PSALTTARIT
8. Ja hän lunastaa* Israelin kaikista synneistänsä.
Matt.1:21. Ja hänen pitää synnyttämän Pojan, jonka nimen sinun pitää
kutsuman Jesus*; sillä hän on vapahtava kansansa heidän
synneistänsä+.
131. Psalmi.
I. David tunnustaa nöyryytensä. II. Neuvoo muitakin toivomaan Herran
päälle.
1. Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa.
I. Herra! ei minun sydämeni ole paisunut*, eikä minun silmäni ole ylpiät;
enkä minä vaella suurissa asioissa, jotka minulle työläät ovat.
2 Aika K.32:25. Vaan Jehiskia ei maksanut mitä hänelle annettu oli; sillä
hänen sydämensä oli paisunut*; sen tähden tuli viha+ hänen päällensä
ja Juudan ja Jerusalemin päälle.
II. Ps.101:5. Joka lähimmäistänsä salaa panettelee, sen minä hukutan: en
minä kärsi ylpeitä ja röyhkeitä.
San. l.16:5. Jokainen ylpiä* on Herralle kauhistus, ja ei pääse
rankaisematta, ehkä he kaikki yhtä pitäisivät.
Sir.3:22. Älä pyydä korkeampaa virkaa ja älä ajattele ylitse sinun voimas.
Sir.3:23. Mutta mitä Jumala on sinun käskenyt, ota siitä vaari.
2. Kuin en minä sieluani asettanut ja vaikittanut, niin minun sieluni tuli
vieroitetuksi, niin kuin lapsi äidistänsä vieroitetaan.
II. 3. Israel toivokaan Herran päälle*, hamasta nyt ja ijankaikkiseen.
Val. v.3:26. Hyvä on olla kärsivällisenä ja Herralta apua toivoa.
132. Psalmi.
I. Davidin ahkeruus Herran asumasiasta. II. Jumalan lupausvala
