P. PIETARIN 1 EPISTOLA
Tämän Epistolan on p. Pietari kirjoittanut pakanoille, jotka kristityiksi tulleet olivat, ja neuvoo heitä uskossa vahvana pysymään ja alati kasvamaan kaikkinaisessa kärsivällisyydessä ja hyvissä töissä.
1 Luvussa vahvistaa hän heidän uskoansa, Jumalan lupauksen ja voiman kautta, tulevaisesta autuudesta ja osoittaa, ettei luvattu autts meiltä ole ansaittu, vaan on jo ennen prophetain kautta ilmoitettu. Sentähden heidän pitää nyt uudessa ja kunniallisessa elämässä vaeltaman ja vanhat unhottaman, niinkuin elävän ijankaikkisen sanan kautta uudesta syntyneet.
2 luvussa opettaa hän tuntemaan pään ja kulmakiven, joka on Kristus, ja että he niinkuin toimelliset ja oikiat papit itsensä uhraisivat, niinkuin Kristus itsensä uhrannut on. Ja neuvoo kaikkinaisia säätyjä; ensin opettaa kuuliaiset olemaan maailmalliselle esivallalle. Sitte erinomattain käskee palveliat omille isännillensä alamaiset olemaan ja vääryyttä heiltä kärsimään, Kristuksen tähden, joka myös meidän tähtemme on vääryyttä kärsinyt.
3 opettaa hän vaimoja kuuliaisiksi epäuskoisillekin miehille, että he itsensä enemmin kaunistaisivat pyhällä menolla kuin ulkonaisella muodolla: niin myös miehiä, vaimojansa kärsimään, ja että he myös keskenänsä nöyrät olisivat, kärsivälliset ja ystävälliset, niinkuin Kristuskin meidän syntimme tähden on kärsivällinen ollut.
4 opettaa hän lihaa vaivaamaan raittiudella, valvomisella, kohtuudella, rukouksilla ja Kristuksen kärsimisen muistolla kunkin itsiänsä lohduttamaan ja vahvistamaan. Ja neuvoo hengellistä hallitusta, kuinka Jumalan sanaa ja tekoja tulee panna edes, ja että jokaisen pitää lahjoillansa muita palveleman ja ei ihmettelemän, vaan iloitseman, jos me jotakin Kristuksen nimen tähden kärsimme.
5 neuvoo hän piispoja ja pappeja, kuinka heidän pitää elämän ja kansaa Jumalan sanalla ruokkiman. Ja varoo meitä perkeleeltä, joka lakkaamatta meitä joka paikassa väijyy ja takaa ajaa.
1 luku
I. Pietari tervehtii kääntyneitä pakanoita; II. Kiittää Jumalaa uuden syntymisen armon ja autuuden ilmoituksen edestä, jota prophetat ovat suurena pitäneet ja enkelitkin nähdä himoinneet; III. Neuvoo heitä vahvuuteen pyhässä elämässä ja veljellisen rakkauden harjoitukseen.
I. Pietari, Jesuksen Kristuksen apostoli, valituille muukalaisille, hajalla asuvaisille* Pontossa, Galatiassa, Kappadokiassa, Asiassa ja Bityniassa,
2. Isän Jumalan aivoituksen jälkeen* Hengen pyhittämisen kautta, kuuliaisuuteen ja Jesuksen Kristuksen veren priiskottamiseen+: armo ja rauha lisääntyköön teille§!
3. II. Kiitetty olkoon Jumala ja meidän Herran Jesuksen Kristuksen Isä*, joka meitä suuresta laupiudestansa on synnyttänyt jälleen+ elävään toivoon, Jesuksen Kristuksen ylösnousemisen kautta kuolleista§,
4. Katoomattomaan ja saastuttamattomaan ja turmelemattomaan perintöön, joka taivaassa tähdelle pantu on teitä varten,
5. Jotka Jumalan väellä uskon kautta autuuteen kätketään*, joka sitä varten valmistettu on, että se viimeisellä ajalla ilmi tulis.
6. Jossa te saatte iloita*, te, joita nyt vähän aikaa+, (jos tarvitaan,) moninaisilla kiusauksilla vaivataan:
7. Että teidän uskonne koettelemus paljoa kalliimmaksi löydettäisiin kuin katoova kulta, joka tulessa koetellaan*, kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi, koska Jesus Kristus ilmaantuu,
8. Jota te rakastatte, vaikka ette häntä näe*, jonka päälle te myös uskotte, ehkette nyt häntä näe, niin te kuitenkin saatte iloita sanomattomalla ja kunniallisella ilolla,
9. Ja käsitätte teidän uskonne lopun, sieluin autuuden,
10. Jota autuutta prophetat ovat etsineet* ja tutkineet, jotka teille tulevaista armoa ennustaneet ovat+;
11. Ja ovat tutkineet, millä taikka minkäkaltaisella ajalla Kristuksen Henki, joka heissä oli*, ilmoitti, joka oli jo ennen todistanut niistä vaivoista+, jotka Kristuksessa ovat, ja siitä kunniasta, joka niiden jälkeen tapahtuva oli§:
12. Joille se ilmoitettu oli*, sillä ei he itseänsä+ sen kautta palvelleet, vaan meitä, jotka nyt teille niiden kautta julistetut ovat, jotka teille evankeliumia saarnanneet ovat Pyhän Hengen kautta§, taivaasta lähetetyn, jota enkelit nähdä himoitsevat.
13. III. Sentähden vyöttäkäät mielenne kupeet*, olkaa raittiit+, pankaat täydellinen toivonne siihen armoon, joka teille Jesuksen Kristuksen ilmestyksen kautta taritaan,
14. Niinkuin kuuliaiset lapset, ei asettaen teitänne niinkuin ennen, kuin te teidän tyhmyydessänne himoissa elitte,
15. Vaan sen jälkeen, joka teitä kutsunut on, ja on pyhä, olkaat te myös pyhät* kaikissa teidän menoissanne.
16. Sillä kirjoitettu on: teidän pitää pyhät oleman, sillä minä olen pyhä.
17. Ja jos te rukoilette sitä Isää, joka tuomitsee kunkin töidensä jälkeen ilman ihmisten muodon katsomista*, niin katsokaat, että te teidän viipymisenne ajan pelvossa+ vaeltaisitte§,
18. Tietäen, ettette ole katoovaisella hopialla eli kullalla lunastetut* teidän turhasta menostanne, jonka te isäin säädystä saitte,
19. Vaan kalliilla Kristuksen verellä*, niinkuin viattoman ja puhtaan Karitsan+;
20. Joka tosin jo ennen oli aivottu kuin maailman perustus pantu oli*, mutta ilmoitettu viimeisinä aikoina+ teidän tähtenne§,
21. Jotka hänen kauttansa uskotte Jumalan päälle, joka hänen kuolleista herätti* ja hänelle kunnian antoi+, että teillä olis usko ja toivo Jumalan päälle.
22. Ja tehkäät puhtaaksi teidän sielunne totuuden kuuliaisuudessa, Hengen kautta, veljelliseen rakkauteen, joka vilpitöin olis*, ja olkaat keskenänne palavaisessa rakkaudessa puhtaasta sydämestä,
23. Niinkuin ne, jotka jälleen syntyneet ovat*, ei katoovaisesta, vaan katoomattomasta siemenestä, elävästä Jumalan sanasta+, joka ijankaikkisesti pysyy.
24. Sillä kaikki liha on niinkuin ruoho ja kaikki ihmisen kunnia niinkuin ruohon kukkanen*. Ruoho on kuivunut, ja sen kukkanen lakastunut;
25. Mutta Herran sana pysyy ijankaikkisesti, ja se on se sana, joka teidän seassanne saarnattu on.