Colmas Mosexen Kirja
IX. Lucu.
Moses käske Aaronin ja hänen poicains otta carja uhrixi/ v. 1.
he tekäwät nijn/ v. 5.
hän käske heitä uhrata idze edestäns ja Canssan edestä/ v. 7.
Aaron uhra idze edestäns ricosuhrin/ v. 8.
Polttouhrin/ v. 12.
Cassan edestä/ ricosuhrin/ v. 15.
Polttouhrin/ v. 16.
Ruocauhrin/ v. 17.
Kijtosuhrin/ v. 18.
siuna Canssan/ v. 22.
HERran cunnia ilmesty/ ja tuli tule HERralda ja culutta uhrit/ v. 23.
3 Moos 9:1 JA cahdexandena päiwänä cudzui Moses Aaronin poikinens/ ja wanhimmat Israelista.
3 Moos 9:2 Ja sanoi Aaronille: ota sinulles nuori wasicka ricosuhrixi/ ja oinas polttouhrixi/ molemmat wirhittömät/ ja tuo HERran eteen.
3 Moos 9:3 Ja puhu Israelin lapsille/ sanoden: ottacat cauris ricosuhrixi/ ja wasicka ja caridza molemmat wuosicunnaiset/ ja wirhittömät/ polttouhrixi.
3 Moos 9:4 Ja myös härkä ja oinas uhrataxemme kijtosuhrixi HERran edes/ ja ruocauhrixi secoitettu öljyllä: sillä tänäpänä ilmesty HERra teille.
3 Moos 9:5 Ja he toit caicki/ mitä Moses käskenyt oli/ seuracunnan majan owen eteen: ja caicki Canssa käwit edes/ ja seisoit HERran edes.
3 Moos 9:6 Nijn sanoi Moses: tämä on se/ cuin HERra käskenyt on teidän tehdä/ nijn HERran cunnia ilmesty teille.
3 Moos 9:7 Ja Moses sanoi Aaronille: astu Altarin tygö/ ja tee ricosuhris/ ja polttouhris/ ja sowita sinuas ja Canssa/ ja tee sijtte Canssan uhri/ ja sowita heitä/ nijncuin HERra käskenyt on.
3 Moos 9:8 JA Aaron astui Altarin tygö/ ja teurasti wasican ricosuhrixens.
3 Moos 9:9 Ja hänen poicans cannoit weren hänen tygöns/ ja hän casti sormens wereen/ ja siwui Altarin sarwijn/ waan weren caasi hän Altarin pohjalle.
3 Moos 9:10 Mutta lihawuden/ ja munascuut/ ja maxan calwon ricosuhrista/ poltti hän Altarilla/ nijncuin HERra oli Mosexelle käskenyt.
3 Moos 9:11 Mutta lihan ja nahan poltti hän tules ulcona leirist.
3 Moos 9:12 Sijtte teurasti hän polttouhrin/ Ja Aaronin pojat cannoit weren hänen tygöns/ ja hän prijscotti sen Altarille ymbärins.
3 Moos 9:13 Ja he toit myös polttouhrin hänelle/ cappaleixi leicatun/ ja pään/ ja hän poltti ne Altarilla.
3 Moos 9:14 Ja hän pesi sisällyxet ja jalat/ ja poltti ne polttouhrin päällä/ Altarilla.
3 Moos 9:15 Sijtte candoi hän Canssan uhrin edes/ ja otti caurin/ joca oli Canssan ricosuhri/ ja teurasti sen/ ja teki sijtä ricosuhrin/ nijncuin sen endisengin.
3 Moos 9:16 Ja hän toi myös polttouhrin/ ja walmisti sen tawans jälken.
3 Moos 9:17 Ja toi ruocauhrin/ ja otti sijtä pions täyden/ ja poltti ne Altarilla/ paidzi amullista polttouhria.
3 Moos 9:18 Sijtte teurasti hän härjän ja oinan Canssan kijtosuhrixi/ ja hänen poicans cannoit weren hänelle/ ja hän prijscotti sen Altarille ymbärins.
3 Moos 9:19 Mutta sen härjän lihawuden ja oinan saparon/ ja sisällysten lihawuden/ ja munascuut/ ja maxan calwon.
3 Moos 9:20 Caiken tämän lihawuden panit he rinnan päälle/ ja poltit lihawuden Altarilla.
3 Moos 9:21 Mutta rinnan ja oikian lawan/ häälytti Aaron häälytyxexi HERran edes/ nijncuin HERra oli käskenyt Mosexelle.
3 Moos 9:22 JA Aaron nosti kätens Canssan puoleen/ ja siunais heitä/ ja sijttecuin hän ricosuhrin/ polttouhrin/ ja kijtosuhrin tehnyt oli/ meni hän alas.
3 Moos 9:23 Nijn Moses ja Aaron menit seuracunnan majaan/ ja cosca he jällens sieldä läxit/ siunaisit he Canssan. Nijn HERran cunnia ilmestyi caiken Canssan edes.
3 Moos 9:24 Sillä tuli tuli HERalda alas/ ja culutti polttouhrin/ ja sen lihawuden/ Altarilda/ ja cosca caicki Canssa sen näit/ riemuidzit he sangen suurest/ ja langeisit maahan caswoillens.
Vers. 6. HERran cunnia ) Se on tuli/ joca sijtte
v. 24. läxi HERralda/ ja culutti uhrit. Tämä tuli alati tähdellä pidettin papeilda/ sijhenasti cuin Cuningas Salomo rakensi Templin: silloin hän jällens udistettin/ nijncuin nähdän/ 2. Par. 7: Ja sijtte jällens Babelin fangiuten asti/ josta enä luke saadan/ 2. Mac. 1. Ja HERra on tällä tulella tahtonut anda nähtä/ että sencaltaiset uhramisen tawat owat hänelle ollet kelwolliset: nijncuin Abelin uhri/ Gen. 4:4 ja Eliaxen/ 1. Reg. 18:38.
v. 7. Sowita ) tästä nähdän ettei Aaron ole ollut se oikia ylimmäinen pappi/ että hänen piti myös idzens sowittaman/ mutta hän awisti toista/ joca tulewa ja wiatoin oli/ Hebr. 5. ja 7.