JEREMIA |
JEREMIA |
Propheta Jeremia |
| 1938 |
1776 |
1642 |
| |
|
|
| 6 LUKU |
6 LUKU |
VI. Lucu |
| 6:1
Paetkaa, benjaminilaiset, Jerusalemista, puhaltakaa
pasunaan Tekoassa ja nostakaa merkki Beet-Keremin
kohdalle; sillä pohjoisesta nousee onnettomuus ja suuri
hävitys. |
6:1 Kootkaat teitänne, te Benjaminin lapset, Jerusalemista, ja puhaltakaat torveen Tekoassa, ja nostakaat lippu Betkeremissä; sillä pohjasta on pahuus ja suuri viheliäisyys käsissä. |
6:1
COotcat teitän/ te BenJaminin
lapset Jerusalemista/ ja puhaldacat torween Techoasa/ ja
nostacat lippun BethChemeris: sillä pohjast on pahus ja
suuri wiheljäisys käsis. |
| 6:2
Tytär Siionin, suloisen ja hemmotellun, minä hukutan. |
6:2 Minä olen verrannut Zionin tyttären kauniisen ja ihanaiseen: |
6:2
Minä olen werrannut Zionin
tyttären cauniseen ja ihanaiseen: |
| 6:3
Hänen tykönsä tulee paimenia laumoinensa, he pystyttävät
telttansa häntä vastaan yltympäri, syöttävät alansa
kukin. |
6:3 Mutta paimenet tulevat hänen tykönsä laumoinensa; he panevat majansa hänen ympärillensä, ja kukin kaitsee paikassansa, |
6:3
Mutta paimenet tulewat sijheen
laumoinens/ he panewat majans hänen ymbärillens/ ja
cukin caidze paicasans/ |
| 6:4
Julistakaa häntä vastaan pyhä sota. "Nouskaa ja
menkäämme puolipäivän aikaan! Voi meitä, sillä päivä
painuu, sillä illan varjot pitenevät! |
6:4 (Ja sanoo:) pyhittäkäät sota häntä vastaan, nouskaat ja käykäämme puolipäivänä ylös; voi meitä! sillä ehtoo joutuu ja varjo tulee suureksi. |
6:4
Ja sanowat: warustacat teitän
händä wastan sotaan/ käykäm puolipäiwänä ylös/ woi
meitäm/ sillä ehto joutu ja warjo tule suurexi. |
| 6:5
Nouskaa ja menkäämme yöllä ja hävittäkäämme hänen
linnansa." |
6:5 Nouskaat ja astukaamme ylös yöllä, ja hävittäkäämme hänen jalot huoneensa. |
6:5
Noscam ja astucam ylös/ meidän
pitä sinne wielä yöllä menemän/ ja häwittämän hänen
jalot huonens. |
| 6:6
Sillä näin sanoo Herra Sebaot: Kaatakaa puita ja luokaa
valli Jerusalemia vastaan. Se on kaupunki, jota on
rangaistava; siinä on pelkkää väkivaltaa. |
6:6 Sillä näin sanoo \Herra\ Zebaot: kaatakaat puita, ja tehkäät multaseiniä Jerusalemia vastaan; sillä kaupunki pitää kuritettaman, sen sisällä on sula vääryys. |
6:6
Sillä nijn sano HERra Zebaoth:
caatacat puita/ ja tehkät muldaseiniä Jerusalemita
wastan: sillä Caupungi pitä curitettaman/ caicki on
siellä wäärys. |
| 6:7
Niinkuin kaivo pitää vetensä tuoreena, niin sekin pitää
pahuutensa tuoreena; sortoa, hävitystä kuuluu sieltä,
minun edessäni on aina kipu ja haavat. |
6:7 Niinkuin lähde kuohuttaa vetensä; niin kuohuu myös hänen pahuutensa; vääryys ja hävitys siinä kuullaan, kitu ja vaiva on aina minun edessäni. |
6:7
Nijncuin lähde cuohutta wetens:
nijn cuohu myös hänen pahudens ja wäärydens/ wäärys ja
häwitys sijnä cuullan/ kitu ja waiwa on aina minun
edesäni. |
| 6:8
Ota ojentuaksesi, Jerusalem, ettei minun sieluni
vieraannu sinusta, etten tee sinua autioksi,
asumattomaksi maaksi. |
6:8 Anna sinuas kurittaa, Jerusalem, ettei minun sydämeni kääntyisi pois sinusta, etten minä sinua hävittäisi, niin ettei kenkään asu siinä maassa. |
6:8
Paranna sinuas Jerusalem/
ennencuin minun sydämen sinust käändy pois/ ja minä teen
maan autiaxi/ josa ei kenengän asuman pidä. |
| 6:9
Näin sanoo Herra Sebaot: Israelin jäännöksestä pidetään
jälkikorjuu niinkuin viinipuusta; ojenna kätesi
köynnöksiä kohti niinkuin viininkorjaaja. |
6:9 Näin sanoo \Herra\ Zebaot: mitä Israelissa jäänyt on, se pitää myös sulaksi saaliiksi joutuman niinkuin viinapuu; kokota kätes koriin niinkuin viinamarjain poimia. |
6:9
Näitä sano HERra Zebaoth: mitä
Israelist jäänyt on/ se pitä myös saalixi joutuman
nijncuin wijnapuu/ cocota kätes corijn nijncuin
wijnamarjain poimia. |
| 6:10 Kenelle minä puhuisin, ketä varoittaisin, että he
kuulisivat? Katso, heidän korvansa ovat
ympärileikkaamattomat, eivät he voi kuunnella. Katso,
Herran sana on tullut heille pilkaksi, ei se heille
kelpaa. |
6:10 Kenelle siis minä puhun ja todistan, että joku kuulis? Katso, heidän korvansa ovat ympärileikkaamatta eikä taida kuulla; katso, he pitävät \Herran\ sanan pilkkana ja ei kärsi sitä. |
6:10
KEnelle sijs minä puhun ja
todistan/ että jocu cuulis? mutta heidän corwans owat
ymbärinsleickamat/ eikä taida cuulla/ cadzo/ he pitäwät
HERran sanan pilckana/ ja ei kärsi sitä. |
| 6:11 Minä olen täynnä Herran vihaa, en jaksa sitä
pidättää; vuodata se lapsukaisiin kadulla, niin myös
nuorukaisparveen. Sillä niin mies kuin vaimokin
vangitaan, niin vanhus kuin ikäloppu. |
6:11 Sentähden olen minä niin täynnä \Herran\ vihaa, etten minä taida lakata vuodattamasta, sekä lasten päälle kaduilla, ja myös nuorukaisten kokouksen päälle yhtä haavaa; sillä sekä mies että vaimo, ijällinen ja ikivanha pitää otettaman kiinni. |
6:11
Sentähden olen minä nijn täynnä
HERran waatimust/ etten minä taida lacata wuodattamast/
sekä lasten päälle catuilla/ ja myös nuorucaisten
cocouxen päälle yhtä haawa: sillä sekä mies että waimo/
ijällinen ja ikiwanha pitä otettaman kijnni. |
| 6:12 Heidän talonsa joutuvat vieraille, niin myös pellot
ja vaimot; sillä minä ojennan käteni maan asukkaita
vastaan, sanoo Herra. |
6:12 Heidän huoneensa pitää tuleman muukalaisten käsiin, heidän peltonsa ja emäntänsä yhtä haavaa; sillä minä ojennan käteni maan asujain ylitse, sanoo \Herra\. |
6:12
Heidän huonens pitä tuleman
muucalaisten käsijn/ ja heidän peldons ja emändäns:
sillä minä ojennan käteni/ sano HERra/ maan asujain
ylidzen. |
| 6:13 Sillä kaikki, niin pienet kuin suuretkin, pyytävät
väärää voittoa, kaikki, niin profeetat kuin papitkin,
harjoittavat petosta. |
6:13 Sillä he kaikki ahnehtivat, sekä pienet että suuret; prophetat ja papit opettavat väärin, |
6:13
Jotca caicki ahnettiwat/ sekä
pienet että suuret: Prophetat ja Papit opettawat wäärin/ |
| 6:14 He parantavat minun kansani vamman kepeästi,
sanoen: "Rauha, rauha!" vaikka ei rauhaa ole. |
6:14 Ja lohduttavat kansaani hänen viheliäisyydessänsä, sitä halpana pitämään, ja sanovat: rauha, rauha; ja ei rauhaa olekaan. |
6:14
Ja lohduttawat minun Canssani
hänen wiheljäisydesäns/ että hän halpana pitä/ ja sano:
rauha/ rauha/ ja ei rauha oleckan. |
| 6:15 He joutuvat häpeään, sillä he ovat tehneet
kauhistuksia; mutta heillä ei ole hävyntuntoa, he eivät
osaa hävetä. Sentähden he kaatuvat kaatuvien joukkoon,
sortuvat, kun minä heitä rankaisen, sanoo Herra. |
6:15 Sentähden pitää heidän häpiään tuleman, että he kauhistuksen tekevät; ja vaikka he tahtovat olla häpäisemättä, eikä taida hävetä, kuitenkin pitää heidän jokaisen lankeeman toinen toisensa päälle; ja koska minä heitä kuritan, silloin pitää heidän lankeeman, sanoo \Herra\. |
6:15
Sentähden pitä heidän häpiään
tuleman/ että he sencaltaisen cauhistuxen tekewät/
waicka he tahtowat olla häwäisemät/ eikä tahdo häwetä
heitäns: sentähden pitä heidän jocaidzen langeman toinen
toisens päälle/ ja cosca minä heitä curitan/ nijn heidän
pitä langeman/ sano HERra. |
| 6:16 Näin on Herra sanonut: "Astukaa teille ja katsokaa
ja kysykää muinaisia polkuja, kysykää, mikä on hyvä tie,
ja vaeltakaa sitä, niin te löydätte levon sieluillenne."
Mutta he vastasivat: "Emme vaella." |
6:16 Näin sanoo \Herra\: seisokaat teillä, katsokaat ja kysykäät entisiä teitä, kuka oikia tie on, sitä te vaeltakaat, niin te löydätte levon teidän sieluillenne. Mutta he sanovat: emme vaella. |
6:16
NÄitä sano HERra: mengät teille/
cadzocat ja kysykät endisiä teitä/ cuca oikia tie on/ ja
sitä te waeldacat/ nijn te löydätte lewon teidän
sieluillen. |
| 6:17 Ja minä olen asettanut teille vartijat: "Kuunnelkaa
pasunan ääntä." Mutta he vastasivat: "Emme kuuntele." |
6:17 Ja minä olen pannut teille vartiat: ottakaat vaari torven äänestä; mutta he sanovat: emme ota vaaria. |
6:17
Mutta he sanowat: en me tee sitä.
Minä olen pannut teille wartiat/ ottacat waari torwen
änestä: mutta he sanowat: en me tee. |
| 6:18 Sentähden kuulkaa, te kansat, ja tiedä, seurakunta,
mitä heille on tapahtuva. |
6:18 Sentähden, te pakanat, kuulkaat, ja ota vaari, sinä kokous, niistä mitkä heidän seassansa tapahtuu. |
6:18
Sentähden te pacanat/ cuulcat ja
ottacat tästä waari/ nijn myös teidän wäken. |
| 6:19 Kuule, maa! Katso, minä tuotan onnettomuuden tälle
kansalle, heidän hankkeittensa hedelmän, sillä he eivät
ole kuunnelleet minun sanojani, vaan ovat hyljänneet
minun lakini. |
6:19 Maa, kuule sinä; katso, minä annan tulla kovan onnen tälle kansalle, heidän ansaitun palkkansa, ettei he pidä lukua minun sanastani, mutta hylkäävät minun lakini. |
6:19
Maa/ cuule sinä: cadzo/ minä annan
tulla cowan onnen tälle Canssalle/ nimittäin/ heidän
ansaitun palckans/ ettei he pidä lucua minun sanastani/
mutta hyljäwät minun Lakini/ |
| 6:20 Mitä on minulle suitsutus, joka tulee Sabasta, ja
paras kalmoruoko kaukaisesta maasta? Teidän
polttouhrinne eivät ole minulle otolliset, eivätkä
teidän teurasuhrinne minulle kelpaa. |
6:20 Mitä minä lukua pidän pyhästä savusta, joka rikkaasta Arabiasta tulee, eli hyvästä kanelista, joka kaukaiselta maalta tulee? Teidän polttouhrinne ei ole minulle otollinen eikä teidän uhrinne kelpaa minulle. |
6:20
Mitä minä lucua pidän pyhästä
sawusta/ joca rickasta Arabiast tule/ eli hywästä
Canelista/ joca caucaiselda maalda tule? teidän
polttouhrin ei ole minulle otollinen/ eikä teidän uhrin
kelpa minulle. |
| 6:21 Sentähden, näin sanoo Herra: Katso, minä asetan
tälle kansalle kompastuskiviä, joihin he kompastuvat,
isät ja pojat yhdessä, ja naapuri naapurinsa kanssa
hukkuu. |
6:21 Sentähden sanoo \Herra\ näin: katso, minä annan tälle kansalle lankeemuksen: siihen pitää sekä isät että lapset kaikki itsensä loukkaaman, ja kylän miehet pitää hukkuman toinen toisensa kanssa. |
6:21
Sentähden sano HERra juuri näin:
cadzo/ minä asetan tälle Canssalle esten/ sijhen pitä
sekä Isä/ että lapset caicki heitäns louckaman/ ja kylän
miehet pitä huckuman toinen toisens cansa. |
| 6:22 Näin sanoo Herra: Katso, kansa tulee pohjoisesta
maasta, suuri kansa nousee maan perimmäisiltä ääriltä. |
6:22 Näin sanoo \Herra\: katso, kansa on tuleva pohjoisesta maakunnasta, ja suuri kansa on nouseva maan vieristä. |
6:22
NÄitä sano HERra: cadzo/ Canssa on
tulewa pohjast/ ja suuri Canssa on asettawa idzens juuri
meidän maamme wiereen/ |
| 6:23 He käyttävät jousta ja keihästä, ovat julmat ja
armahtamattomat. Heidän pauhinansa on kuin pauhaava
meri, ja he ratsastavat hevosilla, varustettuina kuin
soturi taisteluun sinua vastaan, tytär Siion. |
6:23 Jolla on joutset ja kilvet, hän on julma ja armotoin; heidän äänensä pauhaa niinkuin meri; he ajavat hevosilla, he ovat niinkuin varustettu sotaväki sinua vastaan, sinä tytär Zion. |
6:23
Jolla on joudzet ja kilwet/ hän on
julma ja armotoin/ hymise nijncuin pauhawainen meri/ aja
hewoisilla nijncuin warustettu sotawäki sinua wastan
sinä tytär Zion. |
| 6:24 Kun kuulemme siitä sanoman, niin meidän kätemme
herpoavat; ahdistus valtaa meidät, tuska, niinkuin
synnyttäväisen. |
6:24 Me olemme kuulleet heistä sanoman, ja meidän kätemme ovat nääntyneet; tuska ja ahdistus on meidät käsittänyt niinkuin lapsensynnyttäjän. |
6:24
Cosca me saamme heistä cuulla/
nijn meidän kätem näändywät/ meille tule tusca ja murhe
nijncuin lapsen kiwusa. |
| 6:25 Älkää menkö vainiolle, älkää vaeltako tiellä, sillä
vihollisen miekka - kauhistus on kaikkialla! |
6:25 Älkään kenkään lähtekö pellolle, ja älköön kenkään tielle menkö; sillä joka paikassa on rauhattomuus vihollisen miekan tähden. |
6:25
Älkän kengän lähtekö pellolle/ ja
älkön kengän tielle mengö: sillä joca paicas on
rauhatoin wihollisen miecan tähden. |
| 6:26 Tytär, minun kansani! Kääriydy säkkiin, vieriskele
tuhassa; pidä itkiäiset, niinkuin ainokaista poikaa
itketään, katkerat valittajaiset, sillä äkkiarvaamatta
käy kimppuumme hävittäjä. |
6:26 O sinä, minun kansani tytär, pue säkki ylles ja aseta itses tuhkaan, sure niinkuin ainoaa poikaa suurella murheella; sillä hävittäjä tulee äkisti meidän päällemme. |
6:26
O sinä minun Canssani tytär/ pue
säcki päälles ja aseta idzes tuhcaan/ sure nijncuin
nekin jotca suurest surulliset owat: sillä häwittäjä
tule äkist meidän päällem. |
| 6:27 Minä olen asettanut sinut kansani koettelijaksi,
suojavarustukseksi, että oppisit tuntemaan ja
koettelisit heidän vaelluksensa. |
6:27 Minä olen pannut sinun vartian torniksi ja linnaksi minun kansassani, tietämään ja koettelemaan heidän teitänsä. |
6:27
MInä olen pannut sinun wartian
tornixi ja linnaxi minun Canssasani/ tietämän ja
coetteleman heidän menons. |
| 6:28 Kaikki he ovat pääniskureita, liikkuvat
panettelijoina; he ovat vaskea ja rautaa, ovat
kelvottomia kaikki tyynni. |
6:28 He ovat kaikki peräti pois luopuneet, vaeltain petollisesti; he ovat kaikki turmeltu vaski ja rauta. |
6:28
He owat caicki luopunet/ waeldain
petollisest/ he owat caicki turmeldu waski ja rauta. |
| 6:29 Palkeet puhkuvat, tulesta lähtee vain lyijyä.
Turhaan on sulatettu ja sulatettu: pahat eivät ole
erottuneet. |
6:29 Palkeet ovat tulella poltetut, lyijy raukee pois, sulaaminen on hukassa; sillä ei paha ole eroitettu. |
6:29
Palkeet owat poldetut/ plyijy
rauke pois/ sulaminen on hucas: sillä ei paha ole
eroitettu. |
| 6:30 Hylkyhopeaksi heitä sanotaan, sillä Herra on heidät
hyljännyt. |
6:30 Sentähden he myös kutsutaan hyljätyksi hopiaksi, sillä \Herra\ on heidät hyljännyt. |
6:30
Sentähden he myös cudzutan
hyljätyxi hopiaxi: sillä HERra on heidän hyljännyt. |
| |
|
|