JOB |
JOBIN KIRJA |
Hiobin Kirja |
| 1938 | 1776 | 1642 |
| 41 LUKU | 41 LUKU | XLI. Lucu |
| 41:1 "Ei ole niin rohkeata, joka sitä ärsyttäisi. Kuka sitten kestäisi minun edessäni? | 41:1 Ei ole niin rohkiaa, kuin tohtii hänen herättää: kuka siis seisoo minun edessäni? | 41:1 Ei ole nijn rohkiata cuin tohti hänen herättä: cuca sijs seiso minun edesän? |
| 41:2 Kuka on minulle ensin antanut jotakin, joka minun olisi korvattava? Mitä kaiken taivaan alla on, se on minun. | 41:2 Kuka on minulle jotakin ennen antanut, että minä sen hänelle maksaisin? Minun ovat kaikki, mitä kaikkein taivasten alla on. | 41:2 Cuca on minulle jotakin ennen andanut/ että minä sen hänelle maxaisin? Minun owat caicki mitä caickein taiwasten alla on. |
| 41:3 En saata olla puhumatta sen jäsenistä, en sen voimasta ja sorjasta rakenteesta. | 41:3 Minun täytyy puhua kuinka suuri, kuinka väkevä ja kuinka kaunis hän on. | 41:3 Minun täyty puhua cuinga suuri/ cuinga wäkewä ja cuinga caunis hän on. |
| 41:4 Kuka voi riisua siltä päällysvaatteen, kuka tunkeutua sen kaksinkertaisten purimien väliin? | 41:4 Kuka riisuu hänen vaatteensa? Kuka tohtii ruveta hänen hampaisiinsa? | 41:4 Cuca rijsu hänen waattens? Cuca tohti ruweta hänen hambaisijns? |
| 41:5 Kuka on avannut sen kasvojen kaksoisoven? Sen hammasten ympärillä on kauhu. | 41:5 Kuka voi avata hänen leukaluunsa, jotka ovat hirmuiset hänen hammastensa ympäri? | 41:5 Cuca woi awata hänen leucaluuns/ jotca owat hirmuiset hänen hammastens ymbärins. |
| 41:6 Sen ylpeytenä ovat uurteiset selkäkilvet, kiinnitetyt lujalla sinetillä. | 41:6 Hänen suomuksensa ovat pulskiat, kiinnitetyt toinen toiseensa, niinkuin sinetti. | 41:6 Hänen ylpiät suomuxens owat kijnnitetyt toinen toiseens nijncuin kilwet. |
| 41:7 Ne käyvät tarkoin toinen toiseensa, niin ettei ilma välitse pääse. | 41:7 Yksi on kiinni toisessa, niin ettei tuuli pääse lävitse. | 41:7 Yxi on kijnni toises/ nijn ettei tuuli pääse läpidze. |
| 41:8 Ne ovat toisiinsa liitetyt, pysyvät kiinni erkanematta. | 41:8 Ne ovat kiinni toinen toisessansa ja pysyvät yhdessä, ettei heitä taideta eroittaa. | 41:8 Ne owat kijnni toinen toisesans/ ja pysywät yhdes/ ettei heitä taita eroitetta. |
| 41:9 Sen aivastus on kuin valon välähdys, sen silmät ovat kuin aamuruskon silmäripset. | 41:9 Hänen aivastamisestansa kiiltää valkeus, ja hänen silmänsä ovat niinkuin aamuruskon silmälaudat. | 41:9 Hänen aiwastamisens on nijncuin kijldäwä walkia/ ja hänen silmäns owat nijncuin amuruscon silmälaudat. |
| 41:10 Sen kidasta lähtee tulisoihtuja, sinkoilee säkeniä. | 41:10 Hänen suustansa käyvät tulisoitot ulos, ja tuliset kipinät sinkoilevat. | 41:10 Hänen suustans käywät tulisoitot ulos/ ja tuliset kipinät singoilewat. |
| 41:11 Sen sieraimista käy savu niinkuin kihisevästä kattilasta ja kaislatulesta. | 41:11 Hänen sieraimistansa käy ulos savu, niinkuin kiehuvasta padasta ja kattilasta. | 41:11 Hänen sieramistans käy sawu nijncuin palawast padasta ja cattilasta. |
| 41:12 Sen puhallus polttaa kuin tuliset hiilet, ja sen suusta lähtee liekki. | 41:12 Hänen henkensä on niinkuin tulinen hiili, ja hänen suustansa käy liekki ulos. | 41:12 Hänen hengens on nijncuin tulinen hijli/ ja hänen suustans käy liecki. |
| 41:13 Sen kaulassa asuu voima, ja sen edellä hyppii kauhistus. | 41:13 Hänen kaulansa on vahva; ja se on hänen ilonsa, kuin hän tekee jotakin vahinkoa. | 41:13 Hänen caulans on wahwa/ ja se on hänen ilons/ cosca hän teke jotakin wahingota. |
| 41:14 Sen pahkuraiset lihat ovat kiinteät, ovat kuin valetut, järkkymättömät. | 41:14 Hänen lihansa jäsenet ovat kiinni toinen toisessansa, ne ovat hänessä kiinni, ettei hän liikuteta. | 41:14 Hänen lihans jäsenet owat kijnni toinen toisesans/ ne owat hänes kijnni ettei hän lijcuteta. |
| 41:15 Sen sydän on valettu kovaksi kuin kivi, kovaksi valettu kuin alempi jauhinkivi. | 41:15 Hänen sydämensä on kova niinkuin kivi, ja niin vahva kuin alimmainen myllyn kivi. | 41:15 Hänen sydämens on cowa nijncuin kiwi/ ja nijn wahwa cuin jocu cappale alemmaisesta myllyn kiwestä. |
| 41:16 Kun se nousee, peljästyvät sankarit, kauhusta he tyrmistyvät. | 41:16 Kuin hän korottaa itsensä, niin väkevät peljästyvät; kuin hän joutuu edes, niin ei siellä armoa ole. | 41:16 Cosca hän walmista idzens matcan/ nijn ne wäkewät peljästywät/ ja cosca hän joutu edes/ nijn ei siellä armo ole. |
| 41:17 Jos sen kimppuun käydään miekoin, ei miekka kestä, ei keihäs, ei heittoase eikä panssari. | 41:17 Jos hänen tykönsä mennään miekalla eli keihäällä, aseilla eli haarniskoilla, niin ei hän itsiänsä liikuta. | 41:17 Jos hänen tygöns mennän miecalla eli keihällä/ aseilla eli harniscoilla/ nijn ei hän idzens lijcuta. |
| 41:18 Sille on rauta kuin oljenkorsi, vaski kuin lahopuu. | 41:18 Ei hän rautaa tottele enempi kuin kortta, eikä vaskea enempi kuin lahopuuta. | 41:18 Ei hän rauta tottele enä cuin cortta/ eikä waske enä cuin lahopuuta. |
| 41:19 Ei aja sitä pakoon nuoli, jousen poika, akanoiksi muuttuvat sille linkokivet. | 41:19 Ei häntä nuolet karkota, ja linkokivet ovat hänelle niinkuin akanat. | 41:19 Ei händä nuolet carcota/ ja lingokiwet owat hänelle nijncuin acanat. |
| 41:20 Kuin oljenkorsi on sille nuija, keihästen ryskeelle se nauraa. | 41:20 Vasara on hänen edessänsä niinkuin korsi; hän pilkkaa liehuvia keihäitä. | 41:20
Wasara on hänen edesäns nijncuin
corsi. 41:21 Hän pilcka wapisepi keihäitä/ |
| 41:21 Sen vatsapuolessa on terävät piikit, se kyntää mutaa leveälti kuin puimaäes. | 41:21 Ja hän taitaa maata terävällä kivellä, hän makaa terävällä niinkuin sontatunkiolla. | ja hän taita maata teräwällä kiwellä. Hän maca teräwällä nijncuin sondatungiolla. |
| 41:22 Se panee syvyyden kiehumaan kuin padan, tekee meren voidekattilan kaltaiseksi. | 41:22 Hän saattaa syvän meren kiehumaan niinkuin padan, ja liikuttaa yhteen niinkuin voiteen. | 41:22 Hän saatta sywän meren kiehuman nijncuin padan/ ja lijcutta yhteen nijncuin woiten. |
| 41:23 Sen jäljessä polku loistaa, syvyydellä on kuin hopeahapset. | 41:23 Hänen jälkeensä polku valkenee; hän tekee syvyydet sangen harmaaksi. | 41:23 Hänen jälkens polcu walkene/ hän teke sywydet sangen harmaxi. |
| 41:24 Ei ole maan päällä sen vertaista; se on luotu pelottomaksi. | 41:24 Ei ole maalla hänen vertaistansa; hän on tehty pelkäämättömäksi. | 41:24 Ei ole maalla hänen wertans/ hän on tehty pelkämättömäxi. |
| 41:25 Se katsoo ylen kaikkea, mikä korkeata on; se on kaikkien ylväitten eläinten kuningas." | 41:25 Hän katsoo kaikki korkiat ylön; hän on kaikkein ylpeiden kuningas. | 41:25 Hän cadzo caicki corkiat ylön/ hän on caickein ylpeitten Cuningas. |