmi. Herra on minun valistukseni ja autuuteni, ketä minä pelkään? Herra on henkeni väkevyys, ketä minä vapisen?	Ps 27:1 Dawidin Psalmi. HERRA on minun walistuxen ja autuuden/ ketä minä pelkän ? HERra on minun hengeni wäkewys/ ketä minä wapisen ?
27:2 Kun pahat käyvät minun kimppuuni, syömään minun lihaani, niin he, minun ahdistajani ja vihamieheni, kompastuvat ja kaatuvat.	2. Sentähden, vaikka pahat, vainolliseni ja viholliseni, lähestyvät minun lihaani syömään, täytyy heidän kuintenkin itseänsä loukata ja langeta.	Ps 27:2 Sentähden ehkä pahat/ minun wainolliseni ja wiholliseni lähestywät minun lihani syömän/ täyty heidän cuitengin heitäns loucata ja langeta.
27:3 Vaikka sotajoukko asettuisi minua vastaan, ei minun sydämeni pelkäisi vaikka sota nousisi minua vastaan, siinäkin minä olisin turvassa.	3. Ja vaikka sotaväki saartais minua, niin ei sydämeni sentähden pelkäisi; ja jos sota nousis minua vastaan, minä turvaan sittekin häneen.	Ps 27:3 Ja waicka sotawäki saartais minua/ nijn ei minun sydämen sentähden pelkäis. Ja jos sota nousis minua wastan/ minä turwan sijttekin häneen.
27:4 Yhtä minä rukoilen Herralta, sitä minä pyydän: että saisin asua Herran huoneessa kaiken elinaikani, katsella Herran suloisuutta ja tutkistella hänen temppelissänsä.	4. Yhtä minä Herralta anon, sitä minä pyydän, asuakseni Herran huoneessa kaiken elinaikani: että minä näkisin Herran kauniin jumalanpalveluksen, ja hänen templiänsä etsisin.	Ps 27:4 Yhtä minä HERralda anon/ sitä minä pyydän/ asuaxeni HERran huonesa caiken elinaicani/ että minä näkisin HERran Jumalan caunin palweluxen/ ja hänen Templiäns edzisin.
27:5 Sillä hän kätkee minut majaansa pahana päivänä, hän suojaa minua telttansa suojassa, korottaa minut kalliolle.	5. Sillä hän peittää minua majassansa pahana aikana: hän kätkee minun salaiseen majaansa, ja korottaa minun kalliolle.	Ps 27:6 Ja hän corgotta nytkin minun pääni wihollisteni ylidze/ jotca minun ymbärilläni owat/ nijn minä uhran hänen majasans kijtosuhria/ minä weisan ja laulan HERralle.
27:6 Niin kohoaa nyt minun pääni vihollisteni yli, jotka minua ympäröivät, ja minä uhraan riemu-uhreja hänen majassansa, Herralle minä veisaan ja soitan.	6. Ja hän korottaa nytkin minun pääni vihollisteni ylitse, jotka ympärilläni ovat; niin minä uhraan hänen majassansa kiitosuhria: minä veisaan ja laulan Herralle.	Ps 27:7 HERRA cuule minun änen cosca minä huudan/ ole minulle armollinen/ ja cuuldele minua.
27:7 Herra, kuule minun ääneni, kun minä huudan, armahda minua ja vastaa minulle.	7. Herra, kuule minun ääneni, koska minä huudan: ole minulle armollinen, ja kuultele minua.	Ps 27:8 Minun sydämen sano sinulle tämän sinun sanas. Kysykät minun caswojani/ sentähden minä edzin HERra sinun caswojas.
27:8 Minun sydämeni vetoaa sinun omaan sanaasi: "Etsikää minun kasvojani." Herra, minä etsin sinun kasvojasi.	8. Minun sydämeni sanoo sinulle tämän sinun sanas: etsikäät minun kasvojani! sentähden minä etsin, Herra, sinun kasvojas.	Ps 27:8 Minun sydämen sano sinulle tämän sinun sanas. Kysykät minun caswojani/ sentähden minä edzin HERra sinun caswojas.
27:9 Älä kätke minulta kasvojasi, älä työnnä vihassa pois palvelijaasi. Sinä olet minun apuni, älä minua jätä, älä minua hylkää, pelastukseni Jumala.	9. Älä peitä kasvojas minulta, ja älä sysää pois palveliaas vihassas; sillä sinä olet minun apuni: älä minua hylkää, älä myös minua anna ylön, minun autuuteni Jumala.	Ps 27:9 Älä peitä caswoas minulda/ ja älä sysä pois sinun palweliatas wihasas/ sillä sinä olet minun apun/ älä minua hyljä/ älä myös wedä kättäs minusta pois/ minun autuudeni Jumala.
27:10 Vaikka minun isäni ja äitini minut hyljätkööt, niin Herra minut korjaa.	10. Sillä minun isäni ja äitini hylkäsivät minun; mutta Herra korjasi minun.	Ps 27:10 Sillä minun Isän ja äitin hyljäisit minun/ mutta HERra corjais minun.
27:11 Neuvo, Herra, minulle tiesi ja johdata minua tasaista polkua minun vihamiesteni tähden.	11. Herra, osoita minulle sinun ties, ja johdata minua oikiaa polkua, minun vihollisteni tähden.	Ps 27:11 HERRA osota minulle sinun ties/ ja johdata minua oikiata polcua/ minun wihollisteni tähden.
27:12 Älä anna minua alttiiksi ahdistajaini vimmalle, sillä väärät todistajat nousevat minua vastaan ja puuskuvat väkivaltaa.	12. Älä anna minua vihollisteni tahtoon; sillä väärät todistukset seisovat minua vastaan ja tekevät häpeemättä vääryyttä.	Ps 27:12 Älä anna minua wihollisteni tahtoon: sillä wäärät todistuxet owat minua wastan/ ja tekewät häpemät wääryttä.
27:13 Mutta minä totisesti uskon näkeväni Herran hyvyyden elävien maassa.	13. Mutta minä uskon kuitenkin näkeväni Herran hyvyyttä eläväin maalla,	Ps 27:13 Mutta minä uscon cuitengin näkewäni HERRAN hywyttä eläwitten maalla.
27:14 Odota Herraa. Ole luja, ja vahva olkoon sinun sydämesi. Odota Herraa.	14. Odota Herraa, ole hyvässä turvassa, ja hän vahvistaa sinun sydämes: ja odota Herraa.	Ps 27:14 Odota HERRA/ ole turwasa ja pelkämätöin ja odota HERra.
PSALMI 28	28 PSALTTARI	XXVIII.  Psalmi .
28:1 Daavidin virsi. Sinua, Herra, minä huudan minun kallioni, älä ole minua kohtaan äänetön, etten minä, kun sinä vaiti olet, joutuisi niiden kaltaiseksi, jotka ovat hautaan vaipuneet.	1. Davidin Psalmi. Koska minä huudan sinua, Herra, uskallukseni, niin älä vaikene minulle; etten, koska sinä vaikenisit minulle, minä tulisi niiden kaltaiseksi, jotka hautaan menevät.	Ps 28:1 Dawidin Psalmi. COsca minä huudan sinua HERra/ minun uscalluxen/ nijn älä waickene minulle/ että ( coscas waickenet minusta ) minä tulen heidän caltaisexens/ jotca hautaan menewät.
28:2 Kuule minun rukousteni ääni, kun minä sinua avuksi huudan, kun minä käteni nostan sinun kaikkeinpyhintäsi kohti.	2. Kuule minun rukoukseni ääni, koska minä huudan sinua, kuin minä nostan käteni sinun pyhää kuorias päin.	Ps 28:2 Cuule minun rucouxeni äni/ cosca minä huudan sinua/ cosca minä nostan käteni sinun pyhä Chuorias päin.
28:3 Älä tempaa minua pois jumalattomien kanssa, älä väärintekijäin kanssa, jotka puhuvat lähimmäisilleen rauhan puheita, vaikka heidän sydämessään on pahuus.	3. Älä anna minun tulla jumalattomain ja pahointekiäin sekaan, jotka lähimmäistensä kanssa puhuvat ystävällisesti, vaan pahuutta on heidän sydämissänsä,	Ps 28:3 Älä wedä minua jumalattomain ja pahointekiäin secaan/ jotca lähimmäistens cansa puhuwat ystäwällisest/ waan pahutta on heidän sydämisäns.
28:4 Anna heille heidän työnsä mukaan ja heidän tekojensa pahuuden mukaan anna heille heidän kättensä tekojen mukaan, kosta heille, mitä he ovat tehneet.	4. Anna heille heidän työnsä jälkeen ja heidän pahan menonsa perään: anna heille heidän kättensä töiden perään, maksa heille heidän ansionsa perästä.	Ps 28:4 Anna heille heidän työns perän/ ja heidän pahan menons perän/ anna heille heidän kättens töiden perän/ maxa heille ansions perästä.
28:5 Sillä eivät he ota vaaria Herran töistä eivätkä hänen kättensä teoista. Hän kukistakoon heidät, älköönkä heitä rakentako.	5. Sillä ei he ota vaaria Herran töistä, eikä hänen käsi-aloistansa; sentähden rikkoo hän heitä ja ei rakenna heitä.	Ps 28:5 Sillä ei he ota waari HERran töistä/ eikä hänen käsialoistans/ sentähden ricko hän heitä ja ei rakenna heitä.
28:6 Kiitetty olkoon Herra, sillä hän on kuullut minun rukousteni äänen.	6. Kiitetty olkoon Herra; sillä hän on kuullut minun rukoukseni äänen.	Ps 28:6 Kijtetty olcon HERra: sillä hän on cuullut minun rucouxeni änen.
28:7 Herra on minun voimani ja kilpeni häneen minun sydämeni turvasi, ja minä sain avun. Siitä minun sydämeni riemuitsee, ja veisuullani minä häntä ylistän.	7. Herra on minun väkevyyteni ja kilpeni, häneen minun sydämeni toivoo, ja minä olen autettu; ja minun sydämeni riemuitsee, ja minä kiitän häntä veisullani.	Ps 28:7 HERRA on minun wäkewyden ja kilpen/ häneen minun sydämen toiwo/ ja minä olen autettu/ ja minun sydämen riemuidze/ ja minä kijtän händä weisullani.
28:8 Herra on kansansa väkevyys, hän on voideltunsa pelastus ja turva.	8. Herra on heidän väkevyytensä; hän on väkevä, joka voideltuansa auttaa.	Ps 28:8 HERRA on heidän wäkewydens/ hän on wäkewä/ joca woideltuans autta.
28:9 Pelasta kansasi ja siunaa perikuntasi kaitse heitä ja kanna heitä iankaikkisesti.	9. Auta kansaas ja siunaa perimistäs, ja ravitse heitä ja korota heitä ijankaikkisesti.	Ps 28:9 Auta Canssas ja siuna perimises/ ja rawidze heitä/ ja corgota heitä ijancaickisest.
PSALMI 29	29 PSALTTARI	XXIX.  Psalmi .
29:1 Daavidin virsi. Antakaa Herralle, te Jumalan pojat, antakaa Herralle kunnia ja väkevyys.	1. Davidin Psalmi. Tuokaat Herralle, te väkevät, tuokaat Herralle kunnia ja väkevyys.	Ps 29:1 Dawidin Psalmi. TUocat HERralle te wäkewät/ tuocat HERralle cunnia ja wäkewys.
29:2 Antakaa Herralle hänen nimensä kunnia, kumartakaa Herraa pyhässä kaunistuksessa.	2. Tuokaat Herralle hänen nimensä kunnia: kumartakaat Herraa pyhässä kaunistuksessa.	Ps 29:2 Tuocat HERralle hänen nimens cunnia/ cumartacat HERra pyhäsä caunistuxesa.
29:3 Herran ääni käy vetten päällä kunnian Jumala jylisee, Herra suurten vetten päällä.	3. Herran ääni käy vetten päällä: kunnian Jumala pauhaa, suurten vetten päällä.	Ps 29:2 HERRAN äni käy wetten päällä/ cunnian Jumala pauha/ HERra suurten wetten päällä.
29:4 Herran ääni käy voimallisesti, Herran ääni käy valtavasti.	4. Herran ääni käy voimassa: Herran ääni käy suuressa kunniassa.	Ps 29:3 HERRAN äni käy woimasa/ HERran äni käy julkisest.
29:5 Herran ääni särkee setrit, Herra särkee Libanonin setrit.	5. Herran ääni särkee sedripuut, ja Herra särkee sedripuut Libanonissa.	Ps 29:4 HERran äni särke Cedrit/ ja HERra särke Cedrit Libanonis.
29:6 Hän hypittää niitä niinkuin vasikkaa, Libanonia ja Sirjonia niinkuin nuorta villihärkää.	6. Hän hyppäyttää heitä niinkuin vasikan, sekä Libanonin että Sirionin, niinkuin nuoren yksisarvisen.	Ps 29:5 Hän hyppäyttä heitä nijncuin wasican/ sekä Libanonin että Sirionin/ nijncuin nuoren yxisarwisen.
29:7 Herran ääni halkoo tulen liekit.	7. Herran ääni leikkaa niinkuin tulen liekki.	Ps 29:6 HERran äni leicka nijncuin tulen liecki.
29:8 Herran ääni vapisuttaa erämaan, Herra vapisuttaa Kaadeksen erämaan.	8. Herran ääni häälyttää korven, ja Herra liikuttaa Kadeksen korven.	Ps 29:7 HERran äni häälyttä corwen/ ja HERran äni lijcutta Cadexen corwen.
29:9 Herran ääni saattaa peurat poikimaan, se raastaa paljaiksi metsät. Ja kaikki hänen temppelissänsä sanoo: "Kunnia!"	9. Herran ääni saattaa peurat poikimaan, ja paljastaa metsät: ja hänen templissänsä pitää koko hänen joukkonsa sanoman hänelle kunnian.	Ps 29:8 HERran äni saatta peurat poikiman/ ja paljasta medzät/ ja hänen Templisäns pitä sanoman jocaidzen hänelle cunniata.
29:10 Herra istui valtaistuimellaan, ja vedenpaisumus tuli. Herra istuu kuninkaana iankaikkisesti.	10. Herra istuu vedenpaisumisen päällä: Herra pysyy Kuninkaana ijankaikkisesti.	Ps 29:9 HERra istu wirtain päällä/ ja HERra pysy Cuningasna ijancaickisest.
29:11 Herra antaa kansallensa väkevyyden, Herra siunaa kansaansa rauhalla.	11. Herra antaa kansallensa väkevyyden: Herra siunaa kansaansa rauhalla.	Ps 29:10 HERra anda Canssallens wäkewyden/ HERra siuna Canssans rauhalla.
PSALMI 30	30 PSALTTARI	XXX.  Psalmi .
30:1 Daavidin virsi temppelin vihkimislaulu.	1. Psalmi, veisattava Davidin huoneen vihkimisessä.	Ps 30:1 Psalmi weisattapa Dawidin huonen wihkimises.
30:2 Minä ylistän sinua, Herra, sillä sinä pelastit minut etkä sallinut viholliseni iloita minusta.	2. Minä ylistän sinua, Herra, sillä sinä olet korottanut minua: et myös salli viholliseni iloita minusta.	Ps 30:2 MInä ylistän sinua HERra: sillä sinä olet corgottanut minua/ et myös salli iloita wiholliseni minusta.
30:3 Herra, minun Jumalani, sinua minä huusin, ja sinä paransit minut.	3. Herra minun Jumalani, kuin minä huusin sinua, niin sinä teit minun terveeksi.	Ps 30:3 HERra minun Jumalan/ cosca minä huusin sinua/ nijns teit minun terwexi.
30:4 Herra, sinä nostit minun sieluni tuonelasta, sinä herätit minut henkiin hautaan vaipuvien joukosta.	4. Herra, sinä veit sieluni ulos helvetistä: sinä olet minun elävänä pitänyt niiden mennessä kuoppaan.	Ps 30:4 HERra sinä weit minun sieluni ulos helwetist/ sinä olet minun eläwänä pitänyt/ nijden mennes cuoppaan.
30:5 Veisatkaa kiitosta Herralle, te hänen hurskaansa, ylistäkää hänen pyhää nimeänsä.	5. Pyhät, veisatkaat kiitosta Herralle, ja kiittäkäät hänen pyhyytensä muistoksi.	Ps 30:5 Pyhät/ weisatca kijtost HERralle/ ja kjttäkät händä pyhydens muistoxi.
30:6 Sillä silmänräpäyksen kestää hänen vihansa, eliniän hänen armonsa ehtoolla on itku vieraana, mutta aamulla ilo.	6. Sillä hänen vihansa viipyy silmänräpäyksen, ja hän ihastuu elämästä: ehtoona on itku, mutta aamulla ilo.	Ps 30:6 Sillä hänen wihans wijpy silmän räpäyxen/ ja ihastu elämäst/ ehtona on itcu/ mutta amulla ilo.
30:7 Minä sanoin menestykseni päivinä: "En minä ikinä horju."	7. Mutta minä sanoin myötäkäymisessäni: en minä ikänä kukistu.	Ps 30:7 Mutta minä sanoin myötäkäymisesäni: en minä ikänäns cukisteta.
30:8 Herra, sinä armossasi vahvistit minun vuoreni. Mutta kun sinä kätkit kasvosi, niin minä peljästyin.	8. Sillä sinä, Herra, olet hyvässä tahdossas vuoreni vahvistanut; mutta kuin sinä kasvos peitit, niin minä hämmästyin.	Ps 30:8 Sillä sinä HERra olet hywäsä tahdosas minun wuoreni wahwistanut/ mutta coscas caswos peitit/ nijn minä hämmästyin.
30:9 Sinua, Herra, minä huusin ja Herraa minä rukoilin:	9. Sinua, Herra, minä huudan, ja Herraa minä rukoilen.	Ps 30:9 Sinua HERra minä huudan/ ja HERra minä rucoilen.
30:10 "Mitä etua on minun verestäni, jos minä hautaan vaivun? Ylistääkö tomu sinua, julistaako se sinun uskollisuuttasi?	10. Mitä hyvää minun veressäni on, kuin minä hautaan alas menen? kiittäneekö tomukin sinua, ja ilmoittaneeko se sinun totuuttas?	Ps 30:10 Mitä hywä minun cuoltuani weresäni on ? kijttänekö myös tomu sinua ja ilmoittaneco sinun totudes ?
30:11 Kuule, Herra, ja armahda minua, Herra, ole minun auttajani."	11. Herra, kuule, ja ole minulle armollinen: Herra, ole minun auttajani.	Ps 30:11 HERRA cuule ja ole minulle armollinen/ HERra ole minun auttajan.
30:12 Sinä muutit minun murheeni ilokarkeloksi, sinä riisuit minun surupukuni ja vyötit minut riemulla,	12. Sinä olet muuttanut minun valitukseni iloksi: sinä olet riisunut minun säkkini, ja vyötit minun riemulla,	Ps 30:12 Sinä olet muuttanut minun walituxeni iloxeni/ sinä olet rijsunut minun säckini/ ja wyötit minun riemulla.
30:13 että minun sieluni veisaisi sinulle kiitosta, eikä vaikenisi. Herra, minun Jumalani, sinua minä ylistän iankaikkisesti.	13. Että minun kunniani veisais sinulle kiitosta ja ei vaikenisi, Herra minun Jumalani, minä kiitän sinua ijankaikkisesti!	Ps 30:13 Että minun cunnian weisais sinulle kijtost/ ja ei waickenis/ HERra minun Jumalan/ minä kijtän sinua ijancaickisest.
PSALMI 31	31 PSALTTARI	XXXI.  Psalmi .
31:1 Veisuunjohtajalle Daavidin virsi.	1. Davidin Psalmi edelläveisaajalle.	Ps 31:1 Dawidin Psalmi edelläweisattapa.
31:2 Herra, sinuun minä turvaan. Älä salli minun ikinä häpeään tulla, vapahda minut vanhurskaudessasi.	2. Herra, sinuun minä uskallan, etten minä ikänä häpiään tulisi: vapahda minua sinun vanhurskautes kautta.	Ps 31:2 HERRA sinuun minä uscallan/ älä minua ikänäns häpiään laske/ päästä minua sinun wanhurscaudes cautta.
31:3 Kallista korvasi minun puoleeni, riennä, pelasta minut. Ole minulle turvakallio, vuorilinna, johon minut pelastat.	3. Kallista korvas minun puoleeni, auta minua äkisti: ole minulle vahva kallio ja linna minua auttamaan;	Ps 31:3 Cumarra corwas minun puoleeni/ auta minua äkist/ ole minulle wahwa callio/ ja linna minua auttaman.
31:4 Sillä sinä olet minun kallioni ja linnani, ja nimesi tähden sinä minua johdat ja talutat.	4. Sillä sinä olet minun kallioni ja minun linnani, ettäs siis sinun nimes tähden minua taluttaisit ja veisit;	Ps 31:4 Sillä sinä olet minun callion ja linnan/ ettäs sijs sinun nimes tähden minua talutaisit ja weisit.
31:5 Sinä päästät minut verkosta, jonka he ovat eteeni virittäneet, sillä sinä olet minun turvani.	5. Ettäs minun kirvottaisit verkosta, jonka he minun eteeni virittivät; sillä sinä olet minun väkevyyteni.	Ps 31:5 Ettäs minun kirwotaisit wercosta/ jonga he minun eteeni wiritit: sillä sinä olet minun wäkewyden.
31:6 Sinun käteesi minä annan henkeni, sinä, Herra, lunastat minut, sinä uskollinen Jumala.	6. Sinun käsiis annan minä henkeni, sinä olet minun lunastanut, Herra, sinä totinen Jumala.	Ps 31:6 Sinun käsijs minä annan minun hengeni/ sinä olet minun pelastanut HERra sinä totinen Jumala.
31:7 Minä vihaan niitä, jotka seuraavat turhia epäjumalia, mutta minä turvaan Herraan.	7. Minä vihaan niitä, jotka pitävät väärää oppia; mutta minä uskallan Herraan.	Ps 31:7 Minä wihan nijtä jotca pitäwät wäärä oppia/ mutta minä uscallan HERraan.
31:8 Minä iloitsen ja riemuitsen sinun armostasi, kun sinä katsoit minun kurjuuttani, tunsit minun sieluni ahdistukset,	8. Minä ihastun ja riemuitsen sinun hyvyytes tähden, ettäs katsot minun raadollisuuttani, ja tunnet minun sieluni tuskassa.	Ps 31:8 Minä ihastun ja riemuidzen sinun hywydes tähden/ ettäs cadzot minun radollisuttani/ ja tunnet minun sieluni tuscasa.
31:9 etkä jättänyt minua vihollisen valtaan, vaan asetit minun jalkani aukealle.	9. Ja et sinä sulje minua vihollisteni käsiin: sinä asetat minun avaraan paikkaan.	Ps 31:9 Ja et sinä sulje minua wihollisteni käsijn/ sinä asetat minun jalcani awaraan paickan.
31:10 Armahda minua, Herra, sillä minulla on ahdistus minun silmäni on surusta riutunut, niin myös minun sieluni ja ruumiini.	10. Herra, ole minulle armollinen, sillä minä ahdistetaan; minun kasvoni ovat muuttuneet murheesta, niin myös minun sieluni ja vatsani.	Ps 31:10 HERra ole minulle armollinen: sillä minä ahdistetan/ minun caswoni on muuttunut murhesta/ nijn myös minun sielun ja wadzan.
31:11 Sillä minun elämäni kuluu murheessa ja minun vuoteni huokauksissa. Minun voimani on rauennut pahain tekojeni tähden, ja minun luuni ovat riutuneet.	11. Sillä minun elämäni on kulutettu murheesta, ja minun vuoteni huokauksesta: minun voimani on rauvennut pahain tekoin kautta, ja minun luuni ovat muserretut.	Ps 31:11 Sillä minun elämän on culutettu murhesta/ ja minun wuoteni huocauxest/ minun woiman on rauwennut minun pahain tecoini cautta/ ja minun luuni owat musertut.
31:12 Kaikkien ahdistajaini tähden minä olen pilkaksi tullut, ylenpalttiseksi pilkaksi naapureilleni, peljätykseksi tuttavilleni jotka minut kadulla näkevät, pakenevat minua.	12. Minä olen pilkaksi tullut kaikille vihamiehilleni ja kylällisilleni ylönpalttisesti, ja hämmästykseksi tuttavilleni: jotka minun ulkona näkevät, pakenevat minua.	Ps 31:12 Minä olen suuri pilcka kylänmiehilleni/ ja ilkeys minun tuttawilleni/ jotca minun raitilla näkewät/ pakenewat minua.
31:13 Minä olen unhottunut ihmisten mielistä niinkuin kuollut, minä olen kuin rikottu astia.	13. Minä olen sydämestä unhotettu niinkuin kuollut: minä olen niinkuin rikottu astia.	Ps 31:13 Minä olen sydämestä unhotettu nijncuin cuollut/ minä olen nijncuin ricottu astia.
31:14 Sillä minä kuulen monen parjaukset, kauhua kaikkialta, kun he keskenänsä pitävät neuvoa minua vastaan, aikovat ottaa minulta hengen.	14. Sillä minä kuulen monen häväistyksen, että jokainen karttaa minua: he pitävät keskenänsä neuvoa minusta, ja tahtovat ottaa minun henkeni.	Ps 31:14 Sillä moni minua pahasti häwäise/ että jocainen minua carcko/ he pitäwät keskenäns neuwo minusta/ ja tahtowat otta minun hengeni.
31:15 Mutta sinuun, Herra, minä turvaan minä sanon: "Sinä olet minun Jumalani."	15. Mutta minä toivon sinuun, Herra, ja sanon: sinä olet minun Jumalani!	Ps 31:15 Mutta minä toiwon sinuun HERra/ ja sanon: sinä olet minun Jumalan.
31:16 Minun aikani ovat sinun kädessäsi, pelasta minut vihollisteni kädestä ja vainoojistani.	16. Minun aikani ovat sinun käsissäs: pelasta minua vihollisteni kädestä ja niistä, jotka minua vainoovat.	Ps 31:16 Minun aicani owat sinun käsisäs/ pelasta minua wihollisistani/ ja nijstä jotca minua wainowat.
31:17 Valista kasvosi palvelijallesi, pelasta minut armossasi.	17. Anna kasvos paistaa palvelias päälle: auta minua laupiutes kautta.	Ps 31:17 Anna paista caswos palwelias päälle/ auta minua laupiudes cautta.
31:18 Herra, älä salli minun tulla häpeään, sillä sinua minä huudan avukseni. Jumalattomat tulkoot häpeään, vaietkoot ja vaipukoot tuonelaan.	18. Herra, älä minun anna häpiään tulla; sillä sinua minä avuksi huudan: jumalattomat tulkoon häpiään, vaijetkoon helvetissä.	Ps 31:18 HERra älä minua laske häpiään: sillä sinua minä rucoilen/ jumalattomat tulcat häpiään/ ja waiketcat helwetis.
31:19 Mykistykööt valheen huulet, jotka puhuvat vanhurskasta vastaan röyhkeästi, ylpeästi ja ylenkatseellisesti.	19. Tulkoon mykäksi väärät suut, jotka puhuvat vanhurskasta vastaan kovasti ylpeydestä ja ylönkatseesta.	Ps 31:19 Tulcon mykäxi wäärät suut/ jotca puhuwat wanhurscasta wastan/ cangiast/ corjast ja häjyst.
31:20 Kuinka suuri on sinun hyvyytesi, jonka talletat pelkääväisillesi ja jota osoitat sinuun turvaaville ihmislasten edessä!	20. Kuinka suuri on sinun hyvyytes, jonka panit tallelle niille, jotka sinua pelkäävät! ja jonka niille osoitat, jotka sinuun uskaltavat, ihmisten lasten edessä!	Ps 31:20 Cuinga suuret owat sinun hywydes/ jotcas panit tallella nijlle jotca sinua pelkäwät/ ja jotcas nijlle osotat/ jotca sinuun uscaldawat/ ihmisten lasten edesä.
31:21 Sinä peität heidät kasvojesi suojaan ihmisten salavehkeiltä sinä kätket heidät turvaan kielten riidalta.	21. Sinä kätket heitä tykönäs salaisesti jokaisen haastosta: sinä peität heitä majassas riiteleväisistä kielistä.	Ps 31:21 Sinä lymytät heitä tykönäs salaisest/ jocaidzen haastosta/ sinä peität heitä majasas/ rijtelewäisistä kielistä.
31:22 Kiitetty olkoon Herra, sillä hän osoitti minulle ihmeellisen armonsa piiritetyssä kaupungissa.	22. Herra olkoon kiitetty, että hän on minulle osoittanut ihmeellisen hyvyyden, vahvassa kaupungissa.	Ps 31:22 HERra olcon kijtetty/ että hän on minulle osottanut ihmellisen hywyden/ wahwasa Caupungisa.
31:23 Minä sanoin hädässäni: "Minä olen sysätty pois sinun silmiesi edestä." Kuitenkin sinä kuulit minun rukousteni äänen, kun minä sinua huusin.	23. Sillä minä sanoin pikaisuudessani: minä olen sinun silmäis edestä sysätty pois: kuitenkin kuulit sinä rukoukseni äänen, koska minä sinun tykös huusin.	Ps 31:23 Sillä minä sanoin epäyxesäni: minä olen sinun caswos edestä sysätty pois/ sinä cuulit cuitengin minun rucouxeni änen/ cosca minä sinun tygös parguin.
31:24 Rakastakaa Herraa, kaikki hänen hurskaansa. Herra varjelee uskolliset, mutta ylpeileväisille hän kostaa monin kerroin.	24. Rakastakaat Herraa, kaikki hänen pyhänsä; Herra varjelee uskollisia ja runsaasti kostaa niille, jotka ylpeyttä harjoittelevat.	Ps 31:24 Racastacat HERra caicki hänen pyhäns/ HERra warjele uscollista/ ja runsast costa nijlle/ jotca ylpeyttä harjoittelewat.
31:25 Olkaa lujat, ja olkoon teidän sydämenne rohkea, te kaikki, jotka Herraa odotatte.	25. Olkaat hyvässä turvassa, ja hän vahvistaa teidän sydämenne, kaikki jotka Herraa odotatte.	Ps 31:25 Olcat turwas ja wapisemata/ caicki jotca HERra odotatte.
PSALMI 32	32 PSALTTARI	XXXII.  Psalmi .
32:1 Daavidin mietevirsi. Autuas se, jonka rikokset ovat anteeksi annetut, jonka synti on peitetty!	1. Davidin opetus. Autuas on se, jonka pahat teot ovat annetut anteeksi ja jonka synnit peitetyt ovat.	Ps 32:1 Dawidin opetus. AUtuas on jonga pahat tegot owat annetut andexi/ ja jonga synnit peitetyt owat.
32:2 Autuas se ihminen, jolle Herra ei lue hänen pahoja tekojansa ja jonka hengessä ei ole vilppiä!	2. Autuas on se ihminen, jolle Herra ei soimaa vääryyttä, jonka hengessä ei vilppiä ole.	Ps 32:2 Autuas on se ihminen/ jollen HERra ei soima wääryttä/ jonga hengesä ei wilpiä ole.
32:3 Kun minä siitä vaikenin, riutuivat minun luuni jokapäiväisestä valituksestani.	3. Sillä koska minä tahdoin sitä vaieta, musertuivat minun luuni jokapäiväisestä itkustani,	Ps 32:3 Sillä cosca minä tahdoin sitä waiketa/ muserruit minun luuni/ minun jocapäiwäisestä itcustani.
32:4 Sillä yötä päivää oli sinun kätesi raskaana minun päälläni minun nesteeni kuivui niinkuin kesän helteessä. Sela.	4. Sillä sinun kätes oli yöllä ja päivällä raskas minun päälläni, niin että nesteeni kuivui: niinkuin kesällä kuivuu, Sela!	Ps 32:4 Sillä sinun kätes oli yöllä ja päiwällä rascas minun päälläni/ nijn että minun nesteni cuiwi/ nijncuin se kesällä cuiwa. Sela.
32:5 Minä tunnustin sinulle syntini enkä peittänyt pahoja tekojani minä sanoin: "Minä tunnustan Herralle rikokseni", ja sinä annoit anteeksi minun syntivelkani. Sela.	5. Sentähden minä tunnustan sinun edessäs syntini, ja en peitä pahoja tekojani. Minä sanoin: minä tunnustan Herralle pahat tekoni; niin sinä annoit anteeksi syntini vääryyden, Sela!	Ps 32:5 Sentähden minä tunnustan syndini/ ja en peitä minun pahoi tecojani/ minä sanoin: minä tunnustan HERralle minun pahat teconi/ nijn sinä annoit andexi minun syndini wäärydet.
32:6 Sentähden rukoilkoot sinua kaikki hurskaat aikana, jona sinut löytää voidaan. Vaikka suuret vedet tulvisivat, eivät ne heihin ulotu.	6. Tämän tähden pitää kaikkein pyhäin sinua rukoileman oikialla ajalla: sentähden kuin suuret vedenpaisumiset tulevat, ei he niihin ulotu.	Ps 32:6 Tämän tähden pitä caicki pyhät sinua rucoileman oikialla ajalla/ sentähden cosca suuret wedenpaisumiset tulewat/ ei he sijhen ulotu.
32:7 Sinä olet minun suojani, sinä varjelet minut hädästä, sinä ympäröitset minut pelastuksen riemulla. Sela.	7. Sinä olet minun varjelukseni, kätke minua murheesta, että minä pelastettuna sangen riemuisesti kerskaisin, Sela!	Ps 32:7 Sinä olet minun warjeluxen/ kätke minua murhesta/ että minä pelastettuna sangen riemuisest kerscaisin. Sela.
32:8 "Minä opetan sinua ja osoitan sinulle tien, jota sinun tulee vaeltaa minä neuvon sinua, minun silmäni sinua vartioitsee."	8. Minä neuvon sinua ja osoitan sinulle tien, jotas vaellat: minä johdatan sinun silmilläni.	Ps 32:8 Minä neuwon sinua ja osotan sinulle tien jotas waellat/ minä johdatan sinun minun silmilläni.
32:9 Älkää olko niinkuin järjettömät orhit ja muulit, joita suitsilla ja ohjaksilla, niiden valjailla, suistetaan muutoin ne eivät sinua lähesty.	9. Älkäät olko niinkuin orhiit ja muulit, joilla ei ymmärrystä ole, joille pitää suitset ja ohjat suuhun pantaman, ellei he lähene sinua.	Ps 32:9 Älkät olco nijncuin orhit ja muulit/ joilla ei ymmärryst ole/ joille pitä suidzet ja ohjat suuhun pandaman/ ellei he lähene sinua.
32:10 Jumalattomalla on monta vaivaa, mutta joka Herraan turvaa, häntä ympäröitsee armo.	10. Jumalattomalla on monta vitsausta; mutta joka Herraan toivoo, hänen hyvyys ympäri piirittää.	Ps 32:10 Jumalattomalla on monda widzausta/ mutta joca HERraan toiwo/ hänen syle laupius.
32:11 Iloitkaa Herrassa ja riemuitkaa, te vanhurskaat, ja veisatkaa ilovirsiä, kaikki te oikeamieliset.	11. Riemuitkaat teitänne Herrassa, ja olkaat iloiset, te vanhurskaat, ja kerskatkaat, kaikki te yksivakaiset.	Ps 32:11 Riemuitcat teitän HERrasa/ ja olcat iloiset wanhurscat/ ja kerscatcat idzen caicki te yxiwacaiset.
PSALMI 33	33 PSALTTARI	XXXIII.  Psalmi.
33:1 Riemuitkaa Herrassa, te vanhurskaat. Oikeamielisten on soveliasta häntä kiittää.	1. Riemuitkaat, te vanhurskaat, Herrassa; vakain pitää häntä kauniisti kiittämän.	Ps 33:1 RIemuitcat te wanhurscat HERrasa/ wagat pitä händä caunisti kijttämän.
33:2 Ylistäkää Herraa kanteleilla, soittakaa hänelle kymmenkielisillä harpuilla.	2. Kiittäkäät Herraa kanteleilla, veisatkaat hänelle kiitosta kymmenkielisellä psaltarilla.	Ps 33:2 Kijttäkät HERra candeleilla/ ja weisatcat hänelle kijtost kymmenen kielisellä Psaltarilla.
33:3 Veisatkaa hänelle uusi virsi, helkyttäkää kieliä ihanasti ja riemullisesti.	3. Veisatkaat hänelle uusi virsi: veisatkaat jalosti kielten leikissä, helisemisellä.	Ps 33:3 Weisatca hänelle usi wirsi/ weisatcat jalost kielten leikis helisemisellä.
33:4 Sillä Herran sana on oikea, ja kaikki hänen tekonsa ovat tehdyt uskollisuudessa.	4. Sillä Herran sana on totinen, ja mitä hän lupaa, sen hän vahvana pitää.	Ps 33:4 Sillä HERran sana on totinen/ ja mitä hän lupa/ sen hän wahwana pitä.
33:5 Hän rakastaa vanhurskautta ja oikeutta maa on täynnänsä Herran armoa.	5. Hän rakastaa vanhurskautta ja tuomiota; maa on täynnänsä Herran laupiutta.	Ps 33:5 Hän racasta wanhurscautta ja duomiota/ maa on täynäns HERran laupiutta.
33:6 Herran sanalla ovat taivaat tehdyt, ja kaikki niiden joukot hänen suunsa hengellä.	6. Herran sanalla ovat taivaat tehdyt, ja kaikki heidän joukkonsa hänen suunsa hengellä.	Ps 33:6 HERran sanalla owat taiwat tehdyt/ ja caicki hänen jouckons hänen suuns hengellä.
33:7 Hän kokoaa meren vedet niinkuin roukkioksi, panee syvyydet säiliöihin.	7. Hän pitää koossa veden meressä niinkuin roukkiossa, ja kätkee syvyydet.	Ps 33:7 Hän pitä coosa weden meresä nijncuin leilisä/ ja sala sywydet.
33:8 Peljätköön Herraa kaikki maa, hänen edessänsä vaviskoot kaikki maanpiirin asukkaat.	8. Peljätköön Herraa kaikki maa; häntä peljätköön kaikki maan piirin asuvaiset.	Ps 33:8 Peljätkön caicki maa HERra/ händä peljätkön caicki maan pijrin asuwaiset.
33:9 Sillä hän sanoi, ja tapahtui niin, hän käski, ja se oli tehty.	9. Sillä koska hän sanoo, niin se tapahtuu; jos hän käskee, niin se on tehty.	Ps 33:9 Cosca hän sano/ nijn se tapahtu/ jos hän käske/ nijn se on tehty.
33:10 Herra särkee pakanain neuvon, tekee turhiksi kansojen aikeet.	10. Herra tekee pakanain neuvot tyhjäksi; hän saattaa kansain ajatukset turhaksi.	Ps 33:10 HERra teke pacanain neuwot tyhjäxi/ ja käändä Canssan ajatuxet.
33:11 Mutta Herran neuvo pysyy iankaikkisesti, hänen sydämensä aivoitukset suvusta sukuun.	11. Mutta Herran neuvo pysyy ijankaikkisesti, hänen sydämensä ajatukset sukukunnasta sukukuntaan.	Ps 33:11 Mutta HERran neuwo pysy ijancaickisest/ hänen sydämens ajatuxet sucucunnast sucucundaan.
33:12 Autuas se kansa, jonka Jumala Herra on, se kansa, jonka hän on perinnöksensä valinnut!	12. Autuas on se kansa, jonka Herra on Jumala, se kansa, jonka hän itsellensä on perinnöksi valinnut.	Ps 33:12 Autuas on se Canssa jonga HERra on Jumala/ se Canssa jonga hän idzellens on perillisexi walinnut.
33:13 Herra katsoo alas taivaasta, näkee kaikki ihmislapset	13. Herra katsoi taivaasta alas, ja näki kaikki ihmisten lapset.	Ps 33:13 HERra cadzoi taiwasta ales/ ja näki caickein ihmisten lapset.
33:14 asumuksestaan, valtaistuimeltaan hän katselee kaikkia maan asukkaita,	14. Vahvalta istuimeltansa katsoi hän kaikkia, jotka maan päällä asuvat.	Ps 33:14 Wahwalda istuimeldans cadzo hän caickia jotca maan päällä asuwat.
33:15 hän, joka on luonut kaikkien heidän sydämensä, joka tarkkaa kaikkia heidän tekojansa.	15. Hän valmistaa kaikkein heidän sydämensä: hän ymmärtää kaikki heidän työnsä.	15. Hän valmistaa kaikkein heidän sydämensä: hän ymmärtää kaikki heidän työnsä.
33:16 Ei kuningas voita paljolla väellänsä, ei sankari pelastu suurella voimallansa.	16. Ei kuningasta auta hänen suuri väkensä, eikä sankari vapahdeta suurella voimallansa.	16. Ei kuningasta auta hänen suuri väkensä, eikä sankari vapahdeta suurella voimallansa.
33:17 Turha on sotaratsu auttajaksi, ei pelasta sen suuri väkevyys.	17. Orhiit ei myös auta; ja heidän suuri väkevyytensä ei pelasta.	17. Orhiit ei myös auta; ja heidän suuri väkevyytensä ei pelasta.
33:18 Katso, Herran silmä valvoo niitä, jotka häntä pelkäävät ja panevat toivonsa hänen laupeuteensa,	18. Katso, Herran silmät katsovat niitä, jotka häntä pelkäävät, jotka hänen laupiuteensa toivovat,	Ps 33:18 Cadzo/ HERran silmät cadzowat nijtä jotca händä pelkäwät/ jotca hänen laupiuteens toiwowat.
33:19 pelastaaksensa heidän sielunsa kuolemasta, elättääksensä heitä nälän aikana.	19. Että hän pelastais heidän sielunsa kuolemasta, ja elättäis heitä nälän aikana.	Ps 33:19 Että hän pelastais heidän sieluns cuolemasta/ ja elätäis heitä näljän aicana.
33:20 Meidän sielumme odottaa Herraa, hän on meidän apumme ja kilpemme.	20. Meidän sielumme odottaa Herraa, joka on meidän apumme ja kilpemme!	Ps 33:20 Meidän sielum odotta HERra/ joca on meidän apum ja kilpem.
33:21 Sillä hänessä iloitsee meidän sydämemme, me turvaamme hänen pyhään nimeensä.	21. Sillä meidän sydämemme iloitsee hänessä, ja me toivomme hänen pyhään nimeensä.	Ps 33:21 Sillä meidän sydämem iloidze hänesä/ ja me toiwomme hänen pyhän nimeens.
33:22 Sinun armosi, Herra, olkoon meidän päällämme, niinkuin me panemme toivomme sinuun.	22. Olkoon sinun laupiutes, Herra, meidän päällämme, niinkuin me sinuun uskallamme!	Ps 33:22 Olcon sinun laupiudes HERra meidän päälläm/ nijncuin me sinuun uscallam.
PSALMI 34	34 PSALTTARI	XXXIV.  Psalmi .
34:1 Daavidin virsi, kun hän tekeytyi mielipuoleksi Abimelekin edessä ja tämä karkoitti hänet luotansa ja hän meni pois.	1. Davidin Psalmi, koska hän muotonsa muutti Abimelekin edessä, joka hänen ajoi pois tyköänsä ja hän meni pois.	Ps 34:1 Dawidin Psalmi/ cosca hän muotons muutti Abimelechin edesä/ joca hänen ajoi pois tyköäns ja hän meni pois.
34:2 Minä kiitän Herraa joka aika, hänen ylistyksensä on alati minun suussani.	2. Minä kiitän Herraa aina: hänen kiitoksensa on alati minun suussani.	Ps 34:2 MInä kijtän HERra aina/ hänen kijtoxens on alati minun suusani.
34:3 Herra on minun sieluni kerskaus, nöyrät sen kuulevat ja iloitsevat.	3. Minun sieluni kerskaa Herrassa, että raadolliset sen kuulevat ja iloitsevat.	Ps 34:3 Minun sielun kersca HERrasa/ että radolliset sen cuulewat ja iloidzewat.
34:4 Ylistäkää minun kanssani Herraa, kiittäkäämme yhdessä hänen nimeänsä.	4. Ylistäkäät Herraa minun kanssani, ja korottakaamme ynnä hänen nimeänsä.	Ps 34:4 Ylistäkät HERra minun cansani/ ja corgottacam ynnä hänen nimens.
34:5 Minä etsin Herraa, ja hän vastasi minulle, hän vapahti minut kaikista peljätyksistäni.	5. Kuin minä Herraa etsin, kuuli hän minun rukoukseni, ja pelasti minun kaikista vavistuksistani.	Ps 34:5 Cosca minä HERra edzein/ wastais hän minua/ ja pelasti minun caikista wapistuxista.
34:6 Jotka häneen katsovat, ne säteilevät iloa, heidän kasvonsa eivät häpeästä punastu.	6. Jotka häntä katsovat, ne valaistaan: heidän kasvonsa ei tule häpiään.	Ps 34:6 Jotca händä cadzowat/ ja häneen luottawat/ heidän caswons ei tule häpiään.
34:7 Tässä on kurja, joka huusi, ja Herra kuuli ja pelasti hänet kaikista hänen ahdistuksistansa.	7. Kuin raadollinen huusi, kuuli Herra häntä, ja autti hänen kaikista tuskistansa.	Ps 34:7 Cosca radollinen huusi/ cuuli HERra händä/ ja autti hänen caikista tuskistans.
34:8 Herran enkeli asettuu niiden ympärille, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heidät.	8. Herran enkeli piirittää niitä, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heitä.	Ps 34:8 HERran Engeli pijrittä heitä jotca händä pelkäwät/ ja pelasta heitä.
34:9 Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on hyvä. Autuas se mies, joka häneen turvaa!	9. Maistakaat ja katsokaat, kuinka Herra on suloinen: autuas on se, joka häneen turvaa.	Ps 34:9 Maistacat ja cadzocat cuinga HERra on suloinen/ autuas on se joca häneen turwa.
34:10 Peljätkää Herraa, te hänen pyhänsä, sillä häntä pelkääväisiltä ei mitään puutu.	10. Peljätkään Herraa kaikki hänen pyhänsä; sillä jotka häntä pelkäävät, ei niiltä mitään puutu.	Ps 34:10 Peljätkän HERra caicki hänen pyhäns: sillä jotca händä pelkäwät/ ei nijldä mitän puutu.
34:11 Nuoret leijonat kärsivät puutetta ja näkevät nälkää, mutta Herraa etsiväisiltä ei mitään hyvää puutu.	11. Nuorten jalopeurain pitää tarvitseman ja isooman; mutta jotka Herraa etsivät, ei heiltä mitään hyvää puutu.	Ps 34:11 Nuoret Lejonit pitä tarwidzeman ja isoman/ mutta jotca HERra edziwät/ ei heildä mitän hywä puutu.
34:12 Tulkaa, lapset, kuulkaa minua: Herran pelkoon minä teidät opetan.	12. Tulkaat tänne, lapset, kuulkaat minua: Herran pelvon minä teille opetan.	Ps 34:12 Tulcat tänne lapset/ cuulcat minua/ HERran pelgon minä teille opetan.
34:13 Kuka oletkin, joka elää tahdot ja rakastat elämän päiviä, nauttiaksesi onnea:	13. Kuka on, joka (hyvää) elämää pyytää? ja pitäis mielellänsä hyviä päiviä?	Ps 34:13 Cuca on/ joca hywä elämätä pyytä ? ja pidäis mielelläns hywiä päiwiä ?
34:14 varjele kielesi pahasta ja huulesi vilppiä puhumasta	14. Varjele kieles pahuudesta, ja huules vilppiä puhumasta.	Ps 34:14 Warjele kieles pahudesta/ ja huules wilpi puhumasta.
34:15 vältä pahaa ja tee hyvää, etsi rauhaa ja pyri siihen.	15. Lakkaa pahasta ja tee hyvää: etsi rauhaa ja noutele häntä.	Ps 34:15 Lacka pahasta/ ja tee hywä/ edzi rauha ja noutele händä.
34:16 Herran silmät tarkkaavat vanhurskaita ja hänen korvansa heidän huutoansa.	16. Herran silmät katsovat vanhurskaita, ja hänen korvansa heidän huutoansa.	Ps 34:16 HERran silmät cadzowat wanhurcasta/ ja hänen corwans heidän parcuans.
34:17 Herran kasvot ovat pahantekijöitä vastaan, hävittääksensä maasta heidän muistonsa.	17. Mutta Herran kasvot ovat pahointekiöitä vastaan, hukuttamaan maasta heidän muistoansa.	Ps 34:17 Mutta HERran caswo on pahointekiöitä wastan/ hucuttaxens maasta heidän muistoans.
34:18 Vanhurskaat huutavat, ja Herra kuulee ja vapahtaa heidät kaikista heidän ahdistuksistansa.	18. Kuin (vanhurskaat) huutavat, niin Herra kuulee, ja pelastaa heitä kaikista heidän tuskistansa.	Ps 34:18 Cosca wanhurscat huutawat/ nijn HERra cuule/ ja pelasta heitä caikista tuskistans.
34:19 Lähellä on Herra niitä, joilla on särjetty sydän, ja hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.	19. Herra on juuri läsnä niitä, joilla on murheellinen sydän, ja auttaa niitä, joilla on surkia mieli.	Ps 34:19 HERRA on juuri läsnä nijtä joilla on murhellinen sydän/ ja autta nijtä joilla on surkia mieli.
34:20 Monta on vanhurskaalla kärsimystä, mutta Herra vapahtaa hänet niistä kaikista.	20. Vanhurskaalle tapahtuu paljo pahaa; mutta Herra hänen niistä kaikista päästää.	Ps 34:20 Wanhurscalle tapahtu paljo paha/ mutta HERra hänen nijstä caikista päästä.
34:21 Hän varjelee kaikki hänen luunsa: ei yksikään niistä murru.	21. Hän kätkee kaikki hänen luunsa, ettei yhtäkään niistä murreta.	Ps 34:21 Hän kätke caicki hänen luuns/ ettei yxikän heistä mureta.
34:22 Pahuus tappaa jumalattoman, ja jotka vanhurskasta vihaavat, ne tulevat syynalaisiksi.	22. Pahuus tappaa jumalattoman, ja jotka vanhurskasta vihaavat, ne hukutetaan.	Ps 34:22 Pahus tappa jumalattoman/ ja jotca wanhurscasta wihawat/ he tulewat wicapääxi.
34:23 Herra lunastaa palvelijainsa sielut, eikä yksikään, joka häneen turvaa, tule syynalaiseksi.	23. Herra lunastaa palveliansa sielut; ja kaikki, jotka häneen toivovat, ei pidä hukkuman.	Ps 34:23 HERRA lunasta palweliains sielut/ ja caicki jotca häneen toiwowat/ tulewat nuhtettomaxi.
PSALMI 35	35 PSALTTARI	XXXV.  Psalmi .
35:1 Daavidin virsi. Riitele, Herra, minun riitaveljiäni vastaan sodi niitä vastaan, jotka minua vastaan sotivat.	1. Davidin Psalmi. Riitele, Herra, riitaveljeini kanssa: sodi vihollisiani vastaan.	Ps 35:1 Dawidin Psalmi. RIitele HERra minun rijtaweljeini cansa/ sodi minun wihollisiani wastan.
35:2 Tempaa pieni kilpi, suuri kilpi ja nouse minun avukseni.	2. Tempaa kilpi ja keihäs, ja nouse minua auttamaan.	Ps 35:2 Temma kilpi ja keihäs/ ja nouse minua auttaman.
35:3 Sivalla keihäs ja salpaa tie minun vainoojiltani. Sano minun sielulleni: "Minä olen sinun pelastuksesi."	3. Sivalla ase ja suojele minua sortajiani vastaan: sano sielulleni: minä olen apus.	Ps 35:3 Siwalla ase ja suojele minua/ minun sortaitani wastan/ sanos sielulleni: minä olen apus.
35:4 Joutukoot häpeään ja pilkkaan, jotka minun henkeäni väijyvät peräytykööt, punastukoot, jotka minulle pahaa aikovat.	4. Häpiään ja pilkkaan tulkoon kaikki, jotka sieluani väijyvät: palatkoon takaperin ja nauruksi tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.	Ps 35:4 Häpiään ja pilckaan tulcon caicki jotca minun sieluani wäijywät/ palatcon tacaperin ja nauroxi tulcon jotca minulle paha suowat.
35:5 Olkoot he niinkuin akanat tuulessa, ja Herran enkeli syösköön heidät maahan	5. Olkoon he niinkuin akanat tuulessa; ja Herran enkeli sysätköön heitä pois.	Ps 35:5 Olcon he nijncuin acanat tuulesa/ ja HERran Engeli sysätkön heitä pois.
35:6 heidän tiensä olkoon pimeä ja liukas, ja Herran enkeli ajakoon heitä takaa.	6. Heidän tiensä olkaan pimiä ja niljakas; ja Herran enkeli vainotkoon heitä.	Ps 35:6 Heidän tiens olcan pimiä ja niljacas/ ja HERran Engeli wainotcon heitä.
35:7 Sillä syyttä he ovat virittäneet verkkonsa minun eteeni, syyttä he ovat kaivaneet minun sielulleni haudan.	7. Sillä he ovat ilman syytä verkkonsa virittäneet minua kadottaaksensa, ja ilman syytä ovat sielulleni kaivaneet haudan.	Ps 35:7 Sillä he owat ilman syytä heidän werckons wirittänet minua cadottaxens/ ja ilman syytä owat sielulleni caiwanet haudan.
35:8 Tulkoon hänelle turmio aavistamatta, tarttukoon hän virittämäänsä verkkoon, langetkoon siihen surmaksensa.	8. Tulkoon hänelle vaiva, jota ei hän tiedä, ja verkko, jonka hän viritti, käsittäköön hänen: siihen hän langetkoon.	Ps 35:8 Tulcon hänelle waiwa/ jota ei hän tiedä/ ja wercko/ jonga hän wiritti/ käsittäkön hänen/ sijhen hän langetcon.
35:9 Mutta minun sieluni iloitkoon Herrassa, riemuitkoon hänen avustansa.	9. Mutta minun sieluni iloitkoon Herrassa ja riemuitkaan hänen avustansa.	Ps 35:9 Mutta minun sielun iloitcan HERrasa/ ja riemuitcan hänen awustans.
35:10 Kaikki minun luuni sanokoot: "Herra, kuka on sinun vertaisesi, sinun, joka vapahdat kurjan väkevämmästään, kurjan ja köyhän raatelijastaan?"	10. Kaikki minun luuni sanokaan: Herra, kuka on sinun vertaises? sinä joka päästät nöyrän väkevämmän käsistä, raadollisen ja köyhän raatelialtansa.	Ps 35:10 Caicki minun luuni sanocan: HERra cuca on sinun wertaises ? sinä joca päästät nöyrän wäkewemmän käsistä/ radollisen ja köyhän raatelialdans.
35:11 Väärät todistajat astuvat esiin, he minulta tutkivat, mitä minä en tiedä.	11. Väärät todistajat astuvat edes, jotka minua niihin soimaavat, joista en mitään tiedä.	Ps 35:11 Wäärät todistajat astuwat edes/ jotca minua nijhin soimawat/ joista minä olen wiatoin.
35:12 He palkitsevat minulle hyvän pahalla minun sieluni on orpo.	12. He tekevät minulle pahaa hyvästä, minulle mielikarvaudeksi.	Ps 35:12 He tekewät minulle paha hywästä/ minulle mielicarwaudexi.
35:13 Mutta minä puin päälleni surupuvun, kun he sairastivat minä vaivasin itseäni paastolla ja rukoilin pää painuksissa.	13. Mutta minä, kuin he sairastivat, puin säkin päälleni, vaivasin itsiäni paastolla, ja rukoilin sydämestäni;	Ps 35:13 Mutta minä/ cosca he sairastit/ puin säkin päälleni/ waiwaisin idzeni paastolla/ ja rucoilin sydämestäni.
35:14 Niinkuin he olisivat olleet minun ystäviäni, minun omia veljiäni, niin minä kuljin niinkuin äitiänsä sureva, niin minä kävin surupuvussa, kumarruksissa.	14. Minä käytin itseni kuin he olisivat olleet minun ystäväni ja veljeni: niinkuin se joka äitiänsä murehtii, kävin minä kumarruksissa murhevaatteissa.	Ps 35:14 Minä käytin idzeni cuin he olisit ollet minun ystäwäni ja weljeni/ minä käwin murehtien/ nijncuin se joca äiti wainatans sure.
35:15 Mutta he iloitsevat minun kompastuksestani ja kokoontuvat - kokoontuvat minua vastaan, nuo lyöjät, joita minä en tunne he herjaavat herkeämättä,	15. Mutta he iloitsevat minun vahingostani ja kokoontuvat: ontuvat myös kokoovat heitänsä havaitsematta minua vastaan, he repivät ja ei lakkaa.	Ps 35:15 Mutta he iloidzewat minun wahingostani ja coconduwat/ cuucat myös cocowat heidäns hawaidzemata minua wastan/ he repiwät ja ei lacka.
35:16 nuo konnat, jotka leipäkyrsää kärkkyen minua pilkkaavat, kiristelevät minulle hampaitansa.	16. Ulkokullattuin seassa, jotka leipäkyrsänkin tähden pilkkaavat, kiristävät he hampaitansa minun päälleni.	Ps 35:16 Wiecasten ja pilcuritten seas iskewät he hambaitans minuun.
35:17 Herra, kuinka kauan sinä tätä katselet? Päästä minun sieluni turmiosta, jota he hankitsevat, minun ainokaiseni nuorista leijonista.	17. Herra, kuinka kauvan sinä tätä katselet? Päästä siis sieluni heidän hävityksestänsä, ja yksinäiseni nuorista jalopeuroista.	Ps 35:17 HERra cuinga cauwan sinä tätä cadzelet/ päästä sijs minun sielun heidän metelistäns/ ja minun yxinäisen nuorista Lejoneista.
35:18 Niin minä kiitän sinua suuressa seurakunnassa, ylistän sinua paljon kansan keskellä.	18. Minä kiitän sinua suuressa seurakunnassa; paljon kansan keskellä minä sinua ylistän.	Ps 35:18 Minä kijtän sinua suuresa seuracunnasa/ ja paljon Canssan keskenä minä sinua ylistän.
35:19 Älkööt ne minusta iloitko, jotka syyttä ovat minun vihamiehiäni älkööt silmää iskekö, jotka asiatta minua vihaavat.	19. Älä salli niiden iloita minusta, jotka syyttömästi minun viholliseni ovat, eli silmää iskeä, jotka minua ilman syytä vihaavat.	Ps 35:19 Älä salli heidän iloita minusta/ jotca syyttömästä minun wiholliseni owat/ eli silmiäns iskewät/ jotca minua ilman syytä wihawat.
35:20 Sillä he eivät puhu rauhan puheita, vaan miettivät petoksen sanoja maan hiljaisia vastaan.	20. Sillä ei he puhu ystävällisesti, vaan etsivät vääriä syitä hiljaisia vastaan maan päällä,	Ps 35:20 Sillä he aicoiwat wahingota tehdä/ ja edziwät wääriä syitä hiljaisita wastan maan päällä.
35:21 He avaavat suunsa ammolleen minua vastaan ja sanovat: "Kas niin, kas niin! Nyt me sen omin silmin näemme!"	21. Ja levittävät kitansa avaralta minua vastaan, ja sanovat: niin, niin: sen me mielellämme näemme.	Ps 35:21 Ja lewittäwät kitans awaralda minua wastan/ pitittäwät ja sanowat: sen me mielelläm näemme.
35:22 Sinä, Herra, näet sen, älä ole vaiti! Herra, älä ole minusta kaukana!	22. Herra, sinä sen myös näet, älä siis vaiti ole: Herra, älä kaukana ole minusta.	Ps 35:22 HERra sinä sen myös näet/ älä sijs wait ole/ HERra älä caucana ole minusta.
35:23 Heräjä ja nouse, minun Jumalani ja Herrani, hankkimaan minulle oikeutta ja ajamaan minun asiaani.	23. Herää ja nouse katsomaan minun oikeuttani ja asiatani, minun Jumalani ja Herrani.	Ps 35:23 Herä ja nouse cadzoman minun oikeuttani ja syytäni/ minun Jumalan ja HERran.
35:24 Tuomitse minut vanhurskautesi mukaan, Herra, minun Jumalani, älä salli heidän minusta riemuita.	24. Herra minun Jumalani, tuomitse minua vanhurskautes jälkeen, ettei he riemuitsisi minusta.	Ps 35:24 HERra minun Jumalan/ duomidze minua oikeudes jälken/ ettei he riemuidzis minusta.
35:25 Älä salli heidän sanoa sydämessänsä: "Kas niin! Sitä me halusimmekin." Älä salli heidän sanoa: "Me olemme hänet nielleet."	25. Älä salli heidän sydämissänsä sanoa: niin, niin me tahdomme; ja älä anna heidän sanoa: me olemme hänen nielleet.	Ps 35:25 Älä salli heidän sydämisäns pitittä/ älä anna heidän sanoa: me olemma hänen niellet.
35:26 Hävetkööt ja punastukoot kaikki, jotka minun onnettomuudestani iloitsevat, saakoot puvuksensa häpeän ja pilkan ne, jotka ylvästelevät minua vastaan.	26. Häväistäköön ja nauruksi joutukoon kaikki, jotka onnettomuudestani iloitsevat: puetettakoon häpiällä ja pilkalla, jotka itsiänsä minusta kerskaavat.	Ps 35:26 Häwäistäkön ja nauroxi joutucon caicki jotca minun pahudestani iloidzewat/ puetettacon häpiällä ja pilcalla/ jotca idzens minusta kerscawat.
35:27 Iloitkoot ja riemuitkoot ne, jotka suovat minulle minun oikeuteni, ja sanokoot aina: "Ylistetty olkoon Herra, joka tahtoo palvelijansa parasta."	27. Iloitkaan ja riemuitkaan, jotka minun vanhurskauttani rakastavat, ja sanokaan aina: Herra olkoon suuresti kiitetty, joka suo palveliallensa rauhan.	Ps 35:27 Iloitcan ja riemuitcan/ jotca minulle oikeuden suowat/ ja aina sanocan: HERra olcon suurest kijtetty/ joca suo palweliallens hywä.
35:28 Ja minun kieleni julistakoon sinun vanhurskauttasi, sinun kiitostasi kaiken päivää.	28. Ja minun kieleni puhuu sinun vanhurskauttas, ja kiittää sinua joka päivä.	Ps 35:27 Iloitcan ja riemuitcan/ jotca minulle oikeuden suowat/ ja aina sanocan: HERra olcon suurest kijtetty/ joca suo palweliallens hywä.
PSALMI 36	36 PSALTTARI	XXXVI.  Psalmi .
36:1 Veisuunjohtajalle Herran palvelijan Daavidin virsi.	1. Davidin, Herran palvelian Psalmi, edelläveisaajalle.	Ps 36:1 Dawidin HERRAN palwelian Psalmi/ edelläweisattapa.
36:2 Synti sanoo jumalattomalle: minun sydämessäni ei ole Jumalan pelkoa hänen silmäinsä edessä.	2. Se on sydämestäni sanottu jumalattomain menosta: ei he ensinkään Jumalaa pelkää.	Ps 36:2 SE on sydämestäni sanottu jumalattomain menosta/ ettei he ensingän Jumalata pelkä.
36:3 Sillä se tekee kaiken sileäksi hänen silmissään, että hänen pahuutensa havaittaisiin ja häntä vihattaisiin.	3. Sillä hän suosittelee itsiänsä silmäinsä edessä, niinkauvan kuin hän löytää pahuutensa, saattaaksensa vihaa matkaan.	Ps 36:3 Hän liehacoidze idzelläns nijncauwan että hänen wihattapa pahudens ilmandu.
36:4 Hänen suunsa sanat ovat vääryyttä ja petosta hän on lakannut tekemästä sitä, mikä taidollista ja hyvää on.	4. Hänen suunsa sanat ovat vääryys ja petos; ei hän tahdo enempää ymmärtää, että hän jotakin hyvää tekis,	Ps 36:4 Caicki heidän oppins on wahingolinen ja walhe/ ei he myös salli heitäns neuwoa/ että he jotakin hywä tekisit.
36:5 Hän miettii turmiota vuoteessansa, hän pysyy tiellä, joka ei ole hyvä, hän ei kammo pahaa.	5. Mutta ajattelee vuoteessansa vahinkoa, ja pysyy vahvasti pahalla tiellä; ja ei he mitään pahaa hylkää.	Ps 36:5 Mutta he ajattelewat wuoteisans wahingota/ ja pysywät wahwast pahalla tiellä/ ja ei he mitän paha carta.
36:6 Herra, sinun armosi ulottuu taivaisiin, sinun totuutesi pilviin asti.	6. Herra, sinun laupiutes ulottuu niin leviältä kuin taivas on, ja sinun totuutes niin avaralta kuin pilvet juoksevat.	Ps 36:6 HERRA/ sinun laupiudes ulottu nijn lewiäldä cuin taiwas on/ ja sinun totudes nijn awaralda cuin pilwet juoxewat.
36:7 Sinun vanhurskautesi on kuin Jumalan vuoret, sinun tuomiosi niinkuin suuri syvyys, ihmistä ja eläintä sinä autat, Herra.	7. Sinun vanhurskautes on niinkuin Jumalan vuoret, ja sinun oikeutes niinkuin suuri syvyys: Herra, sinä autat sekä ihmiset että eläimet.	Ps 36:7 Sinun wanhurscaudes on nijncuin Jumalan wuori/ ja sinun oikeudes nijncuin suuri sywyys/ HERra sinä autat sekä ihmiset että eläimet.
36:8 Kuinka kallis on sinun armosi, Jumala! Ihmislapset etsivät sinun siipiesi suojaa.	8. Kuinka kallis on sinun hyvyytes, Jumala! että ihmisten lapset sinun siipeis varjon alle uskaltavat.	Ps 36:8 Cuin callis on sinun hywydes Jumala/ että ihmisten lapset sinun sijpeis warjon ala uscaldawat.
36:9 Heidät ravitaan sinun huoneesi lihavuudella, sinä annat heidän juoda suloisuutesi virrasta.	9. He juopuvat sinun huonees runsaasta tavarasta, ja sinä juotat heitä hekumallas niinkuin virralla.	Ps 36:9 He juopuwat sinun huones runsast tawarast/ ja sinä juotat heitä hecumalla nijncuin wirralla.
36:10 Sillä sinun tykönäsi on elämän lähde sinun valkeudessasi me näemme valkeuden.	10. Sillä sinun tykönäs on elävä lähde, ja sinun valkeudessas me näemme valkeuden.	Ps 36:10 Sillä sinun tykönäs on eläwä lähde/ ja sinun walkeudesas me näemme walkeuden.
36:11 Säilytä armosi niille, jotka sinut tuntevat, ja vanhurskautesi oikeamielisille.	11. Levitä laupiutes niille, jotka sinun tuntevat, ja sinun vanhurskautes toimellisille.	Ps 36:11 Lewitä laupiudes nijlle jotca sinun tundewat/ ja sinun wanhurscaudes toimellisille.
36:12 Älköön ylpeyden jalka minua tallatko, älköönkä jumalattomain käsi minua karkoittako.	12. Älä salli minua tallattaa ylpeiltä; ja jumalattomain käsi älköön minua kukistako.
36:13 Katso, pahantekijät kaatuvat, he suistuvat maahan, eivätkä voi nousta.	13. Vaan anna pahointekiät siihen langeta, että he syöstäisiin pois, ja ei seisoalla pysyisi.
PSALMI 37	37 PSALTTARI	XXXVII.  Psalmi .
37:1 Daavidin virsi. Älä vihastu pahain tähden, älä kadehdi väärintekijöitä.	1. Davidin Psalmi. Älä vihastu pahain tähden, ja älä kadehdi pahantekiöitä.	Ps 37:1 Dawidin Psalmi. ÄLä wihastu pahain tähden/ ja älä cadeti pahointekiöitä.
37:2 Sillä niinkuin heinä heidät pian niitetään pois, ja he lakastuvat niinkuin vihanta ruoho.	2. Sillä niinkuin heinä he pian hakataan pois, ja lakastuvat niinkuin vihoittava ruoho.	Ps 37:2 Sillä nijncuin ruoho he pian hacatan pois/ ja he cuiwawat nijncuin wihoittapa yrtti.
37:3 Turvaa Herraan ja tee sitä, mikä hyvä on, asu maassa ja noudata totuutta	3. Toivo Herraan ja tee hyvää: asu maassa ja elätä itses vakuudella.	Ps 37:3 Toiwo HERraan ja tee hywä/ asu maasa ja elätä idzes wacuudella.
37:4 silloin sinulla on ilo Herrassa, ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämesi halajaa.	4. Iloitse Herrassa, ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämes halajaa.	Ps 37:4 Iloidze HERrasa/ ja hän anda sinulle mitä sinun sydämes halaja.
37:5 Anna tiesi Herran haltuun ja turvaa häneen, kyllä hän sen tekee.	5. Anna ties Herran haltuun, ja toivo hänen päällensä; kyllä hän sen tekee.	Ps 37:5 Anna ties HERran haldun/ ja toiwo hänen päällens/ kyllä hän sen teke.
37:6 Ja hän antaa sinun vanhurskautesi nousta niinkuin valkeuden ja sinun oikeutesi niinkuin keskipäivän.	6. Ja hän tuo edes vanhurskautes niinkuin valkeuden, ja oikeutes niinkuin puolipäivän.	Ps 37:6 Ja hän tuo edes sinun wanhurscaudes nijncuin walkeuden/ ja sinun oikeudes nijncuin puolipäiwän.
37:7 Hiljenny Herran edessä ja odota häntä. Älä vihastu siihen, jonka tie menestyy, mieheen, joka juonia punoo.	7. Tyydy Herraan, ja odota häntä: älä kiivoittele sitä, jonka tie menestyy ja sitä ihmistä, joka vääryyttä tekee.	Ps 37:7 Odota HERra ja wartioidze händä/ älä kijwoittele sitä jonga tie pahudes menesty.
37:8 Herkeä vihasta ja heitä kiukku, älä kiivastu, se on vain pahaksi.	8. Lakkaa vihasta ja hylkää tuimuus: älä niin vihastu, ettäs itsekin pahaa teet.	Ps 37:8 Lacka wihasta ja hyljä tuimudes/ älä nijn wihastu/ ettäs idzeckin paha teet.
37:9 Sillä pahat hävitetään, mutta jotka Herraa odottavat, ne perivät maan.	9. Sillä pahat hävitetään; mutta Herraa odottavaiset perivät maan.	Ps 37:9 Sillä pahat häwitetän/ mutta HERra odottawaiset periwät maan.
37:10 Hetkinen vielä, niin jumalatonta ei enää ole kun hänen sijaansa katsot, on hän jo poissa.	10. Vielä vähä hetki on, niin ei jumalatoin olekaan; ja kuin sinä katsot hänen siaansa, niin hän on poissa.	Ps 37:10 Wielä wähä hetki on/ nijn ei jumalatoin oleckan/ ja cuins cadzot hänen siaans/ nijn hän on pois.
37:11 Mutta nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta.	11. Mutta siviät perivät maan, ja iloitsevat suuressa rauhassa.	Ps 37:11 Mutta siwiät periwät maan/ ja iloidzewat suuresa rauhasa.
37:12 Jumalaton miettii vanhurskaalle pahaa ja kiristelee hänelle hampaitansa	12. Jumalatoin uhkaa vanhurskasta, ja kiristelee hampaitansa hänen päällensä.	Ps 37:12 Jumalatoin uhca wanhurscasta/ ja kiristele hambaitans hänen päällens.
37:13 mutta Herra nauraa hänelle, sillä hän näkee hänen päivänsä joutuvan.	13. Mutta Herra nauraa häntä; sillä hän näkee hänen päivänsä joutuvan.	Ps 37:13 Mutta HERra naura händä: sillä hän näke hänen päiwäns joutuwan.
37:14 Jumalattomat paljastavat miekkansa ja jännittävät jousensa, kaataaksensa kurjan ja köyhän, teurastaaksensa ne, jotka ovat oikealla tiellä.	14. Jumalattomat vetävät miekkansa ja jännittävät joutsensa, kukistaaksensa raadollista ja köyhää, ja teurastaaksensa hurskaita heidän teissänsä.	Ps 37:14 Jumalattomat wetäwät mieckans/ ja jännittäwät joudzens/ cukistaxens radollista ja köyhä/ ja teurastawat hurscat.
37:15 Mutta heidän miekkansa käy heidän omaan sydämeensä, ja heidän jousensa särkyvät.	15. Mutta heidän miekkansa pitää käymän heidän sydämeensä; ja heidän joutsensa pitää särkymän.	Ps 37:15 Mutta heidän mieckans pitä käymän heidän sydämeens/ ja heidän joudzens pitä särkymän.
37:16 Vanhurskaan vähä vara on parempi kuin monen jumalattoman tavarain paljous.	16. Se vähä, mikä vanhurskaalla on, on parempi kuin monen jumalattoman suuret tavarat.	Ps 37:16 Se wähä cuin wanhurscalla on/ on parambi cuin monen jumalattoman suuret tawarat.
37:17 Sillä jumalattomain käsivarret särjetään, mutta Herra tukee vanhurskaita.	17. Sillä jumalattoman käsivarsi pitää rikottaman; mutta Herra vahvistaa vanhurskaat.	Ps 37:17 Sillä jumalattoman käsiwarsi pitä ricottaman/ mutta HERra wahwista wanhurscat.
37:18 Herra tuntee nuhteettomain päivät, ja heidän perintönsä pysyy iankaikkisesti.	18. Herra tietää hurskasten päivät, ja heidän perimisensä pysyy ijankaikkisesti.	Ps 37:18 HERra tietä hurscasten päiwät/ ja heidän perimisens pysy ijancaickisest.
37:19 Pahana aikana he eivät joudu häpeään, ja nälän päivinä heillä on kyllin syötävää.	19. Ei he tule häpiään pahalla ajalla; ja nälkävuosina pitää heillä kyllä oleman.	Ps 37:19 Ei he tule häpiään pahalla ajalla/ ja nälkäwuosilla pitä heillä kyllä oleman.
37:20 Sillä jumalattomat hukkuvat, ja Herran viholliset ovat kuin niittyjen koreus: he katoavat, katoavat niinkuin savu.	20. Sillä jumalattomat hukkuvat, ja Herran viholliset, ehkä he olisivat niinkuin ihana niitty, niin heidän pitää kuitenkin niinkuin savu katooman.	Ps 37:20 Sillä jumalattomat huckuwat ja HERran wiholliset/ ehkä he olisit nijncuin ihana nijtty/ nijn heidän pitä cuitengin nijncuin sawu catoman.
37:21 Jumalaton ottaa lainan eikä maksa, mutta vanhurskas on armahtavainen ja antelias.	21. Jumalatoin ottaa lainan ja ei maksa; mutta hurskas on laupias ja runsas.	Ps 37:21 Jumalatoin otta lainan ja ei maxa/ mutta hurscas on laupias ja runsas.
37:22 Sillä hänen siunaamansa perivät maan, mutta hänen kiroamansa hävitetään.	22. Sillä hänen siunattunsa perivät maan; mutta hänen kirottunsa pitää hävitettämän.	Ps 37:22 Sillä hänen siunattuns periwät maan/ mutta hänen kirottuns pitä häwitettämän.
37:23 Herra vahvistaa sen miehen askeleet, jonka tie hänelle kelpaa.	23. Herralta senkaltaisen miehen vaellus hallitaan; ja hänen tiensä kelpaa hänelle.	Ps 37:23 HERralda sencaltaisen miehen waellus hallitan/ ja hänen tiens kelpa hänelle.
37:24 Jos hän lankeaa, ei hän maahan sorru, sillä Herra tukee hänen kättänsä.	24. Jos hän lankee, niin ei häntä hyljätä; sillä Herra tukee hänen kätensä.	Ps 37:24 Jos hän lange nijn ei händä hyljätä: sillä HERra tuke hänen kätens.
37:25 Olen ollut nuori ja olen vanhaksi tullut, mutta en ole nähnyt vanhurskasta hyljättynä enkä hänen lastensa kerjäävän leipää.	25. Minä olin nuori, ja vanhennuin, ja en ikänä nähnyt vanhurskasta hyljätyksi, enkä hänen siemenensä kerjäävän leipää.	Ps 37:25 Minä olin nuori ja wanhennuin/ ja en ikänäns nähnyt wanhurscasta hyljätyxi/ engä hänen siemenens kerjäwän leipä.
37:26 Aina hän on armahtavainen ja antaa lainaksi, ja hänen lapsensa ovat siunaukseksi.	26. Hän on aina laupias, ja lainaa mielellänsä; ja hänen siemenensä on siunattu.	Ps 37:26 Hän on aina laupias ja laina mielelläns/ ja hänen siemenens on siunattu.
37:27 Karta pahaa ja tee hyvää, niin sinä pysyt iankaikkisesti.	27. Vältä pahaa, ja tee hyvää, ja pysy ijankaikkisesti.	Ps 37:27 Wäldä paha ja tee hywä/ ja pysy ijancaickisest.
37:28 Sillä Herra rakastaa oikeutta eikä hylkää hurskaitansa heidät varjellaan iankaikkisesti, mutta jumalattomain siemen hävitetään.	28. Sillä Herra rakastaa oikeutta, ja ei hylkää pyhiänsä: ne kätketään ijankaikkisesti; mutta jumalattomain siemen pitää hävitettämän.	Ps 37:28 Sillä HERra racasta oikeutta/ ja ei hyljä pyhiäns/ ne kätketän ijancaickisest/ mutta jumalattomain siemen pitä häwitettämän.
37:29 Vanhurskaat perivät maan ja asuvat siinä iankaikkisesti.	29. Hurskaat perivät maan, ja asuvat siinä ijankaikkisesti.	Ps 37:29 Hurscat periwät maan/ ja asuwat sijnä ijancaickisest.
37:30 Vanhurskaan suu lausuu viisautta, ja hänen kielensä puhuu oikeuden sanoja.	30. Vanhurskaan suu puhuu viisautta, ja hänen kielensä opettaa oikeutta.	Ps 37:30 Wanhurscan suu puhu taitawast/ ja hänen kielens opetta oikeutta.
37:31 Hänen Jumalansa laki on hänen sydämessään, hänen askeleensa eivät horju.	31. Hänen Jumalansa laki on hänen sydämessänsä; ja ei hänen askeleensa livisty.	Ps 37:31 Hänen Jumalans laki on hänen sydämesäns/ ja ei hänen askelens liwisty.
37:32 Jumalaton väijyy vanhurskasta ja etsii häntä tappaaksensa.	32. Jumalatoin väijyy vanhurskasta, ja etsii häntä tappaaksensa;	Ps 37:32 Jumalatoin wäijy wanhurscasta/ ja edzi händä tappaxens.
37:33 Mutta Herra ei jätä häntä hänen käsiinsä eikä tuomitse häntä syylliseksi, kun hänen asiansa on oikeudessa.	33. Mutta ei Herra jätä häntä hänen käsiinsä, ja ei tuomitse häntä, koska hän tuomitaan.	Ps 37:33 Mutta ei HERra jätä händä hänen käsijns/ ja ei duomidze händä/ cosca hän duomitan.
37:34 Odota Herraa ja ota vaari hänen tiestänsä, niin hän korottaa sinut, ja sinä perit maan ja näet, kuinka jumalattomat hävitetään.	34. Odota Herraa, ja kätke hänen tiensä, niin hän sinun korottaa, ettäs perit maan: ja sinä saat nähdä jumalattomat hävitettävän.	Ps 37:34 Odota HERRA ja kätke hänen tiens/ nijn hän sinun corgotta/ ettäs perit maan/ ja sinä saat nähdä/ cosca jumalattomat häwitetän.
37:35 Minä näin jumalattoman, väkivaltaisen, rehevänä kuin viheriöivä puu, juurtunut paikoilleen.	35. Minä näin jumalattoman, sangen jalon ja valtiaan, joka levitti itsensä, ja vihotti niinkuin viheriäinen laakeripuu.	Ps 37:35 Minä näin jumalattoman/ sangen jalon ja waldian/ joca lewitti idzens/ ja wihotti nijncuin Laurbärin puu.
37:36 Mutta kun ohi kuljettiin, katso, ei häntä enää ollut minä etsin häntä, vaan häntä ei löytynyt.	36. Ja hän meni pois, ja katso ei hän enää ollut; ja minä kysyin häntä, ja ei häntä mistään löydetty.	Ps 37:36 Ja käwin ohidze/ cadzo/ nijn hän oli pois/ minä kysyin händä/ ja ei händä cusan löytty.
37:37 Ota nuhteettomasta vaari, katso rehellistä: rauhan miehellä on tulevaisuus,	37. Ole viatoin, ja pidä sinus oikein; sillä senkaltaiset viimein menestyvät;	Ps 37:37 Ole wiatoin ja pidä sinus oikein: sillä sencaltaiset wijmein menestywät.
37:38 mutta luopuneet hukkuvat kaikki, ja jumalattomain tulevaisuus leikataan pois.	38. Mutta väärät pitää ynnä hukkuman, ja jumalattomat pitää viimein hävitettämän.	Ps 37:38 Mutta wäärät pitä ynnä huckuman/ ja jumalattomat pitä wijmein häwitettämän.
37:39 Mutta vanhurskasten pelastus tulee Herralta, hän on heidän linnansa ahdingon aikana.	39. Mutta Herra auttaa vanhurskaita: hän on heidän väkevyytensä tuskan ajalla.	Ps 37:39 Mutta HERRA autta wanhurscaita/ hän on heidän wäkewydens tuscan ajalla.
37:40 Herra auttaa heitä ja vapahtaa heidät, vapahtaa jumalattomista ja pelastaa heidät sillä he turvaavat häneen.	40. Ja Herra auttaa heitä ja päästää heitä: hän pelastaa heitä jumalattomista ja vapahtaa heitä; sillä he uskalsivat häneen.	Ps 37:40 Ja HERra autta heitä/ ja päästä heitä/ ja pelasta heitä jumalattomist/ ja wapahta heitä: sillä he uscalsit häneen.
PSALMI 38	38 PSALTTARI	XXXVIII.  Psalmi .
38:1 Daavidin virsi syntiä tunnustettaessa.	1. Davidin Psalmi muistoksi.	Ps 38:1 Dawidin Psalmi/ muistoxi.
38:2 Herra, älä rankaise minua vihassasi, älä kiivastuksessasi kurita minua.	2. Herra, älä rankaise minua vihassas, ja älä kurita minua hirmuisuudessas!	Ps 38:2 HERRA älä rangaise minua wihasas/ ja älä curita minua hirmuisudesas.
38:3 Sillä sinun nuolesi ovat uponneet minuun, sinun kätesi painaa minua.	3. Sillä sinun nuoles ovat minuun kiinnitetyt, ja sinun kätes painaa minua.	Ps 38:3 Sillä sinun nuoles owat minuun kijnnitetyt/ ja sinun kätes paina minua.
38:4 Ei ole lihassani tervettä paikkaa sinun vihastuksesi tähden eikä luissani rauhaa minun syntieni tähden.	4. Ei ole terveys minun ruumiissani, sinun uhkauksestas: ja ei ole rauhaa minun luissani, minun synteini tähden.	Ps 38:4 Ei ole terweys minun ruumisani/ sinun uhcauxestas/ ja ei ole rauha minun luisani/ minun syndeini tähden.
38:5 Sillä minun pahat tekoni käyvät pääni ylitse, niinkuin raskas kuorma ne ovat minulle liian raskaat.	5. Sillä minun syntini käyvät pääni ylitse; niinkuin raskas kuorma ovat he ylen raskaaksi tulleet.	Ps 38:5 Sillä minun syndini käywät pääni ylidze/ nijncuin rascas cuorma owat he minulle ylön rascaxi tullet.
38:6 Minun haavani haisevat ja märkivät minun hulluuteni tähden.	6. Minun haavani haisevat ja mätänevät minun hulluuteni tähden.	Ps 38:6 Minun haawani haisewat ja mätänewät/ minun hulludeni tähden.
38:7 Minä käyn kumarassa, aivan kyyryssä, kuljen murheellisena kaiken päivää.	7. Minä käyn kymärässä ja kumarruksissa: yli päivää minä käyn murheissani.	Ps 38:7 Minä käyn kymäräs ja cumarruxis/ yli päiwä minä käyn murehisani.
38:8 Sillä minun lanteeni ovat polttoa täynnä, eikä ole lihassani tervettä paikkaa.	8. Sillä minun kupeeni peräti kuivettuvat, ja ei ole mitään tervettä minun ruumiissani.	Ps 38:8 Sillä minun cupeni peräti cuiwettuwat/ ja ei ole mitän terweyttä minun ruumisani.
38:9 Minä olen voimaton ja peräti runneltu, minä parun sydämeni tuskassa.	9. Minä olen ylen paljon runneltu ja lyöty rikki: minä myrisen minun sydämeni kivusta.	Ps 38:9 Minä olen ylön paljo runneldu ja lyöty ricki/ minä myrisen minun sydämeni kiwusta.
38:10 Herra, sinun edessäsi on kaikki minun halajamiseni, eikä minun huokaukseni ole sinulta salassa.	10. Herra, sinun edessäs on kaikki minun haluni, ja minun huokaukseni ei ole sinulta salattu.	Ps 38:10 HERra sinun edesäs on caicki minun haluni/ ja minun huocauxen ei ole sinulda salattu.
38:11 Minun sydämeni värisee, minun voimani on minusta luopunut, minun silmieni valo - sekin on minulta mennyt.	11. Minun sydämeni värisee, minun voimani on minusta luopunut, ja minun silmäini valkeus ei ole minun tykönäni.	Ps 38:11 Minun sydämen wärise/ minun woiman on minusta luopunut/ ja minun silmäni walkeus ei ole minun tykönäni.
38:12 Minun ystäväni ja läheiseni pysyvät syrjässä minun vitsauksestani, ja minun omaiseni seisovat kaukana.	12. Minun ystäväni ja lähimmäiseni ovat kohdastansa minua vastaan, ja minun omaiseni seisovat kaukana.	Ps 38:12 Minun ystäwäni ja langoni owat cohdastans minua wastan/ ja cadzowat minun waiwani/ ja minun lähimmäiseni cauwas astuwat.
38:13 Jotka minun henkeäni etsivät, ne virittävät pauloja ja jotka minulle pahaa suovat, ne puhuvat turmion puheita ja miettivät petosta kaiket päivät.	13. Jotka minun sieluani etsivät, ne virittelevät paulat minun eteeni, ja jotka minulle pahaa suovat, ne puhuvat sulaa pahuutta, ja petosta joka päivä ajattelevat.	Ps 38:13 Jotca minun sieluani wäijywät/ he wirittelewät minun eteeni/ ja jotca minulle paha suowat/ he neuwo pitäwät cuinga he wahingoitzisit/ ja sulilla juonilla he kiertäwät ymbäri.
38:14 Mutta minä olen kuin kuuro, en mitään kuule, kuin mykkä, joka ei suutansa avaa.	14. Mutta minun täytyy olla niinkuin kuuron, ja ei mitään kuuleman, ja niinkuin mykän, joka ei avaja suutansa,	Ps 38:14 Mutta minun täyty olla nijncuin cuuroin/ ja ei mitän cuuleman/ ja nijncuin mykän/ joca ei awaja suutans.
38:15 Minä olen kuin mies, joka ei mitään kuule ja jonka suussa ei vastausta ole.	15. Ja minun täytyy olla niinkuin se, joka ei mitään kuule, ja jonka suussa ei ole vastausta.	Ps 38:15 Ja minun täyty olla nijncuin se joca ei mitän cuule/ ja jonga suusa ei ole wastausta.
38:16 Sillä sinua, Herra, minä odotan, sinä vastaat, Herra, minun Jumalani.	16. Mutta minä odotan sinua, Herra; sinä, Herra, minun Jumalani, kuultelet minua.	Ps 38:16 Mutta minä odotan sinua HERra/ sinä HERra minun Jumalan cuuldelet minua.
38:17 Minä sanon: älkööt iloitko minusta, älkööt ylvästelkö minua vastaan, kun jalkani horjuu.	17. Sillä minä ajattelen, ettei heidän suinkaan pidä minusta iloitseman: jos minun jalkani kompastuis, niin he kerskaisivat sangen paljon minusta.	Ps 38:17 Sillä minä ajattelen/ ettei he suingan minusta iloidzis/ jos minun jalcan ainoastans combastuis/ nijn he kerscaisit sangen minusta.
38:18 Sillä minä olen kaatumaisillani, ja minun tuskani on aina edessäni	18. Sillä minä olen tehty kärsimään, ja minun kipuni on alati minun edessäni.	Ps 38:18 Sillä minä olen tehty kärsimän/ ja minun kipun on alati minun edesäni.
38:19 sillä minä tunnustan pahat tekoni, murehdin syntieni tähden.	19. Sillä minä julistan pahan tekoni, ja murehdin syntini tähden.	Ps 38:19 Sillä minä julistan pahan teconi/ ja murhedin minun syndini tähden.
38:20 Mutta minun viholliseni elävät ja ovat väkevät, ja paljon on niitä, jotka minua syyttä vihaavat,	20. Mutta minun viholliseni elävät ja ovat väkevät: ne ovat suuret, jotka minua syyttömästi vihaavat.	Ps 38:20 Mutta minun wiholliseni eläwät ja owat wäkewät/ ne owat suuret/ jotca minua syyttömäst wihawat.
38:21 jotka hyvän pahalla palkitsevat ja vihaavat minua, koska minä hyvään pyrin.	21. Ja ne, jotka minulle maksavat pahalla hyvän, asettavat heitänsä minua vastaan, että minä hyvää noudatan.	Ps 38:21 Ja jotca minulle maxawat pahalla hywän/ ja asettawat heitäns minua wastan/ että minä hywä noudatan.
38:22 Älä hylkää minua, Herra, minun Jumalani, älä ole kaukana minusta.	22. Älä hylkää minua, Herra: minun Jumalani, älä ole kaukana minusta!	Ps 38:22 Älä hyljä minua HERra minun Jumalan/ älä ole caucana minusta.
38:23 Riennä avukseni, Herra, minun pelastukseni.	23. Riennä minua auttamaan, Herra, minun autuuteni!	Ps 38:23 Riennä sinuas minua auttaman/ HERra minun apun.
PSALMI 39	39 PSALTTARI	XXXIX.  Psalmi .
39:1 Veisuunjohtajalle Jedutunin tapaan Daavidin virsi.	1. Davidin Psalmi, Jedutunilta, edelläveisaajalle.	Ps 39:1 Dawidin Psalmi/ Jeduthunilda edelläweisattapa.
39:2 Minä sanoin: "Minä pidän vaelluksestani vaarin, etten kielelläni syntiä tekisi. Minä pidän suustani vaarin ja suistan sen, niin kauan kuin jumalaton on minun edessäni."	2. Minä olen sanonut: minä tahdon pitää vaarin teistäni, etten minä tekisi syntiä kielelläni: minä hallitsen suuni niinkuin suitsilla, niin kauvan kuin minä näen jumalattoman edessäni.	Ps 39:2 MInä olen aicoinut cawahta/ etten minä tee syndiä kielelläni. Ps 39:3 Minä hillidzen minun suuni/ että minä näen jumalattoman edesäni.
39:3 Minä olin vaiti, olin ääneti, en puhunut siitä, mikä hyvä on mutta minun tuskani yltyi.	3. Minä tulin mykäksi, vaikenemisella vaikenin hyvästä; mutta minun murheeni lisääntyi.	Ps 39:4 Minä tulin mykäxi/ waickenin ja en puhunut riemusta/ ja minun murhen lisäyndy.
39:4 Minun sydämeni hehkui minun rinnassani kun minä huokailin, syttyi minussa tuli, ja niin minä kielelläni puhuin.	4. Minun sydämeni on palava minussa, ja kuin minä sitä ajattelen, niin minä sytyn: minä puhun kielelläni.	Ps 39:5 Minun sydämen on palawa minusa/ ja cuin minä sitä ajattelen/ nijn minä sytyn/ ja minä puhun kielelläni.
39:5 Herra, opeta minua ajattelemaan loppuani, ja mikä minun päivieni mitta on, että ymmärtäisin, kuinka katoavainen minä olen.	5. Herra, opeta minua ajattelemaan minun loppuani, ja mikä mitta minun elämälläni on, tietääkseni, että minä erkanen täältä.	Ps 39:6 Mutta HERra opeta minua/ että minulla on loppu/ ja minun elämälläni on mitta/ ja minä ercanen tääldä.
39:6 Katso, kämmenen leveydeksi sinä teit minun päiväni, ja minun elämäni on sinun edessäsi niinkuin ei mitään. Vain tuulen henkäys ovat kaikki ihmiset, kuinka lujina seisokootkin. Sela.	6. Katso, minun päiväni ovat kämmenen leveys tykönäs, ja minun elämäni on niinkuin ei mitään sinun edessäs: kuinka aivan turhat ovat kaikki ihmiset, jotka kuitenkin niin suruttomasti elävät Sela!	Ps 39:7 Cadzo/ minun päiwäni owat kämmenen leweys tykönäs/ ja minun elämän on nijncuin ei mitän sinun edesäs/ cuinga aiwa tyhjät owat caicki ihmiset/ jotca cuitengin nijn suruttomast eläwät. Sela.
39:7 Varjona vain ihminen vaeltaa, turhaan vain he touhuavat, kokoavat, eivätkä tiedä, kuka ne saa.	7. Vaan he menevät pois niinkuin varjo, ja tekevät itsellensä hukkaan suuren murheen: he kokoovat ja ei tiedä, kuka sen saa.	Ps 39:8 Waan he menewät pois nijncuin warjo/ ja tekewät heillens huckan suuren murhen/ he cocowat ja ei tiedä cuca sen saa.
39:8 Ja nyt, mitä minä odotan, Herra? Sinuun minä panen toivoni.	8. Ja nyt Herra, mihinkä minä luotan? sinuun minä toivon.	Ps 39:9 Ja nyt HERra/ mihingä minä idzeni luotan ? sinuun minä toiwon.
39:9 Päästä minut kaikista synneistäni, älä pane minua houkkain pilkaksi.	9. Vapahda minua kaikista synneistäni, ja älä anna minun tulla hulluin pilkaksi.	Ps 39:10 Wapada minua caikista synneistäni/ ja älä minua salli hulluden pilcaxi.
39:10 Minä vaikenen enkä suutani avaa sillä sinä sen teit.	10. Minä vaikenen ja en avaa suutani; kyllä sinä sen teet.	Ps 39:11 Minä waickenen ja en awa suutani/ kyllä sinä sen teet.
39:11 Käännä vitsauksesi minusta pois, sillä minä menehdyn sinun kätesi kuritukseen.	11. Käännä sinun rangaistukses pois minusta; sillä minä olen nääntynyt sinun kätes pieksämisestä.	Ps 39:12 Käännä sinun rangaistuxes pois minusta: sillä minä olen näändynyt sinun kätes piexemisestä.
39:12 Kun sinä ihmistä synnin tähden rangaistuksilla kuritat, kulutat sinä hänen kauneutensa niinkuin koinsyömän. Vain tuulen henkäys ovat kaikki ihmiset. Sela.	12. Koskas jonkun rankaiset synnin tähden, niin hänen kaunistuksensa kulutetaan niinkuin koilta; tosin aivan turhat ovat kaikki ihmiset, Sela!	Ps 39:13 Coscas jongun rangaiset synnin tähden/ nijn hänen caunistuxens culutetan nijncuin coilda/ woi cuinga aiwa tyhjät owat caicki ihmiset. Sela.
39:13 Kuule minun rukoukseni, Herra, ota korviisi minun huutoni. Älä ole kuuro minun kyyneleilleni sillä minä olen muukalainen sinun tykönäsi, vieras, niinkuin kaikki minun isänikin.	13. Kuule minun rukoukseni, Herra, ja ota minun huutoni korviis, ja älä vaikene minun kyynelteni tähden; sillä minä olen muukalainen sinun tykönäs ja vieras, niinkuin kaikki minun isäni.	Ps 39:14 Cuuldele minun rucouxen HERra/ ja ymmärrä minun parcun/ ja älä waickene minun kyyneldeni tähden: sillä minä olen muucalainen ja asuwainen sinun cansas/ nijncuin caicki minun Isäni.
39:14 Käännä pois katseesi minusta, että minä ilostuisin, ennenkuin menen pois eikä minua enää ole.	14. Luovu minusta, että minä virkoaisin, ennenkuin minä menen pois, ja en silleen tässä ole.	Ps 39:15 Luowu minusta/ että minä wircoisin/ ennencuin minä menen pois/ ja en sille täsä ole.
PSALMI 40	40 PSALTTARI	XL.  Psalmi .
40:1 Veisuunjohtajalle Daavidin virsi.	1. Davidin Psalmi, edelläveisaajalle.	Ps 40:1 Dawidin Psalmi edelläweisattapa.
40:2 Hartaasti minä odotin Herraa, ja hän kumartui minun puoleeni ja kuuli minun huutoni.	2. Minä hartaasti odotin Herraa: ja hän kallisti itsensä minun tyköni, ja hän kuuli minun huutoni.	Ps 40:2 Minä odotin HERra/ ja hän callisti hänens minun tygöni/ ja hän cuuldeli minun parcuni.
40:3 Ja hän nosti minut ylös turmion kuopasta, lokaisesta liejusta, ja asetti minun jalkani kalliolle, hän vahvisti minun askeleeni.	3. Ja hän veti minun ylös hirmuisesta haudasta ja sontaisesta loasta, ja asetti minun jalkani kalliolle, ja hallitsi minun käymiseni.	Ps 40:3 Ja hän weti minun ulos sijtä hirmuisesta haudasta/ ja pascaisesta logasta/ ja asetti minun jalcani calliolle/ ja hallidzi minun käymiseni.
40:4 Hän antoi minun suuhuni uuden virren, kiitoslaulun Jumalallemme. Sen näkevät monet ja pelkäävät ja turvaavat Herraan.	4. Ja hän antoi minun suuhuni uuden veisun, kiittämään meidän Jumalaamme. Sen pitää monen näkemän, ja pelkäämän Herraa, ja toivoman häneen.	Ps 40:4 Ja hän andoi minun suuhuni uden weisun/ kijttämän meidän Jumalatam. Sitä saawat monda nähdä/ ja pelkäwät HERra/ ja toiwowat häneen.
40:5 Autuas se mies, joka panee turvansa Herraan eikä käänny ylpeiden puoleen eikä niitten, jotka valheeseen eksyvät!	5. Autuas on se ihminen, joka panee uskalluksensa Herraan, ja ei käänny ylpeiden tykö ja niiden, jotka valheella vaeltavat.	Ps 40:5 Autuas on/ joca pane uscalluxens HERraan/ ja ei käännä ylpeitten tygö/ ja jotca walhella waeldawat.
40:6 Herra, minun Jumalani, suuret ovat sinun ihmetekosi ja sinun aivoituksesi meitä kohtaan. Ei ole ketään sinun vertaistasi. Niitä minä tahdon julistaa, niistä puhua, niitten paljous on suurempi, kuin luetella taidan.	6. Herra, minun Jumalani, suuret ovat sinun ihmees ja ajatukses, jotka sinä meille osoitat: ei ole mitään sinun vertaas; minä ilmoitan niitä ja sanon, vaikka ne ovat epälukuiset.	Ps 40:6 HERra minun Jumalan/ suuret owat sinun ihmes ja ajatuxes/ jotcas meille osotat/ ei ole mitän sinun wertas/ minä ilmoitan nijtä/ ja sanon waicka he owat epälucuiset.
40:7 Teurasuhriin ja ruokauhriin et sinä mielisty minun korvani sinä avasit, polttouhria ja syntiuhria sinä et vaadi.	7. Uhri ja ruokauhri ei sinulle kelpaa, vaan korvat sinä minulle avasit: et sinä tahdo polttouhria eli syntiuhria.	Ps 40:7 Uhri ja ruocauhri ei sinulle kelpa/ waan corwat sinä minulle awaisit/ et sinä tahdo polttouhria eli syndiuhria.
40:8 Silloin minä sanoin: "Katso, minä tulen kirjakääröön on kirjoitettu, mitä minun on tehtävä.	8. Silloin minä sanoin: katso, minä tulen: Raamatussa on minusta kirjoitettu.	Ps 40:8 Silloin minä sanoin: cadzo/ minä tulen/ Raamatus on minusta kirjoitettu.
40:9 Sinun tahtosi, minun Jumalani, minä teen mielelläni, ja sinun lakisi on minun sydämessäni."	9. Sinun tahtos, minun Jumalani, teen minä mielelläni; ja sinun lakis on minun sydämessäni.	Sinun tahtos/ minun Jumalan/ teen minä mielelläni/ ja sinun Lakis on minun sydämesäni.
40:10 Minä julistan vanhurskautta suuressa seurakunnassa katso, en minä sulje huuliani. Sinä, Herra, sen tiedät.	10. Minä saarnaan sinun vanhurskauttas suuressa seurakunnassa: katso, en minä anna tukita suutani; Herra, sinä sen tiedät.	Ps 40:9 Minä saarnan sinun wanhurscauttas suuresa seuracunnasa/ cadzo/ en minä anna tukita suutani/ HERra sinä sen tiedät.
40:11 Minä en peitä sinun vanhurskauttasi omaan sydämeeni, vaan puhun sinun uskollisuudestasi ja avustasi minä en salaa sinun armoasi ja totuuttasi suurelta seurakunnalta.	11. En minä salaa vanhurskauttas sydämessäni: minä puhun sinun totuudestas ja autuudestas: en minä peitä laupiuttas ja vakuuttas suuressa seurakunnassa.	Ps 40:10 En minä sala wanhurscauttas sydämesäni/ minä puhun sinun totuudestas ja autuudestas/ en minä peitä sinun laupiuttas ja wacuuttas/ suuresa seuracunnasa.
40:12 Sinä, Herra, älä sulje minulta laupeuttasi, sinun armosi ja totuutesi varjelkoon minua aina.	12. Mutta sinä, Herra, älä käännä laupiuttas minusta pois: sinun laupiutes ja vakuutes aina minua varjelkoon.	Ps 40:11 Mutta sinä HERra/ älä käännä laupiuttas minusta pois/ sinun laupiudes ja wacuudes aina minua warjelcon.
40:13 Sillä lukemattomat vaivat minua saartavat, minun rikkomukseni ovat ottaneet minut kiinni, niin etten nähdä taida ne ovat useammat kuin pääni hiukset, ja rohkeus on minulta mennyt.	13. Sillä lukemattomat vaivat ovat minun piirittäneet: minun syntini ovat minun ottaneet kiinni, niin etten minä nähdä taida: ne ovat usiammat kuin hiukset päässäni, ja minun sydämeni on minussa vaipunut.	Ps 40:12 Sillä lukemattomat waiwat owat minun pijrittänet/ minun syndini owat minun ottanet kijnni/ nijn etten minä nähdä taida/ he owat usiammat cuin hiuxet pääsäni/ ja minun sydämen on minusa waipunut.
40:14 Kelvatkoon sinulle, Herra, pelastaa minut, Herra, riennä minun avukseni.	14. Kelvatkoon se sinulle, Herra, ettäs minun vapahdat: riennä, Herra, minua auttamaan!	Ps 40:13 Kelwatcon se sinulle HERra/ ettäs minun wapadat/ riennä HERra minua auttaman.
40:15 Hävetkööt ja punastukoot kaikki, jotka minun henkeäni etsivät, hukuttaaksensa sen peräytykööt ja tulkoot häpeään ne, jotka tahtovat minulle onnettomuutta.	15. Hävetköön ja kaikki pilkaksi tulkoon, jotka minun sieluani väijyvät hukataksensa sitä: palatkoon takaperin ja häpiään tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.	Ps 40:14 Häwetkön ja caicki pilcaxi tulcon/ jotca minun sieluani wäijywät hucataxens/ palaitcon tacaperin ja häpiään tulcon/ jotca minulle paha suowat.
40:16 Tyrmistykööt häpeästänsä ne, jotka minulle sanovat: "Kas niin, kas niin!"	16. Hämmästyköön häpiässänsä, jotka minulle sanovat: niin, niin.	Ps 40:15 Hämmästykön heidän häpiäsäns/ jotca minua pitittäwät.
40:17 Iloitkoot ja riemuitkoot sinussa kaikki, jotka sinua etsivät ne, jotka sinun autuuttasi rakastavat, sanokoot aina: "Ylistetty olkoon Herra!"	17. Iloitkaan ja riemuitkaan kaikki sinussa, jotka sinua etsivät, ja jotka sinun autuuttas rakastavat, sanokaan aina: Herra olkoon korkiasti ylistetty!	Ps 40:16 Iloitcan ja riemuitcan caicki/ jotca sinua edziwät/ ja jotca sinun autuuttas racastawat: sanocan aina: HERra olcon corkiast kijtetty.
40:18 Minä olen kurja ja köyhä, mutta Herra pitää minusta huolen. Sinä olet minun apuni ja pelastajani minun Jumalani, älä viivy.	18. Minä olen köyhä ja vaivainen, mutta Herra pitää minusta murheen: sinä olet minun auttajani ja vapahtajani: minun Jumalani, älä viivy.	Ps 40:17 Minä olen köyhä ja waiwainen/ mutta HERra sure minun edestäni/ sinä olet minun auttajan ja wapahtajan/ minun Jumalan älä wijwy.
PSALMI 41	41 PSALTTARI	XLI.  Psalmi .
41:1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi.	1. Davidin Psalmi, edelläveisaajalle.	Ps 41:1 Dawidin Psalmi edelläweisattapa.
41:2 Autuas se, joka vaivaista holhoo! Hänet Herra pelastaa pahana päivänä.	2. Autuas on, joka köyhää holhoo: häntä Herra auttaa pahana päivänä.	Ps 41:2 AUtuas on joca köyhä holho/ händä HERra autta pahana päiwänä.
41:3 Herra varjelee häntä ja pitää hänet hengissä, ja maassa ylistetään hänen onneansa, etkä sinä anna häntä alttiiksi hänen vihollistensa raivolle.	3. Herra kätkee hänen ja pitää hänen elävänä, että hän menestyy maan päällä, ja ei hylkää häntä vihollistensa tahtoon.	Ps 41:3 HERra kätke hänen ja pitä hänen eläwänä/ että hän menesty maan päällä/ ja ei hyljä händä wihollistens käsijn.
41:4 Herra tukee häntä tautivuoteessa; hänen sairasvuoteensa sinä peräti muutat.	4. Herra virvoittaa häntä tautivuoteessansa: sinä autat hänen kaikesta hänen sairaudestansa.	Ps 41:4 HERRA wirgotta händä tautiwuotesans/ sinä autat hänen caikesta sairaudestans.
41:5 Minä sanoin: "Herra, ole minulle armollinen, paranna minun sieluni, sillä minä olen tehnyt syntiä sinua vastaan."	5. Minä sanoin: Herra, ole minulle armollinen, paranna minun sieluni; sillä minä tein syntiä sinua vastaan.	Ps 41:5 Minä sanoin: HERra ole minulle armollinen/ paranna minun sielun: sillä minä tein syndiä sinua wastan.
41:6 Minun viholliseni puhuvat minusta pahaa: "Milloinka hän kuolee ja hänen nimensä katoaa?"	6. Minun viholliseni puhuivat pahaa minua vastaan: koska hän kuollee ja hänen nimensä kadonnee?	Ps 41:6 Minun wiholliseni puhuit pahoja minua wastan: cosca hän cuolle ? ja hänen nimens cadonne ?
41:7 Ja jos joku tulee minua katsomaan, puhuu hän petosta; hänen sydämensä kerää häijyyttä itseensä, hän menee ulos kadulle ja purkaa sitä.	7. Ja kuin he tulevat katselemaan, niin he puhuvat valhetta: heidän sydämensä kokoo vääryyttä; niin he menevät pois ja sitä panettelevat.	Ps 41:7 Ja cuin he tulewat cadzeleman/ nijn ei he tee sitä sydämestäns/ waan jotakin edziwät/ jota he laittaisit/ nijn he menewät pois ja sitä panettelewat.
41:8 Kaikki minun vihamieheni minusta keskenään kuiskuttelevat ja hankitsevat minulle pahaa:	8. Kaikki, jotka minua vihaavat, kuiskuttelevat keskenänsä minua vastaan, ja ajattelevat pahaa minua vastaan.	Ps 41:8 Caicki jotca minua wihawat/ cuiscuttelewat keskenäns minua wastan/ ja ajattelewat paha minua wastan.
41:9 "Jokin parantumaton paha on häneen tarttunut, ja siitä, missä hän makaa, hän ei enää nouse."	9. Paha asia on hänen päällensä tullut; ja koska hän makaa, niin ei hän nouse jälleen.	Ps 41:9 He owat päättänet minusta coiranparin: cosca hän maca/ nijn ei hän nouse jällens.
41:10 Ystävänikin, johon minä luotin, joka minun leipääni söi, nostaa kantapäänsä minua vastaan.	10. Niin myös minun ystäväni, johon minä uskalsin, joka sai minun leipääni, se tallasi minun jalkainsa alle.	Ps 41:10 Nijn myös minun ystäwän johon minä uscalsin/ joca söi minun leipäni/ se tallais minun jalcains ala.
41:11 Mutta sinä, Herra, armahda minua ja auta minut ylös, pystyyn, niin minä sen heille maksan.	11. Mutta sinä, Herra, ole minulle armollinen ja auta minua, niin minä sen heille kostan.	Ps 41:11 Mutta sinä HERra ole minulle armollinen/ ja auta minua/ nijn minä sen heille costan.
41:12 Siitä minä tiedän sinun mielistyneen minuun, ettei minun viholliseni saa minusta riemuita.	12. Siitä minä ymmärrän, ettäs suot minulle hyvää, ettei viholliseni saa kerskata minusta.	Ps 41:12 Sijtä minä ymmärrän ettäs suot minulle hywä/ ettei minun wiholliseni saa kerscata minusta.
41:13 Minun nuhteettomuuteni tähden sinä minua tuet ja annat minun seisoa kasvojesi edessä ainiaan.	13. Mutta minua sinä holhot viattomuuteni tähden, ja asetat minun kasvois eteen ijankaikkisesti.	Ps 41:13 Mutta minua sinä holhot minun wiattomudeni tähden/ ja asetat minun caswos eteen ijancaickisest.
41:14 Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Amen. Amen.	14. Kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala, ijankaikkisesta ijankaikkiseen! Amen, amen.	Ps 41:14 Kijtetty olcon HERra Israelin Jumala/ ijancaickisest ijancaickiseen/ Amen/ Amen.
PSALMI 42	42 PSALTTARI	XLII.  Psalmi .
42:1 Veisuunjohtajalle; koorahilaisten mietevirsi.	1. Koran lasten opetus, edelläveisaajalle.	Ps 42:1 Corahn lasten opetus edelläweisattapa.
42:2 Niinkuin peura halajaa vesipuroille, niin minun sieluni halajaa sinua, Jumala.	2. Niinkuin peura himoitsee tuoretta vettä, niin minun sieluni himoitsee sinua, Jumala.	Ps 42:2 NIincuin peura himoidze tuoretta wettä/ nijn minun sielun himoidze sinua Jumala.
42:3 Minun sieluni janoo Jumalaa, elävää Jumalaa. Milloin saan minä tulla Jumalan kasvojen eteen?	3. Minun sieluni janoo Jumalaa, elävää Jumalaa: koska minä tulen Jumalan kasvoja näkemään?	Ps 42:3 Minun sielun jano Jumalata/ sitä eläwätä Jumalata/ sitä eläwätä Jumalata: cosca minä tulen Jumalan caswo näkemän ?
42:4 Kyyneleeni ovat minun ruokani päivin ja öin, kun minulle joka päivä sanotaan: "Missä on sinun Jumalasi?"	4. Minun kyyneleeni ovat minun ruokani päivällä ja yöllä, että joka päivä minulle sanotaan: kussa nyt on Jumalas?	Ps 42:4 Minun kyyneleni owat minun ruocani päiwällä ja yöllä/ että jocapäiwä minulle sanotan: cusa nyt on sinun Jumalas?
42:5 Näitä minä muistelen ja vuodatan sydämeni: minä kuljin väentungoksessa, astuin sen kanssa Jumalan huoneeseen riemun ja kiitoksen raikuessa juhlivasta joukosta.	5. Koska minä näitä muistelen, niin minä vuodatan ulos sydämeni itsessäni; sillä minä menisin mielelläni joukon kanssa, ja vaeltaisin heidän kanssansa Jumalan huoneeseen: ihastuksella ja kiitoksella joukon seassa, jotka juhlaa pitävät.	Ps 42:5 Cosca minä näitä muistelen/ nijn minä wuodatan ulos minun sydämeni idzesäni: sillä minä menisin mielelläni joucon cansa/ ja waellaisin heidän cansans Jumalan huoneseen/ ihastuxella ja kijtoxella/ sen joucon seasa/ jotca juhla pitäwät.
42:6 Miksi murehdit, minun sieluni, ja olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan häntä kiittää hänen kasvojensa avusta.	6. Mitäs murehdit, sieluni, ja olet niin levotoin minussa? Turvaa Jumalaan; sillä minä vielä nytkin häntä kiitän, että hän minua auttaa kasvoillansa.	Ps 42:6 Mitäs murhedit minun sielun/ ja olet nijn lewotoin minusa ? turwa Jumalaan: sillä minä wielä nytkin händä kijtän/ että hän minua autta hänen caswollans.
42:7 Minun Jumalani, minun sieluni on murheellinen minussa, sentähden minä muistan sinua Jordanin maalla, Hermonin kukkuloilla ja Misarin vuorella.	7. Minun Jumalani! sieluni on murheissansa minussa; sentähden minä muistan sinua Jordanin ja Hermonin maalla, sillä vähällä vuorella.	Ps 42:7 Minun Jumalan/ minun sielun on murheisans minusa/ sentähden minä muistan sinun sijnä maasa Jordanin ja Hermonin tykönä/ sillä wähällä wuorella.
42:8 Sinun koskiesi pauhussa syvyys syvyydelle huutaa, kaikki sinun kuohusi ja aaltosi käyvät minun ylitseni.	8. Sinun virtas pauhaavat kovin, niin että yksi syvyys pauhaa tässä ja toinen syvyys siellä: kaikki sinun vesilainees ja aaltos käyvät minun ylitseni.	Ps 42:8 Sinun wirtas pauhawat cowin/ nijn että yxi sywys pauha täsä/ ja toinen sywys siellä/ caicki sinun wesilaines ja aldos käywät minun ylidzeni.
42:9 Päivällä Herra säätää armonsa, ja yöllä minä hänelle veisaan ja rukoilen elämäni Jumalaa.	9. Päivällä on Herra luvannut * hyvyytensä, ja yöllä minä hänelle veisaan, ja rukoilen elämäni Jumalaa.	Ps 42:9 Päiwällä on HERra luwannut hänen hywydens/ ja yöllä minä hänelle weisan/ ja rucoilen minun elämäni Jumalata.
42:10 Minä sanon Jumalalle, kalliolleni: "Miksi olet minut unhottanut? Miksi minun täytyy käydä murhepuvussa, vihollisen ahdistamana?"	10. Minä sanon Jumalalle minun kalliolleni: miksi sinä olet minun unohtanut? miksi minä käyn niin murheissani, koska minun viholliseni minua ahdistaa?	Ps 42:10 Minä sanon Jumalalle minun calliolleni: mixis olet minun unhottanut ? mixi minä käyn nijn murheisani ? cosca minun wiholliseni minua ahdista ?
42:11 Minun luitani jäytää, kun viholliseni minua häpäisevät, sanoen minulle kaiken päivää: "Missä on sinun Jumalasi?"	11. Se on niinkuin murha minun luissani, että minun viholliseni häpäisevät minua, koska he jokapäivä sanovat minulle: kussa nyt on Jumalas?	Ps 42:11 Se on nijncuin murha minun luisani/ että minun wiholliseni häwäisewät minua/ cosca he jocapäiwä sanowat minulle: cusa nyt on sinun Jumalas ?
42:12 Miksi murehdit, minun sieluni, ja miksi olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan kiittää häntä, minun kasvojeni apua, minun Jumalaani.	12. Mitäs murehdit, sieluni, ja olet minussa niin levotoin? Turvaa Jumalaan; sillä minä vielä nytkin häntä kiitän, että hän on minun kasvoini apu ja minun Jumalani.	Ps 42:12 Mitäs murhedit minun sielun/ ja olet minusa nijn lewotoin ? turwa Jumalaan: sillä minä wielä nytkin händä kijtän/ että hän on minun caswoni apu/ ja minun Jumalan.
PSALMI 43	43 PSALTTARI	XLIII.  Psalmi .
43:1 Auta minut oikeuteeni, Jumala, ja aja minun asiani armotonta kansaa vastaan. Päästä minut kavaloista ja vääristä ihmisistä.	1. Tuomitse minua, Jumala, ja ratkaise minun asiani armotointa kansaa vastaan, ja päästä minua kavaloista ja vääristä ihmisistä.	Ps 43:1 DUomidze minua Jumala/ ja ratcaise minun asian/ armotoinda Canssa wastan/ ja päästä minua wääristä ja cawaloista ihmisistä.
43:2 Sillä sinä olet minun Jumalani, minun linnani. Miksi olet minut hyljännyt? Miksi minun täytyy käydä murhepuvussa, vihollisen ahdistamana?	2. Sillä sinä olet minun väkevyyteni Jumala, miksis syökset minun pois? miksis minun annat murheissani käydä, koska vihollinen minua ahdistaa?	Ps 43:2 Sillä sinä olet minun wäkewydeni Jumala/ mixis syöxät minun pois ? mixis minun annat murehisani käydä/ cosca wihollinen minua ahdista ?
43:3 Lähetä valkeutesi ja totuutesi. Ne minua johdattakoot, viekööt minut sinun pyhälle vuorellesi, sinun asuntoihisi,	3. Lähetä valkeutes ja totuutes minua saattamaan, ja tuomaan sinun pyhän vuores tykö ja sinun asumises tykö.	Ps 43:3 Lähetä walkeudes ja totudes minua saattaman/ ja tuoman sinun pyhän wuores tygö/ ja sinun asumises tygö.
43:4 että minä saisin tulla Jumalan alttarin eteen, Jumalan eteen, joka on minun iloni ja riemuni, ja kiittäisin kanteleilla sinua, Jumala, minun Jumalani.	4. Ja minä kävisin sisälle Jumalan alttarin tykö, sen Jumalan tykö, joka minun iloni ja riemuni on, ja kiittäisin sinua kanteleilla, Jumalani, minun Jumalani.	Ps 43:4 Ja minä käwisin Jumalan Altarin tygö/ sen Jumalan tygö joca minun ilon ja riemun on/ ja sinua Jumala Candelisa kijttäisin/ minun Jumalan.
43:5 Miksi murehdit, minun sieluni, ja miksi olet minussa niin levoton? Odota Jumalaa. Sillä vielä minä saan kiittää häntä, minun kasvojeni apua, minun Jumalaani.	5. Mitäs murehdit, sieluni, ja olet minussa niin levotoin? Turvaa Jumalaan; sillä minä vielä nytkin häntä kiitän, että hän on minun kasvoini apu ja minun Jumalani.	Ps 43:5 Mitäs murhedit minun sielun/ ja olet minusa nijn lewotoin ? turwa Jumalaan: sillä minä wielä nytkin händä kijtän/ että hän on minun caswoni apu/ ja minun Jumalan.
PSALMI 44	44 PSALTTARI	XLIV.  Psalmi .
44:1 Veisuunjohtajalle; koorahilaisten mietevirsi.	1. Koran lasten opetus, edelläveisaajalle.	Ps 44:1 Corahn lasten opetus edelläweisattapa.
44:2 Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, meidän isämme ovat meille kertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinänsä, muinaisina päivinä.	2. Jumala! me olemme korvillamme kuulleet, meidän isämme ovat meille luetelleet, mitäs heidän aikanansa ja muinen tehnyt olet.	Ps 44:2 JUmala/ me olema corwillam cuullet/ meidän Isäm owat meille luetellet/ mitäs heidän aicanans ja muinen tehnyt olet.
44:3 Sinä karkoitit kädelläsi pakanat, mutta heidät sinä istutit, sinä hävitit kansat, mutta heidät sinä levitit.	3. Sinä olet ajanut pakanat pois kädelläs; mutta heidät sinä olet istuttanut siaan: sinä olet kansat kadottanut, mutta heitä sinä olet levittänyt.	Ps 44:3 Sinä olet ajanut pacanat pois kädelläs/ mutta nijtä sinä olet istuttanut jällens/ sinä olet Canssat cadottanut/ mutta nijtä sinä olet lewittänyt.
44:4 Sillä eivät he miekallansa valloittaneet maata, eikä heidän käsivartensa heitä auttanut, vaan sinun oikea kätesi, sinun käsivartesi ja sinun kasvojesi valkeus, koska sinä olit heihin mielistynyt.	4. Sillä ei he ole miekallansa maata omistaneet, ja heidän käsivartensa ei auttaneet heitä, vaan sinun oikia kätes ja sinun käsivartes, ja sinun kasvois valkeus; sillä sinä mielistyit heihin.	Ps 44:4 Sillä ei he ole miecallans sitä maata omistanet/ ja heidän käsiwartens ei auttanut heitä/ waan sinun oikia kätes/ sinun käsiwartes/ ja sinun caswos walkeus/ sillä sinä mielistyit heihin.
44:5 Sinä, Jumala, sinä olet minun kuninkaani, toimita Jaakobille apu.	5. Jumala, sinä olet minun kuninkaani, joka autuuden Jakobille lupaat.	Ps 44:5 Jumala sinä olet minun Cuningan/ joca apua Jacobille lupat.
44:6 Sinun avullasi me syöksemme ahdistajamme maahan, sinun nimessäsi me tallaamme vastustajamme	6. Sinun kauttas me vihollisemme paiskaamme maahan; sinun nimessäs me tallaamme vastaankarkaajamme.	Ps 44:6 Sinun cauttas me wihollisem paiscam maahan/ sinun nimesäs me tallam meidän wastamcarcajat.
44:7 Sillä en minä jouseeni luota, eikä miekkani minua auta;	7. Sillä en minä luota joutseeni, eikä miekkani auta minua.	Ps 44:7 Sillä en minä luota minun joudzeeni/ ja minun mieckan ei auta minua.
44:8 vaan sinä pelastat meidät vihollisistamme, ja saatat vihamiehemme häpeään.	8. Mutta sinä autat meitä vihollisistamme, ja saatat niitä häpiään, jotka meitä vihaavat.	Ps 44:8 Mutta sinä autat meitä meidän wihollisistam/ ja saatat nijtä häpiään/ jotca meitä wihawat.
44:9 Jumala on meidän kerskauksemme kaikkina päivinä, ja sinun nimeäsi me ylistämme iankaikkisesti. Sela.	9. Jumalasta me kerskaamme joka päivä, ja kiitämme sinun nimeäs ijankaikkisesti, Sela!	Ps 44:9 Jumalasta me kerscam jocapäiwä/ ja kijtäm sinun nimes ijancaickisest. Sela.
44:10 Kuitenkin sinä meidät hylkäsit ja saatoit meidät häpeään, et lähtenyt sotaan meidän joukkojemme kanssa	10. Miksi sinä nyt sysäät meitä pois, ja annat meidän häpiään tulla, etkä lähde meidän sotajoukkomme kanssa?	Ps 44:10 Mixis nyt sysät meitä pois/ ja häwäiset meitä/ ja et lähde meidän jouckom cansa ?
44:11 Sinä käänsit meidät vihollista pakoon, ja meidän vihamiehemme ryöstivät saalista.	11. Sinä annat meidän paeta vihollistemme edessä, että ne raatelisivat meitä, jotka meitä vihaavat.	Ps 44:11 Sinä palautat meitä wihollistem edesä/ että ne raatelisit meitä/ jotca wihawat meitä.
44:12 Sinä annoit meidät syötäviksi kuin lampaat, ja hajotit meidät pakanain sekaan.	12. Sinä annat meitä syötäviksi niinkuin lampaita, ja hajoitat pakanain sekaan.	Ps 44:12 Sinä annat meitä syötä nijncuin lambaita/ ja hajotat meitä pacanain secaan.
44:13 Sinä myit kansasi halvasta etkä heidän hinnastaan paljoa hyötynyt.	13. Sinä myit kansas ilman hintaa, ja et mitään siitä ottanut.	Ps 44:13 Sinä myit Canssas ilman hinnata/ ja et mitän sijtä ottanut.
44:14 Sinä annat meidät naapuriemme häväistäviksi, ympärillämme asuvaisten pilkaksi ja ivaksi.	14. Sinä panet meitä häpiäksi läsnä-asuvaisillemme, pilkaksi ja nauruksi niille, jotka meidän ympärillämme ovat.	Ps 44:14 Sinä panet meitä häpiäxi meidän läsnäasuwaisillem/ pilcaxi ja nauroxi/ jotca meidän ymbärilläm owat.
44:15 Sinä saatat meidät sananparreksi pakanoille, pään pudistukseksi kansoille.	15. Sinä teet meitä sananlaskuksi pakanain seassa, ja että kansat vääntelevät päätänsä meidän tähtemme.	Ps 44:15 Sinä teet meitä sananlascuxi pacanain seas/ ja että Canssat wäändelewät päätäns meidän tähtem.
44:16 Joka päivä on häväistykseni minun edessäni, ja kasvojeni häpeä peittää minut,	16. Joka päivä on minun häväistykseni minun edessäni; ja minun kasvoini häpiä peittää minun,	Ps 44:16 Jocapäiwä on minun häwäistyxen minun edesäni/ ja minun caswon on täynäns häpiätä.
44:17 herjaajan ja pilkkaajan puheen tähden, vihollisen ja kostonhimoisen katseitten tähden.	17. Että minun pitää pilkkaajia ja laittajia kuuleman, ja viholliset ja tylyt kostajat näkemän.	Ps 44:17 Että minun pitä pilckureita ja laittaita cuuleman/ ja wiholliset ja tylyt costajat näkemän.
44:18 Tämä kaikki on meitä kohdannut, vaikka emme ole sinua unhottaneet emmekä sinun liittoasi rikkoneet.	18. Nämät kaikki ovat tulleet meidän päällemme; ja emme sentähden ole sinua unhottaneet, emmekä petollisesti sinun liittoas vastaan tehneet.	Ps 44:18 Nämät caicki owat tullet meidän päällem/ ja en me sentähden ole sinua unhottanet/ engä sinun lijttos rickonet.
44:19 Ei ole meidän sydämemme sinusta luopunut, eivät meidän askeleemme sinun polultasi poikenneet.	19. Ja ei meidän sydämemme takaperin kääntynyt, eikä meidän käymisemme poikennut sinun tiestäs;	Ps 44:19 Ja ei meidän sydämen tacaperin mennyt/ eikä meidän käymisem poikennut sinun tiestäs.
44:20 Kuitenkin sinä runtelit meidät aavikkosutten asuinsijoilla ja peitit meidät synkeydellä.	20. Ettäs meitä niin löit rikki lohikärmeiden seassa ja peitit meitä kuoleman varjolla.	Ps 44:20 Ettäs meitä nijn löit ricki Drakein seas/ ja meitä peität pimeydellä.
44:21 Jos me olisimme unhottaneet Jumalamme nimen ja ojentaneet kätemme vieraan jumalan puoleen,	21. Jos me olisimme meidän Jumalamme nimen unhottaneet, ja meidän kätemme nostaneet vieraalle Jumalalle,	Ps 44:21 Jos me olisim meidän Jumalam nimen unhottanet/ ja meidän kätem nostanet wieralle Jumalalle.
44:22 eikö Jumala olisi sitä tutkituksi saanut, sillä hän tuntee sydämen salaisuudet?	22. Eikö Jumala sitä etsisi? vaan hän itse tietää meidän sydämemme pohjan.	Ps 44:22 Sen Jumala edzikän/ waan hän idze tietä meidän sydämen pohjan.
44:23 Ei, vaan sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää, meitä pidetään teuraslampaina.	23. Sillä sinun tähtes me surmataan joka päivä: ja me luetaan teuraslampaiksi.	Ps 44:23 Sillä sinun tähtes surmatan me jocapäiwä/ ja luetan teuraxi tehtäwäxi lambaxi.
44:24 Heräjä, miksi nukut, Herra? Nouse, älä iäksi hylkää.	24. Herää, Herra, miksis makaat? valvo, ja älä meitä sysää pois kaiketikaan.	Ps 44:24 Herä HERra/ mixis macat ? walwo/ ja älä meitä sysä pois caiketickan.
44:25 Miksi peität kasvosi, unhotat meidän kurjuutemme ja ahdistuksemme?	25. Miksis peität kasvos, ja unohdat meidän raadollisuutemme ja ahdistuksemme?	Ps 44:25 Mixis peität caswos ? ja unhodat meidän radollisudem ja ahdistuxem.
44:26 Sillä meidän sielumme on vaipunut tomuun, meidän ruumiimme painunut maahan.	26. Sillä meidän sielumme on painettu alas maahan asti: meidän vatsamme riippuu maassa.	Ps 44:26 Sillä meidän sielum on painettu alas maahan asti/ meidän wadzam rippu maasa.
44:27 Nouse, auta meitä ja lunasta meidät armosi tähden.	27. Nouse, auta meitä, ja lunasta meitä laupiutes tähden!	Ps 44:27 Nouse/ auta meitä/ ja lunasta meitä sinun laupiudes tähden.
PSALMI 45	45 PSALTTARI	XLV.  Psalmi .
45:1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Liljat"; koorahilaisten mietevirsi; laulu rakkaudesta.	1. Morsiamen opetusvirsi kukkasesta Koran lapsilta edelläveisaajalle.	Ps 45:1 Morsiamen opetuswirsi cuckaisest/ Corahn lapsilda edelläweisattapa.
45:2 Minun sydämeni tulvii ihania sanoja; minä lausun: kuninkaasta on minun lauluni, minun kieleni on kerkeän kirjurin kynä.	2. Minun sydämeni ajattelee kauniin laulun: minä veisaan kuninkaasta, minun kieleni on jalon kirjoittajan kynä.	Ps 45:2 MInun sydämen ajattele caunin laulun/ minä weisan Cuningasta/ minun kielen on jalon kirjoittajan kynä.
45:3 Sinä olet ihmislapsista ihanin, suloisuus on vuodatettu sinun huulillesi, sentähden Jumala siunaa sinua iankaikkisesti.	3. Sinä olet kaikkein kaunein ihmisten lasten seassa: armo on vuodatettu sinun huulissas; sentähden siunaa Jumala sinua ijankaikkisesti.	Ps 45:3 Sinä olet caunein ihmisten lasten seasa/ suloiset owat sinun huules/ sentähden siuna Jumala sinua ijancaickisest.
45:4 Vyötä miekka vyöllesi, sinä sankari, vyöttäydy kunniaasi ja korkeuteesi.	4. Pane miekkas vyölles, sinä sankari, ja kaunista itses kunniallisesti.	Ps 45:4 Pane miecka wyölles/ sinä Sangari/ ja caunista idzes cunnialisesta.
45:5 Ole onnekas korkeudessasi. Nouse sotavaunuihisi totuuden, nöyryyden ja vanhurskauden puolesta, ja oikea kätesi opettakoon sinulle peljättäviä tekoja.	5. Menesty sinun kauneudessas, kiiruhda sinus sanan totuuden, siveyden ja vanhurskauden tähden, niin sinun oikia kätes ihmeellisiä osoittaa.	Ps 45:5 Menestykön sinun cauniudes/ aja totuden parhaxi/ pitämän radollisi oikeudesa/ nijn sinun oikia kätes ihmellisiä osotta.
45:6 Sinun nuolesi ovat terävät, kansat kaatuvat sinun allesi; kuninkaan vihollisten sydämet lävistetään.	6. Terävät ovat sinun nuoles, että kansat lankeevat etees maahan, jotka sydämestänsä kuninkaan viholliset ovat.	Ps 45:6 Teräwät owat sinun nuoles/ että Canssat langewat etees maahan/ Cuningan wihollisten keskellä.
45:7 Jumala, sinun valtaistuimesi pysyy aina ja iankaikkisesti; sinun valtakuntasi valtikka on oikeuden valtikka.	7. Jumala, sinun istuimes pysyy aina ja ijankaikkisesti; sinun valtakuntas valtikka on oikeuden valtikka.	Ps 45:7 Jumala/ sinun istuimes pysy aina ja ijancaickisest/ sinun waldacundas waldicka on hurscas waldicka.
45:8 Sinä rakastat vanhurskautta ja vihaat vääryyttä; sentähden on Jumala, sinun Jumalasi, voidellut sinua iloöljyllä enemmän kuin sinun osaveljiäsi.	8. Sinä rakastit vanhurskautta, ja vihasit jumalatointa menoa: sentähden, oi Jumala, on sinun Jumalas voidellut sinua ilo-öljyllä enempi kuin sinun osaveljes.	Ps 45:8 Sinä racastat wanhurscautta/ ja wihat jumalatoinda meno/ sentähden on Jumala/ sinun Jumalas/ sinua woidellut ilon öljyllä/ enä cuin sinun osaweljes.
45:9 Mirhaa, aloeta ja kassiaa tuoksuvat kaikki sinun vaatteesi, kanteleet helisevät sinun iloksesi norsunluisista palatseista.	9. Kaikki sinun vaattees ovat sula Mirrham, Aloe ja Ketsia. Kuin sinä elephantin luisesta tuvastas lähdet, niin he ilahuttavat sinun.	Ps 45:9 Sinun waattes owat sula Mirrham/ Aloes ja Kezia/ coscas Elephandin luisest tuastas lähdet/ minusta he ilauttawat sinun.
45:10 Kuningasten tyttäriä on sinun kaunistuksenasi, kuningatar seisoo sinun oikealla puolellasi, Oofirin kullassa.	10. Sinun kaunistuksessas käyvät kuningasten tyttäret: morsian seisoo oikialla kädelläs sulassa kalliimmassa kullassa.	Ps 45:10 Sinun caunistuxesas käywät Cuningasten tyttäret/ morsian seiso oikialla kädelläs/ sulas callimmas cullas.
45:11 Kuule, tytär, katso ja kallista korvasi, unhota kansasi ja isäsi huone,	11. Kuule,tytär, katso, ja kallista korvas: unohda kansas ja isäs huone,	Ps 45:11 Cuule tytär/ cadzo/ ja callista corwas/ unhoda Canssas ja Isäs huone.
45:12 ja saakoon kuningas halun sinun kauneuteesi, sillä hän on sinun herrasi. Kumarra häntä.	12. Niin kuningas saa halun kauneutees; sillä hän on sinun herras, ja sinun pitää häntä kumartaman.	Ps 45:12 Nijn Cuningas saa halun sinun cauniutees: sillä hän on sinun HERras/ ja sinun pitä händä cumartaman.
45:13 Tytär Tyyro ja kansan rikkaimmat etsivät lahjoillaan sinun suosiotasi.	13. Tyron tytär lahjoinensa, rikkaat kansan seassa sinua imartelevat.	Ps 45:13 Tyrin tyttären pitä myös sijhen lahjoinens tuleman/ rickat Canssois pitä sinun edesäs rucoileman.
45:14 Ylen ihana on kuninkaan tytär sisäkammiossa, kultakudosta on hänen pukunsa.	14. Kuninkaan tytär on kokonansa kunniallinen sisältä: hän on kultaisessa vaatteessa puetettu.	Ps 45:14 Cuningan tytär on coconans caunis sisäldä/ hän on cullaises waattes puetettu.
45:15 Kirjailluissa vaatteissa hänet saatetaan kuninkaan tykö. Neitsyet seuraavat häntä, hänen ystävättärensä tuodaan sinun tykösi.	15. Hän viedään monella tavalla kudotuissa vaatteissa kuninkaan tykö: neitseet, hänen ystävänsä, jotka häntä seuraavat, tuodaan sinun tykös.	Ps 45:15 Hän wiedän monella mutcalla cudotuis waatteis Cuningan tygö/ ja nuoret neidzet hänen caltaisens/ jotca händä seurawat/ tuodan sinun tygös.
45:16 Ilolla ja riemulla heitä saatetaan, he astuvat kuninkaan palatsiin.	16. Ne viedään ilolla ja riemulla, ja he menevät kuninkaan tupaan.	Ps 45:16 Ne wiedän ilolla ja riemulla/ ja menewät Cuningan tupaan.
45:17 Sinun poikasi tulkoot sinun isiesi sijaan; aseta heidät ruhtinaiksi kaikkeen maahan.	17. Sinun isäis siaan pitää sinun lapsia saaman, jotka asetat päämiehiksi kaikkeen maailmaan.	Ps 45:17 Sinun Isäis siaan pitä sinun lapsia saaman/ jotcas asetat päämiehixi caickeen mailmaan.
45:18 Minä teen sinun nimesi kuuluksi suvusta sukuun; sentähden kansat sinua ylistävät aina ja iankaikkisesti.	18. Minä tahdon muistaa sinun nimeäs sukukunnasta niin sukukuntaan: sentähden pitää kansat sinua kiittämän aina ja ijankaikkisesti.	Ps 45:18 Minä muistan sinun nimes sucucunnasta nijn sucucundaan. Sentähden pitä Canssat sinua kijttämän/ aina ja ijancaickisest.
PSALMI 46	46 PSALTTARI	XLVI.  Psalmi .
46:1 Veisuunjohtajalle; koorahilaisten laulu, korkeassa äänialassa.	1. Koran lasten veisu nuoruudesta, edelläveisaajalle.	Ps 46:1 Corahn lasten weisu/ nuorudest/ edelläweisattapa.
46:2 Jumala on meidän turvamme ja väkevyytemme, apumme hädässä aivan vahva.	2. Jumala on meidän turvamme ja väkevyytemme, joka on sangen sovelias apu tuskissa.	Ps 46:2 JUmala on meidän turwam ja wäkewydem/ joca on sowelias apu tuskisa.
46:3 Sentähden emme pelkää, vaikka maa järkkyisi ja vuoret meren pohjaan vajoaisivat,	3. Sentähden emme pelkää, jos vielä maailma hukkuis, ja vuoret keskelle merta vajoisivat,	Ps 46:3 Sentähden en me pelkä/ jos wielä mailma huckuis/ ja wuoret keskelle merta wajoisit.
46:4 vaikka sen vedet pauhaisivat ja kuohuisivat ja vuoret vapisisivat sen raivosta. Sela.	4. Vaikka vielä meri pauhais ja lainehtis, niin että siitä pauhinasta mäet kukistuisivat, Sela!	Ps 46:4 Waicka wielä meri pauhais ja lainedis/ nijn että sijtä pauhinasta mäet cukistuisit. Sela.
46:5 Virta lähteinensä ilahuttaa Jumalan kaupungin, Korkeimman pyhät asunnot.	5. Kuitenkin on Jumalan kaupunki ihana virtoinensa, jossa Korkeimman pyhät asumiset ovat.	Ps 46:5 Cuitengin on Jumalan Caupungi ihana wirtoinens/ josa corkeimman pyhät asumiset owat.
46:6 Jumala on sen keskellä, ei se horju, Jumala auttaa sitä jo aamun koittaessa.	6. Jumala on hänen keskellänsä, sentähden se kyllä pysyy: Jumala auttaa häntä varhain.	Ps 46:6 Jumala on hänen tykönäns/ sentähden se kyllä pysy/ Jumala autta händä warahin.
46:7 Pakanat pauhaavat, valtakunnat horjuvat; kun hän jylisee, huojuu maa.	7. Pakanain pitää hämmästymän ja valtakunnat lankeeman; ja maa hukkuu, kuin hän äänensä antaa.	Ps 46:7 Pacanain pitä hämmästymän ja waldacunnat langeman/ ja maa hucku cosca hän änens anda.
46:8 Herra Sebaot on meidän kanssamme, Jaakobin Jumala on meidän linnamme. Sela.	8. Herra Zebaot on meidän kanssamme, Jakobin Jumala on meidän tukemme, Sela!	Ps 46:8 HERra Zebaoth on meidän cansam/ Jacobin Jumala on meidän tukem. Sela.
46:9 Tulkaa, katsokaa Herran töitä, hänen, joka tekee hämmästyttäviä tekoja maan päällä:	9. Tulkaat ja katsokaat Herran tekoja, joka maan päällä senkaltaiset hävitykset tekee,	Ps 46:9 Tulcat ja cadzocat HERran tecoja/ joca maan päällä sencaltaiset häwityxet teke.
46:10 hän lopettaa sodat maan ääriin saakka, hän särkee jousen, taittaa keihään, polttaa sotavaunut tulessa.	10. Joka hallitsee sodat kaikessa maailmassa, joka joutsen särkee ja rikkoo keihään, ja rattaat tulessa polttaa.	Ps 46:10 Joca hillidze sodat caikes mailmas/ joca joudzen särke ja ricko keihät/ ja rattat tulesa poltta.
46:11 "Heretkää ja tietäkää, että minä olen Jumala, korkea kansojen keskellä, korkea maan päällä."	11. Lakatkaat ja tietäkäät, että minä olen Jumala: minä olen voittava kunnian pakanain seassa ja minä ylennetään maan päällä.	Ps 46:11 Lacatcat ja tundecat minua Jumalaxi/ minä olen woittawa cunnian pacanain seas/ ja minä yletän maan päällä.
46:12 Herra Sebaot on meidän kanssamme, Jaakobin Jumala on meidän linnamme. Sela.	12. Herra Zebaot on meidän kanssamme: Jakobin Jumala on meidän tukemme, Sela!	Ps 46:12 HERRA Zebaoth on meidän cansam/ Jacobin Jumala on meidän tukem. Sela.
PSALMI 47	47 PSALTTARI	XLVII.  Psalmi .
47:1 Veisuunjohtajalle; koorahilaisten virsi.	1. Koran lasten Psalmi, edelläveisaajalle.	Ps 47:1 Corahn lasten Psalmi edelläweisattapa.
47:2 Paukuttakaa käsiänne, kaikki kansat, kohottakaa Jumalalle riemuhuuto.	2. Kaikki kansat, paukuttakaat käsiänne, ja ihastukaat Jumalalle iloisella äänellä.	Ps 47:2 CAicki Canssat paucuttacat käsiän/ ja ihastucat Jumalalle/ iloisella änellä.
47:3 Sillä Herra on korkein, peljättävä, kaiken maan suuri kuningas.	3. Sillä Herra kaikkein korkein on hirmuinen, suuri kuningas koko maan päällä.	Ps 47:3 Sillä HERra caickein corkein on hirmuinen/ suuri Cuningas coco maan päällä.
47:4 Hän kukistaa kansat meidän allemme ja kansakunnat jalkaimme alle.	4. Hän vaatii kansat allemme, ja pakanat meidän jalkaimme alle.	Ps 47:4 Hän waati Canssat meidän alam/ ja pacanat meidän jalcaim ala.
47:5 Hän on valinnut meille perintömaamme, joka on Jaakobin, hänen rakkaansa, kunnia. Sela.	5. Hän valitsee meille perimisemme, Jakobin kunnian, jota hän rakastaa, Sela!	Ps 47:5 Hän walidze meille meidän perimisem/ Jacobin cunnian/ jota hän racasta. Sela.
47:6 Jumala astuu ylös riemun raikuessa, Herra pasunain pauhatessa.	6. Jumala astui ylös riemulla, ja Herra helisevällä basunalla.	Ps 47:6 Jumala astui ihastuxella ylös/ ja HERra helisewällä Basunalla.
47:7 Veisatkaa Jumalalle, veisatkaa, veisatkaa meidän kuninkaallemme, veisatkaa.	7. Veisatkaat, veisatkaat Jumalalle: veisatkaat, veisatkaat kuninkaallemme.	Ps 47:7 Weisatcat/ weisatcat Jumalalle/ weisatcat/ weisatcat meidän Cuningallem.
47:8 Sillä Jumala on kaiken maan kuningas. Veisatkaa hänelle virsi.	8. Sillä Jumala on koko maan kuningas: veisatkaat hänelle taitavasti.	Ps 47:8 Sillä Jumala on coco maan Cuningas/ weisatcat hänelle taitawast.
47:9 Jumala on kansojen kuningas, Jumala istuu pyhällä istuimellansa.	9. Jumala on pakanain kuningas: Jumala istuu pyhällä istuimellansa.	Ps 47:9 Jumala on pacanoitten Cuningas/ Jumala istu pyhäsä istuimesans.
47:10 Kansojen päämiehet kokoontuvat Aabrahamin Jumalan kansaksi. Sillä maan kilvet ovat Jumalan; hän on ylen korkea.	10. Kansain päämiehet ovat kokoontuneet Abrahamin Jumalan kansan tykö; sillä maan edesvastaajat ovat Jumalan: hän on sangen suuresti ylennetty.	Ps 47:10 Canssain päämiehet owat cocondunet Abrahamin Jumalan Canssan tygö: sillä/ Jumala on sangen corgotettu kilpein tykönä maan päällä.
PSALMI 48	48 PSALTTARI	XLVIII.  Psalmi .
48:1 Laulu, koorahilaisten virsi.	1. Koran lasten Veisu-Psalmi.	Ps 48:1 Corahn lasten Psalmiweisu.
48:2 Suuri on Herra ja korkeasti ylistettävä meidän Jumalamme kaupungissa, pyhällä vuorellansa.	2. Suuri on Herra, ja sangen kiitettävä, meidän Jumalamme kaupungissa, pyhällä vuorellansa.	Ps 48:2 SUuri on HERra/ ja sangen kijtettäpä meidän Jumalan Caupungisa/ hänen pyhällä wuorellans.
48:3 Kauniina kohoaa, kaiken maan ilona, pohjan puolella Siionin vuori, suuren kuninkaan kaupunki.	3. Zionin vuori on kauniilla paikalla, koko maan ilo, pohjan puolella, suuren kuninkaan kaupunki.	Ps 48:3 Zionin wuori on nijncuin caunis wesa/ coco maan turwa/ pohjan puolella on suuren Cuningan Caupungi.
48:4 Jumala on sen linnoissa turvaksi tunnettu.	4. Jumala on tunnettu huoneessansa, että hän sen varjelia on.	Ps 48:4 Jumala on tuttawa hänen huonesans/ sitä warjeleman.
48:5 Sillä katso, kuninkaat kokoontuivat, hyökkäsivät yhdessä.	5. Sillä katso, kuninkaat olivat kokoontuneet, ja ynnä menivät ohitse.	Ps 48:5 Sillä cadzo/ Cuningat owat coonnet/ ja ynnä menit ohidze.
48:6 Mutta he näkivät sen, hämmästyivät, peljästyivät ja pakenivat pois.	6. He ihmettelivät, kuin he tämän näkivät: he hämmästyivät, ja kiiruhtivat pois,	Ps 48:6 He ihmettelit cosca he tämän näit/ ja hämmästyit/ ja cukistettin.
48:7 Vavistus valtasi heidät siellä, tuska niinkuin synnyttäväisen.	7. Vavistus on heidät siellä käsittänyt, ahdistus niinkuin synnyttäväisen.	Ps 48:7 Wapistus on heidän siellä käsittänyt/ ja ahdistus nijncuin synnyttäwäisen.
48:8 Itätuulella sinä särjet Tarsiin-laivat.	8. Sinä särjet haahdet meressä * itätuulella.	Ps 48:8 Sinä särjet hahdet meresä itätuulella.
48:9 Niinkuin me olimme kuulleet, niin me sen nyt näimme Herran Sebaotin kaupungissa, meidän Jumalamme kaupungissa: Jumala pitää sen lujana iankaikkisesti. Sela.	9. Niinkuin me kuulimme, niin me sen näemme Herran Zebaotin kaupungissa, meidän Jumalamme kaupungissa: Jumala sen vahvistaa ijankaikkisesti, Sela!	Ps 48:9 Nijncuin me cuulimma/ nijn me sen näemme/ HERran Zebaothin Caupungisa meidän Jumalan Caupungisa/ Jumala sen wahwista ijancaickisest. Sela.
48:10 Jumala, me tutkistelemme sinun armoasi sinun temppelissäsi.	10. Jumala! me odotamme sinun hyvyyttäs sinun templissäs.	Ps 48:10 Jumala me odotamme sinun hywyttäs/ sinun Templisäs.
48:11 Jumala, niinkuin sinun nimesi, niin ulottuu sinun ylistyksesi maan ääriin saakka; sinun oikea kätesi on vanhurskautta täynnä.	11. Jumala! niinkuin sinun nimes on, niin myös on sinun kiitokses hamaan maailman ääreen: sinun oikia kätes on täynnä vanhurskautta.	Ps 48:11 Jumala/ nijncuin sinun nimes on/ nijn myös on sinun kijtoxes haman mailman ären/ sinun oikia kätes on täynäns wanhurscautta.
48:12 Siionin vuori iloitsee, Juudan tyttäret riemuitsevat sinun tuomioistasi.	12. Riemuitkaan Zionin vuori, ja Juudan tyttäret iloitkaan sinun oikeuttes tähden.	Ps 48:12 Riemuitcan Zionin wuori/ ja Judan tyttäret iloitcan/ sinun oikeudes tähden.
48:13 Kiertäkää Siion, käykää sen ympäri, lukekaa sen tornit.	13. Menkäät Zionin ympäri ja piirittäkäät häntä: lukekaat hänen torninsa.	Ps 48:13 Mengät Zionin ymbäri ja pijrittäkät händä/ lukecat hänen tornins.
48:14 Tarkatkaa sen muurit, kulkekaa sen linnat, kertoaksenne niistä tulevalle polvelle.	14. Turvatkaat hänen muurinsa, vahvistakaat hänen salinsa, että te sitä juttelisitte tulevaisille sukukunnille.	Ps 48:14 Turwatcat hänen wahwuteens/ ja corgottacat hänen huonens/ mainitta tulewaisille sucucunnille.
48:15 Sillä tämä on Jumala, meidän Jumalamme, aina ja iankaikkisesti; hän johdattaa meitä kuolemaan asti.	15. Sillä tämä Jumala on meidän Jumalamme aina ja ijankaikkisesti: hän johdattaa meitä kuolemaan asti.	Ps 48:15 Sillä tämä Jumala on meidän Jumalam/ aina ja ijancaickisest/ hän johdatta meitä cuoleman asti.
PSALMI 49	49 PSALTTARI	XLIX.  Psalmi .
49:1 Veisuunjohtajalle; koorahilaisten virsi.	1. Koran lasten Psalmi, edelläveisaajalle.	Ps 49:1 Corahn lasten Psalmi edelläweisattapa.
49:2 Kuulkaa tämä, kaikki kansat, ottakaa korviinne, maailman asukkaat kaikki,	2. Kuulkaat tätä, kaikki kansat, ottakaat korviinne, kaikki maan asuvaiset,	Ps 49:2 CUulcat tätä caicki Canssat/ ottacat corwijn caicki jotca tällä ajalla elätte.
49:3 sekä alhaiset että ylhäiset, niin rikkaat kuin köyhät.	3. Sekä yhteinen kansa että herrat, niin rikkaat kuin köyhät.	Ps 49:3 Sekä yhteinen Canssa/ että herrat/ sekä rickat että köyhät/ yxi toisens cansa.
49:4 Minun suuni puhuu viisautta, minun sydämeni ajatus on ymmärrystä.	4. Minun suuni puhuu viisautta, ja minun sydämeni sanoo ymmärryksen.	Ps 49:4 Minun suun puhu taitawast/ ja minun sydämen sano ymmärryxen.
49:5 Minä kallistan korvani kuulemaan mietelauseita, minä selitän ongelmani kannelta soittaen.	5. Minä tahdon kallistaa korvani vertauksiin, ja minun tapaukseni kanteleella soittaa.	Ps 49:5 Minä tahdon cuulla hywän sananlascun/ ja caunin tapauxen candeleilla soitta.
49:6 Miksi minä pelkäisin pahoina päivinä, kun minun vainoojani vääryys piirittää minut?	6. Miksi minun pitäis pelkäämän pahoina päivinä, kuin minun sortajani vääryys käy minua ympäri?	Ps 49:6 Mixi minä pelkäisin pahoina päiwinä/ cosca minun sortajani pahat tegot käywät minua ymbäri.
49:7 He luottavat tavaroihinsa ja kerskaavat suuresta rikkaudestaan.	7. Jotka luottavat tavaroihinsa, ja suuresti kerskaavat paljosta rikkaudestansa.	Ps 49:7 Jotca luottawat tawaroihins/ ja suurest kerscawat rickaudestans.
49:8 Kukaan ei voi veljeänsä lunastaa eikä hänestä Jumalalle sovitusta maksaa.	8. Ei velikään taida ketään lunastaa, eikä Jumalalle ketään sovittaa.	Ps 49:8 Ei welikän taida ketän lunasta/ eikä Jumalalle ketän sowitta.
49:9 Sillä hänen sielunsa lunastus on ylen kallis ja jää iäti suorittamatta,	9. Sillä heidän sielunsa lunastus on ylen kallis, niin että se jää tekemättä ijankaikkisesti,	Ps 49:9 Sillä heidän sieluns lunastus on ylön callis/ nijn että se jää tekemät ijancaickisest.
49:10 että hän saisi elää iankaikkisesti eikä kuolemaa näkisi.	10. Vaikka hän vielä kauvankin eläis ja ei näkisi hautaa.	Ps 49:10 Waicka hän myös wielä cauwan eläis/ ja ei näkis hauta.
49:11 Vaan hänen täytyy nähdä, että viisaat kuolevat, että tyhmät ja järjettömät myös hukkuvat ja jättävät toisille tavaransa.	11. Sillä hänen täytyy nähdä, että viisasten pitää kuoleman, niin myös tyhmän ja taitamattoman pitää hukkuman, ja pitää vieraille tavaransa jättämän.	Ps 49:11 Sillä cuitengin nähdän senmuotoiset taitawat cuolewan/ nijn ikänäns cuin tyhmät ja hullut catowat/ ja täyty muille jättä heidän tawarans.
49:12 He luulevat, että heidän huoneensa pysyvät iäti ja heidän asuntonsa polvesta polveen; he nimittävät maatiloja nimensä mukaan.	12. Heidän sydämensä ajatus on, että heidän huoneensa pitää ijankaikkisesti pysymän, ja heidän majansa suvusta sukuun, ja heidän nimensä kuuluisaksi tulemaan maan päällä.	Ps 49:12 Ja sijttekin he ajattelewat heidän huonens pysywän ijancaickisest/ ja cotons sugusta sucuun/ ja heidän nimens muistetaisin maan päällä.
49:13 Mutta ihminen, mahtavinkaan, ei ole pysyväinen: hän on verrattava eläimiin, jotka hukkuvat.	13. Mutta ei ihminen taida pysyä kunniassa, vaan verrataan eläimiin, jotka hukkuvat.	Ps 49:13 Waan ei ihminen taida pysyä cunniasa/ mutta loppu nijncuin eläimetkin.
49:14 Näin käy niiden, jotka itseensä luottavat, ja heidän perässään niiden, jotka mielistyvät heidän puheisiinsa. Sela.	14. Tämä heidän tiensä on sula hulluus; kuitenkin, heidän jälkeentulevaisensa sitä suullansa kiittävät, Sela!	Ps 49:14 Tämä heidän tiens on sula hulluus/ cuitengin heidän sucuns sitä suullans kijttäwät. Sela.
49:15 Kuin lammaslauma heidät viedään tuonelaan, kuolema heitä kaitsee, jo huomenna oikeamieliset astuvat heidän ylitsensä; tuonela kalvaa heidän hahmoansa, eikä heillä ole asuntoa.	15. He makaavat helvetissä niinkuin lampaat, kuolema heitä kalvaa; mutta hurskasten pitää varhain heitä hallitseman, ja heidän öykkäyksensä pitää hukkuman, ja heidän täytyy jäädä helvettiin.	Ps 49:15 He macawat helwetis nijncuin lambat/ cuolema heitä calua/ mutta hurscat sangen pian hallidzewat heitä/ ja heidän öyckäyxens pitä huckuman/ ja heidän täyty jäädä helwettijn.
49:16 Mutta minun sieluni Jumala lunastaa tuonelan vallasta, sillä hän ottaa minut huomaansa. Sela.	16. Kuitenkin vapahtaa Jumala minun sieluni helvetin vallasta; sillä hän korjasi minun, Sela!	Ps 49:16 Mutta Jumala cuitengin wapahta minun sieluni helwetin wallasta/ sillä hän corjais minua. Sela.
49:17 Älä pelkää, jos joku rikastuu, jos hänen talonsa komeus karttuu.	17. Älä sitä tottele, koska joku rikastuu, eli jos hänen huoneensa kunnia suureksi tulee.	Ps 49:17 Älä sitä tottele cosca jocu ricastu/ eli jos hänen huonens cunnia suurexi tule.
49:18 Sillä kuollessaan ei hän ota mitään mukaansa, eikä hänen komeutensa astu alas hänen jäljessänsä.	18. Sillä kuin hän kuolee, niin ei hän mitään myötänsä vie, eikä hänen kunniansa mene alas hänen kanssansa.	Ps 49:18 Sillä cosca hän cuole/ ei hän mitän myötäns wie/ eikä hänen cunnians mene hänen cansans alas.
49:19 Vaikka hän eläissänsä kiittää itseään siunatuksi, vaikka sinua ylistetään, kun vietät hyviä päiviä,	19. Sillä hän kiittää sieluansa elämästänsä: ja he ylistävät sinua, jos sinä itselles hyvää teet.	Ps 49:19 Waan hän uscalda tähän hywään elämään/ ja kijttä sitä/ cosca jocu idzellens hywiä päiwiä saatta.
49:20 täytyy sinun mennä isiesi suvun tykö, jotka eivät ikinä enää valoa näe.	20. Niin he menevät isäinsä perästä, ja ei saa nähdä ikänä valkeutta.	Ps 49:20 Nijn he menewät Isäins perän/ ja ei näe ikänäns walkeutta.
49:21 Ihminen, mahtavinkin, on ymmärrystä vailla, hän on verrattava eläimiin, jotka hukkuvat.	21. Koska ihminen on kunniassa, ja ei ole ymmärrystä, niin hän on verrattu eläimiin, jotka hukkuvat.	Ps 49:21 Sillä cosca ihminen on cunniasa/ ja ei ole ymmärryst/ nijn hän mene tääldä cuin eläimet.
PSALMI 50	50 PSALTTARI	L.  Psalmi .
50:1 Aasafin virsi. Jumala, Herra Jumala, puhuu ja kutsuu maan auringon noususta hamaan sen laskuun.	1. Asaphin Psalmi. Herra, väkevä Jumala, puhuu, ja kutsuu maailman hamasta auringon koitosta niin laskemiseen asti.	Ps 50:1 Assaphin Psalmi. HERra Jumala se wäkewä/ puhu ja cudzu mailman/ hamast Auringon coitosta nijn laskemisen asti.
50:2 Siionista, jonka kauneus on täydellinen, Jumala ilmestyy kirkkaudessa.	2. Zionista antaa Jumala täydellisen kirkkauden paistaa.	Ps 50:2 Zionista käy ylös kircas Jumalan paiste.
50:3 Meidän Jumalamme tulee eikä vaikene, hänen edellänsä käy kuluttava tuli ja hänen ympärillänsä väkevä myrsky.	3. Meidän Jumalamme tulee, ja ei vaikene: kuluttavainen tuli käy hänen edellänsä, ja hänen ympärillänsä väkevä ilma.	Ps 50:3 Meidän Jumalam tule ja ei waickene/ culuttawainen tuli käy hänen edelläns/ ja hänen ymbärilläns suuri ilma.
50:4 Hän kutsuu taivaat ylhäältä ja maan, tuomitakseen kansansa:	4. Hän kutsuu taivaat ylhäältä ja maan, tuomitaksensa kansaansa.	Ps 50:4 Hän cudzu taiwan ja maan/ duomitaxens hänen Canssans.
50:5 "Kootkaa minun eteeni minun hurskaani, jotka uhreja uhraten ovat tehneet minun kanssani liiton."	5. Kootkaat minulle minun pyhäni, jotka liitostani enemmän pitävät kuin uhrista.	Ps 50:5 Cootcat minulle minun pyhäni/ jotca lijtosta enämmän pitäwät cuin uhreista.
50:6 Ja taivaat julistavat hänen vanhurskauttansa, sillä Jumala on tuomari. Sela.	6. Ja taivaat pitää hänen vanhurskauttansa ilmoittaman; sillä Jumala on tuomari, Sela!	Ps 50:6 Ja taiwat pitä hänen wanhurscauttans ilmoittaman/ sillä Jumala on Duomari. Sela.
50:7 "Kuule, minun kansani, minä puhun; kuule, Israel, minä todistan sinua vastaan. Minä olen Jumala, sinun Jumalasi.	7. Kuule, kansani! minä tahdon puhua, ja sinun seassas, Israel, todistaa: minä Jumala olen sinun Jumalas,	Ps 50:7 Cuule minun Canssan/ anna minun puhua/ Israel anna minun sinun seasas todista/ minä Jumala/ olen sinun Jumalas.
50:8 En minä sinun teurasuhreistasi sinua nuhtele, ja sinun polttouhrisi ovat aina minun edessäni.	8. Uhreistas en minä sinua nuhtele; sillä sinun polttouhris ovat alati minun edessäni.	Ps 50:8 Sinun uhreistas en minä sinua nuhtele: sillä sinun polttouhris owat alati minun edesäni.
50:9 En minä ota härkiä sinun talostasi enkä kauriita sinun tarhoistasi.	9. En minä ota härkiä sinun huoneestas, enkä kauriita navetastas;	Ps 50:9 En minä ota härkiä sinun huonestas/ engä caurita nawetostas.
50:10 Sillä minun ovat kaikki metsän eläimet ja tuhansien vuorten karjat.	10. Sillä kaikki metsän eläimet ovat minun, ja eläimet vuorilla tuhansin.	Ps 50:10 Sillä caicki medzän eläimet owat minun/ ja carjat mäjillä jotca tuhannin käywät.
50:11 Minä tunnen kaikki vuorten linnut, ja kaikki, mikä kedolla liikkuu, on minun edessäni.	11. Minä tunnen kaikki linnut vuorten päällä, ja metsän pedot ovat minun edessäni.	Ps 50:11 Minä tunnen caicki linnut wuorten päällä/ ja caickinaiset pedot medzäs owat minun edesäni.
50:12 Jos minä isoaisin, en minä sitä sinulle sanoisi; sillä minun on maanpiiri ja kaikki, mitä siinä on.	12. Jos minä isoon, en minä sitä sano sinulle; sillä maan piiri on minun, ja kaikki mitä siinä on.	Ps 50:12 Jos minä ison/ en minä sitä sanois sinulle: sillä maan pijri on minun/ ja caicki mitä sijnä on.
50:13 Minäkö söisin härkien lihaa tai joisin kauristen verta?	13. Luuletkos minun syövän härjän lihaa? ja kauristen verta juovan?	Ps 50:13 Luuletcos minun syöwän härjän liha/ elickä cauristen werta juoman ?
50:14 Uhraa Jumalalle kiitos ja täytä lupauksesi Korkeimmalle.	14. Uhraa Jumalalle kiitosuhri, ja maksa Ylimmäiselle lupaukses;	Ps 50:14 Uhra Jumalalle kijtosuhri/ ja maxa ylimmäiselle lupauxes.
50:15 Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua."	15. Ja avukses huuda minua hädässäs, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua.	Ps 50:15 Ja rucoile minua hädäsäs/ nijn minä autan sinua/ ja sinun pitä cunnioidzeman minua.
50:16 Mutta jumalattomalle Jumala sanoo: "Mikä sinä olet puhumaan minun käskyistäni ja ottamaan minun liittoni suuhusi?	16. Mutta jumalattomalle sanoo Jumala: miksi sinä ilmoitat minun säätyjäni? ja otat minun liittoni suulles?	Ps 50:16 Mutta jumalattomalle sano Jumala: mixis ilmoitat minun oikeuxiani/ ja otat minun lijttoni suulles ?
50:17 Sinä, joka vihaat kuritusta ja heität minun sanani selkäsi taakse!	17. Ettäs kuritusta vihaat, ja heität minun sanani taakses.	Ps 50:17 Ettäs cuitengin curitusta wihat/ ja heität minun sanani tacas.
50:18 Jos sinä näet varkaan, niin sinä mielistyt häneen, ja sinä pidät yhtä avionrikkojain kanssa.	18. Koskas varkaan näet, niin sinä juokset hänen kanssansa, ja pidät yhtä huorintekiäin kanssa.	Ps 50:18 Coscas warcan näet/ nijns juoxet hänen cansans/ ja pidät yhtä huorintekiäin cansa.
50:19 Sinä päästät suusi puhumaan pahaa, ja sinun kielesi punoo petosta.	19. Sinun suus sallit sinä pahaa puhua, ja kieles saattaa petosta matkaan.	Ps 50:19 Sinun suus sallit sinä paha puhua/ ja sinun kieles saatta petosta matcan.
50:20 Sinä istut ja puhut veljeäsi vastaan, sinä panettelet äitisi poikaa.	20. Sinä istut ja puhut veljeäs vastaan, äitis poikaa sinä pilkkaat.	Ps 50:20 Sinä istut ja puhut weljeis wastan/ sinä panettelet äitis poica.
50:21 Näitä sinä teet, ja minäkö olisin vaiti? Luuletko, että minä olen sinun kaltaisesi? Minä nuhtelen sinua ja asetan nämä sinun silmäisi eteen.	21. Näitä teet, ja minä olen vaiti; niin sinä luulet, että minä olen sinun kaltaises; mutta minä nuhtelen sinua ja asetan näitä silmäis eteen.	Ps 50:21 Näitäs teet ja minä olen wait/ nijns luulet että minä olen sinun wertaises. Mutta minä rangaisen sinua/ ja asetan näitä silmäis eteen.
50:22 Ymmärtäkää tämä te, jotka Jumalan unhotatte, etten minä raatelisi, eikä olisi pelastajaa.	22. Ymmärtäkäät siis näitä te, jotka Jumalan unhotatte; etten minä tempaisi joskus pois, ja ei olisi vapahtajaa.	Ps 50:22 Ymmärtäkät sijs näitä/ te jotca Jumalan unhotatte/ etten minä temmais joscus pois/ ja ei olis enämbi wapahtaja.
50:23 Joka kiitosta uhraa, se kunnioittaa minua; joka ottaa tiestänsä vaarin, sen minä annan nähdä Jumalan autuuden."	23. Joka kiitosta uhraa, se ylistää minua, ja siinä on se tie, että minä osoitan hänelle Jumalan autuuden.	Ps 50:23 Joca kijtosta uhra/ se ylistä minua/ ja sijnä on se tie/ että minä osotan hänelle Jumalan autuuden.
PSALMI 51	51 PSALTTARI	LI.  Psalmi .
51:1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi,	1. Davidin Psalmi, edelläveisaajalle,	Ps 51:1 Dawidin Psalmi edelläweisattapa/
51:2 kun profeetta Naatan tuli hänen luokseen, sen jälkeen kuin hän oli yhtynyt Batsebaan.	2. Kuin propheta Natan tuli hänen tykönsä, sittekuin hän Batseban tykönä käynyt oli.	Ps 51:2 Cosca Propeta Nathan tuli hänen tygöns/ sijttecuin hän BathSeban tygö käynyt oli.
51:3 Jumala, ole minulle armollinen hyvyytesi tähden; pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden.	3. Jumala, ole minulle armollinen sinun hyvyytes tähden: pyyhi pois minun syntini suuren laupiutes tähden.	Ps 51:3 JUmala ole minulle armollinen sinun hywydes tähden/ ja pyhi pois minun syndini sinun suuren laupiudes tähden.
51:4 Pese minut puhtaaksi rikoksestani, puhdista minut synnistäni.	4. Pese minua hyvin vääryydestäni, ja puhdista minua synnistäni.	Ps 51:4 Pese minua hywäst minun pahasta tegostani/ ja puhdista minua minun synnistäni.
51:5 Sillä minä tunnen rikokseni, ja minun syntini on aina minun edessäni.	5. Sillä minä tunnen pahat tekoni, ja minun syntini on aina edessäni.	Ps 51:5 Sillä minä tunnen pahat teconi/ ja minun syndini owat aina minun edesäni.
51:6 Sinua ainoata vastaan minä olen syntiä tehnyt, tehnyt sitä, mikä on pahaa sinun silmissäsi; mutta sinä olet oikea puheessasi ja puhdas tuomitessasi.	6. Sinua, sinua ainoaa vastaan minä syntiä tein, ja pahasti tein sinun edessäs, ettäs olisit oikia sanoissas ja puhdas tuomitessas.	Ps 51:6 Sinua ainoata wastan minä syndiä tein/ ja pahasti tein sinun edesäs. Että sinä olisit oikia sanasas/ ja puhdas/ coscas duomidzet.
51:7 Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja äitini on minut synnissä siittänyt.	7. Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja minun äitini on synnissä minun siittänyt.	Ps 51:7 Cadzo/ minä olen syndisest siemenest syndynyt/ ja minun äitin on synnisä minun sijttänyt.
51:8 Katso, totuutta sinä tahdot salatuimpaan saakka, ja sisimmässäni sinä ilmoitat minulle viisauden.	8. Katso, sinä halajat totuutta, joka salaudessa on, ja ilmoitat salatun viisauden minulle.	Ps 51:8 Cadzo/ sinä halajat totutta/ joca salaudes on/ ja julistit salatun taidon minulle.
51:9 Puhdista minut isopilla, että minä puhdistuisin, pese minut, että minä lunta valkeammaksi tulisin.	9. Puhdista minua isopilla, että minä puhdistuisin: pese minua, että minä lumivalkiaksi tulisin.	Ps 51:9 Puhdista minua Isopilla/ että minä puhdistuisin/ pese minua/ että minä lumiwalkiaxi tulisin.
51:10 Anna minun kuulla iloa ja riemua, että ihastuisivat ne luut, jotka särkenyt olet.	10. Anna minun kuulla iloa ja riemua, että ne luut ihastuisivat, jotka särkenyt olet.	Ps 51:10 Anna minun cuulla ilo ja riemua/ että ne luut/ jotcas särkenyt olet/ ihastuisit.
51:11 Peitä kasvosi näkemästä minun syntejäni, pyyhi pois kaikki minun pahat tekoni.	11. Peitä kasvos minun synneistäni, ja pyyhi pois kaikki pahat tekoni.	Ps 51:11 Peitä caswos minun synnistäni/ ja pyhi pois caicki minun pahat teconi.
51:12 Jumala, luo minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi, vahva henki.	12. Jumala, luo minuun puhdas sydän, ja anna minulle uusi vahva henki.	Ps 51:12 Jumala luo minuun puhdas sydän/ ja anna minulle usi wahwa hengi.
51:13 Älä heitä minua pois kasvojesi edestä, äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi.	13. Älä heitä minua pois kasvois edestä, ja älä minulta ota pois sinun Pyhää Henkeäs.	Ps 51:13 Älä heitä minua pois caswos edestä/ ja älä minulda ota pois sinun Pyhä Henges.
51:14 Anna minulle jälleen autuutesi ilo, ja tue minua alttiuden hengellä.	14. Anna minulle taas sinun autuutes ilo, ja sillä hyvällä hengelläs tue minua.	Ps 51:14 Wahwista minua taas awullas/ ja sillä wäkewällä hengellä tuke minua.
51:15 Minä tahdon opettaa väärille sinun tiesi, että syntiset sinun tykösi palajaisivat.	15. Minä tahdon väärille opettaa sinun ties, että syntiset tykös palajaisivat.	Ps 51:15 Sillä minä tahdon wäärille opetta sinun ties/ että syndiset tygös palajaisit.
51:16 Päästä minut verenvioista, Jumala, minun autuuteni Jumala, että minun kieleni riemuitsisi sinun vanhurskaudestasi.	16. Päästä minua veren vioista, Jumala, minun autuuteni Jumala, että minun kieleni ylistäis sinun vanhurskauttas.	Ps 51:16 Päästä minua weren wigoista/ Jumala/ joca minun autudeni Jumala olet/ että minun kielen kerscais sinun wanhurscauttas.
51:17 Herra, avaa minun huuleni, että minun suuni julistaisi sinun kiitostasi.	17. Avaa, Herra, minun huuleni, että minun suuni ilmoittais sinun kiitokses.	Ps 51:17 Awa HERra minun huuleni/ että minun suun ilmoitais sinun kijtoxes.
51:18 Sillä ei sinulle kelpaa teurasuhri, sen minä kyllä antaisin; polttouhri ei ole sinulle mieleen.	18. Sillä ei sinulle kelpaa uhri, että minä sen antaisin; ja ei polttouhri sinulle ensinkään kelpaa.	Ps 51:18 Sillä ei sinulle kelpa uhri/ muutoin minä sen mielelläni annaisin/ ja ei polttouhri sinulle ensingän kelpa.
51:19 Jumalalle kelpaava uhri on särjetty henki; särjettyä ja murtunutta sydäntä et sinä, Jumala, hylkää.	19. Ne uhrit, jotka Jumalalle kelpaavat, ovat murheellinen henki: ahdistettua ja särjettyä sydäntä et sinä, Jumala, hylkää.	Ps 51:19 Ne uhrit jotca Jumalalle kelpawat/ owat murhellinen hengi/ ahdistettua ja särjettyä sydändä et sinä Jumala hyljä.
51:20 Osoita armossasi hyvyyttä Siionille, rakenna Jerusalemin muurit.	20. Tee Zionille hyvästi sinun armos jälkeen; rakenna Jerusalemin muurit.	Tee Zionille hywästi sinun armos jälken/ rakenna Jerusalemin muurit.
51:21 Silloin sinulle kelpaavat oikeat teurasuhrit, polttouhrit ja kokonaisuhrit; silloin uhrataan härkiä sinun alttarillasi.	21. Silloin sinulle kelpaavat vanhurskauden uhrit, polttouhrit ja muut uhrit: silloin sinun alttarillas härkiä uhrataan.	Ps 51:20 Silloin sinulle kelpawat wanhurscauden uhrit/ polttouhrit ja caickinaiset uhrit/ silloin sinun Altarilles härkiä uhratan.
PSALMI 52	52 PSALTTARI	LII.  Psalmi .
52:1 Veisuunjohtajalle; Daavidin mietevirsi,	1. Davidin opetus, edelläveisaajalle,	Ps 52:1 Dawidin opetus edelläweisattapa/ cosca
52:2 kun edomilainen Dooeg tuli ja ilmoitti Saulille, sanoen hänelle: "Daavid on mennyt Ahimelekin taloon."	2. Kuin Edomilainen Doeg tuli ja ilmoitti Saulille, ja sanoi hänelle: David on tullut Ahimelekin huoneeseen.	Edomeri Doeg tuli ja sanoi Saulille: Dawid on tullut Abimelechin huoneseen.
52:3 Miksi kerskaat pahuudestasi, sinä väkivaltainen? Jumalan armo pysyy alati.	3. Mitäs kerskaat pahuudessas, sinä väkevä? Jumalan laupius pysyy joka päivä.	Ps 52:2 MItäs kerscat sinä wäkewä/ ettäs taidat wahingoita ? että cuitengin Jumalan laupius wielä jocapäiwä pysy.
52:4 Sinun kielesi punoo turmiota, se on kuin terävä partaveitsi, sinä petoksen tekijä.	4. Sinun kieles ajattelee vahinkoa ja leikkaa valheellansa niinkuin terävä partaveitsi.	Ps 52:3 Sinun kieles ongi wahingota/ ja leicka walhellans nijncuin teräwä partaweidzi.
52:5 Sinä rakastat pahaa etkä hyvää, sinä puhut valhetta etkä totta. Sela.	5. Sinä rakastat enempi pahaa kuin hyvää, ja puhut valhetta pikemmin kuin oikeutta, Sela!	Ps 52:4 Sinä puhut pikemmin paha cuin hywä/ ja walhetta cuin oikeutta. Sela.
52:6 Sinä rakastat kaikkia surman sanoja, sinä kavala kieli.	6. Sinä puhut mielelläs kaikkia murhasanoja väärällä kielellä.	Ps 52:5 Sinä puhut mielelläs caickia mitä cadotuxeen sopiwat/ wäärälla kielellä.
52:7 Sentähden myös Jumala kukistaa sinut ainiaaksi, hän tarttuu sinuun ja raastaa sinut majastasi, repäisee sinut juurinesi elävien maasta. Sela.	7. Niin Jumala myös kukistaa sinun ijankaikkisesti: hän murentaa sinun, ja majasta tempaa sinun ulos, ja juurittaa sinun ulos eläväin maalta, Sela!	Ps 52:6 Sentähden Jumala särke sinun aiwa coconans/ ja murenda sinun/ ja majasta temma sinun ulos/ ja häwittä sinun eläwitten maalda. Sela.
52:8 Ja vanhurskaat näkevät sen ja pelkäävät, ja he nauravat häntä:	8. Ja vanhurskasten pitää sen näkemän ja pelkäämän; ja he nauravat häntä.	Ps 52:7 Wanhurscat näkewät sen ja pelkäwät/ ja naurawat händä.
52:9 "Katso, siinä on mies, joka ei pitänyt Jumalaa turvanansa, vaan luotti suureen rikkauteensa ja röyhkeili häijyydessänsä."	9. Katso, tämä on se mies, joka ei pitänyt Jumalaa turvanansa, vaan uskalsi suureen rikkauteensa: hän on vahvistunut pahuudessansa.	Ps 52:8 Cadzo/ tämä on se mies/ joca ei pitänyt Jumalata hänen turwanans/ waan uscalsi suuren rickauteens/ ja oli wäkewä wahingota tekemän.
52:10 Mutta minä olen kuin viheriöitsevä öljypuu Jumalan huoneessa, minä turvaan Jumalan armoon aina ja iankaikkisesti.	10. Mutta minä olen niinkuin viheriäinen öljypuu Herran huoneessa: minä uskallan Jumalan laupiuteen aina ja ijankaikkisesti.	Ps 52:9 Mutta minä pysyn nijncuin hedelmälinen öljypuu Jumalan huonesa/ minä uscallan Jumalan laupiuteen/ aina ja ijancaickisest.
52:11 Minä kiitän sinua iäti, että sen teit, ja minä odotan sinun hurskaittesi edessä sinun nimeäsi, sillä se on hyvä.	11. Minä tahdon sinua kiittää ijankaikkisesti, ettäs sen teit, ja odottaa sinun nimeäs; sillä se on hyvä sinun pyhäis edessä.	Ps 52:10 Minä kijtän sinua ijancaickisest/ ettäs sen teit/ ja minä odotan sinun nimes: sillä sinun pyhäs iloidzewat sijtä.
PSALMI 53	53 PSALTTARI	LIII.  Psalmi .
53:1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Sairaus"; Daavidin mietevirsi.	1. Davidin opetus, edelläveisaajalle, Mahelatin päällä.	Ps 53:1 Dawidin opetus/ Chuoris edelläweisattapa/ Mahelathin päälle.
53:2 Hullu sanoo sydämessänsä: "Ei ole Jumalaa." Turmiollinen ja iljettävä on heidän väärä menonsa; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on.	2. Tyhmät sanovat sydämessänsä: ei Jumalaa olekaan; ei he mitään kelpaa, ja ovat ilkiät menoissansa: ei ole joka hyvää tekee.	Ps 53:2 TYhmät sanowat sydämisäns: ei Jumalata oleckan/ ei he mitän kelpa ja owat ilkeys heidän menoisans/ ei yxikän joca hywä teke.
53:3 Jumala katsoo taivaasta ihmislapsiin nähdäksensä, onko ketään ymmärtäväistä, ketään, joka etsii Jumalaa.	3. Jumala katsoi taivaasta ihmisten lapsia, nähdäksensä, jos joku ymmärtäis, joku Jumalaa etsis.	Ps 53:3 Jumala cadzoi taiwast ihmisten lapsia/ että hän näkis jos jocu olis ymmärtäwäinen/ joca Jumalata edzis.
53:4 Mutta kaikki he ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään.	4. Mutta he ovat kaikki vilpistelleet, ja kaikki ovat kelvottomiksi tulleet: ei ole yksikään, joka hyvää tekee, ei ainoakaan.	Ps 53:4 Mutta he owat caicki wilpistellet/ ja caicki owat kelwottomat/ ei ole yxikän joca hywä teke/ ei ainoacan.
53:5 Eivätkö he mitään käsitä, nuo väärintekijät, jotka saavat leipänsä syömällä minun kansaani, eivätkä avuksensa huuda Jumalaa?	5. Eivätkö pahantekiät sitä huomaitse? jotka minun kansaani syövät, niinkuin he söisivät leipää; vaan ei he Jumalaa avuksensa huuda.	Ps 53:5 Eiköst pahantekiät sitä huomaidze ? jotca minun Canssani syöwät/ idziäns rawita/ waan ei he rucoile HERra.
53:6 Siinä heidät valtaa kauhu, missä ei kauhistavaa ole; sillä Jumala hajottaa niiden luut, jotka sinua saartavat. Sinä saatat heidät häpeään, sillä Jumala hylkää heidät.	6. Siellä he kovin pelkäsivät, kussa ei mitään peljättävää ollut; sillä Jumala hajoittaa niiden luut, jotka sinua ahdistavat: sinä saatat heitä häpiään, sillä Jumala hylkää heidät.	Ps 53:6 Siellä he pelkäisit cusa ei mitän peljättäpä ollut: sillä Jumala hajotta waatiwaisten luut/ sinä häwäiset heitä/ että Jumalakin cadzo heitä ylön.
53:7 Oi, että Israelille tulisi pelastus Siionista! Kun Jumala kääntää kansansa kohtalon, silloin Jaakob riemuitsee, Israel iloitsee.	7. Oi, jos apu tulis Zionista Israelille! Kuin Jumala vangitun kansansa päästää, niin Jakob iloitsee ja Israel riemuitsee.	Ps 53:7 Oi/ jos apu tulis Zionist Israelille/ ja Jumala hänen fangitun Canssans päästäis/ nijn Jacob iloidzis ja Israel riemuidzis.
PSALMI 54	54 PSALTTARI	LIV.  Psalmi .
54:1 Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; Daavidin mietevirsi,	1. Davidin opetus, edelläveisaajalle, kanteleilla,	Ps 54:1 Dawidin opetus Candeleilla edelläweisattapa/
54:2 kun siifiläiset tulivat ja sanoivat Saulille: "Daavid piileskelee meidän luonamme."	2. Kuin Siphiläiset tulivat ja sanoivat Saulille: David on lymyttänyt itsensä meidän tykönämme.	Ps 54:2 Cosca Zipheit tulit/ ja ilmoitit Saulille: Dawid on lymynnyt meidän tykönäm.
54:3 Jumala, pelasta minut nimesi voimalla, aja minun asiani väkevyydelläsi.	3. Auta minua Jumala sinun nimelläs, ja saata minulle oikeus sinun väkevyydelläs.	Ps 54:3 AUta minua Jumala sinun nimelläs/ ja saata minulle oikeus sinun wallallas.
54:4 Jumala, kuule minun rukoukseni, ota korviisi minun suuni sanat.	4. Jumala, kuule minun rukoukseni, ota korviis minun suuni sanat.	Ps 54:4 Jumala cuule minun rucouxen/ ota corwijs minun suuni sanat.
54:5 Sillä muukalaiset nousevat minua vastaan, ja väkivaltaiset väijyvät minun henkeäni, eivät he pidä Jumalaa silmäinsä edessä. Sela.	5. Sillä muukalaiset karkasivat minua vastaan, ja väkivaltaiset väijyivät minun sieluani: ei he pitäneet Jumalaa silmäinsä edessä, Sela!	Ps 54:5 Sillä corjat carcaisit minua wastan/ ja wäkiwallaiset wäijywät minun sieluani/ ja ei pidä Jumalata silmäins edes. Sela.
54:6 Katso, Jumala on minun auttajani, Herra on minun sieluni tuki.	6. Katso, Jumala auttaa minua: Herra tukee minun sieluani.	Ps 54:6 Cadzos/ Jumala autta minua/ ja HERra tuke minun sieluani.
54:7 Kohdatkoon paha minun vihamiehiäni, hävitä heidät uskollisuudessasi.	7. Hän kostaa minun vihollisteni pahuuden: hajoita ne totuudessas.	Ps 54:7 Hän costa minun wihollisteni pahuden/ hajota ne sinun wacuudellas.
54:8 Niin minä alttiisti sinulle uhraan, minä ylistän sinun nimeäsi, Herra, sillä se on hyvä.	8. Niin minä mielelläni sinulle uhraan: minä kiitän, Herra, sinun nimeäs, sillä se on hyvä.	Ps 54:8 Nijn minä mielelläni sinulle uhran/ ja kijtän HERra sinun nimiäs/ joca nijn hywä on.
54:9 Sillä hän pelastaa minut kaikesta hädästä, ja minun silmäni saa mielikseen katsella vihollisiani.	9. Sillä hän on pelastanut minun kaikesta hädästä; ja minun silmäni ovat nähneet minun viholiseni.	Ps 54:9 Sillä sinä pelastat minun caikesta hädästäni/ että minun silmäni iloidzisit minun wihollisistani.
PSALMI 55	55 PSALTTARI	LV.  Psalmi .
55:1 Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; Daavidin mietevirsi.	1. Davidin opetus, edelläveisaajalle, kanteleilla.	Ps 55:1 Dawidin opetus edelläweisattapa/ candeleilla.
55:2 Jumala, ota korviisi minun rukoukseni, älä kätkeydy, kun minä armoa anon.	2. Jumala, kuule minun rukoukseni, ja älä peitä sinuas minun rukoukseni edestä.	Ps 55:2 JUmala cuule minun rucouxen/ ja älä peitä sinuas minun rucouxeni edestä.
55:3 Kuuntele minua ja vastaa minulle. Minä kuljen rauhatonna murheessani ja huokaan,	3. Ota minusta vaari ja kuule minua; että minä surkeasti valitan rukouksissani ja parun;	Ps 55:3 Ota minusta waari ja cuuldele minua/ että minä surkiast walitan rucouxisani/ ja pargun.
55:4 koska vihamies huutaa ja jumalaton ahdistaa; sillä he vyöryttävät minun päälleni turmiota ja vihassa minua vainoavat.	4. Että vihamies niin huutaa, ja jumalatoin ahdistaa; sillä he kääntävät valheen minun päälleni, ja asettavat itsensä vihassansa minua vastaan.	Ps 55:4 Että wihollinen nijn huuta/ ja jumalatoin ahdista: sillä he tahtowat minua wahingoitta/ ja owat minulle sangen wihaiset.
55:5 Sydämeni minun rinnassani vapisee, kuoleman kauhut lankeavat minun päälleni.	5. Minun sydämeni vapisee minussa, ja kuoleman pelko lankesi minun päälleni.	Ps 55:5 Minun sydämen wapise minusa/ ja cuoleman pelco tule minulle.
55:6 Pelko ja vavistus valtaa minut, pöyristys peittää minut.	6. Pelko ja vavistus tulivat minun päälleni, ja kauhistus peitti minun.	Ps 55:6 Pelco ja wapistus tulit minun päälleni/ ja cauhistus sattui minuun.
55:7 Ja minä sanon: Olisipa minulla siivet kuin kyyhkysellä, niin minä lentäisin pois ja pääsisin lepoon!	7. Ja minä sanoin: jospa minulla olisi siivet niinkuin mettisellä, että minä lentäisin, ja (joskus) lepäisin!	Ps 55:7 Minä sanoin: josca minulla olisit sijwet nijncuin mettisellä/ että minä lennäisin/ ja joscus lewäisin.
55:8 Katso, minä pakenisin kauas ja yöpyisin erämaassa. Sela.	8. Katso, niin minä kauvas pakenisin, ja oleskelisin korvessa, Sela!	Ps 55:8 Cadzo/ nijn minä cauwas pakenisin/ ja olisin corwesa. Sela.
55:9 Minä rientäisin pakopaikkaani rajuilman ja myrskyn alta.	9. Minä rientäisin, että minä pääsisin tuulen puuskasta ja tuulispäästä.	Ps 55:9 Minä riennäisin/ että minä pääsisin sijtä tuulen puuscasta ja tuulispäästä.
55:10 Sekoita, Herra, tee eripuraiseksi heidän kielensä, sillä minä näen väkivaltaa ja riitaa kaupungissa.	10. Turmele, Herra, ja sekoita heidän kielensä; sillä minä näin väkivallan ja riidan kaupungissa.	Ps 55:10 Secoita HERra ja turmele heidän kielens: sillä minä näen wääryden ja rijdan Caupungisa.
55:11 Yötä päivää he sitä kiertävät, sen muureja pitkin, vääryys ja vaiva on sen keskellä.	11. He käyvät sen ympäri päivällä ja yöllä hänen muurinsa päällä: vääryys ja vaiva on sen keskellä.	Ps 55:11 Ne käywät päiwällä ja yöllä ymbäri heidän muurins/ sijnä on waiwa ja työ.
55:12 Sen keskellä on turmio, sorto ja petos ei väisty sen torilta.	12. Vääryys on sen keskellä: valhe ja petos ei luovu hänen kaduiltansa.	Ps 55:12 Wäärys siellä hallidze/ walhe ja petos ei luowu heidän polguildans.
55:13 Sillä ei minua herjaa vihollinen - sen minä kestäisin - eikä minua vastaan ylvästele minun vihamieheni - hänen edestään minä voisin lymytä;	13. Sillä jos minun vihamieheni häpäisis minua, sen minä kärsisin: ja jos minun vainoojani nousis minua vastaan, niin minä kätkisin itseni hänen edestänsä.	Ps 55:13 Jos minun wihollisen häwäisis minua/ kyllä minä sitä kärsisin/ ja jos minun cadehtian minua äikistelis/ nijn minä lymyisin hänen edestäns.
55:14 vaan sinä, minun vertaiseni, sinä, minun ystäväni ja uskottuni,	14. Vaan sinä olet minun kumppanini, minun johdattajani ja minun tuttavani:	Ps 55:14 Waan nyt sinä olet minun cumpanin/ minun haldian/ ja minun tuttawan.
55:15 jonka kanssa me elimme suloisessa sovussa, yhdessä vaelsimme Jumalan huoneeseen juhlakansan kohinassa!	15. Me jotka ystävällisesti keskenämme neuvoa pidimme, ja vaelsimme Jumalan huoneesen joukossa.	Ps 55:15 Me cuin ystäwälisest toinen toisemme cansa olim keskenäm/ me waelsim ynnä Jumalan huonesa.
55:16 Karatkoon kuolema heidän kimppuunsa, menkööt he elävältä alas tuonelaan, sillä heidän asunnoissansa ja sydämissänsä vallitsee sula pahuus.	16. Langetkoon kuolema heidän päällensä, ja he menkään elävänä alas helvettiin; sillä sula pahuus on heidän asuinsioissansa heidän keskellänsä.	Ps 55:16 Riendäkön cuolema heidän päällens/ ja mengän eläwänä alas helwettijn/ sillä sula pahus on heidän joucosans.
55:17 Mutta minä huudan Jumalaa, ja Herra pelastaa minut.	17. Mutta minä huudan Jumalan tykö; ja Herra auttaa minua.	Ps 55:17 Mutta minä huudan Jumalata/ ja HERra autta minua.
55:18 Illoin, aamuin ja keskipäivällä minä valitan ja huokaan, ja hän kuulee minun ääneni.	18. Ehtoona, aamulla ja puolipäivänä minä valitan ja itken; ja hän kuulee minun ääneni.	Ps 55:18 Ehtona/ amulla ja puolipäiwänä minä walitan ja itken/ ja nijn hän cuule minun äneni.
55:19 Hän päästää minun sieluni heistä rauhaan, etteivät he minua saavuta; sillä paljon on niitä, jotka ovat minua vastaan.	19. Hän lunastaa minun sieluni niistä, jotka sotivat minua vastaan, ja saattaa hänelle rauhan; sillä monta on minua vastaan.	Ps 55:19 Hän lunasta minun sieluni nijstä jotca sotiwat minua wastan/ ja saatta hänelle rauhan/ waicka minulla on monda wihollista.
55:20 Jumala kuulee sen ja vastaa heille, hän, joka hallitsee hamasta muinaisuudesta. Sela. Sillä he eivät muuta mieltänsä eivätkä pelkää Jumalaa.	20. Jumala kuulkoon, ja heitä nöyryyttäköön, joka alusta ollut on, Sela! jotka ei paranna heitänsä, eikä pelkää Jumalaa.	Ps 55:20 Jumala sitä cuulcon ja heitä nöyryttäkön/ joca alati pysy. Sela. Sillä ei he paranna heitäns/ eikä pelkä Jumalata.
55:21 Tuo mies käy käsiksi niihin, jotka hänen kanssaan rauhassa elävät, hän rikkoo liittonsa.	21. He laskevat kätensä hänen rauhallistensa päälle, ja turmelevat hänen liittonsa.	Ps 55:21 He laskewat kätens hänen rauhallistens päälle/ ja rijwawat hänen lijttons.
55:22 Hänen suunsa on voita sulavampi, mutta hänellä on sota mielessä; hänen sanansa ovat öljyä lauhkeammat, mutta ovat kuin paljastetut miekat.	22. Heidän suunsa on liukkaampi kuin voi, ja sota on heidän sydämessänsä: heidän sanansa ovat sileämmät kuin öljy, ja ne ovat paljaat miekat.	Ps 55:22 Heidän suuns on liuckambi cuin woi/ ja pitäwät cuitengin sodan mielesäns/ heidän sanans owat silemmät cuin öljy/ ja owat cuitengin paljat miecat.
55:23 Heitä murheesi Herran huomaan, hän pitää sinusta huolen, ei hän salli vanhurskaan ikinä horjua.	23. Heitä surus Herran päälle, hän sinusta murheen pitää, ja ei salli vanhurskaan olla kulkiana ijankaikkisesti.	Ps 55:23 Heitä sinun surus HERran päälle/ hän sinust murhetti/ ja ei hän salli wanhurscan olla culkiana ijancaickisest.
55:24 Mutta heidät sinä, Jumala, syökset tuonelan syvyyteen; murhamiehet ja petturit eivät pääse puoleen ikäänsä. Mutta minä turvaan sinuun.	24. Mutta sinä, Jumala, syökset heitä syvään kuoppaan: murhamiehet ja pettäjät ei pidä tuleman puoli-ikäänsä; vaan minä toivon sinuun.	Ps 55:24 Mutta sinä Jumala syöxät heitä sijhen sywään cuoppaan/ murhamiehet ja pettäjät ei tule puoli ikääns/ waan minä toiwon sinuun.
PSALMI 56	56 PSALTTARI	LVI.  Psalmi .
56:1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Mykkä kyyhkynen kaukaisessa maassa." Daavidin laulu, kun filistealaiset ottivat hänet kiinni Gatissa.	1. Davidin kultainen kappale mykästä mettisestä muukalaisten seassa, kuin Philistealaiset käsittivät hänen Gatissa.	Ps 56:1 Dawidin cullainen cappale mykäst mettisest muucalaisten seas/ cosca Philisterit käsitit hänen Gathis.
56:2 Jumala, ole minulle armollinen, sillä ihmiset minua polkevat, joka päivä he sotivat minua vastaan, ahdistavat minua.	2. Jumala, ole minulle armollinen; sillä ihmiset tahtovat minua niellä ylös: joka päivä he sotivat ja ahdistavat minua.	Ps 56:2 JUmala ole minulle armollinen: sillä ihmiset tahtowat sulloa minua alas/ jocapäiwä he sotiwat/ ja ahdistawat minua.
56:3 Joka päivä minun vihamieheni minua polkevat; sillä paljon on niitä, jotka ylpeästi sotivat minua vastaan.	3. Minun kadehtiani tahtovat joka päivä minua niellä ylös; sillä moni sotii ylpiästi minua vastaan.	Ps 56:3 Minun wiholliseni sullowat minua alas jocapäiwä: sillä moni soti ylpiäst minua wastan.
56:4 Mutta sinä päivänä, jota minä pelkään, minä turvaan sinuun.	4. Kuin minä pelkään, niin minä toivon sinuun.	Ps 56:4 Cosca minä pelkän/ nijn minä toiwon sinuun.
56:5 Jumalaan minä luotan ja ylistän hänen sanaansa, Jumalaan minä turvaan enkä pelkää. Mitä liha minulle tekisi?	5. Jumalassa minä kerskaan hänen sanaansa: Jumalaan minä toivon, en minä pelkää: mitä liha minun tekis?	Ps 56:5 Minä ylistän Jumalan sanan/ Jumalaan minä toiwon/ ja en pelkä mitä liha minulle tekis.
56:6 Joka päivä he vääntelevät minun sanojani, kaikki heidän ajatuksensa tarkoittavat minulle pahaa.	6. Joka päivä he minun sanojani kääntelevät; kaikki heidän ajatuksensa ovat pahuuteen minua vastaan.	Ps 56:6 Jocapäiwä he minun sanani wääryttelewät/ caicki heidän ajatuxens owat minua wahingoittaxens.
56:7 He ahdistavat, he väijyvät minua, he vakoilevat minun askeleitani, sillä he tavoittavat minun henkeäni.	7. He pitävät yhtä, ja väijyvät, ja ottavat minun askeleistani vaarin, kuinka he minun sieluni käsittäisivät.	Ps 56:7 He pitäwät yhtä ja wäijywät/ ja ottawat minun candapäästäni waarin/ cuinga he minun sieluni käsitäisit.
56:8 Hekö pahuudessaan pelastuisivat? Syökse, Jumala, vihassasi kansat maahan.	8. Pitäiskö heidän vääryydestänsä pääsemän? Syökse, Jumala, se kansa alas vihassas.	Ps 56:8 Mitä he paha tekewät/ jopa se on annettu andexi/ Jumala sencaltaisia ihmisiä syöskön alas ilman armoita.
56:9 Sinä olet lukenut minun pakolaispäiväni; pane leiliisi minun kyyneleeni, ovathan ne sinun kirjassasi.	9. Sinä olet lukenut minun kulkemukseni: sinä panet minun kyyneleeni leiliis: eikö ne ole sinun kirjassas?	Ps 56:9 Lue minun paconi/ pane minun kyyneleni leilijs/ sinä heitä luet ilman epäilemätä.
56:10 Kerran väistyvät minun viholliseni, sinä päivänä, jona minä huudan; minä tiedän, että Jumala on minun puolellani.	10. Silloin pitää viholliseni kääntämän heitänsä takaperin, sinä päivänä, kuin minä huudan: sen minä tiedän, ettäs minun Jumalani olet.	Ps 56:10 Silloin pitä minun wiholliseni pakeneman tacaperin/ cosca minä huudan/ nijn minä huomaidzen/ ettäs minun Jumalan olet.
56:11 Jumalaan minä luotan ja ylistän hänen sanaansa, Herraan minä luotan ja ylistän hänen sanaansa.	11. Jumalassa minä kerskaan hänen sanaansa: Herrassa minä kerskaan hänen sanaansa.	Ps 56:11 Minä ylistän Jumalan sanan/ minä ylistän HERran sanan.
56:12 Jumalaan minä turvaan enkä pelkää. Mitä ihminen minulle tekisi?	12. Jumalaan minä toivon, en minä pelkää: mitä ihminen tekis?	Ps 56:12 Jumalaan minä toiwon/ ja en pelkä mitä ihminen minun tekis ?
56:13 Minulla on lupaus täytettävänä sinulle, Jumala; minä maksan sinulle kiitosuhrit.	13. Minä olen sinulle, Jumala, luvannut, minä tahdon sinua kiittää.	Ps 56:13 Minä olen sinulle Jumala luwannut/ kijttä sinua.
56:14 Sillä sinä pelastit minun sieluni kuolemasta, minun jalkani kompastumasta, että minä vaeltaisin Jumalan edessä, eläväin valkeudessa.	14. Sillä sinä olet pelastanut minun sieluni kuolemasta, minun jalkani lankeemisesta; että minä vaeltaisin Jumalan edessä eläväin valkeudessa.	Ps 56:14 Sillä sinä olet pelastanut minun sieluni cuolemasta/ minun jalcani langemisesta/ että minä waellaisin Jumalan edesä/ eläwitten walkeudes.
PSALMI 57	57 PSALTTARI	LVII.  Psalmi .
57:1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Älä turmele"; Daavidin laulu, kun hän pakeni Saulia luolaan.	1. Davidin kultainen kappale, edelläveisaajalle, ettei hän hukkunut, kuin hän Saulin edestä pakeni luolaan.	Ps 57:1 Dawidin cullainen cappale edelläweisattapa/ ettei hän huckunut/ cosca hän Saulin edestä pakeni luolaan.
57:2 Jumala, ole minulle armollinen, ole minulle armollinen; sillä sinuun minun sieluni turvaa. Minä turvaan sinun siipiesi suojaan, kunnes onnettomuudet ovat ohitse.	2. Jumala, ole minulle armollinen, ole minulle armollinen; sillä sinuun minun sieluni uskaltaa, ja sinun siipeis varjon alle minä turvaan siihenasti, että ahdistukset ohitse käyvät.	Ps 57:2 Jumala ole minulle armollinen/ ole minulle armollinen: sillä sinuun minun sielun uscalda/ ja sinun sijpeis warjon ala minä turwan/ sijhen asti että paha käy ohidze.
57:3 Minä huudan Jumalaa, Korkeinta, avukseni, Jumalaa, joka vie minun asiani päätökseen.	3. Minä huudan korkeimman Jumalan tykö, sen Jumalan tykö, joka minun vaivani päälle lopun tekee.	Ps 57:3 Minä huudan Jumalata/ sitä caickein corkeinda/ sitä Jumalata joca minun wiheljäisydeni lopetta.
57:4 Hän lähettää taivaasta minulle pelastuksen, kun minua herjaavat minun polkijani. Sela. Jumala lähettää armonsa ja totuutensa.	4. Hän lähettää taivaasta, ja varjelee minua, ja antaa ne häpiään tulla, jotka minua tahtovat niellä ylös, Sela! lähettäköön Jumala armonsa ja totuutensa.	Ps 57:4 Hän lähettä taiwast/ ja autta minua minun upottajani pilcoista/ Sela/ lähettäkön Jumala armons ja wacuudens.
57:5 Minun sieluni on jalopeurain keskellä, minun täytyy maata tultasuitsevaisten seassa, ihmisten, joiden hampaat ovat keihäitä ja nuolia ja joiden kieli on terävä miekka.	5. Minun sieluni makaa jalopeurain keskellä, jotka ovat niinkuin tulen liekki; ihmisten lapset, joiden hampaat ovat keihäs ja nuolet, ja heidän kielensä terävä miekka.	Ps 57:5 Minä macan sieluni cansa Lejonein seas/ ihmisten lapset owat liekit/ heidän hambans owat keihät ja nuolet/ ja heidän kielens teräwä miecka.
57:6 Korota itsesi yli taivasten, Jumala, ja kunniasi yli kaiken maan.	6. Korota itses, Jumala, taivasten ylitse ja sinun kunnias ylitse kaiken maan.	Ps 57:6 Corgota idzes Jumala taiwan ylidze/ ja sinun cunnias caickeen mailmaan.
57:7 Verkon he virittivät minun askelteni tielle, painoivat minun sieluni maahan, kaivoivat eteeni kuopan, mutta itse he siihen suistuivat. Sela.	7. Verkon he virittivät minun käymiseni eteen, ja minun sieluni vältti: kuopan he kaivoivat minun eteeni, ja siihen he itse lankesivat, Sela!	Ps 57:7 Wercon he wirittäwät minun käymiseni eteen/ ja painawat alas minun sieluni/ cuopan he caiwawat minun eteeni/ ja sijhen he idze langewat. Sela.
57:8 Jumala, minun sydämeni on valmis, minun sydämeni on valmis: minä tahdon veisata ja soittaa.	8. Valmis on sydämeni, Jumala, valmis on sydämeni veisaamaan ja kiittämään.	Ps 57:8 Walmis on minun sydämen Jumala/ walmis on minun sydämen/ weisaman ja kijttämän.
57:9 Heräjä, minun sieluni; heräjä, harppu ja kannel. Minä tahdon herättää aamuruskon.	9. Herää kunniani, herää psaltari ja kantele, varhain minä tahdon herätä.	Ps 57:9 Herä minun cunnian/ herä Psaltari ja candele/ warhain minä herän.
57:10 Herra, sinua minä kiitän kansojen joukossa, veisaan sinun kiitostasi kansakuntien keskellä.	10. Herra, sinua minä tahdon kiittää kansain seassa, ja veisata pakanain seassa.	Ps 57:10 HERra sinua minä kijtän Canssain seas/ ja weisan sinulle kijtost sucucunnisa.
57:11 Sillä suuri on sinun armosi ja ulottuu hamaan taivaisiin, ja sinun totuutesi pilviin asti.	11. Sillä sinun armos on suuri hamaan taivaisiin asti, ja sinun totuutes pilviin asti.	Ps 57:11 Sillä sinun laupiudes on nijn awara cuin taiwas/ ja totuudes nijn awara cuin pilwet käywät.
57:12 Korota itsesi yli taivasten, Jumala, ja kunniasi yli kaiken maan.	12. Korota itses, Jumala, taivasten ylitse, ja sinun kunnias ylitse kaiken maan.	Ps 57:12 Corgota sinus Jumala taiwan ylidze/ ja sinun cunnias caickeen mailmaan.
PSALMI 58	58 PSALTTARI	LVIII.  Psalmi .
58:1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Älä turmele"; Daavidin laulu.	1. Davidin kultainen kappale, edelläveisaajalle, ettei hän hukkunut.	Ps 58:1 Dawidin cullainen cappale edelläweisattapa/ ettei hän huckunut.
58:2 Totisesti, onko vanhurskaus mykkä, ja te puhutte? Tekö tuomitsette oikein, te ihmislapset?	2. Oletteko te juuri niin mykät, ettette puhu sitä mikä oikeus on, ettekä tuomitse, mikä kohtuus on, te ihmisten lapset?	Ps 58:2 OLettaco te juuri nijn mykät/ ettet te puhu sitä cuin oikeus on/ ja duomidze cuin cohtuus on/ te ihmisten lapset?
58:3 Ei, vaan te hankitsette sydämessänne vääryyttä, teidän kätenne käyttävät maassa väkivallan vaakaa.	3. Sydämestänne te myös vääryyttä teette, ja maakunnassa käsillänne väkivaltaa toimitatte.	Ps 58:3 Ja/ sulast pahudest te teete wääryden maacunnasa/ ja riennät cohta käsillän wäkiwaldaan.
58:4 Luopuneita ovat jumalattomat äidin kohdusta asti, eksyneitä valhettelijat hamasta äidin helmasta.	4. Jumalattomat ovat kääntyneet pois jo äitinsä kohdusta, valhetteliat ovat eksyneet hamasta äitinsä kohdusta.	Ps 58:4 Nurjat owat jumalattomat äitins cohdusta/ walehteliat exywät hamast äitins cohdusta.
58:5 Heidän myrkkynsä on niinkuin käärmeen myrkky, he ovat kuin kuuro kyy, joka korvansa tukitsee,	5. Heidän kiukkunsa on niinkuin kärmeen kiukku, niinkuin kuuron kyykärmeen, joka korvansa tukitsee,	Ps 58:5 Heidän julmistuxens on nijncuin kärmen julmistus/ nijncuin cuuroin kyykärmen/ joca corwans tukidze.
58:6 ettei se kuulisi lumoojan ääntä, taitavan taikojan loitsuja.	6. Ettei hän kuulisi lumojain ääntä, sen joka viisaasti lumota taitaa.	Ps 58:6 Ettei hän cuulis lumojans ändä/ lumojan joca hywästi lumoja taita.
58:7 Jumala, särje hampaat heidän suustansa, Herra, murra nuorten jalopeurain raateluhampaat.	7. Jumala, särje heidän hampaansa heidän suuhunsa: murenna, Herra, nuorten jalopeurain syömähampaat.	Ps 58:7 Jumala särje heidän hambans heidän suuhuns/ murenna HERra nuoren Lejonin syömähambat.
58:8 Haihtukoot he tyhjiin niinkuin vesi, joka valuu kuiviin. Kun he ampuvat nuolensa, olkoot ne kuin kärjettömät.	8. Heidän pitää sulaman niinkuin vesi: he ampuvat nuolillansa, mutta ne käyvät rikki.	Ps 58:8 Heidän pitä sulaman nijncuin wuotawa wesi/ he ambuwat nuolillans/ mutta ne rickanduwat.
58:9 Olkoot he niinkuin etana, joka sulaa mataessaan, niinkuin vaimon keskoiset, jotka eivät aurinkoa näe.	9. He hukkuvat, niinkuin näkin kota raukee, niinkuin vaimon keskeneräinen, eikä saa nähdä aurinkoa.	Ps 58:9 He huckuwat nijncuin näkincodat raukewat/ ja nijncuin waimon luoden cando/ ei he Auringota näe.
58:10 Ennenkuin teidän patanne tuntevat tulen altansa orjantappuroista, hän myrskyllään puhaltaa pois kaiken, niin raa'an kuin kypsänkin.	10. Ennenkuin teidän orjantappuranne puuksi kasvavat, niin pitää vihan heitä elävänä repäisemän pois.	Ps 58:10 Ennencuin teidän orjantappuran kypsywät pensasans/ nijn pitä wihan heitä tuorenans rewäisemän pois.
58:11 Vanhurskas iloitsee, kun hän näkee koston, hän pesee jalkansa jumalattoman veressä.	11. Vanhurskaan pitää iloitseman, koska hän koston näkee, ja pesemän jalkansa jumalattoman veressä,	Ps 58:11 Wanhurscas iloidze cosca hän sencaltaisen coston näke/ ja pese jalcans jumalattoman weresä.
58:12 Silloin ihmiset sanovat: "Totisesti, vanhurskaalla on hedelmä; totisesti, on Jumala, joka tuomitsee maan päällä."	12. Että jokaisen pitää sanoman: vanhurskaalla on kuitenkin hedelmä; Jumala on kuitenkin se, joka tuomitsee maan päällä.	Ps 58:12 Että jocainen sano: wanhurscas sen cuitengin nautidze/ että Jumala wielä on Duomari maan päällä.
PSALMI 59	59 PSALTTARI	LIX.  Psalmi .
59:1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Älä turmele"; Daavidin laulu, kun Saul lähetti vartioimaan hänen taloansa, tappaakseen hänet.	1. Davidin kultainen kappale, ettei hän hukkunut, kuin Saul lähetti hänen huonettansa piirittämään, saadaksensa häntä tappaa.	Ps 59:1 Dawidin cullainen cappale ( ettei hän huckunut ) cosca Saul lähetti hänen huonettans pijrittämän/ saadaxens händä tappa.
59:2 Jumalani, pelasta minut vihollisistani, suojele minua niiltä, jotka nousevat minua vastaan.	2. Pelasta minua vihollisistani, Jumala, ja varjele minua niistä, jotka itseänsä asettavat minua vastaan.	Ps 59:2 PElasta minua minun Jumalan wihollisistani/ ja warjele minua nijstä jotca heitäns asettawat minun wastani.
59:3 Pelasta minut pahantekijöistä, vapahda minut murhamiehistä.	3. Pelasta minua pahointekiöistä, ja auta minua murhamiehistä;	Ps 59:3 Pelasta minua pahointekijst/ ja auta minua murhamiehistä.
59:4 Sillä katso, he väijyvät minun henkeäni; julmurit kokoontuvat minua vastaan, vaikka en ole rikkonut enkä syntiä tehnyt, Herra.	4. Sillä katso, Herra, he väijyvät sieluani: väkevät kokoontuvat minua vastaan, ilman minun syytäni ja rikostani.	Ps 59:4 Sillä cadzos HERra/ he wäijywät minun sieluani/ wäkewät cocowat heitäns minua wastan/ ilman syytä ja ricosta.
59:5 Ilman minun syytäni he juoksevat ja hankkiutuvat; heräjä, käy minua kohtaamaan ja katso.	5. He juoksevat ilman syytä, ja valmistavat itseänsä: nouse tulemaan minua vastaan ja katsomaan.	Ps 59:5 He juoxewat ilman syytä/ ja walmistawat heitäns/ nouse cohtaman minua ja cadzoman.
59:6 Ja sinä, Herra, Jumala Sebaot, Israelin Jumala, heräjä kostamaan kaikille pakanoille. Älä säästä ketään uskotonta väärintekijää. Sela.	6. Ja sinä, Herra Jumala Zebaot, Israelin Jumala, herää etsimään kaikkia pakanoita: älä ketään heistä armahda, jotka niin väkivaltaisesti vääryyttä tekevät, Sela!	Ps 59:6 Sinä HERra Jumala Zebaoth/ Israelin Jumala/ herä edzimän caicki pacanat/ älä ketän heistä armaidze/ jotca sencaltaiset paatunet pahantekiät owat. Sela.
59:7 He tulevat ehtoolla, ulvovat kuin koirat ja kiertävät kaupunkia.	7. He tulkoon taas ehtoona, ja ulvokaan niinkuin koira, ja samotkaan ympäri kaupungin.	Ps 59:7 Ulwocan taas ehtona nijncuin coirat/ ja samotcan ymbäri Caupungin.
59:8 Katso, he purkavat suustaan sisuansa, miekat ovat heidän huulillansa, sillä: "Kuka sen kuulee?"	8. Katso, he puhuvat suullansa: miekat ovat heidän huulissansa, kuka sen kuulis.	Ps 59:8 Cadzos/ he puhuwat keskenäns/ miecat owat heidän huulisans/ cuca sen cuulis ?
59:9 Mutta sinä, Herra, naurat heille, sinä pidät kaikkia pakanoita pilkkanasi.	9. Mutta sinä, Herra, naurat heitä, ja pilkkaat kaikkia pakanoita.	Ps 59:9 Mutta sinä HERra naureskelet heitä/ ja pilckat caickia pacanoita.
59:10 Sinä, minun väkevyyteni, sinusta minä otan vaarin, sillä Jumala on minun linnani.	10. Heidän väkevyytensä edestä minä turvaan sinun tykös; sillä Jumala on minun varjelukseni.	Ps 59:10 Heidän wäkewydens tähden minä turwan sinuun: sillä Jumala on minun warjeluxen.
59:11 Minun armollinen Jumalani käy minua kohden, Jumala antaa minun nähdä iloni vihollisistani.	11. Jumala osoittaa minulle runsaasti laupiutensa, Jumala antaa minun nähdä koston vihollisistani.	Ps 59:11 Jumala osotta minulle runsast hywydens/ Jumala anda minun iloni nähdä minun wihollisisani.
59:12 Älä heitä tapa, ettei minun kansani sitä unhottaisi. Saata voimallasi heidät harhailemaan ja syökse heidät maahan, Herra, meidän kilpemme.	12. Älä heitä tapa, ettei minun kansani sitä unohtaisi: hajoita heitä voimallas, ja lyö heitä maahan, Herra meidän kilpemme.	Ps 59:12 Älä heitä tapa/ ettei minun Canssan sitä unohdais/ mutta hajota heitä woimallas/ HERra meidän kilpem/ paisca heitä alas.
59:13 Minkä he huulillaan puhuvat, sen he suullaan syntiä tekevät. Joutukoot he ylpeydessään kiinni kirousten ja valheiden tähden, joita he puhuvat.	13. Heidän huultensa puhe on heidän suunsa synti: ja he käsitetään ylpeydessänsä: ja he juttelevat kirouksia ja valhetta.	Ps 59:13 Heidän opetuxens on sula syndi/ ja käsitetän heidän ylpeydesäns/ ja ei he muuta saarna cuin sula kiroust ja napistust.
59:14 Hävitä heidät vihassasi, hävitä olemattomiin, ja tietäkööt he, että Jumala hallitsee Jaakobissa, maan ääriin saakka. Sela.	14. Pyyhi heitä pois vihassas, pyyhi heitä pois, ettei he olisikaan; että he ymmärtäisivät sen, että Jumala hallitsee Jakobissa, hamaan maailman ääriin asti, Sela!	Ps 59:14 Pyhi heitä pois wihasas/ pyhi heitä pois/ ettei he olisickan/ ja ymmärräis Jumalan olewan Jacobin haldian caikesa mailmasa. Sela.
59:15 He tulevat ehtoolla, ulvovat kuin koirat ja kiertävät kaupunkia.	15. He tulkoon taas ehtoona, ja ulvokaan niinkuin koira, ja samotkaan ympäri kaupungin.	Ps 59:15 Ulwocan taas ehtona nijncuin coirat/ ja samotcan ymbäri Caupungin.
59:16 He harhailevat ruuan haussa; elleivät tule ravituiksi, he murisevat.	16. Anna heidän juosta sinne ja tänne ruoan tähden; ja ulvokaan, koska ei he ravituksi tule.	Ps 59:16 Anna heidän juosta sinne ja tänne ruan tähden/ ja ulwocan cosca ei he rawituxi tule.
59:17 Mutta minä veisaan sinun väkevyydestäsi ja riemuitsen aamulla sinun armostasi, sillä sinä olet minun linnani ja pakopaikkani minun hätäni päivänä.	17. Mutta minä veisaan sinun väkevyyttäs, ja varhain kerskaan sinun laupiuttas; sillä sinä olet minun varjelukseni ja turvani minun hädässäni.	Ps 59:17 Mutta minä weisan sinun wäkewydestäs/ ja kerscan huomeneltain sinun hywyttäs: sillä sinä olet minun warjeluxen ja turwan minun hädäsäni.
59:18 Sinä, minun väkevyyteni, sinulle minä veisaan kiitosta, sillä Jumala on minun linnani ja minun armollinen Jumalani.	18. Sinä olet minun väkevyyteni, sinulle minä kiitosta veisaan; sillä sinä Jumala olet minun varjelukseni ja minun armollinen Jumalani.	Ps 59:18 Minä weisan sinulle minun turwan kijtosta: sillä sinä Jumala olet minun warjeluxen/ ja minun armollinen Jumalan.
PSALMI 60	60 PSALTTARI	LX.  Psalmi .
60:1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Todistuksen lilja"; Daavidin laulu, opetettavaksi,	1. Davidin kultainen kappale, edelläveisaajalle, kultaisesta seppeleen kukkaisesta opettamaan,	Ps 60:1 Dawidin cullainen cappale/ edelläweisattapa/ cullaisest seppelin cuckaisest/ opettaman:
60:2 kun hän taisteli Mesopotamian aramilaisia ja Sooban aramilaisia vastaan ja Jooab palasi ja voitti Suolalaaksossa edomilaiset, kaksitoista tuhatta miestä.	2. Kuin hän oli sotinut Syrialaisten kanssa Mesopotamiasta, ja Zoban Syrialaisten kanssa; kuin Joab palasi, ja löi Suolalaaksossa kaksitoistakymmentä tuhatta Edomilaista.	Ps 60:2 Cosca hän oli sotinut Syrialaisten cansa Mesopotamiast/ ja Zoban Syrialaisten cansa. Cosca Joab palais ja löi suolalaxos/ caxitoistakymmendä tuhatta Edomeriä.
60:3 Jumala, sinä hylkäsit meidät, sinä hajotit meidät ja olit vihastunut. Auta meidät ennallemme.	3. Jumala, sinä joka olet meitä lykännyt pois, hajoittanut meitä ja ollut vihainen, palaja taas meidän tykömme.	Ps 60:3 JUmala sinä cuin meitä lyckäisit pois ja hajotit ja olit wihainen/ wahwista taas meitä.
60:4 Sinä saatoit maan järkkymään ja halkeilemaan, korjaa sen repeämät, sillä se horjuu.	4. Sinä joka maan liikuttanut ja halaissut olet, paranna hänen rakonsa, joka niin haljennut on.	Ps 60:4 Sinä cuin maan lijcuttanut ja halaisnut olet/ paranna hänen racons/ joca nijn haljennut on.
60:5 Sinä olet antanut kansasi nähdä kovia päiviä; olet juottanut meitä päihdyttävällä viinillä.	5. Sinä olet kansalles kovuutta osoittanut, ja meitä kompastuksen viinalla juottanut.	Ps 60:5 Sillä sinä olet sinun Canssalles cowutta osottanut/ sinä juotit meitä wijnalla/ combistuaxem.
60:6 Mutta sinä olet antanut lipun niille, jotka sinua pelkäävät, että he kokoontuisivat sen turviin, jousta pakoon. Sela.	6. Sinä annoit lipun niille, jotka sinua pelkäävät, jolla he itsensä ojensivat ylös, totuuden tähden, Sela!	Ps 60:6 Mutta sinä annoit cuitengin pelkäwäisilles lipun/ jonga he nostit ylös/ että he olisit turwatut. Sela.
60:7 Että sinun rakkaasi pelastetuiksi tulisivat, auta oikealla kädelläsi ja vastaa meille.	7. Että sinun ystäväs vapahdetuksi tulisivat: niin auta nyt oikialla kädelläs, ja kuule meidän rukouksemme.	Ps 60:7 Että sinun ystäwäs wapadetuxi tulisit/ nijn auta nyt oikialla kädelläs/ ja cuuldele meitä.
60:8 Jumala on puhunut pyhäkössänsä! Minä riemuitsen, minä jaan Sikemin ja mittaan Sukkotin laakson.	8. Jumala on puhunut pyhässänsä, siitä minä iloitsen: minä tahdon jakaa Sikemin ja mitata Sukkotin laakson.	Ps 60:8 Jumala puhu hänen Pyhäsäns/ sijtä minä iloidzen/ ja jaan Sichemin/ ja mittan Suchothin laxon.
60:9 Minun on Gilead, minun on Manasse, Efraim on minun pääni suojus, Juuda minun valtikkani.	9. Gilead on minun, minun on Manasse, Ephrain on minun pääni voima: Juuda on minulle lainopettaja.	Ps 60:9 Gilead on minun/ minun on Manasse/ Ephraim on minun pääni woima/ Juda on minun pääruhtinan.
60:10 Mooab on minun pesuastiani, Edomiin minä viskaan kenkäni; Filistea, nosta minulle riemuhu	10. Moab on minun pesinpatani, Edomin ylitse heitän minä kenkäni: sinä Philistea, iloitse minusta.	Ps 60:10 Moab on minun pesinpatan/ Edomin ylidze heitän minä minun kengäni/ Philistea se minuun ihastu.
60:11 Kuka vie minut varustettuun kaupunkiin? Kuka saattaa minut Edomiin?	11. Kuka vie minun vahvaan kaupunkiin? kuka johdattaa minun Edomiin?	Ps 60:11 Cuca wie minua wahwaan Caupungijn ? cuca johdatta minua haman Edomin ?
60:12 Etkö sinä, Jumala, hyljännyt meitä? Et lähtenyt, Jumala, meidän sotajoukkojemme kanssa!	12. Etkös sinä, Jumala, joka meitä lykkäsit pois? ja etkö sinä, Jumala, lähde ulos meidän sotaväkemme kanssa?	Ps 60:12 Etkös Jumala sitä tee/ joca meitä lyckäisit pois ? ja eipäs mene ulos Jumala meidän sotawäem cansa ?
60:13 Anna meille apu ahdistajaa vastaan, sillä turha on ihmisten apu.	13. Saata meille apu tuskasta; sillä ihmisten apu on turha.	Ps 60:13 Saata meille apu tuscasa: sillä ihmisten apu on turha.
60:14 Jumalan voimalla me teemme väkeviä tekoja; hän tallaa meidän vihollisemme maahan.	14. Jumalassa tahdomme me voimalliset työt tehdä: ja hän tallaa alas meidän vihollisemme.	Ps 60:14 Jumalasa me wäkewät tegot teemme/ ja hän talla alas meidän wihollisem.
PSALMI 61	61 PSALTTARI	LXI.  Psalmi .
61:1 Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; Daavidin virsi.	1. Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, kanteleilla.	Ps 61:1 Dawidin Psalmi edelläweisattapa candeleilla.
61:2 Kuule, Jumala, minun huutoni, huomaa minun rukoukseni.	2. Kuule, Jumala, minun huutoni: ota vaari minun rukouksestani.	Ps 61:2 CUuldele HERra minun huuton/ ja ota waari minun rucouxistani.
61:3 Maan ääristä minä sinua huudan, kun sydämeni nääntyy. Saata minut kalliolle, joka on minulle liian korkea.	3. Maan äärestä minä huudan sinun tykös, koska minun sydämeni näännyksissä on: vie minua siis korkialle kalliolle.	Ps 61:3 Täällä alhalla maan päällä huudan minä sinua/ cosca minun sydämen ahdistuxes on/ wie minua sijs corkialle calliolle.
61:4 Sillä sinä olet minun turvapaikkani, vahva torni vihollista vastaan.	4. Sillä sinä olet minun turvani, vahva torni vihollisten edessä.	Ps 61:4 Sillä sinä olet minun turwan/ wahwa torni minun wihollisteni edes.
61:5 Suo minun asua sinun majassasi iankaikkisesti, turvautua sinun siipiesi suojaan. Sela.	5. Minä tahdon asua sinun majassas ijankaikkisesti, ja uskaltaa sinun siipeis varjon alle, Sela!	Ps 61:5 MInä asun sinun majasas ijancaickisest/ ja uscallan sinun sijpeis ala. Sela.
61:6 Sillä sinä, Jumala, kuulet minun lupaukseni, sinä annat perinnön niille, jotka sinun nimeäsi pelkäävät.	6. Sillä sinä, Jumala, kuulet minun lupaukseni, ja annat perinnön niille, jotka sinun nimeäs pelkäävät.	Ps 61:6 Sillä sinä Jumala cuulet minun lupauxeni/ ja maxat hywästi nijlle jotca nimeäs pelkäwät.
61:7 Sinä lisäät kuninkaalle päiviä päiviin; hänen vuotensa jatkukoot polvesta polveen.	7. Sinä annat kuninkaalle pitkän ijän, että hänen vuotensa olisivat suvusta sukuun.	Ps 61:7 Sinä annat Cuningalle pitkän ijän/ että hänen wuotens olisit sucucunnasta nijn sucucundaan.
61:8 Hallitkoon hän iankaikkisesti Jumalan kasvojen edessä; säädä armo ja totuus häntä varjelemaan.	8. Että hän alati pysyis Jumalan edessä: osoita hänelle laupiutta ja totuutta, jotka häntä varjelisivat.	Ps 61:8 Että he alati istuwana pysyisit Jumalan edes/ osota hänelle hywyttä ja totutta/ jotca händä warjelisit.
61:9 Niin minä veisaan iankaikkisesti sinun nimesi kiitosta, täytän lupaukseni päivästä päivään.	9. Niin minä veisaan kiitosta sinun nimelles ijankaikkisesti, maksaakseni minun lupaustani päivä päivältä.	Ps 61:9 Nijn minä weisan kijtost sinun nimelles ijancaickisest/ maxaxeni minun lupaustani päiwä päiwäldä.
PSALMI 62	62 PSALTTARI	LXII.  Psalmi .
62:1 Veisuunjohtajalle; Jedutunin tapaan; Daavidin virsi.	1. Davidin Psalmi Jedutunin edestä, edelläveisaajalle.	Ps 62:1 Dawidin Psalmi Jeduthunin edestä/ edelläweisattapa.
62:2 Jumalaa yksin minun sieluni hiljaisuudessa odottaa, häneltä tulee minulle apu.	2. Minun sieluni odottaa ainoastaan Jumalaa, joka minua auttaa.	Ps 62:2 MInun sielun odotta ainoastans Jumalata/ joca minua autta.
62:3 Hän yksin on minun kallioni, minun apuni ja turvani: en minä suuresti horju.	3. Hän ainoastaan on kallioni, minun autuuteni, minun varjelukseni, etten minä kovin kompastuisi.	Ps 62:3 Sillä hän on minun uscalluxen/ minun apun/ minun warjeluxen/ ettei minua mikän paha cukistais/ ehkä cuinga suuri se olis.
62:4 Kuinka kauan te yhtä miestä ahdistatte, hänet yhdessä surmataksenne, niinkuin hän olisi kaatuva seinä, niinkuin murrettu muuri?	4. Kuinka kauvan te yhtä väijytte, että te kaikin häntä surmaatte, niinkuin kallistuvaa seinää ja raukeevaa muuria?	Ps 62:4 Cuinga cauwan te yhtä wäijytte/ että te händä surmaisit/ nijncuin jocu callistuwa seinä ja raukewa muuri.
62:5 He vain pitävät neuvoa, miten syöstä hänet korkeudestaan. He rakastavat valhetta, he siunaavat suullansa ja kiroavat sydämessänsä. Sela.	5. Kuitenkin he neuvoa pitävät, kukistaaksensa häntä korkeudestansa; he rakastavat valhetta: suullansa he siunaavat, ja sydämessänsä kiroilevat, Sela!	Ps 62:5 He ajattelewat waiwoin cuinga he händä polkisit maahan/ ahkeroidzewat heitäns walhesa/ andawat hywiä sanoja/ waan sydämisäns he kiroilewat. Sela.
62:6 Odota yksin Jumalaa hiljaisuudessa, minun sieluni, sillä häneltä tulee minun toivoni.	6. Minun sieluni odottaa ainoastaan Jumalaa; sillä hän on minun toivoni.	Ps 62:6 Mutta minun sielun odotta ainoastans Jumalata: sillä hän on minun toiwon.
62:7 Hän yksin on minun kallioni, minun apuni ja turvani: en minä horju.	7. Hän ainoastaan on kallioni ja autuuteni, hän varjelukseni, en minä kaadu.	Ps 62:7 Hän on minun uscalluxen/ minun apun ja warjeluxen/ etten minä langeis.
62:8 Jumalassa on minun apuni ja kunniani. Minun väkevyyteni kallio, minun turvani on Jumala.	8. Jumalassa on minun autuuteni, minun kunniani, minun väkevyyteni kallio, minun turvani on Jumalassa.	Ps 62:8 Jumalas on minun autuuden/ minun cunnian/ minun wäkewydeni callio/ minun turwan on Jumalasa.
62:9 Turvatkaa häneen joka aika, te kansa; vuodattakaa hänen eteensä sydämenne. Jumala on meidän turvamme. Sela.	9. Te kansat, toivokaat häneen joka aika, vuodattakaat teidän sydämenne hänen eteensä: Jumala on meidän turvamme, Sela!	Ps 62:9 Toiwocat häneen aina rackat ihmiset/ wuodattacat teidän sydämen hänen eteens/ Jumala on meidän turwam. Sela.
62:10 Vain tuulen henkäystä ovat ihmiset, vain valhetta ihmisten lapset: kaikki he nousevat vaa'assa ylös köykäisempinä kuin tuulenhenkäys.	10. Mutta ihmiset ovat kuitenkin turhat, voimalliset myös puuttuvat: he painavat vähemmän kuin ei mitään, niin monta kuin heitä on.	Ps 62:10 Mutta ihmiset ei cuitengan mitän ole/ ja Sangarit myös puuttuwat/ he painawat wähemmän cuin ei mitän/ nijn monda cuin heitä on.
62:11 Älkää luottako väkivaltaan, älkää turhaan panko toivoanne ryöstettyyn tavaraan. Jos rikkautta karttuu, älkää siihen sydäntänne kiinnittäkö.	11. Älkäät luottako vääryyteen ja väkivaltaan; älkäät turvatko niihin, mitkä ei mitään ole; jos rikkaudet teidän tykönne lankeevat, niin älkäät panko sydäntänne niiden päälle.	Ps 62:11 Älkät uscaldaco wääryteen ja wäkiwaldaan/ älkät turwatco nijhin jotca ei mitän ole/ jos te rickaxi tuletta/ nijn älkät nijstä lucua pitäkö.
62:12 Kerran on Jumala sanonut, kahdesti olen sen kuullut: väkevyys on Jumalan.	12. Jumala on kerran puhunut, sen olen minä kahdesti kuullut: että Jumala (yksinänsä) väkevä on.	Ps 62:12 Jumala on yhden sanan puhunut/ sen olen minä cahdesti cuullut/ että Jumala yxinäns wäkewä on.
62:13 Ja sinun, Herra, on armo; sillä sinä maksat kullekin hänen tekojensa mukaan.	13. Ja sinä Jumala olet armollinen; sillä sinä maksat jokaiselle työnsä jälkeen.	Ps 62:13 Ja sinä HERra olet armollinen/ ja maxat jocaidzen ansions jälken.
PSALMI 63	63 PSALTTARI	LXIII.  Psalmi .
63:1 Daavidin virsi, kun hän oli Juudan erämaassa.	1. Davidin Psalmi, kuin hän oli Juudan korvessa.	Ps 63:1 Dawidin Psalmi/ cosca hän oli Judan corwes.
63:2 Jumala, sinä olet minun Jumalani, sinua minä etsin varhain; sinua minun sieluni janoaa, sinua halajaa minun ruumiini kuivassa ja nääntyvässä, vedettömässä maassa.	2. Jumala, sinä olet minun Jumalani! Varhain minä sinua etsin: sinua minun sieluni janoo, minun lihani halaa sinua karkiassa ja kuivassa maassa, joka vedetöin on.	Ps 63:2 JUmala sinä olet minun Jumalan/ warhain minä sinua edzin/ sinua minun sielun jano/ minun lihan hala sinua/ carkiasa ja cuiwasa maasa/ joca wesitöin on.
63:3 Niin minä katselin sinua pyhäkössä, nähdäkseni sinun voimasi ja kunniasi.	3. Niinkuin minä näin sinun pyhässä, katsellakseni sinun voimaas ja kunniaas;	Ps 63:3 Siellä minä cadzon sinua/ sinun Pyhäsäs/ että minä näkisin sinun woimas ja cunnias.
63:4 Sillä sinun armosi on parempi kuin elämä, minun huuleni ylistäkööt sinua.	4. Sillä sinun laupiutes on parempi kuin elämä: minun huuleni pitää sinua kiittämän.	Ps 63:4 Sillä sinun hywydes on parambi cuin elämä/ minun huuleni kijttäwät sinua.
63:5 Niin minä kiitän sinua elinaikani, nostan käteni sinun nimeesi.	5. Niin minä tahdon kunnioittaa sinua minun elinaikanani, ja minun käteni nostaa ylös sinun nimees.	Ps 63:5 Siellä minä mielelläni sinua cunnioitaisin minun ikäpäiwäni/ ja minun käteni nostan ylös sinun nimees.
63:6 Minun sieluni ravitaan niinkuin lihavuudella ja rasvalla, ja minun suuni ylistää sinua riemuitsevilla huulilla,	6. Niinkuin lihavuudella ja rasvalla pitää minun sieluni ravittaman: ja minun suuni pitää kiittämän iloisilla huulilla.	Ps 63:6 Se olis minun sydämeni ilo ja riemu/ cosca minä kijttäisin sinua iloisella suulla.
63:7 kun minä vuoteessani sinua muistan ja ajattelen sinua yön vartiohetkinä.	7. Kuin minä vuoteeseni lasken, niin minä muistan sinua:kuin minä herään, niin minä puhun sinusta.	Ps 63:7 Cosca minä wuoteseni lasken/ nijn minä muistan sinun/ cosca minä herän/ nijn minä puhun sinusta.
63:8 Sillä sinä olet minun apuni, ja sinun siipiesi suojassa minä riemuitsen.	8. Sillä sinä olet minun apuni, ja sinun siipeis varjon alla minä kerskaan.	Ps 63:8 Sillä sinä olet minun auttajan/ ja sinun sijpeis warjon alla minä kerscan.
63:9 Minun sieluni riippuu sinussa kiinni, sinun oikea kätesi tukee minua.	9. Minun sieluni riippuu sinussa: sinun oikia kätes minun tukee.	Ps 63:9 Minun sielun rippu sinusa/ sinun oikia kätes minun tuke.
63:10 Mutta he etsivät minun henkeäni omaksi turmiokseen, he menevät maan syvyyksiin.	10. Mutta he etsivät kadottaaksensa minun sieluni: heidän täytyy maan alle mennä.	Ps 63:10 Mutta he edziwät cadottaxens minun sieluani/ heidän täyty maan ala mennä.
63:11 Heidät annetaan miekalle alttiiksi, he joutuvat aavikkosutten osaksi.	11. Heidän pitää miekkaan lankeeman, ketuille osaksi tuleman.	Ps 63:11 Heidän pitä mieckaan langeman/ ja ketuille osaxi tuleman.
63:12 Mutta kuningas on iloitseva Jumalassa; hän on jokaisen kerskaus, joka hänen kauttansa vannoo. Sillä valhettelijain suu tukitaan.	12. Mutta kuninkaan pitää iloitseman Jumalassa: joka hänen kauttansa vannoo, se kunnioitetaan; sillä valhetteliain suu pitää tukittaman.	Ps 63:12 Mutta Cuningas iloidze Jumalasa/ joca hänen cauttans wanno se cunnioitetan: sillä walhetteliain suut pitä tukittaman.
PSALMI 64	64 PSALTTARI	LXIV.  Psalmi .
64:1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi.	1. Davidin Psalmi, edelläveisaajalle.	Ps 64:1 Dawidin Psalmi edelläweisattapa.
64:2 Kuule, Jumala, minun ääneni, kun minä valitan, varjele minun elämäni vihollisen pelosta.	2. Kuule, Jumala, ääntäni, minun valituksessani: varjele elämäni vihollisen pelvosta.	Ps 64:2 CUuldele Jumala minun ändäni minun walituxesani/ warjele minun elämän sildä hirmuiselda wiholliselda.
64:3 Kätke minut pahain seuralta, väärintekijäin riehuvalta joukolta,	3. Peitä minua pahain neuvosta, väärintekiäin metelistä,	Ps 64:3 Peitä minua pahain cocouxist/ pahaintekiäin kimbusta.
64:4 jotka hiovat kielensä kuin miekan, jännittävät jousensa, nuolinaan karvaat sanat,	4. Jotka kielensä hiovat niinkuin miekan: he ampuvat myrkyllisillä sanoillansa niinkuin nuolilla;	Ps 64:4 Jotca heidän kielens hiowat nijncuin miecan/ jotca ambuwat heidän myrkyllisillä sanoillans nijncuin nuolilla.
64:5 salaa ampuaksensa nuhteettoman. He ampuvat häntä äkisti eivätkä kavahda.	5. Että he salaisesti ampuisivat viatointa: he ampuvat häntä äkisti ilman pelvota.	Ps 64:5 Että he salaisest ambuisit hurscasta/ he ambuwat händä äkist/ ilman pelgota.
64:6 He pysyvät lujina pahoissa aikeissaan, he kehuvat, kuinka he virittävät pauloja, he sanovat: "Kuka ne näkee?"	6. He vahvistavat itsensä pahoissa juonissansa ja puhuvat, kuinka he paulat virittäisivät, ja sanovat: kuka taitaa ne nähdä?	Ps 64:6 He owat rohkiat pahoilla aiwoituxillans/ ja puhuwat cuinga he paulat wiritäisit/ ja sanowat: cuca taita ne nähdä ?
64:7 He miettivät vääryyksiä: "Meillä on juoni valmiiksi mietittynä." Syvä on miehen sisu ja sydän.	7. He ajattelevat vääryyttä, ja täyttävät sen minkä he ajatelleet ovat; viekkaat ihmiset ja salakavalat sydämet.	Ps 64:7 He ajattelewat coirutta/ ja sala sen pitäwät/ he owat pahan elkiset/ ja pitäwät cawalat juonet.
64:8 Mutta Jumala ampuu heidät nuolella, äkisti kohtaavat heitä iskut.	8. Mutta Jumala ampuu heitä; äkillinen nuoli on heidän rangaistuksensa.	Ps 64:8 Mutta Jumala ambu heitä äkist/ nijn että heidän pitä kiwistämän.
64:9 He joutuvat kompastukseen, heidän oma kielensä langettaa heidät; kaikki, jotka heidät näkevät, nyökyttävät ilkkuen päätään.	9. Heidän oma kielensä pitää heitä langettaman, että jokainen, joka heidät näkee, pakenee heitä.	Ps 64:9 Heidän oma kielens pitä heitä langettaman/ että jocainen cuin heidän näke/ häwäise heitä.
64:10 Ja kaikki ihmiset peljästyvät; he julistavat Jumalan töitä ja ottavat vaarin hänen teoistansa.	10. Ja kaikkein ihmisten pitää pelkäämän, ja Jumalan työtä ilmoittaman, ja hänen työnsä ymmärtämän.	Ps 64:10 Ja caicki ihmiset jotca sen näkewät/ pitä sanoman: sen on Jumala tehnyt/ ja astaidzeman sen olewan Jumalan tegon.
64:11 Vanhurskas iloitsee Herrassa ja turvaa häneen, ja kaikki oikeamieliset kerskaavat.	11. Vanhurskaat pitää Herrassa riemuitseman, ja häneen uskaltaman; ja kaikki vaat sydämet kerskatkoon siitä.	Ps 64:11 Wanhurscat pitä HERrasa riemuidzeman/ ja häneen uscaldaman/ ja caicki hurscat sydämet kerscawat sijtä.
PSALMI 65	65 PSALTTARI	LXV.  Psalmi .
65:1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi, laulu.	1. Davidin Psalmi ja veisu, edelläveisaajalle.	Ps 65:1 Dawidin Psalmi ja weisu/ edelläweisattapa.
65:2 Jumala, hiljaisuudessa kiitetään sinua Siionissa, ja sinulle täytetään lupaus.	2. Jumala, sinua kiitetään Zionissa hiljaisuudessa; ja sinulle maksetaan lupaus.	Ps 65:2 Jumala sinua kijtetän Zionis hiljaisudes/ ja sinulle maxetan lupaus.
65:3 Sinä kuulet rukouksen: sinun tykösi tulee kaikki liha.	3. Sinä kuulet rukouksen; sentähden tulee kaikki liha sinun tykös.	Ps 65:3 Sinä cuuldelet rucouxet/ sentähden tule caicki liha sinun tygös.
65:4 Minun syntivelkani ovat ylen raskaat, mutta sinä annat anteeksi meidän rikoksemme.	4. Meidän pahat tekomme meitä kovin raskauttavat; mutta anna sinä meille synnit anteeksi.	Ps 65:4 Meidän pahat tecom meitä cowin rascauttawat/ waan anna sinä meille synnit andexi.
65:5 Autuas se, jonka sinä valitset ja otat tykösi, esikartanoissasi asumaan! Salli meidän tulla ravituiksi sinun huoneesi hyvyydellä, sinun temppelisi pyhyydellä.	5. Autuas on se, jonkas valitset ja otat tykös, asumaan kartanoissas: hän ravitaan sinun huonees ja pyhän templis hyvyydestä.	Ps 65:5 Autuas on se jongas walidzet ja otat tygös/ asuman cartanoisas/ hänellä on runsas uscallus sinun huonestas ja pyhästä Templistäs.
65:6 Ihmeellisillä teoilla sinä vastaat meille vanhurskaudessa, sinä, meidän autuutemme Jumala, sinä, kaikkien maan äärten ja kaukaisen meren turva,	6. Kuule meitä ihmeellisestä vanhurskaudesta, meidän autuutemme Jumala, kaikkein turva maan päällä ja kaukana meressä,	Ps 65:6 Cuuldele meitä ihmellisest wanhurscaudesta/ Jumala meidän autuudem/ joca olet caickein turwa maan päällä/ ja caucana meresä.
65:7 joka voimallasi vahvistat vuoret ja olet vyötetty väkevyydellä;	7. Joka vuoret vahvistat voimallas, ja olet hankittu väkevyydellä,	Ps 65:7 Joca wuoret wahwistat awullas/ ja on hangittu woimalla.
65:8 sinä, joka asetat merten pauhinan ja niiden aaltojen pauhinan ja kansojen metelin,	8. Sinä joka asetat meren pauhinan ja hänen aaltoinsa pauhinan, ja kansain metelin;	Ps 65:8 Sinä cuin asetat meren pauhinan ja hänen aldoins pauhinan ja Canssain metelin.
65:9 niin että ne, jotka niiden äärillä asuvat, hämmästyvät sinun ihmeitäsi; aamun ja ehtoon ääret sinä täytät riemulla.	9. Että ne hämmästyisivät, jotka niissä maan äärissä asuvat, sinun ihmeitäs. Sinä iloitat kaikki liikkuvaiset aamulla ja ehtoona.	Ps 65:9 Että ne hämmästyisit/ jotca nijsä maan ärisä asuwat/ sinun ihmeitäs/ sinä iloitat caicki lijckuwaiset/ amulla ja ehtona.
65:10 Sinä pidät maasta huolen, kastelet sen runsaasti, sinä teet sen ylen rikkaaksi. Jumalan virta on vettä täynnä. Sinä valmistat heidän viljansa, sillä niin sinä valmistat maan.	10. Sinä etsiskelet maan ja liotat sen ja teet sen ylen rikkaaksi: Jumalan virta on vettä täynnä: sinä kasvatat heidän jyvänsä, ettäs näin maan valmistat.	Ps 65:10 Sinä edziskelet maan ja liotat sen/ ja teet sen ylön rickaxi/ Jumalan wirta on wettä täynäns/ sinä caswatat heidän jywäns/ ettäs näin maan walmistat.
65:11 Sinä kastelet sen vaot, sinä muhennat sen multapaakut, sadekuuroilla sinä sen pehmität ja siunaat sen laihon.	11. Sinä juotat hänen vakonsa ja kastat hänen kyntönsä: sateella sinä ne pehmität, ja siunaat hänen laihonsa.	Ps 65:11 Sinä juotat hänen wacons/ ja castat hänen kyndöns/ satella sinä ne pehmität/ ja siunat hänen laihons.
65:12 Sinä kaunistat vuoden hyvyydelläsi, ja sinun askeleesi tiukkuvat lihavuutta.	12. Sinä kaunistat vuoden hyvyydelläs, ja sinun askelees tiukkuvat rasvasta.	Ps 65:12 Sinä caunistat wuoden hywydelläs/ ja sinun askeles tiuckuwat raswasta.
65:13 Erämaan laitumet tiukkuvat, ja kukkulat vyöttäytyvät riemuun.	13. Korven laitumet myös tiukkuvat, ja kukkulat ovat ympäri iloissansa.	Ps 65:13 Corwen asuwaiset owat myös lihawat/ että he tiuckuwat/ ja cuckulat owat ymbärins iloisans.
65:14 Kedot verhoutuvat lammaslaumoihin, ja vilja peittää laaksot. Riemuitaan ja lauletaan!	14. Kedot ovat laumaa täynnä, ja laaksossa on tihkiältä jyviä, niin että siitä ihastutaan ja myös lauletaan.	Ps 65:14 Laitumet owat lauma täynäns/ ja laxos on tihkiäldä jywiä/ nijn että sijtä ihastutan ja lauletan.
PSALMI 66	66 PSALTTARI	LXVI.  Psalmi .
66:1 Veisuunjohtajalle; laulu, virsi. Kohottakaa Jumalalle riemuhuuto, kaikki maa,	1. Davidin Psalmi ja veisu, edelläveisaajalle. Ihastukaa Jumalalle, kaikki maa.	Ps 66:1 Dawidin Psalmi ja weisu edelläweisattapa.
66:2 veisatkaa hänen nimensä kunniaa, antakaa hänelle kunnia ja ylistys.	2. Veisatkaat kiitosta hänen nimensä kunniaksi, ylistäkäät häntä suuresti.	Ps 66:2 IHastucat Jumalalle caicki maa/ weisatcat kijtost hänen nimens cunniaxi/ ylistäkät händä suurest.
66:3 Sanokaa Jumalalle: "Kuinka peljättävät ovat sinun tekosi!" Sinun suuren voimasi tähden sinun vihollisesi matelevat sinun edessäsi.	3. Sanokaat Jumalalle: kuinka ihmeelliset ovat sinun työs! sinun vihollisiltas pitää puuttuman, sinun suuren väkes tähden.	Ps 66:3 Sanocat Jumalalle: cuinga ihmelliset owat sinun työs/ sinun wihollisildas pitä puuttuman sinun suuren wäkes tähden.
66:4 Kaikki maa kumartakoon sinua ja veisatkoon sinun kiitostasi, veisatkoon sinun nimesi kiitosta. Sela.	4. Kaikki maa kumartakoon sinua, ja veisatkaan kiitosta sinun nimelles, Sela!	Ps 66:4 Caicki maa cumartacon sinua/ ja weisatcan kijtost sinun nimelles. Sela
66:5 Tulkaa ja katsokaa Jumalan töitä: hän on peljättävä teoissansa ihmisten lapsia kohtaan.	5. Tulkaat ja katsokaat Jumalan tekoja, joka niin ihmeellinen on töissänsä ihmisten lasten seassa.	Ps 66:5 Tulcat ja cadzocat Jumalan tecoja/ joca nijn ihmellinen on hänen töisäns ihmisten lasten seas.
66:6 Meren hän muutti kuivaksi maaksi, jalkaisin käytiin virran poikki; silloin me iloitsimme hänestä.	6. Hän muuttaa meren kuivaksi, niin että jalkaisin käydään veden ylitse: siitä me hänessä iloitsemme.	Ps 66:6 Hän muutta meren cuiwaxi/ nijn että jalcaisin käydän weden ylidze/ sijtä me hänesä iloidzemma.
66:7 Hän hallitsee voimallansa iankaikkisesti, hänen silmänsä vartioitsevat kansoja; niskoittelijat älkööt nostako päätänsä. Sela.	7. Hän hallitsee voimansa kautta ijankaikkisesti, hänen silmänsä katselevat kansoja: eripuraiset ei pidä voiman korottaa itseänsä, Sela!	Ps 66:7 Hän hallidze waldans cautta ijancaickisest/ hänen silmäns cadzelewat Canssoja/ eripuraiset ei pidä woiman corgotta heitäns. Sela.
66:8 Kiittäkää, te kansat, meidän Jumalaamme, korkealle kaiuttakaa hänen ylistystänsä.	8. Kiittäkäät te pakanat, meidän Jumalaamme: kajahtakaan hänen kiitoksensa ääni kauvas,	Ps 66:8 Kijttäkät te pacanat meidän Jumalatam/ cajahtacan hänen kijtoxens äni cauwas.
66:9 Hän antaa meidän sielullemme elämän eikä salli meidän jalkamme horjua.	9. Joka meidän sielumme elättää, eikä salli jalkamme liukastella.	Ps 66:9 Joca meidän sielum elättä/ ja ei salli meidän jalcojam liucastella.
66:10 Sillä sinä, Jumala, olet koetellut meitä, olet sulattanut meitä, niinkuin hopea sulatetaan.	10. Sillä sinä, Jumala, olet meitä koetellut, ja valanut meitä niinkuin hopia valetaan.	Ps 66:10 Sillä sinä Jumala olet meitä coetellut/ ja walanut nijncuin hopia waletan.
66:11 Sinä veit meidät verkkoon, panit kuorman meidän lanteillemme.	11. Sinä veit meitä vankeuteen, ja panit kuorman meidän lanteillemme.	Ps 66:11 Sinä weit meitä fangiuteen/ ja panit cuorman meidän landehillem.
66:12 Sinä annoit ihmisten ajaa päämme päällitse, me jouduimme tuleen ja veteen. Mutta sinä veit meidät yltäkylläisyyteen.	12. Sinä olet antanut ihmiset meidän päämme päällitse mennä: me olemme tuleen ja veteen tulleet, mutta sinä veit meitä ulos, ja virvoitit.	Ps 66:12 Sinä olet andanut ihmiset meidän päämme päällidze mennä/ me olemma tuleen ja weteen tullet/ mutta sinä weit meitä ulos ja wirgotit.
66:13 Minä tuon sinun huoneeseesi polttouhreja, täytän sinulle lupaukseni,	13. Sentähden minä menen polttouhrilla sinun huoneeses, ja maksan sinulle lupaukseni,	Ps 66:13 Sentähden minä menen polttouhrilla sinun huonesees/ ja maxan sinulle lupauxeni.
66:14 joihin minun huuleni avautuivat ja jotka minun suuni hädässäni lausui.	14. Joita minun huuleni lupasivat, ja minun suuni puhunut on tuskassani.	Ps 66:14 Jotca minun huuleni lupaisit/ ja minun suuni puhunut on minun tuscasani.
66:15 Lihavat polttouhrit minä sinulle uhraan ynnä oinasten uhrituoksun; minä uhraan sinulle härkiä ja kauriita. Sela.	15. Lihavat polttouhrit minä teen sinulle oinasten suitsutuksella: minä uhraan sinulle naudat kauristen kanssa, Sela!	Ps 66:15 Lihawat polttouhrit minä teen sinulle poldetuista oinaista/ minä uhran sinulle naudat cauristen cansa. Sela.
66:16 Tulkaa, kuulkaa, niin minä kerron teille, kaikki te Jumalaa pelkääväiset, mitä hän on minun sielulleni tehnyt.	16. Tulkaat, kuulkaat te kaikki, jotka Jumalaa pelkäätte: minä ilmoitan, mitä hän minun sielulleni on tehnyt.	Ps 66:16 Tulcat/ cuulcat/ te caicki jotca Jumalata pelkät/ minä ilmoitan mitä hän minun sielulleni on tehnyt.
66:17 Häntä minä suullani huusin, ja ylistys tuli minun kielelleni.	17. Häntä minä suullani huusin, ja ylistin kielelläni.	Ps 66:17 Händä minä suullani huusin/ ja ylistin kielelläni.
66:18 Jos minulla olisi vääryys sydämessäni, ei Herra minua kuulisi.	18. Jos minä jotakin vääryyttä pitäisin sydämessäni, niin ei Herra minua kuulisi.	Ps 66:18 Jos minä jotakin wääryttä pidäisin sydämesäni/ nijn ei HERra minua cuuldelis.
66:19 Mutta Jumala kuuli minua ja otti vaarin minun rukoukseni äänestä.	19. Sentähden Jumala on minua kuullut, ja ottanut vaarin minun rukoukseni äänestä.	Ps 66:19 Sentähden cuuldele minua Jumala/ ja ota waari minun rucouxeni änestä.
66:20 Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hyljännyt minun rukoustani eikä ottanut minulta pois armoansa.	20. Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hylkää rukoustani, eikä käännä laupiuttansa pois minusta!	Ps 66:20 Kijtetty olcon Jumala joca ei hyljä minun rucoustani/ eikä käännä hywyttäns pois minusta.
PSALMI 67	67 PSALTTARI	LXVII.  Psalmi .
67:1 Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; virsi, laulu.	1. Psalmi ja veisu, edelläveisaajalle, kanteleilla.	Ps 67:1 Psalmi ja weisu edelläweisattapa candeleilla.
67:2 Jumala olkoon meille armollinen ja siunatkoon meitä, hän valistakoon kasvonsa meille, - Sela -	2. Jumala olkoon meille armollinen, ja siunatkoon meitä! hän valistakoon kasvonsa aina meidän päällemme, Sela!	Ps 67:2 JUmala olcon meille armollinen ja siunatcon meitä/ hän walistacon caswons aina meidän päällem. Sela.
67:3 että maan päällä tunnettaisiin sinun tiesi, kaikissa pakanakansoissa sinun apusi.	3. Että me maan päällä tuntisimme sinun ties, ja kaikkein pakanain seassa sinun autuutes.	Ps 67:3 Että me maan päällä tundisim hänen tiens/ ja caickein pacanain seas hänen autuudens.
67:4 Sinua, Jumala, kansat kiittäkööt, sinua kaikki kansat kiittäkööt.	4. Sinua, Jumala, kansat kiittäköön: sinua kaikki kansat kiittäköön.	Ps 67:4 Sinua Jumala Canssat kijttäwät/ sinua caicki Canssat kijttäwät.
67:5 Iloitkoot ja riemuitkoot kansakunnat, sillä sinä tuomitset kansat oikein ja johdatat kansakunnat maan päällä. Sela.	5. Kansat iloitkaan ja riemuitkaan, ettäs kansat oikein tuomitset, ja hallitset kansat maan päällä, Sela!	Ps 67:5 Canssat iloidzewat ja ihastuwat/ ettäs Canssat oikein duomidzet/ ja hallidzet Canssat maan päällä. Sela.
67:6 Sinua, Jumala, kansat kiittäkööt, sinua kaikki kansat kiittäkööt.	6. Sinua, Jumala, kansat kiittäköön: sinua kaikki kansat kiittäköön.	Ps 67:6 Sinua Jumala Canssat kijttäwät/ sinua caicki Canssat kijttäwät.
67:7 Maa on satonsa antanut. Siunatkoon meitä Jumala, meidän Jumalamme.	7. Maa antaa hedelmänsä; siunatkoon meitä Jumala, meidän Jumalamme.	Ps 67:7 Maa anda hedelmäns/ siunatcon meitä Jumala/ meidän Jumalam.
67:8 Siunatkoon meitä Jumala, ja peljätkööt häntä kaikki maan ääret.	8. Siunatkoon meitä Jumala, ja kaikki maailma peljätköön häntä.	Ps 67:8 Siunatcon meitä Jumala/ ja caicki mailma peljätkön händä.
PSALMI 68	68 PSALTTARI	LXVIII.  Psalmi .
68:1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi, laulu.	1. Davidin Psalmi ja veisu, edelläveisaajalle.	Ps 68:1 Dawidin Psalmi ja weisu edelläweisattapa.
68:2 Jumala nousee, hänen vihollisensa hajaantuvat, hänen vihamiehensä pakenevat hänen kasvojensa edestä.	2. Nouskaan Jumala, että hänen vihollisensa hajoitettaisiin; ja jotka häntä vihaavat, paetkaat hänen edestänsä.	Ps 68:2 NOscan Jumala/ että hänen wihollisens hajotetaisin/ ja jotca händä wihawat paetcan hänen edestäns.
68:3 Sinä hajotat heidät, niinkuin savu hajoaa; niinkuin vaha sulaa tulen hohteessa, niin jumalattomat häviävät Jumalan kasvojen edessä.	3. Aja heitä pois, niinkuin savu ajetaan pois; niinkuin vedenvaha sulaa tulen edessä, niin hukkukaan jumalattomat Jumalan kasvoin edessä.	Ps 68:3 Aja heitä pois nijncuin sawu ajetan pois/ nijncuin meden waha sula tulen edes/ nijn huckucan jumalattomat Jumalan caswon edes.
68:4 Mutta vanhurskaat iloitsevat ja riemuitsevat Jumalan kasvojen edessä, he ihastuvat ilosta.	4. Mutta vanhurskaat riemuitkaan ja iloitkaan Jumalan edessä, ja riemuitkaan ilossa.	Ps 68:4 Mutta wanhurscat riemuitcan ja iloitcan Jumalan edes/ ja riemuitcan sydämestäns.
68:5 Laulakaa Jumalalle, veisatkaa hänen nimensä kiitosta. Tehkää tie hänelle, joka kiitää halki arojen. Hänen nimensä on Herra, riemuitkaa hänen kasvojensa edessä.	5. Veisatkaan Jumalalle, veisatkaat kiitosta hänen nimellensä; tehkäät hänelle tietä, joka istuu ylimmäisten taivasten päällä; hänen nimensä on Herra, ja iloitkaat hänen edessänsä.	Ps 68:5 Weisatcat Jumalalle/ weisatcat kijtost hänen nimellens/ tehkät hänelle tietä/ joca hiljan mene edes/ hänen nimens on HERra/ ja iloitcat hänen edesäns.
68:6 Hän on orpojen isä ja leskien puolustaja, Jumala pyhässä asunnossansa,	6. Joka on orpoin isä ja leskein tuomari: hän on Jumala pyhässä asumisessansa.	Ps 68:6 Joca on orwoin Isä ja leskein Duomari/ hän on Jumala hänen pyhäsä asumisesans.
68:7 Jumala, joka antaa hyljätyille kodin ja johtaa vangitut onneen. Vain niskoittelijat asuvat kuivassa maassa.	7. Jumala, joka yksinäisten antaa asua huoneessa, ja vie vangit ulos oikeudella; mutta vastahakoiset asuvat kuivassa.	Ps 68:7 Jumala joca yxinäisten anda huonen täynäns lapsia/ joca fangit wie ulos oikialla ajalla/ ja anda eripuraiset cuiwasa asua.
68:8 Jumala, kun sinä kävit kansasi edellä, kun sinä kuljit erämaassa, - Sela -	8. Jumala, koskas kävit kansas edellä, koskas vaelsit korvessa, Sela,	Ps 68:8 Jumala/ coscas käwit Canssas edellä/ coscas waelsit corwesa. Sela.
68:9 niin maa vapisi ja taivaat tiukkuivat Jumalan kasvojen edessä, Siinai vapisi Jumalan, Israelin Jumalan, kasvojen edessä.	9. Niin maa vapisi ja taivaat tiukkuivat Jumalan edessä: tämä Sinai, Jumalan edessä, joka Israelin Jumala on.	Ps 68:9 Nijn maa wapisi ja taiwat tiucuit/ tämän Jumalan edesä Sinais/ sen Jumalan edesä/ joca Israelin Jumala on.
68:10 Runsaalla sateella sinä, Jumala, kostutit perintömaasi; ja kun se oli näännyksissä, niin sinä virvoitit sen.	10. Mutta nyt sinä, Jumala, annat armollisen sateen, ja virvoitat perimises, joka väsynyt on.	Ps 68:10 Mutta nyt sinä Jumala annat armollisen saten/ ja wirgotat sinun perimises/ joca cuiwa on.
68:11 Sinun laumasi asettui siihen; hyvyydessäsi, Jumala, sinä sen kurjille valmistit.	11. Että sinun laumas siinä asuis: Jumala, sinä virvoitat hyvyydelläs raadolliset.	Ps 68:11 Että sinun eläimes sijnä asuisit/ Jumala sinä wirgotat sinun hywydelläs radolliset.
68:12 Herra antaa sanoman, suuri on voitonsanoman saattajatarten joukko:	12. Herra antaa sanan suurella evankelistain joukolla.	Ps 68:12 HERra anda sanan suurella Ewangelistain joucolla.
68:13 "Sotajoukkojen kuninkaat pakenevat, he pakenevat, ja perheen emäntä jakaa saaliin.	13. Sotaväen kuninkaat pakenevat, he pakenevat; ja kotona asuva jakaa saaliit.	Ps 68:13 Sotawäen Cuningat pakenewat/ pakenewat ja huonen cunnia jaca ryöwäyxet.
68:14 Jäättekö makailemaan karjatarhojen vaiheille? Kyyhkysen siivet ovat hopealla silatut, sen sulat keltaisella kullalla!	14. Kuin te tarhain välissä makaatte, niin mettisen sulat ovat silatut hopialla, ja hänen siipensä ruskialla kullalla.	Ps 68:14 Cosca te leiris oletta/ nijn se kijldä cuin mettisen sijwet/ jotca nijncuin hopia ja culda läickywät.
68:15 Kun Kaikkivaltias siellä hajotti kuninkaat, satoi lunta Salmonilla."	15. Kuin Kaikkivaltias siinä joka paikassa kuninkaat levittää, niin Zalmonissa valaisee kuin lumi.	Ps 68:15 Cosca Caickiwaldias jocapaicas heidän seasans Cuningat asetta/nijn tule seijäs cusa syngiä on.
68:16 Baasanin vuori on Jumalan vuori, Baasanin vuori on monihuippuinen vuori.	16. Jumalan vuori on hedelmällinen vuori: korkia vuori on se hedelmällinen vuori.	Ps 68:16 Jumalan mäki on hedelmälinen mäki/ suuri ja hedelmälinen mäki.
68:17 Miksi te, monihuippuiset vuoret, karsaasti katsotte vuorta, jolla Jumala on mielistynyt asumaan? Totisesti, Herra asuu siellä iankaikkisesti.	17. Miksi te, suuret vuoret, kippaatte? Tämä on Jumalan vuori, jossa hän mielistyy asumaan; ja Herra asuu siellä ijankaikkisesti.	Ps 68:17 Mixi te suuret wuoret kippatte ? tämä on Jumalan wuori/ josa hän mielisty asuman/ ja HERra pysy siellä ijancaickisest.
68:18 Jumalan sotavaunuja on kymmenet tuhannet, on tuhannen kertaa tuhannet; Herra on niiden keskellä, pyhyydessään niinkuin Siinai.	18. Jumalan rattaita on monta tuhatta kertaa tuhatta: Herra on heissä, pyhässä Sinaissa.	Ps 68:18 Jumalan rattaita on monda tuhatta kerta tuhat/ HERra on heisä pyhäsä Sinais.
68:19 Sinä astuit ylös korkeuteen, otit vankeja saaliiksesi, sait ihmisiä lahjaksesi: niskoittelijatkin joutuvat asumaan Herran Jumalan tykönä.	19. Sinä astuit ylös korkeuteen, ja olet vangiksi ottanut vankeuden. Sinä olet lahjoja saanut ihmisille: vastahakoiset myös, että Herra Jumala siellä kumminkin asuu.	Ps 68:19 Sinä astuit ylös corkeuxeen/ ja olet fangixi ottanut fangeuxen/ sinä olet lahjoja saanut ihmisiä warten: eripuraiset myös/ että HERra Jumala siellä cummingin asu.
68:20 Kiitetty olkoon Herra joka päivä. Meitä kantaa Jumala, meidän apumme. Sela.	20. Kiitetty olkoon Herra joka päivä! Jumala panee kuorman meidän päällemme; mutta hän myös auttaa meitä, Sela!	Ps 68:20 Kijtetty olcon HERra jocapäiwä/ Jumala pane cuorman meidän päällem/ mutta hän myös autta meitä. Sela.
68:21 Meillä on Jumala, Jumala, joka auttaa, ja Herra, Herra, joka kuolemasta vapahtaa.	21. Meillä on Jumala, Jumala, joka auttaa, ja Herra, Herra, joka kuolemasta vapahtaa.	Ps 68:21 Meillä on Jumala joca autta/ ja HERra HERra/ joca cuolemasta wapahta.
68:22 Mutta Jumala murskaa vihollistensa pään, niiden karvaisen päälaen, jotka synneissänsä vaeltavat.	22. Mutta Jumala särkee vihollistensa pään heidän päänlakeinsa kanssa, jotka pysyvät heidän synneissänsä.	Ps 68:22 Mutta Jumala särke hänen wihollisens päät heidän päänlakeins cansa/ jotca pysywät heidän synnisäns.
68:23 Herra sanoo: "Baasanista minä heidät palautan, palautan meren syvyyksistä,	23. Herra sanoo: minä palautan (muutamat) lihavista; meren syvyydestä minä heitä palautan,	Ps 68:23 Cuitengin sano HERra: minä haen muutamat lihawista/ meren sywydestä minä muutamita haen.
68:24 että sinä polkisit jalkasi vereen, että sinun koiriesi kieli saisi osansa vihollisista."	24. Että sinun jalkas tulis painetuksi veressä, ja koirais kieli sinun vihollisistas.	Ps 68:24 Sentähden sinun jalcas tule painetuxi sinun wihollises weresä/ ja sinun coiras sen nuole.
68:25 Julkinähtävät ovat sinun juhlasaattosi, Jumala, minun Jumalani, kuninkaani juhlasaatot pyhäkössä.	25. He näkivät, Jumala, kuinkas vaellat; kuinkas, minun Jumalani ja kuninkaani, pyhässä vaellat:	Ps 68:25 Se näky Jumala cuingas waellat/ cuingas minun Jumalan ja Cuningan Pyhäsä waellat.
68:26 Laulajat käyvät edellä, kanteleensoittajat jäljessä, keskellä nuoret naiset vaskirumpuja lyöden.	26. Laulajat käyvät edellä, ja sitte leikarit piikain seassa, jotka kanteleita soittavat.	Ps 68:26 Laulajat käywät edellä ja sijtte leicarit pijcain seas/ jotca trumpuja lyöwät.
68:27 Kiittäkää Jumalaa seurakunnan kokouksissa, kiittäkää Herraa te, jotka olette Israelin lähteestä.	27. Kiittäkäät Herraa Jumalaa seurakunnissa, te Israelin lähteestä.	Ps 68:27 Kijttäkät HERra Jumalata seuracunnisa/ Israelin lähten tähden.
68:28 Tuolla on Benjamin, nuorin, heitä johtaen, Juudan ruhtinaat joukkoinensa, Sebulonin ruhtinaat, Naftalin ruhtinaat.	28. Siellä hallitsee heitä vähä Benjamin, Juudan päämiehet joukkoinensa, Zebulonin päämiehet, Naphtalin päämiehet.	Ps 68:28 Siellä hallidze heidän seasans wähä BenJamin/ Judan päämiehet jouckoinens/ Zebulonin päämiehet/ Naphtalin päämiehet.
68:29 Sinun Jumalasi on säätänyt sinulle vallan. Vahvista, Jumala, minkä olet hyväksemme tehnyt.	29. Sinun Jumalas on käskenyt sinun olla väkevän: vahvista Jumala se, minkä sinä meissä tehnyt olet.	Ps 68:29 Sinun Jumalas on sinun waldacundas asettanut/ wahwista sitä Jumala meisä: sillä se on sinun tecos.
68:30 Sinun temppelisi tähden, joka kohoaa Jerusalemissa, kuninkaat tuovat sinulle lahjoja.	30. Sinun templis tähden, joka on Jerusalemissa, pitää kuninkaat sinulle lahjoja viemän.	Ps 68:30 Sinun Templis puolesta cuin on Jerusalemis/ pitä Cuningat sinulle lahjoja wiemän.
68:31 Käske ankarasti ruovikon petoa, härkien laumaa ynnä vasikoita, kansoja, lankeamaan maahan hopeaharkkoinensa. Hän hajottaa kansat, jotka sotia rakastavat.	31. Nuhtele ruovon petoa, härkäin laumaa kansain vasikkain kanssa, jotka kumartaen tuovat hopeakankeja: hajoittanut on hän kansat, jotka mielellänsä sotivat.	Ps 68:31 Nuhtele peto ruogosa/ härkäin laumat wasickains seas/ jotca waatiwat rahan tähden/ hän hajotta Canssat jotca mielelläns sotiwat.
68:32 Mahtavat saapuvat Egyptistä, Etiopia kiiruhtaa ojentamaan käsiänsä Jumalan puoleen.	32. Egyptin päämiehet tulevat: Etiopia ojentaa käsiänsä Jumalalle.	Ps 68:32 Egyptin päämiehet pitä tuleman/ Ethiopia pitä käsiäns Jumalalle ojendaman.
68:33 Te maan valtakunnat, laulakaa Jumalalle, veisatkaa Herran kiitosta, - Sela -	33. Te maan valtakunnat, veisatkaat Jumalalle, veisatkaat kiitosta Herralle, Sela!	Ps 68:33 Te Cuningasten waldacunnat maan päällä weisatcat Jumalalle/ weisatcat kijtost HERralle. Sela.
68:34 hänen, joka kiitää ikuisten taivasten taivaissa! Katso, hän antaa äänellänsä väkevän jylinän.	34. Sille joka asuu taivaissa joka paikassa, hamasta alusta: katso, hän antaa jylinälle voiman.	Ps 68:34 Se cuin asu taiwais jocapaicas hamast algusta/ cadzo/ hän anda jylinällens woiman.
68:35 Antakaa väkevyys Jumalalle! Hänen herrautensa on Israelin yllä ja hänen voimansa pilvien tasalla.	35. Antakaat Jumalalle voima: hänen herrautensa on Israelissa, ja hänen voimansa pilvissä.	Ps 68:35 Andacat Jumalalle woima/ hänen herraudens on Israelis/ ja hänen woimans pilwisä.
68:36 Peljättävä on Jumala, joka ilmestyy sinun pyhäköstäsi, Israelin Jumala. Hän antaa kansallensa voiman ja väkevyyden. Kiitetty olkoon Jumala.	36. Jumala on ihmeellinen pyhässänsä, hän on Israelin Jumala: hän antaa kansalle väen ja voiman: kiitetty olkoon Jumala!	Ps 68:36 Jumala on ihmellinen hänen Pyhäsäns/ hän on Israelin Jumala/ hän anda Canssalle wäen ja woiman/ kijtetty olcon Jumala.
PSALMI 69	69 PSALTTARI	LXIX.  Psalmi .
69:1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Liljat"; Daavidin virsi.	1. Davidin Psalmi kukkasista, edelläveisaajalle.	Ps 69:1 Dawidin Psalmi cuckaisista/ edelläweisattapa.
69:2 Pelasta minut, Jumala, sillä vedet käyvät minun sieluuni asti.	2. Jumala,auta minua; sillä vedet käyvät hamaan minun sieluuni asti.	Ps 69:2 JUmala auta minua: sillä wedet käywät haman minun sieluni asti.
69:3 Minä olen vajonnut syvään, pohjattomaan liejuun, olen joutunut vetten syvyyksiin, ja virta tulvii minun ylitseni.	3. Minä vajoon syvään mutaan, jossa ei pohjaa ole: minä olen tullut syviin vesiin, ja virta upottaa minun.	Ps 69:3 Minä wajon sywään mutaan/ josa ei pohja ole/ minä olen tullut sywijn wesijn/ ja wirta upotta minun.
69:4 Minä olen väsynyt huutamisesta, minun kurkkuni kuivettuu, minun silmäni ovat rauenneet odottaessani Jumalaani.	4. Minä väsyn huutamisesta: minun kurkkuni kuivettuu: minun näkyni vaipuu, toivoissani minun Jumalani päälle.	Ps 69:4 Minä wäsyin huutamisest/ minun curckun cuiwettu/ minun näkyn waipu/ että minä nijncauwan Jumalata odotan.
69:5 Enemmän kuin hiuksia päässäni on niitä, jotka minua syyttömästi vihaavat; paljon on niitä, jotka tahtovat tuhota minut, jotka syyttä ovat vihollisiani; mitä en ole ryöstänyt, se täytyy minun maksaa.	5. Niitä on enempi kuin päässäni hiuksia, jotka ilman syytä minua vihaavat, jotka syyttömästi minun viholliseni ovat, ja minua hukuttavat, ovat väkevät: niitä täytyy minun maksaa, joita en minä ryövännyt.	Ps 69:5 Nijtä on enämbi cuin minun pääsäni hiuxia/ jotca ilman syytä minua wihawat. Ps 69:6 Jotca syyttömäst minun wiholliseni owat/ ja minua hucuttawat/ owat wäkewät/ nijtä täyty minun maxa/ joita en minä ryöwännyt.
69:6 Jumala, sinä tunnet minun hulluuteni, eivätkä minun vikani ole sinulta salassa.	6. Jumala, sinäpä tiedät minun tyhmyyteni, ja minun rikokseni ei ole sinulta salatut.	Ps 69:7 Jumala sinäpä tiedät minun tyhmydeni/ ja minun ricoxeni ei ole sinulle salatut.
69:7 Älä anna minussa häpeään joutua niiden, jotka odottavat sinua, Herra, Herra Sebaot. Älä salli minussa pettyä niiden, jotka etsivät sinua, Israelin Jumala.	7. Älä salli heitä häpiään tulla minun tähteni, jotka sinua odottavat, Herra, Herra Zebaot: älä anna heitä häväistä minun tähteni, jotka sinua etsivät, Israelin Jumala.	Ps 69:8 Älä salli heitä häpiään tulla minun tähteni/ jotca sinua odottawat HERra HERra Zebaoth/ älä anna heitä häwäistä minun tähteni/ jotca sinua edziwät Israelin Jumala.
69:8 Sillä sinun tähtesi minä kärsin herjausta, pilkka peittää minun kasvoni.	8. Sillä sinun tähtes minä pilkkaa kärsin; minun kasvoni ovat täynnä häpiää.	Ps 69:9 Sillä sinun tähtes minä pilcka kärsin/ minun caswon on täynäns häpiätä.
69:9 Veljilleni minä olen tullut vieraaksi, olen tullut oudoksi äitini lapsille.	9. Minä olen muukalaiseksi veljilleni tullut, ja oudoksi äitini lapsille.	Ps 69:10 Minä olen muucalaisexi welijlleni tullut/ ja oudoxi äitini lapsille.
69:10 Sillä kiivaus sinun huoneesi puolesta on minut kuluttanut, ja niiden herjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun.	10. Sillä sinun huonees kiivaus syö minua: ja heidän pilkkansa, jotka sinua pilkkasivat, lankesi minun päälleni.	Ps 69:11 Sillä sinun huones kijwaus syö minua/ ja heidän pilckans jotca sinua pilckaisit/ langeisit minun päälleni.
69:11 Minä, minun sieluni itki ja paastosi, mutta siitä koitui minulle vain herjausta.	11. Minä itkin ja paastosin hartaasti, ja minä pilkattiin päälliseksi.	Ps 69:12 MInä itkin ja paastoisin hartasta/ ja minä pilcattin päälisexi.
69:12 Minä pukeuduin säkkipukuun, mutta tulin sananparreksi heidän suussaan.	12. Ja minä puin säkin ylleni, ja olin heille sananlaskuksi.	Ps 69:13 Ja minä puin säkin päälleni/ waan he sijttekin leickiä teit.
69:13 Porteissa-istujat minusta jaarittelevat, ja väkijuomain juojat minusta laulavat.	13. Jotka portissa istuvat, ne minusta jaarittelevat, ja juodessansa he minusta lauleskelevat.	Ps 69:14 Jotca portisa istuwat/ ne minusta jaarittelewat/ ja juodesans he minusta weisawat.
69:14 Mutta minä rukoilen sinua, Herra, otollisella ajalla, sinua, Jumala, sinun suuren laupeutesi turvin. Vastaa minulle pelastavan uskollisuutesi tähden.	14. Mutta minä rukoilen sinua, Herra, otollisella ajalla, Jumala, sinun suuren laupiutes puolesta: kuule minua sinun autuutes totuuden tähden.	Ps 69:15 Mutta minä HERra rucoilen sinua otollisella ajalla/ Jumala sinun suuren laupiudes puolesta/ cuuldele minua wagan awus cautta.
69:15 Päästä minut loasta, etten siihen vajoa, auta, että pääsen vihollisistani ja syvistä vesistä.	15. Pelasta minua loasta, etten minä vajoaisi; että minä pelastettaisiin vihollisistani ja syvistä vesistä.	Ps 69:16 Pelasta minua logasta/ etten minä wajois/ että minä pelastettaisin wihollisistani/ ja sywistä wesistä.
69:16 Älä anna vetten vuon minua upottaa, syvyyden minua niellä ja kuilun sulkea suutaan minun ylitseni.	16. Ettei vuo minua upottaisi ja syvyydet minua lainoaisi, eikä kaivon suu suljettaisi minun päälleni.	Ps 69:17 Ettei wuo minua upotais/ ja sywydet minua lainois/ eikä caiwon suu suljetais minun päälleni.
69:17 Vastaa minulle, Herra, sillä sinun armosi on hyvä, käänny minun puoleeni suuressa laupeudessasi.	17. Kuule minua, Herra; sillä sinun laupiutes on hyvä: käännä sinuas minun puoleeni, sinun suuren laupiutes tähden.	Ps 69:18 Cuuldele minua HERra/ sillä sinun hywydes on turwallinen/ käännä sinuas minuun päin/ sinun suuren laupiudes tähden.
69:18 Älä peitä kasvojasi palvelijaltasi, sillä minä olen ahdistuksessa; joudu, vastaa minulle.	18. Ja älä peitä kasvojas palvelialtas; sillä minä ahdistetaan: kuultele minua nopiasti.	Ps 69:19 Ja älä peitä caswoas palwelialdas: sillä minä ahdistetan/ cuuldele minua nopiast.
69:19 Lähesty minun sieluani ja lunasta se, vapahda minut vihollisteni tähden.	19. Lähene minun sieluani, ja lunasta häntä: minun vihollisteni tähden pelasta minua.	Ps 69:20 Lähene minun sieluani/ ja lunasta händä/ minun wihollisteni tähden pelasta minua.
69:20 Sinä tiedät minun häväistykseni, minun häpeäni ja pilkkani, sinun edessäsi ovat julki kaikki minun ahdistajani.	20. Sinäpä tiedät pilkkani, häpiäni ja häväistykseni: kaikki minun viholliseni ovat edessäs.	Ps 69:21 Sinäpä tiedät minun pilckani/ häpiäni ja häwäistyxeni/ caicki minun wiholliseni owat edesäs.
69:21 Häväistys on särkenyt minun sydämeni, minä olen käynyt heikoksi; minä odotin sääliä, mutta en saanut, ja lohduttajia, mutta en löytänyt.	21. Pilkka särkee minun sydämeni ja vaivaa minua: minä odotan, jos joku armahtais, ja ei ole kenkään, ja lohduttajia, vaan en ketään löydä.	Ps 69:22 Pilcka särke minun sydämeni/ ja waiwa minua: minä odotan jos jocu armahtais/ ja ei ole kengän/ lohduttaja/ waan en minä ketän löydä.
69:22 Koiruohoa he antoivat minun syödäkseni ja juottivat minulle janooni hapanviiniä.	22. Ja he antoivat minulle sappea syödäkseni, ja etikkaa juodakseni minun janossani.	Ps 69:23 Ja he annoit minulle sappe syödäxeni/ ja etickata juodaxeni/ minun suurimmas janosani.
69:23 Tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi, ansaksi noille suruttomille.	23. Heidän pöytänsä olkoon heille paulaksi, sekä kostoksi että lankeemiseksi.	Ps 69:24 Heidän pöytäns olcon heille paulaxi/ sekä costoxi että langemisexi.
69:24 Soetkoot heidän silmänsä, niin etteivät näe, ja saata heidän lanteensa alati horjumaan.	24. Tulkoon heidän silmänsä pimiäksi, ettei he näkisi, ja salli heidän lanteensa aina horjua.	Ps 69:25 Tulcon heidän silmäns pimiäxi/ ettei he näkis/ ja salli heidän landens aina horjua.
69:25 Vuodata vihastuksesi heidän päällensä, ja yllättäköön heidät sinun vihasi hehku.	25. Vuodata närkästykses heidän päällensä, ja hirmuinen vihas käsittäköön heitä,	Ps 69:26 Wuodata närkästyxes heidän päällens/ ja sinun hirmuinen wihas käsittäkön heitä.
69:26 Joutukoon heidän leiripaikkansa autioksi, älköön heidän majoissansa asukasta olko.	26. Olkoon heidän huoneensa kylmillä; ja ei kenkään olko, joka heidän majassansa asuis.	Ps 69:27 Olcon heidän asumisens kylmillä/ ja ei kengän olco/ joca heidän majasans asuis.
69:27 Sillä he vainoavat sitä, jota sinä olet lyönyt, he juttelevat niiden tuskista, joita sinä olet haavoittanut.	27. Sillä he vainoovat sitä, jota lyönyt olet, ja juttelevat niiden kipua, joita haavoittanut olet.	Ps 69:28 Sillä he wainowat sitä jotas lyönyt olet/ ja kerscawat ettäs omaidzes pahasti haawoitat.
69:28 Lisää heille rikosta rikoksen päälle, ja sinun vanhurskauteesi he älkööt pääskö.	28. Salli heitä langeta synnistä syntiin, ettei he tulisi sinun vanhurskautees.	Ps 69:29 Salli heitä langeta synnistä syndijn/ ettei he tulis wanhurscaudens tygö.
69:29 Pyyhittäköön heidät pois elämän kirjasta, älköönkä heitä kirjoitettako vanhurskasten lukuun.	29. Pyyhi heitä eläväin kirjasta, ettei he kirjoitettaisi vanhurskasten kanssa.	Ps 69:30 Pyhi heitä eläwitten kirjasta/ ettei he kirjoitettais wanhurscasten cansa.
69:30 Mutta minä olen kurja ja vaivattu, suojatkoon minua sinun apusi, Jumala,	30. Mutta minä olen raadollinen ja murheellinen: Jumala, sinun autuutes suojelkoon minua!	Ps 69:31 Mutta minä olen radollinen ja murhellinen/ Jumala/ sinun apus suojelcon minua.
69:31 niin minä veisuulla kiitän Jumalan nimeä ja ylistän häntä kiitosvirsillä.	31. Minä kiitän Jumalan nimeä veisuulla, ja suuresti ylistän häntä kiitoksella.	Ps 69:32 Minä kijtän Jumalan nime weisulla/ ja ylistän sangen händä kijtoxella.
69:32 Se on Herralle otollisempi kuin härkä, kuin mulli, sarvipää ja sorkkajalka.	32. Se kelpaa paremmin Herralle kuin härkä taikka mulli, jolla ovat sarvet ja sorkat.	Ps 69:33 Se kelpa parammin HERralle cuin härkä taicka mulli/ jolla owat sarwet ja sorcat.
69:33 Nöyrät näkevät sen ja riemuitsevat; elpyköön teidän sydämenne, teidän, jotka etsitte Jumalaa.	33. Raadolliset näkevät sen ja iloitsevat, ja jotka Jumalaa etsivät, heidän sydämensä pitää elämän.	Ps 69:34 Radolliset näkewät sen ja iloidzewat/ ja jotca Jumalata edziwät/ heidän sydämens pitä elämän.
69:34 Sillä Herra kuulee köyhiä eikä halveksi vankejansa.	34. Sillä Herra kuulee köyhiä, ja ei hän vankiansa katso ylön.	Ps 69:35 Sillä HERra cuule köyhiä/ ja ei hän fangians cadzo ylön.
69:35 Kiittäkööt häntä taivaat ja maa, meret ja kaikki, mitä niissä liikkuu.	35. Kiittäkään häntä taivaat ja maa, meri, ja kaikki kuin niissä liikkuvat.	Ps 69:36 Kijttäkän händä taiwat/ maa ja meri/ caicki mitä nijsä lijckuwat.
69:36 Sillä Jumala on pelastava Siionin ja rakentava Juudan kaupungit, niin että he asettuvat niihin ja omistavat ne.	36. Sillä Jumala auttaa Zionia ja rakentaa Juudan kaupungit, että siellä asutaan, ja se perinnöllä omistetaan.	Ps 69:37 Sillä Jumala autta Zioni/ ja rakenda Judan Caupungit/ että siellä asutan ja ne omistetan.
69:37 Hänen palvelijainsa jälkeläiset saavat sen perinnökseen, ja ne, jotka hänen nimeänsä rakastavat, saavat asua siinä.	37. Ja hänen palveliainsa siemen sen perii: ja ne, jotka hänen nimeänsä rakastavat, pitää asuman siinä.	Ps 69:38 Ja hänen palwelians siemen ne peri/ ja jotca hänen nimens racastawat/ asuwat nijsä.
PSALMI 70	70 PSALTTARI	LXX.  Psalmi .
70:1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi; syntiä tunnustettaessa.	1. Davidin Psalmi edelläveisaajalle, muistoksi.	Ps 70:1 Dawidin Psalmi edelläweisattapa/ muistoxi.
70:2 Jumala, riennä minua pelastamaan, riennä minun avukseni, Herra.	2. Riennä, Jumala, minua vapahtamaan: kiiruhda, Herra, minua auttamaan.	Ps 70:2 RIennä Jumala minua wapahtaman/ kijruta HERra minua auttaman.
70:3 Joutukoot häpeään ja punastukoot ne, jotka minun henkeäni väijyvät; peräytykööt ja saakoot häpeän ne, jotka tahtovat minulle onnettomuutta.	3. Häpiään tulkoon ja hävetköön, jotka minun sieluani väijyvät: ajettakoon takaperin ja tulkoon häväistyksi, jotka minulle pahaa suovat;	Ps 70:3 Häwetkön ja häwäistäkön/ jotca minun sieluani wäijywät. Ps 70:4 Ajettacon tacaperin ja tulcon häwäistyxi/ jotca minulle paha suowat.
70:4 Kääntykööt takaisin häpeissänsä ne, jotka sanovat: "Kas niin, kas niin!"	4. Että he jälleen häpiään tulisivat, jotka minua pitittävät.	Ps 70:5 Että he jällens häpiään tulisit/ jotca minua pitittäwät.
70:5 Iloitkoot ja riemuitkoot sinussa kaikki, jotka sinua etsivät; joille sinun apusi on rakas, ne sanokoot aina: "Ylistetty olkoon Jumala!"	5. Iloitkaan ja riemuitkaan sinussa kaikki, jotka sinua etsivät; ja jotka sinun autuuttas rakastavat, sanokaan aina: Jumala olkoon suuresti ylistetty!	Ps 70:6 Iloitcan ja riemuitcan sinusa caicki jotca sinua edziwät/ ja jotca sinun autuuttas racastawat/ sanocan aina: Jumala olcon suurest ylistetty.
70:6 Mutta minä olen kurja ja köyhä; Jumala, riennä minun tyköni. Sinä olet minun apuni ja vapauttajani; Herra, älä viivy.	6. Mutta minä olen raadollinen ja köyhä, riennä, Jumala, minun tyköni; sillä sinä olet minun auttajani ja pelastajani, Herra, älä viivyttele.	Ps 70:7 Mutta minä olen radollinen ja köyhä/ riennä Jumala minun tygöni: sillä sinä olet minun auttajan ja pelastajan/ minun Jumalan älä wijwytä.
PSALMI 71	71 PSALTTARI	LXXI.  Psalmi .
71:1 Sinuun, Herra, minä turvaan, älä salli minun joutua häpeään iankaikkisesti.	1. Sinuun, Herra, minä uskallan: älä anna minua ikänä häväistä.	Ps 71:1 SInuun HERra minä uscallan/ älä anna minua ikänäns häwäistä.
71:2 Pelasta minut, vapahda minut vanhurskaudessasi, kallista korvasi minun puoleeni ja auta minua.	2. Vapahda minua vanhurskaudessa ja pelasta minua: kallista korvas minun puoleeni ja auta minua.	Ps 71:2 Wapada minua wanhurscaudellas ja pelasta minua/ callista corwas minun puoleeni ja auta minua.
71:3 Ole minulle kallio, jolla saan asua ja jonne aina saan mennä, sinä, joka olet säätänyt minulle pelastuksen. Sillä sinä olet minun kallioni ja linnani.	3. Ole minulle vahva turva, johon minä aina pakenisin: sinä olet luvannut minua auttaa; sillä sinä olet minun kallioni ja linnani.	Ps 71:3 Ole minulle wahwa turwa/ johon minä aina pakenisin/ joca aina autta luwannut olet: sillä sinä olet minun callion ja linnan.
71:4 Jumalani, vapauta minut jumalattoman kädestä, väärän ja väkivaltaisen kourista.	4. Minun Jumalani, auta minua jumalattoman kädestä, väärän ja väkivaltaisen kädestä.	Ps 71:4 Minun Jumalan auta minua jumalattoman kädestä/ wäärän ja ylpiän kädestä.
71:5 Sillä sinä olet minun toivoni, Herra, Herra, minun turvani hamasta nuoruudestani.	5. Sillä sinä olet minun turvani, Herra, Herra: minun toivoni hamasta minun nuoruudestani.	Ps 71:5 Sillä sinä olet minun turwan HERra HERra/ minun toiwon hamast minun nuorudestani.
71:6 Sinä olet minun tukeni syntymästäni saakka, sinä päästit minut äitini kohdusta; sinua minä alati ylistän.	6. Sinuun minä olen luottanut hamasta äitini kohdusta, sinä minun vedit ulos äitini kohdusta: sinusta on aina minun kerskaukseni.	Ps 71:6 Sinuun minä olen luottanut hamast äitini cohdusta/ sinä minun wedit ulos äitini cohdusta/ sinusta on aina minun kerscauxen.
71:7 Monelle minä olen kuin kummitus, mutta sinä olet minun vahva suojani.	7. Minä olen monelle ihmeeksi tullut; mutta sinä olet minun vahva turvani.	Ps 71:7 Minä olen monelle ihmexi tullut/ mutta sinä olet minun wahwa turwan.
71:8 Minun suuni on täynnä sinun kiitostasi, täynnä sinun ylistystäsi kaiken päivää.	8. Täytä minun suuni sinun kiitoksestas ja sinun kunniastas joka päivä.	Ps 71:8 Täytä minun suun sinun kijtoxestas/ ja sinun cunniastas jocapäiwä.
71:9 Älä heitä minua pois minun vanhalla iälläni, älä hylkää minua, kun voimani loppuu.	9. Älä minua heitä pois minun vanhuudessani: älä minua hylkää, kuin minä heikoksi tulen.	Ps 71:9 Älä minua heitä pois minun wanhudesani/ älä minua hyljä/ cosca minä heicoxi tulen.
71:10 Sillä minun viholliseni puhuvat minusta; ne, jotka väijyvät minun henkeäni, neuvottelevat keskenänsä:	10. Sillä minun viholliseni puhuvat minua vastaan: ja jotka minun sieluani väijyvät, he keskenänsä neuvoa pitävät,	Ps 71:10 Sillä minun wiholliseni puhuwat minua wastan/ ja jotca minun sieluani wäijywät/ he keskenäns neuwo pitäwät.
71:11 "Jumala on hänet hyljännyt; ajakaa häntä takaa ja ottakaa kiinni, sillä auttajaa ei ole."	11. Ja sanovat: Jumala hylkäsi hänen; ajakaat takaa ja käsittäkäät häntä, sillä ei ole vapahtajaa.	Ps 71:11 Ja sanowat: Jumala hyljä hänen: ajacat taca ja käsittäkät händä: sillä ei ole wapahtajata.
71:12 Jumala, älä ole minusta kaukana, Jumalani, riennä minun avukseni.	12. Jumala, älä erkane kauvas minusta: minun Jumalani, riennä minua auttamaan.	Ps 71:12 Jumala älä ercane cauwas minusta/ minun Jumalan riennä minua auttaman.
71:13 Joutukoot häpeään ja hukkukoot ne, jotka vainoavat minun sieluani; peittäköön häpeä ja pilkka ne, jotka hankkivat minulle onnettomuutta.	13. Hävetköön ja hukkukoon, jotka minun sieluani vastaan ovat: häpiän ja häväistyksen alle tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.	Ps 71:13 Häwetkön ja huckucon jotca minun sieluani wastan owat/ häpiän ja häwäistyxen ala tulcon/ jotca minulle paha suowat.
71:14 Mutta minä odotan alati, ja yhäti minä sinua kiitän.	14. Mutta minä odotan aina, ja korotan aina sinun kiitokses.	Ps 71:14 Mutta minä odotan aina/ ja corgotan aina sinun kijtoxes.
71:15 Minun suuni on julistava sinun vanhurskauttasi, sinun pelastustekojasi kaiken päivää, sillä niiden määrää en minä tunne.	15. Minun suuni pitää ilmoittaman sinun vanhurskauttas, joka päivä sinun autuuttas, joita en minä voi kaikkia lukea.	Ps 71:15 Minun suun pitä ilmoittaman sinun wanhurscauttas/ jocapäiwä sinun autuuttas/ joita en minä woi caickia luke.
71:16 Herran, Herran väkeviä tekoja minä tuon julki, minä ylistän sinun vanhurskauttasi, sinun ainoan.	16. Minä vaellan Herran, Herran väkevyydessä: minä tahdon muistaa ainoastaan sinun vanhurskauttas.	Ps 71:16 Minä waellan HERran HERran wäkewydes/ minä ylistän ainoastans sinun wanhurscauttas.
71:17 Jumala, sinä olet opettanut minua hamasta nuoruudestani, ja yhä vielä minä sinun ihmeitäsi julistan.	17. Jumala, sinä olet minua nuoruudestani opettanut, sentähden minä julistan sinun ihmeitäs.	Ps 71:17 Jumala sinä olet minua nuorudestani opettanut/ sentähden minä julistan sinun ihmeitäs.
71:18 Älä, Jumala, minua hylkää vanhaksi ja harmaaksi tultuani, niin minä julistan sinun käsivartesi voimaa nousevalle polvelle, sinun väkevyyttäsi kaikille vielä tuleville.	18. Ja minun vanhuudessani ja harmaaksi tultuani älä, Jumala, minua hylkää, siihenasti kuin minä ilmoitan sinun käsivartes lasten lapsille, ja sinun väkevyytes kaikille tulevaisille.	Ps 71:18 Ja minun wanhudesani ja harmaxi tulduani älä Jumala minua hyljä/ sijhenasti cuin minä ilmoitan sinun käsiwartes lasten lapsille/ ja sinun wäkewydes caikille tulewaisille.
71:19 Jumala, sinun vanhurskautesi ulottuu hamaan korkeuksiin, sinun, joka teet niin suuria. Jumala, kuka on sinun vertaisesi?	19. Ja tosin, Jumala, sinun vanhurskautes on sangen korkia, sinä teet suuria: Jumala, kuka on sinun vertaises?	Ps 71:19 Ja tosin Jumala sinun wanhurscaudes on sangen corkia/ sinä suuria teet/ Jumala cuca on sinun wertaises ?
71:20 Sinä, joka olet antanut meidän kokea paljon ahdistusta ja onnettomuutta, sinä virvoitat meidät jälleen henkiin, ja maan syvyyksistä sinä tuot meidät takaisin.	20. Sillä sinä annat minun nähdä paljon ja suuria ahdistuksia, ja virvoitat minua jälleen; ja taas sinä haet minua ulos maan syvyydestä.	Ps 71:20 Sillä sinä annat minun nähdä paljo ja suuria ahdistuxia/ ja wirgotat minua jällens/ ja taas sinä haet minua ulos maan sywydestä.
71:21 Anna minun arvoni kasvaa ja lohduta minua jälleen.	21. Sinä teet minun sangen suureksi, ja lohdutat minua jälleen.	Ps 71:21 Sinä teet minun sangen suurexi/ ja lohdutat minua jällens.
71:22 Niin minä myös ylistän harpulla sinua, sinun uskollisuuttasi, minun Jumalani, soitan kanteleella kiitosta sinulle, sinä Israelin Pyhä.	22. Niin minäkin kiitän sinua psaltarilla, sinun totuuttas, minun Jumalani: minä veisaan kiitosta sinulle kanteleilla, sinä pyhä Israelissa.	Ps 71:22 Nijn minäkin kijtän sinua Psaltarilla/ sinun wacuuttas/ minun Jumalan: minä weisan kijtost sinulle candeleilla/ sinä pyhä Israelis.
71:23 Minun huuleni riemuitsevat, kun minä sinulle soitan, ja myös minun sieluni, jonka sinä olet lunastanut.	23. Minun huuleni pitää kiittämän, koska minä sinulle veisaan, ja minun sieluni, jonkas lunastit.	Ps 71:23 Minun huulen ja minun sielun/ jongas lunastit/ iloidzewat ja weisawat kijtost sinulle.
71:24 Minun kieleni julistaa sinun vanhurskauttasi kaiken päivää, sillä häpeään ja pilkkaan ovat joutuneet ne, jotka hankkivat minulle onnettomuutta.	24. Ja minun kieleni puhuu myös joka päivä sinun vanhurskaudestas; sentähden hävetkään he ja häpiään tulkoon, jotka minulle pahaa suovat.	Ps 71:24 Ja minun kielen puhu myös jocapäiwä sinun wanhurscaudestas/ sentähden häwetkän he ja häpiään tulcon/ jotca minulle paha suowat.
PSALMI 72	72 PSALTTARI	LXXII.  Psalmi .
72:1 Salomon virsi. Jumala, anna kuninkaan tuomita, niinkuin sinä tuomitset, anna vanhurskautesi kuninkaan pojalle.	1. Salomon. Jumala, anna tuomios kuninkaalle, ja vanhurskautes kuninkaan pojalle,	Ps 72:1 Salomolle. JUmala anna duomios Cuningalle/ ja wanhurscaudes Cuningan pojalle.
72:2 Tuomitkoon hän sinun kansaasi vanhurskaasti ja sinun kurjiasi oikeuden mukaan.	2. Että hän veis sinun kansas vanhurskauteen, ja auttais sinun raadollistas.	Ps 72:2 Että hän weis Canssas wanhurscauteen/ ja auttais sinun radollistas.
72:3 Vuoret kantakoot rauhaa kansalle, niin myös kukkulat, vanhurskauden voimasta.	3. Vuoret tuokaan rauhan kansalle, ja kukulat vanhurskauden.	Ps 72:3 Wuoret tuocan rauhan Canssalle/ ja cuckulat wanhurscauden.
72:4 Auttakoon hän kansan kurjat oikeuteen, pelastakoon köyhäin lapset ja musertakoon sortajan.	4. Hänen pitää raadollisen kansan oikeudessa pitämän, ja köyhäin lapsia auttaman ja särkemän pilkkaajat.	Ps 72:4 Hänen pitä radollisen Canssan oikeudesa pitämän/ ja köyhiä auttaman/ ja särkemän pilckurit.
72:5 Niin he pelkäävät sinua, niin kauan kuin aurinko paistaa ja kuu kumottaa, polvesta polveen.	5. Sinua peljätään, niinkauvan kuin aurinko ja kuu ovat, lapsista niin lasten lapsiin.	Ps 72:5 Sinua peljätän/ nijncauwan cuin Auringo ja Cuu owat/ lapsista nijn lasten lapsijn.
72:6 Hän olkoon niinkuin sade, joka nurmikolle vuotaa, niinkuin sadekuuro, joka kostuttaa maan.	6. Hän laskee alas niinkuin sade heinän sängelle, niinkuin pisarat, jotka maan lioittavat.	Ps 72:6 Hän astu alas nijncuin sade nijtetylle nijtylle/ nijncuin pisarat jotca maan liottawat.
72:7 Hänen päivinänsä vanhurskas kukoistaa, ja rauha on oleva runsas siihen saakka, kunnes kuuta ei enää ole.	7. Hänen aikanansa vanhurskas kukoistaa, ja on suuri rauha siihen asti, ettei kuuta enää olekaan.	Ps 72:7 Hänen aicanans wanhurscaus ja suuri rauha cucoista/ sijhenasti ettei Cuuta oleckan.
72:8 Hallitkoon hän merestä mereen ja Eufrat-virrasta maan ääriin saakka.	8. Hän hallitsee merestä mereen ja virrasta maailman ääriin.	Ps 72:8 Hän hallidze merestä mereen/ ja wirrasta mailman ärijn.
72:9 Hänen edessänsä erämaan asujat polvistuvat, ja hänen vihollisensa nuolevat tomua.	9. Häntä pitää korven asuvaiset kumartaman, ja hänen vihollisensa pitää tomun nuoleman.	Ps 72:9 Händä heidän pitä cumartaman jotca corwesa owat/ ja hänen wihollisens pitä tomun nuoleman.
72:10 Tarsiin ja saarten kuninkaat tuovat lahjoja, Saban ja Seban kuninkaat veroa maksavat.	10. Kuninkaat meren tyköä ja luodoista pitää lahjoja kantaman: kuninkaat rikkaasta Arabiasta ja Sebasta pitää annot tuoman.	Ps 72:10 Cuningat meren tykö ja luodoist pitä lahjoja candaman/ Cuningat rickast Arabiast ja Sebast pitä annot tuoman.
72:11 Häntä kumartavat kaikki kuninkaat, kaikki kansakunnat palvelevat häntä.	11. Kaikki kuninkaat pitää häntä kumartaman, ja kaikki pakanat pitää häntä palveleman.	Ps 72:11 Caicki Cuningat pitä händä cumartaman/ ja caicki pacanat pitä händä palweleman.
72:12 Sillä hän pelastaa köyhän, joka apua huutaa, kurjan ja sen, jolla ei auttajaa ole.	12. Sillä hän vapahtaa huutavaisen köyhän, ja raadollisen, jolla ei ole auttajaa.	Ps 72:12 Sillä hän wapahta huutawaisen köyhän/ ja radollisen/ jolla ei ole auttajata.
72:13 Hän armahtaa vaivaista ja köyhää ja pelastaa köyhäin sielun.	13. Hän on armollinen vaivaiselle ja köyhälle, ja köyhäin sielua hän auttaa.	Ps 72:13 Hän on armollinen waiwaiselle ja köyhälle/ ja köyhäin sielua hän autta.
72:14 Hän lunastaa heidän sielunsa sorrosta ja väkivallasta, ja heidän verensä on hänen silmissään kallis.	14. Hän lunastaa heidän sielunsa petoksesta ja väkivallasta, ja heidän verensä luetaan kalliiksi hänen silmäinsä edessä.	Ps 72:14 Hän lunasta heidän sieluns petoxest ja ylöllisest/ ja heidän werens luetan callixi hänen edesäns.
72:15 Hän eläköön, ja hänelle tuotakoon Saban kultaa; hänen puolestansa rukoiltakoon alati, ja siunattakoon häntä lakkaamatta.	15. Ja hän elää ja hänelle pitää annettaman kultaa rikkaasta Arabiasta, ja häntä alati kumartaen rukoiltaman, joka päivä pitää häntä kiitettämän.	Ps 72:15 Ja hän elä/ ja hänelle annetan culda rickast Arabiasta/ ja händä alati cumarretan/ jocapäiwä kijtetän händä.
72:16 Maa kasvakoon runsaasti viljaa, vuorten huippuja myöten, sen hedelmä huojukoon niinkuin Libanon; ja kansaa nouskoon kaupungeista niinkuin kasveja maasta.	16. Pivo jyviä pitää niin oleman maassa ja vuorten kukkuloilla, että sen hedelmä pitää häälymän niinkuin Libanon; ja kaupungin asuvaiset pitää kukoistaman niinkuin ruoho maan päällä.	Ps 72:16 Maasa ja wuorten cuckuloilla pitä tihkiän tulon oleman/ hänen hedelmäns pitä häälymän nijncuin Libanonin/ ja sen pitä cucoistaman Caupungeisa/ nijncuin ruoho maan päällä.
72:17 Pysyköön hänen nimensä iankaikkisesti, ja versokoon hänen nimensä, niin kauan kuin aurinko paistaa. Hänessä he itseänsä siunatkoot, ja kaikki kansakunnat ylistäkööt häntä onnelliseksi.	17. Hänen nimensä pysyy ijankaikkisesti: niinkauvan kuin aurinko on, ulottuu hänen nimensä jälkeentulevaisille; ja he tulevat siunatuksi hänen kauttansa: kaikki pakanat ylistävät häntä.	Ps 72:17 Hänen nimens pysy ijancaickisest/ nijncauwan cuin Auringo on/ ulottu hänen nimens jälkentulewaisille/ ja he tulewat siunatuxi hänen cauttans/ caicki pacanat ylistäwät händä.
72:18 Kiitetty olkoon Herra Jumala, Israelin Jumala, ainoa, joka ihmeitä tekee.	18. Kiitetty olkoon Herra Jumala, Israelin Jumala, joka yksinänsä ihmeitä tekee!	Ps 72:18 Kijtetty olcon Jumala/ HERra Israelin Jumala/ joca yxinäns ihmeitä teke.
72:19 Kiitetty olkoon hänen kunniansa nimi iankaikkisesti, ja kaikki maa olkoon täynnä hänen kunniaansa. Amen, amen.	19. Ja kiitetty olkoon hänen kunniansa nimi ijankaikkisesti; ja kaikki maa täytettäköön hänen kunniastansa, amen! amen!	Ps 72:19 Ja kijtetty olcon hänen cuuluisa nimens ijancaickisest/ ja caicki maa täytettäkön hänen cunniastans/ Amen/ AMEN.
72:20 Daavidin, Iisain pojan, rukoukset päättyvät.	20. Davidin, Isain pojan, rukoukset loppuvat.
PSALMI 73	73 PSALTTARI	LXXIII.  Psalmi .
73:1 Aasafin virsi. Totisesti, Jumala on hyvä Israelille, niille, joilla on puhdas sydän.	1. Asaphin Psalmi. Totta on Jumala hyvä Israelille, niille, jotka puhtaat sydämestä ovat.	Ps 73:1 Assaphin Psalmi. TOtta on Jumala Israelille hywä/ nijlle jotca puhtat sydämest owat.
73:2 Mutta minun jalkani olivat vähällä kompastua, askeleeni olivat aivan liukahtaa.	2. Mutta minä olisin pian jaloillani horjunut: minun askeleeni olisivat lähes liukastuneet.	Ps 73:2 Mutta minä olin pian jalgoillani horjunut/ minun askeleni olisit lähes liucastunet.
73:3 Sillä minussa nousi kateus ylvästelijöitä kohtaan, kun minä näin jumalattomien menestyvän.	3. Sillä minä närkästyin öykkäreistä, että minä näin jumalattomat menestyvän.	Ps 73:3 Sillä minä närkästyin öyckäristä/ että minä näin jumalattomat menestywän.
73:4 Sillä he ovat vaivoista vapaat kuolemaansa asti, he ovat voimakkaat ja lihavat.	4. Sillä ei he ole missään kuoleman hädässä, vaan heidän voimansa pysyy vahvana.	Ps 73:4 Sillä ei he ole misän cuoleman hädäs/ waan he owat wahwana/ ja heidän woimans pysy wahwana.
73:5 Eivät he koe muitten kuolevaisten tuskia, eikä heitä vaivata niinkuin muita ihmisiä.	5. Ei he ole vastoinkäymisessä niinkuin muut ihmiset, ja ei heitä vaivata niinkuin muita ihmisiä.	Ps 73:5 Ei he ole wastoinkäymises nijncuin muut ihmiset/ ja ei waiwata nijncuin muita ihmisiä.
73:6 Sentähden on ylpeys heillä kaulakoristeena, väkivalta on puku, joka heidät verhoaa.	6. Sentähden on heidän ylpeytensä koria, ja heidän väkivaltansa kaunistaa heitä.	Ps 73:6 Sentähden on heidän ylpeydens callis/ ja heidän wäkiwaldans täyty hywäxi työxi cudzutta.
73:7 Heidän silmänsä pullistuvat ulos heidän lihavuudestaan, heidän sydämensä kuvittelut kulkevat valtoimina.	7. Heidän silmänsä paisuvat lihavuudesta: he tekevät mitä ainoastansa heille kelpaa.	Ps 73:7 He paisuwat caswoilda nijncuin lihawa wadza/ he tekewät mitä ainoastans heille kelpa.
73:8 He pilkkaavat ja puhuvat väkivallan puheita pahuudessansa, he puhuvat kuin korkeuksista.	8. Kaikkia he katsovat ylön, ja sitte pahasti puhuvat: he puhuvat ja laittavat ylpiästi.	Ps 73:8 Caickia he cadzowat ylön/ ja sijtte pahasti puhuwat/ ja puhuwat ja laittawat ylpiäst.
73:9 Heidän suunsa tavoittelee taivasta, ja heidän kielensä kulkee pitkin maata.	9. Mitä he puhuvat, sen täytyy olla taivaasta puhuttu: mitä he sanovat, sen täytyy maan päällä kelvata.	Ps 73:9 Mitä he puhuwat sen täyty olla taiwasta puhuttu/ mitä he sanowat/ sen täyty maan päällä kelwata.
73:10 Sentähden heidän kansansa liittyy heihin ja särpii vettä kyllälti.	10. Sentähden noudattaa heitä yhteinen kansa, ja kokoontuvat heidän tykönsä niinkuin vedet,	Ps 73:10 Sentähden noudatta heitä yhteinen Canssa/ ja coconduwat heidän tygöns nijncuin wedet.
73:11 Ja he sanovat: "Kuinka Jumala sen tietäisi, onko tietoa Korkeimmalla?"	11. Ja sanovat: mitä Jumalan pitäis heitä kysymän? mitä pitäis korkeimman heistä lukua pitämän?	Ps 73:11 Ja sanowat: mitä Jumalan pidäis heitä kysymän ? mitä pidäis corkeimman heistä lucua pitämän ?
73:12 Katso, nämä ovat jumalattomat; kuitenkin he elävät ainaisessa rauhassa ja rikastuvat yhäti.	12. Katso, ne ovat jumalattomat: he ovat onnelliset maailmassa ja rikastuvat.	Ps 73:12 Cadzo/ ne owat jumalattomat/ he owat onnelliset mailmasa/ ja ricastuwat.
73:13 Turhaan minä olen pitänyt sydämeni puhtaana ja pessyt käteni viattomuudessa:	13. Pitäiskö siis sen turhaan oleman, että minun sydämeni nuhteetoinna elää, ja minä pesen viattomuudessa minun käteni?	Ps 73:13 Pidäiskö sijs sen turhan oleman/ että minun sydämen nuhdetoinna elä/ ja minä pesen wiattomudes minun käteni ?
73:14 minua vaivataan joka aika, ja minä saan joka aamu kuritusta.	14. Ja minä ruoskitaan joka päivä, ja minun rangaistukseni on joka aamu käsissä?	Ps 73:14 Ja ruoskitan jocapäiwä/ ja minun rangaistuxen on joca amulla käsis ?
73:15 Jos olisin sanonut: "Noin minäkin puhun", katso, niin minä olisin ollut petollinen koko sinun lastesi sukua kohtaan.	15. Minä olisin lähes niin sanonut kuin hekin; mutta katso, niin minä olisin tuominnut kaikki sinun lapses, jotka ikänänsä olleet ovat.	Ps 73:15 Minä olisin lähes nijn sanonut cuin hekin/ mutta cadzo/ nijn minä olisin duominnut caicki sinun lapses/ jotca ikänäns ollet owat.
73:16 Minä mietin päästäkseni tästä selvyyteen; mutta se oli minulle ylen vaikeata,	16. Minä ajattelin sitä tutkia; mutta se oli minulle ylen raskas,	Ps 73:16 Minä ajattelin sitä tutkia/ mutta se oli minulle ylön rascas.
73:17 kunnes minä pääsin sisälle Jumalan pyhiin salaisuuksiin ja käsitin, mikä heidän loppunsa on oleva.	17. Siihenasti kuin minä menin Jumalan pyhään, ja ymmärsin heidän loppunsa.	Ps 73:17 Sijhenasti cuin minä menin Jumalan Pyhään/ ja astaitzisin heidän loppuns.
73:18 Totisesti, sinä panet heidät liukkaalle, perikatoon sinä heidät syökset.	18. Tosin sinä asetit heitä liukkaalle, ja syöksit heitä pohjaan.	Ps 73:18 Mutta sinä asetit heitä liuckalle/ ja syöxit heitä pohjaan.
73:19 Kuinka he joutuvatkaan äkisti turmioon! He hukkuvat, heidän loppunsa on kauhistava.	19. Kuinka he niin pian hukkuvat: he hukkuvat ja saavat kauhian lopun.	Ps 73:19 Cuinga he nijn pian huckuwat/ he huckuwat ja saawat cauhian lopun.
73:20 Niinkuin unen käy herätessä, niin sinä, Herra, kun heräjät, heidän valhekuvansa hylkäät.	20. Niinkuin uni, koska joku herää, niinpä sinä, Herra teet heidän kuvansa kaupungissa ylönkatsotuksi.	Ps 73:20 Nijncuin uni cosca jocu herä/ nijnpäs HERra teet heidän cuwans Caupungis ylöncadzotuxi.
73:21 Kun minun sydämeni katkeroitui ja minun munaskuihini pisti,	21. Vaan kuin se karvasteli minun sydämessäni ja pisti minun munaskuitani,	Ps 73:21 Waan se carwastele minun sydämesäni/ ja se pistä minun munascuitani.
73:22 silloin minä olin järjetön enkä mitään älynnyt, olin sinun edessäsi kuin nauta.	22. Silloin olin minä tyhmä ja en mitään tietänyt: minä olin niinkuin nauta sinun edessäs.	Ps 73:22 Että minun pitä tyhmän oleman/ ja ei mitän tietämän/ ja minun täyty olla nijncuin naudan sinun edesäs.
73:23 Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäsi, sinä pidät minua kiinni oikeasta kädestäni.	23. Kuitenkin minä pysyn alati sinun tykönäs; sillä sinä pidät minun oikiasta kädestäni.	Ps 73:23 Cuitengin minä pysyn alati sinun tykönäs: sillä sinä pidät minun oikiasta kädestäni.
73:24 Sinä talutat minua neuvosi mukaan ja korjaat minut viimein kunniaan.	24. Sinä talutat minua neuvollas, ja korjaat minua viimein kunnialla.	Ps 73:24 Sinä talutat minua neuwollas/ ja corjat minua wijmein cunnialla.
73:25 Ketä muuta minulla olisi taivaassa! Ja kun sinä olet minun kanssani, en minä mistään maan päällä huoli.	25. Kuin sinä ainoastansa minulla olisit, niin en minä ensinkään sitte taivaasta eli maasta tottelisi.	Ps 73:25 Cuin sinä ainoastans minulla olisit/ nijn en minä ensingän sijtte taiwasta eli maasta tottelis.
73:26 Vaikka minun ruumiini ja sieluni nääntyisi, Jumala on minun sydämeni kallio ja minun osani iankaikkisesti.	26. Vaikka vielä minun ruumiini ja sieluni vaipuis, niin sinä, Jumala, kuitenkin olet aina minun sydämeni uskallus ja minun osani.	Ps 73:26 Waicka wielä minun ruumin ja sielun waipuis/ nijn sinä Jumala cuitengin olet aina minun sydämeni uscallus/ ja minun osan.
73:27 Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat, sinä tuhoat kaikki, jotka haureudessa sinusta luopuvat.	27. Sillä katso, jotka sinusta eriävät, ne hukkuvat: sinä kadotat kaikki, jotka sinua vastaan huorin tekevät.	Ps 73:27 Sillä cadzo/ jotca sinusta heitäns erittäwät/ ne huckuwat/ sinä cadotat caicki/ jotca sinua wastan huorin tekewät.
73:28 Mutta minun onneni on olla Jumalaa lähellä, minä panen turvani Herraan, Herraan, kertoakseni kaikkia sinun tekojasi.	28. Mutta se on minun iloni, että minä itseni Jumalan tykö pidän, ja panen toivoni Herran, Herran päälle, ilmoittamaan kaikkia sinun töitäs.	Ps 73:28 Mutta se on minun ilon/ että minä idzeni Jumalaan pidän/ ja panen minun toiwoni HERran HERran päälle/ mainidzeman cuinga sinä sen teet.
PSALMI 74	74 PSALTTARI	LXXIV.  Psalmi .
74:1 Aasafin mietevirsi. Miksi sinä, Jumala, hylkäsit meidät ainiaaksi, miksi suitsuaa sinun vihasi laitumesi lampaita vastaan?	1. Asaphin opetus. Jumala, miksis meitä niin ratki pois syökset? ja olet niin hirmuisesti vihainen sinun laitumes lampaille?	Ps 74:1 Assaphin opetus. JUmala mixis meitä nijn ratki poissyöxät ? ja olet nijn hirmuisesta wihainen sinun laituimes lambaille.
74:2 Muista seurakuntaasi, jonka muinoin omaksesi otit, jonka lunastit perintösuvuksesi. Muista Siionin vuorta, jolla sinä asut.	2. Muista seurakuntaas, jonkas muinen omistit ja sinulle perimiseksi lunastanut olet, Zionin vuorta, jossas asuit.	Ps 74:2 Muista seuracundas/ jongas wanhast omistit/ ja sinulles perimisexi lunastanut olet/ Zionin wuorta/ josas asut.
74:3 Ohjaa askeleesi ikuisille raunioille. Vihollinen on raiskannut kaiken pyhäkössä.	3. Tallaa heitä jaloillas, ja sysää heitä ijäiseen hävitykseen: vihollinen on raiskannut kaikki pyhässä.	Ps 74:3 Talla heitä jalgoillas/ ja sysä juuri pohjaan/ wihollinen on raiscannut caicki Pyhäs.
74:4 Sinun vihollisesi huusivat kokoushuoneessasi, he pystyttivät omat merkkinsä merkeiksi sinne.	4. Sinun vihollises kiljuvat sinun huoneessas, ja asettavat epäjumalansa siihen.	Ps 74:4 Sinun wihollises kiljuwat sinun huoneisas/ ja asettawat epäjumalans nijhin.
74:5 Näytti, kuin olisi tiheässä metsässä kirveitä heilutettu korkealle.	5. Kirveet näkyvät välkkyvän ylhäällä, niinkuin metsässä hakattaisiin,	Ps 74:5 Kirwet näkywät wälckywän ylhällä/ nijncuin medzäs hacataisin.
74:6 Niin he löivät kaikki sen veistokset kirveillä ja nuijilla rikki.	6. Ja hakkaavat rikki kaikki hänen kuvainsa kaunistukset, sekä keihäillä että kirveillä.	Ps 74:6 Ja hackawat ricki caicki hänen snickarin caunistuxens/ sekä keihäillä että kirweillä.
74:7 He pistivät sinun pyhäkkösi tuleen, he häväisivät, panivat maan tasalle sinun nimesi asumuksen.	7. He polttavat sinun pyhäs, ja turmelevat sinun nimes asuinsian maan päällä.	Ps 74:7 He polttawat sinun Pyhäs/ ja rijwawat sinun nimes asuinsian pohjan asti.
74:8 He sanoivat sydämessään: "Me hävitämme heidät kaikki tyynni." He polttivat kaikki jumalanpalvelushuoneet maasta.	8. He puhuvat sydämessänsä: raadelkaamme heitä ynnä; he polttavat kaikki Jumalan huoneet maalla.	Ps 74:8 He puhuwat sydämisäns: radelcam heitä ynnä/ he polttawat caicki Jumalan huonet maalla.
74:9 Merkkejämme me emme näe, ei ole enää profeettaa, eikä ole joukossamme ketään, joka tietäisi, kuinka kauan -.	9. Emme näe meidän ihmeitämme, eikä silleen prophetaa ole: ei myös ketään meidän seassamme ole, joka ymmärtää kuinka kauvan.	Ps 74:9 Em me näe meidän ihmeitäm/ eikä sillen yxikän Propheta saarna/ ei kengän opettaja meitä opeta.
74:10 Kuinka kauan, Jumala, vihollinen saa herjata, vihamies pilkata sinun nimeäsi lakkaamatta?	10. Jumala, kuinka kauvan vihamies häpäisee ja vihollinen sinun nimeäs ratki niin pilkkaa?	Ps 74:10 Jumala/ cuinga cauwan wihollinen häwäise/ ja wainollinen sinun nimes ratki nijn pilcka ?
74:11 Miksi pidätät kättäsi, oikeata kättäsi? Vedä se povestasi ja hävitä heidät.	11. Miksis käännät pois sinun kätes? ja oikian kätes niin ratki sinun povestas?	Ps 74:11 Mixis käännät pois sinun kätes ? ja oikian kätes nijn ratki sinun powestas ?
74:12 Jumala on minun kuninkaani ammoisista ajoista, hän toimittaa pelastuksen maan päällä.	12. Mutta Jumala on alusta minun kuninkaani, joka kaikkinaisen autuuden matkaan saattaa maan päällä.	Ps 74:12 Mutta Jumala on wanhasta minun Cuningan/ joca awut caicki matcan saatta maan päällä.
74:13 Sinä voimallasi halkaisit meren, sinä musersit lohikäärmeitten päät vetten päällä.	13. Sinä hajoitat meren voimallas: sinä murennat lohikärmeiden päät vesissä.	Ps 74:13 Sinä hajotat meren woimallas/ ja sinä murennat Drakein päät wesisä.
74:14 Sinä ruhjoit rikki Leviatanin päät, sinä annoit hänet ruuaksi erämaan eläinten laumalle.	14. Sinä murensit valaskalain päät, ja annat ne kansalle ruaksi metsän korvessa.	Ps 74:14 Sinä musersit walascalain päät/ ja annat ne Canssalle ruaxi medzän corwesa.
74:15 Sinä puhkaisit kuohumaan lähteen ja puron, sinä kuivasit väkevät virrat.	15. Sinä kuohutat lähteet ja virrat: sinä kuivaat väkevät kosket.	Ps 74:15 Sinä cuohutat lähtet ja wirrat/ sinä cuiwat wäkewät cosket.
74:16 Sinun on päivä, sinun on yö, sinä valmistit valon ja auringon.	16. Päivä ja yö ovat sinun: sinä rakennat valkeuden ja auringon.	Ps 74:16 Päiwä ja yö owat sinun/ sinä rakennat Auringon ja tähdet määrätyn juoxuns pitämän.
74:17 Sinä määräsit kaikki maan rajat, sinä asetit kesän ja talven.	17. Sinä sovitit jokaisen maan rajat: sinä teet suven ja talven.	Ps 74:17 Sinä sowitit jocaidzen maan rajat/ sinä teet suwen ja talwen.
74:18 Niin muista tämä: vihollinen herjaa Herraa, houkkiokansa pilkkaa sinun nimeäsi.	18. Niin muista siis, että vihollinen häpäisee Herraa, ja hullu kansa pilkkaa sinun nimeäs.	Ps 74:18 Nijn muista sijs että wihollinen häwäise HERra/ ja hullu Canssa laittawat sinun nimes.
74:19 Älä anna pedolle alttiiksi metsäkyyhkysesi sielua, älä iäksi unhota kurjiesi elämää.	19. Älä siis anna pedolle mettises sielua, ja älä niin ratki unohda sinun köyhäis joukkoa.	Ps 74:19 Älä sijs anna pedolle mettises sielua/ ja älä nijn ratki unohda sinun köyhiä eläimitäs.
74:20 Katso liittoasi. Sillä maan pimennot ovat väkivallan pesiä täynnä.	20. Muista liittoa; sillä maa on joka paikassa surkiasti hävitetty, ja huoneet ovat täynnä vääryyttä.	Ps 74:20 Muista lijtto: sillä maa on jocapaicas surkiast häwitetty/ ja huonet owat täynnä wääryttä.
74:21 Älä salli sorretun kääntyä häväistynä takaisin. Kurja ja köyhä saakoot ylistää sinun nimeäsi.	21. Älä anna köyhän mennä pois häpiällä; sillä köyhät ja raadolliset kiittävät sinun nimeäs.	Ps 74:21 Älä anna huonon mennä pois häpiällä: sillä köyhät ja radolliset kijttäwät sinun nimes.
74:22 Nouse, Jumala, aja asiasi. Muista, miten houkat herjaavat sinua kaiken aikaa.	22. Nouse, Jumala, ja aja asias: muista niitä häväistyksiä, jotka sinulle joka päivä hulluilta tapahtuvat.	Ps 74:22 Nouse Jumala ja aja asias/ muista nijtä häwäistyxiä/ jotca sinulle jocapäiwä hulluilda tapahtuwat.
74:23 Älä unhota vihollistesi huutoa, älä vastustajaisi melua, joka kohoaa lakkaamatta.	23. Älä unohda vihollistes ääntä: sinun vainollistes meteli tulee aina suuremmaksi.	Ps 74:23 Älä unohda wihollistes parcuja/ sinun wainollistes meteli tule aina suuremmaxi.
PSALMI 75	75 PSALTTARI	LXXV.  Psalmi .
75:1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Älä turmele"; virsi; Aasafin laulu.	1. Asaphin Psalmi ja veisu, ettei hän hukkunut, edelläveisaajalle.	Ps 75:1 Assaphin Psalmi ja weisu/ ettei hän huckunut/ edelläweisattapa.
75:2 Me kiitämme sinua, Jumala, me kiitämme sinua; lähellä on sinun nimesi, sinun ihmeitäsi kerrotaan.	2. Me kiitämme sinua, ja ilmoitamme ihmeitäs, että sinun nimes on niin läsnä.	Ps 75:2 ME kijtäm sinua Jumala/ me kijtäm sinua ja ilmoitam sinun ihmeitäs/ että sinun nimes on nijn läsnä.
75:3 "Vaikka minä valitsenkin ajan, minä tuomitsen oikein.	3. Sillä ajallansa minä oikein tuomitsen.	Ps 75:3 Sillä ajallans minä oikein duomidzen.
75:4 Vaikka maa kaikkine asukkaineen menehtyy pelkoon, pidän minä pystyssä sen patsaat." Sela.	4. Maa vapisee ja kaikki, jotka sen päällä asuvat; mutta minä vahvistan lujasti hänen patsaansa, Sela!	Ps 75:4 Maa wapise ja caicki jotca sen päällä asuwat/ mutta minä wahwistan lujast hänen padzans. Sela.
75:5 "Ylvästelijöille minä sanon: älkää ylvästelkö, ja jumalattomille: älkää sarvea nostako.	5. Minä sanoin öykkäreille: älkäät niin kerskatko, ja jumalattomille: älkäät vallan päälle haastako.	Ps 75:5 Minä sanoin Öyckäreille: älkät nijn kerscatco/ ja jumalattomille: älkät wallan päälle haastaco.
75:6 Älkää nostako sarveanne korkealle, älkää puhuko niskoitellen, julkeasti."	6. Älkäät niin pahoin haastako teidän valtanne päälle: älkäät puhuko niin niskuristi,	Ps 75:6 Älkät nijn paljo haastaco teidän waldan päälle/ älkät puhuco nijn niscurist.
75:7 Ei tule apua idästä, ei lännestä, ei vuorisesta erämaasta,	7. Niinkuin ei mitään hätää olisi, eikä idästä eikä lännestä, taikka vuorilta korvessa.	Ps 75:7 Nijncuin ei mitän hätä olis/ eikä idästä eli lännestä/ taicka wuorista jotca corwesa owat.
75:8 vaan Jumala on se, joka tuomitsee: yhden hän alentaa, toisen ylentää.	8. Sillä Jumala on tuomari, joka tämän alentaa ja toisen ylentää.	Ps 75:8 Sillä Jumala on Duomari/ joca tämän alenda ja toisen ylendä.
75:9 Sillä Herran kädessä on malja, joka vaahtoaa täynnänsä höystettyä viiniä, ja siitä hän kaataa; kaikkien maan jumalattomien täytyy se juoda, särpiä pohjasakkaa myöten.	9. Sillä Herran kädessä on malja täynnä, väkevällä viinalla täytetty, ja siitä hän panee sisälle; vaan sen rahkan täytyy kaikkein jumalattomain maan päällä juoda, ja ryypätä ulos.	Ps 75:9 Sillä HERran kädes on malja täynäns/ wäkewällä wijnalla täytetty/ ja sijtä hän pane sisälle/ waan caickein jumalattomain täyty juoda/ ja rahgangin ryypätä ulos.
75:10 Mutta minä julistan iäti, veisaan kiitosta Jaakobin Jumalalle.	10. Mutta minä ilmoitan ijankaikkisesti, ja veisaan kiitosta Jakobin Jumalalle.	Ps 75:10 Mutta minä ilmoitan ijancaickisest/ ja weisan kijtost Jacobin Jumalalle.
75:11 Ja kaikki jumalattomien sarvet minä katkaisen; korkealle kohoavat vanhurskaan sarvet.	11. Ja minä tahdon särkeä kaiken jumalattomain vallan, että vanhurskasten valta korotettaisiin.	Ps 75:11 Ja minä tahdon särkiä caiken jumalattomain wallan/ että wanhurscasten walda corgotettaisin.
PSALMI 76	76 PSALTTARI	LXXVI.  Psalmi .
76:1 Veisuunjohtajalle; kielisoittimilla; virsi; Aasafin laulu.	1. Asaphin Psalmi ja veisu, kanteleilla, edelläveisaajalle.	Ps 76:1 Assaphin Psalmi ja weisu candeleilla/ edelläweisattapa.
76:2 Jumala on tunnettu Juudassa, hänen nimensä on suuri Israelissa;	2. Jumala on tuttu Juudassa, Israelissa on hänen suuri nimensä.	Ps 76:2 JUmala on tuttu Judaas/ Israelis on hänen nimens suuri.
76:3 Saalemissa on hänen majansa ja hänen asumuksensa Siionissa.	3. Salemissa on hänen majansa, ja Zionissa hänen asumisensa.	Ps 76:3 Salemis on hänen majans/ ja Zionis hänen asumisens.
76:4 Siellä hän mursi jousen salamat, kilven ja miekan ja sodan. Sela.	4. Siellä hän särkee joutsen nuolet, kilvet, miekan ja sodan, Sela!	Ps 76:4 Siellä hän särke joudzen nuolet/ kilwet/ miecan ja sodan. Sela.
76:5 Kirkkaudessa, valtasuuruudessa sinä tulit voittosaaliin vuorilta.	5. Sinä olet kirkkaampi ja väkevämpi kuin ryöstövuoret.	Ps 76:5 Sinä olet kirckambi ja wäkewämbi/ cuin ryöstöwuoret.
76:6 Urhoollisilta ryöstettiin aseet, he uupuivat uneen; kaikkien sankarien kädet herposivat.	6. Urhoolliset pitää ryöstettämän ja uneensa nukkuman; ja kaikki sotamiehet täytyy käsistänsä hermottomaksi tulla.	Ps 76:6 Coriat pitä ryöstettämän ja nuckuman/ ja caicki sotamiehet täyty käsistäns herwottomaxi tulla.
76:7 Sinun nuhtelustasi, Jaakobin Jumala, vaipuivat raskaaseen uneen vaunut ja hevoset.	7. Sinun rangaistuksestas, Jakobin Jumala, vajoo uneen orhi ja ratas,	Ps 76:7 Sinun rangaistuxestas Jacobin Jumala/ uneen wajo orhi ja ratas.
76:8 Sinä olet peljättävä, kuka kestää sinun edessäsi, kun sinä vihastut?	8. Sinä olet peljättävä: kuka voi seisoa sinun edessäs, koskas vihastut?	Ps 76:8 Sinä olet hirmullinen/ cuca woi seiso sinun edesäs/ coscas wihastut ?
76:9 Taivaasta sinä annoit tuomiosi kuulua; maa peljästyi ja vaikeni,	9. Koskas tuomion annat kuulua taivaasta, niin maa vapisee ja vaikenee;	Ps 76:9 Coscas duomion annat cuulua taiwast/ nijn maa wapise ja waickene.
76:10 kun Jumala nousi tuomiolle vapahtaakseen kaikki maan nöyrät. Sela.	10. Koska Jumala nousee tuomitsemaan, että hän auttais kaikkia raadollisia maan päällä, Sela!	Ps 76:10 Cosca Jumala nouse duomidzeman/ että hän auttais caickia radollisia maan päällä. Sela.
76:11 Sillä ihmisten viha tulee sinulle ylistykseksi: sinä vyöttäydyt vihan ylenpalttisuuteen.	11. Kuin ihmiset kiukuitsevat sinua vastaan, niin sinä voitat kunnian, ja kuin he vielä enemmin kiukuitsevat, niin sinä olet valmis.	Ps 76:11 Cosca ihmiset kiucuidzewat sinua wastan/ nijn sinä woitat cunnian/ ja cuin he wielä enä kiucuidzewat/ nijn sinä myös wielä olet.
76:12 Tehkää lupauksia ja täyttäkää ne Herralle, Jumalallenne. Kaikki hänen ympärillään asuvaiset tuokoot lahjoja Peljättävälle,	12. Luvatkaat ja antakaat Herralle teidän Jumalallenne kaikki, jotka hänen ympärillänsä olette, viekäät lahjoja peljättävälle,	Ps 76:12 Luwatcat ja andacat teidän HERrallen Jumalalle caicki jotca hänen ymbärilläns oletta/ wiekät lahjoja hirmulliselle.
76:13 joka nöyryyttää ruhtinaitten rohkeuden ja joka on peljättävä maan kuninkaille.	13. Joka päämiehiltä ottaa pois rohkeuden, ja on peljättävä maan kuninkaille.	Ps 76:13 Joca päämiehildä otta rohkeuden/ ja on hirmullinen maan Cuningaille.
PSALMI 77	77 PSALTTARI	LXXVII.  Psalmi .
77:1 Veisuunjohtajalle; Jedutunin tapaan; Aasafin virsi.	1. Asaphin Psalmi, Jedutunin edestä, edelläveisaajalle.	Ps 77:1 Assaphin Psalmi Jeduthunin edestä/ edelläweisattapa.
77:2 Minä korotan ääneni Jumalan puoleen ja huudan; minä korotan ääneni Jumalan puoleen, että hän minua kuulisi.	2. Minä huudan äänelläni Jumalaa: Jumalaa minä huudan, ja hän kuultelee minua.	Ps 77:2 MInä huudan änelläni Jumalata/ Jumalata minä huudan/ ja hän cuuldele minua.
77:3 Ahdistukseni aikana minä etsin Herraa; minun käteni on yöllä ojennettuna eikä väsy; minun sieluni ei lohdutuksesta huoli.	3. Minun hätä-ajallani etsin minä Herraa: minun käteni on yöllä ojettu, ja ei lakkaa; sillä ei minun sieluni salli itseänsä lohduttaa.	Ps 77:3 Minun hätä ajallani edzin minä HERra/ minun käten on yöllä ojettu/ ja ei lacka: sillä ei minun sielun salli händäns lohdutetta.
77:4 Minä muistan Jumalaa ja huokaan; minä tutkistelen, ja minun henkeni nääntyy. Sela.	4. Minä ajattelen tosin Jumalan päälle, olen kuitenkin murheissani: minä tutkin, ja henkeni on sittekin ahdistuksessa, Sela!	Ps 77:4 Cuin minä murheisani olen/ nijn minä ajattelen Jumalan päälle/ cuin minun sydämen on ahdistuxes/ nijn minä puhun. Sela.
77:5 Sinä pidät minun silmäni valveilla; minä olen niin levoton, etten voi puhua.	5. Sinä pidät minun silmäni, että he valvovat: minä olen niin voimatoin, etten minä voi puhua.	Ps 77:5 Sinä pidät minun silmäni että he walwowat/ minä olen nijn woimatoin/ etten minä woi puhua.
77:6 Minä ajattelen muinaisia päiviä, ammoin menneitä vuosia.	6. Minä ajattelen vanhoja aikoja, entisiä vuosia:	Ps 77:6 Minä ajattelen wanhoja aicoja/ endisitä wuosia.
77:7 Minä muistan yöllä kanteleeni, minä mietiskelen sydämessäni, ja minun henkeni tutkii:	7. Minä muistan yöllä minun kantelettani: minä puhun sydämelleni, ja minun henkeni tutkii:	Ps 77:7 Minä ajattelen yöllä minun candelettani/ ja puhun minun sydämelleni/ ja minun hengen tutki.
77:8 Hylkääkö Herra ikiajoiksi eikä enää osoita mielisuosiota?	8. Heittäneekö Jumala pois ijankaikkisesti, ja ei yhtään armoa silleen osoittane?	Ps 77:8 Heittänekö Jumala pois ijancaickisest/ ja ei yhtän armo sillen osottane ?
77:9 Onko hänen armonsa mennyt ainiaaksi, onko hänen lupauksensa lopussa polvesta polveen?	9. Puuttuneeko hänen laupiutensa ijankaikkisesti, ja olleeko lupauksella jo loppu suvusta sukuhun?	Ps 77:9 Puuttuneco hänen laupiudens: ja olleco lupauxella jo loppu ?
77:10 Onko Jumala unhottanut olla armollinen, onko hän vihassaan lukinnut laupeutensa? Sela.	10. Onko Jumala unohtanut olla armollinen? ja sulkenut laupiutensa vihan tähden? Sela!	Ps 77:10 Ongo Jumala unhottanut olla armollinen ? ja sulkenut hänen laupiudens wihans tähden ? Sela.
77:11 Minä sanoin: tämä on minun kärsimykseni, että Korkeimman oikea käsi on muuttunut.	11. Minä sanoin: se on minun heikkouteni; mutta Ylimmäisen oikia käsi voi kaikki muuttaa.	Ps 77:11 Minä sanoin: se minua waiwa/ waan ylimmäisen oikia käsi woi caicki muutta.
77:12 Minä muistelen Herran tekoja, minä muistelen sinun entisiä ihmetöitäsi.	12. Sentähden minä muistan Herran töitä, ja minä ajattelen entisiä ihmeitäs,	Ps 77:12 Sentähden minä muistan HERran töitä/ ja minä ajattelen sinun endisiä ihmeitäs.
77:13 Minä tutkistelen kaikkia sinun töitäsi, minä mietin sinun suuria tekojasi.	13. Ja puhun kaikista sinun töistäs, ja sanon sinun teoistas.	Ps 77:13 Ja puhun caikista sinun töistäs/ ja sanon sinun tegoistas.
77:14 Jumala, sinun tiesi on pyhä; kuka on jumala, suuri niinkuin sinä, Jumala?	14. Jumala, sinun ties on pyhä: kussa on niin väkevää Jumalaa kuin sinä Jumala?	Ps 77:14 Jumala sinun ties on pyhä/ cusa on nijn wäkewätä Jumalata cuin sinä olet ?
77:15 Sinä olet Jumala, joka teet ihmeitä, sinä olet ilmoittanut voimasi kansojen seassa.	15. Sinä olet se Jumala, joka ihmeitä tekee: sinä osoitit voimas kansain seassa.	Ps 77:15 Sinä olet se Jumala joca ihmeitä teke/ sinä osotit woimas Canssain seas.
77:16 Käsivarrellasi sinä lunastit kansasi, Jaakobin ja Joosefin lapset. Sela.	16. Sinä lunastit sinun kansas käsivarrellas, Jakobin ja Josephin lapset, Sela!	Ps 77:16 Sinä lunastit Canssas woimallisest/ Jacobin ja Josephin lapset. Sela.
77:17 Vedet näkivät sinut, Jumala, vedet näkivät sinut ja vapisivat, ja syvyydet värisivät.	17. Vedet näkivät sinun, Jumala, vedet näkivät sinun ja vapisivat, ja syvyydet pauhasivat,	Ps 77:17 Wedet näit sinun Jumala/ wedet näit sinun ja wapisit/ ja sywydet pauhaisit.
77:18 Pilvet purkivat vettä, pilvet antoivat jylinänsä, sinun nuolesi lensivät.	18. Paksut pilvet kaasivat vettä, pilvet jylisivät ja nuolet lensivät sekaan.	Ps 77:18 Paxut pilwet caasit wettä/ pilwet jylisit ja nuolet lensit secaan.
77:19 Sinun pauhinasi ääni vyöryi, salamat valaisivat maan piirin, maa vapisi ja järkkyi.	19. Se jylisi taivaassa, ja sinun leimaukses välkkyi maan piirin päälle: maa liikkui ja värisi siitä.	Ps 77:19 Se jylisi taiwasa/ ja sinun leimauxes wälkyi maan pijrin päälle/ maa lijckui ja wärisi sijtä.
77:20 Meren halki kävi sinun tiesi, sinun polkusi läpi suurten vetten, eivätkä sinun jälkesi tuntuneet.	20. Sinun ties oli meressä, ja sinun polkus olivat suurissa vesissä, ja ei sinun jälkiäs kenkään tuntenut.	Ps 77:20 Sinun ties oli meresä/ ja sinun polcus olit suurisa wesisä/ ja ei sinun jälkiäs kengän huomainnut.
77:21 Sinä kuljetit kansasi niinkuin lammaslauman Mooseksen ja Aaronin kädellä.	21. Sinä veit kansas niinkuin lammaslauman, Moseksen ja Aaronin kautta.	Ps 77:21 Sinä weit Canssas nijncuin lammaslauman/ Mosexen ja Aaronin cautta.
PSALMI 78	78 PSALTTARI	LXXVIII.  Psalmi .
78:1 Aasafin mietevirsi. Kuuntele, kansani, minun opetustani, kallistakaa korvanne minun suuni sanoille.	1. Asaphin opetus. Kuule, kansani, minun lakini: kallistakaat korvanne minun suuni sanoihin.	Ps 78:1 Assaphin opetus. CUule minun Canssan minun Lakin/ callistacat teidän corwan minun suuni sanoin.
78:2 Minä avaan suuni mietelmiin, tuon ilmi muinaisaikojen arvoituksia.	2. Minä avaan suuni sananlaskuun, ja vanhat tapaukset mainitsen,	Ps 78:2 Minä awan suuni sananlascuun/ ja wanhat tapauxet mainidzen.
78:3 Mitä olemme kuulleet, minkä olemme saaneet tietää ja mitä isämme ovat meille kertoneet,	3. Jotka me kuulleet olemme ja tiedämme, ja meidän isämme meille jutelleet ovat,	Ps 78:3 Jotca me cuullet olemma ja tiedämme/ ja meidän Isäm meille jutellet owat.
78:4 sitä me emme heidän lapsiltansa salaa, vaan me kerromme tulevalle polvelle Herran ylistettävistä teoista, hänen voimastansa ja ihmeistänsä, jotka hän on tehnyt.	4. Ettemme sitä salaisi heidän lapsiltansa, jälkeentulevaiselta sukukunnalta, julistain Herran kiitoksia, ja hänen voimaansa ja ihmeitänsä, jotka hän on tehnyt.	Ps 78:4 Etten me sitä salais heidän lapsildans/ jotca tulewat/ julistain HERran kijtoxita/ ja hänen woimans ja ihmeitäns/ jotca hän on tehnyt.
78:5 Hän asetti todistuksen Jaakobiin, hän sääti Israeliin lain ja käski meidän isiemme julistaa ne lapsillensa,	5. Hän sääsi todistuksen Jakobissa, ja antoi lain Israelissa, jonka hän käski meidän isäimme opettaa lapsillensa,	Ps 78:5 HÄn sääsi todistuxen Jacobis/ ja andoi Lain Israelis/ jonga hän käski meidän Isäm opetta heidän lapsillens.
78:6 että jälkipolvi saisi ne tietää, saisivat tietää vastedes syntyvät lapset, ja nekin nousisivat ja kertoisivat niistä lapsillensa.	6. Että vastatulevaiset oppisivat, ja lapset, jotka vielä syntyvät: kuin he kasvavat, että hekin myös ilmoittaisivat lapsillensa;	Ps 78:6 Että wastatulewaiset oppisit/ ja lapset/ jotca wielä syndywät. Ps 78:7 Cuin he caswawat/ että hekin myös ilmoitaisit lapsillens.
78:7 Niin nämä panisivat uskalluksensa Jumalaan eivätkä unhottaisi Jumalan tekoja, vaan ottaisivat hänen käskyistänsä vaarin.	7. Että he panisivat toivonsa Jumalaan ja ei unohtaisi Jumalan tekoja, vaan pitäisivät hänen käskynsä,	Ps 78:8 Että he panisit toiwons Jumalaan/ ja ei unhodais Jumalan tecoja/ ja pidäisit hänen käskyns.
78:8 Ja niin ei heistä tulisi, niinkuin heidän isistänsä, kapinoitseva ja niskoitteleva polvi, sukupolvi, jonka sydän ei pysynyt lujana ja jonka henki ei pysynyt uskollisena Jumalalle.	8. Ja ei olisi niinkuin heidän isänsä, vastahakoinen ja kankia suku, joka ei vahvistanut sydäntänsä, ja heidän henkensä ei riippunut uskollisesti Jumalassa;	Ps 78:9 Ja ei tulis nijncuin heidän Isäns/ huikendelewa ja cangia sucu/ joca ei wahwistanut sydändäns/ ja heidän hengens ei rippunut uscollisest Jumalasa.
78:9 Efraimin lapset, asestetut jousimiehet, kääntyivät pakoon taistelun päivänä.	9. Niinkuin Ephraimin lapset, sota-aseilla varustetut joutsimiehet, pakenivat sodan ajalla.	Ps 78:10 Nijncuin Ephraimin lapset/ harniscoitut/ joudzimiehet pakenit sodan ajalla.
78:10 Eivät he pitäneet Jumalan liittoa, eivät tahtoneet vaeltaa hänen lakinsa mukaan,	10. Ei he pitäneet Jumalan liittoa, ja ei vaeltaneet hänen laissansa.	Ps 78:11 Ei he pitänet Jumalan lijtto/ ja ei waeldanet hänen Laisans.
78:11 vaan he unhottivat hänen suuret tekonsa ja hänen ihmeensä, jotka hän heille näytti.	11. Ja he unohtivat hänen tekonsa ja ihmeensä, jotka hän heille osottanut oli.	Ps 78:12 Ja he unhotit hänen tecons ja ihmens/ jotca hän heille osottanut oli.
78:12 Heidän isiensä nähden hän ihmeitä teki Egyptin maassa, Sooanin kedolla.	12. Heidän isäinsä edessä teki hän ihmeitä, Egyptin maassa, Zoanin kedolla.	Ps 78:13 HEidän Isäins eteen teki hän ihmeitä Egyptin maasa/ Zoan kedolla.
78:13 Hän halkaisi meren ja vei heidät sen läpi, hän seisotti vedet roukkioksi.	13. Hän halkasi meren ja vei heitä sen lävitse, ja asetti vedet niinkuin roukkion.	Ps 78:14 Hän halcais meren/ ja wei heitä sen läpidze/ ja asetti weden/ nijncuin muurin.
78:14 Hän johdatti heitä päivän aikaan pilvellä ja tulen valolla kaiket yöt.	14. Ja hän talutti heitä yli päivää pilvellä, yli yötä tulen valolla.	Ps 78:15 Ja hän talutti heitä ylipäiwä pilwellä/ ja yliyötä walkialla tulella.
78:15 Hän halkoi kalliot erämaassa ja juotti heitä runsaasti, kuin syvistä vesistä.	15. Hän halkasi kalliot korvessa, ja juotti heitä vedellä yltäkyllä.	Ps 78:16 Hän halcais calliot corwesa/ ja juotti heitä wedellä yldäkyllä.
78:16 Hän juoksutti puroja kalliosta ja vuodatti virtanaan vettä.	16. Ja hän laski ojat vuotamaan kalliosta, niin että vedet siitä vuosivat niinkuin virrat.	Ps 78:17 Ja hän laski ojat wuotaman calliosta/ nijn että he sijtä wuodit cuin wirrat.
78:17 Yhä he kuitenkin tekivät syntiä häntä vastaan ja olivat uppiniskaisia Korkeimmalle erämaassa.	17. Ja vielä he sittenkin syntiä tekivät häntä vastaan, ja vihoittivat korkeimman korvessa.	Ps 78:18 Ja wielä he sijttengin syndiä teit händä wastan/ ja wihoitit corkeimman corwesa.
78:18 He kiusasivat Jumalaa sydämessänsä, vaatien ruokaa himonsa tyydyttämiseksi.	18. He kiusasivat Jumalaa sydämessänsä, anoen ruokaa sielullensa.	Ps 78:9 He kiusaisit Jumalata sydämisäns/ anoden ruoca heidän sielullens.
78:19 Ja he puhuivat Jumalaa vastaan sanoen: "Voikohan Jumala kattaa pöydän erämaassa?	19. He puhuivat Jumalaa vastaan ja sanoivat: voineeko Jumala valmistaa pöydän korvessa?	Ps 78:20 He puhuit Jumalata wastan/ ja sanoit: woineco Jumala walmista pöydän corwesa ?
78:20 Katso, hän kyllä kallioon iski, ja vedet vuotivat ja purot tulvivat; mutta voiko hän antaa myös leipää tai hankkia kansallensa lihaa?"	20. Katso, kyllä tosin hän kallioon löi, ja vedet vuosivat, ja ojat juoksivat; mutta voineeko hän myös leipää antaa, eli kansallensa lihaa toimittaa?	Ps 78:21 Cadzo/ kyllä tosin hän callioon löi/ ja wedet wuosit ja ojat juoxit. Ps 78:22 Mutta cuinga hän woi myös leipä anda/ eli Canssallens liha saatta ?
78:21 Sentähden Herra, kun hän sen kuuli, julmistui; ja tuli syttyi Jaakobissa, ja Israelia vastaan nousi viha,	21. Kuin Herra sen kuuli, vihastui hän: ja tuli sytytettiin Jakobissa, ja julmuus tuli Israelin päälle,	Ps 78:23 Cuin HERra sen cuuli/ wihastui hän/ ja tuli sytytettin Jacobis/ ja julmuus tuli Israelin päälle.
78:22 koska he eivät uskoneet Jumalaan eivätkä luottaneet hänen apuunsa.	22. Ettei he uskoneet Jumalan päälle, ja ei uskaltaneet hänen apuunsa.	Ps 78:24 Ettei he usconet Jumalan päälle/ ja ei uscaldanet hänen apuuns.
78:23 Hän käski pilviä korkeudessa ja avasi taivaan ovet;	23. Ja hän käski pilviä ylhäältä, ja avasi taivaan ovet,	Ja hän käski pilwille ylhäldä/ ja awais taiwan owet.
78:24 hän satoi heille ruuaksi mannaa, hän antoi heille taivaan viljaa.	24. Ja antoi sataa heille mannaa syödäksensä, ja antoi heille taivaan leipää.	Ps 78:25 Ja andoi sata heille Manna syödäxens/ ja andoi heille taiwan leipä.
78:25 Ihmiset söivät enkelien leipää; hän lähetti heille evästä yllin kyllin.	25. He söivät väkeväin leipää: hän lähetti heille kyllä ruokaa ravinnoksi.	Ps 78:26 He söit Engelitten leipä/ hän lähetti heille kyllä ruoca rawinnoxi.
78:26 Hän nosti taivaalle itätuulen ja ajoi voimallaan esiin etelätuulen;	26. Hän antoi itätuulen puhaltaa taivaan alla, ja väkevyydellänsä kehoitti hän etelätuulen,	Ps 78:27 Hän andoi itätuulen puhalda taiwan alla/ ja hänen wäkewydelläns kehoitti etelätuulen.
78:27 hän antoi sataa heille lihaa kuin tomua, siivekkäitä lintuja kuin meren hiekkaa;	27. Ja antoi sataa, niinkuin tomua, lihaa heille, ja lintuja niinkuin santaa meressä,	Ps 78:28 Ja andoi sata nijncuin tomua/ liha heille/ ja linduja nijncuin sanda meresä.
78:28 hän pudotti ne leirinsä keskeen, yltympäri asuntonsa.	28. Ja salli langeta keskelle heidän leiriänsä, joka paikassa kuin he asuivat.	Ps 78:29 Ja sallei langeta keskelle heidän leiriäns/ jocapaicas cuin he asuit.
78:29 Niin he söivät ja tulivat kylläisiksi; mitä he olivat himoinneet, sitä hän salli heidän saada.	29. Niin he söivät ja yltäkyllä ravittiin: ja hän antoi heille heidän himonsa,	Ps 78:30 Nijn he söit ja rawittin/ ja sait heidän himons.
78:30 Eivät olleet he vielä himoansa tyydyttäneet, ja ruoka oli vielä heidän suussaan,	30. Kuin ei he vielä lakanneet himoitsemasta, ja ruoka oli vielä heidän suussansa,	Ps 78:31 Cuin ei he wielä lacannet himoidzemast/ ja he wielä sijtte söit.
78:31 kun heitä vastaan jo nousi Jumalan viha: hän tappoi heidän voimakkaimpansa ja kaatoi maahan Israelin nuoret miehet.	31. Tuli Jumalan viha heidän päällensä, ja tappoi jaloimmat heidän seastansa, ja parahimmat Israelissa hän maahan löi.	Ps 78:32 Tuli Jumalan wiha heidän päällens/ ja tappoi jaloimmat heidän seastans/ ja parahimmat Israelis hän maahan löi.
78:32 Mutta sittenkin he yhä vielä tekivät syntiä eivätkä uskoneet hänen ihmeitänsä.	32. Mutta vielä sittenkin kaikissa näissä he syntiä tekivät ja ei uskoneet hänen ihmeitänsä.	Ps 78:33 Mutta wielä sijttekin caikisa näisä he syndiä teit/ ja ei usconet hänen ihmeitäns.
78:33 Sentähden hän lopetti heidän päivänsä niinkuin tuulahduksen, antoi heidän vuottensa päättyä äkilliseen perikatoon.	33. Sentähden lopetti hän heidän päivänsä turhuudessa, ja heidän vuotensa kiiruhtain.	Ps 78:34 Sentähden andoi hän heidän cuolla/ nijn ettei he mitän saanet/ ja täytyi heidän elinaicans rangaistuna olla.
78:34 Kun hän surmasi heitä, kysyivät he häntä, kääntyivät ja etsivät Jumalaa.	34. Kuin hän heitä tappoi, etsivät he häntä: ja he palasivat ja tulivat varhain Jumalan tykö,	Ps 78:35 Cuin hän heitä tappoi/ edzit he händä/ ja he palaisit/ ja tulit warhain Jumalan tygö.
78:35 He muistivat, että Jumala oli heidän kallionsa ja että Jumala, Korkein, oli heidän lunastajansa.	35. Ja muistelivat, että Jumala on heidän turvansa, ja Jumala korkein heidän lunastajansa.	Ps 78:36 Ja muistelit että Jumala on heidän turwans/ ja Jumala se corkein heidän lunastajans.
78:36 Mutta he pettivät häntä suullaan ja valhettelivat hänelle kielellänsä;	36. Ja he puhuivat hänelle ulkokullaisesti suullansa, ja valehtelivat hänelle kielellänsä.	Ps 78:37 Ja he petit hänen heidän suullans/ ja walehtelit hänelle kielilläns.
78:37 sillä heidän sydämensä ei ollut vakaa häntä kohtaan, eivätkä he olleet uskolliset hänen liitossansa.	37. Mutta heidän sydämensä ei ollut oikia hänen puoleensa, ja ei he pitäneet uskollisesti hänen liittoansa.	Mutta heidän sydämens ei ollut wahwa hänen puoleens/ ja ei pitänet uscollisest hänen lijttoans.
78:38 Mutta hän on laupias, antaa anteeksi rikkomukset eikä tahdo hukuttaa. Sentähden hän usein kääntyi vihastansa eikä antanut kaiken kiivautensa nousta.	38. Mutta hän oli armollinen, ja antoi pahat teot anteeksi, ja ei hukuttanut heitä; ja hän käänsi pois usein vihansa, ettei hän laskenut kaikkea vihaansa menemään.	Ps 78:38 MUtta hän oli armollinen/ ja andoi pahat tegot andexi/ ja ei hucuttanut heitä/ ja hän käänsi pois usein wihans/ ettei hän laskenut caickia wihaans menemän.
78:39 Sillä hän muisti, että he ovat liha, tuulahdus, joka menee eikä enää palaja.	39. Sillä hän muisti heidän lihaksi, tuuleksi, joka menee pois ja ei palaja.	Ps 78:39 Sillä hän muisti heidän lihaxi/ tuulexi/ joca mene pois ja ei palaja.
78:40 Kuinka usein he niskoittelivat häntä vastaan korvessa ja murehduttivat hänen mielensä erämaassa!	40. Kuinka usein he vihoittivat hänen korvessa ja kehoittivat hänen erämaassa?	Ps 78:40 He wihoitit hänen sangen usein corwesa/ ja kehoitit hänen aukiasa maasa.
78:41 Ja yhä edelleen he kiusasivat Jumalaa ja vihoittivat Israelin Pyhän.	41. Ja he kiusasivat taas Jumalaa joka aika, ja laittivat pyhää Israelissa.	Ps 78:41 Ja he kiusaisit taas Jumalata jocapaicas/ ja härsyttelit sitä pyhä Israelis.
78:42 He eivät muistaneet hänen kättänsä, eivät sitä päivää, jona hän päästi heidät ahdistajasta,	42. Ei he muistaneet hänen kättänsä sinä päivänä, jona hän lunasti heitä vihollisista:	Ps 78:42 Ei he muistanet hänen kättäns/ sinä päiwänä jona hän lunasti heitä wihollisista.
78:43 jona hän teki tunnustekonsa Egyptissä ja ihmeensä Sooanin kedolla,	43. Niinkuin hän oli merkkinsä Egyptissä tehnyt, ja ihmeensä Zoanin kedolla,	Ps 78:43 Nijncuin hän oli ihmens Egyptis tehnyt/ ja hänen merckins Zoan maasa.
78:44 muutti heidän virtansa vereksi, niin etteivät he voineet vesiojistaan juoda;	44. Koska hän heidän virtansa vereksi muutti, ettei he ojistansa taitaneet juoda:	Ps 78:44 Cosca hän heidän wetens werexi muutti/ ettei he ojistans tainnet juoda.
78:45 lähetti heidän sekaansa paarmoja, jotka heitä söivät, ja sammakoita, jotka tuottivat heille häviötä;	45. Koska hän turilaat heidän sekaansa lähetti, jotka heitä söivät, ja sammakot, jotka heitä hukuttivat;	Ps 78:45 Cosca hän turilat heidän secaans lähetti/ jotca heitä söit/ ja sammacot cuin heitä hucutit.
78:46 antoi heidän satonsa tuhosirkoille ja heinäsirkoille heidän vaivannäkönsä;	46. Ja antoi heidän tulonsa ruohomadoille, ja heidän työnsä heinäsirkoille;	Ps 78:46 Ja andoi heidän tulons ruohomadoille/ ja heidän kylwöns etanoille.
78:47 hävitti rakeilla heidän viiniköynnöksensä ja raekivillä heidän metsäviikunapuunsa;	47. Koska hän rakeilla heidän viinapuunsa löi, ja heidän metsäfikunansa jääkivillä;	Ps 78:47 Cosca hän rakehilla heidän wijnapuuns löi/ ja heidän medzäficunans jääteellä.
78:48 antoi heidän karjansa alttiiksi rakeille ja heidän laumansa salamoille.	48. Koska hän löi heidän karjansa rakeilla, ja heidän laumansa pitkäisen tulella;	Ps 78:48 Cosca hän löi heidän carjans rakehilla/ ja heidän laumans pitkäisen tulella.
78:49 Hän lähetti heitä vastaan vihansa hehkun, kiivastuksen, vihastuksen ja ahdistuksen, parven pahoja enkeleitä.	49. Hän lähetti heidän päällensä vihansa, närkästyksen, julmuuden ja ahdistuksen, pahain enkelien lähettämisellä;	Ps 78:49 Cosca hän hirmuises wihasans lähetti heidän secaans pahat engelit/ ja andoi heitä raadella/ cadotta ja wahingoitta.
78:50 Hän raivasi tien vihallensa, ei säästänyt heidän sielujansa kuolemasta, vaan antoi heidän henkensä ruton valtaan.	50. Hän päästi vihansa heidän sekaansa, ja ei päästänyt heidän sielujansa kuolemasta, ja heidän eläimensä rutolla kuoletti;	Ps 78:50 Hän päästi wihans heidän secaans/ ja ei säästänyt heidän sielujans cuolemasta/ ja heidän eläimens rutolla cuoletti.
78:51 Hän surmasi kaikki esikoiset Egyptistä, miehuuden ensimmäiset Haamin majoista.	51. Koska hän kaikki esikoiset löi Egyptissä, ensimäiset perilliset Hamin majoissa,	Ps 78:51 Cosca hän caicki esicoiset löi Egyptisä/ ensimäiset perilliset Chamin majoisa.
78:52 Mutta kansansa hän pani liikkeelle kuin lampaat ja johdatti heitä erämaassa kuin laumaa.	52. Ja antoi kansansa vaeltaa niinkuin lampaat, ja vei heidät niinkuin lauman korvessa,	Ps 78:52 JA laski hänen Canssans nijncuin lambat/ ja wei heidän nijncuin lauman corwesa.
78:53 Hän johti heitä turvallisesti, heidän ei tarvinnut peljätä; mutta heidän vihollisensa peitti meri.	53. Ja saatti heitä turvallisesti, ettei he peljänneet; vaan heidän vihollisensa peitti meri.	Ps 78:53 Ja saatti heitä irstasta/ ettei he peljännet/ waan heidän wihollisens peitti meri.
78:54 Ja hän vei heidät pyhälle alueellensa, vuorelle, jonka hänen oikea kätensä oli hankkinut.	54. Ja hän vei heitä pyhänsä rajoihin, tämän vuoren tykö, jonka hänen oikia kätensä saanut oli.	Ps 78:54 Ja hän wei heitä Pyhäns rajoijn/ tämän mäen tygö/ jonga hänen oikia kätens saanut oli.
78:55 Hän karkoitti pakanat pois heidän tieltänsä, jakoi ne heille arvalla perintöosaksi ja antoi Israelin sukukuntain asua niiden majoissa.	55. Ja hän ajoi pois heidän edestänsä pakanat, ja jakoi heille perimisen arvalla: ja niiden majoissa antoi hän Israelin sukukunnat asua.	Ps 78:55 Ja hän ajoi pois heidän edestäns pacanat/ ja jacoi heille perimisen arwalla/ ja nijden majoisa andoi hän Israelin sucucunnat asua.
78:56 Mutta niskoittelullaan he kiusasivat Jumalaa, Korkeinta, eivätkä ottaneet hänen todistuksistansa vaaria,	56. Mutta he kiusasivat ja vihoittivat korkian Jumalan, ja ei pitäneet hänen todistuksiansa.	Ps 78:56 Mutta he kiusaisit ja wihoitit Jumalan sen corkeimman/ ja ei pitänet hänen todistuxians.
78:57 vaan luopuivat pois ja olivat uskottomia isiensä lailla, kävivät kelvottomiksi kuin veltto jousi.	57. Vaan he palasivat takaperin ja petollisesti luopuivat pois niinkuin heidän isänsäkin: poikkesivat pois niinkuin hellinnyt joutsi.	Ps 78:57 Waan he palaisit tacaperin ja cadzoit ylön nijncuin myös heidän Isäns/ ja ei pitänet/ nijncuin hellinnyt joudzi.
78:58 He vihoittivat hänet uhrikukkuloillansa ja herättivät hänen kiivautensa epäjumaliensa kuvilla.	58. Ja he vihoittivat hänen korkeuksillansa ja kehoittivat häntä epäjumalainsa kuvilla.	Ps 78:58 Ja he wihoitit hänen medzistöilläns/ ja härsyttelit händä epäjumalillans.
78:59 Jumala kuuli sen ja julmistui, ja hän hylkäsi Israelin peräti.	59. Ja kuin Jumala sen kuuli, niin hän närkästyi, ja hylkäsi kovin Israelin,	Ps 78:59 Ja cuin Jumala sen cuuli/ nijn hän närkästyi/ ja hyljäis cowin Israelin.
78:60 Hän hylkäsi asumuksensa Siilossa, majan, jonka hän oli pystyttänyt ihmisten keskelle.	60. Niin että hän luopui asuinsiastansa Silossa, siitä majasta, jonka hän ihmisten sekaan asetti,	Ps 78:60 Nijn että hän luowui asuinsiastans Silos/ sijtä majasta josa hän ihmisten seas asui.
78:61 Hän salli väkevyytensä joutua vankeuteen ja kunniansa vihollisten käsiin.	61. Ja antoi heidän voimansa vankeuteen, ja heidän kauneutensa vihollisten käsiin.	Ps 78:61 Ja andoi heidän waimons fangiuxeen/ ja heidän cauniudens wihollisten käsijn.
78:62 Hän antoi kansansa alttiiksi miekalle ja julmistui perintöosaansa.	62. Ja hän hylkäsi kansansa miekan alle, ja närkästyi perimistänsä vastaan.	Ps 78:62 Ja hän hyljäis Canssans miecan ala/ ja närkästyi hänen perimistäns wastan.
78:63 Heidän nuorukaisensa kulutti tuli, ja heidän neitsyensä jäivät häälauluja vaille.	63. Heidän parhaat nuorukaisensa kulutti tuli, ja heidän neitseensä ei tulleet häävirsillä kunnioitetuksi.	Ps 78:63 Heidän miehucaisens culutti tuli/ ja heidän neidzens täydyi huolemata jäädä.
78:64 Heidän pappinsa kaatuivat miekkaan, eivätkä heidän leskensä voineet itkuja itkeä.	64. Heidän pappinsa kaatuivat miekalla; ja heidän leskensä ei itkeneet,	Ps 78:64 Heidän Pappins langeisit miecalla/ ja ei ollutcan leske/ joca heitä itki.
78:65 Silloin Herra heräsi niinkuin nukkuja, niinkuin viinin voittama sankari.	65. Ja Herra heräsi niinkuin joku makaavainen, niinkuin joku väkevä luihkaaja viinan juomisesta,	Ps 78:65 Ja HERra heräis nijncuin jocu macawainen/ nijncuin jocu wäkewä rämäjä wijnan juopumisest.
78:66 Hän löi vihollisensa pakoon, tuotti heille ikuisen häpeän.	66. Ja löi vihollistansa perävieriin, ja pani ijankaikkisen häpiän heidän päällensä,	Ps 78:66 Ja löi wihollistans peräwierijn/ ja pani ijancaickisen häpiän heidän päällens.
78:67 Hän hylkäsi myös Joosefin majan eikä valinnut Efraimin sukukuntaa,	67. Ja heitti Josephin majan pois, ja ei valinnut Ephraimin sukukuntaa.	Ps 78:67 Ja heitti Josephin majan pois/ ja ei walinnut Ephraimin sucucunda.
78:68 vaan valitsi Juudan sukukunnan, Siionin vuoren, jota hän rakastaa.	68. Vaan hän valitsi Juudan sukukunnan, Zionin vuoren, jota hän rakasti,	Ps 78:68 Waan hän walidzi Judan sucucunnan/ Zionin wuoren/ jota hän racasti.
78:69 Ja hän rakensi pyhäkkönsä korkeuksien tasalle, rakensi sen kuin maan, jonka hän on perustanut ikiajoiksi.	69. Ja rakensi pyhänsä korkialle, niinkuin ijankaikkisesti pysyväisen maan,	Ps 78:69 Ja rakensi Pyhäns corkeuxeen/ nijncuin ijancaickisest pysywäisen maan.
78:70 Hän valitsi Daavidin, palvelijansa, ja otti hänet lammastarhoista.	70. Ja valitsi palveliansa Davidin, ja otti hänen lammashuoneesta.	Ps 78:70 Ja walidzi palwelians Dawidin/ ja otti hänen lammashuonesta.
78:71 Hän toi hänet imettäväisten lammasten jäljestä kaitsemaan kansaansa, Jaakobia, ja Israelia, perintöosaansa.	71. Imettävistä lampaista haki hän hänen, että hän hänen kanssansa Jakobin kaitsis, ja Israelin hänen perimisensä.	Ps 78:71 Imettäwistä lambaista haki hän hänen/ että hän hänen Canssans Jacobin caidzis/ ja Israelin hänen perimisens.
78:72 Ja Daavid kaitsi heitä vilpittömin sydämin ja johti heitä taitavalla kädellä.	72. Ja hän kaitsi heitä kaikella sydämensä vakuudella, ja hallitsi heitä kaikella ahkeruudella.	Ps 78:72 Ja hän caidzi heitä caikella sydämens wacuudella/ ja hallidzi heitä caikella ahkerudella.
PSALMI 79	79 PSALTTARI	LXXIX.  Psalmi .
79:1 Aasafin virsi. Jumala, pakanat ovat tunkeutuneet sinun perintöosaasi, he ovat saastuttaneet sinun pyhän temppelisi, ovat tehneet Jerusalemista kiviraunion.	1. Asaphin Psalmi. Jumala, pakanat ovat perikuntaas karanneet: he ovat saastuttaneet pyhän temppelis, ja Jerusalemista kiviraunion tehneet.	Ps 79:1 Assaphin Psalmi. HERra/ pacanat owat pericundaas carannet/ he owat saastuttanet sinun pyhän Templis/ ja Jerusalemista kiwiraunion tehnet.
79:2 He antoivat sinun palvelijaisi ruumiit taivaan linnuille ruuaksi, maan pedoille sinun hurskaittesi lihan.	2. He antoivat sinun palveliais ruumiit linnuille taivaan alla ruaksi, ja pyhäis lihan maan pedoille.	Ps 79:2 He annoit palwelias ruumit linnuille taiwan alla ruaxi/ ja sinun pyhäis lihat maan pedoille.
79:3 He vuodattivat heidän vertansa kuin vettä ympäri Jerusalemia, eikä heitä kukaan haudannut.	3. He vuodattivat heidän verensä niinkuin veden Jerusalemin ympärille, ja ei kenkään haudannut.	Ps 79:3 He wuodatit heidän werens nijncuin weden Jerusalemin ymbärille/ ja ei kengän haudannut.
79:4 Me olemme joutuneet naapuriemme häväistäviksi, niiden pilkattaviksi ja ivattaviksi, jotka ympärillämme asuvat.	4. Me olemme läsnäasuvaisillemme nauruksi tulleet, häväistykseksi ja pilkaksi niille, jotka meidän ympärillämme ovat.	Ps 79:4 Me olemma meidän läsnä asuwaisillem nauroxi tullet/ häwäistyxexi ja pilcaxi nijlle jotca meidän ymbärilläm owat.
79:5 Kuinka kauan sinä, Herra, olet yhäti vihoissasi, kuinka kauan sinun kiivautesi tulena palaa?	5. Herra, kuinka kauvan sinä taukoomata niin vihainen olet? ja annat kiivautes palaa niinkuin tulen?	Ps 79:5 HERra cuinga cauwan sinä nijn wihainen olet ? ja annat sinun kijwauxes nijncuin tulen pala ?
79:6 Vuodata vihasi pakanain ylitse, jotka eivät sinua tunne, ja valtakuntien ylitse, jotka eivät sinun nimeäsi avukseen huuda.	6. Vuodata vihas pakanain päälle, jotka ei sinua tunne, ja niiden valtakuntain päälle, jotka ei sinun nimeäs avuksi huuda;	Ps 79:6 Wuodata hirmuisudes pacanain päälle/ jotca ei sinua tunne/ ja nijden waldacundain päälle/ jota ei sinun nimes rucoile.
79:7 Sillä he ovat syöneet Jaakobin ja tehneet hänen asuinsijansa autioksi.	7. Sillä he ovat Jakobin syöneet, ja hänen huoneensa hävittäneet.	Ps 79:7 Sillä he owat Jacobin syönet/ ja hänen huonens häwittänet.
79:8 Älä lue meidän syyksemme isiemme rikoksia, anna armosi pian kohdata meitä, sillä me olemme sangen viheliäisiksi tulleet.	8. Älä muistele meidän entisiä pahoja tekojamme: armahda sinuas nopiasti meidän päällemme; sillä me olemme sangen viheliäisiksi tulleet.	Ps 79:8 Älä muistele meidän endisiä pahoja tecojam/ armada pian meidän päällem: sillä me olemma sangen köyhäxi tullet.
79:9 Auta meitä sinä, pelastuksemme Jumala, nimesi kunnian tähden, pelasta meidät ja anna meidän syntimme anteeksi nimesi tähden.	9. Auta meitä, meidän autuutemme Jumala, sinun nimes kunnian tähden: pelasta meitä, ja anna meille synnit anteeksi sinun nimes tähden.	Ps 79:9 Auta sinä meitä Jumala meidän auttajam/ sinun nimes cunnian tähden/ pelasta meitä/ ja anna meillen synnit andexi sinun nimes tähden.
79:10 Miksi pakanat saisivat sanoa: "Missä on heidän Jumalansa?" Tulkoon tunnetuksi pakanain seassa, meidän silmäimme nähden, sinun palvelijaisi vuodatetun veren kosto.	10. Miksis sallit pakanain sanoa: kussa on nyt heidän Jumalansa? ilmoitettakaan pakanain seassa, meidän silmäimme edessä, sinun palveliais veren kosto, joka vuodatettu on!	Ps 79:10 Mixis sallit pacanain sanoa: cusa on nyt heidän Jumalans ? ilmoitettacan pacanain seas/ meidän silmäim edes sinun palweljas weren costo/ joca wuodatettu on.
79:11 Tulkoon vankien huokaus sinun kasvojesi eteen; suuren käsivartesi voimalla pidä elossa kuoleman lapset.	11. Anna etees tulla vankein huokaukset: suuren käsivartes kautta, korjaa kuoleman lapset,	Ps 79:11 Anna etees tulla fangein huocauxet/ sinun suuren käsiwartes cautta/ corja cuoleman lapset.
79:12 Ja maksa naapureillemme, heidän helmaansa, seitsenkertaisesti se herjaus, jolla he ovat herjanneet sinua, Herra.	12. Ja kosta meidän läsnäasuvaisillemme seitsemin kerroin heidän helmaansa heidän pilkkansa, jolla he sinua, Herra, pilkanneet ovat.	Ps 79:12 Ja costa meidän läsnä asuwaisillem seidzemen kerroin heidän pilckans heidän helmaans/ jolla he sinua HERra pilcannet owat.
79:13 Mutta me, sinun kansasi, sinun laitumesi lampaat, kiitämme sinua iankaikkisesti, julistamme sinun kiitostasi polvesta polveen.	13. Mutta me sinun kansas, ja sinun laitumes lauma, kiitämme sinua ijankaikkisesti, ja julistamme sinun kiitostas suvusta sukuun.	Ps 79:13 Mutta me sinun Canssas/ ja sinun wehmas lauma kijtäm sinua ijancaickisest/ ja julistam sinun kijtostas loppumata.]
PSALMI 80	80 PSALTTARI	LXXX.  Psalmi .
80:1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Liljat"; Aasafin todistus; virsi.	1. Asaphin Psalmi, kultasesta kukkaisesta, edelläveisaajalle.	Ps 80:1 Assaphin Psalmi cullaisesta cuckaisesta/ edelläweisattapa.
80:2 Kuuntele, Israelin paimen. Sinä, joka johdat Joosefia niinkuin lammaslaumaa, sinä, jonka valtaistuinta kerubit kannattavat, ilmesty kirkkaudessasi.	2. Kuules, Israelin paimen, joka saatat Josephin niinkuin lampaat: ilmoita sinus, joka istut Kerubimin päällä.	Ps 80:2 CUules Israelin paimen/ joca saatat Josephin nijncuin lambat/ ilmoita sinus joca istut Cherubimin päällä.
80:3 Efraimin, Benjaminin ja Manassen edessä herätä voimasi, tule meidän avuksemme.	3. Herätä voimas, sinä joka Ephraimin, Benjaminin ja Manassen edessä olet, ja tule meidän avuksemme.	Ps 80:3 Herätä sinun waldas/ sinä cuin Ephraimin/ BenJaminin ja Manassen edes olet/ ja tule meidän auxem.
80:4 Jumala, saata meidät entisellemme, valista kasvosi, niin me autetuiksi tulemme.	4. Jumala, käännä meitä, ja anna kasvos paistaa, niin me tulemme autetuksi.	Ps 80:4 Jumala lohduta meitä/ ja anna sinun caswos paista/ nijn me tulemma autetuxi.
80:5 Herra, Jumala Sebaot, kuinka kauan sinä annat vihasi suitsuta, kun sinun kansasi rukoilee?	5. Herra Jumala Zebaot, kuinka kauvan sinä vihastut kansas rukouksiin?	Ps 80:5 HERra Jumala Zebaoth/ cuinga cauwans wihastut Canssas rucouxijn ?
80:6 Sinä olet syöttänyt heille kyynelten leipää, olet juottanut heille maljoittain kyyneleitä;	6. Sinä ruokit heitä kyyneleiden leivällä, ja juotat heitä suurella mitalla, täynnä kyyneleitä,	Ps 80:6 Sinä ruokit heitä kyynelitten leiwällä/ ja juotat heitä suurella mitalla täynäns kyynelitä.
80:7 olet pannut meidät riidaksi naapureillemme, meidän vihollisemme pilkkaavat meitä.	7. Sinä olet meidät pannut riidaksi läsnäasuvaisillemme; ja meidän vihollisemme pilkkaavat meitä.	Ps 80:7 Sinä annat caickein meidän läsnäasuwaistem meitä kiroilla/ ja meidän wihollistem meitä pilcata.
80:8 Jumala Sebaot, saata meidät entisellemme, valista kasvosi, niin me autetuiksi tulemme.	8. Jumala Zebaot, käännä meitä, ja anna kasvos paistaa, niin me autetuksi tulemme.	Ps 80:8 Jumala Zebaoth lohduta meitä/ ja walista sinun caswos/ nijn me autetuxi tulemma.
80:9 Sinä siirsit viinipuun Egyptistä, sinä karkoitit pakanat ja istutit sen.	9. Sinä toit viinapuun Egyptistä, olet pakanat karkoittanut ulos, ja sen istuttanut.	Ps 80:9 Sinä toit Wijnapuun Egyptistä/ ja olet pacanat carcottanut/ ja sen istuttanut.
80:10 Sinä raivasit sille sijan, ja se juurtui ja täytti maan.	10. Sinä perkasit tien hänen eteensä, ja annoit hänen hyvästi juurtua, niin että se täytti maan.	Ps 80:10 Sinä percaisit tien hänen eteens/ ja annoit hänen hywästi juurtua/ nijn että se täytti maan.
80:11 Se peitti vuoret varjollansa ja oksillansa Jumalan setrit.	11. Vuoret ovat sen varjolla peitetyt, ja hänen oksillansa Jumalan sedripuut.	Ps 80:11 Mäet owat sen warjolla peitetyt/ ja hänen oxillans Jumalan Cedripuut.
80:12 Se levitti köynnöksensä mereen asti ja vesansa Eufrat-virtaan saakka.	12. Sinä levitit hänen oksansa hamaan mereen asti, ja hänen haaransa hamaan virran tykö.	Ps 80:12 Sinä lewitit hänen wesans haman meren asti/ ja hänen haarans haman wirran tygö.
80:13 Miksi sinä särjit aidan sen ympäriltä, niin että kaikki tienkulkijat sitä repivät?	13. Miksis siis särjit hänen aitansa, että sitä kaikki ohitsekäyvät repivät.	Ps 80:13 Mixis sijs särjit hänen aitans/ että sitä caicki ohidzekäywät repiwät.
80:14 Metsäkarju sitä jyrsii, ja kedon eläimet sitä syövät.	14. Metsäsika on sen kaivanut ylös, ja metsän pedot sen syövät.	Ps 80:14 Medzäsica on sen caiwanut ylös/ ja pedot owat turmellet.
80:15 Jumala Sebaot, käänny takaisin, katso alas taivaasta ja näe; ota hoitaaksesi tämä viinipuu	15. Jumala Zebaot, käännä siis sinuas, katso alas taivaasta ja näe, ja etsi sitä viinapuuta,	Ps 80:15 Jumala Zebaoth käännä sijs sinuas/ cadzo alas taiwast ja näe/ ja edzi sitä wijnapuuta.
80:16 ja suojaa se, minkä sinun oikea kätesi istutti, tämä taimi, jonka kasvatit suureksi itseäsi varten.	16. Ja pidä se kiintiänä, jonka sinun oikia kätes on istuttanut, (ihmisen) pojan tähden, jonka sinulles lujasti valinnut olet.	Ps 80:16 Ja pidä se kijndiänä/ jonga sinun oikia kätes on istutanut/ ja jongas sinulles lujasti walinnut olet.
80:17 Se on tulen polttama, se on karsittu. He hukkuvat sinun kasvojesi uhkauksesta.	17. Se on poltettu tulella ja revitty: sinun uhkauksestas he ovat hukkuneet.	Ps 80:17 Cadzo sijhen ja nuhtele/ että polttamisest ja repimisest loppu tulis.
80:18 Kätesi suojelkoon sinun oikean kätesi miestä, ihmislasta, jonka kasvatit suureksi itseäsi varten.	18. Sinun kätes varjelkoon oikian kätes kansan, ja ihmisen pojan, jonka sinulles lujasti valinnut olet.	Ps 80:18 Sinun kätes warjelcon sen sinun oikian kätes Canssan/ ja ihmiset jotcas sinulles lujasti walinnut olet.
80:19 Silloin me emme sinusta luovu. Suo meidän elää, niin me huudamme sinun nimeäsi avuksemme.	19. Niin emme sinusta luovu: suo meidän elää, niin me sinun nimeäs avuksi huudamme.	Ps 80:19 Nijn en me sinusta luowu/ suo meidän elä/ nijn me sinun nimes rucoilem.
80:20 Herra, Jumala Sebaot, saata meidät entisellemme, valista kasvosi, niin me autetuiksi tulemme.	20. Herra Jumala Zebaot, käännä meitä: anna kasvos paistaa, niin me autetuksi tulemme.	Ps 80:20 HERra Jumala Zebaoth lohduta meitä/ ja anna caswos paista/ nijn me autetuxi tulemma.
PSALMI 81	81 PSALTTARI	LXXXI.  Psalmi .
81:1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin viininkorjuulaulu; Aasafin virsi.	1. Gittitin päällä, edelläveisaajalle, Asaphin (Psalmi.)	Ps 81:1 Githithin päälle edelläweisattapa/ Assaphin.
81:2 Nostakaa ilohuuto Jumalalle, joka on meidän väkevyytemme; nostakaa riemuhuuto Jaakobin Jumalalle.	2. Veisatkaat iloisesti Jumalalle, joka on meidän väkevyytemme: ihastukaat Jakobin Jumalalle.	Ps 81:2 WEisatcat iloisest Jumalalle/ joca on meidän wäkewydem/ ihastucat Jacobin Jumalalle.
81:3 Virittäkää kiitosvirsi, lyökää vaskirumpuja, soittakaa suloisesti kanteleita ynnä harppuja.	3. Ottakaat psalmit ja tuokaat kanteleet, iloiset harput ja psaltari.	Ps 81:3 Ottacat Psalmit ja tuocat trumbut/ iloiset candelet ja Psaltari.
81:4 Puhaltakaa pasunaa uudenkuun aikana, täyden kuun aikana, meidän juhlapäivämme kunniaksi.	4. Soittakaat pasunilla uudessa kuussa, meidän lehtimajamme juhlapäivänä.	Ps 81:4 Soittacat Basunilla udesa Cuusa/ meidän lehtimajam juhlapäiwänä.
81:5 Sillä tämä on käsky Israelille, Jaakobin Jumalan säädös.	5. Sillä se on tapa Israelissa, ja Jakobin Jumalan oikeus.	Ps 81:5 Sillä se on tapa Israelis/ ja Jacobin Jumalan oikeus.
81:6 Hän asetti sen todistukseksi Joosefille käydessään Egyptin maata vastaan. Minä kuulen puheen, joka on minulle outo:	6. Sen hän pani Josephissa todistukseksi, koska he Egyptin maalta läksivät, ja oudon kielen kuulleet olivat.	Ps 81:6 Sen hän pani Josephis todistuxexi/ cosca he Egyptin maalda läxit/ ja oudon kielen cuullet olit.
81:7 "Minä nostin taakan hänen hartioiltansa, hänen kätensä pääsivät kantokorin kuormasta.	7. Minä olen heidän olkansa kuormasta vapahtanut; ja heidän kätensä pääsivät tiiliä tekemästä.	Ps 81:7 Ja hän oli heidän olcans cuormasta wapahtanut/ ja heidän kätens pääsit tijliä tekemäst
81:8 Hädässäsi sinä huusit, ja minä vapautin sinut; ukkospilven peitosta minä vastasin sinulle, minä koettelin sinua Meriban veden luona." Sela.	8. Koska sinä tuskassas minua avukses huusit, niin minä autin sinua: minä kuulin sinua, koska tuulispää tuli sinun päälles, ja koettelin sinua riitaveden tykönä, Sela!	Ps 81:8 Cosca sinä tuscasas minua rucoilit/ nijn minä autin sinua/ ja cuuldelin sinua/ cosca tuulispää tuli sinun päälles/ ja coettelin sinua rijtaweden tykönä. Sela.
81:9 "Kuule, kansani, minä varoitan sinua; Israel, jospa sinä minua kuulisit!	9. Kuule, minun kansani, minä todistan sinun seassas: Israel, jospa sinä minua kuulisit!	Ps 81:9 Cuule minun Canssan/ minä todistan sinun seasas/ Israel/ sinun pitä minua cuuleman.
81:10 Älköön sinulla olko muukalaista jumalaa, äläkä kumarra vierasta jumalaa.	10. Ei pidä sinun seassas muukalainen jumala oleman, ja ei pidä sinun vierasta jumalaa kumartaman.	Ps 81:10 Ettei sinun seasas muucalainen Jumala olis/ ja ettes wierasta Jumalata cumarrais.
81:11 Minä olen Herra, sinun Jumalasi, joka toin sinut Egyptin maasta; avaa suusi, niin minä sen täytän.	11. Minä olen Herra sinun Jumalas, joka sinun vein ulos Egyptin maalta: levitä suus, niin minä sen täytän.	Ps 81:11 Minä olen sinun HERras Jumalas/ joca sinun wein ulos Egyptin maalda/ lewitä suus nijn minä sen täytän.
81:12 Mutta minun kansani ei kuullut minun ääntäni, eikä Israel noudattanut minun mieltäni.	12. Mutta minun kansani ei kuullut minun ääntäni, ja Israel ei totellut minua.	Ps 81:12 Mutta minun Canssan ei cuullut minun ändäni/ ja Israel ei totellut minua.
81:13 Niin minä annoin heidän mennä pois sydämensä paatumuksessa, he saivat vaeltaa omien neuvojensa mukaan.	13. Niin minä laskin heitä sydämensä pahuuteen, vaeltamaan neuvonsa jälkeen.	Ps 81:13 Nijn minä laskin heitä heidän sydämens pahuteen/ waeldaman neuwons jälken.
81:14 Oi, jospa minun kansani minua kuulisi ja Israel vaeltaisi minun teilläni,	14. Jos minun kansani kuulis minua, ja Israel minun teissäni kävis,	Ps 81:14 Jos minun Canssan cuulis minua/ ja Israel minun teisäni käwis.
81:15 niin minä pian masentaisin heidän vihollisensa ja kääntäisin käteni heidän vihamiehiänsä vastaan.	15. Niin minä pian heidän vihollisensa painaisin alas, ja käteni kääntäisin heidän vihollistensa päälle,	Ps 81:15 Nijn minä pian heidän wihollisens painaisin/ ja minun käteni käändäisin heidän wihollistens päälle.
81:16 Ne, jotka Herraa vihaavat, matelisivat hänen edessään, ja heidän kohtalonsa kestäisi iankaikkisesti.	16. Ja Herran viholliset hukkaan tulisivat; mutta heidän aikansa olisi ijankaikkisesti pysyvä,	Ps 81:16 Ja jotca HERra wihawat/ huckan he pyrkiwät händä wastan/ mutta heidän aicans olis ijancaickisest pysywä.
81:17 Mutta kansaansa hän ruokkisi parhaalla nisulla; minä ravitsisin sinua hunajalla kalliosta."	17. Ja minä ruokkisin heitä parhailla nisuilla, ja ravitsisin heitä hunajalla kalliosta.	Ps 81:17 Ja minä ruockisin heitä parhailla nisuilla/ ja rawidzisin heitä hunajalla calliosta.
PSALMI 82	82 PSALTTARI	LXXXII.  Psalmi .
82:1 Aasafin virsi. Jumala seisoo jumalien kokouksessa, hän on tuomari jumalien keskellä:	1. Asaphin Psalmi. Jumala seisoo Jumalan seurakunnassa: hän on tuomari Jumalain seassa.	Ps 82:1 Assaphin Psalmi. Ps 82:2 Jumala seiso Jumalan seuracunnasa/ ja on Duomari jumalitten seasa.
82:2 "Kuinka kauan te tuomitsette väärin ja pidätte jumalattomain puolta?" Sela.	2. Kuinka kauvan te väärin tuomitsette, ja jumalattoman muotoa katsotte? Sela!	Ps 82:3 Cuinga cauwan te wäärin duomidzetta/ ja jumalattoman muoto cadzotta ? Sela.
82:3 "Auttakaa oikeuteensa vaivainen ja orpo, antakaa kurjalle ja puutteenalaiselle oikeus.	3. Tehkää oikeus köyhälle ja orvolle, ja auttakaat raadolliset ja vaivaiset oikeudelle.	Ps 82:4 Tehkät oikeus köyhälle ja orwoille/ ja auttacat radolliset ja waiwaiset oikeudelle.
82:4 Vapauttakaa vaivainen ja köyhä, pelastakaa hänet jumalattomain käsistä.	4. Pelastakaat ylönkatsottua ja köyhää, ja päästäkäät häntä jumalattoman kädestä.	Ps 82:5 Pelastacat ylöncadzottua ja köyhä/ ja päästäkät händä jumalattoman wallasta.
82:5 Ei ole heillä älyä, ei ymmärrystä, he vaeltavat pimeydessä: kaikki maan perustukset horjuvat.	5. Mutta ei he tottele eikä lukua pidä: he käyvät lakkaamata pimeässä: sentähden täytyy kaikki maan perustukset kaatua.	Ps 82:6 Mutta ei he tottele eikä lucua pidä/ he käywät lackamata pimeisä/ sentähden täyty caicki maan perustuxet caatua.
82:6 Minä sanon: Te olette jumalia ja kaikki tyynni Korkeimman poikia;	6. Minä tosin sanoin: te olette jumalat, ja kaikki Korkeimman lapset;	Ps 82:7 Minä tosin sanoin: te oletta jumalat/ ja caicki corkeimman lapset.
82:7 kuitenkin te kuolette, niinkuin ihmiset kuolevat, ja kaadutte niinkuin kuka ruhtinas tahansa."	7. Kuitenkin täytyy teidän kuolla niinkuin ihmiset, ja niinkuin tyrannit hukkua.	Ps 82:8 Cuitengin täyty teidän cuolla nijncuin ihmisetkin/ ja nijncuin tyrannit huckuwat.
82:8 Nouse, Jumala, tuomitse maa, sillä sinä perit kaikki pakanakansat.	8. Nouse, Jumala, ja tuomitse maa; sillä kaikki pakanat ovat sinun omas.	Ps 82:9 Nouse Jumala ja duomidze maa: sillä caicki pacanat owat sinun omas.
PSALMI 83	83 PSALTTARI	LXXXIII.  Psalmi .
83:1 Laulu, Aasafin virsi.	1. Asaphin Psalmi ja veisu.	Ps 83:1 Assaphin Psalmi ja weisu.
83:2 Jumala, älä ole niin ääneti, älä ole vaiti, älä ole, Jumala, niin hiljaa.	2. Jumala, älä niin ratki vaikene, ja älä niin ääneti ole: Jumala, älä sitä niin kärsi.	Ps 83:2 JUmala älä nijn ratki waickene/ ja älä caiketi nijn hiljainen ole/ Jumala älä sitä nijn kärsi.
83:3 Sillä, katso, sinun vihollisesi pauhaavat, ja sinun vihaajasi nostavat päätänsä.	3. Sillä katso, Sinun vihollises kiukuitsevat, ja jotka sinua vihaavat, ylentävät päänsä.	Ps 83:3 Sillä cadzo/ sinun wihollises kiucuidzewat/ ja jotca sinua wihawat/ ylendäwät pääns.
83:4 Heillä on kavalat hankkeet sinun kansaasi vastaan, ja he pitävät neuvoa sinun suojattejasi vastaan.	4. He pitävät kavaloita juonia sinun kansaas vastaan, ja pitävät neuvoa sinun salatuitas vastaan,	Ps 83:4 He pitäwät cawaloita juonia sinun Canssas wastan/ ja pitäwät neuwo sinun salatuitas wastan.
83:5 He sanovat: "Tulkaa, hävittäkäämme heidät olemasta kansa, niin ettei Israelin nimeä enää muisteta."	5. Sanoen: tulkaat, hävittäkäämme heitä, niin ettei he ensinkään kansa olisikaan, ettei Israelin nimeä silleen muisteltaisi.	Ps 83:5 Sanoden: tulcat/ häwittäkäm heitä/ nijn ettei he ensingän Canssa oliscan/ ettei Israelin nime sillä muistellais.
83:6 Sillä he neuvottelevat keskenään yksimielisesti, he tekevät liiton sinua vastaan:	6. Sillä he ovat sydämessänsä panneet neuvonsa yhteen, ja tehneet liiton sinua vastaan:	Ps 83:6 Sillä he owat pannet neuwons yhteen/ ja tehnet lijton sinua wastan.
83:7 Edomin teltat ja ismaelilaiset, Mooab ja hagrilaiset,	7. Edomilaiset ja Ismaelilaiset majat, Moabilaiset ja Hagarilaiset,	Ps 83:7 Edomerein ja Ismaeliterein majat/ Moabiterein ja Hagariterein.
83:8 Gebal, Ammon ja Amalek, Filistea ynnä Tyyron asukkaat.	8. Gebalilaiset, Ammonilaiset ja Amalekilaiset, Philistealaiset ja Tyron asuvaiset.	Ps 83:8 Gebaliterein/ Ammoniterein ja Amalechiterein/ Philisterit ja Tyron asuwaiset.
83:9 Myös Assur on liittynyt heihin, nämä ovat käsivartena Lootin lapsilla. Sela.	9. Assur on myös itsensä heihin liittänyt, auttamaan Lotin lapsia, Sela!	Ps 83:9 Assur on myös hänens heihin lijttänyt/ auttaman Lothin lapsia. Sela.
83:10 Tee heille, niinkuin teit Midianille, niinkuin Siiseralle, niinkuin Jaabinille Kiison-joen rannalla.	10. Tee niille niinkuin Midianilaisille, niinkuin Siseralle, niinkuin Jabinille Kisonin ojan tykönä;	Ps 83:10 Tee nijlle nijncuin Midianitereille/ nijncuin Sisseralle/ nijncuin Jabinille Kisonin osan tykönä.
83:11 Heidät tuhottiin Eendorissa, he joutuivat lannaksi maahan.	11. Jotka mestattiin Endorin tykönä, ja tulivat loaksi maan päälle.	Ps 83:11 Jotca mestattin Endorin tykönä/ ja tulit logaxi maan päälle.
83:12 Anna heidän ylhäisillensä käydä, niinkuin kävi Oorebille ja Seebille, ja kaikille heidän ruhtinaillensa niinkuin Seballe ja Salmunnalle,	12. Tee heidän pääruhtinaansa niinkuin Orebin ja Seebin, ja kaikki heidän ylimmäisensä niinkuin Seban ja Salmunnan,	Ps 83:12 Tee heidän pääruhtinans nijncuin Oreb/ ja Seeb/ ja caicki heidän ylimmäisens nijncuin Sebah ja Salmuna.
83:13 koska he sanovat: "Anastakaamme itsellemme Jumalan asunnot."	13. Jotka sanovat: me omistamme meillemme Jumalan huoneet.	Ps 83:13 Jotca sanowat: me omistam meillem Jumalan huonet.
83:14 Jumalani, tee heidät lentäviksi lehdiksi, kuiviksi korsiksi tuulen viedä.	14. Jumala, tee heitä niinkuin rattaan, niinkuin korren tuulen edessä.	Ps 83:14 Jumala tee heitä nijncuin tuulispää/ nijncuin corsi tuulen edesä.
83:15 Niinkuin kulovalkea metsää polttaa, niinkuin liekit kärventävät vuoria,	15. Niinkuin kulo metsän polttaa, ja niinkuin liekki mäet sytyttää;	Ps 83:15 Nijncuin culo joca medzän poltta/ ja nijncuin liecki joca mäet sytyttä.
83:16 niin aja sinä heitä rajuilmallasi ja kauhistuta heitä tuulispäälläsi.	16. Vainoo juuri niin heitä sinun rajuilmallas, ja hämmästytä heitä tuulispäälläs.	Ps 83:16 Waino juuri nijn heitä tuulispäälläs/ ja hämmästytä heitä tuiscullas.
83:17 Täytä heidän kasvonsa häpeällä, että he etsisivät sinun nimeäsi, Herra.	17. Täytä heidän kasvonsa häpiällä, että he sinun nimeäs, Herra, etsisivät.	Ps 83:17 Täytä heidän caswons häpiällä/ että he sinun nimes edzisit.
83:18 Joutukoot häpeään ja kauhistukoot ikuisesti, tulkoot häpeään ja hukkukoot.	18. Hävetköön he ja hämmästyköön ijankaikkisesti, ja häpiään tulkoon ja hukkukoon.	Ps 83:18 Häwetkön ja hämmästykön ijancaickisest/ ja häpiään tulcon ja huckucon.
83:19 Ja tulkoot tuntemaan, että sinun ainoan nimi on Herra, että sinä olet Korkein kaikessa maassa.	19. Niin he saavat tuta, että sinä, jonka ainoan nimi on Herra, olet ylimmäinen kaikessa maailmassa.	Ps 83:19 Nijn he saawat tuta että sinun nimes on ainoastans HERra/ ja ylimmäinen caikesa mailmasa.
PSALMI 84	84 PSALTTARI	LXXXIV.  Psalmi .
84:1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin viininkorjuulaulu; koorahilaisten virsi.	1. Koran lasten Psalmi, Gittitin päällä, edelläveisaajalle.	Ps 84:1 Corahn lasten Psalmi Githithin päälle/ edelläweisattapa.
84:2 Kuinka ihanat ovat sinun asuinsijasi, Herra Sebaot!	2. Kuinka ihanat ovat sinun asuinsijas, Herra Zebaot!	Ps 84:2 CUinga ihanat owat sinun asuinsias HERra Zebaoth.
84:3 Minun sieluni ikävöitsee ja halajaa Herran esikartanoihin, minun sydämeni ja ruumiini pyrkii riemuiten elävää Jumalaa kohti.	3. Minun sieluni ikävöitsee ja halajaa Herran esikartanoihin: minun ruumiini ja sieluni iloitsee elävässä Jumalassa.	Ps 84:3 Minun sielun ikäwöidze ja halaja HERran esicartanoihin/ minun ruumin ja sielun iloidze eläwäsä Jumalasa.
84:4 Löysihän lintunen majan ja pääskynen pesän, johon se poikasensa laskee: sinun alttarisi, Herra Sebaot, minun kuninkaani ja minun Jumalani.	4. Sillä lintu on huoneen löytänyt, ja pääskynen pesänsä, johonka he poikansa laskevat: sinun alttaris, Herra Zebaot, minun kuninkaani ja minun Jumalani.	Ps 84:4 Sillä lindu on huonen löytänyt/ ja pääskyinen hänen pesäns/ johonga he poicans laskewat/ nimittäin/ sinun Altaris HERra Zebaoth/ minun Cuningan ja minun Jumalan.
84:5 Autuaat ne, jotka sinun huoneessasi asuvat! He kiittävät sinua alati. Sela.	5. Autuaat ovat, jotka sinun huoneessas asuvat: he kiittävät sinua ijankaikkisesti, Sela!	Ps 84:5 Autuat owat jotca sinun huoneisas asuwat/ he kijttäwät sinua ijancaickisest. Sela.
84:6 Autuaat ne ihmiset, joilla on voimansa sinussa, joilla on mielessänsä pyhät matkat!	6. Autuaat ovat ne ihmiset, jotka sinun pitävät väkenänsä, ja sydämestänsä vaeltavat sinun jälkees,	Ps 84:6 Autuat owat ne ihmiset jotca sinun pitäwät wäkenäns/ ja sydämestäns waeldawat sinun jälkes.
84:7 Kun he käyvät Kyynellaakson kautta, he muuttavat sen lähteitten maaksi, ja syyssade peittää sen siunauksilla.	7. Jotka käyvät itkun laakson lävitse, ja tekevät siellä kaivoja; ja opettajat monella siunauksella kaunistetaan.	Ps 84:7 Jotca käywät itcun laxon läpidze/ ja tekewät siellä caiwoja/ ja opettajat monella siunauxella caunistetan.
84:8 He käyvät voimasta voimaan, he astuvat Jumalan eteen Siionissa.	8. He saavat yhden voiton toisen jälkeen, että tunnettaisiin oikia Jumala Zionissa.	Ps 84:8 He saawat yhden woiton toisen jälken/ että huomataisin oikia Jumala Zionis.
84:9 Herra, Jumala Sebaot, kuule minun rukoukseni, ota se korviisi, Jaakobin Jumala. Sela.	9. Herra Jumala Zebaot, kuule minun rukoukseni: ota, Jakobin Jumala, tätä korviis, Sela!	Ps 84:9 HERra Jumala Zebaoth cuuldele minun rucouxen/ ota Jacobin Jumala tätä corwijs. Sela.
84:10 Jumala, meidän kilpemme, käännä katseesi, katso voideltusi kasvoja.	10. Katsele siis, Jumala, meidän kilpemme, katso sinun voideltus kasvoja.	Ps 84:10 Cadzele sijs Jumala meidän kilpem/ cadzo sinun woideldus caswoa.
84:11 Sillä yksi päivä sinun esikartanoissasi on parempi kuin tuhat muualla; mieluummin minä olen vartijana Jumalani huoneen kynnyksellä, kuin asun jumalattomien majoissa.	11. Sillä yksi päivä esikartanoissas on parempi kuin tuhannen muualla: ennen minä olisin ovenvartia Jumalani huoneessa, kuin asuisin jumalattomain majoissa.	Ps 84:11 Sillä yxi päiwä sinun esicartanoisas on parambi cuin tuhatta mualla/ ennen minä olisin owenwartia minun Jumalani huonesa/ cuin cauwan asuisin Jumalattoman majoisa.
84:12 Sillä Herra Jumala on aurinko ja kilpi; Herra antaa armon ja kunnian, ei hän kiellä hyvää niiltä, jotka nuhteettomasti vaeltavat.	12. Sillä Herra Jumala on aurinko ja kilpi: Herra antaa armon ja kunnian: ei hän anna hurskailta mitään hyvää puuttua.	Ps 84:12 Sillä HERra Jumala on Auringo ja kilpi/ HERra anda armon ja cunnian/ hurscailda ei mitän hywä puutu.
84:13 Herra Sebaot, autuas se ihminen, joka sinuun turvaa!	13. Herra Zebaot, autuas on se ihminen, joka sinuun uskaltaa.	Ps 84:13 HERra Zebaoth/ autuas on se ihminen/ joca sinuun uscalda.
PSALMI 85	85 PSALTTARI	LXXXV.  Psalmi .
85:1 Veisuunjohtajalle; koorahilaisten virsi.	1. Koran lasten Psalmi, edelläveisaajalle.	Ps 85:1 Corahn lasten Psalmi/ edelläweisattapa.
85:2 Herra, ennen sinä olit suosiollinen maallesi, sinä käänsit Jaakobin kohtalon.	2. Herra, sinä kuin (muinen) olit armollinen sinun maakunnalles, ja Jakobin vangit lunastit,	Ps 85:2 HERra sinä cuin muinen olit armollinen sinun maacunnalles/ ja Jacobin fangit lunastit.
85:3 Sinä annoit anteeksi kansasi pahat teot ja peitit kaikki heidän syntinsä. Sela.	3. Sinä anteeksi annoit kansas pahat teot, ja kaikki heidän syntinsä peitit, Sela!	Ps 85:3 Sinä cuin muinen olet andanut andexi sinun Canssas pahat tegot/ ja caicki heidän syndins peittänyt. Sela.
85:4 Sinä panit kaiken kiivastuksesi pois ja lauhduit vihasi hehkusta.	4. Sinä lepytit kaiken vihas, ja käänsit sinuas vihas julmuudesta.	Ps 85:4 Sinä cuin muinen lepytit caicki wihas/ ja käänsit sinuas wihas julmudesta.
85:5 Käänny taas meidän puoleemme, sinä pelastuksemme Jumala, älä ole enää tuimistunut meihin.	5. Käännä meitä, meidän autuutemme Jumala, ja pane pois vihas meistä.	Ps 85:5 Lohduta meitä Jumala meidän wapahtajam/ ja käännä pois wihas meistä.
85:6 Oletko ainiaaksi vihastunut meihin, pidätkö vihaa suvusta sukuun?	6. Tahdotkos siis ijankaikkisesti olla vihainen meidän päällemme? eli vihas pitää sukukunnasta sukukuntaan?	Ps 85:6 Tahdotcos sijs ijancaickisest olla wihainen meidän päällem? eli sinun wihas pitä sucucunnasta sucucundaan?
85:7 Etkö virvoita meitä eloon jälleen, että sinun kansasi iloitsisi sinussa?	7. Etkös käänny, ja meitä virvoita, että kansas sinussa iloitsis?	Ps 85:7 Etkös meitä wirgota jällens/ että Canssas sinusa iloidzis ?
85:8 Herra, suo meidän nähdä sinun armosi, anna apusi meille.	8. Herra, osoita meille armos, ja sinun autuutes anna meille.	Ps 85:8 HERra osota meille armos ja auta meitä.
85:9 Minä tahdon kuulla, mitä Jumala, Herra, puhuu: hän puhuu rauhaa kansallensa, hurskaillensa; älkööt he kääntykö jälleen tyhmyyteen.	9. Jospa minä kuulisin, mitä Herra Jumala puhuu, että hän rauhan lupasi kansallensa ja pyhillensä, ettei he hulluuteen joutuisi.	Ps 85:9 Josca minä cuulisin mitä HERra Jumala puhu/ että hän rauhan lupais Canssallens ja pyhillens/ ettei he hulluteen joutuis.
85:10 Totisesti, hänen apunsa on lähellä niitä, jotka häntä pelkäävät, ja niin meidän maassamme kunnia asuu.	10. Kuitenkin on hänen apunsa niiden tykönä, jotka häntä pelkäävät, että meidän maallamme kunnia asuis;	Ps 85:10 Cuitengin on hänen apuns nijden tykönä jotca händä pelkäwät/ että meidän maalla cunnia asuis.
85:11 Armo ja totuus tapaavat toisensa täällä, vanhurskaus ja rauha antavat suuta toisillensa,	11. Että laupius ja totuus keskenänsä kohtaisivat: vanhurskaus ja rauha toinen toisellensa suuta antaisivat;	Ps 85:11 Että laupius ja totuus keskenäns cohtaisit/ wanhurscaus ja rauha toinen toisens suuta andaisit.
85:12 uskollisuus versoo maasta, ja vanhurskaus katsoo taivaasta.	12. Että totuus maasta vesois, ja vanhurskaus taivaasta katsois;	Ps 85:12 Että totuus maasta wesois/ ja wanhurscaus taiwast cadzois.
85:13 Herra antaa meille kaikkea hyvää, ja meidän maamme antaa satonsa.	13. Että myös meille Herra hyvin tekis, ja meidän maamme hedemänsä antais;	Ps 85:13 Että myös meille HERra hywin tekis/ ja meidän maam hedelmäns annais.
85:14 Vanhurskaus käy hänen edellänsä ja seuraa hänen askeltensa jälkiä.	14. Että vanhurskaus sittenkin hänen edessänsä pysyis ja menestyis.	Ps 85:14 Että wanhurscaus sijttekin hänen edesäns pysyis ja menestyis.
PSALMI 86	86 PSALTTARI	LXXXVI.  Psalmi .
86:1 Daavidin rukous. Kallista, Herra, korvasi minun puoleeni ja vastaa minulle, sillä minä olen kurja ja köyhä.	1. Davidin rukous. Kallista, Herra, korvas ja kuule minua; sillä minä olen raadollinen ja köyhä.	Ps 86:1 Dawidin rucous. Ps 86:2 CAllista HERra corwas ja cuuldele minua: sillä minä olen radollinen ja köyhä.
86:2 Varjele minun sieluni, sillä minä olen hurskas; sinä, minun Jumalani, pelasta palvelijasi, joka sinuun turvaa.	2. Kätke minun sieluni; sillä minä olen pyhä. Auta minua, minun Jumalani, palveliaas, joka sinuun luotan.	Ps 86:3 Kätke minun sielun: sillä minä olen pyhä/ auta minua minun Jumalan/ sinun palweliatas/ joca idzeni sinuun luotan.
86:3 Ole minulle armollinen, Herra, sillä sinua minä huudan kaiken päivää.	3. Herra, ole minulle armollinen; sillä minä huudan ylipäivää sinua.	Ps 86:4 HERra ole minulle armollinen/ sillä minä huudan ylipäiwä sinua.
86:4 Ilahuta palvelijasi sielu, sillä sinun puoleesi, Herra, minä ylennän sieluni.	4. Ilahuta palvelias sielu; sillä sinun tykös, Herra, minä ylennän sieluni.	Ps 86:5 Ilahuta sinun palwelias sielu/ sillä sinua HERra minä ikäwöidzen.
86:5 Sillä sinä, Herra, olet hyvä ja anteeksiantavainen, suuri armossa kaikille, jotka sinua avuksensa huutavat.	5. Sillä sinä, Herra, olet hyvä ja armollinen, sangen laupias kaikille, jotka sinua avuksensa huutavat.	Ps 86:6 Sillä sinä HERra olet hywä ja armollinen/ ja sangen laupias caikille jotca sinua rucoilewat.
86:6 Ota, Herra, korviisi minun rukoukseni, tarkkaa minun anomiseni ääntä.	6. Ota korviis, Herra, minun rukoukseni, ja ota vaari minun rukoukseni äänestä.	Ps 86:7 Ymmärrä HERra minun rucouxen/ ja ota waari minun rucouxeni änestä.
86:7 Hätäni päivänä minä sinua avukseni huudan, sillä sinä vastaat minulle.	7. Tuskassani minä sinua rukoilen, ettäs minun kuulisit.	Ps 86:8 Tuscasani minä sinua rucoilen/ ettäs minua cuuldelisit/
86:8 Ei ole sinun vertaistasi, Herra, jumalien joukossa, eikä ole vertaa sinun töillesi.	8. Herra! ei ole yksikään jumalista sinun kaltaises, ja ei ole kenkään, joka niin tehdä taitaa kuin sinä.	HERra/ ei ole yxikän jumalista sinun caltaises/ ja ei ole kengän joca nijn tehdä taita cuin sinä.
86:9 Kaikki kansat, jotka sinä tehnyt olet, tulevat ja kumartuvat sinun edessäsi, Herra, ja kunnioittavat sinun nimeäsi.	9. Kaikki pakanat, jotka tehnyt olet, pitää tuleman ja kumartaman sinua, Herra, ja sinun nimeäs kunnioittaman,	Ps 86:9 Caicki pacanat jotcas tehnyt olet/ pitä tuleman ja cumartaman sinua HERRA/ ja sinun nimes cunnioittaman.
86:10 Sillä sinä olet suuri ja teet ihmeitä, sinä ainoa olet Jumala.	10. Ettäs niin suuri olet, ja teet ihmeitä; ja sinä olet yksinäs Jumala.	Ps 86:10 Ettäs nijn suuri olet ja teet ihmeitä/ ja sinä olet yxinäns Jumala.
86:11 Neuvo minulle tiesi, Herra, että minä vaeltaisin sinun totuudessasi. Kiinnitä minun sydämeni siihen yhteen, että minä sinun nimeäsi pelkäisin.	11. Osoita minulle, Herra, sinun ties, vaeltaakseni sinun totuudessas: kiinnitä minun sydämeni siihen yhteen, että minä sinun nimeäs pelkäisin.	Ps 86:11 Osota minulle HERra sinun ties waeldaxen sinun totuudesas/ kijnnitä minun sydämen sijhen yhteen/ että minä sinun nimes pelkäisin.
86:12 Kaikesta sydämestäni minä kiitän sinua, Herra, minun Jumalani, ja kunnioitan sinun nimeäsi iankaikkisesti;	12. Minä kiitän sinua, Herra minun Jumalani, kaikesta sydämestäni, ja kunnioitan sinun nimeäs ijankaikkisesti.	Ps 86:12 Minä kijtän sinua HERra minun Jumalan caikesta sydämestäni/ ja cunnioitan sinun nimes ijancaickisest.
86:13 sillä sinun armosi on suuri minua kohtaan, sinä olet pelastanut minun sieluni tuonelan syvyydestä.	13. Sillä sinun hyvyytes on suuri minussa, ja sinä olet pelastanut sieluni syvimmästä helvetistä.	Ps 86:13 Sillä sinun hywydes on suuri minusa/ ja sinä olet pelastanut minun sieluni sywimmästä helwetistä.
86:14 Jumala, julkeat ovat nousseet minua vastaan, väkivaltaisten joukko etsii minun henkeäni; eivät he pidä sinua silmäinsä edessä.	14. Jumala! ylpiät karkaavat minua vastaan, ja julmain joukot väijyvät minun sieluani, ja ei pidä sinua silmäinsä edessä.	Ps 86:14  Jumala/ corjat carcawat minua wastan/ ja tyrannein joucot wäijywät minun sieluani/ ja ei pidä sinua silmäins edesä.
86:15 Mutta sinä, Herra, olet laupias ja armahtavainen Jumala, pitkämielinen, suuri armossa ja totuudessa.	15. Mutta sinä, Herra Jumala, olet armollinen ja laupias, kärsiväinen ja sangen hyvä ja vakaa.	Ps 86:15 Mutta sinä HERra Jumala olet armollinen ja laupias/ kärsiwäinen ja sangen hywä ja waca.
86:16 Käänny minun puoleeni, ole minulle armollinen, anna voimasi palvelijallesi, auta palvelijattaresi poikaa.	16. Käännä itses minuun päin, ole minulle armollinen; vahvista palveliaas sinun voimallas, ja auta piikas poikaa.	Ps 86:16 Käännä idzes minun päin/ ole minulle armollinen/ wahwista palwelias sinun woimallas/ ja auta pijcas poica.
86:17 Tee merkki minulle, minun hyväkseni. Häpeäksensä minun vihaajani nähkööt, että sinä, Herra, minua autat ja lohdutat.	17. Tee merkki minun kanssani, että minulle hyvin kävis, ja he sen näkisivät, jotka minua vihaavat, ja häpeäisivät, että sinä Herra autat ja lohdutat minua.	Ps 86:17 Tee mercki minun Canssani/ että minun menestyis/ ja he sen näkisit jotca minua wihawat/ ja häpiäisit/ että sinä HERra autat ja wahwistat minua.
PSALMI 87	87 PSALTTARI	LXXXVII.  Psalmi .
87:1 Koorahilaisten virsi, laulu. Pyhille vuorille perustamaansa kaupunkia,	1. Psalmi, Koran lasten veisu. Hän on vahvasti perustettu pyhäin vuorten päälle.	Ps 87:1 Psalmi/ Corahn lasten weisu.
87:2 Siionin portteja, Herra rakastaa enemmän kuin Jaakobin kaikkia muita asuinsijoja.	2. Herra rakastaa Zionin portteja enempi kuin kaikkia Jakobin asuinsioja.	Ps 87:2 HÄn on wahwast perustettu pyhäin wuorten päälle. HERra racasta Zionin portia/ caikista Jacobin asuinsioista.
87:3 On kunniakasta, mitä sinusta sanotaan, sinä Jumalan kaupunki: - Sela. -	3. Korkiat ja kunnialliset asiat sinussa saarnataan, sinä Jumalan kaupunki, Sela!	Ps 87:3 Cunnialliset asiat sinusa saarnatan/ sinä Jumalan Caupungi. Sela.
87:4 "Minä mainitsen tunnustajikseni Rahabin ja Baabelin; katso, Filisteasta, Tyyrosta ja Etiopiasta minä mainitsen: Sekin on syntynyt siellä."	4. Minä annan saarnata Rahabin ja Babelin edessä, että he minun tuntevat: katso, Philistealaiset, Tyrolaiset ja Etiopialaiset syntyvät siellä.	Ps 87:4 Minä annan saarnata Rahabin ja Babelin edesä/ että he minun tundewat/ cadzo/ Philisterit/ Tyrit ja Ethiopialaiset syndywät siellä.
87:5 Mutta Siionista sanotaan: "Joka-ainoa on syntynyt siellä." Sitä Korkein itse vahvana pitää.	5. Zionille pitää sanottaman, että kaikkinaiset kansat siellä syntyvät, ja että Korkein sitä rakentaa.	Ps 87:5 Zionille pitä sanottaman: että caickinaiset Canssat siellä syndywät/ ja että Corkein sitä rakenda.
87:6 Herra luettelee, kirjoittaessaan kirjaan kansat: "Tämäkin on syntynyt siellä." Sela.	6. Herra antaa saarnata kirjoituksessa kaikkinaisilla kielillä, että myös muutamat heistä siellä syntyvät, Sela!	Ps 87:6 HERra anda saarnata caickinaisilla kielillä/ että myös muutamat heistä siellä syndywät. Sela.
87:7 Veisaten, karkeloiden sanotaan: "Kaikki minun lähteeni ovat sinussa."	7. Ja veisaajat niinkuin tanssissa, kaikki minun lähteeni sinussa.	Ps 87:7 Ja weisajat nijncuin tantzis/ caicki minun lähteni sinusa.
PSALMI 88	88 PSALTTARI	LXXXVIII.  Psalmi .
88:1 Koorahilaisten laulu, virsi; veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Sairaus"; esrahilaisen Heemanin mietevirsi.	1. Psalmi, Koran lasten veisu, edelläveisaajalle, raadollisten heikkoudesta, Hemanin Esrahilaisen oppi.	Ps 88:1 Psalmi/ Corahn lasten weisu/ edelläweisattapa/ radollisten heickoudesta/ Hemanin sen Esrahitin oppi.
88:2 Herra, minun pelastukseni Jumala, päivin ja öin minä huudan sinun edessäsi.	2. Herra, minun autuuteni Jumala, minä huudan päivällä ja yöllä sinun edessäs,	Ps 88:2 HERRA Jumala minun wapahtajan/ minä huudan yöllä ja päiwällä sinun edesäs.
88:3 Salli minun rukoukseni tulla kasvojesi eteen, kallista korvasi minun huutoni puoleen.	3. Anna minun rukoukseni etees tulla: kallista korvas huutoni puoleen.	Ps 88:3 Anna minun rucouxen sinun etees tulla/ callista corwas minun huutoni puoleen.
88:4 Sillä minun sieluni on kärsimyksistä kylläinen, ja minun elämäni on lähellä tuonelaa.	4. Sillä minun sieluni on surkeutta täynnä, ja minun elämäni on juuri liki helvettiä.	Ps 88:4 Sillä minun sielun on surkiutta täynäns/ ja minun elämän on juuri liki Helwettiä.
88:5 Minut luetaan hautaan menevien joukkoon, minä olen kuin mies, jolta voima on poissa.	5. Minä olen arvattu niiden kaltaiseksi, jotka hautaan menevät: minä olen niinkuin se mies, jolla ei yhtään apua ole.	Ps 88:5 Minä olen arwattu nijnen caltaisexi jotca Helwettijn menewät/ minä olen nijncuin se mies jolla ei yhtän apua ole.
88:6 Minä olen jätetty kuolleitten joukkoon, olen kuin kaatuneet, jotka haudassa makaavat ja joita sinä et enää muista ja jotka ovat sinun kädestäsi erotetut.	6. Minä makaan hyljättynä kuolleiden seassa, niinkuin haavoitetut, jotka haudassa makaavat, joita et sinä enää muista, ja jotka kädestäs eroitetut ovat.	Ps 88:6 Minä macan hyljättynä cuolluitten seas/ nijncuin haawoitetut jotca haudasa macawat/ joita et sinä sillen muista/ ja jotca kädestäs eroitetut owat.
88:7 Sinä olet laskenut minut syvimpään hautaan, pimeyteen, syviin kuiluihin.	7. Sinä olet painanut minun alimmaiseen kaivoon, pimeyteen ja syvyyteen.	Ps 88:7 Sinä olet minun painanut alemmaiseen caiwoon/ pimeyteen ja sywyteen.
88:8 Sinun vihasi painaa minua, ja kaikki kuohusi sinä vyörytät minun ylitseni. Sela.	8. Sinun hirmuisuutes ahdistaa minua, ja pakottaa minua sinun aalloillas, Sela!	Ps 88:8 Sinun hirmuisudes ahdista minua/ ja pacotta minua sinun alloillas. Sela.
88:9 Sinä olet karkoittanut tuttavani minusta kauas, olet tehnyt minut heille inhoksi; minä olen suljettu sisään enkä pääse ulos.	9. Sinä eroitat kauvas ystäväni minusta: sinä olet minun tehnyt heille kauhistukseksi: minä makaan vangittuna, etten minä voi päästä ulos.	Ps 88:9 Sinä eroitit cauwas minun ystäwäni minusta/ sinä olet minun tehnyt heille cauhistuxexi/ minä macan fangittuna/ etten minä woi päästä ulos.
88:10 Minun kasvoni ovat kuihtuneet kurjuudesta. Joka päivä minä huudan sinua, Herra, ja ojennan käteni sinun puoleesi.	10. Minun kasvoni ovat surkiat raadollisuuden tähden: Herra, minä avukseni huudan sinua joka päivä: minä hajoitan käteni sinun puolees.	Ps 88:10 Minun caswoni on surkia radollisuden tähden/ HERra/ minä rucoilen sinua jocapäiwä/ minä hajotan käteni sinun puolees.
88:11 Teetkö sinä ihmeitä kuolleille, tai nousevatko haamut sinua kiittämään? Sela.	11. Teetkös siis ihmeitä kuolleiden seassa? eli nousevatko kuolleet sinua kiittämään? Sela!	Ps 88:11 Teetkös sijs ihmeitä cuolluitten seasa/ eli nousewatco cuollet sinua kijttämän ? Sela.
88:12 Kerrotaanko haudassa sinun armostasi, manalassa sinun uskollisuudestasi?	12. Luetellaanko haudoissa sinun hyvyyttäs? ja totuuttas kadotuksessa?	Ps 88:12 Luetellango haudoisa sinun hywyttäs ? ja sinun wacuuttas cadotuxesa ?
88:13 Tunnetaanko sinun ihmeitäsi pimeydessä ja sinun vanhurskauttasi unhotuksen maassa?	13. Tunnetaanko sinun ihmees pimiässä? eli vanhurskautes siinä maassa, jossa kaikki unohdetaan?	Ps 88:13 Tutango sinun ihmes pimiäsä ? eli sinun wanhurscaudes sijnä maasa josa caicki unhotetan ?
88:14 Mutta minä huudan avukseni sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun eteesi.	14. Mutta minä huudan sinua, Herra, ja minun rukoukseni tulee varhain sinun etees.	Ps 88:14 Mutta minä huudan sinua HERra/ ja minun rucouxen tule warahin sinun etees.
88:15 Miksi, Herra, hylkäät minun sieluni, miksi peität kasvosi minulta?	15. Miksis, Herra, heität pois sieluni, ja peität kasvos minulta?	Ps 88:15 Mixis HERra heität pois minun sieluni/ ja peität caswos minulda?
88:16 Minä olen kurja ja lähellä kuolemaa hamasta nuoruudestani, minä kärsin sinun kauhujasi, olen neuvoton.	16. Minä olen raadollinen ja väetöin, että minä niin hylätty olen: minä kärsin sinun hirmuisuuttas, että minä lähes epäilen.	Ps 88:16 Minä olen radollinen ja wäetöin/ että minä nijn hyljätty olen/ minä kärsin sinun hirmuisuttas/ että minä lähes epäilen.
88:17 Sinun vihasi vyöryy minun ylitseni, sinun hirmusi hukuttavat minut.	17. Sinun vihas tulee minun päälleni: sinun pelkos likistää minua.	Ps 88:17 Sinun julmudes tule minun päälleni/ sinun pelcos likistä minua.
88:18 Ne saartavat minua kaiken päivää kuin vedet, ne kaikki yhdessä piirittävät minua.	18. Ne saartavat minua joka päivä niinkuin vesi, ja ynnä minua piirittävät.	Ps 88:18 Ne saartawat minua jocapäiwä nijncuin wesi/ ja ynnä minua pijrittäwät.
88:19 Ystävät ja toverit sinä olet karkoittanut minusta kauas, pimeys on minun ainoa tuttavani.	19. Sinä teet, että minun ystäväni ja lähimmäiseni erkanevat kauvas minusta, ja minun tuttavilleni olen minä pimeydessä.	Ps 88:19 Sinä teet että minun ystäwäni ja lähimmäiseni/ ercanewat cauwas minusta/ ja minun tuttawilleni olen minä pimeydes.
PSALMI 89	89 PSALTTARI	LXXXIX.  Psalmi .
89:1 Esrahilaisen Eetanin mietevirsi.	1. Etanin sen Esrahilaisen opetus.	Ps 89:1 Ethanin sen Esrahitin opetus.
89:2 Minä laulan Herran armoteoista lakkaamatta, julistan suullani sinun uskollisuuttasi polvesta polveen.	2. Minä veisaan Herran armoja ijankaikkisesti, ja ilmoitan sinun totuuttas suullani suvusta sukuun,	Ps 89:2 MInä weisan HERran armoista ijancaickisest/ ja hänen totudens ilmoitan suullani/ sugusta sucuun.
89:3 Minä sanon: ikiajoiksi on armo rakennettu, sinä olet perustanut uskollisuutesi taivaisiin. -	3. Ja sanon: ijankaikkinen armo käy ylös: sinä pidät uskollisesti totuutes taivaissa.	Ps 89:3 Ja sanon: ijancaickinen armo käy ylös/ ja sinä pidät uscollisest sinun totudes taiwasa.
89:4 "Minä olen tehnyt liiton valittuni kanssa, olen palvelijalleni Daavidille vannonut:	4. Minä olen liiton tehnyt valittuini kanssa: minä olen vannonut Davidille palvelialleni:	Ps 89:4 Minä olen lijton tehnyt walittuni cansa/ minä olen Dawidille minun palwelialleni wannonut.
89:5 'Minä vahvistan sinun jälkeläisesi ikiajoiksi ja rakennan sinulle valtaistuimen polvesta polveen'." Sela.	5. Hamaan ijankaikkisuuteen vahvistan minä sinun siemenes, ja rakennan sinun istuimes suvusta sukuun, Sela!	Ps 89:5 Haman ijancaickisuteen minä saatan sinulle siemenen/ ja rakennan sinun istuimes sugusta sucuun. Sela.
89:6 Ja taivaat ylistävät sinun ihmeitäsi, Herra, ja pyhäin seurakunta sinun uskollisuuttasi.	6. Ja taivaat pitää ylistämän, Herra, sinun ihmeitäs, niin myös totuuttas pyhäin seurakunnassa.	Ps 89:6 Ja taiwat pitä ylistämän HERra sinun ihmeitäs ja totuttas/ pyhäin seuracunnasa.
89:7 Sillä kuka pilvissä on Herran vertainen, kuka Jumalan poikain joukossa on niinkuin Herra?	7. Sillä kuka taidetaan pilvissä verrattaa Herraan? ja kuka on Herran kaltainen jumalain lasten seassa?	Ps 89:7 Sillä cuca taitan pilwisä werrata HERraan ? ja cuca on HERran caltainen jumalitten lasten seas ?
89:8 Hän on Jumala, ylen hirmuinen pyhien kokouksessa, peljättävämpi kaikkia, jotka hänen ympärillänsä ovat.	8. Jumala on sangen väkevä pyhäinsä kokouksissa, ja ihmeellinen kaikkein seassa, jotka ovat hänen ympärillänsä.	Ps 89:8 Jumala on sangen wäkewä pyhäins cocouxisa/ ja ihmellinen caickein nijden seas/ jotca owat hänen ymbärilläns.
89:9 Herra, Jumala Sebaot, kuka on voimassa sinun vertaisesi, Herra? Ja sinun uskollisuutesi ympäröitsee sinua.	9. Herra Jumala Zebaot, kuka on niinkuin sinä, väkevä Jumala? ja sinun totuutes on sinun ympärilläs.	Ps 89:9 HERra Jumala Zebaoth/ cuca on nijncuin sinä/ wäkewä Jumala ? ja sinun totudes on sinun ymbärilläs.
89:10 Sinä hallitset meren raivon; kun sen aallot kohoavat, sinä ne asetat.	10. Sinä vallitset pauhaavaisen meren: sinä hillitset paisuvaiset aallot.	Ps 89:10 Sinä wallidzet pauhawaisen meren/ sinä hillidzet paisuwaiset allot.
89:11 Sinä ruhjoit Rahabin kuin sodassa kaatuneen; väkevällä käsivarrellasi sinä ajoit vihollisesi hajalle.	11. Sinä lyöt Rahabin kuoliaaksi: sinä hajoitat vihollises urhoollisella käsivarrellas.	Ps 89:11 Sinä lyöt Rahabin cuoliaxi/ sinä hajotat sinun wihollises urhollisella käsiwarrellas.
89:12 Sinun ovat taivaat, sinun on myös maa; maanpiirin täysinensä sinä olet perustanut.	12. Taivaat ovat sinun, maa myös on sinun: sinä olet perustanut maan piirin, ja mitä siinä on.	Ps 89:12 Taiwas ja maa on sinun/ sinä olet perustanut maan pijrin/ ja mitä sijnä on.
89:13 Sinä loit pohjoisen ja etelän; sinun nimestäsi riemuitsevat Taabor ja Hermon.	13. Pohjan ja etelän olet sinä luonut: Tabor ja Hermon kiittävät sinun nimeäs.	Ps 89:13 Pohjan ja etelän olet sinä luonut/ Thabor ja Hermon ihastuwat sinun nimees.
89:14 Sinulla on käsivarsi voimaa täynnä, väkevä on sinun kätesi, korotettu sinun oikea kätesi.	14. Sinulla on voimallinen käsivarsi: väkevä on sinun kätes, ja korkia on oikia kätes.	Ps 89:14 Sinulla on woimallinen käsiwarsi/ wäkewä on sinun kätes/ ja corkia on sinun oikia kätes.
89:15 Vanhurskaus ja oikeus on sinun valtaistuimesi perustus, armo ja totuus käy sinun kasvojesi edellä.	15. Vanhurskaus ja tuomio on istuimes vahvistus: armo ja totuus ovat sinun kasvois edessä.	Ps 89:15 Wanhurscaus ja duomio on sinun istuimes wahwistus/ armo ja totuus owat sinun caswos edes.
89:16 Autuas se kansa, joka tuntee juhlariemun, ne, jotka vaeltavat sinun kasvojesi valkeudessa, Herra!	16. Autuas on se kansa, joka ihastua taitaa: Herra, heidän pitää vaeltaman sinun kasvois valkeudessa.	Ps 89:16 Autuas on se Canssa joca ihastua taita/ HERra/ heidän pitä waeldaman sinun caswos walkeudesa.
89:17 He riemuitsevat sinun nimestäsi kaikkina päivinänsä, ja sinun vanhurskautesi voimasta heidät korotetaan.	17. Heidän pitää iloitseman joka päivä sinun nimestäs, ja sinun vanhurskaudessas kunnialliset oleman.	Ps 89:17 Heidän pitä iloidzeman jocapäiwä sinun nimestäs/ ja sinun wanhurscaudesas cunnialliset oleman.
89:18 Sillä sinä olet heidän väkevyytensä, heidän kaunistuksensa, ja sinä armossasi kohotat meidän sarvemme.	18. Sillä sinä olet heidän väkevyytensä kerskaus, ja sinun armos kautta nostat sinä ylös meidän sarvemme.	Ps 89:18 Sillä sinä olet heidän wäkewydens kerscaus/ ja sinun armos cautta nostat sinä meidän sarwem.
89:19 Sillä meidän kilpemme on Herran huomassa, meidän kuninkaamme on Israelin Pyhän huomassa.	19. Sillä Herra on meidän kilpemme, ja pyhä Israelissa on meidän kuninkaamme.	Ps 89:19 Sillä HERra on meidän kilpem/ ja Pyhä Israelis on meidän Cuningam.
89:20 Silloin sinä näyssä puhuit hurskaillesi ja sanoit: "Minä olen pannut avun sankarin käteen, olen kansan keskeltä korottanut valittuni:	20. Silloin sinä puhuit näyissä pyhilles ja sanoit: minä olen sankarin herättänyt auttamaan: minä olen korottanut valitun kansasta.	Ps 89:20 SIlloin sinä puhuit näwyisä pyhilles/ ja sanoit: minä olen Sangarin herättänyt auttaman/ minä olen corgottanut yhden walitun Canssasta.
89:21 minä olen löytänyt Daavidin, palvelijani, olen voidellut hänet pyhällä öljylläni.	21. Minä olen löytänyt palveliani Davidin: minä olen hänen voidellut pyhällä öljylläni.	Ps 89:21 Minä olen löytänyt palweliani Dawidin/ minä olen hänen woidellut pyhällä öljylläni.
89:22 Minun käteni on lujasti tukeva häntä, minun käsivarteni on häntä vahvistava.	22. Minun käteni tukee häntä, ja minun käsivarteni vahvistaa häntä.	Ps 89:22 Minun käteni tuke händä/ ja minun käsiwarteni wahwista händä.
89:23 Ei vihollinen yllätä häntä, eikä vääryyden mies häntä sorra;	23. Ei pidä viholliset häntä voittaman, ja väärät ei pidä häntä sulloman.	Ps 89:23 Ei pidä wiholliset händä woittaman/ ja wäärät ei pidä händä sulloman.
89:24 vaan minä hävitän hänen ahdistajansa hänen edestänsä ja lyön hänen vihamiehensä maahan.	24. Vaan minä lyön hänen vihollisensa hänen edestänsä; ja niitä, jotka häntä vihaavat, tahdon minä vaivata.	Ps 89:24 Waan minä lyön hänen wihollisens hänen edestäns/ ja jotca händä wihawat tahdon minä waiwata.
89:25 Minun uskollisuuteni ja armoni on hänen kanssansa, ja minun nimessäni kohoaa hänen sarvensa.	25. Mutta minun totuuteni ja armoni pitää hänen tykönänsä oleman, ja hänen sarvensa pitää minun nimeeni nostettaman ylös.	Ps 89:25 Mutta minun totuudeni ja armoni pitä hänen tykönäns oleman/ ja hänen sarwens pitä minun nimeni nostettaman.
89:26 Minä asetan hänen kätensä vallitsemaan merta ja virtoja hänen oikean kätensä.	26. Minä asetan hänen kätensä mereen, ja hänen oikian kätensä virtoihin.	Ps 89:26 Minä asetan hänen kätens mereen/ ja hänen oikian kätens wirtoihin.
89:27 Hän kutsuu minua: 'Sinä olet minun isäni, sinä minun Jumalani ja pelastukseni kallio.'	27. Näin hänen pitää minun kutsuman: sinä olet minun Isäni, Jumalani ja turvani, joka minua auttaa.	Ps 89:27 Näin hänen pitä minun cudzuman: sinä olet minun Isän/ minun Jumalan ja turwan/ joca minua autta.
89:28 Ja minä asetan hänet esikoiseksi, maan kuninkaista korkeimmaksi.	28. Ja minä asetan hänen esikoiseksi, kaikkein korkeimmaksi kuningasten seassa maan päällä.	Ps 89:28 Ja minä asetan hänen esicoisexi/ caickein corkeimmaxi Cuningasten seas maan päällä.
89:29 Minä säilytän armoni hänelle iankaikkisesti, ja minun liittoni hänen kanssaan on luja.	29. Minä pidän hänelle armoni tähteellä ijankaikkisesti, ja minun liittoni pitää hänelle vahva oleman.	Ps 89:29 Minä pidän hänelle armoni tähdellä ijancaickisest/ ja minun lijttoni pitä hänelle wahwa oleman.
89:30 Minä annan hänen jälkeläistensä säilyä iäti ja hänen valtaistuimensa niin kauan, kuin taivaat pysyvät.	30. Minä annan hänelle ijankaikkisen siemenen, ja vahvistan hänen istuimensa niinkauvan kuin taivaat pysyvät.	Ps 89:30 Minä annan hänelle ijancaickisen siemenen/ ja wahwistan hänen istuimens nijncauwan cuin taiwat pysywät.
89:31 Jos hänen poikansa hylkäävät minun lakini eivätkä vaella minun oikeuksieni mukaan,	31. Mutta jos hänen lapsensa minun lakini hylkäävät, ja ei vaella minun oikeudessani,	Ps 89:31 MUtta jos hänen lapsens minun Lakini hyljäwät/ ja ei waella minun oikeudesani.
89:32 jos he minun säädökseni rikkovat eivätkä noudata minun käskyjäni,	32. Jos he minun säätyni turmelevat, ja ei minun käskyjäni pidä;	Ps 89:32 Jos he minun säätyni rijwawat/ ja ei minun käskyjäni pidä.
89:33 niin minä rankaisen vitsalla heidän rikoksensa ja heidän pahat tekonsa vitsauksilla;	33. Niin minä heidän syntinsä vitsalla rankaisen, ja heidän pahat tekonsa haavoilla.	Ps 89:33 Nijn minä heidän syndins widzalla rangaisen/ ja heidän pahat tecons haawoilla.
89:34 mutta armoani en minä ota häneltä pois enkä vilpistele uskollisuudestani.	34. Mutta armoani en minä hänestä käännä pois, enkä salli totuuteni vilpistellä.	Ps 89:34 Mutta minun armojani en minä hänestä käännä pois/ engä salli minun totudeni wilpistellä.
89:35 En minä liittoani riko, enkä muuta sitä, mikä on minun huuliltani lähtenyt.	35. En minä riko liittoani, ja mitä minun suustani käynyt on, en minä muuta.	Ps 89:35 En minä rijwa lijttoani/ ja mitä minun suustani käynyt on/ en minä muuta.
89:36 Minä olen kerran vannonut pyhyyteni kautta, ja totisesti, minä en Daavidille valhettele:	36. Minä olen vihdoin vannonut pyhyyteni kautta: en minä Davidille valehtele.	Ps 89:36 Minä olen wihdoin wannonut pyhydeni cautta/ en minä Dawidille walhettele.
89:37 'Hänen jälkeläisensä pysyvät iankaikkisesti, ja hänen valtaistuimensa on minun edessäni niinkuin aurinko,	37. Hänen siemenensä on oleva ijankaikkisesti, ja hänen istuimensa minun edessäni niinkuin aurinko.	Ps 89:37 Hänen siemenens on olewa ijancaickisest/ ja hänen istuimens minun edesäni nijncuin Auringo.
89:38 se pysyy lujana iankaikkisesti niinkuin kuu. Ja todistaja pilvissä on uskollinen.'" Sela.	38. Ja niinkuin kuu, vahvistetaan se ijankaikkisesti, ja on vahvana niinkuin todistus pilvissä, Sela!	Ps 89:38 Ja nijncuin Cuu/ wahwistetan hän ijancaickisest/ ja on wahwana nijncuin todistus pilwisä. Sela.
89:39 Ja kuitenkin sinä hylkäsit voideltusi ja pidit häntä halpana ja olet vihastunut häneen.	39. Vaan nyt sinä syökset ja heität pois, ja vihastut voidellulles.	Ps 89:39 WAan nyt sinä syöxät ja heität pois/ ja wihastut woidellulles.
89:40 Sinä olet purkanut palvelijasi liiton, olet häväissyt hänen kruununsa, olet heittänyt sen maahan.	40. Sinä särjet palvelias liiton, ja tallaat hänen kruununsa maahan.	Ps 89:40 Sinä särjet palwelias lijton/ ja tallat hänen cruununs maahan.
89:41 Sinä olet särkenyt kaikki hänen muurinsa, olet pannut raunioiksi hänen linnoituksensa.	41. Sinä rikot hänen muurinsa, ja annat hänen linnansa särjettää.	Ps 89:41 Sinä ricot hänen muurins/ ja annat hänen linnans särjettä.
89:42 Kaikki tienkulkijat ovat häntä ryöstäneet, hän on joutunut naapuriensa häväistäväksi.	42. Häntä raatelevat kaikki ohitsekäyväiset: hän on tullut läsnäolevaisillensa nauruksi.	Ps 89:42 Händä raatelewat caicki ohidzekäywäiset/ hän on tullut läsnäolewaisillens nauroxi.
89:43 Sinä olet korottanut hänen vihollistensa oikean käden, olet tuottanut ilon kaikille hänen vihamiehillensä.	43. Sinä korotat hänen vihollistensa oikian käden, ja ilahutat kaikki hänen vainollisensa.	Ps 89:43 Sinä corgotat hänen wihollistens oikian käden/ ja ilahutat caicki hänen wainollisens.
89:44 Sinä olet kääntänyt takaisin hänen miekkansa terän etkä ole sodassa pitänyt häntä pystyssä.	44. Hänen miekkansa voiman olet sinä myös ottanut pois, ja et salli hänen voittaa sodassa,	Ps 89:44 Hänen mieckans woiman olet sinä myös ottanut pois/ ja et salli hänen woitta sodasa.
89:45 Sinä olet tehnyt hänen loistostansa lopun ja olet syössyt maahan hänen valtaistuimensa.	45. Sinä hävitit hänen puhtautensa, ja annoit hänen istuimensa kaatua maahan.	Ps 89:45 Sinä häwitit hänen puhtaudens/ ja paiscat hänen istuimens maahan.
89:46 Sinä olet lyhentänyt hänen nuoruutensa päivät, olet hänet häpeällä peittänyt. Sela.	46. Sinä lyhennät hänen nuoruutensa ajat, ja peität hänen häpiällä, Sela!	Ps 89:46 Sinä lyhennät hänen nuorudens ajat/ ja peität hänen häpiällä. Sela.
89:47 Kuinka kauan sinä, Herra, itsesi yhäti kätket? Kuinka kauan sinun vihasi tulena palaa?	47. Herra, kuinka kauvan sinä sinus niin salaat? ja annat hirmuisuutes palaa niinkuin tulen?	Ps 89:47 HERra/ cuinga cauwan sinä sinus nijn salat ? ja annat hirmuisudes pala nijncuin tulen ?
89:48 Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on, kuinka katoavaisiksi sinä olet luonut kaikki ihmislapset.	48. Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on: miksis tahdoit kaikki ihmiset hukkaan luoda?	Ps 89:48 Muista/ cuinga lyhyt minun elämän on/ mixis tahdoit caicki ihmiset huckan luoda ?
89:49 Kuka on se mies, joka jää eloon eikä kuoloa näe, joka pelastaa sielunsa tuonelan kädestä? Sela.	49. Kuka elää, ja ei näe kuolemaa? kuka sielunsa tuonelan käsistä pelastaa? Sela!	Ps 89:49 Cuca elä/ ja ei näe cuolemata ? joca sieluns Helwetin käsistä pelasta ? Sela.
89:50 Herra, missä ovat sinun entiset armotekosi, jotka sinä uskollisuudessasi vannoit Daavidille?	50. Herra, kussa ovat sinun entiset armos, jotkas Davidille vannonut olet totuudessas?	Ps 89:50 HERra/ cusa owat sinun endiset armos ? jotcas Dawidille wannonut olet sinun totudesas ?
89:51 Ajattele, Herra, palvelijaisi häpäisyä ja mitä minun kaikilta noilta monilta kansoilta täytyy povessani kestää,	51. Muista, Herra, palveliais pilkkaa, jonka minä kannan helmassani, kaikista niin monista kansoista,	Ps 89:51 Muista HERra palwelias pilcka/ jonga minä cannan helmasani/ caikista nijn monista Canssoista.
89:52 kun, Herra, sinun vihollisesi herjaavat, herjaavat sinun voideltusi askeleita.	52. Joilla, Herra, vihollises pilkkaavat, joilla he pilkkaavat voideltus askelia.	Ps 89:52 Joilla Herra wihollises sinua pilckawat/ joilla he pilckawat sinun woideltuis jäljet.
89:53 Kiitetty olkoon Herra iankaikkisesti. Amen, amen.	53. Kiitetty olkoon Herra ijankaikkisesti, amen! ja amen!	Ps 89:53 Kijtetty olcon HERRA ijancaickisest/ Amen/ Amen.
PSALMI 90	90 PSALTTARI	XC.  Psalmi .
90:1 Mooseksen, Jumalan miehen, rukous. Herra, sinä olet meidän turvamme polvesta polveen.	1. Moseksen Jumalan miehen rukous. Herra, sinä olet meidän turvamme, suvusta sukuun.	Ps 90:1 Mosexen/ Jumalan miehen/ Rucous. HERRA Jumala/ sinä olet meidän turwam/ sugusta sucuun.
90:2 Ennenkuin vuoret syntyivät ja sinä loit maan ja maanpiirin, iankaikkisesta iankaikkiseen olet sinä, Jumala.	2. Ennenkuin vuoret olivat, eli maa ja maailma luotiin, olet sinä Jumala ijankaikkisesta ijankaikkiseen,	Ps 90:2 Ennencuin wuoret olit eli maa/ ja mailma luotin/ sinä olet Jumala ijancaickisesta ijancaickiseen.
90:3 Sinä palautat ihmiset takaisin tomuun ja sanot: "Palatkaa jälleen, te ihmisten lapset."	3. Sinä, joka annat ihmiset kuolla, ja sanot: tulkaat jälleen, te ihmisten lapset.	Ps 90:3 Sinä joca annat ihmiset cuolla/ ja sanot: tulcat jällens te ihmisten lapset.
90:4 Sillä tuhat vuotta on sinun silmissäsi niinkuin eilinen päivä, joka meni ohitse, ja niinkuin öinen vartiohetki.	4. Sillä tuhat ajastaikaa ovat sinun edessäs niinkuin eilinen päivä, joka meni ohitse, ja niinkuin vartio yöllä.	Ps 90:4 Sillä tuhat ajastaica owat sinun edesäs nijncuin eiläinen päiwä meni/ ja nijncuin wartia yöllä.
90:5 Sinä huuhdot heidät pois; he ovat kuin uni, ovat kuin ruoho, joka aamulla kukoistaa:	5. Sinä vuodatat heitä niinkuin kosken, ja he ovat niinkuin uni, niinkuin ruoho aamulla, joka kohta lakastuu,	Ps 90:5 Sinä wuodatat heitä nijncuin cosken/ ja owat nijncuin uni/ nijncuin ruoho amulla/ joca cohta lacastu.
90:6 aamulla se kasvaa ja kukoistaa, mutta illalla se leikataan ja kuivettuu.	6. Joka aamulla kukoistaa ja nopiasti kuivuu, ja ehtoona leikataan ja kuivettuu.	Ps 90:6 Joca amulla cucoista ja nopiast cuiwa/ ja ehtona leicatan ja cuiwettu.
90:7 Sillä me hukumme sinun vihasi voimasta, ja sinun kiivastuksesi voimasta me häviämme pois.	7. Sen tekee sinun vihas, että me niin hukumme, ja sinun hirmuisuutes, että me niin äkisti täältä temmataan.	Ps 90:7 Sen teke sinun wihas/ että me nijn hucumme/ ja sinun hirmuisudes/ että me nijn äkist tääldä temmatan.
90:8 Meidän pahat tekomme sinä asetat eteesi, salaiset syntimme kasvojesi valkeuteen.	8. Sillä meidän pahat tekomme sinä asetat etees, meidän tuntemattomat syntimme valkeuteen sinun kasvois eteen.	Ps 90:8 Sillä meidän pahat tecom sinä asetat etees/ meidän tundemattomat syndim walkeuteen sinun caswos eteen.
90:9 Niin kaikki meidän päivämme kuluvat sinun vihasi alla, vuotemme päättyvät meiltä kuin huokaus.	9. Sentähden kuluvat kaikki meidän päivämme sinun vihastas: meidän vuotemme loppuvat pikemmin kuin juttu.	Ps 90:9 Sentähden culuwat caicki meidän päiwäm sinun wihastas/ meidän wuotem loppuwat pikemmin cuin juttu.
90:10 Meidän elinpäivämme ovat seitsemänkymmentä vuotta taikka enintään kahdeksankymmentä vuotta; ja parhaimmillaankin ne ovat vaiva ja turhuus, sillä ne kiitävät ohitse, niinkuin me lentäisimme pois.	10. Meidän elinaikamme on seitsemänkymmentä vuotta, taikka enintään kahdeksankymmentä vuotta: ja kuin se paras on ollut, niin on se tuska ja työ ollut: sillä se leikataan pois. niinkuin me lentäisimme pois.	Ps 90:10 Meidän elinaicam on seidzemenkymmendä wuotta/ taicka eninnäkin cahdexankymmendä wuotta/ ja cuin se paras on ollut/ nijn on se tusca ja työ ollut: sillä se mene pian pois/ nijncuin me lendäisim pois.
90:11 Kuka ajattelee sinun vihasi ankaruutta, sinun kiivauttasi, niin että hän sinua pelkäisi?	11. Mutta kuka uskoo sinun niin raskaasti vihastuvan? ja kuka pelkää senkaltaista hirmuisuuttas?	Ps 90:11 Mutta cuca usco sinun nijn rascast wihastuwan/ ja cuca pelkä sencaltaista sinun hirmuisuttas ?
90:12 Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että me saisimme viisaan sydämen.	12. Opeta meitä ajattelemaan, että meidän pitää kuoleman, että me ymmärtäväisiksi tulisimme.	Ps 90:12 Opeta meitä ajatteleman/ että meidän pitä cuoleman/ että me ymmärtäwäisexi tulisim.
90:13 Herra, palaja jälleen. Voi, kuinka kauan? Armahda palvelijoitasi.	13. Herra! käännä siis itses taas meidän puoleemme, ja ole palvelioilles armollinen.	Ps 90:13 HERra käännä sijs idzes taas meidän puoleem/ ja ole palwelioilles armollinen.
90:14 Ravitse aamulla meitä armollasi, suo meille iloa ja riemua kaikkina päivinämme.	14. Täytä meitä pian armoillas, niin me riemuitsemme ja iloitsemme kaikkena meidän elinaikanamme.	Ps 90:14 Täytä meitä pian armollas/ nijn me riemuidzem ja iloidzem caickina meidän elinaicanam.
90:15 Suo meidän iloita yhtä monta päivää, kuin olet nöyryyttänyt meitä, yhtä monta vuotta, kuin olemme kovaa kokeneet.	15. Ilahuta nyt meitä jälleen, ettäs meitä niin kauvan vaivannut olet, että me niin kauvan onnettomuutta kärsineet olemme.	Ps 90:15 Ilahuta nyt meitä jällens/ ettäs meitä nijncauwan waiwannut olet/ että me nijncauwan onnettomutta kärsinet olem.
90:16 Saakoot palvelijasi nähdä sinun tekosi ja heidän lapsensa sinun kunniasi.	16. Osoita palvelialles sinun tekos, ja kunnias heidän lapsillensa.	Ps 90:16 Osota palwelialles sinun tecos/ ja sinun cunnias heidän lapsillens.
90:17 Ja tulkoon osaksemme Herran, meidän Jumalamme, laupeus. Suo menestyä meille kättemme työn; niin, suo menestyä meidän kättemme työn.	17. Ja, Herra meidän Jumalamme olkoon meille leppyinen, ja vahvistakoon meidän kättemme teot meissä: jaa, meidän kättemme teot hän vahvistakoon!	Ps 90:17 Ja/ HERra meidän Jumalam olcon meille lepyinen/ ja auttacon meidän kättem tegot meidän cansam/ Ja/ meidän kättem tegot hän auttacon.
PSALMI 91	91 PSALTTARI	XCI.  Psalmi .
91:1 Joka Korkeimman suojassa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa yöpyy,	1. Joka Korkeimman varjeluksessa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa oleskelee,	Ps 91:1 JOca corkeimman warjeluxes istu/ ja on Caickiwaldian warjosa.
91:2 se sanoo: "Herra on minun turvani ja linnani, hän on minun Jumalani, johon minä turvaan."	2. Hän sanoo Herralle: minun toivoni ja linnani, minun Jumalani, johon minä uskallan.	Ps 91:2 Hän sano HERralle: minun toiwon ja linnan/ minun Jumalan/ johonga minä uscallan.
91:3 Sillä hän päästää sinut linnustajan paulasta, turmiollisesta rutosta.	3. Sillä hän pelastaa sinun väijyjän paulasta, ja vahingollisesta ruttotaudista.	Ps 91:3 Sillä hän pelasta minun wäijyjän paulasta/ ja wahingollisesta ruttotaudista.
91:4 Sulillansa hän sinua suojaa, ja sinä saat turvan hänen siipiensä alla; hänen uskollisuutensa on kilpi ja suojus.	4. Hän sulillansa sinua varjoo, ja sinun turvas on hänen siipeinsä alla: hänen totuutensa on keihäs ja kilpi;	Ps 91:4 Hän kynilläns sinua warjo/ ja sinun turwas on hänen sijpeins alla/ hänen totuudens on keihäs ja kilpi.
91:5 Et sinä pelkää yön kauhuja, et päivällä lentävää nuolta,	5. Ettes pelkäisi yön kauhistusta, ja nuolia, jotka päivällä lentävät,	Ps 91:5 Ettes pelkäis yön cauhistust/ ja nuolia/ jotca päiwällä lendäwät.
91:6 et ruttoa, joka pimeässä kulkee, et kulkutautia, joka päiväsydännä häviötä tekee.	6. Sitä ruttoa, joka pimeässä liikkuu, ja sairautta, joka puolipäivänä turmelee.	Ps 91:6 Sitä rutto joca pimeisä lijcku/ ja sairautta cuin puolipäiwänä turmele.
91:7 Vaikka tuhat kaatuisi sinun sivultasi, kymmenen tuhatta oikealta puoleltasi, ei se sinuun satu.	7. Vaikka tuhannen lankeisi sivullas, ja kymmenentuhatta sinun oikiallas, niin ei se sinuun satu.	Ps 91:7 Waicka tuhannen langeisit siwullas/ ja kymmenen tuhatta sinun oikiallas/ nijn ei se sinuun satu.
91:8 Sinun silmäsi saavat vain katsella ja nähdä, kuinka jumalattomille kostetaan. -	8. Ja tosin sinun pitää silmilläs näkemän ja katsoman, kuinka jumalattomille kostetaan.	Ps 91:8 Ja tosin sinä näet ilos silmilläs/ ja cadzot cuinga jumalattomalle costetan.
91:9 Sillä: "Sinä, Herra, olet minun turvani." - Korkeimman olet sinä ottanut suojaksesi.	9. Sillä Herra on sinun toivos, ja Ylimmäinen on sinun turvas.	Ps 91:9 Sillä HERra on sinun toiwos/ ja ylimmäinen on sinun turwas.
91:10 Ei kohtaa sinua onnettomuus, eikä vitsaus lähesty sinun majaasi.	10. Ei sinua pidä mikään paha kohtaaman, ja ei yhtään vaivaa pidä sinun majaas lähestymän.	Ps 91:10 Ei sinua cohta mikän paha/ ja ei yhtän waiwa pidä sinun majaas lähestymän.
91:11 Sillä hän antaa enkeleilleen sinusta käskyn varjella sinua kaikilla teilläsi.	11. Sillä hän on antanut käskyn enkeleillensä sinusta, että he kätkevät sinua kaikissa teissäs,	Ps 91:11 Sillä hän on andanut käskyn Engeleillens sinusta/ että he kätkewät sinua caikisa teisäs.
91:12 He kantavat sinua käsillänsä, ettet jalkaasi kiveen loukkaisi.	12. Että he kantavat sinua käsissä, ettes jalkaas kiveen loukkaisi.	Ps 91:12 Että he candawat sinua käsisäns/ ettes jalcas kiween louckais.
91:13 Sinä kuljet leijonan ja kyykäärmeen ylitse, sinä tallaat nuorta jalopeuraa ja lohikäärmettä. -	13. Sinä käyt jalopeuran ja kyykäärmeen päällä, ja tallaat nuoren jalopeuran ja lohikäärmeen.	Ps 91:13 Sinä käyt Lejonin ja kyykärmen päällä/ ja tallat nuoren Lejonin ja Drakin.
91:14 "Koska hän riippuu minussa kiinni, niin minä hänet pelastan; minä suojelen hänet, koska hän tuntee minun nimeni.	14. Että hän minua halasi, niin minä hänen päästän: hän tuntee minun nimeni, sentähden minä varjelen häntä.	Ps 91:14 Että hän minua halais/ nijn minä hänen päästän/ hän tunde minun nimeni/ sentähden minä warjelen händä.
91:15 Hän huutaa minua avuksensa, ja minä vastaan hänelle, minä olen hänen tykönänsä, kun hänellä on ahdistus, minä vapahdan hänet ja saatan hänet kunniaan.	15. Hän avuksihuutaa minua, sentähden minä kuulen häntä; hänen tykönänsä olen minä tuskassa; siitä minä hänen tempaan pois ja saatan hänen kunniaan.	Ps 91:15 Hän rucoile minua/ sentähden minä cuuldelen händä/ hänen tykönäns olen minä tuscasa/ sijtä minä hänen temman pois/ ja saatan hänen cunniaan.
91:16 Minä ravitsen hänet pitkällä iällä ja suon hänen nähdä antamani pelastuksen."	16. Minä ravitsen hänen pitkällä ijällä, ja osoitan hänelle autuuteni.	Ps 91:16 Minä rawidzen hänen pitkällä ijällä/ ja osotan hänelle autuuteni.
PSALMI 92	92 PSALTTARI	XCII.  Psalmi
92:1 Virsi, sapatinpäivä-laulu.	1. Psalmi sabbatina veisattava.	Ps 92:1 Psalmi Sabbathina weisattapa.
92:2 Hyvä on Herraa kiittää ja veisata kiitosta sinun nimellesi, sinä Korkein,	2. Hyvä on Herraa kiittää, ja veisata kiitosta sinun nimelles, sinä kaikkein Ylimmäinen.	Ps 92:2 HYwä on HERra kijttä/ ja weisata kijtost sinun nimelles sinä caickein ylimmäinen.
92:3 aamulla julistaa sinun armoasi ja yön tullen sinun totuuttasi	3. Aamulla julistaa armoas, ja ehtoolla totuuttas,	Ps 92:3 Amulla julista sinun armos/ ja ehtona sinun totuuttas.
92:4 kymmenkielisillä soittimilla ja harpuilla, kannelta soittaen	4. Kymmenkielisellä ja psaltarilla, soittain kanteleilla.	Ps 92:4 Kymmenen kielisellä ja Psaltarilla/ soittain candeleilla.
92:5 Sillä sinä ilahutat minua, Herra, töilläsi; minä riemuitsen sinun kättesi teoista.	5. Sillä sinä ilahutit minua, Herra, sinun teoissas: ja minä iloiten kerskaan kättes töitä.	Ps 92:5 Sillä sinä ilahutit minua HERra/ weisaten sinun tegoistas/ ja minä kerscan sinun kätes töitä
92:6 Kuinka suuret ovat sinun tekosi, Herra! Sinun ajatuksesi ovat ylen syvät.	6. Herra, kuinka sinun tekos ovat niin suuret? Sinun ajatukses ovat ylen syvät.	Ps 92:6 HERra/ cuinga sinun tecos owat nijn suuret ? sinun ajatuxes owat ylön sywät.
92:7 Järjetön mies ei tätä ymmärrä, eikä sitä älyä tomppeli.	7. Hullu ei usko sitä, ja tomppeli ei ymmärrä niitä.	Ps 92:7 Hullu ei usco sitä/ ja tompeli ei ymmärrä nijtä.
92:8 Kun jumalattomat rehottavat niinkuin ruoho ja väärintekijät kaikki kukoistavat, on se heidän ikuiseksi häviöksensä.	8. Jumalattomat viheriöitsevät niinkuin ruoho, ja pahointekiät kaikki kukoistavat, siihenasti kuin he hukkuvat ijankaikkisesti.	Ps 92:8 Jumalattomat wiherjöidzewät nijncuin ruoho/ ja pahointekiät caicki cucoistawat/ sijhenasti cuin he huckuwat ijancaickisest.
92:9 Mutta sinä, Herra, olet korkea iankaikkisesti.	9. Mutta sinä, Herra, olet korkein, ja pysyt ijankaikkisesti.	Ps 92:9 Mutta sinä HERra olet corkein/ ja pysyt ijancaickisest.
92:10 Sillä katso, sinun vihollisesi, Herra, katso, sinun vihollisesi hukkuvat, kaikki väärintekijät joutuvat hajallensa.	10. Sillä katso, sinun vihollises, Herra, katso, sinun vihollises pitää katooman, ja kaikki pahantekiät pitää hajoitettaman.	Ps 92:10 Sillä cadzo/ sinun wihollises HERra/ cadzo/ sinun wihollises pitä catoman/ ja caicki pahantekiät pitä hajotettaman.
92:11 Mutta minun sarveni sinä kohotat kuin villihärän sarvet; minut voidellaan tuoreella öljyllä.	11. Mutta minun sarveni tulee korotetuksi niinkuin yksisarvisen, ja minä voidellaan tuoreella öljyllä,	Ps 92:11 Mutta minun sarweni tule corgotetuxi nijncuin yxisarwisen/ ja minä woidellan tuorella öljyllä.
92:12 Ja iloiten minun silmäni katsovat vainoojiani, minun korvani kuulevat noista pahoista, jotka ovat nousseet minua vastaan.	12. Ja minun silmäni näkevät viholliseni, ja minun korvani kuulevat pahoja, jotka heitänsä asettavat minua vastaan.	Ps 92:12 Ja minun silmäni näkewät ihastuxens wihollisistani/ ja minun corwani cuulewat ilons pahoista/ jotca heitäns asettawat minua wastan.
92:13 Vanhurskas viheriöitsee kuin palmupuu, hän kasvaa kuin Libanonin setri.	13. Vanhurskaan pitää viheriöitsemän niinkuin palmupuu, ja kasvaman niinkuin sedripuu Libanonissa.	Ps 92:13  Wanhurscas wiherjöidze nijncuin palmupuu/ hän caswa nijncuin Cedripuu Libanonis.
92:14 He ovat istutetut Herran huoneeseen, he viheriöitsevät meidän Jumalamme kartanoissa.	14. Jotka ovat istutetut Herran huoneessa, pitää viheriöitsemän meidän Jumalamme kartanoissa.	Ps 92:14 Jotca owat istutetut HERran huonesa/ wiherjöidzewät meidän Jumalam cartanoisa.
92:15 Vielä vanhuudessaan he tekevät hedelmää, ovat mehevät ja vihannat	15. Heidän pitää vesoman vielä vanhuudessansa, hedelmälliset ja vihannat oleman,	Ps 92:15 He wesoiwat wielä wanhudesans/ hedelmöidzewät ja tuorehtuwat.
92:16 ja julistavat, että Herra on vanhurskas, hän, minun kallioni, ja ettei hänessä vääryyttä ole.	16. Ja julistaman, että Herra on niin hurskas, minun turvani, ja ei ole hänessä vääryyttä.	Ps 92:16 Ja he julistawat että HERra on nijn hurscas/ minun turwan/ ja ei ole hänesä wääryttä.
PSALMI 93	93 PSALTTARI	XCIII.  Psalmi .
93:1 Herra on kuningas. Hän on pukenut itsensä korkeudella. Herra on pukeutunut, vyöttäytynyt voimaan. Niin pysyy maanpiiri lujana, se ei horju.	1. Herra on kuningas: hän on pukenut yllensä suuren kunnian: Herra on pukenut ja vyöttänyt itsensä väkevyydellä, ja on vahvistanut maan piirin, ettei sen pidä liikkuman.	Ps 93:1 HERRA on Cuningas/ ja jalost caunistettu/ HERra on caunistettu ja on alcanut waldacunnan nijn lewiäldä cuin mailma on/ ja walmisti sen pysymän.
93:2 Sinun valtaistuimesi on vahva aikojen alusta, hamasta iankaikkisuudesta olet sinä.	2. Siitä ajasta pysyy sinun istuimes vahvana: sinä olet ijankaikkinen.	Ps 93:2 Sijtä ajasta pysy sinun istuimes wahwana/ sinä olet ijancaickinen.
93:3 Vesivirrat nostavat, Herra, vesivirrat nostavat pauhinansa, niin, vesivirrat nostavat kuohunsa.	3. Herra, vesikosket paisuvat, vesikosket paisuttavat pauhinansa, vesikosket paisuttavat aaltonsa.	Ps 93:3 HERra/ wesicosket paisuwat/ wesicosket paisuttawat pauhinans/ wesicosket paisuttawat aldons.
93:4 Mutta yli suurten, voimallisten vetten pauhinan, yli meren kuohujen on Herra korkeudessa voimallinen.	4. Aallot meressä ovat suuret ja pauhaavat hirmuisesti; mutta Herra on vielä väkevämpi korkeudessa.	Ps 93:4 Allot meresä owat suuret ja pauhawat hirmuisest/ mutta HERra on wielä wäkewämbi corkeuxes.
93:5 Sinun todistuksesi ovat aivan vahvat, pyhyys on sinun huoneellesi arvollinen, Herra, hamaan aikojen loppuun.	5. Sinun todistukses ovat aivan lujat: pyhyys on sinun huonees kaunistus, Herra, ijankaikkisesti.	Ps 93:5 Sinun sanas on oikia oppi/ pyhitys on sinun huones caunistus ijancaickisest.
PSALMI 94	94 PSALTTARI	XCIV.  Psalmi .
94:1 Sinä koston Jumala, Herra, sinä koston Jumala, ilmesty kirkkaudessa.	1. Herra Jumala, jonka kostot ovat, Jumala, jonka kostot ovat, selkiästi itses näytä.	Ps 94:1 HERRA Jumala jonga costot owat/ Jumala jonga costot owat/ selkiäst idzes näytä.
94:2 Nouse, maan tuomari, kosta ylpeille heidän tekonsa.	2. Korota sinuas, maailman tuomari: maksa ylpeille, mitä he ansainneet ovat.	Ps 94:2 Corgota sinuas sinä mailman Duomari/ maxa coreille mitä he ansainnet owat.
94:3 Kuinka kauan jumalattomat, Herra, kuinka kauan jumalattomat saavat riemuita?	3. Herra, kuinka kauvan pitää jumalattomain, kuinka kauvan pitää jumalattomain riemuitseman?	Ps 94:3 HERra/ cuinga cauwan jumalattomat/ HERra cuinga cauwan jumalattomat coreilewat ?
94:4 Ne syytävät suustaan julkeita sanoja, ne röyhkeilevät, kaikki nuo väärintekijät.	4. Tiuskuman ja puhuman niin ylpiästi, ja kaikki pahantekiät niin kerskaaman?	Ps 94:4 Ja nijn ylpiäst puhuwat/ ja caicki pahantekiät heitäns nijn kerscawat ?
94:5 Sinun kansaasi, Herra, he runtelevat, ja sinun perintöosaasi he rasittavat.	5. Herra, he polkevat alas sinun kansas, ja sinun perimistäs he vaivaavat.	Ps 94:5 HERra/ he polkewat alas sinun Canssas/ ja sinun perimistäs he waiwawat.
94:6 He tappavat leskiä ja muukalaisia ja murhaavat orpoja.	6. Lesket ja muukalaiset he tappavat, ja orvot he kuolettavat,	Ps 94:6 Lesket ja muucalaiset he tappawat/ ja orwoit he cuolettawat.
94:7 Ja he sanovat: "Ei Herra sitä näe, ei Jaakobin Jumala sitä huomaa."	7. Ja sanovat: ei Herra sitä näe, ja Jakobin Jumala ei sitä tottele.	Ps 94:7 Ja sanowat: ei HERra sitä näe/ ja Jacobin Jumala ei sitä tottele.
94:8 Ymmärtäkää, te kansan järjettömät, ja te tomppelit - milloin te tulette järkiinne?	8. Ymmärtäkäät siis, te hullut kansan seassa! ja, te tyhmät, koska te taitaviksi tulette?	Ps 94:8 Ymmärtäkät sijs te hullut Canssan seas/ ja te tyhmät/ cosca te taitawaxi tuletta ?
94:9 Joka on korvan istuttanut, hänkö ei kuulisi? Joka on silmän luonut, hänkö ei näkisi?	9. Joka korvan on istuttanut, eikö hän kuule? eli joka silmän loi, eikö hän näe?	Ps 94:9 Joca corwan on istuttanut/ eikö hän cuule ? eli joca silmän loi/ eikö hän näe ?
94:10 Joka kansat kasvattaa, hänkö ei rankaisisi, hän, joka ihmisille opettaa tiedon?	10. Joka pakanoita kurittaa, eikö hän rankaise, joka ihmisille opettaa tiedon?	Ps 94:10 Joca pacanoita curitta/ eikö hän rangaise ? joca ihmisille opetta mitä he tietäwät.
94:11 Herra tuntee ihmisten ajatukset; sillä he ovat kuin tuulen henkäys.	11. Mutta Herra tietää ihmisten ajatukset, että ne turhat ovat.	Ps 94:11 Mutta HERra tietä ihmisten ajatuxet/ että ne turhat owat.
94:12 Autuas se mies, jota sinä, Herra, kuritat ja jolle sinä opetat lakisi,	12. Autuas on se, jota sinä, Herra, kuritat, ja opetat sinun laistas,	Ps 94:12 Autuas on se jota sinä HERra curitat/ ja opetat sinun Laillas.
94:13 antaaksesi hänelle rauhan pahoilta päiviltä, kunnes jumalattomalle on kaivettu hauta!	13. Että hänellä kärsivällisyys olis, koska vastoin käy, siihenasti kuin jumalattomalle hauta valmistetaan.	Ps 94:13 Että hänellä kärsimys olis cosca wastoin käy/ sijhenasti cuin jumalattomalle hauta walmistetan.
94:14 Sillä Herra ei hylkää kansaansa eikä perintöosaansa heitä,	14. Sillä ei Herra heitä kansaansa pois, eli hylkää perimistänsä.	Ps 94:14 Sillä ei HERra heitä Canssans pois/ eli hyljä perimistäns.
94:15 vaan oikeus on vielä noudattava vanhurskautta, ja kaikki oikeamieliset seuraavat sitä.	15. Sillä oikeuden pitää sittekin oikeuden oleman, ja kaikki hurskaat sydämet sitä seuraavat.	Ps 94:15 Sillä oikeuden pitä sijttekin oikeuden oleman/ ja caicki hurscat sydämet sitä seurawat.
94:16 Kuka nousee minun puolelleni pahoja vastaan, kuka asettuu minun rinnalleni väärintekijöitä vastaan?	16. Kuka seisoo minun kanssani pahoja vastaan? kuka astuu minun tyköni pahointekiöitä vastaan?	Ps 94:16 Cuca seiso minun cansani pahoja wastan ? cuca astu minun tygöni pahointekiöitä wastan ?
94:17 Ellei Herra olisi minun apuni, pian minun sieluni asuisi hiljaisuuden maassa.	17. Ellei Herra minua auttaisi, niin minun sieluni makais lähes hiljaisuudessa.	Ps 94:17 Ellei HERra minua auttais/ nijn minun sielun macais lähes hiljaisudes.
94:18 Kun minä ajattelen: "Minun jalkani horjuu", niin sinun armosi, Herra, minua tukee.	18. Minä sanoin: minun jalkani on horjunut, vaan sinun armos, Herra, minun tukesi.	Ps 94:18 Minä sanoin: minun jalcan on horjunut/ waan sinun armos HERra minun tukeis.
94:19 Kun minulla on sydämessäni paljon murheita, niin sinun lohdutuksesi ilahuttaa minun sieluni.	19. Minulla oli paljo surua sydämessäni; mutta sinun lohdutukses ilahutti minun sieluni.	Ps 94:19 Minulla oli paljo surua sydämesäni/ mutta sinun lohdutuxes ilahutti minun sieluni.
94:20 Onko yhteyttä sinun kanssasi turmion tuomioistuimella, jossa väkivaltaa tehdään lain varjolla,	20. Etpäs mielisty koskaan tosin vahingolliseen istuimeen, joka lain häijysti opettaa.	Ps 94:20 Etpäs mielisty coscan tosin wahingolliseen istuimeen/ joca Lain häijyst opetta.
94:21 ahdistetaan vanhurskaan sielua ja tuomitaan syylliseksi viaton veri?	21. He kokoovat joukkonsa vanhurskaan sielua vastaan, ja tuomitsevat viattoman veren kadotukseen,	Ps 94:21 He hangidzewat wanhurscan sielua wastan/ ja duomidzewat wiattoman weren.
94:22 Mutta Herra on minun linnani, Jumalani on minun suojakallioni.	22. Mutta Herra on minun varjelukseni: minun Jumalani on minun uskallukseni turva,	Ps 94:22 Mutta HERra on minun warjeluxen/ minun Jumalan on minun uscalluxeni turwa.
94:23 Hän kostaa heille heidän ilkityönsä ja hukuttaa heidät heidän pahuutensa tähden. Herra, meidän Jumalamme, hukuttaa heidät.	23. Ja hän kostaa heidän vääryytensä, ja hukuttaa heitä heidän pahuutensa tähden: Herra, meidän Jumalamme, hukuttaa heitä.	Ps 94:23 Ja hän costa heidän wäärydens/ ja hucutta heitä heidän pahudens tähden/ HERra meidän Jumalam hucutta heitä.
PSALMI 95	95 PSALTTARI	XCV.  Psalmi .
95:1 Tulkaa, kohottakaamme ilohuuto Herralle, riemuhuuto pelastuksemme kalliolle.	1. Tulkaat, veisatkaamme kiitosta Herralle, ja iloitkaamme meidän autuutemme turvalle!	Ps 95:1 TUlcat/ riemuitcam HERralle/ ja iloitcam meidän autuudem turwalle.
95:2 Käykäämme kiittäen hänen kasvojensa eteen, veisatkaamme hänelle riemuvirsiä.	2. Tulkaamme hänen kasvoinsa eteen kiitoksella, ja riemuitkaamme hänelle lauluilla!	Ps 95:2 Tulcam hänen caswons eteen kijtoxella/ ja riemuitcam hänelle lauluilla.
95:3 Sillä Herra on suuri Jumala, suuri kuningas yli kaikkien jumalien.	3. Sillä Herra on suuri Jumala, ja suuri kuningas kaikkein jumalain ylitse.	Ps 95:3 Sillä HERra on suuri Jumala/ ja suuri Cuningas caickein jumalitten päällä.
95:4 Maan syvyydet ovat hänen kädessänsä, ja hänen ovat vuorten kukkulat.	4. Sillä hänen kädessänsä on kaikki, mitä maa kantaa, ja vuorten kukkulat ovat myös hänen.	Ps 95:4 Sillä hänen kädesäns on caicki mitä maa canda/ ja wuorten cuckulat owat myös hänen.
95:5 Hänen on meri, sillä hän on sen tehnyt, ja kuiva maa, jonka hänen kätensä ovat valmistaneet.	5. Sillä hänen on meri, ja hän on sen tehnyt, ja hänen kätensä ovat kuivan valmistaneet.	Ps 95:5 Sillä hänen on meri/ ja hän on sen tehnyt/ ja hänen kätens owat cuiwan walmistanet.
95:6 Tulkaa, kumartukaamme ja polvistukaamme, polvillemme langetkaamme Herran, meidän Luojamme, eteen.	6. Tulkaat, kumartakaamme ja polvillemme langetkaamme, ja maahan laskeukaamme Herran meidän Luojamme eteen!	Ps 95:6 Tulcat/ cumartacam ja polwillem langetcam/ ja maahan laskecam HERran meidän luojam eteen.
95:7 Sillä hän on meidän Jumalamme, ja me olemme kansa, jota hän paimentaa, lauma, jota hänen kätensä kaitsee. Jospa te tänä päivänä kuulisitte hänen äänensä:	7. Sillä hän on meidän Jumalamme ja me hänen elatuskansansa, ja hänen kättensä lauma. Tänäpänä, jos kuulette hänen äänensä,	Ps 95:7 Sillä hän on meidän Jumalam/ ja me hänen elatus Canssans/ ja hänen kättens lauma. Ps 95:8 Tänäpän/ jos te cuuletta hänen änens/
95:8 "Älkää paaduttako sydäntänne, niinkuin Meribassa, niinkuin Massan päivänä erämaassa,	8. Niin älkäät paaduttako sydämiänne, niinkuin Meribassa tapahtui, niinkuin kiusauksen päivänä korvessa,	nijn älkät paaduttaco sydämitän/ nijncuin Meribas tapahtui/ nijncuin Massas corwesa.
95:9 jossa teidän isänne minua kiusasivat, jossa he koettelivat minua, vaikka olivat nähneet minun tekoni.	9. Kussa isänne minua kiusasivat, koettelivat minua, ja näkivät myös minun tekoni;	Ps 95:9 Cusa teidän Isänne minua kiusaisit/ coettelit minua/ ja näit myös minun teconi.
95:10 Neljäkymmentä vuotta minä olin kyllästynyt siihen sukuun ja sanoin: 'He ovat kansa, jonka sydän on eksynyt, eivätkä he tahdo tietää minun teistäni.'	10. Että minä neljäkymmentä ajastaikaa suutuin tähän kansaan, ja sanoin: se on senkaltainen kansa, jonka sydämet aina eksyä tahtovat, ja jotka minun tietäni ei tahtoneet oppia;	Ps 95:10 Että minä neljäkymmendä ajastaica kärsein waiwa täldä Canssalda/ ja sanoin: se on sencaltainen Canssa/ jonga sydämet aina exyä tahtowat/ ja jotca minun tietäni ei tahtonet oppia.
95:11 Ja niin minä vihassani vannoin: 'He eivät pääse minun lepooni.'"	11. Joille minä vihoissani vannoin: ettei heidän pidä minun lepooni tuleman.	Ps 95:11 Joille minä wihoisani wannoin: ettei heidän pidä minun lepooni tuleman.
PSALMI 96	96 PSALTTARI	XCVI.  Psalmi .
96:1 Veisatkaa Herralle uusi virsi, veisatkaa Herralle, kaikki maa.	1. Veisatkaat Herralle uusi veisu: veisatkaat Herralle, kaikki maa!	Ps 96:1 WEisatcat HERralle usi weisu/ weisatcat HERralle caicki mailma.
96:2 Veisatkaa Herralle, ylistäkää hänen nimeänsä. Julistakaa päivästä päivään hänen pelastustekojansa,	2. Veisatkaat Herralle, ja kiittäkäät hänen nimeänsä: julistakaat päivä päivältä hänen autuuttansa.	Ps 96:2 Weisatcat HERralle ja kijttäkät hänen nimens/ saarnatcat päiwä päiwäldä hänen autuuttans.
96:3 ilmoittakaa pakanain seassa hänen kunniaansa, hänen ihmeitänsä kaikkien kansojen seassa.	3. Luetelkaat pakanain seassa hänen kunniaansa, kaikkein kansain seassa hänen ihmeitänsä!	Ps 96:3 Lukecat pacanain seas hänen cunnians/ caickein Canssain seas hänen ihmeitäns.
96:4 Sillä Herra on suuri ja sangen ylistettävä, hän on peljättävä yli kaikkien jumalain.	4. Sillä Herra on suuri ja sangen kiitettävä, ihmeellinen kaikkein jumalain seassa.	Ps 96:4 Sillä HERra on suuri ja sangen kijtettäpä/ ihmellinen caickein jumalain seas.
96:5 Sillä kaikki kansojen jumalat ovat epäjumalia, mutta Herra on tehnyt taivaat.	5. Sillä kaikki kansain jumalat ovat epäjumalat; mutta Herra on taivaat tehnyt.	Ps 96:5 Sillä caicki Canssain jumalat owat epäjumalat/ mutta HERra on taiwat tehnyt.
96:6 Herraus ja kunnia on hänen kasvojensa edessä, kiitos ja ylistys hänen pyhäkössänsä.	6. Kunnia ja kaunistus ovat hänen edessänsä, väkevyys ja kauneus hänen pyhässänsä.	Ps 96:6 Cunnia ja caunistus owat hänen edesäns/ ja hänen Pyhäsäns tapahtu wahwast ja cunnialisest.
96:7 Antakaa Herralle, te kansojen sukukunnat, antakaa Herralle kunnia ja väkevyys.	7. Kansain sukukunnat, tuokaat Herralle, tuokaat Herralle kunnia ja voima!	Ps 96:7 Canssat tuocat HERralle/ tuocat HERralle cunnia ja woima.
96:8 Antakaa Herralle hänen nimensä kunnia, tuokaa lahjoja, tulkaa hänen esikartanoihinsa.	8. Tuokaat Herralle hänen nimensä kunnia: tuokaat lahjoja ja tulkaat hänen esihuoneisiinsa!	Ps 96:8 Tuocat HERralle hänen nimens cunnia/ tuocat lahjoja ja tulcat hänen esihuonesens.
96:9 Kumartakaa Herraa pyhässä kaunistuksessa, vaviskaa hänen kasvojensa edessä, kaikki maa.	9. Kumartakaat Herraa pyhässä kaunistuksessa: peljätkään häntä kaikki maailma!	Ps 96:9 Cumartacat HERra pyhäsä caunistuxesa/ peljätkän händä caicki mailma.
96:10 Sanokaa pakanain seassa: "Herra on kuningas." Niin pysyy maanpiiri lujana, se ei horju. Hän tuomitsee kansat oikeuden mukaan.	10. Sanokaat pakanain seassa: Herra on kuningas, joka maan piirin on vahvistanut, ettei se liiku, ja tuomitsee kansan oikeudella.	Ps 96:10 Sanocat pacanain seas HERra Cuningaxi/ joca pitä waldacundans nijn lewiäldä/ cuin mailma on walmistettu/ että se pysy ja duomidze Canssan oikein.
96:11 Iloitkoot taivaat, ja riemuitkoon maa; pauhatkoon meri ja kaikki, mitä siinä on.	11. Taivaat riemuitkaan, ja maa iloitkaan: meri pauhatkaan ja mitä siinä on.	Ps 96:11 Taiwat riemuitcan/ ja maa iloitcan/ meri pauhatcan ja mitä sijnä on.
96:12 Ihastukoot kedot ja kaikki, mitä kedolla on, riemuitkoot silloin kaikki metsän puut	12. Kedot olkaan iloiset, ja kaikki mitkä hänessä ovat, ja kaikki puut ihastukaan metsissä,	Ps 96:12 Kedot olcan iloiset/ ja caicki cuin hänes owat/ ja caicki puut ihastucan medzisä.
96:13 Herran edessä, sillä hän tulee, sillä hän tulee tuomitsemaan maata: hän tuomitsee maanpiirin vanhurskaudessa ja kansat uskollisuudessansa.	13. Herran edessä; sillä hän tulee, hän tulee tuomitsemaan maata. Hän tuomitsee maan piirin vanhurskaudessa ja kansat totuudessansa.	Ps 96:13 HERran edesä: sillä hän tule/ sillä hän tule duomidzeman maata. Ps 96:14 Hän duomidze maan pijrin wanhurscaudesa/ ja Canssat hänen totudesans.
PSALMI 97	97 PSALTTARI	XCVII.  Psalmi .
97:1 Herra on kuningas! Riemuitkoon maa; iloitkoot saaret, niin monta kuin niitä on.	1. Herra on kuningas, siitä maa iloitkaan: olkoon saaret riemuiset, niin monta kuin heitä on.	Ps 97:1 HERRA on Cuningas/ sijtä maa iloitcan/ ja olcon saaret riemuiset/ nijn monda cuin heitä on.
97:2 Pilvi ja pimeys on hänen ympärillänsä, vanhurskaus ja oikeus on hänen valtaistuimensa perustus.	2. Pilvet ja pimeys ovat hänen ympärillänsä: vanhurskaus ja tuomio ovat hänen istuimensa vahvistus.	Ps 97:2 Pilwet ja syngyt owat hänen ymbärilläns/ wanhurscaus ja duomio owat hänen istuimens wahwistus.
97:3 Tuli käy hänen edellänsä ja polttaa hänen vihollisensa, yltympäri.	3. Tuli käy hänen edellänsä ja polttaa ympärillä hänen vihollisensa.	Ps 97:3 Tuli käy hänen edelläns/ ja poltta ymbärillä hänen wihollisens.
97:4 Hänen salamansa valaisevat maanpiirin; maa näkee sen ja vapisee.	4. Hänen leimauksensa välkkyvät maan piirin päällä: maa näkee sen ja vapisee.	Ps 97:4 Hänen leimauxens wälckywät maan pijrin päällä/ maa näke sen ja wapise.
97:5 Vuoret sulavat niinkuin vaha Herran edessä, kaiken maan Herran edessä.	5. Vuoret sulavat niinkuin vedenvaha Herran edessä, koko maailman Herran edessä.	Ps 97:5 Wuoret sulawat nijncuin medenwaha HERran edes/ coco mailman haldian edes.
97:6 Taivaat julistavat hänen vanhurskauttansa, ja kaikki kansat näkevät hänen kunniansa.	6. Taivaat julistavat hänen vanhurskauttansa, ja kaikki kansat näkevät hänen kunniansa.	Ps 97:6 Taiwat julistawat HERran wanhurscautta ja caicki Canssat näkewät hänen cunnians.
97:7 Kaikki kuvain kumartajat joutuvat häpeään, kaikki, jotka epäjumalista kerskaavat. Kumartakaa häntä, kaikki jumalat.	7. Hävetkäät kaikki, jotka kuvia palvelevat, ja kerskaavat epäjumalista: kumartakaat häntä kaikki enkelit.	Ps 97:7 Häwetkän caicki jotca cuwia palwelewat/ ja kerscawat heitäns epäjumalista/ cumartacat händä caicki jumalat.
97:8 Siion kuulee sen ja iloitsee, ja Juudan tyttäret riemuitsevat sinun tuomioistasi, Herra.	8. Zion kuulee sen ja iloitsee, ja Juudan tyttäret ovat riemuissansa, Herra, sinun hallituksestas.	Ps 97:8 Zion cuule sen ja iloidze/ ja Judan tyttäret owat riemuisans/ HERra sinun hallituxestas.
97:9 Sillä sinä, Herra, olet Korkein yli kaiken maan, sinä olet ylen korkea, ylitse kaikkien jumalain.	9. Sillä sinä, Herra, olet Korkein kaikissa maakunnissa: sinä olet sangen suuresti korotettu kaikkein jumalain ylitse.	Ps 97:9 Sillä sinä HERra olet ylimmäinen caikis maacunnis/ sinä olet corgotettu caickein jumalitten päälle.
97:10 Te, jotka Herraa rakastatte, vihatkaa pahaa. Hän varjelee hurskasten sielut, jumalattomien kädestä hän heidät pelastaa.	10. Te kuin Herraa rakastatte, vihatkaat pahaa! hän kätkee pyhäinsä sielut: jumalattomain käsistä hän heitä pelastaa.	Ps 97:10 Te cuin HERra racastatte/ wihatcat paha/ HERra kätke pyhäins sielut/ jumalattomain käsistä hän heitä pelasta.
97:11 Vanhurskaalle koittaa valkeus ja oikeamielisille ilo.	11. Vanhurskaalle koittaa valkeus, ja ilo hurskaille sydämille,	Ps 97:11 Wanhurscalle coitta walkeus/ ja ilo hurscaille sydämille.
97:12 Iloitkaa Herrassa, te vanhurskaat; kiittäkää hänen pyhää nimeänsä.	12. Vanhurskaat iloitkaat Herrassa, kiittäkäät hänen pyhyytensä muistoksi.	Ps 97:12 Wanhurscat iloitcat HERrasa/ kijttäkät hänen pyhydens muistoxi.
PSALMI 98	98 PSALTTARI	XCVIII.  Psalmi .
98:1 Virsi. Veisatkaa Herralle uusi virsi, sillä hän on ihmeitä tehnyt. Hän on saanut voiton oikealla kädellänsä ja pyhällä käsivarrellansa.	1. Psalmi. Veisatkaat Herralle uusi veisu; sillä hän tekee ihmeitä. Hän saa voiton oikialla kädellänsä ja pyhällä käsivarrellansa.	Ps 98:1 Psalmi. WEisatcat HERralle usi weisu: sillä hän teke ihmeitä. Ps 98:2 Hän woitta oikialla kädelläns woiton/ ja hänen pyhällä käsiwarrellans.
98:2 Herra on tehnyt tiettäväksi pelastustekonsa, hän on ilmaissut vanhurskautensa pakanain silmien edessä.	2. Herra antaa tiettäväksi tehdä autuutensa: kansain edessä hän ilmoittaa vanhurskautensa.	Ps 98:3 HERra anda tiettäwäxi tehdä hänen autuudens/ Canssoille anda hän ilmoitta wanhurscauttans.
98:3 Hän on muistanut armonsa ja uskollisuutensa Israelin heimoa kohtaan; kaikki maan ääret ovat nähneet meidän Jumalamme pelastusteot.	3. Hän muistaa armonsa ja totuutensa Israelin huoneelle: kaikki maailman ääret näkevät meidän Jumalamme autuuden.	Ps 98:4 Hän muista armons ja totudens Israelin huonelle/ caicki mailman äret näkewät meidän Jumalam autuutta.
98:4 Kohottakaa riemuhuuto Herralle, kaikki maa, iloitkaa ja riemuitkaa ja veisatkaa kiitosta.	4. Riemuitkaat Herralle kaikki maa: veisatkaat, ylistäkäät ja kiittäkäät.	Ps 98:5 Ihastucat HERralle caicki mailma/ weisatcat/ ylistäkät ja kijttäkät.
98:5 Veisatkaa Herran kiitosta kanteleilla - kanteleilla ja ylistysvirren sävelillä,	5. Kiittäkäät Herraa kanteleella, kanteleella ja psalmilla,	Ps 98:6 Kijttäkät HERra candeleilla/ candelella ja Psalmilla.
98:6 vaskitorvilla ja pasunan äänellä. Kohottakaa riemuhuuto Herran, kuninkaan, edessä.	6. Vaskitorvilla ja basunilla: riemuitkaat Herran, kuninkaan, edessä.	Ps 98:7 Waskitorwilla ja Basunilla/ ihastucat HERran Cuningan edesä.
98:7 Pauhatkoon meri ja kaikki, mitä siinä on, maanpiiri ja ne, jotka siinä asuvat.	7. Meri pauhatkaan ja kaikki, mitä hänessä on, maan piiri ja jotka asuvat sen päällä.	Ps 98:8 Meri pauhatcan ja caicki mitä hänesä on/ maan pijri ja jotca asuwat sen päällä.
98:8 Paukuttakoot käsiänsä virrat, ja vuoret yhdessä riemuitkoot	8. Kosket pauhatkaan ilosta, ja kaikki vuoret olkaan iloiset,	Ps 98:9 Cosket ihastucan/ ja caicki wuoret olcan iloiset.
98:9 Herran edessä; sillä hän tulee tuomitsemaan maata. Hän tuomitsee maanpiirin vanhurskaasti ja kansat oikeuden mukaan.	9. Herran edessä; sillä hän tulee maata tuomitsemaan: hän tuomitsee maan piirin vanhurskaudella ja kansat oikeudella.	Ps 98:10 HERran edesä: sillä hän tule maata duomidzeman/ hän duomidze maan pijrin wanhurscaudella/ ja Canssat oikeudella.
PSALMI 99	99 PSALTTARI	XCIX.  Psalmi .
99:1 Herra on kuningas, vaviskoot kansat - hän, jonka valtaistuinta kerubit kannattavat - huojukoon maa.	1. Herra on Kuningas, kansat kiukuitsevat: hän istuu Kerubimin päällä, sentähden liikkuu maailma.	Ps 99:1 HERra on Cuningas/ että Canssat wapisewat: hän istu Cherubimin päällä/ sentähden lijcku mailma.
99:2 Suuri on Herra Siionissa, hän on korkea yli kaikkien kansojen.	2. Suuri on Herra Zionissa, ja korkein kaikkein kansain ylitse.	Ps 99:2 Suuri on HERra Zionis/ ja corkia caickein Canssain päällä.
99:3 He ylistävät sinun suurta ja peljättävää nimeäsi. Hän on pyhä.	3. Kiittäkään he sinun suurta ja ihmeellistä nimeäs, joka pyhä on.	Ps 99:3 Kijttäkän sinun suurta ja ihmellistä nimes/ joca pyhä on.
99:4 Se on kuninkaan voima, että hän rakastaa oikeutta. Sinä olet saattanut oikeuden voimaan, sinä toimitat oikeuden ja vanhurskauden Jaakobissa.	4. Ja Kuninkaan voima rakastaa oikeutta: sinä toimitat oikeuden, sinä saatat tuomion ja vanhurskauden Jakobissa.	Ps 99:4 Ja tämän Cuningan waldacunnasa racastetan oikeutta/ sinä annat hurscauden/ sinä saatat duomion ja wanhurscauden Jacobis.
99:5 Ylistäkää Herraa, meidän Jumalaamme, kumartukaa hänen jalkainsa astinlaudan eteen. Hän on pyhä.	5. Korottakaat Herraa meidän Jumalaamme, ja kumartakaat hänen astinlautansa juuressa, sillä hän on pyhä.	Ps 99:5 Corgottacat HERra meidän Jumalatam/ ja cumartacat hänen astinlautans juures/ sillä hän on pyhä.
99:6 Mooses ja Aaron hänen pappiensa joukossa ja Samuel niiden joukossa, jotka avuksi huusivat hänen nimeänsä, he huusivat Herraa, ja hän vastasi heille.	6. Moses ja Aaron hänen pappeinsa seassa, ja Samuel niiden seassa, jotka hänen nimeänsä avuksensa huutavat: he avuksensa huutavat Herraa, ja hän kuulee heidän rukouksensa.	Ps 99:6 Moses ja Aaron hänen Pappeins seas/ ja Samuel nijden seas/ jotca hänen nimens rucoilewat/ he rucoilit HERra/ ja hän cuuldeli heitä.
99:7 Hän puhui heille pilvenpatsaasta; he noudattivat hänen todistuksiansa ja käskyjä, jotka hän oli heille antanut.	7. Hän puhui heille pilven patsaasta: he pitivät hänen todistuksensa ja säätynsä, jonka hän heille antoi.	Ps 99:7 Hän puhui heille pilwen padzasta/ he pidit hänen todistuxens ja käskyns/ jotca hän heille andoi.
99:8 Herra, meidän Jumalamme, sinä vastasit heille, olit heille anteeksiantava Jumala, vaikka sinä heidän pahat tekonsa kostit.	8. Herra, sinä olet Jumalamme, sinä kuulit heidän rukouksensa: sinä, Jumala, annoit heille anteeksi, ja laitit heidän työnsä.	Ps 99:8 HERra sinä olet meidän Jumalam/ sinä cuuldelit heitä/ sinä Jumala annoit heille andexi/ ja laitit heidän työns.
99:9 Ylistäkää Herraa, meidän Jumalaamme, rukoilkaa kumartuneina hänen pyhää vuortansa kohti; sillä Herra, meidän Jumalamme, on pyhä.	9. Korottakaat Herraa meidän Jumalaamme, ja kumartakaat hänen pyhällä vuorellansa; sillä Herra meidän Jumalamme on pyhä.	Ps 99:9 Corgottacat HERra meidän Jumalatam/ ja cumartacat hänen pyhällä wuorellans: sillä HERra meidän Jumalam on pyhä.
PSALMI 100	100 PSALTTARI	C.  Psalmi .
100:1 Kiitosuhri-virsi. Kohottakaa riemuhuuto Herralle, kaikki maa.	1. Kiitos-Psalmi. Riemuitkaat Herralle, kaikki maa!	Ps 100:1 KijtosPsalmi. IHastucat HERralle caicki mailma/
100:2 Palvelkaa Herraa ilolla, tulkaa hänen kasvojensa eteen riemulla.	2. Palvelkaat Herraa ilolla: tulkaat hänen kasvoinsa eteen riemulla!	palwelcat HERra ilolla/ tulcat hänen caswons eteen ihastuxella.
100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät tehnyt, ja hänen me olemme, hänen kansansa ja hänen laitumensa lampaat.	3. Tietäkäät, että Herra on Jumala: hänpä meidän teki, ja emme itse meitämme, kansaksensa ja laitumensa lampaiksi.	Ps 100:2 Tundecat että HERra on Jumala/ hämbä meidän teki/ ja en me idze meitäm/ hänen Canssaxens ja laituimens lambaixi.
100:4 Käykää hänen portteihinsa kiittäen, hänen esikartanoihinsa ylistystä veisaten. Ylistäkää häntä, kiittäkää hänen nimeänsä.	4. Menkäät hänen porttiinsa kiitoksella, hänen esihuoneisiinsa veisulla: kiittäkäät häntä ja ylistäkäät hänen nimeänsä!	Ps 100:3 Mengät hänen porttijns kijtoxella/ hänen esihuoneisijns weisulla/ kijttäkät händä ja ylistäkät hänen nimens.
100:5 Sillä Herra on hyvä; hänen armonsa pysyy iankaikkisesti ja hänen uskollisuutensa polvesta polveen.	5. Sillä Herra on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti, ja hänen totuutensa sukukunnasta sukukuntaan.	Ps 100:4 Sillä HERra on suloinen/ ja hänen armons pysy ijancaickisest/ ja hänen totuudens sucucunnasta sucucundaan.
PSALMI 101	101 PSALTTARI	CI.  Psalmi .
101:1 Daavidin virsi. Minä veisaan armosta ja oikeudesta; sinun ylistystäsi, Herra, minä laulan.	1. Davidin Psalmi. Minä veisaan armosta ja oikeudesta: sinulle, Herra, minä veisaan.	Ps 101:1 Dawidin Psalmi. MInä weisan armosta ja oikeudesta/ ja sanon sinulle HERra kijtoxen.
101:2 Minä tahdon noudattaa nuhteetonta vaellusta; milloin tulet sinä minun tyköni? Minä tahdon vaeltaa huoneessani vilpittömällä sydämellä.	2. Minä tahdon vaarin ottaa oikiasta tiestä, koskas minun tyköni tulet: minä tahdon vaeltaa sydämeni vakuudessa minun huoneessani.	Ps 101:2 Minä käytän minuni taitawast ja toimellisest nijtä cohtan/ jotca minun omani owat/ ja waellan uscollisest minun huonesani.
101:3 En kiinnitä silmääni siihen, mikä turmiollista on, eksyttäväistä menoa minä vihaan: ei saa se minuun tarttua.	3. En minä ota pahaa asiaa eteeni: minä vihaan väärintekiöitä, ja en salli heitä olla tykönäni.	Ps 101:3 En minä ota paha asiata eteeni/ minä wihan wäärintekiöitä/ ja en salli heitä olla tykönäni.
101:4 Nurja sydän väistyköön minusta; pahasta minä en tahdo tietää.	4. Nurja sydän olkoon minusta pois: en minä kärsi pahaa.	Ps 101:4 Nurja sydän olcon minusta pois/ en minä kärsi paha.
101:5 Joka salaa panettelee lähimmäistänsä, sen minä hukutan; jolla on ylpeät silmät ja kopea sydän, sitä minä en siedä.	5. Joka lähimmäistänsä salaa panettelee, sen minä hukutan: en minä kärsi ylpeitä ja röyhkeitä.	Ps 101:5 Joca lähimmäistäns sala panettele/ sen minä hucutan/ en minä kärsi ylpeitä ja röyckiöitä.
101:6 Maan uskollisia minun silmäni etsivät, että he asuisivat minua lähellä; joka vaeltaa nuhteettomuuden tietä, se on oleva minun palvelijani.	6. Minun silmäni katsovat uskollisia maan päällä, että he asuisivat minun tykönäni: joka vaeltaa oikialla tiellä, se pitää oleman minun palveliani.	Ps 101:6 Minun silmäni cadzowat uscollisia maan päällä/ että he asuisit minun tykönäni/ ja racastan hurscaita palwelioita.
101:7 Vilpin tekijä älköön asuko minun huoneessani, valheen puhuja ei kestä minun silmäini edessä.	7. Petollisia ihmisiä en minä pidä huoneessani: ei valehteliat menesty minun tykönäni.	Ps 101:7 Petollisia ihmisiä en minä pidä huonesani/ ei walehteliat menesty minun tykönäni.
101:8 Joka aamu minä hukutan kaikki jumalattomat maasta, lopettaakseni kaikki väärintekijät Herran kaupungista.	8. Varhain minä hukutan kaikki jumalattomat maasta, hävittääkseni kaikkia pahantekiöitä Herran kaupungista.	Ps 101:8 Warahin minä hucutan caicki jumalattomat maasta/ häwittäxeni caickia pahointekiötä HERran Caupungista.
PSALMI 102	102 PSALTTARI	CII.  Psalmi .
102:1 Kurjan rukous, kun hän on näännyksissä ja vuodattaa valituksensa Herran eteen.	1. Raadollisen rukous, kuin hän murheissansa on, ja valituksensa Herran eteen vuodattaa.	Ps 102:1 Radollisen rucous/ cosca hän murehisans on/ ja hänen walituxens HERran eteen wuodatta.
102:2 Herra, kuule minun rukoukseni, ja minun huutoni tulkoon sinun eteesi.	2. Herra, kuule minun rukoukseni, ja anna minun huutoni tykös tulla!	Ps 102:2 HERra cuuldele minun rucouxeni/ ja anna minun parcuni tulla tygös.
102:3 Älä peitä minulta kasvojasi, kun minulla on ahdistus, kallista korvasi minun puoleeni. Kun minä huudan, riennä ja vastaa minulle.	3. Älä kasvojas minulta peitä hädässä: kallista korvas minun puoleeni; koska minä sinua rukoilen, niin kuule pian minun rukoukseni.	Ps 102:3 Älä caswoas minulda peitä/ hädäsä callista corwas minun puoleeni/ cosca minä sinua rucoilen/ nijn cuuldele pian minua.
102:4 Sillä minun päiväni ovat haihtuneet kuin savu, ja minun luitani polttaa niinkuin ahjossa.	4. Sillä minun päiväni ovat kuluneet niinkuin savu, ja minun luuni ovat poltetut niinkuin kekäle.	Ps 102:4 Sillä minun päiwäni owat culunet nijncuin sawu/ ja minun luuni owat poldetut nijncuin kekäle.
102:5 Sydämeni on paahtunut ja kuivunut kuin ruoho, sillä minä unhotan syödä leipääni.	5. Minun sydämeni on lyöty ja kuivettunut niinkuin heinä, niin että minä myös unohdan leipäni syödä.	Ps 102:5 Minun sydämen on lyöty ja cuiwettunut nijncuin heinä/ nijn että minä myös unohdan minun leipäni syödä.
102:6 Äänekkäästä vaikerruksestani minun luuni tarttuvat minun nahkaani.	6. Minun luuni tarttuvat lihaani huokauksestani.	Ps 102:6 Minun luuni takistuwat tuscalla minun lihaani/ itkemisest ja huocamisesta.
102:7 Minä olen kuin pelikaani erämaassa, olen kuin huuhkaja raunioissa.	7. Minä olen niinkuin ruovonpäristäjä korvessa: minä olen niinkuin hyypiä hävitetyissä kaupungeissa.	Ps 102:7 Minä olen aewa nijncuin ruogonpäristäjä corwesa/ minä olen nijncuin Hyypiä häwitetyisä Caupungeisa.
102:8 Minä olen uneton, olen kuin yksinäinen lintu katolla.	8. Minä valvon, ja olen niinkuin yksinäinen lintu katon päällä.	Ps 102:8 Minä walwon ja olen nijncuin yxinäinen lindu caton päällä.
102:9 Kaiken päivää viholliseni minua häpäisevät; ne, jotka riehuvat minua vastaan, kiroavat minun nimeni kautta.	9. Joka päivä häpäisevät viholliseni minua, ja jotka minua syljeskelevät, vannovat minun kauttani.	Ps 102:9 Jocapäiwä häwäisewät minun wiholliseni minua/ ja jotca minua syljeskelewät/ wannowat minun cauttani.
102:10 Sillä minä syön tuhkaa kuin leipää ja sekoitan juomani kyyneleillä	10. Sillä minä syön tuhkaa niinkuin leipää, ja sekoitan juomani itkulla,	Ps 102:10 Sillä minä syön tuhca nijncuin leipä/ ja secoitan minun juoman itculla.
102:11 sinun vihasi ja kiivastuksesi tähden, sillä sinä olet nostanut minut ylös ja viskannut pois.	11. Sinun uhkaukses ja vihas tähden, ettäs minun nostanut olet ja paiskannut maahan.	Ps 102:11 Sinun uhcauxes ja wihas tähden/ ettäs minun nostanut olet ja paiscannut maahan.
102:12 Minun päiväni ovat kuin pitenevä varjo, ja minä kuivun kuin ruoho.	12. Minun päiväni ovat kuluneet niinkuin varjo, ja minä kuivetun niinkuin ruoho.	Ps 102:12 Minun päiwäni owat culunet nijncuin warjo/ ja minä cuiwetun nijncuin ruoho.
102:13 Mutta sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun muistosi pysyy polvesta polveen.	13. Mutta sinä, Herra, pysyt ijankaikkisesti, ja sinun muistos sukukunnasta sukukuntaan.	Ps 102:13 Mutta sinä HERra pysyt ijancaickisest/ ja sinun muistos sucucunnasta sucucundaan
102:14 Nouse ja armahda Siionia, sillä aika on tehdä sille laupeus ja määrähetki on tullut.	14. Nouse siis ja armahda Zionia; sillä aika on häntä armahtaa, ja aika on tullut.	Ps 102:14 Nouse sijs ja armahda Zionita/ sillä aica on händä armahta/ ja aica on tullut.
102:15 Sillä sen kivet ovat sinun palvelijoillesi rakkaat, ja sen soraläjiä heidän on sääli.	15. Sillä sinun palvelias halajavat sitä rakentaa, ja näkisivät mielellänsä, että hänen kivensä ja kalkkinsa valmiit olisivat,	Ps 102:15 Sillä sinun palwelias halajawat sitä raketta/ ja näkisit mielelläns/ että hänen kiwens ja calckins walmit olisit.
102:16 Silloin pakanat pelkäävät Herran nimeä ja kaikki maan kuninkaat sinun kunniaasi,	16. Että pakanat Herran nimeä pelkäisivät, ja kaikki kuninkaat maan päällä sinun kunniaas.	Ps 102:16 Että pacanat HERra sinun nimes pelkäisit/ ja caicki Cuningat maan päällä sinun cunniatas.
102:17 kun Herra rakentaa Siionin ja ilmestyy kunniassansa,	17. Kuin Herra rakentaa Zionin, niin hän nähdään kunniassansa.	Ps 102:17 Että HERra rakenda Zionin/ ja ilmandu hänen cunniasans.
102:18 kun hän kääntyy niiden rukouksen puoleen, jotka ovat kaikkensa menettäneet, eikä enää heidän rukoustansa hylkää.	18. Hän kääntää itsensä hyljättyjen rukouksen puoleen, ja ei katso heidän rukoustansa ylön.	Ps 102:18 Hän käändä idzens hyljättyiden rucousten puoleen/ ja ei cadzo heidän rucoustans ylön.
102:19 Tämä kirjoitettakoon tulevalle polvelle, ja kansa, joka vastedes luodaan, on kiittävä Herraa,	19. Se pitää kirjoitettaman tulevaisille sukukunnille, ja se kansa, joka luodaan, pitää kiittämän Herraa.	Ps 102:19 Sen pitä kirjoitettaman tulewaisille sucucunnille/ ja se Canssa cuin luodan/ pitä kijttämän HERra.
102:20 että hän katseli pyhästä korkeudestaan, että Herra katsoi taivaasta maahan,	20. Sillä hän katselee pyhästä korkeudestansa: Herra näkee taivaasta maan päälle,	Ps 102:20 Sillä hän cadzele pyhästä corkeuxestans/ ja HERra näke taiwasta maan päälle.
102:21 kuullaksensa vankien huokaukset, vapauttaaksensa kuoleman lapset,	21. Että hän kuulee vankein huokaukset, ja kirvoittaa kuoleman lapset;	Ps 102:21 Että hän cuule fangein huocauxet/ ja kirwotta cuoleman lapset.
102:22 jotta Siionissa julistettaisiin Herran nimeä ja hänen ylistystänsä Jerusalemissa,	22. Että he saarnaavat Herran nimeä Zionissa, ja hänen kiitostansa Jerusalemissa,	Ps 102:22 Että he saarnawat HERran nime Zionis/ ja hänen kijtostans Jerusalemis.
102:23 kun kaikki kansat kokoontuvat yhteen, ja valtakunnat, palvelemaan Herraa.	23. Koska kansat ynnä kokoontuvat, ja valtakunnat, Herraa palvelemaan.	Ps 102:23 Cosca Canssat coconduwat/ ja waldacunnat HERra palweleman.
102:24 Hän on lannistanut matkalla minun voimani, on lyhentänyt minun päiväni.	24. Hän nöyryyttää tiellä minun voimani: hän lyhentää minun päiväni.	Ps 102:24 Hän nöyryttä tiesä minun woimani/ hän lyhendä minun päiwäni.
102:25 Minä sanon: Jumalani, älä tempaa minua pois kesken ikääni; sinun vuotesi kestävät suvusta sukuun.	25. Minä sanoin: minun Jumalani, älä minua ota pois keski-ijässäni: sinun ajastaikas pysyvät suvusta sukuun.	Ps 102:25 Minä sanoin: minun Jumalan älä minua ota pois minun keski ijäsäni.
102:26 Muinoin sinä perustit maan, ja taivaat ovat sinun käsialasi.	26. Sinä olet muinen maan perustanut, ja taivaat ovat sinun käsialas.	Ps 102:26 Sinun wuosicautes owat ijancaickiset/ sinä olet maan perustanut/ ja taiwat owat sinun käsialas.
102:27 Ne katoavat, mutta sinä pysyt, ne vanhenevat kaikki kuin vaate; sinä muutat ne, niinkuin vaatteet muutetaan, ja ne muuttuvat.	27. Ne katoovat, mutta sinä pysyt: ne kaikki vanhenevat niinkuin vaate: ne muuttuvat niinkuin vaate, koska sinä heitä muuttelet.	Ps 102:27 Ne catowat/ mutta sinä pysyt/ ne caicki wanhenewat nijncuin waate/ ne muuttuwat nijncuin waate/ cosca sinä heitä muuttelet.
102:28 Mutta sinä pysyt samana, eivätkä sinun vuotesi lopu.	28. Mutta sinä pysyt niinkuin sinä olet, ja sinun vuotes ei lopu.	Ps 102:28 Mutta sinä pysyt nijncuins olet/ ja sinun wuotes ei lopu.
102:29 Sinun palvelijasi lapset saavat asua turvassa, ja heidän jälkeläisensä pysyvät sinun edessäsi.	29. Sinun palveliais lapset pysyvät ja heidän sikiänsä sinun edessäs menestyvät.	Ps 102:29 Sinun palweliais lapset pysywät/ ja heidän sikiäns sinun edesäs menestywät.
PSALMI 103	103 PSALTTARI	CIII.  Psalmi .
103:1 Daavidin virsi. Kiitä Herraa, minun sieluni, ja kaikki, mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä.	1. Davidin Psalmi. Kiitä Herraa, sieluni, ja kaikki mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä!	Ps 103:1 Dawidin Psalmi. KIitä HERra minun sielun/ ja caicki mitä minusa on/ hänen pyhä nimens.
103:2 Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt,	2. Kiitä Herraa, sieluni, ja älä unohda, mitä hyvää hän minulle tehnyt on,	Ps 103:2 Kijtä HERra minun sielun/ ja älä unohda mitä hywä hän minulle tehnyt on.
103:3 hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi,	3. Joka sinulle kaikki syntis antaa anteeksi, ja parantaa kaikki rikokses;	Ps 103:3 Joca sinulle caicki synnis anda andexi/ ja paranda caicki sinun ricoxes.
103:4 joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella,	4. Joka henkes päästää turmeluksesta, joka sinun kruunaa armolla ja laupiudella;	Ps 103:4 Joca sinun henges päästä turmeluxesta/ joca sinun cruuna armolla ja laupiudella.
103:5 joka sinun halajamisesi tyydyttää hyvyydellään, niin että sinun nuoruutesi uudistuu kuin kotkan.	5. Joka suus täyttää hyvyydellä, että sinun nuoruutes uudistetaan niinkuin kotkan.	Ps 103:5 Joca sinun suus ilolla täyttä/ että sinun nuorudes udistettaisin nijncuin Cotcan.
103:6 Herra tekee vanhurskauden ja hankkii oikeuden kaikille sorretuille.	6. Herra saattaa vanhurskauden ja tuomion kaikille, jotka vääryyttä kärsivät.	Ps 103:6 HERra saatta caikille wanhurscauden ja duomion/ jotca wääryttä kärsiwät.
103:7 Hän on tehnyt Moosekselle tunnetuksi tiensä, Israelin lapsille suuret tekonsa.	7. Hän on tiensä Mosekselle tiettäväksi tehnyt, Israelin lapsille tekonsa.	Ps 103:7 Hän on tiens Mosexelle tiettäwäxi tehnyt/ Israelin lapsille hänen tecons.
103:8 Laupias ja armahtavainen on Herra, pitkämielinen ja suuri armossa.	8. Laupias ja armollinen on Herra, kärsiväinen ja aivan hyvä.	Ps 103:8 Laupias ja armollinen on HERra/ kärsiwäinen ja aiwa hywä.
103:9 Ei hän aina riitele eikä pidä vihaa iankaikkisesti.	9. Ei hän aina riitele, eikä vihastu ijankaikkisesti.	Ps 103:9 Ei hän aina rijtele/ eikä wihastu ijancaickisest.
103:10 Ei hän tee meille syntiemme mukaan eikä kosta meille pahain tekojemme mukaan.	10. Ei hän synteimme perästä tee meille, eikä kosta meille pahain tekoimme jälkeen.	Ps 103:10 Ei hän meidän syndeim peräst tee meille/ eikä costa meille pahain tecoim jälken.
103:11 Sillä niin korkealla kuin taivas on maasta, niin voimallinen on hänen armonsa niitä kohtaan, jotka häntä pelkäävät.	11. Sillä niin korkia kuin taivas on maasta, antaa hän armonsa lisääntyä niille, jotka häntä pelkäävät.	Ps 103:11 Sillä nijn corkia cuin taiwas on maasta/ anda hän armons lisändyä nijlle/ jotca händä pelkäwät.
103:12 Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme.	12. Niin kaukana kuin itä on lännestä, siirsi hän meistä pahat tekomme.	Ps 103:12 Nijn caucana cuin itä on lännestä/ sijrsi hän meistä pahat tecomme.
103:13 Niinkuin isä armahtaa lapsiansa, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä.	13. Niinkuin isä armahtaa lapsia, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä;	Ps 103:13 Nijncuin Isä armahta lastans/ nijn HERrakin armahta pelkäwäisiäns.
103:14 Sillä hän tietää, minkäkaltaista tekoa me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.	14. Sillä hän tietää, minkäkaltainen teko me olemme: hän muistaa meidät tomuksi.	Ps 103:14 Sillä hän tietä mingäcaltainen teco me olemma/ hän muista meidän tomuxi.
103:15 Ihmisen elinpäivät ovat niinkuin ruoho, hän kukoistaa niinkuin kukkanen kedolla.	15. Ihminen on eläissänsä niinkuin ruoho: hän kukoistaa niinkuin kukkanen kedolla:	Ps 103:15 Ihminen on eläisäns nijncuin ruoho/ hän cucoista nijncuin cuckainen kedolla.
103:16 Kun tuuli käy hänen ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne.	16. Kuin tuuli käy sen päällitse, niin ei hän enään kestä, eikä hänen siansa tunne häntä ensinkään.	Ps 103:16 Cosca tuuli käy sen päällidze/ nijn ei hän enä kestä/ eikä hänen sians tunne händä ensingän.
103:17 Mutta Herran armo pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen niille, jotka häntä pelkäävät, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsille,	17. Mutta Herran armo pysyy ijankaikkisesta ijankaikkiseen, hänen pelkääväistensä päälle, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsiin,	Ps 103:17 Mutta HERran armot ulottuwat ijancaickisest ijancaickiseen/ hänen pelkäwäistens päälle/ ja hänen wanhurscaudens lasten lapsijn.
103:18 niille, jotka pitävät hänen liittonsa ja muistavat hänen käskynsä ja noudattavat niitä.	18. Niille, jotka hänen liittonsa pitävät, ja muistavat hänen käskyjänsä, tehdäksensä niitä.	Ps 103:18 Nijden tykönä jotca hänen lijttons pitäwät/ ja ajattelewat hänen käskyjäns/ nijtä tehdäxens.
103:19 Herra on pystyttänyt istuimensa taivaisiin, ja hänen kuninkuutensa hallitsee kaikkia.	19. Herra on valmistanut istuimensa taivaassa, ja hänen valtakuntansa hallitsee kaikkia.	Ps 103:19 HERra on walmistanut istuimens taiwasa/ ja hänen waldacundans hallidze caickia.
103:20 Kiittäkää Herraa, te hänen enkelinsä, te väkevät sankarit, jotka hänen käskynsä täytätte, kun kuulette hänen sanansa äänen.	20. Kiittäkäät Herraa, te hänen enkelinsä, te väkevät sankarit, jotka hänen käskynsä toimitatte, että hänen sanansa ääni kuultaisiin.	Ps 103:20 Kijttäkät HERra te hänen Engelins/ te wäkewät Sangarit/ jotca hänen käskyns toimitatte/ että hänen sanans äni cuultaisin.
103:21 Kiittäkää Herraa, kaikki hänen sotaväkensä, te hänen palvelijansa, jotka hänen tahtonsa teette.	21. Kiittäkäät Herraa, kaikki hänen sotaväkensä, te hänen palveliansa, jotka teette hänen tahtonsa.	Ps 103:21 Kijttäkät HERra caicki hänen sotawäkens/ te hänen palwelians/ jotca teette hänen tahtons.
103:22 Kiittäkää Herraa, kaikki hänen tekonsa, hänen valtakuntansa kaikissa paikoissa. Kiitä, minun sieluni, Herraa.	22. Kiittäkäät Herraa, kaikki hänen työnsä, kaikissa hänen valtansa paikoissa: kiitä, sieluni, Herraa.	Ps 103:22 Kijttäkät HERra caicki hänen työns/ caikisa hänen waldans paicoisa/ kijtä minun sielun HERra.
PSALMI 104	104 PSALTTARI	CIV.  Psalmi .
104:1 Kiitä Herraa, minun sieluni, Herra, minun Jumalani, sinä olet ylen suuri; valkeus ja kirkkaus on sinun pukusi.	1. Kiitä Herraa, sieluni! Herra, minun Jumalani, sinä olet sangen suuresti kunnioitettu, suurella kunnialla ja kaunistuksella olet sinä puetettu.	Ps 104:1 KIitä HERra minun sielun/ HERra minun Jumalan/ sinä olet sangen cunnialinen/ sinä olet caunis ja jalosti puetettu.
104:2 Sinä verhoudut valoon niinkuin viittaan, sinä levität taivaat niinkuin teltan;	2. Sinä puetat itses valkeudella niinkuin vaatteella: sinä levität taivaat niinkuin peitteen.	Ps 104:2 WAlkeus on sinun waattes/ jollas puetettu olet/ sinä lewität taiwat nijncuin waatten.
104:3 sinä rakennat salisi vetten päälle, teet pilvet vaunuiksesi ja kuljet tuulen siivillä.	3. Sinä peität sen päällyksen vedellä: sinä menet pilvissä niinkuin ratasten päällä, ja käyt tuulen siipein päällä.	Ps 104:3 Sinä peität sen päälyxen wedellä/ sinä menet pilwisä nijncuin ratasten päällä/ ja käyt tuulen sijpein päällä.
104:4 Sinä teet tuulet sanasi saattajiksi, palvelijoiksesi tulen liekit.	4. Sinä teet enkelis hengeksi ja palvelias liekitseväiseksi tuleksi.	Ps 104:4 Sinä teet Engelis tuulexi/ ja sinun palwelias liekidzewäisexi tulexi.
104:5 Sinä asetit maan perustuksillensa, niin että se pysyy horjumatta iankaikkisesti.	5. Sinä joka maan perustit perustuksensa päälle, ettei sen pidä liikkuman ijankaikkisesti.	Ps 104:5 Sinä joca maan perustit perustuxens päälle/ pysymän ijancaickisest.
104:6 Sinä peitit sen syvyyden vesillä kuin vaatteella: vuoria ylempänä seisoivat vedet.	6. Syvyydellä sinä sen peität niinkuin vaatteella, ja vedet seisovat vuorilla.	Ps 104:6 Sywydellä sinä händä peität nijncuin waattella/ ja wedet seisowat wuorilla.
104:7 Mutta ne pakenivat sinun nuhteluasi, sinun jylinääsi ne juoksivat pakoon;	7. Mutta sinun nuhtelemisestas he pakenevat: sinun jylinästäs he menevät pois.	Ps 104:7 Mutta sinun rangaistuxestas he pakenewat/ sinun jylinästäs he menewät pois.
104:8 vuoret kohosivat ja laaksot laskeutuivat paikkoihin, jotka sinä olit niille valmistanut.	8. Vuoret astuvat ylös, ja laaksot astuvat alas siallensa, johon heidät perustanut olet.	Ps 104:8 Wuoret astuwat ylös ja laxot astuwat alas siallens/ johongas heitä perustanut olet.
104:9 Sinä panit rajan, jonka yli vedet eivät käy eivätkä palaja peittämään maata.	9. Määrän sinä panit, jota ei he käy ylitse, eikä palaja maata peittämään.	Ps 104:9 Määrän sinä panit/ jota ei he käy ylidze/ eikä palaja maata peittämän.
104:10 Sinä kuohutit laaksoista lähteet, jotka vuorten välillä vuotavat.	10. Sinä annat lähteet laaksoissa kuohua, niin että ne vuorten välitse vuotavat;	Ps 104:10 Sinä annat lähtet laxoisa cuohua/ nijn että wedet mäkein wälidze wuotawat.
104:11 Ne antavat juoman kaikille metsän eläimille, villiaasit niistä janonsa sammuttavat.	11. Että kaikki eläimet metsässä joisivat, ja että pedot janonsa sammuttaisivat.	Ps 104:11 Että caicki eläimet medzäs joisit/ ja että pedot janons sammutaisit.
104:12 Niiden partailla asuvat taivaan linnut ja visertävät lehvien välissä.	12. Heidän tykönänsä istuvat taivaan linnut, ja visertävät oksilla.	Ps 104:12 Heidän tykönäns istuwat taiwan linnut/ ja wisertäwät oxilla.
104:13 Saleistasi sinä kastelet vuoret, sinun töittesi hedelmistä maa saa ravintonsa.	13. Sinä liotat vuoret ylhäältä: sinä täytät maan hedelmällä, jonka sinä saatat.	Ps 104:13 Sinä liotat wuoret ylhäldä/ sinä täytät maan hedelmällä/ jonga sinä saatat.
104:14 Sinä kasvatat ruohon karjalle ja kasvit ihmisen tarpeeksi. Niin sinä tuotat maasta leivän	14. Sinä kasvatat ruohon karjalle, ja jyvät ihmisten tarpeeksi, tuottaakses leipää maasta.	Ps 104:14 Sinä caswatat ruohot carjalle/ ja jywät ihmisten tarpexi/ tuottaxes leipä maasta.
104:15 ja viinin, joka ilahuttaa ihmisen sydämen; niin sinä saatat kasvot öljystä kiiltäviksi, ja leipä vahvistaa ihmisen sydäntä.	15. Ja että viina ihmisen sydämen ilahuttaa, ja hänen kasvonsa kaunistuu öljystä: ja leipä vahvistaa ihmisen sydämen.	Ps 104:15 Ja että wijna ihmisen sydämen ilahutta/ ja hänen caswons caunistu öljystä/ ja leipä wahwista ihmisen sydämen.
104:16 Ravintonsa saavat myös Herran puut, Libanonin setrit, jotka hän on istuttanut.	16. Että Herran puut nesteestä täynnä olisivat: Libanonin sedripuut, jotka hän on istuttanut;	Ps 104:16 Että HERran puut nestestä täynnä olisit/ Libanonin Cedripuut/ jotca hän on istuttanut.
104:17 Niissä lintuset pesivät, ja haikaroilla on majansa kypresseissä.	17. Siellä linnut pesiä tekevät, ja haikarat hongissa asuvat.	Ps 104:17 Siellä linnut pesiwät/ ja Haicarat hongisa asuwat.
104:18 Korkeat vuoret ovat kauristen hallussa, kallionkolot ovat tamaanien suoja.	18. Korkiat vuoret ovat metsävuohten turva, ja kivirauniot kaninein.	Ps 104:18 Corkiat wuoret owat medzäwohten turwa/ ja kiwirauniot Caninein.
104:19 Kuun sinä olet tehnyt näyttämään aikoja; aurinko tietää laskunsa.	19. Sinä teet kuun aikoja jakamaan, ja aurinko tietää laskemisensa.	Ps 104:19 Sinä teet Cuun wuotta jacaman/ ja Auringo tietä lascuns.
104:20 Sinä teet pimeän, niin tulee yö; silloin lähtevät liikkeelle kaikki metsän eläimet.	20. Sinä teet pimeyden ja yö tulee: silloin kaikki metsän eläimet tulevat ulos.	Ps 104:20 Sinä teet pimeyden ja yö tule/ silloin caicki pedot lytiwät.
104:21 Nuoret jalopeurat kiljuvat saalista ja pyytävät Jumalalta elatustansa.	21. Nuoret jalopeurat saaliin perään kiljuvat, ja elatustansa Jumalalta etsivät.	Ps 104:21 Nuoret Lejonit saalista kiljuwat/ ja heidän elatustans Jumalalda edziwät.
104:22 Aurinko nousee, ne vetäytyvät pois ja laskeutuvat luoliinsa maata.	22. Mutta kuin aurinko koittaa, niin he kokoontuvat, ja luolissansa makaavat.	Ps 104:22 Mutta cosca Auringo coitta/ nijn he lymywät ja luolisans macawat.
104:23 Silloin ihminen menee töihinsä ja askaroitsee iltaan asti.	23. Niin menee myös ihminen työhönsä, ja askareillensa ehtoosen asti.	Ps 104:23 Nijn mene myös ihminen hänen työhöns/ ja ascareillens ehtosen asti.
104:24 Kuinka moninaiset ovat sinun tekosi, Herra! Sinä olet ne kaikki viisaasti tehnyt, maa on täynnä sinun luotujasi.	24. Herra, kuinka suuret ja monet ovat sinun käsialas? Sinä olet kaikki taitavasti säätänyt, ja maa on täynnä sinun tavaraas.	Ps 104:24 HERra cuin suuret ja monet owat sinun käsialas ? sinä olet caicki taitawast säätänyt/ ja maa on täynnäns sinun tawaratas.
104:25 Merikin, suuri ja aava - siinä vilisee lukemattomat laumat pieniä ja suuria eläviä.	25. Tämä meri, joka niin suuri ja lavia on, siinä epälukuiset liikuvat, sekä pienet että suuret eläimet;	Ps 104:25 TÄmä meri joca nijn suuri ja lawia on/ hänesä epälugut coikistelewat/ sekä isoit että pienet eläimet.
104:26 Siellä kulkevat laivat, siellä Leviatan, jonka sinä olet luonut siinä leikitsemään.	26. Siellä haahdet kuljeskelevat: siinä valaskalat ovat, jotkas tehnyt olet, leikitsemään hänessä.	Ps 104:26 Siellä hahdet culjeskelewat/ sijnä walascalat owat/ jotcas tehnyt olet/ leikidzemän hänesä.
104:27 Ne kaikki odottavat sinua, että antaisit heille ruuan ajallansa.	27. Kaikki odottavat sinua, ettäs heille antaisit ruan ajallansa.	Ps 104:27 Caicki odottawat sinua/ ettäs heille andaisit ruan ajallans.
104:28 Sinä annat niille, ja ne kokoavat, sinä avaat kätesi, ja ne ravitaan hyvyydellä.	28. Koskas heille annat, niin he kokoovat: koskas kätes avaat, niin he hyvyydellä ravitaan.	Ps 104:28 Coscas heille annat/ nijn he cocowat/ coscas kätes awat/ nijn he hywydellä rawitan.
104:29 Sinä peität kasvosi, ja ne peljästyvät, sinä otat pois niiden hengen, ne kuolevat ja palajavat tomuun jälleen.	29. Jos sinä kasvos peität, niin he hämmästyvät: koska sinä otat heidän henkensä pois, niin he hukkuvat, ja tomuksi tulevat jälleen.	Ps 104:29 Jos sinä caswos peität/ nijn he hämmästywät/ coscas otat heidän hengens pois/ nijn he huckuwat/ ja tomuxi tulewat jällens.
104:30 Sinä lähetät henkesi, ja ne luodaan; ja sinä uudistat maan muodon.	30. Sinä lähetät ulos henkes, niin he luoduksi tulevat, ja sinä uudistat maan muodon.	Ps 104:30 Sinä lasket sinun henges/ nijn he luoduxi tulewat/ ja sinä udistat maan muodon.
104:31 Pysyköön Herran kunnia iankaikkisesti. Saakoon Herra teoistansa iloita,	31. Herran kunnia pysyy ijankaikkisesti: Herra iloitsee töissänsä.	Ps 104:31 HERran cunnia on ijancaickinen HERralla on mielen noude käsialans puoleen.
104:32 hän, joka katsahtaa maahan, ja se vapisee, joka koskettaa vuoria, ja ne suitsuavat.	32. Hän katsahtaa maan päälle, niin se vapisee: hän rupee vuoriin, niin ne suitsevat.	Ps 104:32 Hän cadzahta maan päälle/ nijn se wapise/ hän rupe wuorijn/ nijn he suidzewat.
104:33 Kaiken ikäni minä ylistän Herraa, minä veisaan Jumalani kiitosta, niin kauan kuin elän.	33. Minä veisaan Herralle minun elinaikanani, ja kiitän minun Jumalaani niinkauvan kuin minä olen.	Ps 104:33 Minä weisan HERralle minun elinaicani/ ja kijtän minun Jumalatani nijncauwan cuin minä olen.
104:34 Olkoot minun tutkisteluni hänelle otolliset; minä iloitsen Herrassa.	34. Minun puheeni kelpaa hänelle, ja minä iloitsen Herrassa.	Ps 104:34 Ja minun puhen kelpa hänelle/ ja minä ihastun HERrasa.
104:35 Hävitkööt syntiset maasta, älköön jumalattomia enää olko. Kiitä Herraa, minun sieluni. Halleluja!	35. Syntiset maalta lopetetaan, ja jumalattomat ei pidä silleen oleman: kiitä Herraa, sieluni, Halleluja!	Ps 104:35 Syndiset maalda lopetetan/ ja jumalattomat ei pidä sillen oleman/ kijtä HERra minun sielun/ Halleluja.
PSALMI 105	105 PSALTTARI	CV.  Psalmi .
105:1 Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.	1. Kiittäkäät Herraa, ja saarnatkaat hänen nimeänsä, julistakaat hänen töitänsä kansain seassa!	Ps 105:1 KIittäkät HERra/ ja saarnatcat hänen nimens/ julistacat hänen töitäns Canssoisa.
105:2 Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.	2. Veisatkaat hänelle, soittakaat hänelle, puhukaat kaikista hänen ihmeistänsä.	Ps 105:2 Weisatcat hänestä ja kijttäkät händä/ puhucat caikista hänen ihmeistäns.
105:3 Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.	3. Ylistäkäät hänen pyhää nimeänsä: niiden sydän iloitkaan, jotka etsivät Herraa!	Ps 105:3 Riemuitcat hänen pyhästä nimestäns/ iloitcan nijden sydämet/ jotca händä edziwät.
105:4 Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.	4. Kysykäät Herraa ja hänen voimaansa, etsikäät alati hänen kasvojansa!	Ps 105:4 Kysykät HERra ja hänen woimans/ edzikät alati hänen caswons.
105:5 Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,	5. Muistakaat hänen ihmeellisiä töitänsä, jotka hän tehnyt on, hänen ihmeitänsä ja hänen sanojansa.	Ps 105:5 Muistacat hänen ihmellisiä töitäns/ jotca hän tehnyt on/ hänen ihmeitäns ja hänen sanans.
105:6 te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.	6. Te Abrahamin hänen palveliansa siemen, te Jakobin hänen valittunsa lapset.	Ps 105:6 Te cuin oletta Abrahamin hänen palwelians siemen/ te Jacobin hänen walittuns lapset.
105:7 Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.	7. Hänpä on Herra meidän Jumalamme: hän tuomitsee kaikessa maailmassa.	Ps 105:7 Hänbä on HERra meidän Jumalam/ hän duomidze caikesa mailmasa.
105:8 Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,	8. Hän muistaa liittonsa ijankaikkisesti, sanansa, jonka hän on käskenyt tuhannelle sukukunnalle,	Ps 105:8 Hän muista hänen lijttons ijancaickisest/ sanans/ jonga hän on luwannut monelle tuhannelle sugulle.
105:9 liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.	9. Jonka hän teki Abrahamin kanssa, ja valansa Isaakin kanssa.	Ps 105:9 Jonga hän teki Abrahamin cansa/ ja sen walan Isaachin cansa.
105:10 Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.	10. Ja pani sen Jakobille säädyksi ja Israelille ijankaikkiseksi liitoksi,	Ps 105:10 Ja sääsi sen Jacobille oikeudexi/ ja Israelille ijancaickisexi lijtoxi.
105:11 Hän sanoi: "Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne."	11. Ja sanoi: sinulle minä annan Kanaanin maan, teidän perimisenne arvan.	Ps 105:11 Ja sanoi: sinulle minä annan Canaan maan/ teidän perimisen arwan.
105:12 Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.	12. Koska heitä vähä ja harvat olivat, ja he olivat muukalaiset siinä,	Ps 105:12 Cosca heitä wähä ja harwat olit/ ja muucalaiset hänesä.
105:13 Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.	13. Ja vaelsivat kansasta kansaan ja valtakunnasta toiseen kansaan:	Ps 105:13 Ja he waelsit Canssasta Canssaan/ ja waldacunnasta toiseen Canssaan.
105:14 Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:	14. Ei hän sallinut yhdenkään ihmisen heitä vahingoittaa, vaan rankaisi kuninkaat heidän tähtensä.	Ps 105:14 Ei hän sallinut yhtän ihmistä heitä wahingoitta/ ja rangais Cuningatkin heidän tähtens.
105:15 "Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni."	15. Älkäät ruvetko minun voideltuihini, ja älkäät tehkö pahaa minun prophetailleni.	Ps 105:15 Älkät ruwetco minun woideltuihin/ ja älkät tehkö paha minun Prophetailleni.
105:16 Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,	16. Ja hän kutsui nälän maan päälle, ja vei kaiken leivän varan pois.	Ps 105:16 Ja hän cudzui näljän maan päälle/ ja wei caiken leiwän waran pois.
105:17 oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.	17. Hän lähetti miehen heidän eteensä: Joseph myytiin orjaksi.	Ps 105:17 Hän lähetti miehen heidän eteens/ Joseph orjaxi myytin.
105:18 Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,	18. He ahdistivat hänen jalkansa jalkapuuhun: hänen ruumiinsa täytyi raudoissa maata,	Ps 105:18 He ahdistit hänen jalcans jalcapuuhun/ hänen ruumins täydyi raudois maata.
105:19 siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.	19. Siihenasti että hänen sanansa tuli, ja Herran puhe koetteli hänen.	Ps 105:19 Sijhenasti että hänen sanans tuli/ ja HERran puhe coetteli hänen.
105:20 Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.	20. Niin lähetti kuningas ja päästi hänen: kansain päämies laski hänen vallallensa,	Ps 105:20 Nijn lähetti Cuningas ja päästi hänen/ Canssain päämies käski hänen lasketta.
105:21 Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,	21. Ja asetti hänen huoneensa herraksi, ja kaiken tavaransa haltiaksi,	Ps 105:21 Ja asetti hänen huonens herraxi/ ja caiken tawarans haldiaxi.
105:22 sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.	22. Opettamaan päämiehiänsä oman tahtonsa jälkeen, ja vanhimmille viisautta.	Ps 105:22 Opettaman pääruhtinaillens oma tahtons/ ja wanhemmillens taito.
105:23 Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.	23. Ja Israel meni Egyptiin, ja Jakob tuli muukalaiseksi Hamin maalle.	Ps 105:23 Ja Israel meni Egyptijn/ ja Jacob tuli muucalaisexi Hammin maalle.
105:24 Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.	24. Ja hän antoi kansansa sangen suuresti kasvaa, ja teki heitä väkevämmäksi kuin heidän vihollisensa.	Ps 105:24 Ja hän andoi Canssans sangen suurest caswa/ ja teki heitä wäkewemmäxi cuin heidän wihollisens.
105:25 Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.	25. Hän käänsi heidän sydämensä vihaamaan hänen kansaansa, ja hänen palvelioitansa viekkaudella painamaan alas.	Ps 105:25 Hän käänsi heidän sydämens wihaman hänen Canssans/ ja he tahdoit juonilla hänen palwelians paina alas.
105:26 Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.	26. Hän lähetti palveliansa Moseksen, ja Aaronin, jonka hän valitsi.	Ps 105:26 Hän lähetti Mosexen hänen palwelians/ ja Aaronin/ jonga hän walidzi.
105:27 Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.	27. Ne tekivät hänen merkkinsä heidän seassansa, ja hänen ihmeensä Hamin maalla.	Ps 105:27 Ne teit hänen merckins heidän seasans/ ja hänen ihmens Hammin maalla.
105:28 Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.	28. Hän antoi pimeyden tulla, ja sen pimeytti; ja ei olleet he hänen sanoillensa kuulemattomat.	Ps 105:28 Hän andoi pimeyden tulla/ ja sen pimeytti/ ja ei ollet he hänen sanoillens cuulemattomat.
105:29 Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.	29. Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heidän kalansa.	Ps 105:29 Hän muutti heidän wetens werexi/ ja cuoletti heidän calans.
105:30 Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.	30. Heidän maansa kuohutti sammakoita, heidän kuningastensa kammioissa.	Ps 105:30 Heidän maans cuohutti hänestäns sammacoita/ heidän Cuningastens cammioisa.
105:31 Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.	31. Hän sanoi, niin turilaat ja täit tulivat heidän maansa ääriin.	Ps 105:31 Hän sanoi/ nijn turilat ja täit tulit heidän maans ärijn.
105:32 Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.	32. Hän antoi rakeet heille sateeksi, tulen liekit heidän maallensa,	Ps 105:32 Hän andoi raket heille satexi/ tulen liekit heidän maallens.
105:33 Ja hän hävitti heidän viini- ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.	33. Ja löi heidän viinapuunsa ja fikunapuunsa, ja särki puut heidän maansa äärissä.	Ps 105:33 Ja löi heidän wijnapuuns ja ficunapuuns/ ja hän särki puut heidän maans äris.
105:34 Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;	34. Hän sanoi, niin tulivat epälukuiset paarmat ja vapsaiset,	Ps 105:34 Hän sanoi/ nijn tulit parmat ja wapsaiset epälugut.
105:35 ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.	35. Ja ne söivät kaiken ruohon heidän maaltansa, ja ne söivät heidän maansa hedelmän.	Ps 105:35 Ja he söit caicki ruohot heidän maaldans/ ja söit caiken heidän maans hedelmän.
105:36 Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.	36. Ja hän löi kaikki esikoiset heidän maallansa, ensimäiset kaikesta heidän voimastansa,	Ps 105:36 Ja löi caicki esicoiset Egyptisä/ caicki heidän ensimäiset perillisens.
105:37 Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.	37. Ja vei heitä hopialla ja kullalla ulos: ja ei ollut heidän sukukunnissansa yksikään sairas.	Ps 105:37 Ja hän wei heitä hopialla ja cullalla ulos/ ja ei ollut heidän sucucunnisans yxikän sairas.
105:38 Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.	38. Egypti iloitsi heidän lähtemisestänsä; sillä heidän pelkonsa oli tullut heidän päällensä.	Ps 105:38 Egypti iloidzi heidän lähtemisestäns/ sillä heidän pelcons oli tullut heidän päällens.
105:39 Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.	39. Hän levitti pilven verhoksi ja tulen yötä valistamaan.	Ps 105:39 Hän lewitti pilwen werhoxi/ ja tulen yöllä heitä walistaman.
105:40 He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.	40. He anoivat, niin antoi hän metsäkanat tulla, ja ravitsi heitä taivaan leivällä.	Ps 105:40 He anoit/ nijn andoi hän medzäcanat tulla/ ja hän rawidzi heitä taiwan leiwällä.
105:41 Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.	41. Hän avasi kallion, niin vesi vuoti, ja virrat juoksivat kuivaa myöten.	Ps 105:41 Hän awais callion/ nijn wesi wuoti sieldä/ että ojat juoxit cuiwaan erimaahan.
105:42 Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.	42. Sillä hän muisti pyhän sanansa, jonka hän palveliallensa Abrahamille puhunut oli,	Ps 105:42 Sillä hän muisteli hänen pyhä sanans/ cuin hän Abrahamille hänen palweliallens puhunut oli.
105:43 Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.	43. Ja vei kansansa ilolla ulos, ja valittunsa riemulla,	Ps 105:43 Ja hän wei Canssans ilolla ulos/ ja hänen walittuns riemulla.
105:44 Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,	44. Ja antoi heille pakanain maan, niin että he kansain hyvyydet omistivat heillensä.	Ps 105:44 Ja andoi heille pacanain maan/ nijn että he Canssain hywydet omistit heillens.
105:45 että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!	45. Että he pitäisivät hänen säätynsä, ja hänen lakinsa kätkisivät, Halleluja!	Ps 105:45 Että he pidäisit hänen oikeuttans/ ja hänen Lakins kätkisit. Halleluja.
PSALMI 106	106 PSALTTARI	CVI.  Psalmi .
106:1 Halleluja! Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.	1. Halleluja. Kiittäkäät Herraa! sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.	Ps 106:1 KIittäkät HERra: sillä hän on hywä/ ja hänen laupiudens pysy ijancaickisest.
106:2 Kuka voi kertoa Herran voimalliset teot, julistaa kaiken hänen ylistyksensä?	2. Kuka taitaa puhua ulos Herran suurta voimaa, ja ylistää kaikkia hänen kiitettäviä tekojansa?	Ps 106:2 Cuca taita puhua HERran suuria töitä/ ja ylistä caickia hänen kijtettäpiä tecojans ?
106:3 Autuaat ne, jotka noudattavat oikeutta, jotka aina tekevät vanhurskauden!	3. Autuaat ovat, jotka käskyn pitävät ja aina vanhurskauden tekevät.	Ps 106:3 Autuat owat jotca käskyn pitäwät/ ja aina oikein tekewät.
106:4 Muista minua, Herra, armolla, jota kansallesi osoitat, etsi minua avullasi,	4. Herra, muista minua armos perästä, jonkas kansalles luvannut olet: opi minua sinun autuudellas,	Ps 106:4 HERra muista minua sen armos peräst/ jongas Canssalles luwannut olet/ osota meille apus.
106:5 että minä näkisin sinun valittujesi onnen, iloitsisin sinun kansasi ilolla, kerskaisin sinun perintöosasi kanssa.	5. Että minä näkisin valittujes menestyksen, ja iloitsisin kansas ilossa, ja kerskaisin perimises kanssa.	Ps 106:5 Että me näkisim walittuides menestyxen/ ja iloidzisim/ että sinun Canssas menesty/ ja kerscaisim meitäm sinun perimises cansa.
106:6 Me olemme tehneet syntiä isäimme kanssa, me olemme pahoin tehneet ja olleet jumalattomat.	6. Me teimme syntiä meidän isäimme kanssa: me teimme väärin, ja olemme olleet jumalattomat.	Ps 106:6 Me teim syndiä meidän Isäim cansa/ me teim wäärin ja olemma ollet jumalattomat.
106:7 Eivät meidän isämme Egyptissä painaneet mieleensä sinun ihmeitäsi, eivät muistaneet sinun monia armotekojasi, vaan niskoittelivat meren rannalla, Kaislameren rannalla.	7. Ei meidän isämme tahtoneet ymmärtää Egyptissä sinun ihmeitäs, eikä muistaneet sinun suurta laupiuttas, ja olivat meren tykönä tottelemattomat, Punaisen meren tykönä.	Ps 106:7 Ei meidän Isäm tahtonet ymmärtä Egyptis sinun ihmeitäs/ eikä muistanet sinun suurta laupiuttas/ ja olit meren tykönä tottelemattomat/ nimittäin/ punaisen meren tykönä
106:8 Kuitenkin hän pelasti heidät nimensä tähden, tehdäkseen voimansa tiettäväksi.	8. Kuitenkin autti hän heitä nimensä tähden, niin että hän voimansa osoitti.	Ps 106:8 Mutta hän autti heitä hänen nimens tähden/ nijn että hän woimans osotti.
106:9 Hän nuhteli Kaislamerta, ja se kuivui. Hän kuljetti heitä syvyyksissä niinkuin erämaassa.	9. Ja hän uhkasi Punaista merta, niin se kuivui; ja vei heitä syvyyden lävitse, niinkuin korvessa,	Ps 106:9 Ja hän uhcais punaista merta/ nijn se cuiwi/ ja wei heitä sywyden läpidze/ nijncuin corwesa.
106:10 Hän pelasti heidät vihamiehen kädestä ja lunasti heidät vihollisen vallasta.	10. Ja vapahti heitä niiden käsistä, joka heitä vihasivat, ja lunasti heitä vihollistensa käsistä.	Ps 106:10 Ja wapahti heitä nijden käsistä/ jotca heitä wihaisit/ ja lunasti heitä wihollistens käsistä.
106:11 Vedet peittivät heidän ahdistajansa, ei yhtäkään niistä jäänyt jäljelle.	11. Ja vedet peittivät heidän vainollisensa, niin ettei yksikään eläväksi jäänyt.	Ps 106:11 Ja wedet upotit heidän wainollisens/ nijn ettei yxikän eläwäxi jäänyt.
106:12 Silloin he uskoivat hänen sanansa, veisasivat hänen ylistystään.	12. Silloin he uskoivat hänen sanansa, ja veisasivat hänen kiitoksensa.	Ps 106:12 Silloin he uscoit hänen sanans/ ja weisaisit hänen kijtoxens.
106:13 Mutta pian he unhottivat hänen tekonsa eivätkä odottaneet hänen neuvoansa.	13. Mutta he unohtivat pian hänen työnsä, ja ei ottaneet hänen neuvoansa.	Ps 106:13 Mutta he unhotit pian hänen hywät työns/ ja ei odottanet hänen neuwons.
106:14 Heissä syttyi himo erämaassa, ja he kiusasivat Jumalaa autiossa maassa.	14. He kiehuivat himosta korvessa, ja kiusasivat Jumalaa erämaassa.	Ps 106:14 Ja he kiehuit himosa corwesa/ ja kiusaisit Jumalata erimaasa.
106:15 Ja hän antoi heille, mitä he pyysivät, mutta lähetti heihin hivuttavan taudin.	15. Mutta hän antoi heille heidän anomisensa, ja lähetti heille laihuuden heidän himonsa tähden.	Ps 106:15 Mutta hän andoi heille heidän anomisens/ ja lähetti heille kyllä/ sijhenasti että he ilgoitit.
106:16 Ja heissä syttyi leirissä kateus Moosesta vastaan ja Aaronia, Herran pyhää, vastaan.	16. Ja he asettuivat Mosesta vastaan leirissä, Aaronia Herran pyhää vastaan.	Ps 106:16 Ja he carcaisit Mosesta wastan leirisä/ Aaronita HERran pyhä wastan.
106:17 Mutta maa aukeni ja nieli Daatanin ja peitti Abiramin joukkion.	17. Maa aukeni ja nieli Datanin, ja peitti Abiramin joukon,	Ps 106:17 Maa aukeni ja nieli Dathanin/ ja peitti Abiramin joucon.
106:18 Ja heidän joukkiossaan syttyi tuli, liekki poltti jumalattomat.	18. Ja tuli syttyi heidän joukossansa, ja liekki poltti jumalattomat.	Ps 106:18 Ja tuli syttyi heidän joucoisans/ ja liecki poltti jumalattomat.
106:19 He tekivät vasikan Hoorebin juurella ja kumarsivat valettua kuvaa;	19. He tekivät vasikan Horebissa, ja kumarsivat valettua kuvaa.	Ps 106:19 He teit wasican Horebis/ ja cumarsit walettua cuwa.
106:20 he vaihtoivat Kunniansa ruohoa syövän härän kuvaan.	20. Ja he muuttelivat kunniansa härjän muotoon, joka heiniä syö.	Ps 106:20 Ja he muuttelit heidän cunnians härjän muoton/ joca heiniä syö.
106:21 He unhottivat Jumalan, pelastajansa, joka oli tehnyt Egyptissä suuria tekoja,	21. He unohtivat Jumalan, vapahtajansa, joka oli niin suuria töitä tehnyt Egyptissä,	Ps 106:21 He unhotit Jumalan heidän wapahtajans/ joca oli nijn suuria töitä tehnyt Egyptis.
106:22 ihmeitä Haamin maassa, peljättäviä tekoja Kaislameren rannalla.	22. Ihmeitä Hamin maalla, ja peljättäviä töitä Punaisen meren tykönä.	Ps 106:22 Ihmeitä Hammin maalla/ ja hirmuisia töitä punaisesa meresä.
106:23 Silloin hän aikoi hävittää heidät, mutta Mooses, hänen valittunsa, seisoi suojana hänen edessään ja käänsi pois hänen vihansa tuhoa tuottamasta.	23. Ja hän sanoi heitä hukuttavansa, ellei Moses hänen valittunsa olisi seisonut siinä välissä, ja palauttanut hänen vihaansa, ettei hän ratki heitä kadottanut.	Ps 106:23 Ja hän sanoi heitä hucuttawans/ ellei Moses hänen walittuns sitä rangaistusta estänyt olis/ kääten hänen hirmuisuttans/ ettei hän ratki heitä cadottanut.
106:24 He pitivät halpana ihanan maan eivätkä uskoneet hänen sanaansa.	24. Ja he katsoivat sen ihanan maan ylön, eikä uskoneet hänen sanaansa,	Ps 106:24 Ja he cadzoit sen carskin maan ylön/ eikä usconet hänen sanans.
106:25 He napisivat teltoissansa eivätkä kuulleet Herran ääntä.	25. Ja napisivat majoissansa, eikä olleet kuuliaiset Herran äänelle.	Ps 106:25 Ja napisit heidän majoisans/ eikä ollet cuuliaiset HERran änelle.
106:26 Silloin hän nosti kätensä heitä vastaan kaataakseen heidät erämaassa,	26. Ja hän nosti kätensä heitä vastaan, maahan lyödäksensä heitä korvessa,	Ps 106:26 Ja hän nosti kätens heitä wastan/ maahan lyödäxens heitä corwesa.
106:27 kaataakseen heidän jälkeläisensä pakanain seassa ja hajottaakseen heidät pakanamaihin.	27. Ja heittääksensä heidän siemenensä pakanain sekaan, ja hajoittaaksensa heitä maakuntiin.	Ps 106:27 Ja heittäxens heidän siemenens pacanain secaan/ ja hajottaxens heitä maacundijn.
106:28 He antautuivat palvelemaan Baal-Peoria ja söivät kuolleitten jumalien uhreja.	28. Ja he ryhtyivät BaalPeoriin, ja söivät kuolleiden (epäjumalain) uhreista,	Ps 106:28 Ja he ryhdyit BaalPeorijn/ ja söit cuolluitten epäjumalitten uhreista.
106:29 He vihoittivat hänet teoillansa, ja niin vitsaus alkoi riehua heidän keskuudessaan.	29. Ja vihoittivat hänen töillänsä; niin tuli myös rangaistus heidän sekaansa.	Ps 106:29 Ja wihoitit hänen heidän töilläns/ nijn julmistui myös rangaistus heidän secaans.
106:30 Mutta Piinehas astui esiin ja pani tuomion toimeen, ja vitsaus taukosi.	30. Niin Pinehas astui edes, ja lepytti asian, ja rangaistus lakkasi.	Ps 106:30 Nijn Pinehas astui edes/ ja lepytti sen asian/ nijn rangaistus lackais.
106:31 Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, polvesta polveen, iankaikkisesti.	31. Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, suvusta sukuun ijankaikkisesti.	Ps 106:31 Ja se luettin hänelle wanhurscaudexi/ sugusta sucuun ijancaickisest.
106:32 He vihoittivat hänet Meriban vetten luona, ja Mooseksen kävi pahoin heidän tähtensä.	32. Ja vihoittivat hänen riitaveden tykönä ja tapahtui Mosekselle pahoin heidän tähtensä;	Ps 106:32 Ja he wihoitit hänen rijtaweden tykönä/ ja waiwaisit Mosesta pahoin.
106:33 Sillä he niskoittelivat Jumalan Henkeä vastaan, ja hän puhui huulillaan ajattelemattomasti.	33. Sillä he saattivat hänen sydämensä murheelliseksi, niin että hän sanoissansa eksyi.	Ps 106:33 Sillä he saatoit murhellisexi hänen sydämens/ nijn että hän sanoisans exyi.
106:34 He eivät hävittäneet niitä kansoja, jotka Herra oli käskenyt heidän hävittää,	34. Ei he hukuttaneet pakanoita, niinkuin Herra heille käskenyt oli,	Ps 106:34 Eikä he hucuttanet nijtä pacanoita/ cuin HERra cuitengin heille käskenyt oli.
106:35 vaan pitivät yhteyttä pakanain kanssa ja oppivat heidän tekonsa.	35. Vaan sekaantuivat pakanain sekaan, ja oppivat heidän töitänsä,	Ps 106:35 Waan secoitit heitäns pacanain secaan/ ja opit heidän töitäns.
106:36 He palvelivat heidän jumalankuviansa, ja niistä tuli heille paula.	36. Ja palvelivat heidän epäjumaliansa; ja ne tulivat heille paulaksi.	Ps 106:36 Ja palwelit heidän epäjumalitans/ ne yllytit heitä pahennuxijn.
106:37 Ja he uhrasivat poikiansa ja tyttäriänsä riivaajille.	37. Ja he uhrasivat poikansa ja tyttärensä perkeleille,	Ps 106:37 Ja he uhraisit heidän poicans ja tyttärens perkeleille.
106:38 He vuodattivat viatonta verta, poikiensa ja tyttäriensä verta, uhraten heidät Kanaanin epäjumalille, ja maa saastui veriveloista.	38. Ja vuodattivat viattoman veren, poikainsa ja tyttäriensä veren, jotka he uhrasivat Kanaanealaisten epäjumalille, niin että maa veren vioilla turmeltiin,	Ps 106:38 Ja wuodatit wiattoman weren/ heidän poicains ja tytärdens weren/ jotca he uhraisit Cananerein epäjumalille/ nijn että maa weren wigoista turmeltin.
106:39 Näin he saastuttivat itsensä töillään ja olivat haureelliset teoissansa.	39. Ja saastuttivat itsensä omissa töissänsä, ja tekivät huorin teoissansa.	Ps 106:39 Ja hieroit heitäns omisa töisäns/ ja teit huoria heidän tegoisans.
106:40 Ja Herran viha syttyi hänen kansaansa vastaan, ja hän kyllästyi perintöosaansa.	40. Niin julmistui Herran viha kansansa päälle, ja hän kauhistui perimistänsä,	Ps 106:40 Nijn julmistui HERran wiha Canssans päälle/ ja hän cauhistui hänen perimistäns.
106:41 Ja hän jätti heidät pakanain käsiin, ja heidän vihamiehensä vallitsivat heitä.	41. Ja hylkäsi ne pakanain käsiin, että ne vallitsivat heitä, jotka heitä vihasivat.	Ps 106:41 Ja hyljäis ne pacanoitten käsijn/ että ne wallidzit heitä/ jotca heitä wihaisit.
106:42 Heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja heidän täytyi painua niiden käden alle.	42. Ja heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja he painettiin heidän kätensä alle.	Ps 106:42 Ja heidän wihollisens ahdistit heitä/ ja he painettin heidän kättens ala.
106:43 Monet kerrat hän pelasti heidät, mutta he olivat uppiniskaiset omassa neuvossaan ja sortuivat pahain tekojensa tähden.	43. Hän monesti heitä pelasti; mutta he vihoittivat hänen neuvoillansa, ja he painettiin alas pahain tekoinsa tähden.	Ps 106:43 Hän monaist heitä pelasti/ mutta he wihoitit hänen neuwoillans/ ja he wähenit pahain tecoins tähden.
106:44 Mutta hän katsoi heihin heidän ahdistuksessaan, kun hän kuuli heidän valitushuutonsa.	44. Ja hän näki heidän tuskansa, kuin hän heidän valituksensa kuuli,	Ps 106:44 Ja hän näki heidän tuscans/ cosca hän heidän walituxens cuuli.
106:45 Ja hän muisti heidän hyväkseen liittonsa ja armahti heitä suuressa laupeudessansa.	45. Ja muisti liittonsa, jonka hän heidän kanssansa tehnyt oli, ja katui sitä suuresta laupiudestansa,	Ps 106:45 Ja muisti hänen lijttons/ cuin hän heidän cansans tehnyt oli/ ja catui sitä suurest laupiudestans.
106:46 Ja hän salli heidän saada armon kaikilta, jotka olivat vieneet heidät vankeuteen.	46. Ja antoi heidän löytää armon kaikkein edessä, jotka heitä vanginneet olivat.	Ps 106:46 Ja andoi heidän armon löytä caickein edes/ cuin heitä fanginnet olit.
106:47 Pelasta meidät, Herra, meidän Jumalamme, ja kokoa meidät pakanain seasta, että me kiittäisimme sinun pyhää nimeäsi ja kerskauksemme olisi, että me sinua ylistämme.	47. Auta meitä, Herra meidän Jumalamme, ja kokoa meitä pakanoista, että kiittäisimme sinun pyhää nimeäs, ja kehuisimme sinun kiitostas.	Ps 106:47 Auta meitä HERra meidän Jumalam/ ja coco meitä pacanoista/ että me kijttäisim sinun pyhä nimes/ ja kehuisim sinun kijtostas.
106:48 Kiitetty olkoon Herra, Israelin Jumala, iankaikkisesta iankaikkiseen. Ja kaikki kansa sanokoon: "Amen. Halleluja!"	48. Kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala, ijankaikkisuudesta niin ijankaikkisuuteen: ja sanokaan kaikki kansa: Amen, Halleluja!	Ps 106:48 Kijtetty olcon HERRA Israelin Jumala/ ijancaickisudesta nijn ijancaickisuteen/ ja sanocan caicki Canssa/ Amen/ Halleluja.
PSALMI 107	107 PSALTTARI	CVII.  Psalmi .
107:1 Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.	1. Kiittäkäät Herraa; sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.	Ps 107:1 KIittäkät HERra: sillä hän on hywä/ ja hänen laupiudens pysy ijancaickisest.
107:2 Niin sanokoot Herran lunastetut, jotka hän on lunastanut ahdistuksen alta	2. Sanokaan Herran lunastetut, jotka hän on tuskasta vapahtanut,	Ps 107:2 Sanocat te/ jotca oletta HERran cautta lunastetut/ jotca hän on tuscasta wapahtanut.
107:3 ja koonnut pakanamaista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja meren puolelta.	3. Ja jotka hän on maakunnista koonnut, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä,	Ps 107:3 Ja jotca hän on maacunnasta coonnut/ idästä ia lännestä/ pohjaisesta ja etelästä.
107:4 He harhailivat erämaassa, autiossa, tiettömässä maassa, löytämättä asuttua kaupunkia.	4. Jotka eksyksissä vaelsivat korvessa umpitietä, ja ei he löytäneet kaupunkia asuaksensa,	Ps 107:4 Jotca exyxis waelsit corwesa umbi tietä/ ja ei löytänet Caupungita asuaxens.
107:5 Heidän oli nälkä ja jano, heidän sielunsa nääntyi heissä.	5. Isoovaiset ja janoovaiset; ja heidän sielunsa vaipui heissä.	Ps 107:5 Nälkäiset ja janowaiset/ ja heidän sieluns waipui.
107:6 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.	6. Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän pelasti heitä heidän hädistänsä,	Ps 107:6 Ja he huusit HERra heidän tuskisans/ ja hän pelasti heitä heidän hädistäns.
107:7 Ja hän ohjasi heidät oikealle tielle, niin että he pääsivät asuttuun kaupunkiin.	7. Ja vei heitä oikiaa tietä, että he menivät asuinkaupunkiin.	Ps 107:7 Ja wei heitä oikiata tietä/ että he menit asuin Caupungijn.
107:8 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa, hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.	8. Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:	Ps 107:8 Kijttäkän he sijs HERra hänen laupiudens edestä/ ja hänen ihmeittens tähden/ jotca hän ihmisten lasten cohtan teke.
107:9 Sillä hän ravitsee nääntyvän sielun ja täyttää nälkäisen sielun hyvyydellä.	9. Että hän ravitsee himoitsevaisen sielun ja täyttää isoovaisen sielun hyvyydellä.	Ps 107:9 Että hän rawidze janowaisen sielun/ ja täyttä isowaisen sielun hywydellä.
107:10 He istuivat pimeydessä ja synkeydessä, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin,	10. Jotka istuvat pimeässä ja kuoleman varjossa, vangitut ahdistuksessa ja raudoissa:	Ps 107:10 JOtca istuwat pimeis ja cuoleman warjos/ fangitut ahdistuxes ja raudasa.
107:11 koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja katsoneet halvaksi Korkeimman neuvon.	11. Että he olivat Jumalan käskyä vastaan kovakorvaiset, ja olivat katsoneet ylön ylimmäisen lain;	Ps 107:11 Että he olit Jumalan käskyä wastan cowacorwaiset/ ja olit häwäisnet ylimmäisen Lain.
107:12 Hän masensi heidän sydämensä kärsimyksellä; he sortuivat, eikä ollut auttajaa.	12. Sentähden täytyi heidän sydämensä onnettomuudella vaivattaa, niin että he lankesivat, ja ei kenkään heitä auttanut.	Ps 107:12 Sentähden täyty heidän sydämens onnettomudella waiwatta/ nijn että he langeisit/ ja ei kengän heitä auttanut.
107:13 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.	13. Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä,	Ps 107:13 Ja he huusit HERra heidän tuskisans/ ja hän autti heitä heidän hädistäns.
107:14 Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa.	14. Ja vei heitä pimeydestä ulos ja kuoleman varjosta, ja särki heidän siteensä.	Ps 107:14 Ja wei heitä pimeydest ulos ja cuoleman warjosta/ ja särki heidän sitens.
107:15 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.	15. Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee:	Ps 107:15 Kijttäkän he sijs HERra hänen laupiudens edestä/ ja hänen ihmeittens tähden/ jotca hän ihmisten lasten cohtan teke.
107:16 Sillä hän särkee vaskiset ovet ja rikkoo rautaiset salvat.	16. Että hän särkee vaskiportit, ja rikkoo rautaiset salvat.	Ps 107:16 Että hän särke waskiportit/ ja ricko raudaiset salwat.
107:17 He olivat hulluja, sillä heidän vaelluksensa oli syntinen, ja he kärsivät vaivaa pahojen tekojensa tähden.	17. Hullut, jotka rangaistiin ylitsekäymisensä tähden, ja synteinsä tähden,	Ps 107:17 HUllut jotca rangaistin heidän ylidzekäymisens tähden/ ja heidän syndeins tähden.
107:18 Heidän sielunsa inhosi kaikkea ruokaa, ja he olivat lähellä kuoleman portteja.	18. Heidän sielunsa kauhistui kaikkea ruokaa, ja saivat kuolintautinsa.	Ps 107:18 Että heidän sieluns ilgotti caicke ruoca/ ja sait cuolintautins.
107:19 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.	19. Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.	Ps 107:19 Ja he huusit HERra heidän tuskisans/ ja hän autti heitä heidän hädistäns.
107:20 Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta.	20. Hän lähetti sanansa ja paransi heitä, ja pelasti heitä, ettei he kuolleet.	Ps 107:20 Hän lähetti sanans ja paransi heitä/ ja peasti heitä/ ettei he cuollet.
107:21 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.	21. Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee,	Ps 107:21 Kijttäkän he sijs HERra hänen laupiudens edest/ ja hänen ihmeittens tähden/ jotca hän ihmisten lasten cohtan teke.
107:22 Uhratkoot kiitosuhreja ja kertokoot riemuiten hänen töitään.	22. Ja uhratkaan kiitosuhria, ja luetelkaan hänen tekojansa ilolla.	Ps 107:22 Ja uhratcan kijtosuhri/ ja luetelcan hänen tecons ilolla.
107:23 He lähtivät laivoilla merelle ja kävivät kauppaa suurilla vesillä.	23. Jotka haaksilla meressä vaeltavat, ja asiansa toimittavat suurilla vesillä,	Ps 107:23 JOtca haaxilla meres waeldawat/ ja asians toimittawat suurilla wesillä.
107:24 He näkivät Herran työt ja hänen ihmeelliset tekonsa meren syvyyksissä.	24. He näkivät Herran työt, ja hänen ihmeensä syvyydessä.	Ps 107:24 He owat tundenet HERran tegot/ ja hänen ihmeitäns sywydes.
107:25 Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, joka kohotti korkealle sen aallot.	25. Kuin hän sanoi, ja paisutti suuren ilman, joka aallot nosti ylös,	Ps 107:25 Cuin hän sanoi/ ja paisutti suuren ilman/ joca allot nosti.
107:26 He kohosivat taivasta kohti, he vajosivat syvyyksiin; heidän sielunsa menehtyi tuskasta.	26. Niin he menivät ylös taivasta kohden ja menivät syvyyteen alas, että heidän sielunsa ahdistuksesta epäili,	Ps 107:26 Nijn he menit ylös taiwasta cohden/ ja menit sywyten asti/ että heidän sieluns ahdistuxest epäili.
107:27 He horjuivat ja hoippuivat kuin juopunut, ja kaikki heidän taitonsa hämmentyi.	27. Että he horjuivat ja hoipertelivat niinkuin juopuneet, ja ei silleen neuvoa tietäneet;	Ps 107:27 Että he horjuit ja hoipertelit nijncuin juopunet/ ja ei sillen neuwo tietänet.
107:28 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän päästi heidät heidän ahdistuksistaan.	28. Ja he huusivat Herraa tuskissansa, ja hän autti heitä heidän hädistänsä.	Ps 107:28 Ja he huusit HERra heidän tuskisans/ ja hän autti heitä heidän hädistäns.
107:29 Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät.	29. Ja hän hillitsi kovan ilman, että aallot asettuivat.	Ps 107:29 Ja hän hillidzi cowan ilman/ että allot heitäns asetit.
107:30 He iloitsivat, kun tuli tyyni, ja hän vei heidät toivottuun satamaan.	30. Ja he tulivat iloisiksi, että tyveni, ja hän vei heitä satamaan heidän mielensä jälkeen.	Ps 107:30 Ja he tulit iloisexi/ että tyweni/ ja hän wei heitä satamaan heidän mielens jälken.
107:31 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.	31. Kiittäkään he siis Herraa hänen laupiutensa edestä, ja hänen ihmeittensä tähden, jotka hän ihmisten lasten kohtaan tekee.	Ps 107:31 Kijttäkän he sijs HERra hänen laupiudens edest/ ja hänen ihmeittens tähden/ jotca hän ihmisten lasten cohtan teke.
107:32 Kunnioittakoot häntä kansan seurakunnassa ja vanhinten kokouksessa häntä ylistäkööt.	32. Ja ylistäkään häntä kansan seurakunnassa, ja kiittäkään häntä vanhimpain seassa,	Ps 107:32 Ja ylistäkän händä Canssain seuracunnisa/ ja kijttäkän händä wanhimbain seas.
107:33 Hän muutti virrat erämaaksi ja vesilähteet kuivaksi maaksi,	33. Joka virrat teki erämaaksi, ja vesilähteet kuivaksi maaksi,	Ps 107:33 JOiden ojat cuiwit/ lähtet wuotamasta lackaisit.
107:34 hedelmällisen maan suola-aroksi, sen asukasten pahuuden tähden.	34. Ettei hedelmällinen maa mitään kantanut, heidän pahuutensa tähden, jotka siinä asuivat.	Ps 107:34 Ettei hedelmällinen maa mitän candanut/ heidän pahudens tähden/ jotca sijnä asuit.
107:35 Hän muutti erämaan vesilammikoiksi ja kuivan maan vesilähteiksi.	35. Erämaan teki hän vesilammiksi ja kuivan maan vesilähteeksi,	Ps 107:35 Ja se cuin cuiwa oli/ sen hän taas wetisexi teki/ ja cuiwan maan wesilähteixi.
107:36 Ja hän asetti nälkäiset sinne asumaan ja he rakensivat kaupungin asuaksensa.	36. Ja asetti sinne isoovaiset; ja he valmistivat siihen kaupunkia, jossa he asuivat,	Ps 107:36 Ja asetti sinne isowaiset/ walmistaman sijhen Caupungita/ josa he asuisit.
107:37 Ja he kylvivät peltoja ja istuttivat viinitarhoja, jotka tuottivat satoisan hedelmän.	37. Ja kylvivät pellot ja viinapuita istuttivat, ja saivat jokavuotisen hedelmän.	Ps 107:37 Ja pellot kylwäisit/ ja wijnapuita istutaisit/ ja wuosittain hedelmän saisit.
107:38 Hän siunasi heitä, ja he lisääntyivät suuresti, ja hän antoi heille paljon karjaa.	38. Ja hän siunasi heitä ja he sangen suuresti enenivät, ja hän antoi paljon karjaa heille;	Ps 107:38 Ja hän siunais heitä/ enändämän sangen heitäns/ ja andoi heille paljo carja.
107:39 Ja kun he vähentyivät ja vaipuivat onnettomuuden ja huolten painon alla,	39. Jotka olivat painetut alas ja sorretut pahain väkivallalta ja ahdistukselta,	Ps 107:39 JOtca alaspainetut ja sortut olit pahoilda/ jotca heitä waatinet ja waiwannet olit.
107:40 niin hän, joka vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autiomaissa,	40. Koska ylönkatse päämiesten päälle vuodatettu oli, ja kaikki maa eksyksissä ja autiona oli.	Ps 107:40 Cosca ylöncadze päämiesten päälle wuodatettu oli/ ja caicki maa exyxis ja autiana oli.
107:41 hän kohotti köyhän kurjuudesta ja teki suvut suuriksi kuin lammaslaumat.	41. Ja hän varjeli köyhää raadollisuudesta, ja enensi hänen sukunsa niinkuin lauman.	Ps 107:41 Ja hän warjeli köyhä radollisudesta/ ja enänsi hänen sucuns nijncuin lauman.
107:42 Oikeamieliset näkevät sen ja riemuitsevat, ja kaiken vääryyden täytyy tukkia suunsa.	42. Näitä vanhurskaat näkevät ja iloitsevat, ja jokainen paha suu pitää tukittaman.	Ps 107:42 Näitä wanhurscat näkewät ja iloidzewat/ ja jocainen paha suu pitä tukittaman.
107:43 Joka viisas on, se ottakoon näistä vaarin ja ajatelkoon Herran armotekoja.	43. Kuka on taitava ja näitä kätkee, se ymmärtää Herran moninaisen laupiuden.	Ps 107:43 Cuca on taitawa/ ja näitä kätke ? nijn he astaidzewat cuinga monet hywät tegot HERra osotta.
PSALMI 108	108 PSALTTARI	CVIII.  Psalmi .
108:1 Laulu; Daavidin virsi.	1. Psalmi, Davidin veisu.	Ps 108:1 Psalmi Dawidin weisu.
108:2 Minun sydämeni on valmis, Jumala, minä tahdon veisata ja soittaa; valmis on minun sieluni.	2. Jumala! minun sydämeni on valmis: minä veisaan ja kiitän, niin myös minun kunniani.	Ps 108:2 JUmala/ minun sydämen on walmis/ minä weisan ja kijtän/ ja myös minun cunnian.
108:3 Heräjä, harppu ja kannel. Minä tahdon herättää aamuruskon.	3. Nouse, psaltari ja kantele; minä nousen varhain.	Ps 108:3 Nouse Psaltari ja Candele/ minä nousen warahin.
108:4 Herra, sinua minä kiitän kansojen joukossa ja veisaan sinun kiitostasi kansakuntien keskellä.	4. Sinua, Herra, minä kiitän kansain seassa: minä veisaan sinulle kiitosta sukukunnissa.	Ps 108:4 Sinua HERra minä kijtän Canssain seas minä weisan sinulle kijtost sucucunnisa.
108:5 Sillä suuri on sinun armosi ja ulottuu ylitse taivasten ja sinun totuutesi hamaan pilviin asti.	5. Sillä sinun armos on suuri ylitse taivasten, ja sinun totuutes hamaan pilviin asti.	Ps 108:5 Sillä sinun armos ulottu nijn lewiäldä cuin taiwas on/ ja sinun totudes nijn lewiäldä cuin pilwet käywät.
108:6 Korota itsesi yli taivasten, Jumala, ja levitköön sinun kunniasi yli kaiken maan.	6. Korota sinuas, Jumala, taivasten ylitse ja kunnias kaiken maan ylitse,	Ps 108:6 Corgota sinuas Jumala taiwan ylidze/ ja sinun cunnias caiken maan ylidze.
108:7 Että sinun rakkaasi pelastetuiksi tulisivat, auta oikealla kädelläsi ja vastaa minulle.	7. Että sinun rakkaat ystäväs vapaaksi tulisivat; auta oikialla kädelläs, ja kuule minun rukoukseni.	Ps 108:7 Että sinun rackat ystäwäs wapaxi tulisit/ auta oikialla kädelläs/ ja cuuldele minua.
108:8 Jumala on puhunut pyhäkössänsä. Minä riemuitsen, minä jaan Sikemin ja mittaan Sukkotin laakson.	8. Jumala on puhunut pyhässänsä, siitä minä iloitsen: minä jaan Sikemin, ja mittaan Sukkotin laakson.	Ps 108:8 Jumala puhu hänen Pyhäsäns/ sijtä minä iloidzen/ ja jaan Sichemin/ ja mittan Suchothin laxon.
108:9 Minun on Gilead, ja minun on Manasse; Efraim on minun pääni suojus, Juuda minun valtikkani.	9. Gilead on minun, Manasse on myös minun, ja Ephraim on minun pääni väkevyys: Juuda on minun päämieheni;	Ps 108:9 Gilead on minun/ Manasse on myös minun/ ja Ephraim on minun pääni wäkewys/ Juda on minun päämiehen.
108:10 Mooab on minun pesuastiani, Edomiin minä viskaan kenkäni, minä riemuitsen Filistean maasta.	10. Moab on minun pesinastiani, minä venytän kenkäni Edomin päälle: Philistealaisten ylitse minä iloitsen.	Ps 108:10 Moab on minun pesinastian/ minä wenytän kengäni Edomin päälle/ Philisterein ylidze minä ihastun.
108:11 Kuka vie minut varustettuun kaupunkiin? Kuka saattaa minut Edomiin?	11. Kuka vie minua vahvaan kaupunkiin? kuka vie minua Edomiin?	Ps 108:11 Cuca wie minua wahwaan Caupungijn ? cuca wie minua Edomijn ?
108:12 Etkö sinä, Jumala, hyljännyt meitä? Et lähtenyt, Jumala, meidän sotajoukkojemme kanssa!	12. Etkös sinä, Jumala, joka meitä heittänyt olet pois? Ja etkös mene ulos, Jumala, meidän sotaväkemme kanssa?	Ps 108:12 Etkös Jumala sitä tee ? joca meitä heittänyt olet pois. Ja et mene ulos Jumala meidän sotawäkem cansa ?
108:13 Anna meille apu ahdistajaa vastaan, sillä turha on ihmisten apu.	13. Saata meille apua tuskissamme; sillä ihmisten apu on turha.	Ps 108:13 Saata meille apua tuskisam: sillä ihmisten apu on turha.
108:14 Jumalan voimalla me teemme väkeviä tekoja; hän tallaa meidän vihollisemme maahan.	14. Jumalassa me tahdomme urhoollisia töitä tehdä; ja hän polkee meidän vihollisemme alas.	Ps 108:14 Jumalasa me teem urhollisia töitä/ ja hän polke meidän wihollisem alas.
PSALMI 109	109 PSALTTARI	CIX.  Psalmi .
109:1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Jumala, minun ylistykseni, älä ole vaiti.	1. Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Jumala, minun kiitokseni, älä vaikene.	Ps 109:1 Dawidin Psalmi edelläweisattapa. Ps 109:2 JUmala minun kijtoxen/ älä waickene:
109:2 Sillä he ovat avanneet minua vastaan jumalattoman ja petollisen suun, he puhuttelevat minua valheen kielellä.	2. Sillä he ovat jumalattoman ja pettäväisen suunsa avanneet minua vastaan: he puhuvat minun kanssani viekkaalla kielellä,	sillä he owat heidän jumalattoman ja pettäwäisen suuns awannet minua wastan/ ja puhuit minua wastan wieckalla kielellä.
109:3 Vihan sanoilla he ovat minut piirittäneet, ja syyttä he sotivat minua vastaan.	3. Ja myrkyllisillä sanoilla ovat he minun piirittäneet, ja sotivat minua vastaan ilman syytä.	Ps 109:3 Ja he puhuwat alati myrkyllisest minua wastan/ ja sotiwat minua wastan ilman syytä.
109:4 Rakkauteni palkaksi he minua vainoavat, mutta minä ainoastaan rukoilen.	4. Että minä heitä rakastan, ovat he minua vastaan; mutta minä rukoilen.	Ps 109:4 Että minä heitä racastan/ owat he minua wastan/ mutta minä rucoilen.
109:5 He kostavat minulle hyvän pahalla ja rakkauteni vihalla.	5. He osoittavat minulle pahaa hyvän edestä ja vihaa rakkauden edestä.	Ps 109:5 He osottawat minulle paha hywän edestä/ ja wiha rackauden edestä.
109:6 Aseta jumalaton mies häntä vastaan, ja seisokoon syyttäjä hänen oikealla puolellansa.	6. Aseta jumalattomat hänen päällensä, ja perkele seisokaan hänen oikialla kädellänsä.	Ps 109:6 Aseta jumalattomat hänen päällens/ ja perkele seisocan hänen oikialla kädelläns.
109:7 Oikeuden edessä hän joutukoon syyhyn, ja hänen rukouksensa tulkoon synniksi.	7. Koska hän tuomitaan, niin lähtekään siitä ulos jumalattomana, ja hänen rukouksensa olkoon synti.	Ps 109:7 Joca hänens sijtä sanasta opetta anda/ sen elämä olcon jumalatoin/ ja hänen rucouxens olcon syndi.
109:8 Hänen päivänsä olkoot harvat, ottakoon toinen hänen kaitsijatoimensa.	8. Olkoon hänen päivänsä harvat, ja hänen virkansa ottakoon toinen.	Ps 109:8 Olcon hänen päiwäns harwat/ ja hänen wircans ottacon toinen.
109:9 Tulkoot hänen lapsensa orvoiksi ja hänen vaimonsa leskeksi.	9. Hänen lapsensa olkoon orvot, ja hänen emäntänsä leski.	Ps 109:9 Hänen lapsens olcon orwoit/ ja hänen emändäns leski.
109:10 Kierrelkööt hänen lapsensa alati kerjäten, anelkoot kaukana kotinsa raunioilta.	10. Käykään hänen lapsensa kulkiana, ja kerjätkään, ja etsikään elatuksensa köyhyydessänsä.	Ps 109:10 Käykän hänen lapsens culkiana/ ja kerjätkän/ ja edzikän elatuxens radollisudes.
109:11 Anastakoon koronkiskuri kaiken hänen omansa, ja riistäkööt vieraat hänen vaivannäkönsä.	11. Kaikki mitä hänellä on, korkorahainen ottakoon, ja muukalaiset repikään hänen hyvyytensä.	Ps 109:11 Caicki mitä hänellä on corcorahainen ottacon/ ja muucalaiset repikän hänen hywydens.
109:12 Älköön kukaan osoittako hänelle laupeutta, älköönkä kukaan armahtako hänen orpojansa.	12. Älköön kenkään hänelle hyvää tehkö, eikä yksikään armahtako hänen orpojansa.	Ps 109:12 Älkön kengän hänelle hywä tehkö/ eikä yxikän armahtaco hänen orwojans.
109:13 Hänen jälkeläisensä hävitkööt sukupuuttoon, pyyhittäköön heidän nimensä pois toisessa polvessa.	13. Hänen sukunsa olkoon hävitetty: heidän nimensä olkoon toisessa polvessa pyyhitty pois.	Ps 109:13 Hänen sucuns olcon häwitetyt/ heidän nimens olcon toises polwes pyhitty pois.
109:14 Hänen isiensä rikkomukset pysykööt Herran muistossa, älköönkä hänen äitinsä syntiä pyyhittäkö pois.	14. Hänen isäinsä pahat teot tulkaan muistoksi Herran edessä, ja hänen äitinsä synti ei pidä pyyhittämän pois.	Ps 109:14 Hänen Isäins pahat tegot tulcon muistoxi HERran edes/ ja hänen äitins syndi ei pidä pyhittämän pois.
109:15 Olkoot ne Herran edessä alati, ja hävittäköön hän heidän muistonsa maan päältä.	15. Olkoon ne alati Herran kasvoin edessä, ja hukkukoon heidän muistonsa maan päältä,	Ps 109:15 Olcon ne alati HERran caswon edes/ ja huckucon heidän muistons maan pääldä.
109:16 Sillä se mies ei ajatellutkaan tehdä laupeutta, vaan vainosi kurjaa ja köyhää ja sydämen tuskassa olevaa, tappaaksensa hänet.	16. Ettei hänellä ensinkään laupiutta ollut, vaan vainosi raadollista ja köyhää, ja murheellista tappaaksensa.	Ps 109:16 Ettei hänellä ensingän laupiutta ollut/ waan wainois radollista ja köyhä/ ja murhellista tappaxens.
109:17 Hän rakasti kirousta, ja se kohtasi häntä; hän ei huolinut siunauksesta, ja se väistyi hänestä kauas.	17. Ja hän tahtoi kirousta, sen myös pitää hänelle tuleman: ei hän tahtonut siunausta, sen pitää myös hänestä kauvas erkaneman.	Ps 109:17 Ja hän tahdoi kirousta saada/ sen myös pitä hänelle tuleman/ ei hän tahtonut siunausta/ sen pitä myös hänestä cauwas ercaneman.
109:18 Hän puki kirouksen yllensä niinkuin vaatteensa, ja se meni hänen sisuksiinsa niinkuin vesi ja hänen luihinsa niinkuin öljy.	18. Ja hän puki kirouksen päällensä niinkuin paitansa ja se meni hänen sisällyksiinsä niinkuin vesi, ja hänen luihinsa niinkuin öljy.	Ps 109:18 Ja hän puki kirouxen päällens nijncuin paitans/ ja se meni hänen sisällyxijns nijncuin wesi/ ja hänen luihins nijncuin öljy.
109:19 Se olkoon hänellä viittana, johon hän verhoutuu, ja vyönä, johon hän aina vyöttäytyy.	19. Se olkoon hänelle niinkuin vaate, jolla hän itsensä verhottaa, ja niinkuin vyö, jolla hän aina itsensä vyöttää.	Ps 109:19 Se olcon hänelle nijncuin waate/ jolla hän werhotan/ ja nijncuin wyö/ jolla hän aina idzens wyöttä.
109:20 Tämä olkoon Herralta minun vainoojaini palkka ja niiden, jotka puhuvat pahaa minua vastaan.	20. Aivan näin tapahtukoon heille Herralta, jotka ovat minua vastaan, ja puhuvat pahoin minun sieluani vastaan.	Ps 109:20 Aiwa näin tapahtucon heille HERralda/ jotca owat minua wastan/ ja puhuwat pahoin minun sieluani wastan.
109:21 Mutta sinä, Herra, Herra, auta minua nimesi tähden, sillä sinun armosi on hyvä, pelasta minut.	21. Mutta sinä, Herra, Herra, tee minun kanssani sinun nimes tähden; sillä sinun armos on hyvä, pelasta minua.	Ps 109:21 Mutta sinä HERra/ HERra ole minun cansani sinun nimes tähden/ sillä sinun armos on minun turwan/ pelasta minua.
109:22 Sillä minä olen kurja ja köyhä, ja sydämeni on haavoitettu minun rinnassani.	22. Sillä minä olen köyhä ja raadollinen: minun sydämeni on särjetty minussa.	Ps 109:22 Minä olen köyhä ja radollinen/ minun sydämen on särjetty minusa.
109:23 Minä katoan pois kuin pitenevä varjo, minut pudistetaan pois kuin heinäsirkka.	23. Minä menen pois niinkuin varjo, koska se kulkee pois, ja pudistetaan ulos niinkuin kaskaat.	Ps 109:23 Minä menen pois nijncuin warjo/ joca ajetan pois/ ja pudistetan ulos nijncuin cascat.
109:24 Polveni horjuvat paastoamisesta, ja minun ruumiini on laihtunut lihattomaksi.	24. Minun polveni ovat heikoksi tulleet paastosta, ja minun lihani on laihtunut lihavuudesta.	Ps 109:24 Minun polweni owat heicot paastosta/ ja minun lihan on laiha/ ja ei ole ensingän lihawutta.
109:25 Ja minä olen joutunut heidän herjattavakseen, minut nähdessään he nyökyttävät päätänsä.	25. Ja minun täytyy olla heidän pilkkansa: koska he minun näkevät, niin he päätänsä pudistavat.	Ps 109:25 Ja minun täyty olla heidän pilckans/ cosca he minun näkewät/ nijn he päätäns pudistawat.
109:26 Auta minua, Herra, minun Jumalani, pelasta minut armosi jälkeen;	26. Auta minua, Herra minun Jumalani: auta minua sinun armos perästä,	Ps 109:26 Auta minua HERra minun Jumalan/ auta minua sinun armos perästä.
109:27 ja he saakoot tuta, että tämä on sinun kätesi, että sinä, Herra, sen teit.	27. Että he tuntisivat sen sinun kädekses, ja että sinä Herra sen teet.	Ps 109:27 Että he tundisit sen sinun kädexes/ ja että sinä HERra sen teet.
109:28 Jos he kiroavat, siunaa sinä, jos he nousevat, joutukoot häpeään, mutta palvelijasi saakoon iloita.	28. Koska he sadattavat, niin siunaa sinä: koska he karkaavat minua vastaan, niin tulkoon he häpiään, mutta sinun palvelias iloitkaan.	Ps 109:28 Cosca he sadattawat/ nijn siuna sinä/ cosca he carcawat minua wastan/ nijn tulcon he häpiään/ mutta sinun palwelias iloitcan.
109:29 Olkoon häväistys minun vainoojaini pukuna, ja verhotkoon heitä heidän häpeänsä niinkuin viitta.	29. Olkoon minun vainolliseni häväistyksellä puetut, ja olkoon häpiällänsä verhotetut niinkuin hameella.	Ps 109:29 Olcon minun wainolliseni häwäistyxellä puetetut/ ja olcon häpiälläns werhotut nijncuin hamella.
109:30 Minä suullani kiitän suuresti Herraa, ja monien keskellä minä ylistän häntä.	30. Minä kiitän suuresti Herraa suullani, ja ylistän häntä monen seassa.	Ps 109:30 Minä kijtän suurest HERra minun suullani/ ja ylistän händä monen seas.
109:31 Sillä hän seisoo köyhän oikealla puolella pelastaakseen hänet niistä, jotka hänet tuomitsevat.	31. Sillä hän seisoo köyhän oikialla kädellä, auttamassa häntä niistä, jotka hänen sieluansa tuomitsevat.	Ps 109:31 Sillä hän on köyhän oikialla kädellä/ auttamas händä nijstä jotca hänen sieluans duomidzewat.
PSALMI 110	110 PSALTTARI	CX.  Psalmi .
110:1 Daavidin virsi. Herra sanoi minun herralleni: "Istu minun oikealle puolelleni, kunnes minä panen sinun vihollisesi sinun jalkojesi astinlaudaksi."	1. Davidin Psalmi. Herra sanoi minun Herralleni: istu oikialle kädelleni, siihenasti kuin minä panen sinun vihollises sinun jalkais astinlaudaksi.	Ps 110:1 HERra sanoi minun HERralleni: istu minun oikialle kädelleni/ sijhenasti cuin minä panen sinun wihollises sinun jalcais astinlaudaxi.
110:2 Herra ojentaa sinun valtasi valtikan Siionista; hallitse vihollistesi keskellä.	2. Herra lähettää sinun väkevyytes valtikan Zionista: vallitse vihollistes seassa.	Ps 110:2 HERra lähettä sinun waldacunnas waldican Zionista/ wallidze sinun wihollistes seas.
110:3 Altis on sinun kansasi sinun sotaanlähtösi päivänä: pyhässä asussa sinun nuori väkesi nousee eteesi, niinkuin kaste aamuruskon helmasta.	3. Sinun voittos päivänä palvelee sinun kansas sinua mielellänsä pyhissä kaunistuksissa: sinun lapses synnytetään sinulle niinkuin kaste aamuruskosta.	Ps 110:3 Sinun woitostas sinun Canssas mielelläns sinulle uhra pyhisä caunistuxisa/ sinun lapses synnytetän sinulle nijncuin caste amuruscosta.
110:4 Herra on vannonut eikä sitä kadu: "Sinä olet pappi iankaikkisesti, Melkisedekin järjestyksen mukaan."	4. Herra on vannonut, ja ei kadu sitä: sinä olet pappi ijankaikkisesti, Melkisedekin säädyn jälkeen.	Ps 110:4 HERra on wannonut/ ja ei cadu sitä/ sinä olet Pappi ijancaickisest/ Melchisedechin säädyn jälken.
110:5 Herra on sinun oikealla puolellasi, hän musertaa kuninkaat vihansa päivänä.	5. Herra on sinun oikialla kädelläs: hän musertaa kuninkaat vihansa päivänä.	Ps 110:5 HERra sinun oikialla kädelläs muserta Cuningaita/ hänen wihans aicana.
110:6 Hän tuomitsee pakanat: ruumiita viruu kaikkialla; hän murskaa päitä laajalti maan päällä.	6. Hän tuomitsee pakanain seassa, hän täyttää maakunnat ruumiilla: hän musertaa monen maakunnan pään.	Ps 110:6 Hän duomidze pacanoitten seas/ hän teke suuret tapot/ hän muserta suurden maacundain päät.
110:7 Hän juo purosta tien varrelta; sentähden hän kohottaa päänsä.	7. Hän juo ojasta tiellä; sen tähden korottaa hän päänsä.	Ps 110:7 Hän juo ojasta tiellä/ sentähden corgotta hän pääns.
PSALMI 111	111 PSALTTARI	CXI.  Psalmi .
111:1 Halleluja! Minä kiitän Herraa kaikesta sydämestäni hurskasten kokouksessa ja seurakunnassa.	1. Halleluja! Minä kiitän Herraa kaikesta sydämestäni, hurskasten neuvossa ja seurakunnassa.	Ps 111:1 Halleluja. MInä kijtän HERra caikesta sydämestäni hurscasten neuwos ja seuracunnasa.
111:2 Suuret ovat Herran teot, kaikkien niiden tutkisteltavat, jotka niitä rakastavat.	2. Suuret ovat Herran työt: joka niistä ottaa vaarin, hänellä on sula riemu niistä.	Ps 111:2 Suuret owat HERran tegot/ joca nijstä otta waarin/ hänelle on nijstä sula riemu.
111:3 Kunnialliset ja korkeat ovat hänen työnsä, ja hänen vanhurskautensa pysyy iankaikkisesti.	3. Mitä hän asettaa, se on kunniallinen ja jalo, ja hänen vanhurskautensa pysyy ijankaikkisesti.	Ps 111:3 Mitä hän asetta se on cunniallinen ja jalo/ ja hänen wanhurscaudens pysy ijancaickisest.
111:4 Hän on säätänyt ihmeellisten tekojensa muiston; armollinen ja laupias on Herra.	4. Hän on säätänyt ihmeittensä muiston: armollinen ja laupias on Herra.	Ps 111:4 Hän on säätänyt ihmeittens muiston/ armollinen ja laupias HERra.
111:5 Hän antaa ruuan pelkääväisillensä, hän muistaa liittonsa iankaikkisesti.	5. Hän antaa ruan pelkääväisillensä: hän muistaa liittonsa ijankaikkisesti.	Ps 111:5 Hän anda ruan pelkäwäisillens/ hän muista lijttons ijancaickisest.
111:6 Hän ilmoitti kansallensa tekojensa voiman, hän antoi heille pakanain perintöosan.	6. Hän ilmoittaa kansallensa väkevät työnsä, antaaksensa heille pakanain perimisen.	Ps 111:6 Hän anda ilmoitta Canssallens wäkewydens tegot/ andaxens heille pacanain perimisen.
111:7 Hänen kättensä teot ovat totiset ja oikeat; luotettavat ovat kaikki hänen asetuksensa.	7. Hänen kättensä työt ovat totuus ja oikeus: kaikki hänen käskynsä ovat toimelliset.	Ps 111:7 Hänen kätens tegot owat totuus ja oikeus/ caicki hänen käskyns owat toimelliset.
111:8 Ne pysyvät järkkymättä aina ja iankaikkisesti; ne ovat tehdyt totuudessa ja oikeudessa.	8. Ne pysyvät vahvana aina ja ijankaikkisesti: ne ovat tehdyt totuudessa ja oikeudessa.	Ps 111:8 Ne pysywät wahwana aina ja ijancaickisest/ ja tapahtuwat uscollisest ja cohtullisest.
111:9 Hän lähetti kansallensa lunastuksen, sääti liittonsa ikuisiksi ajoiksi; pyhä ja peljättävä on hänen nimensä.	9. Hän lähetti kansallensa lunastuksen, hän lupaa liittonsa pysymään ijankaikkisesti: pyhä ja peljättävä on hänen nimensä.	Ps 111:9 Hän lähetti Canssallens lunastuxen/ hän lupa hänen lijttons pysymän ijancaickisest/ pyhä ja hirmuinen on hänen nimens.
111:10 Herran pelko on viisauden alku, hyvä ymmärrys kaikille, jotka sitä noudattavat. Hänen ylistyksensä pysyy iankaikkisesti.	10. Herran pelko on viisauden alku: se on hyvä ymmärrys kaikille, jotka sen tekevät: hänen kiitoksensa pysyy ijankaikkisesti.	Ps 111:10 HERran pelco on taidon alcu/ se on hywä ymmärrys/ joca sen peräst teke/ hänen kijtoxens pysy ijancaickisest.
PSALMI 112	112 PSALTTARI	CXII.  Psalmi .
112:1 Halleluja! Autuas se mies, joka Herraa pelkää ja suuresti halajaa hänen käskyjänsä!	1. Halleluja! Autuas on, joka pelkää Herraa: joka hänen käskyjänsä sangen himoitsee.	Ps 112:1 Halleluja. AUtuas on se cuin pelkä HERra/ joca hänen käskyjäns sangen himoidze.
112:2 Hänen jälkeläisensä tulevat voimallisiksi maassa, oikeamielisten suku tulee siunatuksi.	2. Hänen siemenensä on valtias maan päällä: hurskasten suku pitää siunatuksi tuleman.	Ps 112:2 Hänen siemenens on waldias maan päällä/ hurscasten sugut siunatan.
112:3 Varallisuus ja rikkaus on hänen huoneessansa, ja hänen vanhurskautensa pysyy iankaikkisesti.	3. Rikkaus ja runsaus on hänen huoneessansa, ja hänen vanhurskautensa pysyy ijankaikkisesti.	Ps 112:3 Rickaus ja runsaus on hänen huonesans/ ja hänen wanhurscaudens pysy ijancaickisest.
112:4 Oikeamielisille koittaa pimeydessä valkeus, armollinen, laupias ja vanhurskas.	4. Hurskaille koittaa valkeus pimeässä, armolliselta, laupiaalta ja vanhurskaalta.	Ps 112:4 Hurscaille coitta walkeus pimeis/ armolliselda/ laupialda ja wanhurscalda.
112:5 Hyvin käy sen miehen, joka on laupias ja antaa lainaksi, joka hoitaa asiansa oikeuden mukaan.	5. Hyvä ihminen on laupias ja mielellänsä lainaa, ja toimittaa asiansa toimellisesti.	Ps 112:5 Autuas on se cuin laupias on/ ja mielelläns laina/ ja sowitta nijn asians ettei hän kenengän tee wääryttä.
112:6 Sillä ei hän ikinä horju; vanhurskas säilyy ikuisessa muistossa.	6. Sillä hän pysyy ijankaikkisesti: ei vanhurskas ikänä unhoteta.	Ps 112:6 Sillä hän pysy ijancaickisest/ ei wanhurscas ikänäns unhoteta.
112:7 Ei hän pelkää pahaa sanomaa, hänen sydämensä on vahva, sillä hän turvaa Herraan.	7. Koska rangaistus tulee, niin ei hän pelkää: hänen sydämensä uskaltaa lujasti Herran päälle.	Ps 112:7 Cosca rangaistus tule/ nijn ei hän pelkä/ hänen sydämens uscalda lujasti HERran päälle.
112:8 Hänen sydämensä on luja ja peloton, kunnes hän vihdoin ilolla katselee ahdistajiaan.	8. Hänen sydämensä on vahvistettu ja ei pelkää, siihenasti kuin hän näkee ilonsa vihollisistansa.	Ps 112:8 Hänen sydämens on wahwistettu ja ei pelkä/ sijhenasti cuin hän näke ilons wihollisistans.
112:9 Hän on runsaskätinen, hän antaa köyhille, hänen vanhurskautensa pysyy iankaikkisesti, hänen sarvensa kohoaa kunniassa.	9. Hän jakaa ja antaa vaivaisille: hänen vanhurskautensa pysyy ijankaikkisesti: hänen sarvensa korotetaan kunnialla.	Ps 112:9 Hän hajotta ja anda waiwaisten/ hänen wanhurscaudens pysy ijancaickisest/ hänen sarwens corgotetan cunnialla.
112:10 Jumalaton näkee sen ja närkästyy, hän kiristelee hampaitaan ja pakahtuu. Jumalattomien halut raukeavat tyhjiin.	10. Jumalatoin näkee sen ja närkästyy: hän pureskelee hampaitansa ja nääntyy; sillä mitä jumalattomat halajavat, se tyhjäksi tulee.	Ps 112:10 Jumalatoin näke sen ja närkästy/ hän pureskele hambaitans ja näändy/ sillä mitä jumalattomat halajawat/ se tyhjäxi tule.
PSALMI 113	113 PSALTTARI	CXIII.  Psalmi
113:1 Halleluja! Ylistäkää, te Herran palvelijat, ylistäkää Herran nimeä.	1. Halleluja! Kiittäkäät te, Herran palveliat, kiittäkäät Herran nimeä!	Ps 113:1 Halleluja. KIjttäkät HERra/ kijttäkät te HERran palweliat/ kijttäkät HERran nime.
113:2 Siunattu olkoon Herran nimi nyt ja iankaikkisesti.	2. Kiitetty olkoon Herran nimi, nyt ja ijankaikkisesti!	Ps 113:2 Kijtetty olcon HERran nimi/ nyt ja ijancaickisest.
113:3 Auringon noususta sen laskuun saakka olkoon Herran nimi ylistetty.	3. Auringon koitosta hänen laskemiseensa asti olkoon Herran nimi kiitetty!	Ps 113:3 Auringon coitosta hänen laskemisens asti/ olcon HERran nimi kijtetty.
113:4 Herra on korkea yli kaikkien pakanakansain, yli taivasten kohoaa hänen kunniansa.	4. Herra on korkia ylitse kaikkein pakanain, ja hänen kunniansa ylitse taivasten.	Ps 113:4 HERra on corkia ylidze caickein pacanain/ ja hänen cunnians käy nijn lewiäldä cuin taiwas on.
113:5 Kuka on niinkuin Herra, meidän Jumalamme, joka korkealla asuu	5. Kuka on niinkuin Herra meidän Jumalamme, joka niin korkialla asuu?	Ps 113:5 Cuca on nijncuin HERra meidän Jumalam ? joca nijn corkialla asu ?
113:6 ja katsoo syvälle - taivaassa ja maassa?	6. Ja kuitenkin katsoo alimmaisia taivaassa ja maassa;	Ps 113:6 Ja cuitengin cadzo alimmaisia/ taiwasa ja maasa.
113:7 Hän, joka tomusta nostaa alhaisen, korottaa loasta köyhän	7. Joka köyhän tomusta ylentää, ja vaivaisen loasta korottaa,	Ps 113:7 Joca köyhän tomusta ylendä/ ja waiwaisen logasta corgotta.
113:8 asettaaksensa hänet ruhtinasten rinnalle, hänen kansansa ruhtinasten rinnalle,	8. Istuttaaksensa häntä päämiesten sivuun, kansansa päämiesten sivuun;	Ps 113:8 Istuttaxens händä päämiesten siwuun/ ja hänen Canssans päämiesten siwuun.
113:9 joka antaa hedelmättömän asua kodissa, iloisena lasten äitinä! Halleluja!	9. Joka hedelmättömät saattaa huoneesen asumaan, että hän riemuiseksi lasten äidiksi tulee. Halleluja!	Ps 113:9 Joca hedelmättömät saatta huoneseen asuman/ että hän riemuisexi lasten äitixi tule. Halleluja.
PSALMI 114	114 PSALTTARI	CXIV.  Psalmi .
114:1 Kun Israel lähti Egyptistä, Jaakobin suku vieraskielisestä kansasta,	1. Kuin Israel Egyptistä läksi, Jakobin huone muukalaisesta kansasta,	Ps 114:1 CUin Israel Egyptist läxi/ Jacobin huone muucalaisesta Canssasta.
114:2 silloin Juuda tuli hänen pyhäkökseen, Israel hänen valtakunnaksensa.	2. Niin Juuda tuli hänen pyhäksensä: Israel hänen vallaksensa.	Ps 114:2 Nijn Juda tuli hänen Pyhäxens/ Israel hänen wallaxens.
114:3 Sen näki meri ja pakeni, Jordan kääntyi takaisin.	3. Sen meri näki ja pakeni: Jordan palasi takaperin,	Ps 114:3 Sen meri näki ja pakeni/ Jordani palais tacaperin.
114:4 Vuoret hyppivät niinkuin oinaat, kukkulat niinkuin lammasten karitsat.	4. Vuoret hyppäsivät niinkuin oinaat, ja kukkulat niinkuin nuoret lampaat.	Ps 114:4 Wuoret hyppäisit nijncuin oinat/ ja cuckulat nijncuin nuoret lambat.
114:5 Mikä sinun on, meri, kun pakenet, mikä sinun, Jordan, kun käännyt takaisin?	5. Mikä sinun oli meri, ettäs pakenit? ja sinä Jordan, ettäs palasit takaperin?	Ps 114:5 Mikä sinun oli meri/ ettäs pakenit ? ja sinä Jordani/ ettäs palaisit tacaperin ?
114:6 Te vuoret, miksi hypitte kuin oinaat, te kukkulat, kuin lammasten karitsat?	6. Te vuoret, että te hyppäsitte niinkuin oinaat? te kukkulat niinkuin nuoret lampaat?	Ps 114:6 Te wuoret että te hyppäisitte nijncuin oinat/ te cuckulat nijncuin nuoret lambat ?
114:7 Vapise, maa, Herran kasvojen edessä, Jaakobin Jumalan kasvojen edessä,	7. Herran edessä vapisi maa, Jakobin Jumalan edessä,	Ps 114:7 HERran edesä wapisi maa/ Jacobin Jumalan edesä.
114:8 joka muuttaa kallion vesilammikoksi, kovan kiven vesilähteeksi.	8. Joka kalliot muuttaa vesilammiksi, ja kiven vesilähteeksi.	Ps 114:8 Joca calliot muutta wetisixi merixi/ ja kiwen wesilähtexi.
PSALMI 115	115 PSALTTARI	CXV.  Psalmi .
115:1 Älä meille, Herra, älä meille, vaan omalle nimellesi anna kunnia armosi ja totuutesi tähden.	1. Ei meille, Herra, ei meille, vaan sinun nimelles anna kunnia, sinun armos ja totuutes tähden.	Ps 115:1 EI meille HERra/ ei meille/ waan sinun nimelles anna cunnia/ sinun armos ja totudes tähden.
115:2 Miksi pakanat saisivat sanoa: "Missä on heidän Jumalansa?"	2. Miksi pakanat sanovat: kussa on nyt heidän Jumalansa?	Ps 115:2 Mixi pacanat sanowat: cusa on nyt heidän Jumalans ?
115:3 Meidän Jumalamme on taivaissa; mitä ikinä hän tahtoo, sen hän tekee.	3. Mutta meidän Jumalamme on taivaissa: mitä ikänä hän tahtoo, sen hän tekee.	Ps 115:3 Mutta meidän Jumalam on taiwasa/ mitä ikänäns hän tahto/ sitä hän teke.
115:4 Mutta heidän epäjumalansa ovat hopeata ja kultaa, ihmiskätten tekoa.	4. Vaan heidän epäjumalansa ovat hopia ja kulta, ihmisten käsillä tehdyt.	Ps 115:4 Waan heidän epäjumalans owat hopia ja culda/ ihmisten käsillä tehdyt.
115:5 Niillä on suu, mutta eivät ne puhu, niillä on silmät, mutta eivät näe.	5. Heillä on suu, ja ei puhu: heillä ovat silmät, ja ei näe.	Ps 115:5 Heillä on suu ja ei puhu/ heillä owat silmät ja ei näe.
115:6 Niillä on korvat, mutta eivät kuule, niillä on nenä, mutta eivät hajua tunne.	6. Heillä ovat korvat, ja ei kuule: heillä ovat sieraimet, ja ei haista.	Ps 115:6 Heillä owat corwat/ ja ei cuule/ heillä owat sieramet ja ei he haista.
115:7 Niiden kädet eivät koske, niiden jalat eivät astu, ei tule ääntä niiden kurkusta.	7. Heillä ovat kädet, ja ei rupee: heillä ovat jalat, ja ei käy; ja ei puhu kurkustansa.	Ps 115:7 Heillä owat kädet ja ei rupe/ heillä owat jalat ja ei käy/ ja ei puhu heidän curcustans.
115:8 Niiden kaltaisia ovat niiden tekijät ja kaikki, jotka turvaavat niihin.	8. Jotka niitä tekevät, ovat niiden kaltaiset, ja kaikki, jotka heihin uskaltavat.	Ps 115:8 Jotca nijtä tekewät/ he owat heidän caltaisens/ ja caicki jotca heihin uscaldawat.
115:9 Israel, turvaa Herraan - hän on heidän apunsa ja kilpensä.	9. Mutta Israel toivokaan Herran päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä.	Ps 115:9 Mutta Israel toiwocan HERran päälle/ hän on heidän apuns ja kilpens.
115:10 Te, Aaronin suku, turvatkaa Herraan - hän on heidän apunsa ja kilpensä.	10. Aaronin huone toivokaan Herran päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä.	Ps 115:10 Aaronin huone toiwocan HERran päälle/ hän on heidän apuns ja kilpens.
115:11 Te, Herraa pelkääväiset, turvatkaa Herraan - hän on heidän apunsa ja kilpensä.	11. Jotka Herraa pelkäävät, toivokaan myös Herran päälle: hän on heidän apunsa ja heidän kilpensä.	Ps 115:11 Jotca HERra pelkäwät toiwocan myös HERran päälle/ hän on heidän apuns ja kilpens.
115:12 Herra muistaa meitä ja siunaa, hän siunaa Israelin sukua, hän siunaa Aaronin sukua,	12. Herra muistaa meitä ja siunaa meitä: hän siunaa Israelin huoneen, hän siunaa Aaronin huoneen.	Ps 115:12 HERRA muista meitä ja siuna meitä/ hän siuna Israelin huonen/ hän siuna Aaronin huonen.
115:13 hän siunaa niitä, jotka Herraa pelkäävät, niin pieniä kuin suuriakin.	13. Hän siunaa ne, jotka Herraa pelkäävät, sekä pienet että suuret.	Ps 115:13 Hän siuna ne cuin HERra pelkäwät/ sekä pienet että suuret.
115:14 Herra lisätköön teitä, sekä teitä että teidän lapsianne.	14. Herra siunatkoon teitä enemmin ja enemmin, teitä ja teidän lapsianne.	Ps 115:14 HERRA siunatcon teitä enämmin ja enämmin/ teitä ja teidän lapsian.
115:15 Te olette Herran siunatut, hänen, joka on tehnyt taivaan ja maan.	15. Te olette Herran siunatut, joka taivaat ja maan on tehnyt.	Ps 115:15 Te oletta HERran siunatut/ joca taiwan ja maan on tehnyt.
115:16 Taivas on Herran taivas, mutta maan hän on antanut ihmisten lapsille.	16. Taivasten taivaat ovat Herran; mutta maan on hän ihmisten lapsille antanut.	Ps 115:16 Taiwas on coconans HERran/ mutta maan on hän ihmisten lapsille andanut.
115:17 Eivät kuolleet ylistä Herraa, ei kukaan hiljaisuuteen astuneista.	17. Kuolleet ei taida Herraa kiittää, eikä ne, jotka menevät alas hiljaisuuteen.	Ps 115:17 Cuollet ei taida sinua HERra kijttä/ eikä ne jotca menewät alas hiljaisuteen.
115:18 Mutta me, me kiitämme Herraa, nyt ja iankaikkisesti. Halleluja!	18. Mutta me kiitämme Herraa, hamasta nyt ja ijankaikkiseen, Halleluja!	Ps 115:18 Mutta me kijtäm HERra/ hamast nyt ja ijancaickiseen. Halleluja.
PSALMI 116	116 PSALTTARI	CXVI.  Psalmi .
116:1 Minä rakastan Herraa, sillä hän kuulee minun ääneni ja rukoukseni;	1. Sitä minä rakastan, että Herra kuulee minun rukoukseni äänen;	Ps 116:1 SItä minä racastan/ että HERra cuuldele minun rucouxeni änen.
116:2 sillä hän on kallistanut korvansa minun puoleeni, ja minä huudan häntä avuksi kaiken elinaikani.	2. Että hän korvansa kallistaa minun puoleeni; sentähden minä avukseni huudan häntä elinaikanani.	Ps 116:2 Että hän corwans callista minun puoleeni/ sentähden minä rucoilen händä elinaicanani.
116:3 Kuoleman paulat piirittivät minut, tuonelan ahdistukset kohtasivat minua; minä jouduin hätään ja murheeseen.	3. Kuoleman paulat ovat minun piirittäneet, ja helvetin ahdistukset ovat minun löytäneet: minä tulin vaivaan ja tuskaan.	Ps 116:3 Cuoleman paulat owat minun pijrittänet/ ja helwetin ahdistuxet owat minun löytänet/ minä tulin waiwaan ja tuscaan.
116:4 Mutta minä huusin avukseni Herran nimeä: "Oi Herra, pelasta minun sieluni!"	4. Mutta minä avukseni huudan Herran nimeä: o Herra, pelasta minun sieluni!	Ps 116:4 Mutta minä rucoilin HERran nime/ o HERra pelasta minun sielun.
116:5 Herra on armollinen ja vanhurskas, meidän Jumalamme on laupias.	5. Herra on armollinen ja vanhurskas, ja meidän Jumalamme on laupias.	Ps 116:5 HERra on armollinen ja oikia/ ja meidän Jumalam on laupias.
116:6 Herra varjelee yksinkertaiset; minä olin viheliäinen, mutta hän auttoi minua.	6. Herra kätkee yksinkertaiset: kuin minä olin kovin vaivattu, niin hän minua autti.	Ps 116:6 HERra hän kätke yxikertaiset/ cuin minä macaisin alla/ nijn hän minua autti.
116:7 Palaja, sieluni, takaisin lepoosi, sillä Herra on tehnyt sinulle hyvin.	7. Palaja taas, minun sieluni, sinun lepoos; sillä Herra tekee hyvästi sinulle.	Ps 116:7 Ole nyt taas rauhas minun sielun: sillä HERra teke hywästi sinulle.
116:8 Sillä sinä olet pelastanut minun sieluni kuolemasta, minun silmäni kyynelistä, jalkani kompastumasta.	8. Sillä sinä olet sieluni temmannut pois kuolemasta, silmäni kyynelistä, jalkani kompastuksesta.	Ps 116:8 Sillä sinä olet minun sieluni rewäisnyt pois cuolemast/ minun silmäni kyynelistä/ minun jalcani combastuxesta.
116:9 Minä saan vaeltaa Herran kasvojen edessä elävien maassa.	9. Minä vaellan Herran edessä eläväin maassa.	Ps 116:9 Minä waellan HERran edes/ eläwitten maasa.
116:10 Minä uskon, sentähden minä puhun, minä, joka olin kovin vaivattu.	10. Minä uskon, sentähden minä puhun; mutta minä sangen vaivataan.	Ps 116:10 MInä uscon/ sentähden minä puhun/ mutta minä sangen waiwatan.
116:11 Minä sanoin hädässäni: "Kaikki ihmiset ovat valhettelijoita."	11. Minä sanoin hämmästyksessä: kaikki ihmiset ovat valehteliat.	Ps 116:11 Minä sanoin hämmästyxesäni/ caicki ihmiset owat walehteliat.
116:12 Kuinka minä maksan Herralle kaikki hänen hyvät tekonsa minua kohtaan?	12. Kuinka minä maksan Herralle kaikki hänen hyvät tekonsa, jotka hän minulle teki?	Ps 116:12 Cuinga minä maxan HERralle caicki hänen hywät tecons/ jotca hän minulle teki ?
116:13 Minä kohotan pelastuksen maljan ja huudan avukseni Herran nimeä.	13. Minä otan sen autuaallisen kalkin, ja saarnaan Herran nimeä.	Ps 116:13 Minä otan sen autualisen calkin/ ja saarnan HERran nimen.
116:14 Minä täytän lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä.	14. Minä maksan lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä.	Ps 116:14 Minä maxan lupauxeni HERralle/ caiken hänen Canssans edesä.
116:15 Kallis on Herran silmissä hänen hurskaittensa kuolema.	15. Hänen pyhäinsä kuolema on kallis Herran edessä.	Ps 116:15 Hänen pyhäins cuolema on callis HERran edesä.
116:16 Oi Herra, minä olen sinun palvelijasi, sinun palvelijasi minä olen, sinun palvelijattaresi poika! Sinä päästit minun siteeni.	16. O Herra! minä olen sinun palvelias, minä olen sinun palvelias, sinun piikas poika: sinä olet minun siteeni vallallensa päästänyt.	Ps 116:16 O HERra minä olen sinun palwelias/ sinun pijcas poica/ sinä olet minun siteni rewäisnyt ricki.
116:17 Sinulle minä uhraan kiitosuhrin ja huudan avukseni Herran nimeä.	17. Minä uhraan sinulle kiitosuhria, ja Herran nimeä saarnaan.	Ps 116:17 Minä uhran sinulle kijtosta/ ja HERran nime saarnan.
116:18 Minä täytän lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä	18. Minä maksan Herralle lupaukseni kaiken hänen kansansa edessä,	Ps 116:18 Minä maxan HERralle lupauxeni/ caiken hänen Canssans edesä.
116:19 Herran huoneen esikartanoissa, sinun keskelläsi, Jerusalem. Halleluja!	19. Herran huoneen esikartanoissa, keskellä sinua, Jerusalem. Halleluja!	Ps 116:19 HERran huonen esicartanoisa/ keskellä sinua Jerusalem. Halleluja.
PSALMI 117	117 PSALTTARI	CXVII.  Psalmi .
117:1 Kiittäkää Herraa, kaikki pakanat, ylistäkää häntä, kaikki kansat.	1. Kiittäkäät Herraa, kaikki pakanat: ylistäkäät häntä kaikki kansat!	Ps 117:1 KIittäkät HERra caicki pacanat/ ylistäkät händä caicki Canssa.
117:2 Sillä hänen armonsa meitä kohtaan on voimallinen, ja Herran uskollisuus pysyy iankaikkisesti. Halleluja!	2. Sillä hänen armonsa on voimallinen meidän päällemme, ja Herran totuus ijankaikkisesti. Halleluja!	Ps 117:2 Sillä hänen armons ja totudens on woimallinen meidän päällem ijancaickisest. Halleluja.
PSALMI 118	118 PSALTTARI	CXVIII.  Psalmi .
118:1 Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä; sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.	1. Kiittäkäät Herraa; sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.	Ps 118:1 KIittäkät HERra: sillä hän on hywä/ ja hänen hywydens pysy ijancaickisest.
118:2 Näin sanokoon Israel; sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.	2. Sanokaan nyt Israel: hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.	Ps 118:2 Sanocan Israel/ hänen hywydens pysy ijancaickisest.
118:3 Näin sanokoon Aaronin suku; sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.	3. Sanokaan nyt Aaronin huone: hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.	Ps 118:3 Sanocan Aaronin huone/ hänen hywydens pysy ijancaickisest.
118:4 Näin sanokoot ne, jotka Herraa pelkäävät; sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.	4. Sanokaan nyt kaikki, jotka Herraa pelkäävät: hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.	Ps 118:4 Sanocan caicki jotca HERra pelkäwät/ hänen hywydens pysy ijancaickisest.
118:5 Ahdistuksessani minä huusin Herraa, Herra vastasi minulle ja asetti minut avaraan paikkaan.	5. Tuskissani minä Herraa avukseni huusin, ja Herra kuuli minua, ja pelasti minun.	Ps 118:5 Tuskisani minä HERra rucoilin/ ja HERra cuuldeli minua/ ja lohdutti minua.
118:6 Herra on minun puolellani, en minä pelkää; mitä voivat ihmiset minulle tehdä?	6. Herra on minun kanssani; sentähden en minä pelkää, mitä ihmiset minulle tekisivät.	Ps 118:6 HERra on minun cansani/ sentähden en minä pelkä/ mitä ihmiset minun tekisit.
118:7 Herra on minun puolellani ja auttaa minua, ja minä saan ilolla katsella vihamiehiäni.	7. Herra on minun kanssani auttamassa minua, ja minä tahdon nähdä iloni minun vihollisistani.	Ps 118:7 HERra on minun cansani auttamas minua/ ja minä tahdon nähdä iloni minun wihollisistani.
118:8 Parempi on luottaa Herraan, kuin turvata ihmisiin.	8. Parempi on uskaltaa Herran päälle, kuin luottaa ihmisiin.	Ps 118:8 Parambi on uscalda HERran päälle/ cuin luotta ihmisijn.
118:9 Parempi on luottaa Herraan, kuin turvata ruhtinaihin.	9. Parempi on uskaltaa Herran päälle, kuin luottaa päämiehiin.	Ps 118:9 Parambi on uscalda HERran päälle/ cuin luotta päämiehin.
118:10 Kaikki pakanat piirittivät minua - Herran nimessä minä lyön heidät maahan.	10. Kaikki pakanat piirittävät minua; mutta Herran nimeen minä heitä lyön maahan.	Ps 118:10 Caicki pacanat pijrittäwät minua/ mutta HERran nimeen minä heitä lyön maahan.
118:11 He piirittivät minua joka taholta - Herran nimessä minä lyön heidät maahan.	11. He piirittävät minua joka kulmalta; mutta Herran nimeen minä heitä lyön maahan.	Ps 118:11 He pijrittäwät minun joca curilda/ mutta HERran nimeen minä heitä lyön maahan.
118:12 Niinkuin mehiläiset he minua piirittivät - he sammuvat kuin tuli orjantappuroissa. Herran nimessä minä lyön heidät maahan.	12. He piirittävät minua niinkuin kimalaiset, ja he sammuvat niinkuin tuli orjantappuroissa; mutta Herran nimeen minä heitä lyön maahan.	Ps 118:12 He pijrittäwät minua nijncuin kimalaiset/ ja he sammuwat nijncuin tuli orjantappuroisa/ mutta HERran nimeen minä heitä lyön maahan.
118:13 Sinä sysäsit minua kovasti, että kaatuisin, mutta Herra auttoi minua.	13. Minua kovin sysätään lankeemaan; mutta Herra auttaa minua.	Ps 118:13 Minua sysätän langeman/ mutta HERra autta minua.
118:14 Herra on minun väkevyyteni ja ylistysvirteni, ja hän tuli minulle pelastajaksi.	14. Herra on minun väkevyyteni, ja minun virteni, ja on minun autuuteni.	Ps 118:14 HERra on minun wäkewyden/ ja minun Psalmin/ ja on minun autuuden.
118:15 Riemun ja pelastuksen huuto kuuluu vanhurskaitten majoissa: Herran oikea käsi tekee väkeviä tekoja.	15. Ilon ja autuuden ääni on vanhurskasten majoissa: Herran oikia käsi saa voiton.	Ps 118:15 Ilolla weisatan woitosta wanhurscasten majoisa/ HERran oikia käsi saa woiton.
118:16 Herran oikea käsi korottaa, Herran oikea käsi tekee väkeviä tekoja.	16. Herran oikia käsi on koroitettu: Herran oikia käsi saa voiton.	Ps 118:16 HERran oikia käsi on corgotettu/ HERran oikia käsi saa woiton.
118:17 En minä kuole, vaan elän ja julistan Herran töitä.	17. En minä kuole, vaan elän, ja Herran tekoja luettelen.	Ps 118:17 En minä cuole/ waan elän/ ja HERran tecoja ilmoitan.
118:18 Herra minua kyllä kuritti, mutta kuolemalle hän ei minua antanut.	18. Kyllä Herra minua kurittaa, vaan ei hän minua kuolemalle anna.	Ps 118:18 Kyllä HERra minua curitta/ waan ei hän minua cuolemalle anna.
118:19 Avatkaa minulle vanhurskauden portit, käydäkseni niistä sisälle kiittämään Herraa.	19. Avatkaat minulle vanhurskauden portit, minun käydäkseni sisälle, kiittämään Herraa.	Ps 118:19 Awatcat minulle wanhurscauden portit/ minun sisälle käydäxeni/ kijttämän HERra.
118:20 Tämä on Herran portti: vanhurskaat käyvät siitä sisälle.	20. Tämä on Herran portti: vanhurskaat siitä käyvät sisälle.	Ps 118:20 Se on HERran portti/ wanhurscat sijtä käywät sisälle.
118:21 Minä kiitän sinua siitä, että vastasit minulle ja tulit minulle pelastajaksi.	21. Minä kiitän sinua, ettäs minun rukoukseni kuulit, ja autit minua.	Ps 118:21 Minä kijtän sinua ettäs minua nöyrytit/ ja autit minua.
118:22 Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi.	22. Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi.	Ps 118:22 Se kiwi jonga rakendajat hyljäisit/ on tullut culmakiwexi.
118:23 Herralta tämä on tullut; se on ihmeellistä meidän silmissämme.	23. Herralta se on tapahtunut, ja on ihme meidän silmäimme edessä.	Ps 118:23 HERralda se on tapahtunut/ ja on ihme meidän silmäim edesä.
118:24 Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt; riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä.	24. Tämä on se päivä, jonka Herra teki: iloitkaamme ja riemuitkaamme hänessä.	Ps 118:24 Tämä on se päiwä jonga HERra teke/ iloitcam ja riemuitcam hänesä.
118:25 Oi Herra, auta, oi Herra, anna menestys!	25. O Herra, auta, o Herra, anna menestyä!	Ps 118:25 O HERra auta/ o HERra anna menestyä.
118:26 Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen; me siunaamme teitä Herran huoneesta.	26. Siunattu olkoon se,joka tulee Herran nimeen! me siunaamme teitä Herran huoneesta.	Ps 118:26 Kijtetty olcon se joca tule HERran nimeen/ me siunam teitä HERran huonesta.
118:27 Herra on Jumala, ja hän antoi valon meille loistaa. Sitokaa juhlauhrit köysillä alttarin sarviin asti.	27. Herra on Jumala, joka meitä valistaa: kaunistakaat juhlalehdillä hamaan alttarin sarviin asti.	Ps 118:27 HERra on Jumala joca meitä walista/ caunistacat juhla lehdeillä/ haman Altarin sarwein asti.
118:28 Sinä olet minun Jumalani, ja sinua minä kiitän. Minun Jumalani, sinua minä kunnioitan.	28. Sinä olet minun Jumalani, ja minä kiitän sinua; minun Jumalani! sinua minä ylistän.	Ps 118:28 Sinä olet minun Jumalan/ ja minä kijtän sinua/ minun Jumalan/ sinua minä ylistän.
118:29 Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä; sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.	29. Kiittäkäät Herraa; sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.	Ps 118:29 Kijttäkät HERra: sillä hän on hywä/ ja hänen hywydens pysy ijancaickisest.
PSALMI 119	119 PSALTTARI	CXIX.  Psalmi .
119:1 Autuaat ne, joiden tie on nuhteeton, jotka Herran laissa vaeltavat!	1. Autuaat ovat ne, jotka viattomasti elävät, ja jotka Herran laissa vaeltavat.	Ps 119:1 AUtuat owat ne cuin wiattomasti eläwät/ ja jotca HERran Laisa waeldawat.
119:2 Autuaat ne, jotka ottavat vaarin hänen todistuksistaan, jotka etsivät häntä kaikesta sydämestänsä,	2. Autuaat ovat ne, jotka hänen todistuksiansa pitävät, ja kaikesta sydämestä häntä etsivät.	Ps 119:2 Autuat owat ne jotca hänen todistuxians pitäwät/ ja caikest sydämest händä edziwät.
119:3 jotka eivät vääryyttä tee, vaan vaeltavat hänen teillään!	3. Sillä, jotka hänen teissänsä vaeltavat, ei he tee mitään pahaa.	Ps 119:3 Sillä jotca hänen teisäns waeldawat/ ei he tee mitän paha.
119:4 Sinä olet asetuksesi säätänyt, että niitä tarkasti noudatettaisiin.	4. Sinä olet käskenyt sangen visusti pitää sinun käskys.	Ps 119:4 Sinä olet käskenyt pitä wisust sinun käskys.
119:5 Oi, jospa minun vaellukseni olisi vakaa, niin että noudattaisin sinun käskyjäsi!	5. O jospa minun tieni ojennettaisiin pitämään sinun säätyjäs!	Ps 119:5 Josca minun elämän pidäis sinun oikeuttas/ täydellä todella.
119:6 Silloin minä en joudu häpeään, kun katselen kaikkia sinun käskyjäsi.	6. Koska minä katson kaikkia sinun käskyjäs, niin en minä tule häpiään.	Ps 119:6 Cosca minä ainoastans cadzon caickia sinun käskyjäs/ nijn en minä tule häpiään.
119:7 Minä kiitän sinua vilpittömällä sydämellä, kun opin sinun vanhurskautesi oikeudet.	7. Minä kiitän sinua oikiasta sydämestä, ettäs opetat minulle vanhurskautes oikeudet.	Ps 119:7 Minä kijtän sinua oikiasta sydämestä/ ettäs opetat minulle wanhurscaudes oikeudet.
119:8 Minä noudatan sinun käskyjäsi, älä minua peräti hylkää.	8. Sinun säätys minä pidän, älä minua ikänä hylkää.	Ps 119:8 Sinun oikeuttas minä pidän/ älä minua ikänäns hyljä.
119:9 Kuinka voi nuorukainen pitää tiensä puhtaana? Siten, että hän noudattaa sinun sanaasi.	9. Kuinka nuorukainen tiensä puhdistais? kuin hän itsensä käyttää sinun sanas jälkeen.	Ps 119:9 CUinga nuorucainen waelda nuhtettomast hänen teisäns ? cosca hän idzens käyttä sinun sanas jälken.
119:10 Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni, älä salli minun eksyä pois sinun käskyistäsi.	10. Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni: älä salli minun eksyä sinun käskyistäs.	Ps 119:10 Minä edzin sinua caikest sydämestäni/ älä salli minua exyä sinun käskyistäs.
119:11 Minä kätken sinun sanasi sydämeeni, etten tekisi syntiä sinua vastaan.	11. Minä pidän sydämessäni sinun sanas, etten minä rikkoisi sinua vastaan.	Ps 119:11 Minä pidän sydämesäni sinun sanas/ etten minä rickois sinua wastan.
119:12 Kiitetty ole sinä, Herra, opeta minulle käskysi.	12. Kiitetty ole, sinä Herra: opeta minulle sinun säätyjäs!	Ps 119:12 Kijtetty olwo sinä HERra/ opeta minulle sinun oikeuttas.
119:13 Huulillani minä julistan kaikki sinun suusi oikeudet.	13. Minä luettelen huulillani kaikki sinun suus oikeudet.	Ps 119:13 Minä luettelen huulillani caicki sinun suus oikeudet.
119:14 Minä iloitsen sinun todistustesi tiestä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta.	14. Minä iloitsen sinun todistustes tiellä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta.	Ps 119:14 Minä iloidzen sinun todistuxes teisä/ nijncuin caickinaisesta rickaudesta.
119:15 Minä tutkistelen sinun asetuksiasi ja katselen sinun polkujasi.	15. Minä tutkistelen sinun käskyjäs, ja katselen sinun teitäs.	Ps 119:15 MInä puhun mitäs käskenyt olet/ ja cadzelen sinun teitäs.
119:16 Minä iloitsen sinun käskyistäsi enkä sinun sanaasi unhota.	16. Minä halajan sinun oikeuttas, ja en unohda sinun sanojas.	Ps 119:16 Minä halajan sinun oikeuttas/ ja en unhoda sinun sanojas.
119:17 Tee palvelijallesi hyvin, että minä eläisin ja noudattaisin sinun sanaasi.	17. Tee hyvästi palvelialles, että minä eläisin ja sinun sanas pitäisin.	Ps 119:17 TEe hywästi palwelialles/ että minä eläisin ja sinun sanas pidäisin.
119:18 Avaa minun silmäni näkemään sinun lakisi ihmeitä.	18. Avaa minun silmäni näkemään ihmeitä sinun laistas.	Ps 119:18 Awa minun silmäni/ näkemän ihmeitä sinun Laistas.
119:19 Minä olen muukalainen maan päällä; älä salaa minulta käskyjäsi.	19. Minä olen vieras maan päällä: älä peitä minulta käskyjäs.	Ps 119:19 Minä olen wieras maan päällä/ älä peitä minulda käskyjäs.
119:20 Minun sieluni hiukeaa ikävöidessäni alati sinun oikeuksiasi.	20. Minun sieluni on muserrettu rikki ikävöitsemisestä, alati sinun oikeutes jälkeen.	Ps 119:20 Minun sielun on muserrettu ricki ikäwöidzemisest/ alati sinun oikeudes jälken.
119:21 Sinä nuhtelet julkeita, kirotuita, jotka poikkeavat pois sinun käskyistäsi.	21. Sinä rankaiset ylpiät kirotut, jotka sinun käskyistäs poikkeevat.	Ps 119:21 Sinä rangaiset corjat/ kirotut owat ne cuin sinun käskyistäs poickewat.
119:22 Poista minun päältäni häväistys ja ylenkatse, sillä minä otan sinun todistuksistasi vaarin.	22. Käännä minusta pois pilkka ja ylönkatse; sillä minä pidän sinun todistukses.	Ps 119:22 Käännä minusta pois pilcka ja ylöncadze: sillä minä pidän sinun todistuxes.
119:23 Ruhtinaatkin istuvat ja pitävät neuvoa minua vastaan, mutta palvelijasi tutkistelee sinun käskyjäsi.	23. Istuvat myös päämiehet ja puhuvat minua vastaan; mutta sinun palvelias tutkistelee sinun säätyjäs.	Ps 119:23 Istuwat myös päämiehet ja puhuwat minua wastan/ mutta sinun palwelias puhu sinun oikeudestas.
119:24 Sinun todistuksesi ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani.	24. Sinun todistukses ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani.	Ps 119:24 Sinun todistuxias minä halajan/ ne owat minun neuwonandajani.
119:25 Minun sieluni on vaipunut tomuun; virvoita minua sanasi jälkeen.	25. Minun sieluni tomussa makaa: virvoita minua sanas jälkeen.	Ps 119:25 MInun sielun tomusa maca/ wirgota minua sinun sanas jälken.
119:26 Minä kerron vaellukseni, ja sinä vastaat minulle; opeta minulle käskysi.	26. Minä luen minun teitäni, ja sinä kuulet minua: opeta minulle sinun säätys.	Ps 119:26 Minä luen minun tietäni ja sinä cuuldelet minua/ opeta minulle sinun oikeudes.
119:27 Saata minut ymmärtämään asetustesi tie, niin minä tutkistelen sinun ihmeitäsi.	27. Anna minun ymmärtää sinun käskyis tie, niin minä puhun sinun ihmeistäs.	Ps 119:27 Neuwo minulle sinun käskyis tie/ nijn minä puhun sinun ihmeistäs.
119:28 Minun sieluni itkee murheesta; vahvista minua sanasi jälkeen.	28. Niin minä suren, että sydän sulaa minussa: vahvista minua sinun sanas jälkeen.	Ps 119:28 Nijn minä suren/ että sydän sula minusa/ wahwista minua sinun sanas jälken.
119:29 Käännä minusta pois valheen tie, ja anna armostasi minulle lakisi.	29. Käännä minusta pois väärä tie, ja suo minulle sinun lakis.	Ps 119:29 Käännä minusta pois wäärä tie/ ja suo minulle sinun Lakis.
119:30 Minä olen valinnut totuuden tien, olen asettanut eteeni sinun oikeutesi.	30. Totuuden tien minä olen valinnut, oikeutes olen minä asettanut eteeni.	Ps 119:30 Totuden tien minä olen walinnut/ sinun oikeudes olen minä asettanut eteeni.
119:31 Minä riipun kiinni sinun todistuksissasi, Herra, älä anna minun joutua häpeään.	31. Minä riipun sinun todistuksissas: Herra, älä salli minun häpiään tulla.	Ps 119:31 Minä ripun sinun todistuxisas/ HERra älä salli minua häpiään tulla.
119:32 Minä juoksen sinun käskyjesi tietä, sillä sinä avarrat minun sydämeni.	32. Koskas minun sydämeni vahvistat, niin minä juoksen sinun käskyis tietä myöten.	Ps 119:32 Coscas minun sydämeni wahwistat/ nijn minä juoxen sinun käskyis tietä myöden.
119:33 Opeta minulle, Herra, käskyjesi tie, niin minä seuraan sitä loppuun asti.	33. Opeta minulle, Herra, sinun säätyis tie, että minä sen loppuun asti kätkisin.	Ps 119:33 OPeta minulle HERra sinun oikeudes tie/ että minä sen loppun asti kätkisin.
119:34 Anna minulle ymmärrys ottaakseni sinun laistasi vaarin ja noudattaakseni sitä kaikesta sydämestäni.	34. Anna minulle ymmärrys, kätkeäkseni sinun lakias, ja pitääkseni sitä koko sydämestäni.	Ps 119:34 Anna minulle ymmärrys/ kätkeäxen sinun Lakias/ ja pitäxen sitä coco sydämesäni.
119:35 Anna minun vaeltaa sinun käskyjesi polkua, sillä sitä minä halajan.	35. Anna minun käydä sinun käskyis tietä; sillä niihin minä halajan.	Ps 119:35 Wie minua sinun käskyis polgulle: sillä nijhin minä halajan.
119:36 Anna minun sydämeni taipua sinun todistuksiisi, ei väärän voiton puoleen.	36. Kallista minun sydämeni sinun todistuksiis, ja ei ahneuden puoleen.	Ps 119:36 Callista minun sydämen sinun todistuxees/ ja ei ahneuden puoleen.
119:37 Käännä silmäni pois turhuutta katselemasta, anna minun saada virvoitus sinun teilläsi.	37. Käännä minun silmäni pois katselemasta turhuutta; vaan virvoita minua sinun tiehes.	Ps 119:37 Käännä minun silmäni pois cadzelemast turha opetusta/ waan wirgota minua sinun tiehes.
119:38 Anna palvelijallesi toteutua lupauksesi, joka on annettu sinua pelkääville.	38. Anna palvelias lujasti sinun käskys pitää, että minä sinua pelkäisin.	Ps 119:38 Anna palwelias lujasti sinun käskys pitä sinun sanas tähden/ että minä sinua pelkäisin.
119:39 Poista minusta häväistys, jota pelkään, sillä sinun oikeutesi ovat hyvät.	39. Käännä minusta pois se pilkka, jota minä pelkään; sillä sinun oikeutes ovat suloiset.	Ps 119:39 Käännä minusta pois se pilcka/ jota minä pelkän/ sillä sinun oikeudes owat suloiset.
119:40 Katso, minä ikävöitsen sinun asetuksiasi; virvoita minua vanhurskaudellasi.	40. Katso, minä pyydän sinun käskyjäs: virvoita minua vanhurskaudellas.	Ps 119:40 Cadzo/ minä pyydän sinun käskyjäs/ wirgota minua sinun wanhurscaudellas.
119:41 Tulkoon minulle sinun armosi, Herra, sinun apusi, sinun lupauksesi jälkeen,	41. Herra, anna armos minulle tapahtua, autuutes sinun sanas jälkeen,	Ps 119:41 HERra/ anna armos minulle tapahtua/ sinun apus/ sinun sanas jälken.
119:42 että minä voisin vastata herjaajalleni; sillä sinun sanaasi minä turvaan.	42. Että minä voisin vastata minun pilkkaajiani; sillä minä luotan sinun sanaas.	Ps 119:42 Että minä woisin wastata minun pilckaitani: sillä minä luotan idzeni sinun sanaas.
119:43 Älä ota peräti pois minun suustani totuuden sanaa, sillä sinun oikeuteesi minä panen toivoni.	43. Älä ota totuuden sanaa peräti pois minun suustani; sillä minä toivon sinun oikeuttas.	Ps 119:43 Älä suingan ota totuden sana pois minun suustani/ sillä minä toiwon sinun oikeuttas.
119:44 Minä tahdon alati noudattaa sinun lakiasi, aina ja iankaikkisesti.	44. Minä pidän alati sinun lakis, aina ja ijankaikkisesti,	Ps 119:44 Minä pidän alati sinun Lakis/ aina ja ijancaickisest.
119:45 Silloin minä vaellan avaralla paikalla; sillä sinun asetuksiasi minä kysyn.	45. Ja vaellan ilossa, sillä minä etsin sinun käskyjäs,	Ps 119:45 Ja minä waellan ilosa/ sillä minä edzin sinun käskyjäs.
119:46 Minä puhun sinun todistuksistasi kuningasten edessä, enkä häpeään joudu.	46. Ja puhun sinun todistuksistas kuningasten edessä, ja en häpee,	Ps 119:46 Minä puhun sinun todistuxistas Cuningasten edesä/ ja en häpe.
119:47 Minä iloitsen sinun käskyistäsi, jotka ovat minulle rakkaat.	47. Ja iloitsen sinun käskyistäs, joita minä rakastan,	Ps 119:47 Ja minä halajan sinun käskyjäs/ joita minä racastan.
119:48 Minä kohotan käteni sinun käskyjesi puoleen, jotka ovat minulle rakkaat, ja tutkistelen sinun säädöksiäsi.	48. Ja nostan käsiäni sinun käskyihis, joita minä rakastan, ja puhun sinun säädyistäs.	Ps 119:48 Ja nostan käsiäni sinun käskyihis/ joita minä racastan/ ja puhun sinun oikeudestas.
119:49 Muista sana, jonka olet palvelijallesi puhunut, sillä sinä olet antanut minulle toivon.	49. Muista sanaas sinun palvelialles, jota sinä annoit minun toivoa.	Ps 119:49 MUista sinun sanas palwelialles/ jota sinä annoit minun toiwo.
119:50 Se on minun lohdutukseni kurjuudessani, että sinun lupauksesi minua virvoittaa.	50. Tämä on minun turvani minun vaivassani, että sinun sanas virvoittaa minun.	Ps 119:50 Se on minun turwan minun waiwasani/ sillä sinun sanas wirgotta minun.
119:51 Julkeat pilkkaavat minua kovin, mutta sinun laistasi minä en poikkea.	51. Ylpiät irvistelevät minua sangen; en minä sentähden sinun laistas poikkee.	Ps 119:51 Corjat irwittelewät minua sangen/ en minä sentähden sinun Laistas poicke.
119:52 Herra, minä ajattelen sinun tuomioitasi, tuomioitasi hamasta ikiajoista asti, ja minä saan lohdutuksen.	52. Herra, kuin minä ajattelen, kuinka sinä maailman alusta toiminut olet, niin minä lohdutetaan.	Ps 119:52 HERra/ cuin minä ajattelen/ cuinga sinä mailman algusta duominnut olet/ nijn minä lohdutetan.
119:53 Minut valtaa palava vihastus jumalattomien tähden, jotka hylkäävät sinun lakisi.	53. Minä hämmästyin jumalattomain tähden, jotka sinun lakis hylkäävät.	Ps 119:53 Minä sytyn jumalattomain tähden/ jotca sinun Lakis hyljäwät.
119:54 Sinun käskysi ovat minun ylistysvirteni minun muukalaisuuteni majassa.	54. Sinun oikeutes ovat minun veisuni vaellukseni huoneessa.	Ps 119:54 Sinun oikeudes owat minun weisuni/ minun waelluxeni huonesa.
119:55 Yöllä minä ajattelen sinun nimeäsi, Herra, ja minä noudatan sinun lakiasi.	55. Herra, minä ajattelen yöllä sinun nimeäs, ja pidän sinun lakis.	Ps 119:55 HERra/ minä ajattelen yöllä sinun nimes/ ja pidän sinun Lakis.
119:56 Tämä on minun osakseni suotu: että otan vaarin sinun asetuksistasi.	56. Se olis minun tavarani, että minä sinun käskys pitäisin.	Ps 119:56 Se olis minun tawaran/ että minä sinun käskys pidäisin.
119:57 Herra on minun osani; minä olen päättänyt noudattaa sinun sanojasi.	57. Minä olen sanonut: Herra, se on minun perimiseni, että minä pidän sinun sanas.	Ps 119:57 MInä olen sanonut: HERra/ se on minun perimiseni/ että minä pidän sinun ties.
119:58 Minä etsin sinun mielisuosiotasi kaikesta sydämestäni; ole minulle armollinen lupauksesi mukaan.	58. Minä rukoilen sinun kasvois edessä täydestä sydämestä: ole minulle armollinen sinun sanas jälkeen.	Ps 119:58 Minä rucoilen sinun caswos edes täydest sydämest/ ole minulle armollinen sinun sanas jälken.
119:59 Minä tutkin teitäni, ja käännän askeleeni sinun todistustesi puoleen.	59. Minä tutkin teitäni, ja käännän jalkani sinun todistustes puoleen.	Ps 119:59 Minä tutkin minun teitäni/ ja käännän minun jalcani sinun todistustes puoleen.
119:60 Minä riennän viivyttelemättä noudattamaan sinun käskyjäsi.	60. Minä riennän, ja en viivy, sinun käskyjäs pitämään.	Ps 119:60 Minä riennän ja en wijwy/ sinun käskyjäs pitämän.
119:61 Jumalattomain paulat piirittävät minua, mutta minä en unhota sinun lakiasi.	61. Jumalattomain joukko raatelee minua; mutta en minä unohda sinun lakias.	Ps 119:61 Jumalattomain kicuri raatele minua/ mutta en minä unohda sinun Lakias.
119:62 Puoliyöstä minä nousen kiittämään sinua sinun vanhurskautesi oikeuksista.	62. Puoliyöstä minä nousen sinua kiittämään, sinun vanhurskautes oikeuden tähden.	Ps 119:62 Puoli yöstä minä nousen sinua kijttämän/ sinun wanhurscaudes oikeuden tähden.
119:63 Minä olen kaikkien niiden ystävä, jotka sinua pelkäävät ja noudattavat sinun asetuksiasi.	63. Minä olen heidän kumppaninsa, jotka sinua pelkäävät ja sinun käskyjäs pitävät,	Ps 119:63 Minä olen heidän puolellans jotca sinua pelkäwät/ ja sinun käskyjäs pitäwät.
119:64 Maa on täynnä sinun laupeuttasi, Herra; opeta minulle käskysi.	64. Herra! maa on täynnä sinun hyvyyttäs: opeta minulle sinun säätyjäs.	Ps 119:64 HERra/ maa on täynäns sinun hywyttäs/ opeta minulle sinun oikeuttas.
119:65 Sinä osoitat palvelijallesi hyvyyttä sanasi jälkeen, Herra.	65. Hyvästi teit sinun palveliaas kohtaan, Herra, sinun sanas jälkeen.	Ps 119:65 HYwästi sinä teit HERra sinun palwelias cohtan/ sinun sanas jälken.
119:66 Opeta minulle hyvä ymmärrys ja tieto, sillä sinun käskyihisi minä panen uskallukseni.	66. Opeta minulle hyviä tapoja ja taitoa; sillä minä uskon sinun käskys.	Ps 119:66 Opeta minulle hywiä tapoja/ ja taito: sillä minä uscon sinun käskys.
119:67 Ennenkuin minut nöyryytettiin, minä eksyin, mutta nyt minä noudatan sinun sanaasi.	67. Ennenkuin minä nöyryytettiin, eksyin minä; mutta nyt minä pidän sinun sanas.	Ps 119:67 Ennencuin minä nöyrytettin/ exyin minä/ mutta nyt minä pidän sinun sanas.
119:68 Sinä olet hyvä, ja hyvin sinä teet; opeta minulle käskysi.	68. Sinä olet hyvä ja teet hyvin: opeta minulle sinun säätyjäs.	Ps 119:68 Sinä olet hywä ja runsas/ opeta minulle sinun oikeuttas.
119:69 Julkeat tahraavat minua valheillansa, mutta minä otan sinun asetuksistasi vaarin kaikesta sydämestäni.	69. Ylpiät ajattelevat valheen minun päälleni; mutta minä pidän täydestä sydämestä sinun käskys.	Ps 119:69 Corjat ajattelewat walhen minun päälleni/ mutta minä pidän täydest sydämest sinun käskys.
119:70 Heidän sydämensä on turta kuin ihra, mutta minä iloitsen sinun laistasi.	70. Heidän sydämensä on lihava niinkuin rasva; mutta minä iloitsen sinun laistas.	Ps 119:70 Heidän sydämens on paxu nijncuin raswa/ mutta minä halajan sinun Lakias.
119:71 Hyvä oli minulle, että minut nöyryytettiin: niin minä opin sinun käskysi.	71. Se on minulle hyvä, ettäs minun nöyryytit, että minä sinun säätyjäs oppisin.	Ps 119:71 Se kelpa minulle ettäs minun nöyrytit/ että minä sinun oikeuttas oppisin.
119:72 Sinun suusi laki on minulle kalliimpi kuin tuhannet kappaleet kultaa ja hopeata.	72. Sinun suus laki on minulle otollisempi kuin monta tuhatta kappaletta kultaa ja hopiaa.	Ps 119:72 Sinun suus Laki on minulle otollisembi cuin monda tuhatta cappaletta culda ja hopiata.
119:73 Sinun kätesi ovat minut tehneet ja valmistaneet; anna minulle ymmärrys oppiakseni sinun käskysi.	73. Sinun kätes ovat minun tehneet ja valmistaneet: anna minulle ymmärrystä oppiakseni sinun käskyjäs.	Ps 119:73 SInun kätes owat minun tehnet ja walmistanet/ anna minulle ymmärryst oppiaxeni sinun käskyjäs.
119:74 Sinua pelkääväiset näkevät minut ja iloitsevat, sillä minä panen toivoni sinun sanaasi.	74. Jotka sinua pelkäävät, ne minun näkevät ja iloitsevat; sillä minä toivon sinun sanaas.	Ps 119:74 Jotca sinua pelkäwät/ ne minun näkewät ja iloidzewat/ sillä minä toiwon sinun sanaas.
119:75 Herra, minä tiedän, että sinun tuomiosi ovat vanhurskaat, ja uskollisuudessasi sinä olet minut nöyryyttänyt.	75. Herra! minä tiedän sinun tuomios vanhurskaaksi, ja sinä olet minua totuudessa nöyryyttänyt.	Ps 119:75 HERra minä tiedän sinun duomios oikiaxi/ ja sinä olet minua uscollisest nöyryttänyt.
119:76 Sinun armosi olkoon minun lohdutukseni, niinkuin sinä olet palvelijallesi luvannut.	76. Olkoon siis sinun armos minun lohdutukseni, niinkuin sinä palvelialles luvannut olet.	Ps 119:76 Olcon sijs sinun armos minun lohdutuxen/ nijncuins palwelialles luwannut olet.
119:77 Tulkoon minulle sinun laupeutesi, että minä eläisin; sillä sinun lakisi on minun iloni.	77. Anna minulle sinun laupiutes tapahtua, että minä eläisin; sillä sinun lakis on minun iloni.	Ps 119:77 Anna minulle sinun laupiudes tapahtua/ että minä eläisin: sillä minä halajan sinun Lakias.
119:78 Joutukoot julkeat häpeään, sillä he sortavat minua syyttä; minä tutkistelen sinun asetuksiasi.	78. Jospa ylpiät häpiään tulisivat, jotka minua painavat alas valheellansa; mutta minä ajattelen sinun käskyjäs.	Ps 119:78 Josca corjat häpiään tulisit/ jotca minua painawat alas walhellans/ mutta minä puhun sinun käskyistäs.
119:79 Kääntykööt minun puolelleni ne, jotka sinua pelkäävät ja jotka sinun todistuksesi tuntevat.	79. Tulkaan ne minun tyköni, jotka sinua pelkäävät, ja sinun todistukses tuntevat.	Ps 119:79 Josca ne tulisit minun tygöni/ jotca sinua pelkäwät/ ja sinun todistuxes tundewat.
119:80 Pysyköön sydämeni vakaana sinun käskyissäsi, etten minä häpeään joutuisi.	80. Olkoon minun sydämeni toimellinen sinun säädyissäs, etten minä häväistäisi.	Ps 119:80 Olcon minun sydämen toimellinen sinun oikeudesas/ etten minä häwäistäis.
119:81 Sinun apuasi minun sieluni ikävöitsee, sinun sanaasi minä panen toivoni.	81. Minun sieluni ikävöitsee sinun autuuttas: minä toivon sinun sanas päälle.	Ps 119:81 MInun sielun ikäwöidze sinun autuuttas/ minä toiwon sinun sanas päälle.
119:82 Minun silmäni ikävöitsevät sinun sanaasi; minä kysyn: "Milloin lohdutat minua?"	82. Minun silmäni hiveltyvät sinun sanas jälkeen, ja sanovat: koskas minua lohdutat?	Ps 119:82 Minun silmäni hiweldywät sinun sanas jälken/ ja sanowat: coscas minua lohdutat ?
119:83 Sillä minä olen kuin nahkaleili savussa, mutta sinun käskyjäsi minä en unhota.	83. Sillä minä olen niinkuin nahka savussa: en minä unohda sinun säätyjäs.	Ps 119:83 Sillä minä olen nijncuin nahca sawus/ en minä unohda sinun oikeuttas.
119:84 Kuinka harvat ovat palvelijasi päivät! Milloin sinä tuomitset minun vainoojani?	84. Kuinka kauvan sinun palvelias odottaa? koskas tuomitset minun vainoojani?	Ps 119:84 Cuinga cauwan sinun palwelias odotta ? coscas duomidzet minun wainojani ?
119:85 Julkeat kaivavat minulle kuoppia, ne, jotka eivät elä sinun lakisi mukaan.	85. Ylpiät minulle kuoppia kaivavat, jotka ei ole sinun lakis perään.	Ps 119:85 Corjat minulle cuoppia caiwawat/ jotca ei ole sinun Lais perästä.
119:86 Kaikki sinun käskysi ovat todet; syyttä he minua vainoavat; auta minua.	86. Kaikki sinun käskys ovat sula totuus: he valheella minua vaivaavat: auta minua.	Ps 119:86 Caicki sinun käskys owat sula totuus/ ne walhella minua waiwawat/ auta minua.
119:87 He ovat minut miltei tuhonneet tässä maassa, mutta minä en ole hyljännyt sinun asetuksiasi.	87. He olisivat juuri lähes minun maan päällä hukuttaneet; mutta en minä sinun käskyjäs hyljännyt.	Ps 119:87 He olisit juuri lähes minun maan päällä hucuttanet/ mutta en minä sinun käskyjäs hyljännyt.
119:88 Virvoita minua armosi jälkeen, niin minä noudatan sinun suusi todistuksia.	88. Virvoita minua sinun armoillas, että minä pitäisin sinun suus todistuksen.	Ps 119:88 Wirgota minua sinun armollas/ että minä pidäisin sinun suus todistuxet.
119:89 Iankaikkisesti pysyy sinun sanasi, Herra, vahvana taivaissa.	89. Herra! sinun sanas pysyy ijankaikkisesti taivaissa.	Ps 119:89 HERra sinun sanas pysy ijancaickisest/ nijn lewiäldä cuin taiwas on.
119:90 Sinun uskollisuutesi kestää polvesta polveen, sinä perustit maan, ja se pysyy.	90. Sinun totuutes pysyy suvusta sukuun: sinä perustit maan, ja se pysyy.	Ps 119:90 Sinun totudes pysy sugusta sucuun/ sinä perustit maan/ ja se pysy.
119:91 Sinun järjestyksesi mukaan ne pysyvät vielä tänä päivänä, sillä ne kaikki ovat sinun palvelijoitasi.	91. Ne pysyvät tähän päivään asti sinun asetukses jälkeen; sillä kaikki sinua palvelevat.	Ps 119:91 Se pysy jocapäiwä sinun sanas jälken: sillä caicki täyty sinua palwella.
119:92 Ellei sinun lakisi olisi ollut minun iloni, olisin menehtynyt kurjuuteeni.	92. Ellei sinun lakis olisi ollut minun lohdutukseni, niin minä olisin raadollisuudessani hukkunut.	Ps 119:92 Ellei sinun Lakis olis ollut minun lohdutuxen/ nijn minä olisin radollisudesani huckunut.
119:93 En minä ikinä unhota sinun asetuksiasi, sillä niillä sinä minua virvoitat.	93. En minä ikänä unohda sinun käskyjäs; sillä niillä sinä minua lohdutat.	Ps 119:93 En minä ikänäns unohda sinun käskyjäs/ sillä nijllä sinä minua lohdutat.
119:94 Sinun omasi minä olen, pelasta minut, sillä sinun asetuksiasi minä kysyn.	94. Sinun minä olen: auta minua! sillä minä etsin sinun käskyjäs.	Ps 119:94 Sinun minä olen/ auta minua: sillä minä edzin sinun käskyjäs.
119:95 Jumalattomat väijyvät minua, tuhotakseen minut, mutta minä tarkkaan sinun todistuksiasi.	95. Jumalattomat minua vartioitsevat hukuttaaksensa; mutta sinun todistuksistas minä otan vaarin.	Ps 119:95 Jumalattomat minua wartioidzewat hucuttaxens/ mutta sinun todistuxestas minä otan waarin.
119:96 Kaikella täydellisellä on rajansa - sen olen nähnyt - mutta sinun käskysi ovat ylen avarat.	96. Kaikista kappaleista minä olen lopun nähnyt; mutta sinun käskys ovat määrättömät.	Ps 119:96 Caikista cappaleista minä olen lopun nähnyt/ mutta sinun käskys pysywät.
119:97 Kuinka sinun lakisi onkaan minulle rakas! Kaiken päivää minä sitä tutkistelen.	97. Kuinka minä rakastan sinun lakias? Joka päivä minä sitä ajattelen.	Ps 119:97 CUinga minä racastan sinun Lakias ? jocapäiwä minä sijtä puhun.
119:98 Sinun käskysi tekevät minut vihollisiani viisaammaksi, sillä ne ovat minun omani iankaikkisesti.	98. Sinä teit minun taitavammaksi käskyilläs kuin minun viholliseni ovat; sillä se on minun ijankaikkinen tavarani.	Ps 119:98 Sinä teit minun taitawammaxi käskyilläs cuin minun wiholliseni owat: sillä se on minun ijancaickinen tawaran.
119:99 Minä olen kaikkia opettajiani taitavampi, sillä minä tutkistelen sinun todistuksiasi.	99. Minä olen oppineempi kuin kaikki minun opettajani; sillä sinun todistukses ovat minun ajatukseni.	Ps 119:99 Minä olen oppenembi cuin caicki minun opettajani: sillä sinun todistuxes owat minun puheni.
119:100 Minä olen ymmärtäväisempi kuin vanhat, sillä minä otan vaarin sinun asetuksistasi.	100. Enemmän minä ymmärrän kuin vanhemmat; sillä minä pidän sinun käskys.	Ps 119:100 Enämmän minä ymmärrän cuin wanhemmat: sillä minä pidän sinun käskyjäs.
119:101 Minä pidätän jalkani kaikilta pahoilta teiltä, noudattaakseni sinun sanaasi.	101. Minä estän jalkani kaikista pahoista teistä, että minä sinun sanas pitäisin.	Ps 119:101 Minä wäldän jalcani caikista pahoista teistä/ että minä sinun sanas pidäisin.
119:102 Minä en poikkea sinun oikeuksistasi, sillä sinä neuvot minua.	102. En minä poikkee sinun oikeudestas; sillä sinä opetat minua.	Ps 119:102 En minä poicke sinun oikeudestas: sillä sinä opetat minua.
119:103 Kuinka makeat ovat minulle sinun lupauksesi! Ne ovat hunajaa makeammat minun suussani.	103. Sinun sanas ovat minun suulleni makiammat kuin hunaja.	Ps 119:103 Sinun sanas owat minun suulleni makiammat cuin hunaja.
119:104 Sinun asetuksistasi minä saan ymmärrystä; sentähden minä vihaan kaikkia valheen teitä.	104. Sinun käskys tekevät minun ymmärtäväiseksi; sentähden minä vihaan kaikkia vääriä teitä.	Ps 119:104 Sinun sanas teke minun ymmärtäwäisexi/ sentähden minä wihan caickia wääriä teitä.
119:105 Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni.	105. Sinun sanas on minun jalkaini kynttilä, ja valkeus teilläni.	Ps 119:105 SInun sanas on minun jalcaini kyntilä/ ja walkeus minun teilläni.
119:106 Minä olen vannonut ja tahdon sen täyttää: noudattaa sinun vanhurskautesi oikeuksia.	106. Minä vannon, ja sen vahvana pidän, että minä sinun vanhurskautes oikeudet pitää tahdon.	Ps 119:106 Minä wannon ja pidän/ että minä sinun wanhurscaudes oikeudet pitä tahdon.
119:107 Minä olen kovin vaivattu; Herra, virvoita minua sanasi jälkeen.	107. Minä olen sangen kovin vaivattu: Herra, virvoita minua sinun sanas perästä.	Ps 119:107 Minä olen sangen waiwattu/ HERra wirgota minua sinun sanas perästä.
119:108 Kelvatkoon sinulle, Herra, minun suuni vapaaehtoiset uhrit, ja opeta minulle oikeutesi.	108. Olkoon sinulle, Herra, otolliset minun suuni mieluiset uhrit, ja opeta minulle sinun oikeutes.	Ps 119:108 Olcon sinulle HERra otolliset minun suuni mieliset uhrit/ ja opeta minulle sinun oikeudes.
119:109 Minun henkeni häälyy alati kämmenelläni, mutta sinun lakiasi minä en unhota.	109. Minun sieluni on alati minun käsissäni, ja en unohda sinun lakias.	Ps 119:109 Minä cannan alati minun sieluani minun käsisäni/ ja en unohda sinun Lakias.
119:110 Jumalattomat virittävät pauloja minun eteeni, mutta sinun asetuksistasi minä en eksy.	110. Jumalattomat virittävät minulle paulan; mutta en minä eksy sinun käskyistäs.	Ps 119:110 Jumalattomat wirittäwät minulle paulat/ mutta en minä exy sinun käskyistäs.
119:111 Sinun todistuksesi ovat minun ikuinen perintöosani, sillä ne ovat minun sydämeni ilo.	111. Sinun todistukses ovat minun ijankaikkiset perimiseni; sillä ne ovat minun sydämeni ilo.	Ps 119:111 Sinun todistuxes owat minun ijancaickiset perimiseni: sillä he owat minun sydämeni riemut.
119:112 Minä olen taivuttanut sydämeni pitämään sinun käskysi, aina ja loppuun asti.	112. Minä kallistan minun sydämeni tekemään sinun säätys jälkeen, aina ja ijankaikkisesti.	Ps 119:112 Minä callistan minun sydämeni/ tekemän sinun oikeudes jälken/ aina ja ijancaickisest.
119:113 Kaksimielisiä minä vihaan, mutta sinun lakiasi minä rakastan.	113. Minä vihaan viekkaita henkiä, ja rakastan sinun lakias.	Ps 119:113 MInä wihan wieckaita hengejä/ ja racastan sinun Lakias.
119:114 Sinä olet minun suojani ja kilpeni, sinun sanaasi minä panen toivoni.	114. Sinä olet minun varjelukseni ja kilpeni: minä toivon sinun sanas päälle.	Ps 119:114 Sinä olet minun warjeluxen ja kilpen/ minä toiwon sinun sanas päälle.
119:115 Luopukaa minusta, te pahantekijät, minä tahdon ottaa Jumalani käskyistä vaarin.	115. Poiketkaat minusta, te pahanilkiset; ja minä pidän minun Jumalani käskyt.	Ps 119:115 Poiketcat minusta te pahanelkiset/ minä pidän minun Jumalani käskyt.
119:116 Tue minua lupauksesi jälkeen, että minä eläisin, äläkä anna minun joutua toivossani häpeään.	116. Tue minua sanallas, että minä eläisin, ja älä anna minun toivoni häpiään tulla.	Ps 119:116 Tuke minua sanallas/ että minä eläisin/ ja älä anna minun toiwoni wilpistellä.
119:117 Vahvista minua, että minä pelastuisin, niin minä katselen alati sinun käskyjäsi.	117. Vahvista minua, että minä autetuksi tulisin, niin minä halajan alati sinun säätyjäs.	Ps 119:117 Wahwista minua/ että minä autetuxi tulisin/ nijn minä halajan alati sinun oikeuttas.
119:118 Sinä hylkäät kaikki, jotka sinun käskyistäsi eksyvät, sillä heidän kavaluutensa on turha.	118. Sinä tallaat alas kaikki, jotka sinun säädyistäs horjuvat; sillä heidän viettelyksensä on sula valhe.	Ps 119:118 Sinä tallat alas caicki jotca sinun oikeudestas horjuwat: sillä heidän wietellyxens on sula walhe.
119:119 Kaikki maan jumalattomat sinä heität pois niinkuin kuonan; sentähden minä rakastan sinun todistuksiasi.	119. Sinä heität pois kaikki jumalattomat maan päältä niinkuin loan; sentähden minä rakastan sinun todistuksias.	Ps 119:119 Sinä heität pois caicki jumalattomat maan pääldä nijncuin logan/ sentähden minä racastan sinun todistuxias.
119:120 Sinun peljättävyytesi edessä minun ruumiini vapisee, ja minä pelkään sinun tuomioitasi.	120. Minä pelkään sinua, niin että minun ihoni värisee, ja vapisen sinun tuomioitas.	Ps 119:120 Minä pelkän sinua/ nijn että minun ihon wärise/ ja wapisen sinun duomiotas.
119:121 Minä teen oikeuden ja vanhurskauden, älä jätä minua sortajaini käsiin.	121. Minä teen oikeuden ja vanhurskauden: älä minua hylkää niille, jotka minulle väkivaltaa tekevät.	Ps 119:121 MInä otan waarin oikeudesta ja wanhurscaudesta/ älä minua hyljä nijlle/ jotca minulle wäkiwalda tekewät.
119:122 Ole palvelijasi puolusmies hänen parhaaksensa, älä salli julkeain minua sortaa.	122. Vastaa palvelias edestä, ja lohduta häntä, ettei ylpiät tekisi minulle väkivaltaa.	Ps 119:122 Wasta palwelias edestä ja lohduta händä/ ettei corjat tekis minulle wäkiwalda.
119:123 Minun silmäni hiueten halajavat sinun apuasi ja sinun vanhurskaita lupauksiasi.	123. Minun silmäni hiveltyvät sinun autuutes perään, ja sinun vanhurskautes sanan jälkeen.	Ps 119:123 Minun silmäni hiweldywät sinun autuudes perän/ ja sinun wanhurscaudes sanan jälken.
119:124 Tee palvelijallesi armosi jälkeen ja opeta minulle käskysi.	124. Tee palvelias kanssa sinun armos jälkeen, ja opeta minulle sinun säätyjäs.	Ps 119:124 Toimita sinun palwelias cansa sinun armos perästä/ ja opeta minulle sinun oikeuttas.
119:125 Minä olen sinun palvelijasi, anna minulle ymmärrys, että minä sinun todistuksesi tuntisin.	125. Sinun palvelias minä olen: anna minulle ymmärrystä, että minä tuntisin sinun todistukses.	Ps 119:125 Sinun palwelias minä olen/ anna minulle ymmärryst/ että minä tundisin sinun todistuxes.
119:126 On aika Herran tehdä tekonsa: he ovat rikkoneet sinun lakisi.	126. Jopa aika on, että Herra siihen jotakin tekis: he ovat sinun lakis särkeneet.	Ps 119:126 Jopa aica on että HERra sijhen jotakin tekis/ he owat sinun Lakis särkenet.
119:127 Sentähden minä rakastan sinun käskyjäsi enemmän kuin kultaa, enemmän kuin puhtainta kultaa.	127. Sentähden minä rakastan sinun käskyjäs, enempi kuin kultaa ja parasta kultaa.	Ps 119:127 Sentähden minä racastan sinun käskyäs/ enä cuin culda/ ja parasta culda.
119:128 Sentähden minä vaellan kaikessa suoraan, kaikkien sinun asetuksiesi mukaan; kaikkia valheen teitä minä vihaan.	128. Sentähden minä pidän visusti kaikkia sinun käskyjäs: minä vihaan kaikkia vääriä teitä.	Ps 119:128 Sentähden minä pidän wisust caickia sinun käskyjäs/ minä wihan caickia wääriä teitä.
119:129 Ihmeelliset ovat sinun todistuksesi, sentähden minun sieluni ottaa niistä vaarin.	129. Ihmeelliset ovat sinun todistukses; sentähden minun sieluni ne pitää.	Ps 119:129 IHmelliset owat sinun todistuxes/ sen tähden minun sielun ne pitä.
119:130 Kun sinun sanasi avautuvat, niin ne valaisevat ja antavat yksinkertaiselle ymmärrystä.	130. Kuin sinun sanas julistetaan, niin se valistaa ja antaa yksinkertaisille ymmärryksen.	Ps 119:130 Cuin sinun sanas julistetan/ nijn se ilahutta/ ja anda yxikertaisille ymmärryxen.
119:131 Minä avaan suuni ja huohotan, sillä minä halajan sinun käskyjäsi.	131. Minä avaan suuni ja huokaan; sillä minä halajan sinun käskys.	Ps 119:131 Minä awan suuni ja huocan/ sillä minä halajan sinun käskyjäs.
119:132 Käänny minun puoleeni, ole minulle armollinen, niinkuin on oikein niitä kohtaan, jotka sinun nimeäsi rakastavat.	132. Käännä sinuas minun puoleeni, ja ole minulle armollinen, niinkuin sinä olet niille tottunut tekemään, jotka sinun nimeäs rakastavat.	Ps 119:132 Käännä sinuas minun puoleeni ja ole minulle armollinen/ nijncuins olet nijlle tottunut tekemän/ jotca sinun nimes racastawat.
119:133 Tee minun askeleeni vakaviksi sanallasi äläkä salli minkään vääryyden minua hallita.	133. Vahvista minun käymiseni sinun sanassas, ja älä anna väkivallan minua vallita.	Ps 119:133 Anna minun käymiseni olla wahwana sanasas/ ja älä anna wäkiwallan minua wallita.
119:134 Päästä minut ihmisten sorrosta, niin minä noudatan sinun asetuksiasi.	134. Lunasta minua ihmisten väkivallasta, niin minä pidän sinun käskys.	Ps 119:134 Lunasta minua ihmisten wäkiwallasta/ nijn minä pidän sinun käskyjäs.
119:135 Kirkasta kasvosi palvelijallesi ja opeta minulle käskysi.	135. Valista sinun kasvos palvelias päälle, ja opeta minulle sinun säätys.	Ps 119:135 Walista sinun caswos palwelias päälle/ ja opeta minulle oikeudes.
119:136 Minun silmistäni vuotavat kyynelvirrat, kun sinun lakiasi ei noudateta.	136. Minun silmäni vettä vuotavat, niinkuin virta, ettei sinun käskyjäs pidetä.	Ps 119:136 Minun silmäni wettä wuotawat/ ettei sinun käskyjäs pidetä.
119:137 Sinä olet vanhurskas, Herra, ja sinun tuomiosi ovat oikeat.	137. Herra! sinä olet vanhurskas ja sinun tuomios ovat oikiat.	Ps 119:137 HERra sinä olet wanhurscas/ ja sinun sanas on oikia.
119:138 Sinä olet säätänyt todistuksesi vanhurskaudessa ja suuressa uskollisuudessa.	138. Sinä olet vanhurskautes todistukset ja totuuden visusti käskenyt.	Ps 119:138 Sinä olet wanhurscaudes todistuxet/ ja totuden wisust käskenyt.
119:139 Minun kiivauteni kuluttaa minut, sillä minun vihamieheni unhottavat sinun sanasi.	139. Minä olen lähes surmakseni kiivannut, että minun viholliseni ovat sinun sanas unohtaneet.	Ps 119:139 Minä olen lähes surmaxeni kijwannut/ että minun wiholliseni owat sinun sanas unohtanet.
119:140 Sinun sanasi on hyvin koeteltu, ja sinun palvelijasi rakastaa sitä.	140. Sinun puhees on sangen koeteltu, ja sinun palvelias sen rakkaana pitää.	Ps 119:140 Sinun puhes on sangen coeteldu/ ja sinun palwelias sen rackana pitä.
119:141 Minä olen vähäinen ja halveksittu, mutta minä en unhota sinun asetuksiasi.	141. Minä olen halpa ja ylönkatsottu, mutta en minä unohda sinun käskyjäs.	Ps 119:141 Minä olen halpa ja ylöncadzottu/ mutta en minä unohda sinun käskyjäs.
119:142 Sinun vanhurskautesi on iankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakisi on totuus.	142. Sinun vanhurskautes on ijankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakis on totuus.	Ps 119:142 Sinun wanhurscaudes on ijancaickinen wanhurscaus/ ja sinun Lakis on totuus.
119:143 Hätä ja ahdistus ovat minut saavuttaneet, mutta sinun käskysi ovat minun iloni.	143. Ahdistus ja tuska ovat minun saavuttaneet; mutta minä iloitsen sinun käskyistäs.	Ps 119:143 Ahdistus ja tusca owat minuun sattunet/ mutta minä halajan sinun käskyjäs.
119:144 Sinun todistuksesi ovat iankaikkisesti vanhurskaat; anna minulle ymmärrys, että minä eläisin.	144. Sinun todistustes vanhurskaus pysyy ijankaikkisesti: anna minulle ymmärrys, niin minä elän.	Ps 119:144 Sinun wanhurscaudes todistuxet owat ijancaickiset/ anna minulle ymmärrys/ nijn minä elän.
119:145 Kaikesta sydämestäni minä huudan; vastaa minulle, Herra. Minä tahdon ottaa sinun käskyistäsi vaarin.	145. Minä huudan kaikesta sydämestäni: kuule, Herra, minua, että minä sinun säätys pitäisin.	Ps 119:145 MInä huudan coco sydämestäni/ cuuldele HERra minua/ että minä sinun oikeudes pidäisin.
119:146 Minä huudan sinua, pelasta minut, niin minä noudatan sinun todistuksiasi.	146. Sinua minä huudan, auta minua, että minä sinun todistukses pitäisin.	Ps 119:146 Sinua minä huudan/ auta minua/ että minä sinun todistuxes pidäisin.
119:147 Jo ennen aamun valkenemista minä huudan, sinun sanoihisi minä panen toivoni.	147. Varhain minä ennätän, ja huudan: sinun sanas päälle minä toivon.	Ps 119:147 Warahin minä ennätän ja huudan/ sinun sanas päälle minä toiwon.
119:148 Jo ennen yön vartiohetkiä minun silmäni tutkistelevat sinun puhettasi.	148. Varhain minä herään, tutkistelemaan sinun sanojas.	Ps 119:148 Warahin minä walwon/ että minä puhuisin sinun sanoistas.
119:149 Kuule minun ääneni armosi jälkeen; Herra, virvoita minua oikeutesi mukaan.	149. Kuule minun ääneni sinun armos jälkeen: Herra, virvoita minua sinun oikeutes jälkeen.	Ps 119:149 Cuuldele minun änen sinun armos perästä HERra/ wirgota minua sinun oikeudes jälken.
119:150 Lähellä ovat ilkeät vainoojat, jotka ovat kaukana sinun laistasi.	150. Pahanilkiset vainoojat karkaavat minun päälleni, ja ovat kaukana sinun laistas.	Ps 119:150 Minun pahanelkiset wainolliseni carawat päälleni/ ja owat caucana sinun Laistas.
119:151 Lähellä olet sinä, Herra, ja kaikki sinun käskysi ovat todet.	151. Herra, sinä olet läsnä, ja sinun käskys ovat sula totuus.	Ps 119:151 HERra/ sinä olet läsnä/ ja sinun käskys owat sula totuus.
119:152 Jo aikoja minä olen tiennyt sinun todistuksistasi, että sinä olet ne perustanut iäti pysyviksi.	152. Mutta minä sen aikaa tiesin, että sinä olet todistukses ijankaikkisesti perustanut.	Ps 119:152 Mutta minä sen aica tiesin/ että sinä olet sinun todistuxes ijancaickisest perustanut.
119:153 Katso minun kurjuuttani ja pelasta minut, sillä minä en unhota sinun lakiasi.	153. Katso minun raadollisuuttani, ja pelasta minua; sillä enpä minä unohda sinun lakias.	Ps 119:153 CAdzo minun radollisuttani/ ja pelasta minua/ auta minua/ sillä embä minä unohda sinun Lakias.
119:154 Aja minun asiani ja lunasta minut, virvoita minua lupauksesi jälkeen.	154. Toimita minun asiani ja päästä minua: virvoita minua sinun sanas kautta.	Ps 119:154 Toimita minun syyn ja päästä minua/ wirgota minua sinun sanas cautta.
119:155 Kaukana on pelastus jumalattomista, sillä he eivät kysy sinun käskyjäsi.	155. Autuus on kaukana jumalattomista, sillä ei he tottele säätyjäs.	Ps 119:155 Autuus on caucana jumalattomista/ sillä ei he tottele sinun oikeuttas.
119:156 Herra, sinun armahtavaisuutesi on suuri, virvoita minua oikeutesi mukaan.	156. Herra, sinun laupiutes on suuri: virvoita minua sinun oikeutes jälkeen.	Ps 119:156 HERra/ sinun laupiudes on suuri/ wirgota minua sinun oikeudes perästä.
119:157 Monta on minulla vainoojaa ja vihamiestä, mutta sinun todistuksistasi minä en poikkea.	157. Minun vainoojaani ja vihollistani on monta; mutta en minä poikkee sinun todistuksistas.	Ps 119:157 Minun wainojani ja wiholliseni owat monda/ mutta en minä poicke sinun todistuxistas.
119:158 Minä näen uskottomat, ja minua iljettää, sillä he eivät noudata sinun sanaasi.	158. Minä näen ylönkatsojat, ja siihen suutun, ettei he sinun sanaas pidä.	Ps 119:158 Minä näen ylöncadzojat/ ja se teke minulle paha/ ettei he sinun sanas pidä.
119:159 Huomaa, että minä rakastan sinun asetuksiasi. Herra, virvoita minua armosi jälkeen.	159. Katso, minä rakastan sinun käskyjäs: Herra, virvoita minua sinun armos jälkeen.	Ps 119:159 Cadzo/ minä racastan sinun käskyjäs/ HERRA wirgota minua sinun armos perästä.
119:160 Sinun sanasi on kokonansa totuus, ja kaikki sinun vanhurskautesi oikeudet pysyvät iankaikkisesti.	160. Sinun sanas on alusta totuus ollut: kaikki sinun vanhurskautes oikeudet pysyvät ijankaikkisesti.	Ps 119:160 Sinun sanas on algusta totuus ollut/ caicki sinun wanhurscaudes oikeudet pysywät ijancaickisest.
119:161 Ruhtinaat vainoavat minua syyttä, mutta minun sydämeni pelkää sinun sanojasi.	161. Päämiehet vainoovat minua ilman syytä; mutta minun sydämeni pelkää sinun sanojas.	Ps 119:161 PÄämiehet wainowat minua ilman syytä/ ja minun sydämen pelkä sinun sanojas.
119:162 Minä riemuitsen sinun puheestasi, niinkuin suuren saaliin saanut.	162. Minä iloitsen sinun puheestas, niinkuin se joka suuren saaliin löytänyt on.	Ps 119:162 Minä iloidzen sinun puhestas/ nijncuin jocu sais suuren saalin.
119:163 Valhetta minä vihaan ja inhoan, mutta sinun lakiasi minä rakastan.	163. Valhetta minä vihaan ja kauhistun; mutta sinun lakias minä rakastan.	Ps 119:163 Walhetta minä wihan ja cauhistun/ mutta sinun Lakias minä racastan.
119:164 Seitsemästi päivässä minä ylistän sinua sinun vanhurskautesi oikeuksien tähden.	164. Seitsemästi päivässä minä kiitän sinua sinun vanhurskautes oikeuden tähden.	Ps 119:164 Seidzemest päiwäs minä kijtän sinua/ sinun wanhurscaudes oikeuden tähden.
119:165 Suuri rauha on niillä, jotka rakastavat sinun lakiasi, eikä heille kompastusta tule.	165. Suuri rauha on niillä, jotka sinun lakias rakastavat, ja ei he itsiänsä loukkaa.	Ps 119:165 Suuri rauha on nijllä/ jotca sinun Lakias racastawat/ ja ei he horju.
119:166 Minä odotan sinulta pelastusta, Herra, ja täytän sinun käskysi.	166. Herra! minä odotan sinun autuuttas, ja teen sinun käskys.	Ps 119:166 HERra minä odotan sinun autuuttas/ ja teen sinun käskys perästä.
119:167 Minun sieluni noudattaa sinun todistuksiasi, ja suuresti minä niitä rakastan.	167. Minun sieluni pitää sinun todistukses, ja minä rakastan niitä sangen suuresti.	Ps 119:167 Minun sielun pitä sinun todistuxes/ ja racasta nijtä sangen.
119:168 Minä noudatan sinun asetuksiasi ja sinun todistuksiasi, sillä kaikki minun tieni ovat sinun edessäsi.	168. Minä pidän sinun käskys ja todistukses; sillä kaikki minun tieni ovat edessäs.	Ps 119:168 Minä pidän sinun käskyjäs ja todistuxias: sillä caicki minun tieni owat edesäs.
119:169 Herra, suo minun valitukseni tulla sinun kasvojesi eteen, anna minulle ymmärrys sanasi jälkeen.	169. Herra! anna minun huutoni tulla sinun etees: anna minulle ymmärrystä sinun sanas jälkeen.	Ps 119:169 HERra/ anna minun candeni tulla sinun etees/ anna minulle ymmärrystä sinun sanas jälken.
119:170 Tulkoon minun anomiseni sinun kasvojesi eteen, pelasta minut lupauksesi mukaan.	170. Anna minun rukoukseni tulla sinun etees: pelasta minua sinun sanas jälkeen.	Ps 119:170 Anna minun rucouxeni tulla sinun etees/ pelasta minua sinun sanas jälken.
119:171 Vuodattakoot minun huuleni ylistystä, sillä sinä opetat minulle käskysi.	171. Minun huuleni kiittävät, koskas minulle opetat sinun säätys.	Ps 119:171 Minun huuleni kijttäwät/ coscas minulle opetat sinun oikeudes.
119:172 Minun kieleni veisatkoon sinun lupauksistasi, sillä kaikki sinun käskysi ovat vanhurskaat.	172. Minun kieleni puhuu sinun sanastas; sillä kaikki sinun käskys ovat vanhurskaat.	Ps 119:172 Minun kielen puhu sinun sanastas: sillä caicki sinun käskys owat oikiat.
119:173 Sinun kätesi olkoon minun apuni, sillä minä olen valinnut sinun asetuksesi.	173. Olkoon sinun kätes minulle avullinen; sillä minä olen valinnut sinun käskys.	Ps 119:173 Olcon sinun kätes minulle awullinen: sillä minä olen walinnut sinun käskys.
119:174 Minä ikävöitsen pelastusta sinulta, Herra, ja sinun lakisi on minun iloni.	174. Herra, minä ikävöitsen sinun autuuttas, ja halajan sinun lakias.	Ps 119:174 HERra/ minä ikäwöidzen sinun autuuttas/ ja halajan sinun Lakias.
119:175 Saakoon minun sieluni elää ja ylistää sinua, ja sinun oikeutesi minua auttakoot.	175. Anna minun sieluni elää, että hän sinua kiittäis, ja sinun oikeutes auttakoon minua!	Ps 119:175 Anna minun sieluni elä/ että hän sinua kijttäis/ ja sinun oikeudes auttacon minua.
119:176 Minä olen eksyksissä kuin kadonnut lammas; etsi palvelijaasi, sillä minä en unhota sinun käskyjäsi.	176. Minä olen eksyvä niinkuin kadotettu lammas, etsi sinun palveliaas; sillä en minä unohda sinun käskyjäs.	Ps 119:176 Minä olen nijncuin exywä ja cadotettu lammas/ edzi sinun palwelias: sillä en minä unohda sinun käskyjät.
PSALMI 120	120 PSALTTARI	CXX.  Psalmi .
120:1 Matkalaulu. Ahdistuksessani minä huudan Herraa, ja hän vastaa minulle.	1. Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä huudan Herraa minun tuskissani, ja hän kuulee minun rukoukseni.	Ps 120:1 Weisu corkeimmas Chuoris. MInä huudan HERra minun tuskisani/ ja hän cuuldele minua.
120:2 Herra, pelasta minun sieluni valheellisista huulista, petollisesta kielestä.	2. Herra, pelasta minun sieluni valhettelevista suista ja vääristä kielistä?	Ps 120:2 HERra pelasta minun sielun walehtelewista suista/ ja wääristä kielistä.
120:3 Mitä hän sinulle antaa ja mitä siihen vielä lisää, sinä petollinen kieli?	3. Mitä väärä kieli taitaa sinulle tehdä? ja mitä se taitaa toimittaa?	Ps 120:3 Mitä wäärä kieli taita sinulle tehdä ? ja mitä se taita toimitta ?
120:4 Väkivaltaisen teräviä nuolia ynnä kinsteripensaan tulisia hiiliä!	4. Se on niinkuin väkevän terävät nuolet, niinkuin tuli katajissa.	Ps 120:4 Se on nijncuin wäkewän teräwät nuolet/ nijncuin tuli catawisa.
120:5 Voi minua, että minun täytyy oleskella muukalaisena Mesekissä, asua Keedarin majojen keskellä!	5. Voi minua, että minä olen muukalainen Mesekin seassa! minun täytyy asua Kedarin majain seassa.	Ps 120:5 Woi minua/ että minä olen muucalainen Mesechin seas/ minun täyty asua Kedarin majain seas.
120:6 Kauan on minun sieluni täytynyt asua niiden seurassa, jotka rauhaa vihaavat.	6. Se tulee minun sielulleni ikäväksi, asua niiden tykönä, jotka rauhaa vihaavat.	Ps 120:6 Se tule minun sielulleni ikäwäxi/ asuwa nijden tykönä/ jotca rauha wihawat.
120:7 Minä pidän rauhan, mutta jos sanan sanon, niin he ovat sotaan valmiit.	7. Minä pidän rauhan, mutta kuin minä puhun, niin he sodan nostavat.	Ps 120:7 Minä pidän rauhan/ mutta cuin minä puhun/ nijn he sodan nostawat.
PSALMI 121	121 PSALTTARI	CXXI.  Psalmi .
121:1 Matkalaulu. Minä nostan silmäni vuoria kohti: mistä tulee minulle apu?	1. Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä nostan silmäni mäkiin päin, joista minulle apu tulee.	Ps 121:1 Weisu corkeimmas Chuoris. MInä nostan silmäni mäkin päin/ joista minulle apu tule.
121:2 Apu minulle tulee Herralta, joka on tehnyt taivaan ja maan.	2. Minun apuni tulee Herralta, joka taivaan ja maan tehnyt on.	Ps 121:2 Minun apun tule HERralda/ joca taiwan ja maan tehnyt on.
121:3 Hän ei salli sinun jalkasi horjua, sinun varjelijasi ei torku.	3. Ei hän salli jalkas horjua; eikä se torku, joka sinua kätkee.	Ps 121:3 Ei hän salli sinun jalcas horjua/ eikä se maca joca sinua kätke.
121:4 Katso, hän, joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku.	4. Katso, joka Israelia varjelee, ei se torku eli makaa.	Ps 121:4 Cadzo/ Israelin wartia/ ei hän maca eli torcu.
121:5 Herra on sinun varjelijasi, Herra on suojaava varjosi sinun oikealla puolellasi.	5. Herra kätkeköön sinua: Herra on sinun varjos, sinun oikialla kädelläs,	Ps 121:5 HERra kätkekön sinua/ HERra on sinun warjos/ sinun oikialla kädelläs.
121:6 Ei polta sinua aurinko päivällä, eikä kuu yöllä.	6. Ettei aurinko sinua polttaisi päivällä, eikä kuu yöllä.	Ps 121:6 Ettei Auringo sinua poldais päiwällä/ eikä Cuu yöllä.
121:7 Herra varjelee sinut kaikesta pahasta, hän varjelee sinun sielusi.	7. Herra kätkeköön sinun kaikesta pahasta: hän kätkeköön sinun sielus!	Ps 121:7 HERra kätkekön sinua caikista pahoista/ hän kätkekön sinun sielus.
121:8 Herra varjelee sinun lähtemisesi ja tulemisesi, nyt ja iankaikkisesti.	8. Herra kätkeköön sinun uloskäymises ja sisällekäymises, hamasta nyt ja ijankaikkiseen!	Ps 121:8 HERra kätkekön sinun ulos käymises ja sisällekäymises/ hamast nyt ja ijancaickiseen.
PSALMI 122	122 PSALTTARI	CXXII.  Psalmi .
122:1 Matkalaulu; Daavidin virsi. Minä iloitsin, kun minulle sanottiin: "Menkäämme Herran huoneeseen."	1. Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä iloitsen niistä, jotka minulle sanovat: että me menemme Herran huoneeseen,	Ps 122:1 Dawidin weisu corkeimmas. Chuoris. MInä iloidzen nijstä cuin minulle sanotut owat/ että me menem HERran huoneseen.
122:2 Meidän jalkamme saavat seisoa sinun porteissasi, Jerusalem;	2. Ja että meidän jalkamme pitää seisoman sinun porteissas, Jerusalem.	Ps 122:2 Ja että meidän jalcam pitä seisoman/ sinun porteisas Jerusalem.
122:3 sinä Jerusalem, rakennettu kaupungiksi, johon kokoonnutaan yhteen,	3. Jerusalem on rakennettu kaupungiksi, johon on tuleminen kokoon,	Ps 122:3 Jerusalem on rakettu Caupungixi/ johonga on tuleminen cocon.
122:4 jonne sukukunnat vaeltavat, Herran sukukunnat, niinkuin Israelille on säädetty, kiittämään Herran nimeä.	4. Että sukukunnat astuisivat sinne ylös, Herran sukukunnat, Israelille todistukseksi, kiittämään Herran nimeä.	Ps 122:4 Että sucucunnat astuisit sinne ylös/ nimittäin/ HERran sucucunda/ saarnaman Israelin Canssalle/ ja kijttämän HERran nime.
122:5 Sillä siellä ovat tuomioistuimet, Daavidin huoneen istuimet.	5. Sillä siellä ovat istuimet rakennetut tuomittaa, Davidin huoneen istuimet.	Ps 122:5 Sillä siellä owat istuimet raketut duomitta/ Dawidin huonen istuimet.
122:6 Toivottakaa rauhaa Jerusalemille, menestykööt ne, jotka sinua rakastavat.	6. Toivottakaat Jerusalemille rauhaa: he menestyköön, jotka sinua rakastavat!	Ps 122:6 Toiwottacat Jerusalemille onne/ he menestykön jotca sinua racastawat.
122:7 Rauha olkoon sinun muuriesi sisällä, olkoon onni sinun linnoissasi.	7. Rauha olkoon sinun muureis sisällä, ja onni sinun huoneissas!	Ps 122:7 Rauha olcon sinun muureis sisällä/ ja onni sinun huoneisas.
122:8 Veljieni ja ystävieni tähden minä sanon: olkoon sinulla rauha.	8. Minun veljieni ja ystäväini tähden minä toivotan nyt sinulle rauhaa!	Ps 122:8 Minun weljeini ja ystäwäini tähden/ minä toiwotan sinulle rauha.
122:9 Herran, meidän Jumalamme, huoneen tähden minä tahdon etsiä sinun parastasi.	9. Herran meidän Jumalamme huoneen tähden etsin minä sinun parastas.	Ps 122:9 Meidän HERram Jumalam huonen tähden/ edzin minä sinun parastas.
PSALMI 123	123 PSALTTARI	CXXIII.  Psalmi .
123:1 Matkalaulu. Minä nostan silmäni sinun puoleesi, joka taivaissa asut.	1. Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä nostan silmäni sinun tykös, joka asut taivaissa.	Ps 123:1 Weisu corkeimmas Chuoris. MInä nostan silmäni sinun tygös/ joca asut taiwaisa.
123:2 Katso, niinkuin palvelijain silmät katsovat heidän isäntäinsä käsiin, ja niinkuin palvelijattaren silmät katsovat hänen emäntänsä käsiin, niin meidän silmämme katsovat Herran, meidän Jumalamme, puoleen, kunnes hän armahtaa meitä.	2. Katso, niinkuin palveliain silmät katsovat isäntänsä käsiin, niinkuin piikain silmät katsovat emäntäinsä käsiin, niin meidänkin silmämme katsovat Herraa meidän Jumalaamme, siihenasti että hän meitä armahtaa.	Ps 123:2 Cadzo/ cuin palweliain silmät cadzowat heidän isändäins käsijn. Ps 123:3 Cuin pijcain silmät cadzowat heidän emändäins käsijn. Ps 123:4 Nijn meidän silmäm cadzowat meidän HERram Jumalatam/ sijhenasti että hän meille armollisexi tule.
123:3 Ole meille armollinen, Herra, ole meille armollinen. Sillä kylliksi olemme jo saaneet ylenkatsetta.	3. Ole meille armollinen, Herra, ole meille armollinen! sillä me olemme sangen täytetyt ylönkatseesta;	Ps 123:5 Ole meille armollinen HERra/ ole meille armollinen: sillä me olem sangen täytetyt ylöncadzesta.
123:4 Sielumme on jo kyllänsä saanut suruttomien pilkasta, ylpeitten ylenkatseesta.	4. Sangen täynnä on meidän sielumme rikasten pilkkaa ja ylpeiden ylönkatsetta.	Ps 123:6 Sangen täynäns on meidän sielum ylpeitten pilcasta/ ja coreitten ylöncadzesta.
PSALMI 124	124 PSALTTARI	CXXIV.  Psalmi .
124:1 Matkalaulu; Daavidin virsi. Ellei Herra olisi meidän kanssamme - näin sanokoon Israel -	1. Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Ellei Herra olisi meidän kanssamme, niin sanokaan Israel:	Ps 124:1 Dawidin weisu corkeimmas Chuoris. ELlei HERra olis meidän cansam/ nijn sanocan Israel.
124:2 ellei Herra olisi meidän kanssamme, kun ihmiset nousevat meitä vastaan,	2. Ellei Herra olisi meidän kanssamme, koska ihmiset karkaavat meitä vastaan,	Ps 124:2 Ellei HERra olis meidän cansam/ cosca ihmiset carcawat meitä wastan.
124:3 niin he meidät elävältä nielisivät, kun heidän vihansa syttyy meitä vastaan;	3. Niin he nielisivät meidät elävältä, kuin heidän vihansa julmistuu meidän päällemme;	Ps 124:3 Nijn he nielisit meidän eläwäldä/ cosca heidän wihans julmistu meidän päällem.
124:4 niin vedet upottaisivat meidät, virta tulvisi meidän sielumme ylitse;	4. Niin vesi meitä upottais: kosket kävisivät sieluimme ylitse:	Ps 124:4 Nijn wesi meitä upotais/ Cosket käwisit meidän sieluim ylidze.
124:5 niin tulvisivat kuohuvat vedet meidän sielumme ylitse.	5. Niin ylpiät veden aallot kävisivät sielumme ylitse.
124:6 Kiitetty olkoon Herra, joka ei antanut meitä heidän hammastensa raadeltaviksi.	6. Kiitetty olkoon Herra, joka ei meitä anna raatelukseksi heidän hampaillensa!	Ps 124:5 Kijtetty olcon HERra/ ettei hän meitä anna raateluxexi heidän hambaillens.
124:7 Meidän sielumme pääsi kuin lintu pyydystäjäin paulasta: paula katkesi, ja me pääsimme pois.	7. Meidän sielumme pääsi niinkuin lintu lintumiehen paulasta. Paula on särjetty, ja me olemme päästetyt.	Ps 124:6 Meidän sielum pääsi nijncuin lindumiehen paulasta. Paula on särjetty/ ja me olemma päästetyt.
124:8 Meidän apumme on Herran nimi, hänen, joka on tehnyt taivaan ja maan.	8. Meidän apumme on Herran nimessä, joka taivaan ja maan tehnyt on.	Ps 124:7 Meidän apum on HERran nimesä/ joca taiwan ja maan tehnyt on.
PSALMI 125	125 PSALTTARI	CXXV.  Psalmi .
125:1 Matkalaulu. Jotka Herraan turvaavat, ovat kuin Siionin vuori: se ei horju, vaan pysyy iankaikkisesti.	1. Veisu korkeimmassa Kuorissa. Jotka Herran päälle uskaltavat, ei he lankee, vaan pysyvät ijankaikkisesti niinkuin Zionin vuori.	Ps 125:1 Weisu corkeimmas Chuoris. JOtca HERran päälle uscaldawat/ ei he lange/ waan pysywät ijancaickisest nijncuin Zionin wuori.
125:2 Vuoret ympäröivät Jerusalemia, ja Herra ympäröitsee kansaansa, nyt ja iankaikkisesti.	2. Jerusalemin ympäri ovat vuoret, ja Herra on kansansa ympärillä, hamasta nyt ja ijankaikkiseen.	Ps 125:2 Jerusalemin ymbäri owat wuoret/ ja HERra on hänen Canssans ymbärillä/ hamast nyt ja ijancaickiseen.
125:3 Sillä jumalattomuuden valtikka ei saa vallita vanhurskasten arpaosaa, että vanhurskaat eivät ojentaisi käsiänsä vääryyteen.	3. Sillä jumalattomain valtikka ei pidä pysymän vanhurskasten joukon päällä, ettei vanhurskaat ojentaisi käsiänsä vääryyteen.	Ps 125:3 Sillä jumalattomain waldicka ei pidä pysymän wanhurscasten joucon päällä/ ettei wanhurscat ojennais käsiäns wääryteen.
125:4 Anna hyvää hyville, Herra, ja oikeamielisille.	4. Herra, tee hyvästi hyville ja hurskaille sydämille.	Ps 125:4 HERra tee hywästi/ hywille ja hurscaille sydämille.
125:5 Mutta jotka poikkeavat mutkaisille teilleen, ne Herra hukuttakoon yhdessä väärintekijäin kanssa. Rauha Israelille!	5. Mutta jotka poikkeevat vääriin teihinsä, niitä Herra ajaa pois pahantekiäin kanssa; mutta rauha olkoon Israelille!	Mutta jotca poickewat wäärijn teihins/ nijtä Jumala aja pois pahantekiäin cansa/ mutta rauha olcon Israelille.
PSALMI 126	126 PSALTTARI	CXXVI.  Psalmi .
126:1 Matkalaulu. Kun Herra käänsi Siionin kohtalon, niin me olimme kuin unta näkeväiset.	1. Veisu korkeimmassa Kuorissa. Koska Herra päästää Zionin vangit, niin me olemme niinkuin unta näkeväiset.	Ps 126:1 Weisu corkeimmas Chuoris. COsca HERra päästä Zionin fangit/ nijn me olemma nijncuin unda näkewäiset.
126:2 Silloin oli meidän suumme naurua täynnä, ja kielemme riemua täynnä; silloin sanottiin pakanain keskuudessa: "Herra on tehnyt suuria heitä kohtaan."	2. Silloin meidän suumme naurulla täytetään, ja kielemme on täynnä riemua; silloin sanotaan pakanoissa: Herra on suuria heidän kohtaansa tehnyt.	Ps 126:2 Silloin meidän suum naurolla täytetän/ ja meidän kielem on täynäns riemua/ silloin sanotan pacanoisa: HERra on suuria heidän cohtans tehnyt.
126:3 Niin, Herra on tehnyt suuria meitä kohtaan; siitä me iloitsemme.	3. Herra on suuria tehnyt meidän kohtaamme: siitä me olemme iloiset.	Ps 126:3 HERra on suuria tehnyt meidän cohtam: sillä me olemma iloiset.
126:4 Herra, käännä meidän kohtalomme, niinkuin sadepurot Etelämaassa.	4. Herra! käännä meidän vankiutemme, niinkuin virrat etelässä.	Ps 126:4 HERra käännä meidän fangiuxem/ nijncuins wirrat eteläs cuiwannut olet.
126:5 Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten leikkaavat.	5. Jotka kyyneleillä kylvävät, ne ilolla niittävät.	Ps 126:5 Jotca kyyneleillä kylwäwät/ ne ilolla nijttäwät.
126:6 He menevät itkien, kun kylvösiemenen vievät; he palajavat riemuiten, kun lyhteensä tuovat.	6. He menevät matkaan ja itkevät, ja vievät ulos kalliin siemenen, ja tulevat riemulla, ja tuovat lyhteensä.	Ps 126:6 He menewät ja itkewät/ ja wiewät ulos callin siemenen/ ja tulewat riemulla/ ja tuowat heidän lyhtens.
PSALMI 127	127 PSALTTARI	CXXVII.  Psalmi .
127:1 Matkalaulu; Salomon virsi. Jos Herra ei huonetta rakenna, niin sen rakentajat turhaan vaivaa näkevät. Jos Herra ei kaupunkia varjele, niin turhaan vartija valvoo.	1. Salomon veisu korkeimmassa Kuorissa. Jos ei Herra huonetta rakenna, niin hukkaan työtä tekevät, jotka sitä rakentavat: jos ei Herra kaupunkia varjele, niin vartiat hukkaan valvovat.	Ps 127:1 Salomon weisu corkeimmas Chuoris. JOs ei HERra huonetta rakenna/ nijn he huckan työtä tekewät/ jotca sitä rakendawat. Ps 127:2 Jos ei HERra Caupungita warjele/ nijn wartiat huckan walwowat.
127:2 Turhaan te nousette varhain ja myöhään menette levolle ja syötte leipänne murheella: yhtä hyvin hän antaa ystävilleen heidän nukkuessansa.	2. Se on turha, että te varhain nousette ja hiljain maata menette, ja syötte leipänne surulla; sillä hän antaa ystävillensä heidän maatessansa.	Ps 127:3 Se on turha että te warhain nouset ja hiljain maata menet/ ja suurella työllä elatuxen walmistatte: sillä hän anda ystäwillens heidän maatesans.
127:3 Katso, lapset ovat Herran lahja, ja kohdun hedelmä on anti.	3. Katso, lapset ovat Herran lahja, ja kohdun hedelmä on anto.	Ps 127:4 Cadzo/ lapset owat HERran lahja/ ja ruumin hedelmä on ando.
127:4 Niinkuin nuolet sankarin kädessä, niin ovat nuoruudessa synnytetyt pojat.	4. Kuin nuolet väkevän kädessä, niin ovat nuorukaiset.	Ps 127:5 Cuin nuolet wäkewän kädesä/ nijn owat nuorucaiset.
127:5 Onnellinen se mies, jonka viini on niitä täynnä! Eivät he joudu häpeään, kun portissa puhuttelevat vihamiehiänsä.	5. Autuas on se, jonka viini on niitä täynnänsä: ei ne häväistä, kuin heillä vihollistensa kanssa portissa tekemistä on.	Ps 127:6 Autuas on se jonga wijni on nijtä täynäns/ ei ne häwäistä/ cosca heillä wihollistens cansa portisa tekemist on.
PSALMI 128	128 PSALTTARI	CXXVIII.  Psalmi .
128:1 Matkalaulu. Autuas on jokainen, joka pelkää Herraa, joka vaeltaa hänen teillänsä.	1. Veisu korkeimmassa Kuorissa. Autuas on jokainen, joka Herraa pelkää, ja hänen tiellänsä vaeltaa.	Ps 128:1 Weisu corkeimmas Chuoris. AUtuas on se cuin HERra pelkä/ ja hänen teilläns waelda.
128:2 Sinä saat nauttia kättesi ansion; onnellinen sinä, sinun käy hyvin!	2. Sillä sinä elätät itses kättes töistä: autuas sinä olet, ja sinulle käy hyvästi.	Ps 128:2 Sinä elätät sinua kättes töistä/ autuas sinä olet/ ja sinulle käy hywästi.
128:3 Niinkuin hedelmällinen viiniköynnös on sinun emäntäsi sinun huoneesi perällä, niinkuin öljypuun vesat ovat sinun lapsesi sinun pöytäsi ympärillä.	3. Sinun emäntäs on niinkuin hedelmällinen viinapuu huonees sisimmäisissä loukkaissa: sinun lapses niinkuin öljypuun vesat, pöytäs ympärillä.	Ps 128:3 Sinun emändäs on nijncuin hedelmällinen wijnapuu/ sinun huones louckaita ymbäri/ sinun lapses nijncuin öljyn wesat/ sinun pöytäs ymbärillä.
128:4 Sillä katso, näin siunataan mies, joka Herraa pelkää.	4. Katsos, näin se mies siunataan, joka Herraa pelkää.	Ps 128:4 Cadzos/ näin se mies siunatan/ joca HERra pelkä.
128:5 Siunatkoon Herra sinua Siionista, niin sinä saat kaikkina elinpäivinäsi nähdä Jerusalemin onnellisena,	5. Herra siunaa sinua Zionista, ettäs näet Jerusalemin onnen kaikkena elinaikanas,	Ps 128:5 HERra siuna sinua Zionista/ ettäs näet Jerusalemin onnen/ caickena sinun elinaicanas.
128:6 saat nähdä lastesi lapset. Rauha Israelille!	6. Ja saat nähdä lastes lapset: rauha olkoon Israelille!	Ps 128:6 Ja saat nähdä sinun lastes lapset/ ja rauhan Israelis.
PSALMI 129	129 PSALTTARI	CXXIX.  Psalmi .
129:1 Matkalaulu. He ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti - näin sanokoon Israel -	1. Veisu korkeimmassa Kuorissa. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani, sanokaan nyt Israel;	Ps 129:1 Weisu corkeimmas Chuoris. HE owat usein minua ahdistanet hamast minun nuorudestani/ sanocan Israel.
129:2 he ovat minua kovin ahdistaneet nuoruudestani asti, mutta eivät he ole päässeet minusta voitolle.	2. He ovat usein minua ahdistaneet, hamasta nuoruudestani; mutta ei he minua voittaneet.	Ps 129:2 He owat usein minua ahdistanet hamast minun nuorudestani/ mutta ei he minua woittanet.
129:3 Kyntäjät ovat minun selkääni kyntäneet ja vetäneet pitkät vaot.	3. Kyntäjät ovat minun selkäni päällä kyntäneet, ja vakonsa pitkäksi vetäneet.	Ps 129:3 Kyndäjät owat minun selkäni päällä kyndänet/ ja wacons pitkäxi wetänet.
129:4 Mutta Herra on vanhurskas, hän on katkonut jumalattomain köydet.	4. Herra, joka vanhurskas on, on jumalattomain köydet katkonut.	Ps 129:4 HERra joca wanhurscas on/ on jumalattomain köydet catcoinut.
129:5 Joutukoot häpeään ja kääntykööt takaisin kaikki Siionin vihamiehet.	5. Tulkoon häpiään ja kääntyköön takaperin kaikki, jotka Zionia vihaavat.	Ps 129:5 Josca he häpiään tulisit ja käändyisit tacaperin/ caicki jotca Zionita wihawat.
129:6 Olkoot he niinkuin ruoho katoilla, joka kuivuu ennen korrelle puhkeamistaan,	6. Olkoon niinkuin ruoho kattojen päällä, joka kuivettuu ennen kuin se reväistään ylös,	Ps 129:6 Josca he olisit nijncuin ruohot cattoin päällä/ jotca ennen cuiwettuwat cuin he rewäistän ylös.
129:7 josta ei leikkaaja täytä kättänsä eikä lyhteen sitoja syliänsä.	7. Joista niittäjä ei kättänsä täytä, eikä lyhteensitoja syliänsä;	Ps 129:7 Joista nijttäjä ei kättäns täytä/ eikä lyhten sitoja syliäns.
129:8 Älköötkä sanoko ohitsekulkijat: "Herran siunaus tulkoon teille. Me siunaamme teitä Herran nimeen."	8. Eikä yksikään ohitsekäypä sano: olkoon Herran siunaus teidän päällänne: me siunaamme teitä Herran nimeen.	Ps 129:8 Eikä yxikän ohidzekäypä sano: olcon HERran siunaus teidän päällän/ me siunam teitä HERran nimeen.
PSALMI 130	130 PSALTTARI	CXXX.  Psalmi .
130:1 Matkalaulu. Syvyydestä minä huudan sinua, Herra.	1. Veisu korkeimmassa Kuorissa. Syvyydessä minä huudan sinua, Herra.	Ps 130:1 Weisu corkeimmas Chuoris. SYwydestä minä huudan sinua HERra.
130:2 Herra, kuule minun ääneni. Tarkatkoot sinun korvasi minun rukousteni ääntä.	2. Herra, kuule minun ääneni: vaarinottakaan korvas rukousteni äänestä.	Ps 130:2 HERra cuule minun änen/ waarin ottacan sinun corwas minun rucouxeni änestä.
130:3 Jos sinä, Herra, pidät mielessäsi synnit, Herra, kuka silloin kestää?	3. Jos sinä, Herra, soimaat syntiä: Herra, kuka siis pysyy?	Ps 130:3 Jos sinä HERra soimat syndiä ? HERra cuca sijs pysy ?
130:4 Mutta sinun tykönäsi on anteeksiantamus, että sinua peljättäisiin.	4. Sillä sinun tykönäs on anteeksi antamus, että sinua peljättäisiin.	Ps 130:4 Sillä sinun tykönäs on andexiandamus/ että sinua peljätäisin.
130:5 Minä odotan Herraa, minun sieluni odottaa, ja minä panen toivoni hänen sanaansa.	5. Minä odotan Herraa: sieluni odottaa, ja minä toivon hänen sanansa päälle.	Ps 130:5 Minä odotan HERra/ minun sielun odotta/ ja minä toiwon hänen sanans päälle.
130:6 Minun sieluni odottaa Herraa hartaammin kuin vartijat aamua, kuin vartijat aamua.	6. Sieluni vartioitsee Herraa huomenvartiosta toiseen huomenvartioon asti.	Ps 130:6 Minun sielun wartioidze HERra/ huomen wartiasta toisen huomen wartian asti.
130:7 Pane toivosi Herraan, Israel. Sillä Herran tykönä on armo, runsas lunastus hänen tykönänsä.	7. Israel toivokaan Herran päälle; sillä Herralla on armo, ja runsas lunastus hänellä.	Ps 130:7 Israel toiwocan HERran päälle/ sillä HERralla on armo/ ja runsas lunastus hänellä.
130:8 Ja hän lunastaa Israelin kaikista sen synneistä.	8. Ja hän lunastaa Israelin kaikista synneistänsä.	Ps 130:8 Ja hän lunasta Israelin caikista hänen synneistäns.
PSALMI 131	131 PSALTTARI	CXXXI.  Psalmi .
131:1 Matkalaulu; Daavidin virsi. Herra, minun sydämeni ei ole ylpeä, eivät minun silmäni ole korskeat, enkä minä tavoittele asioita, jotka ovat minulle ylen suuret ja käsittämättömät.	1. Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Herra! ei minun sydämeni ole paisunut, eikä minun silmäni ole ylpiät; enkä minä vaella suurissa asioissa, jotka minulle työläät ovat.	Ps 131:1 Dawidin weisu corkeimmas Chuoris. HERra/ ei minun sydämen ole corja/ eikä minun silmäni ole ylpiä/ engä waella suurisa asioisa/ jotca minulle työlät owat.
131:2 Totisesti, minä olen sieluni viihdyttänyt ja tyynnyttänyt: niinkuin vieroitettu lapsi äidin helmassa, niinkuin vieroitettu lapsi, niin on sieluni minussa.	2. Kuin en minä sieluani asettanut ja vaikittanut, niin minun sieluni tuli vieroitetuksi, niinkuin lapsi äidistänsä vieroitetaan.	Ps 131:2 Cosca en minä minun sieluani asettanut ja waikittanut/ nijn minun sielun tuli wieroitetuxi/ nijncuin lapsi äitistäns wieroitetan.
131:3 Pane toivosi Herraan, Israel, nyt ja iankaikkisesti.	3. Israel toivokaan Herran päälle, hamasta nyt ja ijankaikkiseen.	Ps 131:3 Israel toiwocan HERran päälle hamast nyt ja ijancaickiseen.
PSALMI 132	132 PSALTTARI	CXXXII.  Psalmi .
132:1 Matkalaulu. Muista, Herra, Daavidin hyväksi kaikkia hänen vaivojansa,	1. Veisu korkeimmassa Kuorissa. Muista, Herra, Davidia, ja kaikkia hänen vaivojansa,	Ps 132:1 Weisu corkeimmas Chuoris. MUista HERra Dawidita/ ja caicke hänen waiwans.
132:2 hänen, joka vannoi valan Herralle ja teki lupauksen Jaakobin Väkevälle:	2. Joka Herralle vannoi, ja lupasi lupauksen Jakobin väkevälle:	Ps 132:2 Joca HERralle wannoi/ ja lupais lupauxens Jacobin wäkewälle.
132:3 "Minä en mene majaan, joka on minun kotini, enkä nouse vuoteeseeni, joka on minun leposijani,	3. En mene huoneeni majaan, enkä vuoteeseeni pane maata;	Ps 132:3 En minä mene minun huoneni majaan/ engä wuoteseni pane maata.
132:4 minä en suo silmilleni unta enkä silmäluomilleni lepoa,	4. En anna silmäini unta saada, enkä silmälautaini torkkua,	Ps 132:4 En minä anna silmäini unda saada/ engä silmälautaini torckua.
132:5 ennenkuin löydän sijan Herralle, asumuksen Jaakobin Väkevälle."	5. Siihenasti kuin minä löydän sian Herralle, Jakobin väkevän asumiseksi.	Ps 132:5 Sijhenasti cuin minä löydän sian HERralle/ Jacobin wäkewän asumisexi.
132:6 Katso, me kuulimme sen olevan Efratassa, me löysimme sen Jaarin kedoilta.	6. Katso, me kuulimme hänestä Ephratassa: me olemme sen löytäneet metsän kedoilla.	Ps 132:6 Cadzo/ me cuulimma hänestä Ephratas/ me olemma sen löynnet medzän kedoisa.
132:7 Menkäämme hänen asumukseensa, kumartukaamme hänen jalkainsa astinlaudan eteen.	7. Me tahdomme hänen asuinsioihinsa mennä, ja kumartaa hänen jalkainsa astinlaudan edessä.	Ps 132:7 Me tahdomma hänen asuinsioins mennä/ ja cumarta hänen jalcains astinlaudan edes.
132:8 Nouse, Herra, leposijaasi, sinä ja sinun väkevyytesi arkki.	8. Nouse, Herra, sinun lepoos, sinä ja sinun väkevyytes arkki.	Ps 132:8 Nouse HERra sinun lepoos/ sinä ja sinun wäkewydes Arcki.
132:9 Sinun pappisi olkoot puetut vanhurskaudella, ja sinun hurskaasi riemuitkoot.	9. Anna pappis pukea heitänsä vanhurskaudella ja sinun pyhäs riemuitkaan.	Ps 132:9 Anna sinun Pappis puke heitäns wanhurscaudella/ ja sinun pyhäs riemuitcan.
132:10 Palvelijasi Daavidin tähden älä torju pois voideltusi kasvoja.	10. Älä käännä pois voideltus kasvoja, sinun palvelias Davidin tähden.	Ps 132:10 Älä ota pois sinun woidellus hallitust/ sinun palwelias Dawidin tähden.
132:11 Herra on vannonut Daavidille totisen valan, jota hän ei peruuta: "Sinun ruumiisi hedelmän minä asetan sinun valtaistuimellesi.	11. Herra on vannonut Davidille totisen valan, ja ei hän siitä vilpistele: sinun ruumiis hedelmästä minä istutan istuimelles.	Ps 132:11 HERra on wannonut Dawidille totisen walan/ ja ei hän sijtä wilpistele/ sinun ruumis hedelmästä minä istutan sinun istuimelles.
132:12 Jos sinun poikasi pitävät minun liittoni ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin saavat heidänkin poikansa istua sinun valtaistuimellasi iankaikkisesti."	12. Jos sinun lapses minun liittoni pitävät, ja minun todistukseni, jotka minä heille opetan, niin heidän lapsensa myös pitää sinun istuimellas istuman ijankaikkisesti.	Ps 132:12 Jos sinun lapses minun lijttoni pitäwät ja minun todistuxeni/ jotca minä heille opetan/ nijn heidän lapsens myös sinun istuimellas istuwat ijancaickisest
132:13 Sillä Herra on valinnut Siionin, halunnut sen asunnoksensa:	13. Sillä Herra on Zionin valinnut, ja tahtoo sitä asuinsiaksensa.	Ps 132:13 Sillä HERra on Zionin walinnut/ ja halaja siellä asua.
132:14 "Tämä on minun leposijani iankaikkisesti; tässä minä asun, sillä tänne on minun haluni ollut.	14. Tämä on minun leponi ijankaikkisesti: tässä minä tahdon asua; sillä se minulle kelpaa.	Ps 132:14 Tämä on minun lepon ijancaickisest/ täsä minä tahdon asua: sillä se minulle kelpa.
132:15 Siionin ravinnon minä runsaasti siunaan, sen köyhät minä leivällä ruokin.	15. Minä hyvästi siunaan hänen elatuksensa, ja hänen köyhillensä kyllä annan leipää.	Ps 132:15 Minä siunan heidän elatuxens/ ja hänen köyhillens kyllä annan leipä.
132:16 Sen papit minä puetan autuudella, ja sen hurskaat riemuiten riemuitkoot.	16. Hänen pappinsa minä puetan autuudella; ja hänen pyhänsä pitää ilolla riemuitseman.	Ps 132:16 Hänen Pappins minä puetan autuudella/ ja hänen pyhäns pitä riemuidzeman.
132:17 Siellä minä annan yletä Daavidille sarven, sytytän voidellulleni lampun.	17. Siellä minä annan puhjeta Davidin sarven: minä valmistan kynttilän voidellulleni.	Ps 132:17 Siellä minä annan puhjeta Dawidin sarwen/ minä walmistin kyntiläni woideltulleni.
132:18 Hänen vihollisensa minä puetan häpeällä, mutta hänen päässänsä loistaa hänen kruununsa."	18. Hänen vihollisensa minä häpiällä puetan; mutta hänen päällänsä pitää hänen kruununsa kukoistaman.	Ps 132:18 Hänen wihollisens minä häpiällä puetan/ mutta hänen päälläns cucoista hänen cruununs.
PSALMI 133	133 PSALTTARI	CXXXIII.  Psalmi .
133:1 Matkalaulu; Daavidin virsi. Katso, kuinka hyvää ja suloista on, että veljekset sovussa asuvat!	1. Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Katsos kuinka hyvä ja kuinka suloinen se on, että veljekset sovinnossa keskenänsä asuvat.	Ps 133:1 Dawidin weisu corkeimmas Chuoris. CAdzos/ cuinga hywä ja suloinen se on/ että weljet sowinnos keskenäns asuwat.
133:2 Se on niinkuin kallis öljy pään päällä, jota tiukkuu partaan - Aaronin partaan, jota tiukkuu hänen viittansa liepeille.	2. Niinkuin kallis voide, joka Aaronin päästä vuotaa koko hänen partaansa, joka vuotaa hänen vaatettensa liepeesen;	Ps 133:2 Nijncuin se callis woide/ joca Aaronin päästä wuota coco hänen partaans/ joca wuota hänen waatteisijns.
133:3 Se on niinkuin Hermonin kaste, joka tiukkuu Siionin vuorille. Sillä sinne on Herra säätänyt siunauksen, elämän, ikuisiksi ajoiksi.	3. Niinkuin Hermonin kaste, joka tulee alas Zionin vuorelle; sillä siellä lupaa Herra siunauksen ja elämän alati ja ijankaikkisesti.	Ps 133:3 Nijncuin neste/ joca Hermonist tule alas Zionin wuorelle: Sillä siellä lupa HERra siunauxen/ ja elämän alati ja ijancaickisest.
PSALMI 134	134 PSALTTARI	CXXXIV.  Psalmi .
134:1 Matkalaulu. Katso, kiittäkää Herraa, kaikki te Herran palvelijat, jotka öisin seisotte Herran huoneessa.	1. Veisu korkeimmassa Kuorissa. Katso, kiittäkäät Herraa, kaikki Herran palveliat, jotka yöllä seisotte Herran huoneessa!	Ps 134:1 Weisu corkeimmas Chuoris. CAdzo/ kijttäkät HERra caicki HERran palweliat/ jotca yöllä seisotta HERran huonesa.
134:2 Kohottakaa kätenne pyhäkköön päin ja kiittäkää Herraa.	2. Nostakaat kätenne pyhään päin, ja kiittäkäät Herraa.	Ps 134:2 Nostacat käten Pyhä päin/ ja kijttäkät HERra.
134:3 Herra siunatkoon sinua Siionista, hän, joka on tehnyt taivaan ja maan.	3. Herra siunatkoon sinua Zionista, joka taivaan ja maan tehnyt on.	Ps 134:3 HERra siunatcon sinua Zionista/ joca taiwan ja maan tehnyt on.
PSALMI 135	135 PSALTTARI	CXXXV.  Psalmi .
135:1 Halleluja! Ylistäkää Herran nimeä. Ylistäkää, te Herran palvelijat,	1. Halleluja! Ylistäkäät Herran nimeä, kiittäkäät, Herran palveliat.	Ps 135:1 Halleluja. YListäkät HERran nime/ kijttäkät HERran palweliat.
135:2 jotka seisotte Herran huoneessa, meidän Jumalamme huoneen esikartanoissa.	2. Te kuin seisotte Herran huoneessa, meidän Jumalamme esihuoneissa.	Ps 135:2 Te cuin seisotta HERran huonesa/ meidän Jumalam esihuoneisa.
135:3 Ylistäkää Herraa, sillä Herra on hyvä, veisatkaa kiitosta hänen nimellensä, sillä se on suloinen.	3. Kiittäkäät Herraa, sillä Herra on hyvä, ja veisatkaat kiitosta hänen nimellensä; sillä se on suloinen.	Ps 135:3 Kijttäkät HERra/ sillä HERra on hywä/ ja weisatcat kijtost hänen nimellens: sillä se on suloinen.
135:4 Sillä Herra on valinnut Jaakobin omaksensa, Israelin omaisuudeksensa.	4. Sillä Herra on itsellensä valinnut Jakobin, Israelin omaksensa.	Ps 135:4 Sillä HERra on idzellens walinnut Jacobin/ Israelin hänen omaxens.
135:5 Sillä minä tiedän, että Herra on suuri, ja meidän Herramme korkeampi kaikkia jumalia.	5. Minä tiedän, että Herra on suuri, ja meidän Jumalamme kaikkein jumalain ylitse.	Ps 135:5 Minä tiedän että HERra on suuri/ ja meidän Jumalam caickein jumalain seas.
135:6 Kaiken, mitä Herra tahtoo, hän tekee, sekä taivaassa että maassa, merissä ja kaikissa syvyyksissä;	6. Kaikki, mitä Herra tahtoo, niin hän tekee, taivaassa ja maassa, meressä ja kaikessa syvyydessä;	Ps 135:6 Caicki mitä HERra tahto/ nijn hän teke/ taiwas/ maas/ meres ja caikes sywydes.
135:7 hän, joka nostaa pilvet maan ääristä, tekee salamat ja sateen ja tuopi tuulen sen säilytyspaikoista;	7. Joka pilvet nostaa maan ääristä, joka pitkäisen leimauksesta sateen saattaa, ja tuulen tuo ulos tavaroistansa;	Ps 135:7 Joca pilwet nosta maan äristä/ joca pitkäisen tulen ja saten teke/ joca tuulet salaisista paicoista anda puhalda.
135:8 hän, joka surmasi Egyptin esikoiset, niin ihmisten kuin eläinten;	8. Joka esikoiset Egyptissä löi, sekä ihmisistä että karjasta,	Ps 135:8 Joca esicoiset Egyptis löi/ sekä ihmisistä että carjasta.
135:9 hän, joka lähetti tunnusteot ja ihmeet sinun keskellesi, Egypti, faraota ja kaikkia hänen palvelijoitansa vastaan;	9. Ja antoi merkkinsä ja ihmeensä tulla Egyptin keskelle, Pharaolle ja kaikille hänen palvelioillensa;	Ps 135:9 Ja andoi merckins ja ihmens tulla Egyptin keskelle/ Pharaolle ja caikille hänen palwelioillens.
135:10 hän, joka kukisti suuret kansat ja tuotti surman väkeville kuninkaille,	10. Joka monet pakanat löi, ja tappoi väkevät kuninkaat:	Ps 135:10 Joca paljon Canssa löi/ ja tappoi wäkewät Cuningat.
135:11 Siihonille, amorilaisten kuninkaalle, ja Oogille, Baasanin kuninkaalle, ja kaikille Kanaanin valtakunnille	11. Sihonin Amorilaisten kuninkaan, ja Ogin Basanin kuninkaan, ja kaikki Kanaanin valtakunnat,	Ps 135:11 Sihonin Amorrerein Cuningan/ ja Oggin Basanin Cuningan/ ja caicki Canaan waldacunnat.
135:12 ja antoi heidän maansa perintöosaksi, perintöosaksi kansallensa Israelille.	12. Ja antoi heidän maansa perimiseksi, Israelille kansallensa perimiseksi.	Ps 135:12 Ja andoi heidän maans perimisexi/ Israelille hänen Canssallens perimisexi.
135:13 Herra, sinun nimesi pysyy iankaikkisesti, Herra, sinun muistosi polvesta polveen.	13. Herra, sinun nimes pysyy ijankaikkisesti: Herra, sinun muistos pysyy suvusta sukuun.	Ps 135:13 HERra sinun nimes pysy ijancaickisest/ sinun muistos pysy HERra loppumata.
135:14 Sillä Herra hankkii oikeuden kansalleen ja armahtaa palvelijoitansa.	14. Sillä Herra tuomitsee kansansa, ja on palvelioillensa armollinen.	Ps 135:14 Sillä HERra duomidze hänen Canssans/ ja on palwelioillens armollinen.
135:15 Pakanain epäjumalat ovat hopeata ja kultaa, ihmiskätten tekoa.	15. Pakanain epäjumalat ovat hopia ja kulta, ihmisten käsillä tehdyt.	Ps 135:15 Pacanain epäjumalat owat hopia ja culda/ ihmisten käsillä tehdyt.
135:16 Niillä on suu, mutta eivät ne puhu, niillä on silmät, mutta eivät näe,	16. Heillä on suu, ja ei puhu: heillä ovat silmät, ja ei näe;	Ps 135:16 Heillä on suu/ ja ei mitän puhu/ heillä owat silmät/ ja ei mitän näe.
135:17 niillä on korvat, mutta eivät kuule, eikä niillä ole henkeä suussansa.	17. Heillä ovat korvat, ja ei kuule: eikä ole henkeä heidän suussansa.	Ps 135:17 Heillä owat corwat/ ja ei mitän cuule/ eikä ole henge ensingän heidän suusans.
135:18 Niiden kaltaisia ovat niiden tekijät ja kaikki, jotka niihin turvaavat.	18. Jotka niitä tekevät, he ovat niiden kaltaiset, ja kaikki, jotka heihin uskaltavat.	Ps 135:18 Jotca nijtä tekewät/ he owat heidän caltaisens/ ja caicki jotca heihin uscaldawat.
135:19 Te, Israelin suku, kiittäkää Herraa, te, Aaronin suku, kiittäkää Herraa.	19. Te Israelin huoneesta, kiittäkäät Herraa! te Aaronin huoneesta, kiittäkäät Herraa!	Ps 135:19 Israelin huone kijttäkän HERra/ te Aaronin huonesta/ kijttäkät HERra.
135:20 Te, Leevin suku, kiittäkää Herraa, te, Herraa pelkääväiset, kiittäkää Herraa.	20. Te Levin huoneesta, kiittäkäät Herraa! te jotka Herraa pelkäätte, kiittäkäät Herraa!	Ps 135:20 Te Lewin huonesta kijttäkät HERra/ te cuin HERra pelkätte/ kijttäkät HERra.
135:21 Kohotkoon Herralle kiitos Siionista, hänelle, joka Jerusalemissa asuu. Halleluja!	21. Kiitetty olkoon Herra Zionista, joka Jerusalemissa asuu! Halleluja!	Ps 135:21 Kijtetty olcon HERra Zionista/ joca Jerusalemis asu. Halleluja.
PSALMI 136	136 PSALTTARI	CXXXVI.  Psalmi .
136:1 Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.	1. Kiittäkäät Herraa, sillä hän on hyvä; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.	Ps 136:1 KIittäkät HERra/ sillä hän on hywä/ ja hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:2 Kiittäkää jumalien Jumalaa, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.	2. Kiittäkäät kaikkein jumalain Jumalaa; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.	Ps 136:2 Kijttäkät caickein jumalain Jumalata/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:3 Kiittäkää herrain Herraa, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti;	3. Kiittäkäät kaikkein herrain Herraa; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti,	Ps 136:3 Kijttäkät caickein herrain HERra: sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:4 häntä, joka yksin tekee suuria ihmeitä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti;	4. Joka yksinänsä suuret ihmeet tekee; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti;	Ps 136:4 Joca yxinäns suuret ihmet teke/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:5 häntä, joka on taidolla tehnyt taivaat, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti;	5. Joka taivaat toimellisesti on tehnyt; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti;	Ps 136:5 Joca taiwat toimellisest on tehnyt/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:6 häntä, joka on vetten ylitse levittänyt maan, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti;	6. Joka maan on levittänyt veden päälle; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti;	Ps 136:6 oca maan on lewittänyt weden päälle/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:7 häntä, joka on tehnyt suuret valot, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti:	7. Joka suuret valkeudet on tehnyt; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti;	Ps 136:7 Joca suuret walkeudet on tehnyt/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:8 auringon hallitsemaan päivää, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti,	8. Auringon päivää hallitsemaan; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti;	Ps 136:8 Auringon päiwä hallidzeman/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:9 kuun ja tähdet hallitsemaan yötä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti;	9. Kuun ja tähdet yötä hallitsemaan; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti;	Ps 136:9 Cuun ja tähdet yötä hallidzeman/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:10 häntä, joka löi Egyptiä surmaten sen esikoiset, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti,	10. Joka Egyptin esikoiset löi: sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti;	Ps 136:10 Joca Egyptin esicoiset löi/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:11 ja vei Israelin pois heidän keskeltänsä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti,	11. Ja vei Israelin ulos heidän keskeltänsä; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti;	Ps 136:11 Ja sieldä wei Israelin ulos/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:12 väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti;	12. Väkevällä kädellä ja ojennetulla käsivarrella; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.	Ps 136:12 Wäkewällä kädellä ja ojetulla käsiwarrella/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:13 häntä, joka jakoi Kaislameren kahtia, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti,	13. Joka Punaisen meren jakoi kahtia; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti;	Ps 136:13 Joca punaisen meren jacoi cahtia/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:14 ja kuljetti Israelin sen keskitse, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti,	14. Ja antoi Israelin käydä sen keskeltä; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti;	Ps 136:14 Ja andoi Israelin käydä/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:15 ja syöksi faraon sotajoukkoineen Kaislamereen, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti;	15. Joka Pharaon sotaväkinensä Punaiseen mereen upotti; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti;	Ps 136:15 Joca Pharaon sotawäkinens punaiseen mereen upotti/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:16 häntä, joka johdatti kansaansa erämaassa, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti;	16. Joka johdatti kansansa korven lävitse; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti;	Ps 136:16 Joca Canssans wei corwen läpidze/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:17 häntä, joka voitti suuret kuninkaat, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti,	17. Joka suuret kuninkaat löi; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti;	Ps 136:17 Joca suuret Cuningat löi/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:18 ja surmasi mahtavat kuninkaat, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti,	18. Ja tappoi väkevät kuninkaat; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti;	Ps 136:18 Ja tappoi wäkewät Cuningat/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:19 Siihonin, amorilaisten kuninkaan, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti,	19. Sihonin Amorilaisten kuninkaan; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti;	Ps 136:19 Sihonin Amorrerein Cuningan/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:20 ja Oogin, Baasanin kuninkaan, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti,	20. Ja Ogin Basanin kuninkaan; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti;	Ps 136:20 Ja Oggin Basanin Cuningan/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:21 ja antoi heidän maansa perintöosaksi, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti,	21. Ja antoi heidän maansa perimiseksi; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti;	Ps 136:21 Ja andoi heidän maans perimisexi/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:22 perintöosaksi palvelijallensa Israelille, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti;	22. Perimiseksi palveliallensa Israelille; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.	Ps 136:22 Perimisexi palweliallens Israelille/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:23 häntä, joka muisti meitä alennuksessamme, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti,	23. Hän muisti meitä, kuin me olimme painetut alas; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti;	Ps 136:23 Hän muisti meitä/ cosca me olimma painetut alas/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:24 ja kirvoitti meidät vihollisistamme, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti;	24. Ja lunasti meitä vihollisistamme; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti;	Ps 136:24 Ja lunasti meitä wihollisistam/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:25 häntä, joka antaa ravinnon kaikelle lihalle, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.	25. Joka antaa kaikelle lihalle ruan; sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.	Ps 136:25 Joca anda caikelle lihalle ruan/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
136:26 Kiittäkää taivaan Jumalaa, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.	26. Kiittäkäät taivaan Jumalaa! sillä hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.	Ps 136:26 Kijttäkät taiwan Jumalata/ sillä hänen hywydens pysy ijancaickisest.
PSALMI 137	137 PSALTTARI	CXXXVII.  Psalmi .
137:1 Baabelin virtain vierillä - siellä me istuimme ja itkimme, kun Siionia muistelimme.	1. Babelin virtain tykönä me istuimme ja itkimme, kuin me Zionin muistimme.	Ps 137:1 BAbelin wirtain tykönä me istuimme ja itkimme/ cosca me Zionin muistimme.
137:2 Pajuihin, joita siellä oli, me ripustimme kanteleemme.	2. Kanteleemme me ripustimme pajuihin, jotka siellä olivat.	Ps 137:2 Meidän candelem me ripustim pajuihin/ jotca siellä olit.
137:3 Sillä vangitsijamme vaativat meiltä siellä lauluja ja orjuuttajamme iloa: "Veisatkaa meille Siionin virsiä."	3. Siellä he käskivät meidän veisata, jotka meitä vankina pitivät, ja iloita meidän itkussamme: Veisatkaat meille Zionin virsiä.	Ps 137:3 Siellä he käskit meidän weisata/ jotca meitä fangina pidit/ ja iloita meidän itcusam: Weisatcat meille Zionin weisu.
137:4 Kuinka me voisimme veisata Herran virsiä vieraalla maalla?	4. Kuinka me veisaisimme Herran veisun vieraalla maalla?	Ps 137:4 Cuinga me weisaisim HERran weisun wieralla maalla ?
137:5 Jos minä unhotan sinut, Jerusalem, niin unhota sinä minun oikea käteni.	5. Jos minä unohdan sinua, Jerusalem, niin olkoon oikia käteni unohdettu.	Ps 137:5 Jos minä unhodan sinua Jerusalem/ nijn olcon minun oikia käten unohdettu.
137:6 Tarttukoon kieleni suuni lakeen, ellen minä sinua muista, ellen pidä Jerusalemia ylimpänä ilonani.	6. Tarttukoon kieleni suuni lakeen, ellen minä sinua muista, ellen minä tee Jerusalemia ylimmäiseksi ilokseni.	Ps 137:6 TArttucon minun kielen suuni lakeen/ ellen minä sinua muista/ ellen minä tee Jerusalemita minun ylimmäisexi iloxeni.
137:7 Muista, Herra, Jerusalemin tuhopäivä, kosta se Edomin lapsille, jotka sanoivat: "Hajottakaa se, hajottakaa perustuksia myöten!"	7. Herra, muista Edomin lapsia Jerusalemin päivänä, jotka sanovat: repikäät maahan hamaan hänen perustukseensa asti.	Ps 137:7 HERra muista Edomin lapsia Jerusalemin päiwänä/ jotca sanowat: raadelcat/ raadelcat caicki haman hänen perustuxens asti.
137:8 Tytär Baabel, sinä häviön oma, autuas se, joka sinulle kostaa kaiken, minkä olet meille tehnyt!	8. Sinä hävitetty tytär, Babel; autuas on, se joka sinulle kostaa, niinkuin sinä meille tehnyt olet.	Ps 137:8 Sinä häwitetty tytär Babel/ autuas on se joca sinulle costa/ nijncuin sinä meille tehnyt olet.
137:9 Autuas se, joka ottaa sinun pienet lapsesi ja murskaa ne kallioon!	9. Autuas on se, joka piskuiset lapses ottaa ja paiskaa kiviin.	Ps 137:9 Autuas on se joca sinun piscuiset lapses otta/ ja paisca kiwijn.
PSALMI 138	138 PSALTTARI	CXXXVIII.  Psalmi .
138:1 Daavidin virsi. Minä kiitän sinua kaikesta sydämestäni, veisaan sinun kiitostasi jumalien edessä.	1. Davidin. Minä kiitän sinua kaikesta sydämestäni: jumalain edessä minä sinulle kiitosta veisaan.	Ps 138:1 Dawidin. MInä kijtän sinua coco sydämestäni/ jumalitten edes minä sinulle kijtost weisan.
138:2 Minä rukoilen sinua kumartuneena sinun pyhään temppeliisi päin ja kiitän sinun nimeäsi sinun armosi ja totuutesi tähden; sillä sinä olet osoittanut, että sinun lupauksesi on suuri yli kaiken, mitä sinun nimesi ilmoittaa.	2. Minä tahdon kumartaen rukoilla sinun pyhän templis puoleen, ja kiittää sinun nimeäs, sinun armos ja totuutes tähden; sillä sinä teit nimes ja sanas suureksi kaikkein ylitse.	Ps 138:2 Minä cumarran sinun pyhän Templis puoleen/ ja kijtän sinun nimes/ sinun hywydes ja wacuudes tähden/ sillä sinä teit sinun nimes cunnialisexi caickein päälle/ sinun sanallas.
138:3 Sinä päivänä, jona minä huusin, sinä vastasit minulle; sinä rohkaisit minua: minun sieluni sai voiman.	3. Koska minä sinua avukseni huudan, niin sinä kuulet minua, ja annat sielulleni suuren väkevyyden.	Ps 138:3 Cosca minä sinua rucoilen nijn cuuldele minua/ ja anna minun sielulleni suuri wäkewys.
138:4 Herra, kaikki maan kuninkaat ylistävät sinua, kun kuulevat sinun suusi sanat.	4. Herra! sinua kiittävät kaikki kuninkaat maan päällä, että he kuulevat sinun suus sanoja,	Ps 138:4 HERra/ sinua kijttäwät caicki Cuningat maan päällä/ että he cuulewat sinun suus sanoja.
138:5 Ja he veisaavat Herran teistä, sillä suuri on Herran kunnia.	5. Ja veisaavat Herran teille, että Herran kunnia on suuri.	Ps 138:5 Ja weisawat HERran teillä/ että HERran cunnia on suuri.
138:6 Sillä Herra on korkea, mutta katsoo alhaiseen, ja hän tuntee ylpeän kaukaa.	6. Sillä Herra on korkia, ja katselee nöyriä, ja ylpiät tuntee kaukaa.	Ps 138:6 Sillä HERra on corkia/ ja cadzele nöyriä/ ja ylpiät tunde cauca.
138:7 Vaikka minä vaellan ahdistuksen keskellä, niin sinä virvoitat minut. Sinä ojennat kätesi minun vihamiesteni vihaa vastaan, ja sinun oikea kätesi auttaa minua.	7. Jos minä vaeltaisin ahdistuksen keskellä, niin sinä virvoitat minua, ja lähetät kätes vihollisteni vihan päälle: sinun oikia kätes varjelee minua.	Ps 138:7 Jos minä waellaisin ahdistuxeni keskellä/ nijns wirgotat minua/ ja lähetät kätes minun wihollisteni wihan päälle/ ja autat oikialla kädelläs.
138:8 Herra vie minun asiani päätökseen. Herra, sinun armosi pysyy iankaikkisesti; älä jätä kesken kättesi työtä.	8. Herra tekee siihen lopun minun tähteni: Herra, sinun laupiutes on ijankaikkinen, älä käsialaas hylkää!	Ps 138:8 HERra teke sijhen lopun minun tähteni/ HERra sinun hywydes on ijancaickinen/ älä sinun käsialas hyljä.
PSALMI 139	139 PSALTTARI	CXXXIX.  Psalmi .
139:1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Herra, sinä tutkit minua ja tunnet minut.	1. Davidin Psalmi, edelläveisaajalle. Herra! sinä tutkit minua, ja tunnet minun.	Ps 139:1 Dawidin Psalmi edelläweisattapa. HERra sinä tutkit minua/ ja tunnet minun.
139:2 Istunpa minä tahi nousen, sinä sen tiedät; sinä ymmärrät minun ajatukseni kaukaa.	2. Joko minä istun eli nousen, niin sinä sen tiedät: sinä ymmärrät taampaa ajatukseni.	Ps 139:2 Waicka minä istun eli nousen/ nijn sinä sen tiedät/ sinä ymmärrät taamba minun ajatuxeni.
139:3 Käynpä tahi makaan, sinä sen havaitset, ja kaikki minun tieni ovat sinulle tutut.	3. Joko minä käyn eli makaan, niin sinä olet ympärilläni, ja näet kaikki tieni.	Ps 139:3 Ehkä minä käyn eli macan/ nijn sinä olet minun ymbärilläni/ ja näet caicki minun tieni.
139:4 Sillä, katso, ei ole sanaa minun kielelläni, jota sinä, Herra, et täysin tunne.	4. Sillä katso, ei ole sanaakaan kieleni päällä, joita et sinä Herra kaikkia tiedä.	Ps 139:4 Sillä cadzo/ ei ole sanacan minun kieleni päällä/ joita et sinä HERra caickia tiedä.
139:5 Sinä olet saartanut minut edestä ja takaa ja laskenut kätesi minun päälleni.	5. Sinä olet tehnyt jälkimäiseni ja ensimäiseni, ja pidät sinun kätes minun päälläni.	Ps 139:5 Sinä toimitat/ mitä minä ennen eli sijtte teen/ ja pidät sinun kätes minun päälläni.
139:6 Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen, ylen korkea käsittääkseni sen.	6. Senkaltainen tieto on minulle ylen ihmeellinen ja ylen korkia, etten minä voi sitä käsittää.	Ps 139:6 Sencaltainen tieto on minulle ylön ihmellinen ja ylön corkia/ en minä woi sitä käsittä.
139:7 Minne minä voisin mennä, kussa ei sinun Henkesi olisi, minne paeta sinun kasvojesi edestä?	7. Kuhunka minä menen sinun hengestäs? ja kuhunka minä sinun kasvois edestä pakenen?	Ps 139:7 Cuhunga minä menen sinun hengestäs ? ja cuhunga minä sinun caswostas pakenen ?
139:8 Jos minä taivaaseen nousisin, niin sinä olet siellä; jos minä tuonelaan vuoteeni tekisin, niin katso, sinä olet siellä.	8. Jos minä astuisin ylös taivaaseen, niin sinä siellä olet: jos minä vuoteeni helvetissä rakentaisin, katso, sinä myös siellä olet.	Ps 139:8 Jos minä astuisin taiwaseen/ nijn sinä siellä olet/ jos minä wuoteni helwetis rakennaisin/ cadzo/ sinä myös siellä olet.
139:9 Jos minä kohoaisin aamuruskon siivillä ja asettuisin asumaan meren ääriin,	9. Jos minä ottaisin aamuruskon siivet, ja asuisin meren äärissä,	Ps 139:9 Jos minä ottaisin amuruscon sijwet/ ja asuisin meren ärisä:
139:10 sielläkin sinun kätesi minua taluttaisi, sinun oikea kätesi tarttuisi minuun.	10. Niin sinun kätes sielläkin minua johdattais, ja sinun oikia kätes pitäis minun.	Ps 139:10 Nijn sinun kätes cuitengin sinne weis minua/ jä sinun oikia kätes pidäis minun.
139:11 Ja jos minä sanoisin: "Peittäköön minut pimeys, ja valkeus minun ympärilläni tulkoon yöksi",	11. Jos minä sanoisin: pimeys kuitenkin peittää minun, niin on myös yö valkeus minun ympärilläni.	Ps 139:11 Jos minä sanoisin: pimeys peittäkön minua/ nijn myös yön täyty olla walkeuden minun ymbärilläni.
139:12 niin ei pimeyskään olisi sinulle pimeä: yö valaisisi niinkuin päivä, pimeys olisi niinkuin valkeus.	12. Sillä ei pimeys sinun edessäs pimitä, ja yö valistaa niinkuin päivä; pimeys on niinkuin valkeus.	Ps 139:12 Sillä ei pimeys ole sinun tykönäs pimeys/ ja yö walista nijncuin päiwä/ pimeys on nijncuin walkeus.
139:13 Sillä sinä olet luonut minun munaskuuni, sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa.	13. Sinun hallussas ovat minun munaskuuni: sinä peitit minun äitini kohdussa.	Ps 139:13 Sinun woimasas owat minun munascuuni/ sinä peitit minun äitini cohdusa.
139:14 Minä kiitän sinua siitä, että olen tehty ylen ihmeellisesti; ihmeelliset ovat sinun tekosi, sen minun sieluni kyllä tietää.	14. Minä kiitän sinua sen edestä, että minä niin aivan ihmeellisesti tehty olen: ihmeelliset ovat sinun tekos, ja sen minun sieluni kyllä tietää.	Ps 139:14 Minä kijtän sinua sen edestä/ että minä ihmellisest tehty olen/ ihmelliset owat sinun tecos/ ja sen minun sielun kyllä tietä.
139:15 Minun luuni eivät olleet sinulta salatut, kun minut salassa valmistettiin, kun minut taiten tehtiin maan syvyyksissä.	15. Ei minun luuni olleet sinulta salatut, kuin minä siinä salaisesti tehty olin, kuin minä maan sisällä niin taitavasti koottu olin.	Ps 139:15 Ei minun luuni ollet sinulda salatut/ cosca minä sijnä salaises tehty olin/ cosca minä olin luotu alhalla maasa.
139:16 Sinun silmäsi näkivät minut jo idussani. Minun päiväni olivat määrätyt ja kirjoitetut kaikki sinun kirjaasi, ennenkuin ainoakaan niistä oli tullut.	16. Sinun silmäs näkivät minun, kuin en vielä valmistettu ollut, ja kaikki päivät sinun kirjaas olivat kirjoitetut, jotka vielä oleman piti, joista ei yksikään silloin vielä tullut ollut.	Ps 139:16 Sinun silmäs näit minun/ cosca en minä wielä walmistettu ollut/ ja caicki päiwät sinun kirjaas olit kirjoitetut/ jotca wielä oleman piti/ joista ei yxikän silloin wielä tullut ollut.
139:17 Mutta kuinka kalliit ovat minulle sinun ajatuksesi, Jumala, kuinka suuri on niitten luku!	17. Mutta kuinka kalliit ovat minun edessäni, Jumala, sinun ajatukses? kuinka suuri on heidän lukunsa?	Ps 139:17 Mutta cuinga callit owat minun edesäni Jumala sinun ajatuxes ? cuinga suuri on heidän lucuns.
139:18 Jos minä tahtoisin ne lukea, olisi niitä enemmän kuin hiekan jyväsiä. - Minä herään ja olen vielä sinun tykönäsi.	18. Jos minä heitä lukisin, niin ne olisivat usiammat kuin santa: kuin minä herään, olen minä vielä tykönäs.	Ps 139:18 Jos minä heitä lukisin/ nijn he sanda usiammat olisit/ cosca minä herän/ olen minä wielä tykönäs.
139:19 Jumala, jospa sinä surmaisit jumalattomat! Ja te murhamiehet, väistykää minusta pois!	19. Jumala, jospa tappaisit jumalattomat, ja verikoirat minusta poikkeisivat.	Ps 139:19 Jumala joscas tappaisit jumalattomat/ ja wericoirat minusta poickeisit.
139:20 Sillä he puhuvat sinusta petollisesti ja lausuvat turhaan sinun nimesi - nuo sinun vihollisesi.	20. Sillä he puhuvat sinusta häpiällisesti, ja sinun vihollises turhaan lausuvat (sinun nimes).	Ps 139:20 Sillä he puhuwat sinusta häpiällisest/ ja sinun wihollises corgottawat heitäns ilman syytä.
139:21 Herra, enkö minä vihaisi niitä, jotka sinua vihaavat, enkö inhoaisi niitä, jotka sinua vastustavat?	21. Herra, minä tosin vihaan niitä, jotka sinua vihaavat, ja minä närkästyn heistä, jotka karkaavat sinua vastaan.	Ps 139:21 HERra/ minä tosin wihan nijtä/ jotca sinua wihawat/ ja minä närkästyn heistä/ jotca carcawat sinua wastan.
139:22 Kaikella vihalla minä heitä vihaan, he ovat minun omia vihollisiani.	22. Täydestä todesta minä heitä vihaan; sentähden ovat he minulle viholliset.	Ps 139:22 Täydestä todesta minä heitä wihan/ sentähden owat he minulle wiholliset.
139:23 Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni.	23. Tutki minua, Jumala, ja koettele sydämeni: kiusaa minua, ja ymmärrä, kuinka minä ajattelen.	Ps 139:23 Tutki minua Jumala ja coettele minun sydämen/ kiusa minua ja ymmärrä cuinga minä ajattelen.
139:24 Ja katso: jos minun tieni on vaivaan vievä, niin johdata minut iankaikkiselle tielle.	24. Ja katsos, jos minä pahalla tiellä lienen, niin saata minua ijankaikkiselle tielle.	Ps 139:24 Ja cadzos/ jos minä pahalla tiellä lienen/ nijn saata minua ijancaickiselle tielle.
PSALMI 140	140 PSALTTARI	CXL.  Psalmi .
140:1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi.	1. Davidin Psalmi, edelläveisaajalle.	Ps 140:1 Dawidin Psalmi edelläweisattapa.
140:2 Päästä minut, Herra, pahoista ihmisistä, varjele minut väkivaltaisilta miehiltä,	2. Herra, pelasta minua pahoista ihmisistä: varjele minua vääristä miehistä,	Ps 140:2 HERra/ pelasta minua pahoista ihmisistä/ warjele minua wääristä miehistä.
140:3 jotka ajattelevat sydämessään pahaa ja joka päivä yllyttävät sotaan.	3. Jotka pahaa ajattelevat sydämissänsä, ja joka päivä sotaan hankitsevat.	Ps 140:3 Jotca paha ajattelewat sydämisäns/ ja jocapäiwä sotaan hangidzewat.
140:4 He hiovat kielensä niinkuin käärmeet, kyykäärmeen myrkkyä on heidän huultensa alla. Sela.	4. He hiovat kieltänsä niinkuin kärme: kyykärmeen myrkky on heidän huultensa alla, Sela!	Ps 140:4 He hiowat kieldäns nijncuin kärme/ kyykärmen myrcky on heidän kielens alla. Sela.
140:5 Suojaa minut, Herra, jumalattomien käsiltä, varjele minut väkivaltaisilta miehiltä, jotka tahtovat saada minun jalkani lankeamaan.	5. Varjele minua, Herra, jumalattomain käsistä, varjele minua vääristä ihmisistä, jotka ajattelevat minun käymiseni kukistaa.	Ps 140:5 Warjele minua HERra jumalattomain käsistä/ warjele minua wääristä ihmisistä/ jotca ajattelewat minun käymiseni cukista.
140:6 Nuo ylpeät virittävät minulle ansoja ja pauloja, levittävät verkkoja minun tielleni, asettavat minulle pyydyksiä. Sela.	6. Ylpiät asettavat paulat ja nuorat minun eteeni, ja venyttävät verkot tien viereen: minun eteeni panevat he paulan, Sela!	Ps 140:6 Corjat asettawat paulat minun eteeni/ ja wenyttäwät nuorat wercoxi minun eteeni/ ja wirittelewät tien wieres minua warten. Sela.
140:7 Minä sanon Herralle: "Sinä olet minun Jumalani." Herra, ota korviisi minun rukousteni ääni.	7. Mutta minä sanoin Herralle: sinä olet minun Jumalani: Herra, kuule minun rukoukseni ääni.	Ps 140:7 Mutta minä sanon HERralle: sinä olet minun Jumalan/ HERra ymmärrä minun rucouxeni äni.
140:8 Herra, Herra, sinä minun väkevä apuni, sinä suojaat minun pääni taistelun päivänä.	8. Herra, Herra, väkevä apuni! sinä varjelet minun pääni sodan aikana.	Ps 140:8 HERra/ HERra minun wäkewä apun/ sinä warjelet minun pääni sodan aicana.
140:9 Herra, älä salli, mitä jumalattomat haluavat, älä anna heidän aikeittensa onnistua; muutoin he ylvästelevät. Sela.	9. Herra, älä salli jumalattomalle hänen himoansa: älä vahvista hänen pahaa tahtoansa, ettei hän ylpeytyisi, Sela!	Ps 140:9 HERra älä salli jumalattomalle hänen himoans/ älä wahwista hänen paha tahtoans/ ettei hän ylpennyis. Sela.
140:10 Sattukoon minun saartajaini omaan päähän onnettomuus, jota heidän huulensa hankkivat.	10. Heidän sappensa, jotka minua piirittävät, ja heidän huultensa vaiva langetkoon heidän päällensä.	Ps 140:10 Pahus/ josta wiholliseni neuwo pitäwät/ langetcon heidän pääns päälle.
140:11 Tulkoon tulisia hiiliä heidän päällensä; hän syösköön heidät tuleen, vesivirtoihin, joista he älkööt nousko.	11. Tuliset hiilet pitää heidän päällensä putooman: hän antaa heidän langeta tuleen ja syvään kuoppaan, ettei heidän pidä nouseman ylös.	Ps 140:11 Hän warista heidän päällens leimauxet/ hän lyö heitä tulella alas sywähän maahan/ ettei he ikänäns nouse.
140:12 Kielevä mies ei ole pysyvä maassa; väkivaltaista ajaa onnettomuus ja iskee iskemistään.	12. Kielilakkarin ei pidä menestymän maan päällä: häijy väärä ihminen karkoitetaan ja kukistetaan.	Ps 140:12 Pahan suun ei pidä menestymän maan päällä/ häijy wäärä ihminen carcotetan ja cukistetan.
140:13 Minä tiedän, että Herra ajaa kurjan asiaa, hankkii köyhille oikeuden.	13. Sillä minä tiedän, että Herra raadollisen asian ja köyhän oikeuden toimittaa.	Ps 140:13 Sillä minä tiedän/ että HERra radollisen asian/ ja köyhän oikeuden toimitta.
140:14 Totisesti, vanhurskaat saavat kiittää sinun nimeäsi, ja oikeamieliset saavat asua sinun kasvojesi edessä.	14. Tosin vanhurskaat kiittävät sinun nimeäs, ja vakaat asuvat sinun kasvois edessä.	Ps 140:14 Wanhurscat kijttäwät sinun nimes/ ja wagat pysywät sinun caswos edes.
PSALMI 141	141 PSALTTARI	CXLI.  Psalmi .
141:1 Daavidin virsi. Herra, minä huudan sinua, riennä minun tyköni. Ota korviisi minun ääneni, kun minä sinua huudan.	1. Davidin Psalmi. Herra, minä avukseni huudan sinua: riennä minun puoleeni: ota korviis minun ääneni, koska minä sinua huudan.	Ps 141:1 Dawidin Psalmi. HERra/ minä huudan sinua/ riennä sinuas minun puoleen/ ota corwijs minun änen/ cosca minä sinua rucoilen.
141:2 Minun rukoukseni olkoon suitsutusuhri sinun kasvojesi edessä, minun kätteni kohottaminen olkoon ehtoouhri.	2. Kelvatkoon minun rukoukseni sinun edessäs niinkuin savu-uhri, minun kätteni ylennys niinkuin ehtoo-uhri.	Ps 141:2 Kelwatcon minun rucouxen sinun edesäs nijncuin sawuuhri/ minun käteni ylönnys nijncuin ehtouhri.
141:3 Herra, pane minun suulleni vartija, vartioitse minun huulteni ovea.	3. Herra, varjele minun suuni ja varjele minun huuleni.	Ps 141:3 HERra kätke minun suun/ ja warjele minun huuleni.
141:4 Älä salli minun sydämeni taipua pahaan, pitämään jumalatonta menoa väärintekijäin kanssa. Minä en tahdo maistaa heidän herkkupalojansa.	4. Älä kallista minun sydäntäni mihinkään pahuuteen, pitämään jumalatointa menoa pahointekiäin kanssa, etten minä söisi niitä, mitkä heille kelpaavat.	Ps 141:4 Älä callista minun sydändäni mihingän pahuteen/ pitämän jumalatoinda meno pahointekiäin cansa/ etten minä söis nijstä jotca heille kelpawat.
141:5 Lyököön minua vanhurskas: se on rakkautta; kurittakoon hän minua: se on öljyä minun päähäni, siitä minun pääni älköön kieltäytykö. Sillä vielä vähän aikaa, niin minun rukoukseni täyttyy, mutta heidän käy pahoin:	5. Vanhurskas lyökään minua ystävällisesti, ja nuhdelkaan minua, se olkoon niinkuin öljy minun pääni päällä; sillä minä vielä rukoilen heidän pahuuttansa vastaan.	Ps 141:5 Wanhurscas lyökän minua ystäwällisest/ ja laittacan minua/ se teke minun aiwa hywä/ nijncuin Balsam minun pääni päällä: sillä minä rucoilen alati/ ettei he minua wahingoidzis.
141:6 heidän päämiehensä syöstään kalliolta alas, ja silloin kuullaan minun sanani suloisiksi.	6. Heidän opettajansa sysättäköön kiveen, niin sitte kuullaan minun opetukseni suloiseksi.	Ps 141:6 Heidän opettajans sysättäkön kiween/ nijn sijtte cuullan minun opetuxen suloisexi.
141:7 Niinkuin maa kynnetään ja kuokitaan, niin ovat meidän luumme hajotetut tuonelan kuilun suulle.	7. Meidän luumme ovat hajoitetut haudan reunalle, niinkuin joku maan repis ja kaivais.	Ps 141:7 Meidän luum owat hajotetut haman helwettijn/ nijncuin jocu maan repis ja caiwais.
141:8 Mutta sinuun, Herra, Herra, minun silmäni katsovat, sinuun minä turvaan. Älä hylkää minun sieluani.	8. Sillä sinua, Herra, Herra, minun silmäni katsovat: minä uskallan sinuun, älä minun sieluani hylkää.	Ps 141:8 Sillä sinua HERra HERra minun silmäni cadzowat/ minä uscallan sinuun/ älä minun sieluani hyljä.
141:9 Varjele minua niiden pauloista, jotka minua pyydystävät, väärintekijäin ansoista.	9. Varjele minua siitä paulasta, jonka he asettivat eteeni, ja pahointekiäin ansasta.	Ps 141:9 Warjele minua sijtä paulasta/ jonga he asetit eteeni/ ja pahointekiäin ansasta.
141:10 Kaatukoot kaikki jumalattomat omiin kuoppiinsa; mutta suo minun ne välttää.	10. Jumalattomat lankeevat toinen toisensa kanssa omiin verkkoihinsa, siihenasti kuin minä pääsen ohitse.	Ps 141:10 Jumalattomat langewat toinen toisens cansa omijn werckoihins/ mutta minä aina pääsen.
PSALMI 142	142 PSALTTARI	CXLII.  Psalmi .
142:1 Daavidin mietevirsi, hänen ollessaan luolassa; rukous.	1. Davidin oppi ja rukous, kuin hän luolassa oli.	Ps 142:1 Dawidin oppi/ rucoelda/ cosca hän luolas oli.
142:2 Minä korotan ääneni ja huudan Herraa, minä korotan ääneni ja rukoilen Herralta armoa.	2. Minä huudan Herran tykö äänelläni, ja rukoilen Herraa äänelläni.	Ps 142:2 MInä pargun HERran tygö minun änelläni/ ja rucoilen HERra minun huudollani.
142:3 Minä vuodatan hänen eteensä valitukseni, kerron hänelle ahdistukseni.	3. Minä vuodatan ajatukseni hänen edessänsä, ja osoitan hänelle hätäni,	Ps 142:3 Minä wuodatan minun puheni hänen edesäns/ ja osotan hänelle minun hätäni.
142:4 Kun minun henkeni minussa nääntyy, niin sinä tunnet minun tieni. Polulle, jota minä käyn, he ovat virittäneet paulan minun eteeni.	4. Koska henkeni on ahdistuksessa, niin sinä tiedät käymiseni: tielle, jota minä vaellan, asettavat he paulat eteeni.	Ps 142:4 Cosca minun hengen on ahdistuxes/ nijn sinä corjat minua/ he asettawat paulat minun eteeni/ tielleni jota minä waellan.
142:5 Katso minun oikealle puolelleni ja näe: ei kukaan minua tunne. Ei ole minulla pakopaikkaa, ei kukaan minun sielustani välitä.	5. Katsele oikialle puolelle ja näe, siellä ei yksikään tahdo minua tuta: en minä taida paeta, ei tottele kenkään minun sieluani.	Ps 142:5 Cadzele oikialle kädelle ja näe/ siellä ei yxikän tahdo minua tuta/ en minä taida paeta/ ei tottele kengän minun sieluani.
142:6 Minä huudan sinun puoleesi, Herra; minä sanon: Sinä olet minun turvani, minun osani elävien maassa.	6. Herra, sinua minä huudan ja sanon: sinä olet minun toivoni ja minun osani elävien maalla.	Ps 142:6 HERra sinua minä huudan/ ja sanon: sinä olet minun toiwon ja minun osan eläwitten maalla.
142:7 Tarkkaa minun huutoani, sillä minä olen sangen viheliäinen, pelasta minut vainoojistani, sillä he ovat minua väkevämmät.	7. Ota vaari minun rukouksestani, sillä minua vaivataan sangen: pelasta minua vainollisistani; sillä he ovat minua väkevämmät.	Ps 142:7 Ota waari minun rucouxestani/ sillä minua waiwatan sangen/ pelasta minua wainollisistani: sillä he owat minua wäkewemmät.
142:8 Vie minun sieluni ulos vankeudesta kiittämään sinun nimeäsi. Vanhurskaat kokoontuvat minun ympärilleni, kun sinä minulle hyvin teet.	8. Vie minun sieluni vankeudesta ulos kiittämään sinun nimeäs: vanhurskaat kokoontuvat minun tyköni, koskas minulle hyvästi teet.	Ps 142:8 Wie minun sielun fangeudesta ulos/ kijttämän sinun nimes/ wanhurscat coconduwat minun tygöni/ coscas minulle hywästi teet.
PSALMI 143	143 PSALTTARI	CXLIII.  Psalmi .
143:1 Daavidin virsi. Herra, kuule minun rukoukseni, ota korviisi minun anomiseni. Vastaa minulle uskollisuudessasi ja vanhurskaudessasi.	1. Davidin Psalmi. Herra! kuule minun rukoukseni, ota anomiseni korviis, sinun totuutes tähden, kuule minua sinun vanhurskautes tähden,	Ps 143:1 Dawidin Psalmi. HERra cuuldele minun rucouxen/ ymmärrä minun anomisen sinun totudes tähden/ cuuldele minua sinun wanhurscaudes tähden.
143:2 Älä käy tuomiolle palvelijasi kanssa, sillä ei yksikään elävä ole vanhurskas sinun edessäsi.	2. Ja älä käy tuomiolle palvelias kanssa; sillä ei yksikään elävä ole vakaa sinun edessäs.	Ps 143:2 Ja älä käy duomiolle palwelias cansa/ sillä ei yxikän eläwä ole waca sinun edesäs.
143:3 Sillä vihollinen vainoaa minun sieluani, hän on ruhjonut minun elämäni maahan ja pannut minut pimeään niinkuin ammoin kuolleet.	3. Sillä vihollinen vainoo minun sieluani, ja lyö minun elämäni rikki maahan asti: hän panee minun pimeyteen, niinkuin kuolleet maailmassa.	Ps 143:3 Sillä wihollinen waino minun sieluani/ ja lyö minun elämäni ricki maahan asti/ hän pane minun pimeyteen/ nijncuin cuollet mailmasa.
143:4 Minun henkeni nääntyy minussa, sydäntäni kouristaa minun rinnassani.	4. Minun henkeni on minussa ahdistettu: sydämeni on minussa kulutettu.	Ps 143:4 Ja minun hengen on minusa ahdistettu/ minun sydämen on minusa culutettu.
143:5 Minä muistelen muinaisia päiviä, tutkistelen kaikkia sinun töitäsi ja ajattelen sinun kättesi tekoja.	5. Minä muistelen entisiä aikoja: minä ajattelen kaikkia sinun tekojas, ja tutkistelen sinun kättes töitä.	Ps 143:5 Minä muistelen endisitä aicoja/ minä puhun caikista sinun töistäs/ ja sanelen sinun käsialoistas.
143:6 Minä levitän käteni sinun puoleesi. Niinkuin janoinen maa, niin minun sieluni halajaa sinua. Sela.	6. Minä levitän käteni sinun puolees: minun sieluni janoo sinua, niinkuin karkia maa, Sela!	Ps 143:6 Minä lewitän käteni sinun puolees/ minun sielun jano sinua/ nijncuin carkia maa. Sela.
143:7 Vastaa minulle pian, Herra, minun henkeni nääntyy. Älä peitä minulta kasvojasi, etten tulisi niiden kaltaiseksi, jotka hautaan vaipuvat.	7. Herra, kuule minua nopiasti, henkeni katoo: älä kasvojas minulta kätke, etten minä niiden kaltaiseksi tulisi, jotka hautaan menevät.	Ps 143:7 HERra cuuldele minua nopiast/ minun hengen cato/ älä caswos minulda kätke/ etten minä nijden caltaisexi tulis/ jotca hautaan menewät.
143:8 Suo minun varhain kuulla sinun armoasi, sillä sinuun minä turvaan. Osoita minulle tie, jota minun tulee käydä, sillä sinun tykösi minä ylennän sieluni.	8. Suo minun varhain kuulla sinun armojas, sillä sinuun minä toivon: ilmoita minulle tie, jota minä käyn; sillä minä ylennän sieluni sinun tykös.	Ps 143:8 Suo minua warahin cuulla sinun armojas: sillä sinuun minä toiwon/ ilmoita minulle tie/ jota minä käyn: sillä minä ikäwöidzen sinua.
143:9 Pelasta minut vihollisistani, Herra. Sinun tykösi minä pyrin suojaan.	9. Pelasta minua, Herra, vihollisistani! sinun tykös minä pakenen.	Ps 143:9 Pelasta minua HERra minun wihollisistani/ sinun tygös minä pakenen.
143:10 Opeta minut tekemään sitä, mikä sinulle kelpaa, sillä sinä olet minun Jumalani. Sinun hyvä Henkesi johdattakoon minua tasaista maata.	10. Opeta minua tekemään sinun suosios jälkeen; sillä sinä olet minun Jumalani: sinun hyvä henkes viekään minua tasaista tietä.	Ps 143:10 Opeta minua tekemän sinun suosios jälken: sillä sinä olet minun Jumalan/ sinun hywä henges wiekän minun tasaista tietä.
143:11 Herra, virvoita nimesi tähden, vanhurskaudessasi auta minun sieluni ahdistuksesta.	11. Herra, virvoita minua nimes tähden: vie sieluni hädästä ulos sinun vanhurskautes tähden.	Ps 143:11 HERra wirgota minua sinun nimes tähden/ wie minun sielun hädästä ulos sinun oikeudes tähden.
143:12 Tuhoa minun viholliseni armosi tähden ja hukuta kaikki, jotka minun sieluani ahdistavat, sillä minä olen sinun palvelijasi.	12. Ja teloita viholliseni sinun laupiutes tähden, ja kadota kaikki, jotka minun sieluani ahdistavat, sillä minä olen palvelias.	Ps 143:12 Ja teloita minun wiholliseni sinun hywydes tähden/ ja cadota caicki jotca minun sieluani ahdistawat: sillä minä olen sinun palwelias.
PSALMI 144	144 PSALTTARI	CXLIV.  Psalmi .
144:1 Daavidin virsi. Kiitetty olkoon Herra, minun kallioni, joka opettaa minun käteni taistelemaan, minun sormeni sotimaan,	1. Davidin Psalmi. Kiitetty olkoon Herra, minun turvani, joka käteni opettaa sotimaan, ja sormeni tappelemaan,	Ps 144:1 Dawidin Psalmi. KIjtetty olcon HERra minun turwan/ joca minun käteni opetta sotiman/ ja minun sormeni tappeleman
144:2 hän, joka antaa minulle armon; minun linnani, varustukseni ja pelastajani, minun kilpeni, jonka turviin minä pakenen, hän, joka laskee kansani minun valtani alle.	2. Minun laupiuteni ja minun linnani, minun varjelukseni ja minun vapahtajani, minun kilpeni, johon minä uskallan, joka minun kansani minun alleni vaatii.	Ps 144:2 Minun laupiuden ja minun linnan/ minun warjeluxen ja minun wapahtajan/ minun kilpen/ johon minä uscallan/ joca minun Canssani alani waati.
144:3 Herra, mikä on ihminen, että hänestä lukua pidät, mikä ihmislapsi, että häntä ajattelet!	3. Herra, mikä on ihminen, ettäs häntä korjaat? eli ihmisen poika, ettäs hänestä otat vaarin?	Ps 144:3 HERra/ mikä ihminen on ettäs händä näin corjat ? eli ihmisen poica/ ettäs hänestä nijn otat waarin ?
144:4 Ihminen on kuin tuulen henkäys, hänen päivänsä niinkuin pakeneva varjo.	4. On sittekin ihminen tyhjän verta: hänen aikansa katoo niinkuin varjo.	Ps 144:4 On sijttekin ihminen tyhjän werta/ hänen aicans cato nijncuin warjo.
144:5 Herra, notkista taivaasi ja astu alas, kosketa vuoria, niin että ne suitsuavat.	5. Herra, kallista sinun taivaas, ja astu alas: rupee vuoriin, että he suitsisivat.	Ps 144:5 HERra callista taiwas ja astu alas/ rupe wuorihin että he suidzisit.
144:6 Iske salamoita ja hajota heidät, lennätä nuolesi ja kauhistuta heidät.	6. Anna leimaukset iskeä, ja hajoita heitä: ammu nuolias ja kauhistuta heitä.	Ps 144:6 Anna leimauxet iske ja hajota heitä/ ambua sinun nuolias ja cauhistuta heitä.
144:7 Ojenna kätesi korkeudesta, tempaa ja pelasta minut suurista vesistä, muukalaisten kädestä,	7. Lähetä kätes ylhäältä, ja kirvota minua, ja pelasta minua suurista vesistä ja muukalaisten lasten käsistä,	Ps 144:7 Lähetä kätes ylhäldä ja kirwota minua/ ja pelasta minua suurista wesistä/ ja muucalaisten lasten käsistä.
144:8 joiden suu puhuu vilppiä ja joiden oikea käsi on valheen käsi!	8. Joiden suu puhuu valhetta, ja heidän oikia kätensä on petollinen oikia käsi.	Ps 144:8 Joiden opetus on kelwotoin/ ja heidän työns wäärät.
144:9 Jumala, minä veisaan sinulle uuden virren, soitan sinulle kymmenkielisellä harpulla,	9. Jumala, minä veisaan sinulle uuden virren: minä soitan sinulle kymmenkielisellä psaltarilla,	Ps 144:9 Jumala/ minä weisan sinulle uden wirren/ minä soitan sinulle kymmenen kielisellä Psaltarilla.
144:10 sinulle, joka annat kuninkaille voiton ja tempaat palvelijasi Daavidin turvaan pahalta miekalta.	10. Sinä joka kuninkaille voiton annat, ja palvelias Davidin vapahdat murhamiekasta.	Ps 144:10 Sinä joca Cuningalle woiton annat/ ja wapadat Dawidin sinun palwelias/ häijyin murhamiecasta.
144:11 Tempaa ja pelasta minut muukalaisten käsistä, joiden suu puhuu vilppiä ja joiden oikea käsi on valheen käsi.	11. Päästä myös minua ja pelasta minua muukalaisten kädestä, joiden suu puhuu valhetta, ja heidän oikia kätensä on petollinen oikia käsi,	Ps 144:11 Päästä myös minua ja pelasta minua muucalaisten lasten kädestä/ joiden opetus on kelwotoin/ ja heidän työns wäärät.
144:12 Niin meidän poikamme ovat nuoruudessaan kuin korkealle kohoavat kasvit, tyttäremme kuin temppelin veistetyt kulmapatsaat;	12. Että meidän pojat kasvaisivat nuoruudessansa niinkuin vesat, ja meidän tyttäret, niinkuin templin kaunistetut seinät.	Ps 144:12 Että meidän pojat caswaisit nuorudellans nijncuin wesat/ ja meidän tyttäret/ nijncuin Templin caunistetut seinät/ ja cuin coriat huonet.
144:13 meidän aittamme ovat täynnä, ja antavat kaikkinaista viljaa, meidän lampaamme lisääntyvät laitumillamme tuhansin ja kymmenin tuhansin;	13. Meidän aittamme olkoon täynnä, jotka runsaat elatukset antaisivat toinen toisensa perästä, että meidän lampaamme poikisivat tuhannen, ja sata tuhatta, kylissämme;	Ps 144:13 Meidän aittam olcon täynnä/ jotca runsat elatuxet andaisit/ toinen toisens perästä/ että meidän lambam poikisit tuhannen/ ja satata tuhatta/ meidän kylisäm.
144:14 meidän härkiemme kuormat ovat runsaat, ei ole aukkoa muurissa, ei ole pakolaista, ei kuulu valitushuutoa kaduillamme.	14. Että härkämme olisivat vahvat työhön; ettei yhtään vahinkoa, eikä valitusta eli kannetta olisi kaduillamme.	Ps 144:14 Että meidän härkäm olisit wahwat työhön/ ettei yhtän wahingota/ eikä walitusta/ eli cannetta olis meidän catuillam.
144:15 Autuas se kansa, jolle näin käy, autuas se kansa, jonka Jumala Herra on!	15. Autuas on se kansa, jolle niin käy; vaan autuas on se kansa, jonka Jumalana Herra on.	Ps 144:15 Autuas on se Canssa jolle nijn käy/ waan autuas on se Canssa/ jonga HERra Jumalana on.
PSALMI 145	145 PSALTTARI	CXLV.  Psalmi .
145:1 Daavidin ylistysvirsi. Minä kunnioitan sinua, Jumalani, sinä kuningas, ja kiitän sinun nimeäsi aina ja iankaikkisesti.	1. Davidin kiitos. Minä ylistän sinua, Jumalani, sinä kuningas, ja kiitän sinun nimeäs aina ja ijankaikkiseti.	Ps 145:1 Dawidin kijtos. MInä ylistän sinua minun Jumalan/ sinä Cuningas/ ja kijtän sinun nimes aina ja ijancaickisest.
145:2 Joka päivä minä kiitän sinua ja ylistän sinun nimeäsi aina ja iankaikkisesti.	2. Joka päivä minä kunnioitan sinua, ja kiitän sinun nimeäs aina ja ijankaikkisesti.	Ps 145:2 Jocapäiwä minä cunnioitan sinua/ ja julistan sinun nimes aina ja ijancaickisest.
145:3 Suuri on Herra ja sangen ylistettävä, ja hänen suuruutensa on tutkimaton.	3. Suuri on Herra, ja sangen kunniallinen, ja hänen suuruutensa on sanomatoin.	Ps 145:3 Suuri on HERra ja sangen cunniallinen/ ja hänen suurudens on sanomatoin.
145:4 Sukupolvi ylistää sukupolvelle sinun tekojasi, ja he julistavat sinun voimallisia töitäsi.	4. Suku pitää suvulle jutteleman sinun töitäs, ja sinun voimastas puhuman.	Ps 145:4 Lasten lapset pitä sinun töitäs ylistämän/ ja sinun woimastas puhuman.
145:5 Sinun valtasuuruutesi kirkkautta ja kunniaa ja sinun ihmeellisiä tekojasi minä tahdon tutkistella.	5. Minä ajattelen sinun suuren kunnias kauneutta ja sinun ihmeitäs;	Ps 145:5 Minä puhun sinun cunniallisesta cauniudestas/ ja sinun ihmeistäs.
145:6 Sinun peljättävien töittesi voimasta puhutaan, sinun suurista teoistasi minä kerron.	6. Että puhuttaisiin sinun ihmeellisten töittes voimasta: ja sinun suurta herrauttas minä juttelen;	Ps 145:6 Että puhutaisin sinun cunniallisesta tegoistas/ ja että sinun herrauttas mainitaisin.
145:7 Julistettakoon sinun suuren hyvyytesi muistoa ja sinun vanhurskaudestasi riemuittakoon.	7. Että sinun suuren hyvyytes muisto ylistettäisiin, ja sinun vanhurskautes kiitettäisiin.	Ps 145:7 Että sinun suuri hywydes ylistettäisin/ ja sinun wanhurscaudes kijtetäisin.
145:8 Herra on armahtavainen ja laupias, pitkämielinen ja suuri armossa.	8. Armollinen ja laupias on Herra, hidas vihaan ja sangen hyvä.	Ps 145:8 Armollinen ja laupias on HERra/ hidas wihaan ja sangen hywä.
145:9 Herra on hyvä kaikille ja armahtaa kaikkia tekojansa.	9. Suloinen on Herra kaikille, ja armahtaa kaikkia tekojansa.	Ps 145:9 Suloinen on HERra caikille/ ja armahta caickia hänen tecojans.
145:10 Kaikki sinun tekosi ylistävät sinua, Herra, ja sinun hurskaasi kiittävät sinua.	10. Kiittäkään sinua, Herra, kaikki sinun tekos, ja sinun pyhäs kiittäkään sinua;	Ps 145:10 Kijttäkän sinua HERra caicki sinun tecos/ ja sinun pyhäs kijttäkän sinua.
145:11 He puhuvat sinun valtakuntasi kunniasta ja kertovat sinun voimastasi.	11. Julistakaan sinun valtakuntas kunniaa, ja puhukaa sinun voimastas.	Ps 145:11 Julistacan sinun waldacundas cunniata/ ja puhucan sinun woimastas.
145:12 Niin he ilmoittavat ihmislapsille hänen voimalliset työnsä ja hänen valtakuntansa kirkkauden ja kunnian.	12. Että sinun voimas tulis ihmisten lapsille tiettäväksi, ja sinun valtakuntas suuri kunnia.	Ps 145:12 Että sinun woimas tulis ihmisten lapsille tiettäwäxi/ ja sinun waldacundas suuri cunniallinen wäki.
145:13 Sinun valtakuntasi on iankaikkinen valtakunta, ja sinun herrautesi pysyy polvesta polveen.	13. Sinun valtakuntas on ijankaikkinen valtakunta, ja sinun herrautes pysyy suvusta sukuun.	Ps 145:13 Sinun waldacundas on ijancaickinen waldacunda/ ja sinun herraudes pysy ilman loputa.
145:14 Herra tukee kaikkia kaatuvia, ja kaikki alaspainetut hän nostaa.	14. Herra tukee kaikkia kaatuvaisia, ja nostaa kaikkia sullotuita.	Ps 145:14 HERra tuke caickia caatuwaisia/ ja nosta caickia sullotuita.
145:15 Kaikkien silmät vartioitsevat sinua, ja sinä annat heille heidän ruokansa ajallaan.	15. Kaikkein silmät vartioitsevat sinua, ja sinä annat heille ruan ajallansa.	Ps 145:15 Caickein silmät wartioidzewat sinua/ ja sinä annat heille ruan ajallans.
145:16 Sinä avaat kätesi ja ravitset suosiollasi kaikki, jotka elävät.	16. Sinä avaat kätes, ja ravitset kaikki, kuin elävät, suosiolla.	Ps 145:16 Sinä awat kätes/ ja täytät caicki cuin eläwät suosiollas.
145:17 Herra on vanhurskas kaikissa teissään ja armollinen kaikissa teoissaan.	17. Vanhurskas on Herra kaikissa teissänsä, ja laupias kaikissa töissänsä.	Ps 145:17 Wanhurscas on HERra caikisa hänen teisäns/ ja pyhä caikisa töisäns.
145:18 Herra on lähellä kaikkia, jotka häntä avuksensa huutavat, kaikkia, jotka totuudessa häntä avuksensa huutavat.	18. Läsnä on Herra kaikkia, jotka häntä avuksensa huutavat, kaikkia, jotka totuudessa häntä avuksensa huutavat.	Ps 145:18 Läsnä on HERra caickia jotca händä rucoilewat/ caickia jotca totudesa händä rucoilewat.
145:19 Hän tekee, mitä häntä pelkääväiset halajavat, hän kuulee heidän huutonsa ja auttaa heitä.	19. Hän tekee, mitä häntä pelkääväiset halajavat, ja kuulee heidän huutonsa, ja auttaa heitä.	Ps 145:19 Hän teke mitä Jumalata pelkäwäiset halajawat/ ja cuule heidän parcuns/ ja autta heitä.
145:20 Herra varjelee kaikkia, jotka häntä rakastavat, mutta kaikki jumalattomat hän hukuttaa.	auttaa heitä. 20. Herra varjelee kaikkia, jotka häntä rakastavat, ja hukuttaa kaikki jumalattomat.	Ps 145:20 HERra warjele caickia jotca händä racastawat/ ja hucutta caicki jumalattomat.
145:21 Minun suuni lausukoon Herran ylistystä, ja kaikki liha kiittäköön hänen pyhää nimeänsä, aina ja iankaikkisesti.	21. Minun suuni pitää puhuman Herran kiitoksen, ja kaikki liha kunnioittakaan hänen pyhää nimeänsä, aina ja ijankaikkisesti.	Ps 145:21 Minun suuni pitä puhuman HERran kijtoxen/ ja caicki liha cunnioittacan hänen pyhä nimens/ aina ja ijancaickisest.
PSALMI 146	146 PSALTTARI	CXLVI.  Psalmi .
146:1 Halleluja! Ylistä, minun sieluni, Herraa.	1. Halleluja! Kiitä Herraa, minun sieluni.	Ps 146:1 Halleluja. Ps 146:2 KIjtä HERra minun sielun/
146:2 Minä ylistän Herraa kaiken ikäni, veisaan kiitosta Jumalalleni, niin kauan kuin elän.	2. Minä kiitän Herraa niinkauvan kuin minä elän, ja Jumalalleni kiitoksen veisaan, niinkauvan kuin minä täällä olen.	Minä kijtän HERra/ nijncauwan cuin minä elän/ ja minun Jumalalleni kijtoxen weisan/ nijncauwan cuin minä täällä olen.
146:3 Älkää luottako ruhtinaihin älkääkä ihmislapseen, sillä ei hän voi auttaa.	3. Älkäät uskaltako päämiehiin; ihmiset he ovat, ei he voi mitään auttaa.	Ps 146:3 Älkät uscaldaco päämiehijn/ ihmiset he owat/ ei he woi mitän autta.
146:4 Kun hänen henkensä lähtee hänestä, niin hän tulee maaksi jälleen; sinä päivänä hänen hankkeensa raukeavat tyhjiin.	4. Sillä ihmisen henki pitää erkaneman, ja hänen täytyy maaksi tulla jälleen: silloin ovat kaikki hänen aivoituksensa hukassa.	Ps 146:4 Sillä ihmisen hengi pitä ercaneman/ ja hänen täyty maaxi tulla jällens/ silloin owat caicki hänen aiwoituxens hucas.
146:5 Autuas se, jonka apuna on Jaakobin Jumala, se, joka panee toivonsa Herraan, Jumalaansa,	5. Autuas on se, jonka apu Jakobin Jumala on, jonka toivo Herrassa hänen Jumalassansa on;	Ps 146:5 Autuas on se jonga apu Jacobin Jumala on/ jonga toiwo HERras hänen Jumalasas on.
146:6 häneen, joka on tehnyt taivaan ja maan, meren ja kaiken, mitä niissä on, joka pysyy uskollisena iankaikkisesti,	6. Joka taivaan ja maan, meren ja kaikki, jotka niissä ovat, tehnyt on, joka totuuden pitää ijankaikkisesti;	Ps 146:6 Joca taiwan/ maan/ meren/ ja caicki jotca nijsä owat/ tehnyt on/ joca uscon pitä ijancaickisest.
146:7 joka hankkii oikeuden sorretuille, joka antaa leivän nälkäisille. Herra vapauttaa vangitut,	7. Joka oikeuden saattaa niille, jotka väkivaltaa kärsivät, joka isoovaiset ravitsee. Herra kirvottaa vangitut:	Ps 146:7 Joca oikeuden saatta nijlle cuin wäkiwalda kärsiwät/ joca isowaiset rawidze. Ps 146:8 HERra kirwotta fangitut/
146:8 Herra avaa sokeain silmät, Herra nostaa alaspainetut, Herra rakastaa vanhurskaita.	8. Herra avaa sokian silmät: Herra nostaa kukistetut: Herra rakastaa vanhurskaita.	HERra walaise sokiat. Ps 146:9 HERra nosta cukistetut/ HERra racasta wanhurscaita.
146:9 Herra varjelee muukalaiset, holhoo orvot ja lesket, mutta jumalattomain tien hän tekee mutkaiseksi.	9. Herra varjelee vieraat, ja holhoo orpoja ja leskiä, ja jumalattomain tien hajoittaa.	Ps 146:10 HERra warjele wierat ja orwoit/ holho leskejä/ ja jumalattomain tien hajotta.
146:10 Herra on kuningas iankaikkisesti, sinun Jumalasi, Siion, polvesta polveen. Halleluja!	10. Herra on kuningas ijankaikkisesti, sinun Jumalas, Zion, suvusta sukuun, Halleluja!	Ps 146:11 HERra on Cuningas ijancaickisest/ sinun Jumalas Zion ilman loppumata/ Halleluja.
PSALMI 147	147 PSALTTARI	CXLVII.  Psalmi .
147:1 Halleluja! Hyvä on veisata kiitosta meidän Jumalallemme. Se on suloista; ylistäminen on soveliasta.	1. Kiittäkäät Herraa! sillä Jumalaamme kiittää on kallis asia: kiitos on suloinen ja kaunis.	Ps 147:1 KIjttäkät HERra/ sillä meidän Jumalatam kijttä on callis asia/ se kijtos on suloinen ja caunis.
147:2 Herra rakentaa Jerusalemin, hän kokoaa Israelin karkoitetut.	2. Herra rakentaa Jerusalemin, ja kokoo hajoitetut Israelilaiset.	Ps 147:2 HERra rakenda Jerusalemin/ ja coco hajotetut Israelitit.
147:3 Hän parantaa ne, joilla on särjetty sydän, ja sitoo heidän haavansa.	3. Hän parantaa murretut sydämet, ja sitoo heidän kipunsa.	Ps 147:3 Hän paranda muretut sydämet/ ja sito heidän kipuns.
147:4 Hän on määrännyt tähtien luvun, hän kutsuu niitä kaikkia nimeltä.	4. Hän lukee tähdet, ja kutsuu heitä kaikkia nimeltänsä.	Ps 147:4 Hän luke tähdet/ ja cudzu heitä caickia nimeldäns.
147:5 Meidän Herramme on suuri, suuri voimassansa, hänen ymmärryksensä on mittaamaton.	5. Suuri on meidän Herramme, ja suuri hänen voimansa, ja hänen viisautensa on määrätöin.	Ps 147:5 Suuri on meidän HERram/ ja mittamatoin hänen woimans/ ja se on käsittämätöin/ cuinga hän hallidze.
147:6 Herra pitää pystyssä nöyrät, mutta jumalattomat hän painaa maahan.	6. Herra ojentaa raadolliset, ja jumalattomat maahan paiskaa.	Ps 147:6 HERra oijenda radolliset/ ja jumalattomat maahan paisca.
147:7 Veisatkaa Herralle kiitosvirsi, soittakaa kanteleilla kiitosta meidän Jumalallemme.	7. Vuoroin veisatkaat Herralle kiitossanalla, ja veisatkaat meidän Herrallemme kanteleella;	Ps 147:7 Wuoroin weisatcat HERralle kijtossanalla/ ja weisatcat meidän HERrallem candelella.
147:8 Hän peittää pilvillä taivaan ja valmistaa sateen maalle; hän kasvattaa ruohon vuorille	8. Joka taivaan pilvillä peittää ja antaa sateen maan päälle; joka ruohot vuorilla kasvattaa;	Ps 147:8 Joca taiwan pilwillä peittä/ ja anda saten maan päällä/ joca ruohot wuorilla caswatta.
147:9 ja antaa ruuan eläimille, kaarneen pojillekin, kun ne huutavat.	9. Joka eläimille antaa heidän ruokansa, ja kaarneen pojille, jotka häntä avuksensa huutavat.	Ps 147:9 Joca eläinden anda heidän ruocans/ ja Carnen pojille/ jotca händä rucoilewat.
147:10 Ei kelpaa hänelle hevosen voima, ei hän mielisty miehen jalkojen nopeuteen:	10. Ei hän mielisty hevosten väkevyyteen, eikä hänelle kelpaa miehen sääriluut.	Ps 147:10 Ei hän racasta wäkewitä hewoisita/ eikä hänelle kelpa miehen sääriluut.
147:11 Herra mielistyy niihin, jotka häntä pelkäävät, jotka panevat toivonsa hänen armoonsa.	11. Herralle kelpaavat ne, jotka häntä pelkäävät, ja jotka hänen laupiuteensa uskaltavat.	Ps 147:11 HERralle kelpa ne jotca händä pelkäwät/ ja jotca hänen laupiuteens uscaldawat.
147:12 Kiitä Herraa, Jerusalem. Ylistä Jumalaasi, Siion.	12. Ylistä, Jerusalem, Herraa: kiitä, Zion, sinun Jumalaas!	Ps 147:12 YListä Jerusalem HERra/ kijtä Zion sinun Jumalatas.
147:13 Sillä hän tekee lujiksi sinun porttiesi salvat; hän siunaa sinun lapsesi sinun keskelläsi.	13. Sillä hän vahvistaa sinun porttis salvat, ja siunaa sinussa sinun lapses.	Ps 147:13 Sillä hän wahwista sinun porttis salwat/ ja siuna sinusa sinun lapses.
147:14 Hän hankkii rauhan sinun rajojesi sisälle, ravitsee sinut parhaalla nisulla.	14. Hän saattaa rauhan sinun ääriis, ja ravitsee sinua parhailla nisuilla.	Ps 147:14 Hän saatta rauhan sinun ärijs/ ja rawidze sinua parahilla nisuilla.
147:15 Hän lähettää sanansa maahan, nopeasti kiitää hänen käskynsä.	15. Hän lähettää puheensa maan päälle: hänen sanansa nopiasti juoksee.	Ps 147:15 Hän lähettä puhens maan päälle/ hänen sanans nopiasti juoxe.
147:16 Hän antaa sataa lunta niinkuin villaa ja sirottaa härmää niinkuin tuhkaa.	16. Hän antaa lumen niinkuin villan; hän hajoittaa härmän niinkuin tuhan.	Ps 147:16 Hän anda lumen nijncuin willan/ hän hajotta härmän nijncuin tuhwan.
147:17 Hän viskaa rakeitansa niinkuin leivänmuruja; kuka voi kestää hänen pakkastansa?	17. Hän heittää rakeensa niinkuin palat; kuka hänen pakkasensa edessä kestää?	Ps 147:17 Hän heittä rakens nijncuin palat/ cuca hänen packaisens edes kestä ?
147:18 Hän lähettää sanansa ja sulattaa rakeet; hän panee tuulensa puhaltamaan, ja vedet virtaavat.	18. Hän lähettää sanansa, ja sulaa ne; hän antaa tuulen puhaltaa, niin vedet juoksevat.	Ps 147:18 Hän sano/ nijn se sula/ hän anda tuulens puhalda/ nijn se suojene.
147:19 Hän ilmoittaa sanansa Jaakobille, käskynsä ja oikeutensa Israelille.	19. Hän ilmoittaa Jakobille sanansa, ja Israelille säätynsä ja oikeutensa.	Ps 147:19 Hän ilmoitta Jacobille hänen sanans/ ja Israelille hänen tapans ja oikeudens.
147:20 Niin hän ei ole tehnyt yhdellekään pakanakansalle, ja hänen oikeuksiansa ne eivät tunne. Halleluja!	20. Ei hän niin tehnyt kaikille pakanoille; eikä he tiedä hänen oikeuttansa, Halleluja!	Ps 147:20 Ei hän näin tehnyt kellengän pacanalle/ eikä he tiedä hänen oikeuttans/ Halleluja.
PSALMI 148	148 PSALTTARI	CXLVIII.  Psalmi .
148:1 Halleluja! Ylistäkää Herraa taivaista, ylistäkää häntä korkeuksissa.	1. Halleluja! Kiittäkäät Herraa taivaissa, kiittäkäät häntä korkeudessa.	Ps 148:1 Halleluja. KIjttäkät te taiwat HERra/ kijttäkät händä corkeudes.
148:2 Ylistäkää häntä, kaikki hänen enkelinsä, ylistäkää häntä, kaikki hänen sotajoukkonsa.	2. Kiittäkäät häntä kaikki hänen enkelinsä: kiittäkäät häntä kaikki hänen sotaväkensä.	Ps 148:2 Kijttäkät händä caicki hänen Engelins/ kijttäkät händä caicki hänen sotawäkens.
148:3 Ylistäkää häntä, aurinko ja kuu, ylistäkää häntä, kaikki kirkkaat tähdet.	3. Kiittäkäät häntä aurinko ja kuu: kiittäkäät häntä kaikki kirkkaat tähdet.	Ps 148:3 Kijttäkät händä Auringo ja Cuu/ kijttäkät händä caicki kirckat tähdet.
148:4 Ylistäkää häntä, te taivasten taivaat, te vedet taivasten päällä.	4. Kiittäkäät häntä, te taivasten taivaat, ja vedet, jotka taivasten päällä ovat.	Ps 148:4 Kijttäkät händä joca paicas te taiwasten taiwat/ ja wedet jotca taiwasten päällä owat.
148:5 Ylistäkööt ne Herran nimeä, sillä hän käski, ja ne tulivat luoduiksi.	5. Heidän pitää Herran nimeä kiittämän; sillä hän käski, ja ne luoduksi tulivat.	Ps 148:5 Heidän pitä HERran nime kijttämän: sillä hän käske/ nijn se luoduxi tule.
148:6 Ja hän asetti ne olemaan aina ja iankaikkisesti, hän antoi niille lain, josta ne eivät poikkea.	6. Hän pitää ylös ne aina ja ijankaikkisesti: hän asettaa heitä, ettei heidän toisin käymän pitäisi.	Ps 148:6 Hän pitä ne aina ja ijancaickisest/ hän asetta heitä/ ettei heidän toisin käymän pidäis.
148:7 Ylistäkää Herraa maasta, te merieläimet ja kaikki syvyydet,	7. Kiittäkäät Herraa maan päällä, te valaskalat ja kaikki syvyydet;	Ps 148:7 Kijttäkät HERra maan päällä/ te Walascalat ja caicki sywydet.
148:8 tuli ja rakeet, lumi ja sumu, sinä myrskytuuli, joka panet hänen käskynsä toimeen,	8. Tuli ja rakeet, lumi ja sumu, tuulispää, jotka hänen sanansa toimittavat,	Ps 148:8 Tuli/ raket/ lumi ja sumu/ ja tuulispää/ jotca hänen sanans toimittawat.
148:9 te vuoret ja kaikki kukkulat, te hedelmäpuut ja kaikki setrit,	9. Vuoret ja kaikki kukkulat, hedelmälliset puut ja kaikki sedripuut;	Ps 148:9 Wuoret ja caicki cuckulat/ hedelmälliset puut ja caicki Cedrit.
148:10 te pedot ja kaikki karja, te matelijat ja siivekkäät linnut,	10. Pedot ja kaikki eläimet, madot ja siivelliset linnut;	Ps 148:10 Pedot ja caicki eläimet/ madot ja sijwilliset linnut.
148:11 te maan kuninkaat ja kaikki kansakunnat, te ruhtinaat ja kaikki maan tuomarit,	11. Maan kuninkaat ja kaikki kansat, päämiehet ja kaikki tuomarit maan päällä;	Ps 148:11 Te Cuningat maan päällä ja caicki Canssat/ päämiehet ja caicki Duomarit maan päällä.
148:12 te nuorukaiset ynnä neitsyet, te vanhat yhdessä nuorten kanssa	12. Nuorukaiset ja neitseet, vanhat nuorten kanssa:	Ps 148:12 Nuorucaiset ja neidzet/ wanhat nuorten cansa.
148:13 Ylistäkööt he Herran nimeä, sillä hänen nimensä yksin on korkea, hänen valtasuuruutensa ulottuu yli maan ja taivaan.	13. Kiittäkään Herran nimeä; sillä hänen ainoan nimensä on korotettu, ja hänen suuri kunniansa ylitse maan ja taivaan.	Ps 148:13 Pitä kijttämän HERran nime: sillä ainoa hänen nimens on corkia/ jonga kijtos nijn cauwas ulottu/ cuin taiwas ja maa.
148:14 Hän on korottanut sarven kansallensa, että häntä ylistäisivät kaikki hänen hurskaansa, Israelin lapset, kansa, joka on häntä lähellä. Halleluja!	14. Ja hän korottaa sarven kansallensa: kaikki hänen pyhänsä kiittäkäät, Israelin lapset, kansa joka häntä lähin on, Halleluja!	Ps 148:14 Joca hänen Canssans sarwen corgotta/ caicki hänen pyhäns kijttäkät/ Israelin lapset/ Canssa joca händä palwele/ Halleluja.
PSALMI 149	149 PSALTTARI	CXLIX.  Psalmi .
149:1 Halleluja! Veisatkaa Herralle uusi virsi: ylistysvirsi hänelle hurskasten seurakunnassa.	1. Halleluja! Veisatkaat Herralle uusi veisu: pyhäin seurakunnan pitää häntä kiittämän.	Ps 149:1 Halleluja. WEisatcat HERralle usi weisu/ pyhäin seuracunnan pitä händä kijttämän.
149:2 Iloitkoon Israel tekijästänsä, Siionin lapset riemuitkoot kuninkaastaan.	2. Iloitkaan Israel tekiässänsä: Zionin lapset riemuitkaan Kuninkaastansa.	Ps 149:2 Iloitcan Israel hänen tekiäsäns/ Zionin lapset ihastucon Cuningastans.
149:3 Ylistäkööt he karkeloiden hänen nimeänsä, soittakoot hänelle kiitosta vaskirummuilla ja kanteleilla.	3. Heidän pitää tanssissa hänen nimeänsä kiittämän: harpuilla ja kanteleilla pitää heidän soittaman.	Ps 149:3 Heidän pitä dantzis hänen nimens kijttämän/ trumbuilla ja candeleilla pitä heidän soittaman.
149:4 Sillä Herra on mielistynyt kansaansa, hän kaunistaa nöyrät pelastuksella.	4. Sillä Herra rakastaa kansaansa: hän kunnioittaa nöyriä autuudella.	Ps 149:4 Sillä HERra racasta hänen Canssans/ hän autta siwiätä ja radollista jalosti.
149:5 Iloitkoot hurskaat, veisaten hänen kunniaansa, riemuitkoot he vuoteissansa.	5. Pyhäin pitää iloitseman kunnialla, ja kiittämän vuoteissansa.	Ps 149:5 Pyhät pitä iloidzeman ja ylistämän/ ja kijttämän heidän wuoteisans.
149:6 Jumalan ylistys on heidän suussansa, ja heidän kädessään kaksiteräinen miekka,	6. Heidän suussansa pitää Jumalan ylistys oleman, ja kaksiteräiset miekat heidän käsissänsä,	Ps 149:6 Heidän suuns pitä Jumalata ylistämän/ ja caxiteräiset miecat heidän käsisäns.
149:7 että he kostaisivat pakanoille, kurittaisivat kansakuntia,	7. Kostamaan pakanoille, ja rankaisemaan kansoja,	Ps 149:7 Costaman pacanoille/ ja rangaiseman Canssoja.
149:8 panisivat kahleisiin heidän kuninkaansa ja jalkarautoihin heidän ylhäisensä	8. Heidän kuninkaitansa sitomaan kahleisiin, ja heidän jaloimpiansa rautakahleisiin,	Ps 149:8 Heidän Cuningaitans sitoman cahleisijn/ ja heidän jalombians rautacahleisijn.
149:9 ja täyttäisivät heissä tuomion, joka on kirjoitettu. Tämä on kaikkien hänen hurskaittensa kunnia. Halleluja!	9. Ja tekemään heille kirjoitetun oikeuden: tämä kunnia pitää kaikille hänen pyhillensä oleman, Halleluja!	Ps 149:9 Ja tekemän heille kirjoitetun oikeuden/ ja tämä cunnia pitä caikille hänen pyhillens oleman/ Halleluja.
PSALMI 150	150 PSALTTARI	CL.  Psalmi .
150:1 Halleluja! Ylistäkää Jumalaa hänen pyhäkössään, ylistäkää häntä hänen väkevyytensä taivaanvahvuuksissa.	1. Halleluja! Kiittäkäät Herraa hänen pyhässänsä: kiittäkäät häntä hänen väkevyytensä avaruudessa!	Ps 150:1 Halleluja. KIittäkät HERra hänen Pyhäsäns/ kijttäkät händä hänen wäkewydens wahwudes.
150:2 Ylistäkää häntä hänen voimallisista teoistansa, ylistäkää häntä, sillä hänen herrautensa on suuri.	2. Kiittäkäät häntä hänen voimallisten tekoinsa tähden: kiittäkäät häntä ylenpalttisen suuruutensa tähden!	Ps 150:2 Kijttäkät händä hänen jaloimbain tecoins tähden/ kijttäkät händä ylönpaldisen jaloudens tähden.
150:3 Ylistäkää häntä pasunan pauhulla, ylistäkää häntä harpuilla ja kanteleilla.	3. Kiittäkäät häntä basunilla: kiittäkäät häntä psaltareilla ja kanteleilla!	Ps 150:3 Kijttäkät hända Basunilla/ kijttäkät händä Psaltarilla ja candeleilla.
150:4 Ylistäkää häntä vaskirummuilla ja karkelolla, ylistäkää häntä kielisoittimilla ja huiluilla.	4. Kiittäkäät häntä harpuilla ja tanssilla: kiittäkäät häntä harpun kielillä ja huiluilla!	Ps 150:4 Kijttäkät händä trumbuilla ja dantzilla/ kijttäkät händä harpun kielillä ja huiluilla.
150:5 Ylistäkää häntä helisevillä kymbaaleilla, ylistäkää häntä kumisevilla kymbaaleilla.	5. Kiittäkäät häntä kilisevillä symbaleilla!	Ps 150:5 Kijttäkät händä kilisewillä culcuisilla/ kijttäkät händä cumisewilla Cymbaleilla.
150:6 Kaikki, joissa henki on, ylistäkää Herraa! Halleluja!	6. Kaikki, joilla henki on, kiittäkään Herraa, Halleluja!	Ps 150:6 Caicki joilla hengi on/ kijttäkän HERra/ Halleluja.