NEHEMIAN KIRJA
32. Kultasepät ja kauppamiehet rakensivat Kulmasalin välillä ja
Lammasporttiin asti.
4. Luku.
I. Juudalaisten viholliset pilkkaavat rakentajia; jota he valittavat
Jumalalle, ja saavat rohkeuden rakentaa. II. Viholliset aikovat väkivallalla
hämmentää heitä; mutta he, varustetut sotaaseilla, pyrkivät työssänsä
ja ovat valppaat varjelemaan itsiänsä.
I. Kuin Sanballat kuuli meidän muuria rakentavan, syttyi hän vihaan ja
närkästyi sangen suuresti, ja häpäisi Juudalaisia,
2. Ja puhui veljeinsä ja voimallisten edessä Samariassa ja sanoi: mitä
nämät voimattomat Juudalaiset tekevät? pitääkö heille niin sallittaman?
pitääkö heidän uhraaman? pitääkö heidän sen täyttämän yhtenä
päivänä? pitääkö heidän kiviä eläväksi tekemän, jotka ovat tuhkaläjä ja
palaneet?
3. Ja Tobia Ammonilainen sanoi hänen jälkeensä: rakentakoot vapaasti;
jos ketut sinne menisivät, niin he kyllä jaottaisivat heidän kivimuurinsa.
4. Kuule meidän Jumalamme, kuinka me olemme katsotut ylön, ja
käännä heidän häväistyksensä heidän päänsä päälle, ja saata heitä
häpiään vankeuden maassa.
5. Älä peitä heidän pahoja tekojansa ja älä pyyhi heidän syntiänsä
kasvois edestä; sillä he ovat vihan matkaan saattaneet, rakentajain
läsnä ollessa.
6. Mutta me rakensimme muurin ja panimme hänen kaiketi yhteen
hamaan puoliväliin asti; ja kansa sai sydämen työtä tehdäksensä.
II. 7. Kuin Sanballat ja Tobia ja Arabialaiset ja Ammonilaiset ja
Asdodilaiset kuulivat Jerusalemin muurit korotetuksi, ja ruvetuksi
haljenneita parantamaan, vihastuivat he sangen suuresti.
8. Ja he kaikki tekivät liiton keskenänsä tullaksensa sotimaan
