Jeremian Walituswirret .
V. Lucu.
PRopheta rucoile Jumalata/ että hän sijs cuitengin cadzois ja näkis heidän wiheljäisydens cuin he näit sekä näljäst ja heidän wihollisildans/ v. 1.
Huoca syndein tähden/ joilla he sencaltaisia ansainnet owat/ v. 17.
Ja rucoile ettei HERra tahdois heitä peräti unhotta: waan autta heitä taas heidän maallens. v. 19.
Val. v. 5:1 MUista HERra/ cuinga meille tapahtui/ cadzo/ ja näe meidän ylöncadzettam.
Val. v. 5:2 Meidän perimyxem on muucalaisten osaxi tullut/ ja meidän huonem ulconaisten.
Val. v. 5:3 Meidän äitim owat nijncuin lesket.
Val. v. 5:4 Wettä/ joca meidän omam oli/ me joimme rahallam/ omat halgot me ostim hinnalla.
Val. v. 5:5 Caulallam me waiwa kärseim/ ja ehkä me jo wäsynet olimme/ ei cuitengan meille lepo annettu.
Val. v. 5:6 Meidän piti Egyptin ja Assyrian ala meitäm andaman/ että me sijttekin leipä meidän rawinnoxem saisimme.
Val. v. 5:7 Meidän Isäm owat syndiä tehnet/ ja ei sillen ole käsis/ ja meidän pitä heidän pahoja tecojans nautidzeman.
Val. v. 5:8 Oriat meitä wallidzewat/ ja ei ole kengän/ joca meitä heidän käsistäns pelasta.
Val. v. 5:9 Meidän pitä hakeman meidän leipäm hengen pacolla/ miecan edes corwesa.
Val. v. 5:10 Meidän ihom on poldettu nijncuin pädzis/ sen hirmuisen näljän tähden.
Val. v. 5:11 He owat waimot Zionis raiscannet/ ja neidzet Judan Caupungeisa.
Val. v. 5:12 Ruhtinat he owat hirttänet/ ja wanhimbita ei he cunnioittanet.
Val. v. 5:13 Nuorucaiset piti jauhaman/ ja piscuiset puita candaisans piti combastuman.
Val. v. 5:14 Wanhat puutuit porteista/ ja nuorucaiset ei sillen candeletta soita.
Val. v. 5:15 Meidän sydämem riemu loppui/ meidän dantzim on käändynyt murhexi.
Val. v. 5:16 Meidän päästäm on Cruunu pudonnut/ woi meitä/ että me nijn olemma syndiä tehnet !
Val. v. 5:17 Sentähden on myös meidän sydämem murehisans/ ja meidän silmäm owat piminnet.
Val. v. 5:18 Zionin wuoren tähden/ että se nijn häwitetty on/ että ketut hänes juoxendelewat.
Val. v. 5:19 Mutta sinä HErra/ joca ijancaickisest olet/ ja sinun istuimes ijästä ikän.
Val. v. 5:20 Mixis meidän nijn unohdat? ja nijn cauwan meitä peräti hyljät?
Val. v. 5:21 Palauta HERra meitä jällens sinun tygös/ että me taas palajaisimme/ udista meidän päiwäm nijncuin he algusta olit.
Val. v. 5:22 Sillä sinä olet meitä heittänyt pois/ ja sinä olet sangen suurest wihastunut meidän päällem.
Jeremian Walituswirten loppu.