PYHÄN JOHANNEKSEN EVANKELIUMI
mitään: minun Isäni on se, joka kunnioittaa minua, jonka te teidän
Jumalaksenne sanotte.
55. Ja ette tunne häntä, mutta minä tunnen hänen: ja jos minä sanoisin,
etten minä häntä tuntisi, niin minä olisin valehtelia kuin tekin; mutta
minä tunnen hänen ja kätken hänen sanansa.
56. Abraham teidän isänne iloitsi, nähdäksensä minun päiväni; hän näki
sen, ja ihastui.
57. Niin Juudalaiset sanoivat hänelle: et sinä ole vielä viidenkymmenen
ajastajan vanha ja olet nähnyt Abrahamin?
58. Jesus sanoi heille: totisesti, totisesti sanon minä teille: ennen kuin
Abraham olikaan, olen minä.
59. Niin he poimivat kiviä, laskettaaksensa häntä*. Mutta Jesus lymyi ja
läksi ulos templistä, käyden heidän keskeltänsä; ja niin hän pääsi ulos.
Joh.10:31. Niin Juudalaiset poimivat taas kiviä häntä kivittääksensä.
9. Luku.
I. Jesus parantaa sabbatina yhden sokiana syntyneen. II. Parannettu
tutkitaan, tunnustaa parantajansa, ja voittaa vihat Juudalaisilta; III.
Vahvistetaan Jesukselta uskossa. IV. Jesus osoittaa Pharisealaiset
sokiaksi.
I. Ja Jesus, käyden ohitse, näki ihmisen, joka oli sokiana syntynyt.
2. Ja hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä, sanoen: Mestari, kuka
syntiä teki, tämäkö eli hänen vanhempansa, että hänen piti sokiana
syntymän?
3. Jesus vastasi: ei tämä syntiä tehnyt eikä hänen vanhempansa; mutta
että Jumalan työt hänessä ilmoitettaisiin.
4. Minun tulee tehdä hänen töitänsä, joka minun lähetti, niin kauvan kuin
päivä on. Yö tulee, koska ei kenkään taida työtä tehdä.
5. Niin kauvan kuin minä olen maailmassa, niin olen minä maailman
