PSALTTARIT
140. Psalmi.
I. Rukous vihollisten vainoa vastaa. II. Vainoojain rangaistuksen julistus,
ja ahdistettuin toivo.
1. Davidin Psalmi, edellä veisaajalle.
2. I. Herra, pelasta minua pahoista ihmisistä: varjele minua vääristä
miehistä,
3. Jotka pahaa ajattelevat sydämissänsä, ja joka päivä sotaan
hankitsevat.
4. He hiovat kieltänsä niin kuin kärme: kyykärmeen myrkky on heidän
huultensa alla*, Sela!
Ps.55:22. Heidän suunsa on liukkaampi kuin voi, ja sota on heidän
sydämessänsä: heidän sanansa ovat sileämmät kuin öljy, ja ne ovat
paljaat miekat.
Ps.57:5. Minun sieluni makaa jalopeurain keskellä, jotka ovat niin kuin
tulen liekki; ihmisten lapset, joiden hampaat ovat keihäs ja nuolet, ja
heidän kielensä terävä miekka.
Ps.64:4. Jotka kielensä hiovat niin kuin miekan: he ampuvat myrkyllisillä
sanoillansa niin kuin nuolilla;
Rom.3:13. Heidän kurkkunsa on avoin hauta, kielellänsä he pettävät*,
kyykärmeen myrkky on heidän huultensa alla+,
5. Varjele minua, Herra, jumalattomain käsistä, varjele minua vääristä
ihmisistä, jotka ajattelevat minun käymiseni kukistaa.
6. Ylpiät asettavat paulat ja nuorat minun eteeni, ja venyttävät verkot
tien viereen: minun eteeni panevat he paulan, Sela!
Jer.18:22. Että huuto kuuluis heidän huoneistansa, ettäs niin äkisti olet
antanut tulla sotaväen heidän päällensä; sillä he ovat kaivaneet kuopan
minua käsittääksensä, ja ovat virittäneet paulan minun jalkaini eteen.
