JOB |
JOBIN KIRJA |
Hiobin Kirja |
| 1938 | 1776 | 1642 |
| 23 LUKU | 23 LUKU | XXIII. Lucu |
| 23:1 Job vastasi ja sanoi: | 23:1 Job vastasi ja sanoi: | 23:1 HIob wastais/ ja sanoi: |
| 23:2 "Tänäänkin on valitukseni niskoittelua! Minun käteni on raskas huokaukseni tähden. | 23:2 Minun puheeni on vielä murheellinen, ja minun voimani on heikko huokausteni tähden. | minun puhen on wielä murhellinen/ 23:2 Minun woiman on heicko huocauxeni tähden. |
| 23:3 Oi, jospa tietäisin, kuinka löytää hänet, jospa pääsisin hänen asunnolleen! | 23:3 Jospa minä tietäisin, kuinka minä hänen löytäisin, ja tulisin hänen istuimensa tykö! | 23:3 Josca minä tiedäisin/ cuinga minä hänen löydäisin/ ja tulisin hänen istuimens tygö/ |
| 23:4 Minä esittäisin hänelle riita-asian ja täyttäisin suuni todisteilla. | 23:4 Ja asettaisin oikeuden hänen eteensä, ja täyttäisi suuni perustuksilla, | 23:4 Ja asetaisin oikeuteni hänen eteens/ ja täyttäisin suuni nuhtella/ |
| 23:5 Tahtoisinpa tietää, mitä hän minulle vastaisi, ja kuulla, mitä hän minulle sanoisi. | 23:5 Tietäisin, mitä hän vastais minua, ja ymmärtäisin, mitä hän minulle sanova olis. | 23:5 Ja coettelisin/ mitä hän wastais minulle/ ja ymmärräisin/ mitä hän minulle sanowa olis. |
| 23:6 Riitelisikö hän kanssani suurella voimallansa? Ei, hän vain tarkkaisi minua. | 23:6 Riiteleekö hän suurella voimalla minun kanssani? Ei, vaan itse antaa minulle voimaa. | 23:6
Rijtelekö hän suurella woimalla
minun cansani? 23:7 Älkän nijn asettaco händäns minua wastan/ |
| 23:7 Silloin käräjöisi hänen kanssaan rehellinen mies, ja minä pelastuisin tuomaristani ainiaaksi. | 23:7 Sillä minä vakuuteni osoittaisin hänen edessänsä, ja pääsisin ijäti vapaaksi siitä, joka minun tuomitsee. | waan pangan cohtuden eteeni/ nijn minä kyllä woitan oikeuteni |
| 23:8 Katso, minä menen itään, mutta ei ole hän siellä; menen länteen, enkä häntä huomaa; | 23:8 Mutta jos minä kohdastansa käyn, niin ei hän ole siellä; jos minä menen takaperin, niin en minä häntä havaitse. | 23:8 Mutta jos minä cohdastans käyn/ nijn ei hän ole siellä/ menen minä tacaperin/ nijn en minä händä hawaidze. |
| 23:9 jos hän pohjoisessa toimii, en häntä erota, jos hän kääntyy etelään, en häntä näe. | 23:9 Jos hän on vasemmalla puolella, niin en minä häntä käsitä; jos hän kätkee itsensä oikialle puolelle, niin en minä häntä näe. | 23:9 On hän wasemalla puolella/ nijn en minä händä käsitä/ kätke hän hänens oikialle puolelle/ nijn en minä händä näe. |
| 23:10 Sillä hän tietää, kussa minä kuljen. Jos hän tutkisi minut, kullan kaltaisena minä selviäisin. | 23:10 Mutta hän tuntee minun tieni; koetelkaan minua, niin minä löydetään niinkuin kulta; | 23:10 Mutta hän tunde minun tieni/ coetelcan minua/ nijn minä löytän nijncuin culda: |
| 23:11 Hänen askeleissaan on minun jalkani pysynyt, hänen tietänsä olen noudattanut siltä poikkeamatta. | 23:11 Sillä minä panen jalkani hänen askeleillensa, pidän hänen tiensä, ja en poikkee siitä. | 23:11 Sillä minä panen jalcani hänen askelillens/ pidän hänen tiens/ ja en poicke sijtä. |
| 23:12 Hänen huultensa käskystä en ole luopunut, hänen suunsa sanat minä olen kätkenyt tarkemmin kuin omat päätökseni. | 23:12 Ja en poikkee hänen huultensa käskyistä, ja kätken hänen suunsa sanat, niinkuin minun tapani on. | 23:12 Ja en poicke hänen huuldens käskyistä/ ja kätken hänen suuns sanat/ enä cuin minä welcapää olen. |
| 23:13 Mutta hän pysyy samana, kuka voi häntä estää? Mitä hän tahtoo, sen hän tekee. | 23:13 Hän on itse ainoa, kuka estää häntä? hän tekee, mitä hän tahtoo. | 23:13 Hän on idze ainoa/ cuca wasta händä/ ja teke mitä hän tahto. |
| 23:14 Niin, hän antaa täydellisesti minulle määrätyn osan, ja sellaista on hänellä vielä tallella paljon. | 23:14 Sillä hän täyttää aivoitukseni minusta; ja tainkaltaisia on paljo hänen tykönänsä. | 23:14 Ja ehkä hän wielä minulle costais minun ansioni perän/ nijn olis wielä hänen edesäns paljo tacaperin. |
| 23:15 Sentähden valtaa minut kauhu hänen kasvojensa edessä; kun sitä ajattelen, peljästyn häntä. | 23:15 Sentähden olen minä hämmästynyt hänen edessänsä, ja koska minä sen ymmärrän, niin minä pelkään häntä. | 23:15 Sentähden olen minä hämmästynyt händä/ ja cosca minä sen ymmärrän/ nijn minä pelkän händä. |
| 23:16 Jumala on lannistanut minun rohkeuteni, Kaikkivaltias on minut kauhistuttanut. | 23:16 Ja Jumala on tehnyt minun sydämeni pehmiäksi, ja Kaikkivaltias on minun peljättänyt. | 23:16 Jumala on tehnyt minun sydämeni pehmexi/ ja Caickiwaldias on minun peljättänyt. |
| 23:17 Sillä en menehdy pimeän tähden, en oman itseni tähden, jonka pimeys peittää." | 23:17 Sillä pimeys ei luovu minusta, ja synkeys ei kätketä minulta. | 23:17 Pimeys ei luowu minusta/ ja syngeys ei kätketä minulda. |