JOBIN KIRJA
päällä.
18. Mutta koska hän nielee sen paikastansa, kieltää hän sen, niin kuin
ei olis nähnytkään sitä.
19. Katso, tämä on hänen menonsa riemu; ja toiset taas kasvavat
tuhasta.
20. Sen tähden katso, ei Jumala hyviä hylkää, eikä vahvista pahain
kättä,
21. Siihen asti että sinun suus naurulla täytetään ja huules riemulla.
Ps.126:2. Silloin meidän suumme naurulla täytetään, ja kielemme on
täynnä riemua*; silloin sanotaan pakanoissa: Herra on suuria heidän
kohtaansa tehnyt+.
22. Mutta ne jotka sinua vihaavat, pitää häpiään tuleman; ja
jumalattomain asuinsia ei pidä pysyväinen oleman.
9. Luku.
I. Job vastaa Jumalan olevan aivan vanhurskaan, viisaan ja voimallisen.
II. Antaa myöten, ettei hänen vakuutensa taida Jumalan edessä
seisovainen olla. III. On vahva siitä, että Jumala vaivaa hyviä niin kuin
pahojakin. IV. Valittaa taas surkeuttansa, ja toivottaa Jumalan
ankaruuden hänestä lieventyvän.
I. Job vastasi ja sanoi:
2. Minä kyllä sen tiedän, että niin on, ettei ihminen taida hurskas olla
Jumalan edessä.
3. Jos hän tahtois riidellä hänen kanssansa, ei hän taitais vastata häntä
yhtä tuhanteen.
4. Hän on viisas ja voimallinen: kenenkä siitä on hyvää ollut, kuin häntä
vastaan on itsensä asettanut?
5. Hän siirtää vuoret ennen kuin he sen ymmärtävät, jotka hän
