JEREMIAN KIRJA
33. Luku.
I. Ennustetaan vielä Jerusalemin hävityksestä, ja sen jälkeen entisen tilansa saavuttamisesta jälleen. II. Annetaan lupaus Kristuksesta ja hänen valtakuntansa eli seurakuntansa vahvuudesta.
I. Ja Herran sana tapahtui toisen kerran Jeremialle, kuin hän oli vielä suljettu vankihuoneen pihassa, ja sanoi:
2. Näin sanoo Herra, joka sen tekee, Herra, joka sen päättää ja toimittaa, Herra on hänen nimensä:
3. Huuda minua, niin minä tahdon kuulla sinua, ja tahdon ilmoittaa sinulle suuria ja voimallisia asioita, niitä, joita et tiedäkään.
4. Sillä näin sanoo Herra Israelin Jumala tämän kaupungin huoneista ja Juudan kuningasten huoneista, jotka ovat maahan kukistetut, niistä tehtää multaseiniä varjelukseksi,
5. Ja niistä, jotka tänne ovat tulleet sotimaan Kaldealaisia vastaan, että he täyttäisivät ne ihmisten ruumiilla, jotka minä minun vihassani ja julmuudessani lyövä olen; sillä minä olen kätkenyt minun kasvoni tämän kaupungin edestä, kaiken heidän pahuutensa tähden:
6. Katso, minä tahdon sitoa heidän haavansa ja tehdä heitä terveeksi, ja tahdon kuulla heidän rukouksensa rauhasta ja uskollisuudesta;
7. Sillä minä tahdon kääntää Juudan vankiuden ja Israelin vankiuden, ja rakennan heidät niinkuin alusta.
8. Ja puhdistan heidät kaikesta pahasta teostansa, jolla he ovat rikkoneet minua vastaan, ja tahdon antaa heille anteeksi kaiken pahan teon, jolla he ovat rikkoneet ja harhailleet minua vastaan.
9. Ja se on oleva minulle ilonimeksi, ylistykseksi ja kunniaksi kaikkein pakanain seassa maan päällä, kuin he saavat kuulla kaiken sen hyvän, minkä minä heille teen; ja heidän pitää peljästymän ja hämmästymän kaikkea sitä hyvää ja kaikkea sitä rauhaa, jonka minä heille antaa tahdon.
10. Näin sanoo Herra: tässä paikassa, josta te sanotte: se on autio, ettei ihmisiä eikä karjaa Juudan kaupungeissa ja kaduilla Jerusalemissa ole (jotka niin hävitetyt ovat, ettei väkeä eikä asuvaisia, ei myös karjaa siellä ole, )
11. Pitää vielä nyt kuultaman riemun ja ilon ääni, yljän ääni ja morsiamen ääni*, ja niiden ääni, jotka sanovat: kiittäkäät Herraa Zebaotia, että Herra on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti+, ja niidenkin, jotka kiitosuhria Herran huoneesen kantavat; sillä minä käännän maan vankiuden, niinkuin alusta, sanoo Herra.
12. Näin sanoo Herra Zebaot: tässä paikassa, joka autiona on, niin ettei ihmisiä eikä karjaa siinä ole, ja kaikissa hänen kaupungeissansa, pitää vielä nyt paimenten huoneet oleman, jotka ruokkivat laumoja;
13. Sekä kaupungeissa, jotka vuorilla ovat, ja laaksokaupungeissa, ja kaupungeissa, jotka Etelämaassa ovat, Benjaminin maalla ja Jerusalemin ympärillä, ja Juudan kaupungeissa*, sieltä pitää vielä menemän ulos ja sisälle luetut laumat, sanoo Herra.
14. II. Katso, aika tulee, sanoo Herra, että minä tahdon sen armollisen sanan herättää, jonka minä olen Israelin huoneelle puhunut, ja Juudan huoneelle:
15. Niinä päivinä ja sillä ajalla tahdon minä antaa Davidille kasvaa vanhurskauden vesan*; ja hän on toimittava oikeuden ja vanhurskauden maan päällä+.
16. Sillä ajalla pitää Juuda autetuksi tuleman, ja Jerusalem levossa asuman, ja hän kutsutaan: Herra meidän vanhurskautemme.
17. Sillä näin sanoo Herra: ei pidä Davidilta puuttuman mies, joka istuu Israelin huoneen istuimella;
18. Ei myös pidä koskaan minun edestäni puuttuman pappeja ja Leviläisiä, jotka polttouhria uhraavat ja ruokauhria sytyttävät, ja uhreja joka aika teurastavat.
19. Herran sana tapahtui Jeremialle ja sanoi:
20. Näin sanoo Herra: jos te taidatte lakkauttaa minun liittoni päivän ja yön kanssa*, ja ettei päivä eikä yö ole ajallansa:
21. Niin ei myös minun liittoni Davidin minun palveliani kanssa pidä miksikään oleman, ettei hänellä ole poikaa kuninkaaksi hänen istuimellensa, ja Leviläisten ja pappein minun palveliaini kanssa.
22. Niinkuin ei taivaan sotaväkeä taideta lukea eikä meren santaa mitata, juuri niin tahdon minä palveliani Davidin siemenen enentää*, ja Leviläiset, jotka minua palvelevat.
23. Ja Herran sana tapahtui Jeremialle ja sanoi:
24. Etkös ole nähnyt, mitä tämä kansa puhuu ja sanoo: Herra on hyljännyt ne kaksi sukukuntaa, jotka hän valinnut oli; ja he häpäisevät minun kansaani niinkuin ei he enään minun kansani heidän edessään olisikaan.
25. Näin sanoo Herra: jos en minä pidä liittoani päivän ja yön kanssa, ja järjestystäni taivaan ja maan kanssa:
26. Niin tahdon myös hyljätä Jakobin ja Davidin minun palveliaini siemenen*, niin etten minä ota niitä hänen siemenestänsä, jotka pitää vallitseman Abrahamin, Isaakin ja Jakobin siementä; sillä minä tahdon kääntää heidän vankiutensa ja armahtaa heitä.