JEREMIA
2 Kun. K.25:24. Ja Gedalia vannoi heille ja heidän miehillensä ja sanoi
heille: älkäät peljätkö olla Kaldealaisten alamaisina: pysykäät maassa ja
palvelkaat Babelin kuningasta, niin te menestytte.
10. Ja minä, katso, minä asun tässä Mitspassa, että minä palvelisin
Kaldealaisia, jotka tulevat meidän tykömme; kootkaat te sentähden
viinaa ja suvituloa ja öljyä ja pankaat teidän astioihinne, ja asukaat
teidän kaupungeissanne, jotka te saaneet olette.
11. Niin myös kaikki Juudalaiset, jotka Moabissa olivat, ja Ammonin
lasten seassa; ja Edomissa, ja kaikissa maakunnissa, kuin he kuulivat,
että Babelin kuningas oli jättänyt muutamia Juudaan, ja oli pannut
Gedalian Ahikamin pojan, heitä hallitsemaan.
12. Tulivat kaikki Juudalaiset jälleen kaikista paikoista, sieltä kuhunka he
olivat ajetut ulos, Juudan maahan Gedalian tykö Mitspaan, ja kokosivat
aivan paljon viinaa ja suvituloa.
III. 13. Mutta Johanan Karean poika ynnä kaikkein sodanpäämiesten
kanssa, jotka kedolla olivat olleet, tulivat Gedalian tykö Mitspaan,
14. Ja sanoivat hänelle: tiedätkös että Baalis, Ammonin lasten kuningas,
on lähettänyt Ismaelin Netanjan pojan sinua tappamaan? Mutta ei
Gedalia Ahikamin poika uskonut heitä.
15. Silloin sanoi Johanan Karean poika Gedalialle salaa Mitspassa: minä
tahdon nyt mennä ja lyödä Ismaelin Netanjan pojan kuoliaaksi, niin ettei
kenenkään pidä saamaan tietää. Miksi hänen pitää lyömän sinua, että
kaikki Juudalaiset, jotka sinun tykös ovat kootut, pitää hajoitettaman, ja
ne, jotka vielä Juudasta jääneet ovat, hukkuman?
16. Mutta Gedalia Ahikamin poika sanoi Johananille Karean pojalle: ei
sinun pidä sitä tekemän; sillä ei se ole tosi, mitä sinä Ismaelista sanot.
41. Luku.
I. Ismael tappaa Gedalian ja hänen miehensä, ja tahtoo jääneen kansan
