P. PAAVALIN EPISTOLA GALATALAISILLE
vanhurskaaksi.
Hab.2:4. Mutta joka sitä vastaan on, ei hänen sielunsa pidä menestymän;
sillä vanhurskas on elävä uskostansa.
Rom.1:17. Sillä siinä se vanhurskaus, joka Jumalan edessä kelpaa,
ilmoitetaan* uskosta uskoon+, niin kuin kirjoitettu on: vanhurskaan pitää
elämän uskosta§.
Hebr.10:38. Mutta vanhurskas elää uskosta*: ja joka välttää, siihen ei
minun sieluni mielisty.
12. Mutta laki ei ole uskosta, vaan ihminen, joka ne tekee, hän elää
niissä.
3 Mos.18:5. Sen tähden pitää teidän minun säätyni pitämän ja minun
oikeuteni: se ihminen, joka niitä tekee, hän elää niissä; sillä minä olen
Herra.
Hes.20:11. Annoin minä heille minun säätyni, ja minun oikeuteni heille
tiettäväksi tein*: se ihminen joka ne tekee, hän elää niissä+.
Rom.4:4. Mutta sille, joka työtä tekee, ei lueta palkkaa armosta, vaan
ansiosta.
Rom.4:5. Mutta joka ei työtä tee, vaan uskoo sen päälle, joka
jumalattoman vanhurskaaksi tekee, hänen uskonsa luetaan hänelle
vanhurskaudeksi.
Rom.10:5. Sillä Moses kirjoittaa siitä vanhurskaudesta, joka laista on,
että kuka ihminen ne tekee, hänen pitää niissä elämän.
Rom.10:6. Mutta se vanhurskaus, joka uskosta on, sanoo näin: älä sano
sydämessäs: kuka tahtoo astua ylös taivaaseen? se on Kristusta tänne
tuoda alas.
Rom.11:6. Mutta jos se armosta on, niin ei se ole enään töistä*, sillä ei
armo muutoin armo olisikaan. Mutta jos se on töistä, niin ei se silleen
armo ole; muutoin ei työ enään ole työ.
13. Mutta Kristus on meitä lunastanut lain kirouksesta, koska hän tuli
