JESUS SIIRAKIN KIRJA

1 luku

Jeesus Siirak on kirjoittanut kirjan hebreaksi ja hänen pojanpoikansa kääntänyt sen kreikaksi.

1. Kaikki viisaus tulee Herralta, ja hänen tykönänsä se on iankaikkisesti.
2. Kuka voi laskea meren hiekan ja sateen pisarat ja iankaikkisuuden päivät?
3. Kuka voi tutkia taivaan korkeuden ja maan leveyden ja meren syvyyden ja kuka viisauden?
4. Ennen kaikkia muita luotiin viisaus: taito ja ymmärrys ovat hamasta iankaikkisuudesta.
6. Kenelle on viisauden juuri ilmoitettu, ja kuka on tuntenut sen taitavat neuvot?
8. Yksi on viisas, ylen peljättävä, hän, joka valtaistuimellansa istuu.
9. Herra itse on luonut viisauden, on nähnyt ja laskenut sen ja vuodattanut sitä kaikkiin tekoihinsa,
10. olemaan kaiken lihan tykönä, hänen antinsa mitan mukaan. Ja hän on lahjoittanut sen niille, jotka häntä rakastavat.
11. Herran pelko on kunnia ja kerskaus ja ilo ja riemun seppele.
12. Herran pelko virvoittaa sydämen ja antaa ilon ja riemun ja pitkän iän.
13. Herraa pelkäävän käy viimein hyvin, ja loppunsa päivänä hän löytää armon.
14. Viisauden alku on Jumalan pelko, ja samalla kuin uskolliset se on äidinkohdussa heihin luotu.
15. Ihmisten sekaan se on laskenut majansa iankaikkisen perustuksen, ja heidän jälkeläistensä kesken se uskolliseksi havaitaan.
16. Herran pelko on täydellinen viisaus, ja se juottaa heitä runsaasti hedelmiensä mehulla.
17. Kaiken talonsa se täyttää kalleuksilla ja aitat antimillansa.
18. Herran pelko on viisauden seppele, ja siitä versoo rauha ja terveellinen lääke.
19. Hän näki ja laski sen, antoi virtana vuotaa taidollisuuden, tiedon ja ymmärryksen ja korotti niiden kunnian, jotka siitä kiinni pitävät.
20. Herran pelko on viisauden juuri, ja sen oksat ovat pitkät elonpäivät.
22. Ei voi väärää vihaa vanhurskaana pitää, sillä miehen pikavihaisuus on hänelle lankeemukseksi.
23. Pitkämielinen kärsii oikeaan aikaan asti, mutta vihdoin hänelle tulee ilo.
24. Oikeaan aikaan asti hän kätkee sanansa ja monien huulet tulevat kertomaan hänen ymmärryksestään
25. Viisauden aarteitten joukossa on taidollisia vertauksia, mutta syntiselle jumalanpelko on kauhistus.
26. Jos viisautta halajat, pidä käskyt, niin Herra sen sinulle lahjoittaa.
27. Sillä Herran pelko on viisaus ja kuri, ja usko ja sävyisyys ovat hänelle mieleen.
28. Älä ole vastahakoinen Herran pelkoon, äläkä lähesty sitä kaksimielisellä sydämellä.
29. Älä ole ulkokullattu ihmisten edessä, vaan ota vaari huulistasi.
30. Älä korota itseäsi, ettet lankeaisi ja tuottaisi itsellesi häpeätä: Herra on paljastava sinun salaisuutesi ja syöksevä sinut alas keskellä seurakuntaa, koska et ole lähestynyt Herran pelkoa ja koska sydämesi on ollut vilppiä täynnä.

2 luku

Herran pelon ja viisauden ylistys.

1. Poikani, jos antaudut palvelemaan Herraa Jumalaa, niin valmista sielusi koettelemuksiin.
2. Pidä sydämesi vilpittömänä, ole kestäväinen, äläkä ole hätäinen kovan onnen päivänä.
3. Riipu kiinni hänessä äläkä hänestä luovu, että viimein tulisit suureksi.
4. Ota vastaan kaikki, mikä sinulle sallitaan, ja ole pitkämielinen nöyryyttävissä vaiheissa.
5. Sillä kulta koetellaan tulessa ja otolliset ihmiset nöyryytyksen pätsissä.
6. Usko häneen, niin hän ottaa sinut vastaan, pidä tiesi suorina ja pane toivosi häneen.
7. Te, jotka Herraa pelkäätte, odottakaa hänen laupeuttansa, älkää poiketko syrjään ettette lankeaisi.
8. Te, jotka Herraa pelkäätte, uskokaa häneen, niin ei teidän palkkanne ole katoava.
9. Te, jotka Herraa pelkäätte, toivokaa hyvää ja kaikkinaista iloa ja laupeutta.
10. Katsokaa muinaisia sukupolvia ja nähkää: Kuka on turvannut Herraan ja joutunut häpeään? Tai kuka on hänen pelossansa pysynyt ja tullut hyljätyksi? Tahi kuka on häntä avuksensa huutanut, ja hän on katsonut hänet ylen?
11. Sillä armahtavainen ja laupias on Herra, ja hän antaa synnit anteeksi ja pelastaa ahdistuksen aikana.
12. Voi arkoja sydämiä ja velttoja käsiä ja syntistä, joka vaeltaa kahta polkua!
13. Voi velttoa sydäntä! Sillä ei hän usko; sentähden ei hän tule varjelluksi.
14. Voi teitä, jotka olette kadottaneet kärsivällisyyden! Mitä te teette, kun Herra etsiskelee?
15. Herraa pelkääväiset eivät ole tottelemattomia hänen sanoillensa, ja häntä rakastavaiset noudattavat hänen teitänsä.
16. Herraa pelkääväiset etsivät hänen mielisuosiotansa, ja häntä rakastavaiset saavat täyden tyydytyksen laista.
17. Herraa pelkääväiset pitävät sydämensä valmiina ja nöyryyttävät sielunsa hänen edessään:
18. Me tahdomme langeta Herran käsiin, emme ihmisten käsiin. Sillä niinkuin hänen valtasuuruutensa on, niin on myös hänen laupeutensa.

3 luku

Lasten velvollisuudet vanhempia kohtaan.

1. Kuulkaa, lapset, minua, isää, ja tehkää näin, että teidän hyvin kävisi.
2. Sillä Herra on säätänyt lapsille isän kunnioittamisen ja on vahvistanut äidin oikeudet poikain noudatettaviksi.
3. Joka kunnioittaa isää, se sovittaa syntinsä;
4. ja joka äitinsä kunniassa pitää, se on kuin aarteen kokoaja.
5. Joka isää kunnioittaa, se saa iloa omista lapsistansa, ja joka äitinsä kunniassa pitää, se on kuin aarteen kokoaja; ja sinä päivänä, jona hän rukoilee, hän tulee kuulluksi.
6. Joka isää kunnioittaa, saa pitkän iän; ja joka on Herralle kuuliainen, se virvoittaa äitinsä;
7. Herraa pelkääväinen kunnioittaa isäänsä, ja niinkuin isäntiä hän palvelee niitä, joista hän on syntynyt.
8. Sanalla ja teolla kunnioita isääsi, että sinulle tulisi hänen siunauksensa.
9. Sillä isän siunaus vahvistaa lapsien kodit, mutta äidin kirous repii niiden perustukset.
10. Älä pidä kunnianasi sitä, että isäsi jää kunnioitusta vaille; sillä kunnioituksen puute isääsi kohtaan ei ole sinulle kunniaksi.
11. Sillä ihmiselle tulee kunnia siitä, että hänen isänsä on kunnioitettu, ja kunniaton äiti on lapsille häpeäksi.
12. Poikani, pidä huolta isästäsi hänen vanhuudessaan, äläkä murehduta häntä, niin kauan kuin hän elää.
13. Ja jos hänen ymmärryksensä käy heikoksi, ole suopea, äläkä jätä häntä kunnioittamatta, vaikka oletkin täysissä voimissa.
14. Sillä isälle osoitettu laupeus ei tule unhotetuksi, ja vaikka sinulla on syntejä, sinun huoneesi vaurastuu.
15. Ahdistuksen päivänä sinä olet hyvässä muistossa: sinun syntisi sulavat pois, niinkuin jää päivänpaisteessa.
16. Isänsä hylkääjä on Jumalan pilkkaajan vertainen; ja joka äitinsä vihoittaa, sen Herra kiroaa.
17. Poikani, toimita tehtäväsi sävyisästi, niin sinua rakastavat ne ihmiset, jotka ovat Herralle otolliset.
18. Mitä korkeampi olet, sitä syvemmälle nöyrry, niin sinä löydät armon Herran edessä.
20. Sillä Herran voima on suuri, ja nöyrät häntä kunnioittavat.
21. Älä pyri siihen, mikä sinulle on liian vaikeata, äläkä tutkistele asioita, jotka käyvät yli sinun voimiesi.
22. Mitä sinun tehtäväksesi on suotu, sitä ajattele; sillä eivät salatut asiat ole sinulle tarpeelliset.
23. Mikä on tehtäviesi ulkopuolella, siihen älä sekaannu; sillä nähdä on sinun annettu paljon enemmän, kuin mitä ihminen ymmärtää.
24. Sillä suuri luulo omasta itsestään on eksyttänyt monet, ja väärä kuvittelu on vienyt harhaan heidän ajatuksensa.
26. Ja joka rakastaa vaaraa, se siihen sortuu. Taipumattoman sydämen käy viimein huonosti: taipumaton sydän painetaan viimein alas.
27. Vaivat painavat alas taipumattoman sydämen, ja syntinen kasaa syntiä synnin päälle.
28. Ylpeälle ei koetus ole parannukseksi, sillä pahuuden istutus on häneen juurtunut.
29. Ymmärtäväisen sydän tutkistelee sananlaskuja, ja viisaan halajamus on kuulevainen korva.
30. Vesi sammuttaa liekitsevän tulen, ja laupeus sovittaa synnit.
31. Joka hyvät teot korvaa, se muistaa, mitä edessäpäin on, ja lankeamisensa aikana hän löytää tuen.

4 luku

Velvollisuudet puutetta kärsiviä kohtaan. Kasvatus viisauteen.

1. Poikani, älä pidätä köyhältä hänen elatustansa, äläkä anna anovaisten silmien kauan odottaa.
2. Älä murehduta isoavaa sielua, äläkä ärsytä vihaan miestä, joka on ahdingossa.
3. Vihaan ärtynyttä sydäntä älä kiihoita, äläkä anna tarvitsevaisen kauan odottaa lahjaa.
4. Hätääntynyttä anelijaa älä aja pois, äläkä käännä kasvojasi pois köyhästä.
5. Älä käännä silmääsi pois pyytäjästä, äläkä anna kenellekään aihetta kirota sinua.
6. Sillä jos joku katkeralla mielellä sinut kiroaa, niin hänen Luojansa kuulee hänen rukouksensa.
7. Tee itsesi suosituksi seurakuntakokouksessa ja paina pääsi alas korkea-arvoisen edessä.
8. Kallista korvasi köyhän puoleen, ja vastaa hänelle ystävällisin sanoin, sävyisästi.
9. Pelasta vääryyttä kärsivä vääryyden tekijän kädestä, äläkä arkaile, kun sinun on langetettava tuomio.
10. Ole orvoille kuin isä ja heidän äidillensä miehen sijassa, niin sinä olet Korkeimman poika, ja hän rakastaa sinua enemmän kuin oma äitisi.
11. Viisaus korottaa omat poikansa ja ottaa vastaa häntä etsiväiset.
12. Joka häntä rakastaa, se elämää rakastaa, ja jotka varhain häntä etsivät, ne saavat runsaasti iloa.
13. Joka hänestä kiinni pitää, se perii kunnian; ja mihin hän sisälle käy, sinne Herra antaa siunauksen.
14. Jotka häntä palvelevat ne toimittavat pyhän Jumalan palvelusta, ja häntä rakastavia Herra rakastaa.
15. Joka on hänelle kuuliainen, se on tuomitseva pakanakansoja; ja joka ottaa hänestä vaarin, se saa turvassa asua.
16. Joka häneen turvaa, se saa hänet perintöosaksensa; ja sen ihmisen jälkipolvet saavat hänet omanansa pitää.
17. Aluksi viisaus käy hänen kanssaan mutkaisia teitä, tuottaa hänelle pelon ja arkuuden ja vaivaa häntä kurituksellaan, kunnes se antaa luottamuksensa hänen sielulleen, koeteltuaan häntä säädöksillänsä.
18. Sitten viisaus tulee suoraa tietä hänen tykönsä jälleen ja ilahuttaa hänet ja ilmoittaa hänelle salaisuutensa.
19. Mutta jos hän kääntyy harhateille, hylkää se hänet ja jättää hänet hänen lankeemuksensa haltuun.
20. Varo itsesi hetken houkutuksilta ja kavahda pahaa, niin et joudu häpeämään itseäsi.
21. On näet häpeätä, joka tuottaa syntiä, ja on häpeätä, joka koituu kunniaksi ja armoksi.
22. Älä ole puolueellinen sielullesi vahingoksi, äläkä arkaile omaksi turmioksesi.
23. Älä säästä sanojasi, kun on auttamisen tilaisuus, äläkä kätke viisauttasi, saadaksesi kiitosta.
24. Sillä sanasta tunnetaan viisaus ja kielen puheesta kasvatus.
25. Älä puhu totuutta vastaan, vaan häpeä kasvatuksesi puutteellisuutta.
26. Älä pidä häpeänä syntiesi tunnustamista, äläkä pidättele juoksevaa virtaa.
27. Älä alistu tyhmän miehen tahtoon, äläkä ole puolueellinen vallassaolijan hyväksi.
28. Hamaan kuolemaan asti taistele totuuden puolesta, niin Herra Jumala sotii sinun puolestasi.
29. Älä ole kieleltäsi raju, mutta toimissasi hidas ja veltto.
30. Älä ole leijonan kaltainen kodissasi äläkä luulojen tähden ankara kotiväkesi kesken.
31. Älköön olko sinun kätesi ojennettu ottamaan, mutta suljettu antamasta.

5 luku

Ei tule luottaa tavaroihin eikä niiden turvin suruttomasti elää.

1. Älä turvaa tavaroihisi, äläkä sano: Minulla on yltäkyllin.
2. Älä noudata omaa mieltäsi ja voimaasi, niin että vaellat sydämesi himoissa.
3. Älä sano: Kuka on minun käskijäni? Sillä Herra on totisesti sinua rankaiseva.
4. Älä sano: Minä olen syntiä tehnyt, ja mitä on minulle siitä tullut? Sillä Herra on pitkämielinen.
5. Älä ole huoleton sovituksestasi, niin että kasaat syntiä synnin päälle.
6. Äläkä sano: Hänen armahtavaisuutensa on suuri, hän antaa anteeksi minun paljot syntini. Sillä hänellä on laupeus ja myös viha, ja hänen kiivautensa pysyy syntisten päällä.
7. Käänny viivyttelemättä Herran puoleen, äläkä lykkää sitä päivästä päivään. Sillä äkisti tulee Herran viha, ja rangaistuksen aikana sinä hukut.
8. Älä turvaa vääriin tavaroihin, sillä ei sinulla ole niistä mitään hyötyä kovan onnen päivänä.
9. Älä viskaa eloa kaikilla tuulilla, äläkä kulje kaikkia polkuja; niin tekee kaksikielinen synnintekijä.
10. Ole luja vakaumuksessasi, ja yhtäpitävä olkoon aina sinun puheesi.
11. Ole nopea kuulemaan, mutta lausu vastaus harkinnan perästä.
12. Jos käsität asian, vastaa lähimmäisellesi; mutta jollet, pidä käsi suullasi.
13. Puheesta tulee kunnia ja häpeä, ja ihmisen kieli tuottaa hänelle lankeemuksen.
14. Älä vedä päällesi korvaankuiskuttelijan nimeä, äläkä väijy kielelläsi. Sillä varas saa osaksensa häpeän ja kaksikielinen raskaan moitteen.
15. Älä riko suuressa äläkä pienessä.

6 luku

Ylpeyden vahingollisuus.

1. Älä ole vihamies, kun tulisi olla ystävä. Sillä huono maine on häpeä ja saa pilkan perinnökseen. Niin käy kaksikielisen synnintekijän.
2. Älä korota itseäsi omassa mielessäsi, ettei sinun sieluasi raastettaisi niinkuin härkää,
3. ettet joutuisi kaluamaan omia lehtiäsi ja turmelemaan hedelmiäsi ja jäisi kuivan puun kaltaiseksi.
4. Kelvoton sielu turmelee sen, jolla se on, ja saattaa hänet vihamiesten ilkuttavaksi.
5. Lempeä suu hankkii paljon ystäviä ja hyväpuheinen kieli paljon ystävyyden osoituksia.
6. Olkoon paljon niitä, jotka elävät rauhassa sinun kanssasi, mutta neuvonantajia olkoon sinulla yksi tuhannesta.
7. Jos hankit itsellesi ystävän, hanki hänet koettelemuksissa, äläkä aivan pian anna hänelle luottamustasi.
8. Sillä moni on ystävä aikanansa, mutta ei pysy silloin, kun sinulla on ahtaat päivät.
9. Ja moni ystävä muuttuu vihamieheksi ja saattaa riidan julki, sinulle pilkaksi.
10. Ja moni on ystävä ollessaan pöytäkumppanina, mutta ei pysy silloin, kun sinulla on ahtaat päivät:
11. onnesi päivinä hän on kuin sinä itse ja käyttäytyy rohkeasti sinun palvelusväkeäsi kohtaan;
12. mutta jos joudut alhaiseen asemaan, on hän sinua vastaan ja kätkeytyy sinun kasvojesi edestä.
13. Pysy erilläsi vihamiehistäsi, ja ole varuillasi ystäviisi nähden.
14. Uskollinen ystävä on vahva turva; joka sellaisen löytää, se aarteen löytää.
15. Uskollinen ystävä on korvaamaton, eikä hänen arvonsa ole punnittavissa.
16. Uskollinen ystävä on elvyttävä lääke, ja jotka Herraa pelkäävät, ne sellaisen löytävät.
17. Herraa pelkääväinen harrastaa oikeata ystävyyttä, sillä miestä myöten on hänen läheisimpänsä.
18. Poikani, hamasta nuoruudestasi valitse osaksesi kuri, niin sinä löydät viisautta vanhuutesi saakka.
19. Lähesty sitä kyntäjän ja kylväjän tavoin ja odota sen hyviä hedelmiä. Sillä sitä viljellessäsi sinulla on vähän vaivaa, ja pian pääset syömään sen satoa.
20. Kuinka peräti vaikea se onkaan kurittomille! Ei kestä siinä älytön!
21. Se on hänelle kuin raskas väkikivi, ja viivyttelemättä hän heittää sen pois.
22. Sillä viisaus on nimensä mukainen, eikä se ole tunnettu monelle.
23. Kuule, poikani, ja ota vastaan minun mietelmäni, äläkä torju pois minun neuvojani.
24. Pistä jalkasi sen kahleisiin ja kaulasi sen kaularautaan,
25. taivuta hartiasi sen alle ja kanna sitä, äläkä kyllästy sen siteisiin.
26. Käy sen tykö kaikesta sielustasi, ja kaikin voimin noudata sen teitä.
27. Seuraa sen jälkiä ja etsi, ja sinä tulet sen tuntemaan; ja kun olet sen saavuttanut, älä laske sitä menemään.
28. Sillä viimein sinä löydät levon, jonka se antaa, ja se kääntyy sinulle iloksi.
29. Silloin sen kahleet ovat sinulle vahva turva ja sen kaularaudat kunniapuku.
30. Sillä sen ies on kultainen koriste, ja sen siteet ovat punasinistä purppuraa.
31. Sinä puet sen yllesi kunniapuvuksi ja panet sen päähäsi riemuseppeleeksi
32. Jos tahdot, poikani, saat sinä opetusta, ja jos mielelläsi siihen antaudut, tulet taidolliseksi.
33. Jos halullisesti kuulet, niin sinä opit; ja jos kallistat korvasi, tulet viisaaksi.
34. Missä on paljon vanhempia, sinne asetu; ja joka on viisas, siihen liity.
35. Kaiken jumalallisen esittämistä kuule halusta, ja ymmärtäväiset vertaukset älkööt sinua paetko.
36. Jos näet ymmärtäväisen, käy varhain hänen tykönsä, ja sinun jalkasi kuluttakoon hänen oviensa kynnyksiä.
37. Ajattele Herran säädöksiä, ja tutkistele aina hänen käskyjänsä. Hän vahvistaa sinun sydämesi, ja sinun halajamisesi viisauteen tulee tyydytetyksi.

7 luku

Oikeamielinen vaellus yhteiskunnassa, kodissa ja seurakunnassa.

1. Älä tee pahaa, niin ei sinulle pahaa tapahdu.
2. Pysy erilläsi vääryydestä, niin se sinusta väistyy pois.
3. Poikani, älä kylvä vääryyden vakoihin, niin et myöskään ole leikkaava niistä seitsenkertaista satoa.
4. Älä halaja Herralta päämiehen paikkaa äläkä kuninkaalta kunniasijaa.
5. Älä pidä itseäsi vanhurskaana Herran edessä äläkä viisaana kuninkaan edessä.
6. Älä pyri tuomariksi: sinä et ehkä kykenisi poistamaan vääryyksiä. Ehkä arkailisit vallassaolijaa ja hankkisit oikeamielisyyteesi häpeäpilkun.
7. Älä tee syntiä kaupungin kansaa vastaan, älä myöskään alennu rahvaan edessä.
8. Älä tee syntiä kahta kertaa, sovituksen toivossa, sillä et pääse rangaistuksetta yhdestäkään kerrasta.
9. Älä sano: Hän katsoo minun uhrilahjojeni paljouteen, ja kun minä tuon niitä Jumalalle, Korkeimmalle, ottaa hän ne vastaan.
10. Älä ole arkamielinen rukoillessasi, äläkä lyö laimin hyväntekeväisyyttä.
11. Älä pilkkaa ihmistä, jolla on katkera mieli, sillä yksi on, joka alentaa ja ylentää.
12. Älä kynnä valheen kyntöä veljeäsi vastaan, älä myöskään ystävällesi sitä tee.
13. Älköön sinulla olko halua mihinkään valheeseen, sillä sen harjoittaminen ei ole hyväksi.
14. Älä ole suupaltti vanhojen seurassa, äläkä hoe samoja sanoja rukoillessasi.
15. Älä karta vaivalloista työtä, älä maanviljelystä, jonka Korkein on asettanut.
16. Älä anna syytä lukea itseäsi synnintekijäin joukkoon.
17. Nöyryytä syvästi sieluasi. Muista, että Herran viha ei viivy, sillä jumalattoman rangaistus on tuli ja madot.
18. Älä vaihda ystävää rahan tähden, äläkä oikeata veljeä Oofirin kultaan.
19. Älä hairahdu luopumaan viisaasta ja hyvästä vaimosta, sillä hänen lempeytensä on kultaa kalliimpi.
20. Älä kohtele pahoin palvelijaa, joka tekee työtä uskollisesti, äläkä palkkalaista, joka on sinulle altis.
21. Hyvää palvelijaa sinun sielusi rakastakoon, äläkä kiellä häneltä vapautta.
22. Jos sinulla on karjaa, hoida sitä; ja jos sinulla on siitä hyötyä, pidä sitä edelleen.
23. Jos sinulla on lapsia, kasvata heitä ja notkista heidän niskansa pienestä pitäen.
24. Jos sinulla on tyttäriä, pidä vaari heidän ruumiistansa äläkä näytä heille hilpeitä kasvoja.
25. Naita tytär, niin olet saanut päätökseen suuren työn; ja annat hänet ymmärtäväiselle miehelle.
26. Jos sinulla on vaimo mieltäsi myöten, älä häntä hylkää; mutta jos hän on sinulle vastenmielinen, älä usko itseäsi hänelle.
27. Kunnioita isääsi kaikesta sydämestäsi, äläkä unhota äitisi synnytystuskia.
28. Muista, että olet heistä syntynyt; ja millä sinä voisit korvata sen, mitä he ovat sinulle antaneet?
29. Kaikesta sielustasi pelkää Herraa ja pidä kunniassa hänen pappejansa.
30. Kaikesta voimastasi rakasta Luojaasi, äläkä hylkää niitä, jotka toimittavat hänelle palvelusta.
31. Pelkää Herraa ja kunnioita pappia ja anna hänelle osansa, niinkuin sinulle on alussa säädetty: syntiuhri ja anniksi annettava reisi ja korkeasti-pyhä uhri ja uutinen.
32. Ja ojenna kätesi köyhälle, että sinun osaksesi tulisi täysi siunaus.
33. Hyväntahtoinen lahja on sovelias kaikkien elossaolevien edessä; äläkä myöskään kuolleelta kiellä hyväntahtoisuutta.
34. Älä ole poissa itkevien luota, vaan sure surevien kanssa.
35. Älä ole hidas käymään sairaita katsomassa, sillä senkaltaisesta saat osaksesi rakkauden.
36. Kaikissa asioissasi muista loppuasi, niin sinä et milloinkaan syntiä tee.

8 luku

Vältettäviä hairahduksia ihmisten yhdyselämässä.

1. Älä riitele vallassaolijan kanssa, ettet joutuisi hänen käsiinsä.
2. Älä riitele rikkaan miehen kanssa, ettei hän panisi vaakaan sinua vastaan kultansa painoa. Sillä monen on kulta turmellut ja kääntänyt kuningasten sydämet.
3. Älä riitele kielevän miehen kanssa, äläkä lisää halkoja hänen tuleensa.
4. Älä laske leikkiä miehen kanssa, joka on kasvatusta vailla, etteivät sinun esivanhempasi tulisi häväistyiksi.
5. Älä moiti ihmistä, joka kääntyy synnistä pois; muista, että me kaikki ansaitsemme rangaistuksen.
6. Älä pidä ihmistä halpana hänen vanhuutensa tähden, sillä jotkut meistäkin tulevat vanhoiksi.
7. Älä iloitse kenenkään kuolemasta; muista, että kaikille meille tulee loppu.
8. Älä katso ylen, mitä viisaat kertovat, vaan mietiskele heidän vertauksiansa, sillä heiltä sinä opit kuria ja toimittamaan palvelusta korkea-arvoisille.
9. Älä hylkää sitä, mitä vanhat kertovat, sillä hekin ovat saaneet oppia isiltänsä; heiltä sinä opit ymmärtäväisyyttä, ja miten tulee tarvittaessa vastata.
10. Älä lietso tulta synnintekijän hiiliin, että et itse palaisi hänen tulensa liekeissä.
11. Älä menetä malttiasi röyhkeilijän edessä, ettei hän asettuisi ikäänkuin väijymään sinun suutasi.
12. Älä lainaa kenellekään joka on sinua mahtavampi; ja jos olet lainannut, pidä se menetettynä.
13. Älä takaa yli varojesi; ja jos olet taannut, ole valmis maksamaan.
14. Älä käy oikeutta tuomarin kanssa, sillä hänen arvoasemansa mukaan langetetaan tuomio hänen eduksensa.
15. Älä rupea uhkarohkealle matkakumppaniksi, ettei hän kävisi sinulle vaaralliseksi; sillä hän tekee, mitä itse tahtoo, ja hänen ajattelemattomuutensa tähden sinä joudut samaan turmioon.
16. Älä ryhdy riitaan pikavihaisen kanssa, äläkä lähde erämaan-matkalle hänen kanssaan; sillä veri on tyhjän veroinen hänen silmissään, ja siinä, missä ei apu ole, hän lyö sinut maahan.
17. Älä neuvottele tyhmän kanssa, sillä hän ei osaa pitää asiaa salassa.
18. Älä tee vieraan nähden mitään salassapidettävää, sillä et sinä tiedä, mitä häneltä syntyy.
19. Älä paljasta sydäntäsi joka miehelle; et siitä kiitosta saa.

9 luku

Käyttäytyminen naisia kohtaan.

1. Älä ole luulevainen vaimollesi, joka sylissäsi on, ettet antaisi hänelle huonoa opetusta omaa itseäsi vastaan.
2. Älä antaudu vaimolle siten, että hän nousee sinun valtaasi vastaan.
3. Älä seurustele kevytmielisen naisen kanssa, ettet lankeaisi hänen pauloihinsa.
4. Älä oleskele soittajanaisen parissa, ettei hän kietoisi sinua vehkeillänsä.
5. Älä lähentele neitsyttä, ettet joutuisi sakkoihin ja vahinkoon hänen tähtensä.
6. Älä antaudu portoille, ettet hävittäisi perintöäsi.
7. Älä kurkistele ympärillesi kaupungin kaduilla, äläkä harhaile sen yksinäisillä paikoilla
8. Käännä silmäsi pois kaunismuotoisesta naisesta äläkä lähentele vierasta kaunotarta. Naisen kauneus on eksyttänyt monet, ja siitä syttyy rakkaus kuin tuli.
9. Naidun vaimon kanssa älä laisinkaan istu yhdessä, äläkä kemuile hänen kanssaan viinin ääressä, ettei sielusi taipuisi hänen puoleensa ja ettet kiihkossasi syöksyisi turmioon.
10. Älä hylkää vanhaa ystävää, sillä uusi ei ole hänen vertaisensa. Uusi ystävä - uusi viini: kun se tulee vanhaksi, sitten sinä juot sitä ilolla.
11. Älä kadehdi synnintekijän kunniaa, sillä et sinä tiedä, millainen tuho hänen osaksensa tulee.
12. Älä mielisty siihen, mihin jumalattomat mielistyvät; muista, ettei heitä tuonelaan asti vanhurskaina pidetä.
13. Pysy kaukana miehestä, jolla on valta rangaista kuolemalla, niin sinun ei tarvitse pelätä henkeäsi; mutta jos joudut häntä lähelle, älä tee rikkomuksia, ettei hän riistäisi sinulta henkeä. Pidä mielessäsi,että kuljet paulojen keskelläja vaellat pitkin kaupungin muurinharjoja.
14. Minkä suinkin voit, ota selvä lähimmäisistäsi, ja neuvottele viisaitten kanssa.
15. Ymmärtäväisten kanssa pidä keskusteluja, ja kaikki sinun haastelusi koskekoot Korkeimman lakia.
16. Vanhurskaat miehetolkoot sinun pöytäkumppaneinasi, ja sinun kerskauksenasi olkoon Herran pelko.
17. Taitoniekan teos saa kiitosta hänen kätevyytensä mukaan, ja kansan johtomiestä pidetään viisaana hänen puheittensa mukaan.
18. Kielevä mies tulee kaupungissaan peljätyksi, ja puheissaan harkitsematon tulee vihatuksi.

10 luku

Esivalta ja alamaiset.

1. Viisas tuomari pitää kansansa kurissa, ja ymmärtäväisen hallinto on hyvin järjestetty.
2. Millainen kansan tuomari on, sellaiset myös hänen palvelijansa; ja millainen kaupungin hallitusmies on, sellaiset myös kaikki sen asukkaat.
3. Kuriton kuningas saattaa kansansa turmioon, mutta vallassaolijain ymmärtäväisyys asuttaa kaupungin.
4. Herran käsissä on maan esivalta, ja aikanansa hän nostaa hallitsemaan kelvollisen miehen.
5. Herran kädessä on miehen menestys, ja hän antaa päällysmiehelle hänen arvonsa.
6. Älä pidä vihaa lähimmäisellesi mistään vääryyden teosta, äläkä ryhdy mihinkään, kun tehdään väkivallan töitä.
7. Ylpeys on vihattava Herran ja ihmisten edessä, ja molempien silmissä vääryys on rikos.
8. Ylivalta siirtyy kansalta kansalle vääryyksien, väkivallan tekojen ja rahanhimon tähden.
9. Miksi ylpeilee tomu ja tuhka, hän, jonka sisukset jo hänen eläessään mätänevät?
10. Sairaus on pitkällinen, se pilkkaa lääkäriä: tänään kuningas, huomenna kuollut!
11. Sillä kun ihminen kuolee, ovat madot, elukat ja toukat hänen perintönsä.
12. Ylpeyden alku on se, että ihminen luopuu Herrasta, että hänen sydämensä luopuu hänen Luojastaan.
13. Sillä synti on ylpeyden alku, ja joka siitä kiinnipitää, siitä virtanaan vuotavat kauhistukset. Sentähden Herra antaa sellaisille tavattomia koetuksia ja viimein syöksee heidät turmioon.
14. Herra on kumonnut hallitsijain valtaistuimia ja asettanut heidän sijaansa sävyisiä.
15. Herra on reväissyt pois kansakuntia juurinensa ja istuttanut niiden sijaan nöyriä.
16. Herra on syössyt turmioon kansakuntien maita ja hävittänyt ne maan perustuksia myöten.
17. Hän on temmannut pois niiden asukkaat, on hävittänyt heidät, poistanut heidän muistonsa maan päältä.
18. Ei ole ylpeys luotu ihmisille eikä kiihkoisa viha vaimoista syntyneille.
19. Mikä on kunniakas suku? Ihmissuku! Mikä on kunniakas suku? Ne, jotka Herraa pelkäävät! Mikä on kunniaton suku? Ihmissuku! Mikä on kunniaton suku? Ne, jotka rikkovat käskyt!
20. Veljien kesken on kunniassa se heistä, jolla on johto, mutta Herran silmissä ne, jotka häntä pelkäävät.
22. Rikas, kunnioitettu ja köyhä - kaikkien näiden kerskaus olkoon Herran pelko.
23. Ei ole oikein pitää halpana ymmärtäväistä köyhää, eikä ole soveliasta kunnioittaa miestä, joka syntiä tekee.
24. Korkea-arvoista ja tuomaria ja vallassaolijaa kunnioitetaan, mutta ei kukaan heistä ole suurempi kuin se, joka Herraa pelkää.
25. Viisasta orjaa saavat vapaat palvella, ja taidollinen mies ei sitä nurise.
26. Älä viisastele, kun sinun on tehtävä työsi, äläkä tavoittele kunniaa silloin, kun sinulla on ahtaat asiat.
27. Parempi on se, joka tekee työtä ja jolla on kyllin kaikkea, kuin se, joka tavoittelee kunniaa, mutta on leivän puutteessa.
28. Poikani, pidä sävyisällä tavalla kunniassa oma itsesi ja anna itsellesi arvoa sen mukaan, kuin sitä ansaitset.
29. Kenen mielestä on oikeassa se, joka tekee syntiä omaa itseänsä vastaan? Ja kuka kunnioittaa sitä, joka ei itse anna arvoa omalle elämälleen?
30. Köyhää kunnioitetaan hänen taidollisuutensa tähden, ja rikasta kunnioitetaan hänen rikkautensa tähden.
31. Mutta jos köyhää kunnioitetaan, vaikka hän on köyhä, niin kuinka paljon enemmän, jos hän olisi rikas? Ja jos rikas ei saa kunniaa, vaikka on rikas, niin kuinka paljon vähemmän, jos hän olisi köyhä?

11 luku

Ei ole päätettävä ulkomuodon mukaan, vaan tutkittava asiat.

1. Nöyrän viisaus korottaa hänen päänsä ja istuttaa hänet ylhäisten joukkoon.
2. Älä ylistä miestä hänen kauneutensa tähden, äläkä inhoa ketään hänen ulkomuotonsa tähden:
3. mehiläinen on pienimpiä siivekkäistä, mutta sen tuote on makeuksista ensimmäinen.
4. Älä kersku vaatteista, joihin olet puettu, äläkä ylpisty kunniasi päivinä; sillä Herran työt ovat ihmeelliset, ja salattu on, mitä hän tekee ihmisten seassa.
5. Moni valtias on saanut istua alas maahan, ja moni, jota ei edeltä arvattu, on kantanut kruunua.
6. Moni vallassaolija on joutunut suureen häpeään, ja moni kunniassaolija on joutunut toisten valtaan.
7. Älä moiti, ennenkuin olet tutkinut; harkitse ensin, ja rankaise sitten.
8. Älä vastaa, ennenkuin olet kuunnellut, äläkä ota toiselta sanaa suusta.
9. Älä riitele asiasta, joka ei sinua koske, äläkä istu synnintekijäin joukossa langettamassa tuomioita.
10. Poikani, älä puuhaa moninaisissa; jos olet monipuuhainen, et säily viasta vapaana; mitä tavoittelet, sitä et saavuta, ja mitä pyrit pakoon, sitä et pakoon pääse.
11. Moni ahertaa, näkee vaivaa ja rientää ja joutuu sitä suurempaan puutteeseen.
12. Moni on hidas ja apua tarvitseva, voimaa on niukasti ja köyhyyttä runsaasti; mutta Herran silmät katsovat häneen, hänen parhaaksensa, ja hän nostaa hänet ylös hänen alennuksestaan;
13. hän korottaa hänen päänsä, ja monet ihmettelevät häntä.
14. Hyvä ja paha, elämä ja kuolema, köyhyys ja rikkaus tulevat Herralta.
17. Mitä Herra antaa, se pysyy hurskailla; ja mikä on hänelle otollista, se menestyy iäti.
18. Moni rikastuu tarkkuudellaan ja saituudellaan, mutta tämä on palkka minkä hän osaksensa saa:
19. kun hän sanoo: minä olen päässyt lepoon, ja nyt minä syön omaisuuttani, niin hän ei tiedä, minkä verran enää on aikaa siihen, kun hänen on jätettävä se toisille ja kuoltava.
20. Pysy liitossasi ja vaella siinä, ja vanhene tehtävässäsi.
21. Älä ihmettele synnintekijän työn tulosta, usko Herraan ja pysy omassa aherruksessasi. Sillä helppoa on Herran silmissä äkisti, odottamatta tehdä köyhä rikkaaksi.
22. Herran siunaus on hurskaan palkka, lyhyessä hetkessä hän antaa siunauksen hänelle versoa.
23. Älä sano: Onko se minulle tarpeellista, ja mitä hyvää siitä saan vastedes?
24. Äläkä sano: Minulla on kyllin, ja mitä pahaa voisi minulle vastedes tapahtua?
25. Hyvänä päivänä ei pahaa muisteta, eikä pahana päivänä muistu mieleen hyvä.
26. Sillä helppoa on Herralle antaa kullekin kuolinpäivänä hänen vaelluksensa mukaan.
27. Yhden hetken onnettomuus saattaa unhoon entisen yltäkylläisyyden, ja ihmisen elämään loppu tuo julki, mitä hän on tehnyt.
28. Älä kiitä ketään onnelliseksi ennen hänen kuolemaansa, ja mies tunnetaan lapsistansa.
29. Älä ota joka miestä kotiisi, sillä monet ovat viekkaan väijytykset.
30. Niinkuin houkutuslintu, peltokana häkissä, niin on häikäilemättömän miehen sydän, ja vakoilijan tavoin hän vaanii langettaakseen.
31. Hän väijyy kääntääkseen hyvän pahaksi, ja parhaimpiinkin tekoihin hän painaa tahran.
32. Tulenkipinästä hiilet syttyvät täyteen liekkiin, ja syntinen ihminen väijyy vereen asti.
33. Varo itsesi pahansuovalta, sillä hän valmistaa pahaa; muutoin hän tahraa sinut ainiaaksi.
34. Ota vieras kotiisi, niin hän sekoittaa sinut riitoihin ja vieroittaa sinut omaisistasi.

12 luku

Hyvää on tehtävä hurskaille, ei jumalattomille.

1. Jos teet hyvää, niin katso, kenelle teet, ja sinä saat kiitoksen hyvistä teoistasi.
2. Tee hyvää hurskaalle, niin saat korvauksen, jollet häneltä, niin Korkeimmalta.
3. Eivät hyvät teot ole aiotut sille, joka pysyy pahuudessa ja joka ei itse laupeutta harjoita.
4. Anna hurskaalle, mutta älä pidä huolta synnintekijästä.
5. Tee hyvää nöyrälle, mutta älä anna jumalattomalle. Kiellä häneltä hänen pyytämänsä leipä, äläkä hänelle anna, ettei hän siten saisi sinua valtaansa. Sillä sinä saat kaksin verroin pahaa kaikesta hyvästä, mitä olet hänelle tehnyt.
6. Korkeinkin vihaa synnintekijöitä, ja jumalattomia hän rankaisee.
7. Anna hyvälle, mutta älä pidä huolta synnintekijästä.
8. Hyvinä päivinä ei opita tuntemaan ystävää, ja pahoina päivinä ei vihamies pysy salassa.
9. Kun miehellä on hyvät päivät, ovat hänen vihamiehensä murheellisia, ja hänen pahoina päivinään ystäväkin vetäytyy pois.
10. Älä milloinkaan usko vihamiestäsi, sillä niinkuin vaski homeeseen, niin peittyy hänen pahuutensa.
11. Jos hän nöyryyttääkin itsensä ja käy allapäin, niin pidä häntä silmällä ja varo itsesi häneltä. Ja sinä olet hänelle kuin peilin kiillottaja ja olet huomaava, että lopuksi home ei kestä.
12. Älä aseta häntä vierellesi, ettei hän sysäisi sinua kumoon, asettuisi sinun paikallesi. Älä istuta häntä oikealle puolellesi, ettei hän tavoittelisi sinun istuintasi, niin että sinä viimein saisit tuntea minun sanani tosiksi ja minun puheeni sinua kipeästi pistäisi.
13. Kuka säälii käärmeen lumoojaa, jota käärme puree, ja kaikkia niitä, jotka lähestyvät petoeläimiä?
14. Yhtä vähän sitä, joka antautuu tekemisiin syntisen miehen kanssa ja sekaantuu hänen synteihinsä.
15. Hetken hän pysyy luonasi, mutta jos olet menossa alaspäin, ei hänellä ole kestävyyttä.
16. Huulillaan vihamies puhuu makeita sanoja, mutta sydämessä hänellä on halu syöstä sinut kuoppaan. Silmissä vihamiehillä on itku; mutta jos löytää tilaisuuden, ei hän saa kylläkseen verta.
17. Jos onnettomuus sinua kohtaa, löydät hänet siinä ennen kuin itsesi; ja ollen auttavinaan hän lyö jalan altasi.
18. Hän pudistaa päätä ja lyö käsiään yhteen; paljon on hänellä kuiskuttelemista, ja toiseksi hän muuttaa muotonsa.

13 luku

Köyhän on paras pysyä erossa rikkaista, alhaisen ylhäisistä.

1. Joka tervaan kajoaa, se tahraa itsensä; ja joka käy tekemisiin ylpeän kanssa, tulee hänen kaltaisekseen.
2. Älä käy kantamaan kuormaa, joka on sinulle liian raskas äläkä käy tekemisiin väkevämpäsi ja rikkaampasi kanssa. Mitä tekemistä on saviastialla padan kanssa: toinen kolhaisee ja toinen on kappaleina.
3. Rikas tekee vääryyttä ja vielä sitten toruu, köyhä kärsii vääryyden ja saa vielä pyydellä anteeksi.
4. Jos sinusta on hänelle hyötyä, käyttää hän sinua tehtäviinsä; mutta jos et mitään voi, hän jättää sinut.
5. Jos sinulla on omaisuutta, elelee hän kanssasi ja tyhjentää sinut, eikä se häntä sureta.
6. Jos hän tarvitsee sinua. eksyttää hän sinut, hymyilee sinulle kauniisti ja sanoo: Mitä tarvitset?
7. Ja hän saattaa sinut aivan häpeään herkuillansa, kunnes hän tyhjentää sinut kahdesti tai kolmesti ja lopuksi sinulle nauraa. Kun hän sen jälkeen sinut näkee, ei hän sinusta välitä, vaan pudistaa sinulle päätänsä.
8. Pidä varasi, ettet joudu harhaan ja nöyryytetyksi siinä missä iloitsit.
9. Jos vallassaolija sinua kutsuu, ole pidättyväinen niin hän kutsuu sinua vielä enemmän.
10. Älä tungettele, ettei sinua sysittäisi pois, äläkä pysyttele liian kaukana, ettei sinua unhotettaisi.
11. Älä pyri puhumaan hänen kanssaan niinkuin vertaisesi kanssa, äläkä usko hänen paljoja sanojansa. Sillä
12. hän koettelee sinua paljolla puheellansa, ja ikäänkuin leikkiä laskien hän tahtoo päästä sinusta selville.
13. Hän on säälimätön: ei hän pidä takanaan sinun sanojasi eikä säästä pahoinpitelyä ja kahleita.
14. Pidä silmäsi auki ja ole tarkoin varuillasi. sillä sinä vaellat oman lankeemuksesi seurassa.
15. Jokainen elävä olento rakasta kaltaistansa ja jokainen ihminen lähisintään.
16. Kaikki liha tuntee vetämystä omaa sukuansa kohtaan, ja mies liittyy kaltaiseensa.
17. Mitä yhteyttä on sudella karitsan kanssa? Yhtä vähän syntisellä hurskaan kanssa.
18. Miten voisivat hyeena ja koira olla sovussa keskenään, ja miten rikas ja köyhä olla sovussa?
19. Villiaasit erämaassa ovat leijonain pyydystettäviä, samoin ovat köyhät rikkaiden riistamaana.
20. Nöyryys on ylpeälle kauhistus, samoin ovat köyhä rikkaalle kauhistus.
21. Jos rikas horjuu tukevat häntä hänen ystävänsä. Jos alhainen lankeaa, hänen ystävänsä häntä vielä sysäävät.
22. Jos rikas sortuu, on hänellä auttajia paljon; jos hän puhuu sopimattomia, sanovat he hänen olevan oikeassa. Jos köyhä sortuu, niin häntä vielä lisäksi soimataan: jos hän puhuisi ymmärtäväisesti, ei hänelle anneta tilaisuutta.
23. Kun rikas puhuu, vaikenevat kaikki, ja hänen sanansa kohotetaan pilviin asti. Kun köyhä puhuu, sanotaan: Kuka hän on? Ja jos hän kompastuu, hänet vielä survaistaan kumoon.
24. Hyvä on rikkaus, jollei siihen liity syntiä, mutta köyhyys on paha jumalattoman mielestä.
25. Ihmisen sydän muuttaa hänen kasvonsa joko hyvään päin tai pahaan.
26. Tyytyväisen sydämen merkki ovat iloisen kasvot; mutta sananlaskujen keksiminen kysyy raskasta mietiskelyä.

14 luku

Rahanahneen onneton osa.

1. Onnellinen se mies, joka ei riko suullansa ja jota murhe synnistä ei kalva!
2. Onnellinen se mies, jota hänen tuntonsa ei soimaa ja joka ei ole langennut toivostansa!
3. Kitsastelijalle ei rikkaus ole hyvä; ja mitä tekee rahoilla pahansuopa?
4. Joka kokoaa ja itseltänsä kieltää hyvän, se kokoaa muille, ja hänen omaisuudellaan elävät toiset yltäkylläisesti.
5. Joka on itsellensä paha, kenelle hän olisi hyvä?
6. Ei kukaan ole pahempi kuin se, joka ei suo hyvää itselleen, ja se on hänen pahuutensa palkka.
7. Ja jos hän hyvää tekee, tekee hän sen unhottaen tapansa, mutta lopuksi hän tuo ilmi pahuutensa.
8. Paha on se, jolla on pahansuopa silmä, se, joka kääntää pois kasvonsa eikä välitä muitten tarpeista.
9. Ahneen silmä ei tyydy osaansa, ja häijy vääryys kuivuutta sielun.
10. Paha silmä on kade leivästäkin ja kärsii puutetta omassa pöydässään.
11. Poikani, tee hyvää itsellesi varojesi mukaan ja tuo arvollisesti uhrit Herralle.
12. Muista, ettei kuolema viivyttele, eikä liittosopimusta tuonelan kanssa ole sinulle näytetty.
13. Tee ennen loppuasi hyvää ystävällesi, ojenna kätesi ja anna hänelle, sen mukaan kuin voit.
14. Älä lyö laimin hyvää päivää, älköönkä menkö ohitse sinun osuutesi hyvän nauttimisessa.
15. Eikö sinun ole jätettävä muille vaivannäkösi hedelmät ja perinnön jakoon työsi tulokset?
16. Anna ja ota ja tyydytä halusi, sillä ei auta tuonelassa kysyä ylkäkylläisyyttä.
17. Kaikki liha vanhenee kuin vaate, sillä tämä on liitto hamasta ikiajoista: Sinun pitää kuolemalla kuoleman.
18. Niinkuin ovat vihreät lehdet tuuheassa puussa: toisia se varistaa, toisia se kasvattaa, niin on myös lihan ja veren suku: toiset kuolevat, toiset syntyvät.
19. Kaikki, mikä on tehty, lahoaa ja saa lopun, ja sen tekijä menee pois yhdessä sen kanssa.
20. Onnellinen se mies, joka tutkistelee viisautta, ja se, joka puhuu ymmärtäväisesti,
21. se, joka ajattelee sydämessään viisauden tietä ja mietiskelee sen salaisuuksia!
22. Lähde käymään sen jäljessä kuin vakoilija ja väijyskele siellä, missä se käy sisälle.
23. Se, joka kurkistaa sisään sen akkunasta ja kuuntelee sen ovien pielessä,
24. joka levähtää lähellä sen huonetta ja lyö telttansa vaarnat sen seinien viereen,
25. se mies saa pystyttää majansa sen sivulleja levätä onnen lepopaikassa.
26. Hän asettaa lapsensa viisauden suojaan ja asustaa sen oksien alla.
27. Se suojaa häntä helteeltä, ja hän löytää levon sen ihanuudessa.

15 luku

Vielä viisauden siunauksesta.

1. Herraa pelkääväinen tekee näin, ja se, joka pitää kiinni laista, saa omaksensa viisauden.
2. Se tulee häntä kohti niinkuin äiti ja ottaa hänet vastaan niinkuin neitsyellinen vaimo,
3. ravitsee häntä ymmärryksen leivällä ja antaa viisauden vettä hänelle juoda.
4. Hän nojautuu siihen eikä horju ja luottaa siihen eikä tule häpeään.
5. Se korottaa hänet ylitse hänen lähimmäistensä ja avaa hänen suunsa keskellä seurakuntaa.
6. Ilon ja riemuseppeleen ja iankaikkisen nimen hän saa periä.
7. Ymmärtämättömät ihmiset eivät saa omaksensa viisautta, eivätkä syntiset miehet saa sitä katsella.
8. Kaukana on se ylpeydestä, eivätkä valheen miehet sitä muista.
9. Ei ole ylistysvirsi sovelias synnintekijän suuhun, sillä ei Herra ole sitä hänelle lähettänyt.
10. Ylistystä lausukoon se, jolla viisaus on, ja Herra antaa sitä seurata onnen.
11. Älä sano: Se on Herran syy, että minä olen hänestä luopunut, sillä mitä hän vihaa, sitä älä sinä tee.
12. Älä sano: Hän itse on minut eksyttänyt: sillä syntistä miestä hän ei tarvitse.
13. Kaikkea kauhistusta Herra vihaa, eivätkä häntä pelkääväiset sellaista rakasta.
14. Hän teki alussa ihmisen ja jätti hänen hänen vapaan tahtonsa valtaan.
15. Jos tahdot, sinä pidät käskyt; sinä olet uskollinen, jos se sinulle kelpaa.
16. Hän on asettanut eteesi tulen ja veden: Kumpaan tahdot, sinä ojennat kätesi.
17. Ihmisellä on edessänsä elämä ja kuolema, ja hänelle annetaan se, mikä hänelle kelpaa.
18. Sillä suuri on Herran viisaus, hän on voimallinen valtasuuruudessaan ja kaikkinäkevä.
19. Ja hänen silmänsä ovat käännetyt häntä pelkääväisten puoleen, ja hän tuntee ihmisen kaikki teot.
20. Mutta ei hän ole käskenyt kenenkään olla jumalaton eikä antanut kenellekään lupaa tehdä syntiä.

16 luku

Murhe jumalattomista lapsista.

1. Älä halaja kelvotonten lasten paljoutta, äläkä iloitse jumalattomista pojista.
2. Jos niitä paljonkin tulee, älä niistä iloitse. Ellei heissä ole Herran pelkoa,
3. niin älä luota siihen, että he saavat elää, äläkä pidä pysyväisenä heidän asuinsijaansa. Sillä yksi on parempi kuin tuhat, ja parempi on kuolla lapsetonna kuin että on jumalattomia lapsia.
4. Sillä yhden ymmärtäväisen ansiosta tulee kaupunki asutuksi, mutta laittomien sukukunta tulee erämaaksi.
5. Paljon tällaista minä olen silmilläni nähnyt, ja vielä raskaampia on korvani kuullut:
6. syntisten seurakunnassa puhkeaa palamaan tuli ja tottelemattomassa kansassa leimahtaa palamaan viha.
7. Hän ei armahtanut muinaisia jättiläisiä, jotka väkevyydessään hänestä luopuivat.
8. Ei hän säästänyt niitä, joiden seassa Loot asui, joita hän kauhistui heidän häpeämättömyytensä tähden;
9. hän ei säälinyt turmion kansaa, niitä, jotka temmattiin pois synneissänsä.
10. Samoin kävi niiden kuudensadan tuhannen miehen, jotka olivat yhtä laumaa sydämensä kovuudessa.
11. Ja olkoon vaikka yksi ainoa uppiniskainen: ihme olisi, jos tämä rankaisematta jäisi. Sillä hänellä on laupeus ja myös viha, hänen vallassaan on armahdus, ja hän vuodattaa vihan.
12. Yhtä suuri kuin hänen laupeutensa on myös hänen kurituksensa. Hän tuomitsee kunkin hänen tekojensa mukaan.
13. Ei pääse pakoon synnintekijä ryöstöksinensä, eikä Herra jätä täyttämättä hurskaan kärsivällistä odotusta.
14. Hän valmistaa kaikkien hyväin tekojen tilaisuudet. Jokainen saa tekojensa mukaan.
15. Älä sano: Minä olen kätkössä Herralta, kuka korkeudessa minua muistaisi? Paljon kansan seassa ei minua muisteta; sillä mitä on minun sieluni määrättömässä luomakunnassa!
16. Katso, taivas ja taivasten taivas, syvyys ja maa järkkyvät, kun hän niitä etsiskelee.
17. Kaikki vuoret ja maan perustuksen vapisevat ja järisevät, kun hän niihin katsahtaa.
18. Mutta ihmisen sydän ei ajattele näitä. Kuka pitää mielessään hänen tiensä?
19. Niinkuin myrskytuuli, jota ihminen ei voi nähdä, ovat enimmät hänen teoistansa salatut.
20. -Kuka voi osoittaa hänen vanhurskautensa tekoja? Tahi kuka voi kärsivällisesti odottaa? Sillä hänen liittonsa on kaukana.-
21. Näin ajattelee se, joka on ymmärrystä vailla; mieletön ja eksyksissä vaeltava mies ajattelee näin tyhmästi.
22. Kuule minua, poikani, ja opi taidollisuutta ja tarkkaa sydämessäsi minun sanojani.
23. Minä tuon julki vaa'alla punnittua opetusta ja julistan tarkoin harkittua taidollisuutta.
24. Herran asetuksen mukaiset ovat hänen tekonsa hamasta alusta, ja jo silloin, kun ne tehtiin, hän sääti niiden osat.
25. Hän asetti järjestykseen tekonsa ikiajoiksi ja niitä hallitsevaiset voimat suvusta sukuun. Ei niiden tule nälkä eivätkä ne väsy, eivät lakkaa tekemästä tehtäviään.
26. Ei yksikään sysi toistansa, ja ne tottelevat hänen sanaansa iankaikkisesti.
27. Sen jälkeen Herra katsoi maata ja täytti sen hyvyyksillänsä.
28. Hän peitti sen pinnan kaikkinaisilla elollisilla olennoilla. ja siihen ne palajavat jälleen.

17 luku

Herra on luonut ihmisen.

1. Herra loi ihmisen maasta ja palauttaa hänet siihen jälleen.
2. Hän sääti heille luetut päivät ja määrätyn ajan ja antoi heidän valtaansa kaiken, mitä maan päällä on.
3. Hän puki heidät voimalla heidän olemuksensa mukaisesti ja teki heidät oman kuvansa mukaan.
4. Hän pani kaikkeen lihaan pelon heitä kohtaan ja asetti heidät vallitsemaan maaeläimiä ja siivekkäitä.
6. Hän antoi heille vapaat tahdon ja kielen ja silmät, korvat ja sydämen, millä ajatella.
7. Hän täytti heidät taidolla ja ymmärryksellä ja osoitti heille hyvän ja pahan.
8. Hän asetti oman silmänsä heidän sydämiinsä näyttääkseen heille tekojensa suuruuden,
9. että he julistaisivat hänen suuria tekojansa
10. ja ylistäisivät hänen pyhää nimeänsä.
11. Hän lisäsi heille taitoa ja antoi heidän omaksensa lain, joka on elämäksi.
12. Hän teki heidän kanssansa iankaikkisen liiton ja osoitti heille oikeutensa.
13. Heidän silmänsä näkivät hänen valtasuuruutensa kunnian, ja heidän korvansa kuulivat hänen kunniansa äänen.
14. Ja hän sanoi heille: Varokaa itsenne kaikesta vääryydestä. ja hän antoi heille säädökset, kullekin lähimmäisestänsa.
15. Heidän tiensä ovat alati hänen edessänsä: eivät ne ole hänen silmiltänsä salatut.
17. Kullekin kansalle hän on asettanut johdattajan, mutta Israel on Herran oma osa.
19. Kaikki heidän tekonsa ovat hänen edessänsä niinkuin aurinko ja hänen silmänsä seuraavat lakkaamatta heidän teitänsä.
20. Eivät ole häneltä salassa heidän väärät tekonsa, ja kaikki heidän syntinsä ovat Herran edessä.
22. Tallella on hänen tykönänsä miehen hyväntekeväisyys niinkuin sinettisormus, ja ihmisen armeliaisuuden hän säilyttää kuin silmäterän.
23. Kerran hän nousee ja maksaa heille, ja heille tulevan koston hän antaa kohdata heidän päätänsä.
24. Kuitenkin hän sallii niiden, jotka tekevät parannuksen, kääntyä jälleen, ja hän rohkaisee niitä, jotka ovat kadottamaisillaan kärsivällisyyden.
25. Käänny Herran puoleen ja luovu synnistä, rukoile hänen kasvojensa edessä, äläkä niin usein lankea.
26. Käy jälleen Korkeimman tykö ja käänny vääryydestä, ja vihaa suuresti kauhistavaista menoa.
27. Kuka ylistää Korkeinta tuonelassa? Ainoastaan ne, jotka elossa ovat, häntä ylistäen tunnustavat.
28. Kuolleelta, joka on kuin olematon, on kiitos lakannut: se, joka on elossa ja terveenä, ylistäköön Herraa.
29. Kuinka suuri onkaan Herran laupeus ja hänen sovitusarmonsa niille, jotka hänen puoleensa kääntyvät!
30. Sillä ihmisissä ei voi olla täydellisyyttä, koska ihmislapsi ei ole kuolematon.
31. Mikä on kirkkaampi kuin aurinko? Ja sekin pimentyy! Ja pahan ihmisen mieli on lihan ja veren mukainen.
32. Herra katsastaa taivaan korkeuden sotajoukon, ja ihmiset ovat kaikki tomua ja tuhkaa.

18 luku

Jumala on suuri, ihminen pieni.

1. Hän, joka elää iankaikkisesti, on luonut kaikki tyynni.
2. Herra yksinänsä on vanhurskas.
4. Ei kenellekään hän ole luovuttanut valtaa tuoda julki hänen töitänsä, ja kuka voi tutkia hänen suuret tekonsa?
5. Kuka taitaa laskea hänen valtasuuruutensa voiman, ja kuka vielä sen lisäksi kertoa hänen laupeutensa teot?
6. Ei ole niissä vähentämistä, ei lisäämistä, eivätkä Herran ihmetyöt ole tutkittavissa.
7. Kun ihminen on päässyt loppuun, silloin hän on vasta alussa; ja kun hän on lopettanut, niin hän on neuvoton.
8. Mikä on ihminen, ja mihin hän kelpaa? Mitä on hänen onnensa ja mitä hänen onnettomuutensa?
9. Ihmisen päivien määrä on korkea, jos se on sata vuotta.
10. Kuin vesipisara meressä ja hiekan jyvänen, niin ovat hänen harvat vuotensa iankaikkisuuden päivän rinnalla.
11. Sentähden on Herra pitkämielinen heitä kohtaan ja vuodattaa laupeutensa heidän ylitsensä.
12. Hän näkee ja tuntee, että heidän loppunsa on paha; sentähden hän on tehnyt suureksi sovitusarmonsa.
13. Ihmisen laupeus tulee hänen lähimmäisensä hyväksi, mutta Herran laupeus kaiken lihan hyväksi. Hän nuhtelee ja kurittaa ja opettaa ja käännyttää niinkuin paimen laumaansa.
14. Jotka ottavat kurituksen vastaan, niille hän on laupias ja niille, jotka ahkeroitsevat Hänen oikeuksiensa noudattamista.
15. Poikani, hyvää tehdessäsi älä häpäise, äläkä milloinkaan lahjan ohessa murehduta sanoilla.
16. Eikö kaste lievennä hellettä? Samoin on sana parempi kuin lahja.
17. Katso, eikö sana ole enemmän kuin hyvä anti? Ja armoitetulla miehellä on kumpaakin.
18. Tyhmä armottomasti soimaa, ja pahansuovan anti saa silmät vuotamaan vettä.
19. Opi, ennenkuin puhut; ja etsi parannusta, ennenkuin sairastut.
20. Tutki itsesi ennen tuomiota, niin sinä löydät sovituksenetsikon hetkellä.
21. Nöyrry, ennen kuin tulet sairaaksi, ja kun olet syntiä tehnyt, osoita kohta kääntymystä.
22. Älä anna minkään estää itseäsi täyttämästä lupausta aikanansa, äläkä viivyttele kuolemaan asti velvollisuutesi tekemistä.
23. Valmistaudu, ennenkuin teet lupauksen, äläkä ole sen ihmisen kaltainen joka Herraa kiusaa.
24. Muista Herran vihaa loppusi päivinä ja rangaistuksen aikaa silloin, kun hän kääntää kasvonsa sinusta.
25. Muista nälän aikaa yltäkylläisyyden aikana, köyhyyttä ja puutetta rikkauden päivinä.
26. Aamusta iltaan aika muuttuu toiseksi, ja Herran edessä kaikki tapahtuu nopeasti.
27. Viisas mies pitää varansa kaikessa, ja synnillisinä aikoina hän varoo itsensä rikkomuksesta.
28. Jokainen ymmärtäväinen tuntee viisauden, ja sille, joka sen on löytänyt, se antaa kiitoksen.
29. Jotka mietelmiä ymmärtävät, ne myös itse ovat viisaita, ja ne sateena vuodattavat sattuvia vertauksia.
30. Älä kulje himojesi jäljessä, vaan pidättäydy intohimoistasi.
31. Jos annat sielusi mielistyä himoon, saatat itsesi vihollistesi ilkuttavaksi.
32. Älä pidä suurta ylellisyyttä ilonasi, äläkä tee itsestäsi kerjäläistä kemuja pitämällä
33. Älä köyhdytä itseäsi laittamalla kemuja lainarahoilla, kun ei omassa kukkaroissasi ole mitään.

19 luku

Juoppous ja irstaus.

1. Ei juomari työntekijä rikastu. Joka vähää halveksuu, se pian kukistuu.
2. Viini ja naiset tekevät ymmärtäväisistä luopioita, ja joka porttoihin liittyy, on hurjaa hurjempi.
3. Mätänemys ja madot perivät hänet, ja hurjapää temmataan pois.
4. Herkkäuskoinen on mieleltään köykäinen, ja sen synnin tekijä rikkoo omaa sieluansa vastaan.
5. Joka pahuudesta iloitsee, se joutuu tuomittavaksi;
6. mutta joka suulautta vihaa, se pääsee pahasta vähällä.
7. Älä milloinkaan kertaa kuulemaasi sanaa; et sinä siitä vahinkoa kärsi.
8. Älä juttele sitä ystävälle äläkä vihamiehelle; jätä ilmaisematta; ellei siitä tule sinulle syntiä.
9. Sillä joka sen sinulta kuulee, varoo itsensä sinulta, ja aikanaan hän on oleva sinun vihamiehesi.
10. Oletko kuullut jotkin sanottavan? Se kuolkoon sinun kanssasi. Ole huoleti: ei se sinua halkaise.
11. Kuulumastaan sanasta on tyhmä synnytystuskissa niinkuin synnyttävä nainen sikiöstään.
12. Niinkuin nuoli, joka on uponnut reisilihaan, on kuultu sana tyhmän sisässä.
13. Ota ystävältäsi selvä asiasta: ehkei hän ole sitä tehnyt, tai jos on tehnyt, ettei tekisi vasta.
14. Ota ystävältäsi selvä asiasta: ehkei hän ole niin sanonut, tai jos on sanonut, ettei sanoisi toiste.
15. Ota ystävältäsi selvä asiasta, sillä usein on panettelu käynnissä, äläkä usko kaikkea, mitä puhutaan.
16. Moni rikkoo, mutta ei tahallisesti; ja kukapa ei olisi tehnyt syntiä kielellänsä!
17. Ota lähimmäiseltäsi selvä asiasta, ennen kuin kovistelet, ja anna sijaa Korkeimman laille.
20. Kaikki viisaus on Herran pelkoa, ja kaikkeen viisauteen kuuluu lain noudattaminen.
22. Mutta pahuuden taitaminen ei ole viisautta, eikä se, mitä synnintekijät neuvovat, ole ymmärrystä.
23. On pahuutta, ja se on kauhistus; mutta moni on mieletön, koska hänellä on viisautta vähän.
24. Parempi on heikko taidolta, mutta Jumalaa pelkäävä, kuin ylen ymmärtävä ja lakia rikkova.
25. On tarkoin harkittua kavaluutta, ja on monta, jotka kääntävät hyvänsuonnon nurjuudeksi saadaksensa esiin tuomion.
26. Moni pahanilkinen käy kumarana surupuvussa, mutta sisältä hän on täynnä vilppiä.
27. Hän käy pää painuksissa ja muka puolikuurona, mutta milloin häntä ei tarkata, hän yllättää sinut.
28. Ja jos voiman vähyys estää häntä syntiä tekemästä, tekee hän pahaa, jos vain saa tilaisuuden.
29. Mies tunnetaan näöstänsä, ja käytöksestään tunnetaan järkimies.
30. Miehen vaatetus ja nauru ja käynti ilmaisee, mikä hän on miehiään.

20 luku

On aika puhua ja aika olla vaiti.

1. On ajatonta nuhtelua, mutta moni on vaiti ja on ymmärtäväinen.
2. Paljoa parempi on nuhdella kuin pitää vihaa; ja joka vikansa tunnustaa, se välttää vahingon.
4. Niinkuin kuohilas, jolla on himo raiskata neitsyt, on se, joka tahtoo toimittaa oikeuden väkivallalla.
5. Moni on vaiti ja havaitaan viisaaksi, ja moni on vihattu paljon puheensa tähden.
6. Moni on vaiti, koska ei ole, mitä vastata; mutta moni on vaiti, koska tietää aikansa.
7. Viisas mies on vaiti oikeaan aikaan asti, mutta suunsoittaja ja mieletön ei ota ajasta vaaria.
8. Jolla on ylenpalttisesti sanoja, sitä kauhistutaan; ja vaateliasta vihataan.
9. Monelle miehelle on onnettomuus onneksi, ja voitto voi olla vahingoksi.
10. On lahjoja, jotka eivät sinua hyödytä; mutta on myös lahjoja, kaksinkertaisen korvauksen arvoisia.
11. Monelle koituu kunnia vahingoksi, ja moni kohottaa päänsä ylös nöyryytyksestä.
12. Moni ostaa paljon vähällä. mutta saa maksaa sen seitsenkertaisesti.
13. Viisas voittaa suosiota sanoillansa, mutta tyhmien kohteliaisuudet vuotavat hukkaan.
14. Mielettömän lahja ei sinua hyödytä, sillä hänellä on yksi silmä antamassa, monta ottamassa.
15. Vähän hän antaa, mutta herjaa paljon ja avaa suunsa suureksi kuin airut. Tänään hän lainaa ja huomenna vaatii takaisin: vihattava on senkaltainen ihminen.
16. Tyhmä sanoo: Ei ole minulla ystävää enkä saa kiitosta hyvistä teoistani: ne, jotka syövät minun leipääni, ovat kieleltään pahoja.
17. Kuinka usein ja kuinka monilta hän saakaan osakseen naurua!
18. Parempi on kompastua maahan kuin kieleensä: Pahoille tulee siten lankeemus joutuin.
19. Töykeä ihminen - ajaton puhe: se on tavallinen niiden suussa, jotka ovat kasvatusta vailla.
20. Sananlaskua tyhmän suusta ei hyväksytä, sillä hän ei sano sitä oikeaan aikaan.
21. Useaa estää puute tekemästä syntiä, ja kun hän on levossaan, ei häntä tunto kalva.
22. Moni saattaa itsensä turmioon häpeän tähden ja turmelee itsensä mielettömällä käytöksellä.
23. Moni antaa häpeän vuoksi lupauksia ystävälleen ja hankkii suotta hänestä itselleen vihamiehen.
24. Paha tahra ihmisessä on valhe; se on tavallinen niiden suussa, jotka ovat kasvatusta vailla.
25. Parempi on varas kuin se, jolla on tapana valhetella; mutta molemmat he perivät turmion.
26. Valhettelijalta vie kunnian hänen mielenlaatunsa, ja hänen häpeänsä seuraa häntä alati.
27. Joka on viisas puheissaan, se auttaa itseänsä eteenpäin, ja ymmärtäväinen mies kelpaa korkeaarvoisille.
28. Joka maata muokkaa, saa jyväkasansa korkenemaan; ja joka korkea-arvoisille kelpaa, saa väärintekonsa sovitetuksi.
29. Antimet ja lahjat sokaisevat viisasten silmät, ja niinkuin kuonokoppa suun edessä estävät heitä nuhtelemasta.
30. Kätketty viisaus ja salattu aarre - mitä hyötyä on kummastakaan niistä?
31. Parempi on ihminen joka tyhmyytensä kätkee, kuin ihminen joka viisautensa kätkee.

21 luku

Pakene syntiä kuin käärmettä.

1. Poikani! Oletko tehnyt syntiä? Älä tee enää, vaan rukoile entisiäsi anteeksi.
2. Pakene syntiä kuin käärmettä, sillä jos lähestyt, se sinua pistää. Sen hampaat ovat leijonan hampaita: ne surmaavat ihmisten sielut.
3. Kaikki laittomuus on kuin kaksiteräinen miekka: sen iskemä haava on parantumaton.
4. Hirmuhallitus ja väkivalta hävittävät rikkauden: niin joutuu häviöön ylpeän huone.
5. Anomus köyhän suusta pääsee vain hänen korviinsa asti, mutta hänen tuomionsa tulee joutuin.
6. Joka nuhdetta vihaa, se käy syntisen jälkiä; mutta joka Herraa pelkää se sydämestänsä kääntyy.
7. Suurisuinen tunnetaan jo kaukaa, mutta järkimies tietää, milloin hän rikkoo.
8. Joka rakentaa talonsa vierailla rahoilla, on kuin se, joka kokoaa kiviä omaan hautakumpuunsa.
9. Laittomien joukkio on tappuraläjä, ja heidän loppunsa on liekitsevä tuli.
10. Syntisten tie on kivillä tasoitettu, mutta sen päässä on tuonelan syvyys.
11. Joka lakia noudattaa, se omat halunsa hallitsee, ja Herran pelon täyttymys on viisaus.
12. Ei voi kasvattaa sitä, jolla ei ole taitoa; mutta on myös taitoa, joka tuottaa paljon katkeruutta.
13. Viisaan tieto on runsas kuin tulviva vesi, ja hänen neuvonsa on kuin elämän lähde.
14. Tyhmän sisin on kuin särkynyt astia: ei hänessä pysy mikään tieto
15. Jos ymmärtäväinen kuulee viisaan sanan, hän sitä ylistää ja siihen vielä lisää; jos hekumoitsija sen kuulee, ei se ole hänelle mieleen, ja hän heittää sen selkänsä taakse.
16. Tyhmän juttelu on kuin taakka taipaleella, mutta ymmärtäväisen huulilta löydetään mieluinen puhe.
17. Ymmärtäväisen suuta etsitään seurakuntakokouksessa, ja hänen sanojansa tutkistellaan sydämessä.
18. Kuin luhistunut huone on tyhmälle viisaus, ja ymmärtämättömän tieto on sanoja, joista ei selvää saa.
19. Kuin kahleet jaloissa on kuri tomppeleille ja kuin käsiraudat oikeassa kädessä.
20. Tyhmä korottaa äänensä naurunhohotukseen; taitava mies tuskin hiljaa hymyilee.
21. Kuin kultainen koriste on ymmärtäväiselle kuri, se on kuin rengas oikean käden ranteessa.
22. Tyhmän jalka on nopsa käymään huoneeseen, mutta kokenut mies jää kainosti oven edustalle.
23. Taidoton kurkistelee ovesta huoneeseen, mutta hyvin kasvatettu mies seisahtuu ulkopuolelle.
24. Kasvatusta vailla on ihminen, joka ovella kuuntelee; ymmärtäväistä painaisi moinen kunniattomuus.
25. Taidottomien huulilla on kuormittain sellaisia asioita. mutta ymmärtäväisten sanat ovat vaa'alla punnitut.
26. Tyhmien sydän on heidän suussansa, mutta viisasten suu on niinkuin heidän sydämensä.
27. Kun jumalaton kiroaa saatanan, kiroaa hän oman sielunsa.
28. Korvaankuiskuttaja tahraa oman sielunsa ja saattaa itsensä naapuriensa vihoihin.

22 luku

Laiskuuden häpeä.

1. Laiska on tahratun kiven kaltainen, jo jokainen viheltää hänelle hänen kunniattomuutensa tähden.
2. Laiska on lantakokkareen kaltainen: jokainen, joka sen nostaa, pudistaa kättänsä.
3. On häpeä isälle että on siittänyt kurittoman, ja sellainen tytär syntyy vahingoksi.
4. Ymmärtäväinen tytär saa itselleen miehen; mutta joka tuottaa häpeätä, se on siittäjälleen suruksi.
5. Julkea nainen häpäisee isänsä ja miehensä ja molemmat häntä halveksivat.
6. Kuin soitanto surun aikana on ajaton puhe, mutta vitsat ja kuritus ovat joka aika viisautta.
7. Joka tyhmää opettaa, se saviastiaa paikkaa, se herättelee nukkujaa syvästä unesta.
8. Joka puhuu tyhmälle puhuu torkkujalle; ja lopuksi tämä sanoo: Mitä se oli?
11. Itke kuollutta, sillä valo on häneltä mennyttä; ja itke tyhmää sillä ymmärrys on häneltä mennyttä. Kuollutta itke vähemmän, sillä hän on päässyt rauhaan; mutta tyhmän elämä on pahempi kuin kuolema.
12. Suru kuolleesta kestää seitsemän päivää, mutta tyhmästä ja jumalattomasta kaikki hänen elinpäivänsä.
13. Älä puhu paljon älyttömän kanssa äläkä seurustele ymmärtämättömän kanssa. Varo itsesi hänestä, ette saisi vaivaa etkä tahrautuisi, kun hän pudistaa itseänsä. Vältä häntä, niin saat rauhan etkä joudu kärsimään hänen mielettömyydestään.
14. Mikä on raskaampaa kuin lyijy? Ja mikä muu sopisi sille nimeksi kuin tyhmä?
15. Hiekkaa ja suolaa ja rautaharkkoa on keveämpi kantaa kuin ymmärtämätöntä ihmistä.
16. Hirsisalvos, jolla rakennus on sidotaan, ei hajoa maanjäristyksessä. Samoin sydän, joka on luja harkitussa päätöksessään, on pelkäämätön vaaran hetkenä.
17. Sydän, joka pysyy vahvana ymmärtäväisessä harkinnassa. on kuin hiekkalaasti-koriste tasoitetussa seinässä.
18. Sora, joka on kukkulan laella, ei kestä paikoillaan myrskyssä. Samoinsydän, joka tyhmän harkinnan tähden on arka, ei kestä mitään peljästystä.
19. Joka pistää silmään, saa vuotamaan kyyneleet; ja joka pistää sydämeen, saa tuntumaan tuskan.
20. Joka viskaa kivellä lintuja, peljättää ne pois: ja joka soimaa ystävää, lopettaa ystävyyden.
21. Jos olet paljastanut miekan ystävääsi vastaan, älä ole toivoton sillä vielä on paluutie.
22. Jos olet avannut suusi ystävääsi vastaan, älä pelkää, sillä sovinto voi syntyä. Mutta soimausta ja ylpeilyä ja salaisuuden ilmaisemista ja kavalaa juonta - niitä pakenee jokainen ystävä.
23. Hanki lähimmäisesi luottamus, kun hän on köyhä, että saisit, jos hänen hyvin käy, siitä yhdessä nauttia. Pysy uskollisena hänelle ahdingon aikana, että, jos hän saa perinnön, perisit yhdessä sinäkin.
24. Savua ja haikua tulee uunista, ennenkuin tuli syttyy; samoin käyvät herjaukset veritekojen edellä.
25. En minä häpeä suojella ystävääni enkä piileskele hänen kasvojansa.
26. Ja jos minulle tapahtuu pahaa hänen tähtensä, niin jokainen, joka sen kuulee, varoo häntä. Jospa minulla olisi vartijat suuni edessä ja huulillani taidokkaasti tehty sinetti, etten suuni tähden joutuisi lankeemukseen ja ettei oma kieleni minua kadottaisi.

23 luku

Rukous väärän puheen ja lihan himon välttämiseksi.

1. Herra, minun Isäni ja elämäni valtias! Älä jätä minua alttiiksi niiden pyyteille, älä salli minun niiden kautta langeta.
2. Kuka asettaisi vitsat minun ajatusteni varalle ja kurituksen viisauteen minun sydämeni varalle, etteivät ne säälisi minun hairahduksiani eikä hän jättäisi rankaisematta minun ajatusteni syntejä,
3. etteivät hairahdukseni lisääntyisi ja ettei syntejä tulisi minulle paljon, niin että minä lankeaisin vastustajaini nähden, ja vihamieheni saisivat iloita minusta!
4. Herra, minun Isäni ja elämäni Jumala! Älä salli minulle irstasta silmänluontia
5. ja käännä himo minusta pois.
6. Vatsan halu ja hekuma älkööt saako minua valtaansa, äläkä anna minun joutua häpeämättömään mieleen.
7. Kuulkaa, lapset, suun kurissapidosta. Joka siitä ottaa vaarin, se ei joudu kiinni.
8. Omiin huuliinsa takertuu syntinen ja pilkkaaja ja ylpeä: niihin he kompastuvat.
9. Älä totuta suutasi vannomiseen äläkä ota tavaksesi lausua Pyhän nimeä.
10. Sillä niinkuin orjalta, jota lakkaamatta hosutaan, ei milloinkaan puutu haavoja, niin ei se, joka alati vannoo ja lausuu Herran nimeä, milloinkaan pysy puhtaan synnistä.
11. Mies, joka paljon vannoo, tekee paljon laittomuutta, eikä väisty hänen huoneestansa vitsaus. Jos hän erhettyy, pysyy hänen syntinsä hänen päällään; ja jos hän ei siitä välitä; tekee hän kaksinkertaisen synnin. Ja jos hän vannoo väärin, ei häntä syyttömäksi lueta; sillä hänen huoneensa on oleva onnettomuuksia täynnä.
12. On eräs puhetapa, joka tuottaa kuoleman. Älköön sitä löydettäkö Jaakobin perintöosasta. Kaikki tällainen olkoon hurskaista kaukana, älköötkä he kietoko itseänsä synteihin.
13. Älä totuta suutasi törkeään raakuuteen, sillä siitä tulee synnillinen puhe.
14. Muista isääsi ja äitiäsi, kun istut korkea-arvoisten parissa, ettet unhottaisi heitä näiden edessä ja käyttäytymiselläsi näyttäisi, että olet tyhmä; muutoin sinä joudut toivomaan, ettet olisi syntynyt, ja kiroamaan syntymäpäiväsi.
15. Ihminen, joka totuttaa itsensä pilkallisiin sanoihin, jää kasvatusta vaille kaikiksi elinpäivikseen.
16. Kaksi ihmislajia tekee paljon syntiä, ja kolmas tuottaa päällensä vihan. Himosta hehkuva sielu on kuin palava tuli: se ei sammu, ennenkuin on niellyt itsensä. Ihminen, joka tekee huorin omassa ruumiissaan ei herkeä, ennenkuin tuli on palanut loppuun. 
17. Haureelliselle ihmiselle on kaikki leipä makeata; ei hän lakkaa, ennekuin kuolee.
18. Ihminen, joka jättää oman aviovuoteensa, sanoo mielessään: Kuka minut näkee? Pimeys on minun ympärilläni, ja seinät suojaavat minut, eikö kukaan minua näe; mitä minä pelkäisin? Korkein ei minun syntejäni muista.
19. Ihmissilmiä hän pelkää eikä tiedä, että Herran silmät ovat kymmentuhansin verroin kirkkaammat aurinkoa, katselevat ihmisten kaikkia teitä ja näkevät salaisetkin loukot.
20. Kaiken hän tuntee jo ennen kuin se on luotu; samoin sen jälkeen, kun se on loppuun saatettu.
21. Sellainen mies saa rangaistuksensa kaupungin kaduilla, ja hänet otetaan kiinni, missä hän ei aavistakaan.
22. Samoin käy naidun naisen, joka on hyljännyt miehensä ja hankkinut perillisen vieraasta miehestä.
23. Sillä hän on ensiksikin ollut tottelematon Korkeimman laille ja toiseksi rikkonut miestänsä vastaan ja kolmanneksi huoruudella rikkonut avion sekä hankkinut lapsia vieraasta miehestä.
24. Hänet viedään seurakunnan eteen, ja rangaistus on tuleva hänen lapsillensa:
25. eivät hänen lapsensa juurru, eivätkä hänen oksansa hedelmää anna.
26. Muistonsa hän jättää jälkeensä kiroussanaksi, eikä hänen häpeätänsä pyyhitä pois.
27. Ja jälkeenjääneet tulevat tietämään, että ei ole mitään parempaa kuin Herran pelko eikä mitään makeampaa kuin vaarinottaminen Herran käskyistä.

24 luku

Viisauden ylistys: sen alkuperä, asettuminen Israeliin, ihanuus, ilmestyminen Mooseksen laissa, runsaat lahjat ja pysyväisyys.

1. Viisaus ylistää itseänsä ja kerskaa kansansa keskellä.
2. Korkeimman seurakunnassa se avaa suunsa ja kerskaa hänen sotaväkensä edessä:
3. Minä lähdin Korkeimman suusta, ja kuin sumu minä peitin maan.
4. Minä tein majani korkeuksiin, ja minun valtaistuimeni oli pilvenpatsaassa.
5. Minä yksin kiersin ympäri taivaan piirin ja vaelsin valtamerien syvyydessä.
6. Meren aaltoja ja kaikkea maata ja kaikkia kansoja minä vallitsin.
7. Kaikkien niitten tykönä minä etsin leposijaa ja kenen perintöosassa minä saisin asuinsijan.
8. Silloin kaikkien Luoja antoi minulle käskyn, ja hän, joka minut loi, antoi minulle rauhallisen majan ja sanoi: Tee asumuksesi Jaakobiin ja ota perinnöksesi Israel.
9. Ennen ikiaikoja, alussa, hän minut loi, enkä minä milloinkaan lakkaa olemasta.
10. Pyhässä majassa minä hänen edessänsä pappina palvelin, ja myös Siionissa minä sain pysyvän sijan.
11. Rakastettuun kaupunkiin Hän samoin asetti minut rauhassa asumaan, Ja Jerusalemissa on minulla valta.
12. Ja minä juurruin kunnioitettuun kansaan, Herran omaan perintöosaan,
13. Minä ylenin korkeaksi kuin setri Libanonilla ja kuin kypressi Hermonin vuorilla.
14. Minä ylenin korkeaksi kuin palmu Engeddissä ja kuin ruusupuut Jerikossa, kuin kaunis öljypuu kedolla. Ja minä ylenin korkeaksi kuin plataani.
15. Minä levitin hyvää hajua niinkuin kaneli ja niinkuin sulotuoksuinen maustepuu, ja niinkuin valittu mirha minä levitin tuoksua, niinkuin galbane ja onyks ja stakte, ja niinkuin suitsukkeen savu ilmestysmajassa.
16. Minä ojensin oksani kuin terebintti, ja minun oksani olivat ihanat oksat.
17. Minä versoin kuin sorea viiniköynnös, ja minun kukistani tuli ihana ja runsas hedelmä.
19. Tulkaa minun tyköni, te jotka minua halajatte, ja nauttikaa kylliksenne minun antimiani.
20. Ajatella minua on makeampaa kuin mehiläisen mesi.
21. Jotka minua syövät, ne isoavat yhä lisää, ja jotka minua juovat, ne janoavat yhä lisää.
22. Joka minua kuulee., ei häpeään joudu; ja jotka minua harrastavat, eivät syntiä tee.
23. Tämä kaikki on sanottu Jumalan, Korkeimman, liiton kirjasta laista, jonka Mooses sääti perinnöksi Jaakobin seurakunnille.
25. Täynnä kuin Piison se on viisautta, Täynnä kuin Tigris keväthedelmäin päivinä.
26. Se antaa ymmärrystä virran täydeltä kuin Eufrat ja kuin Jordan elonleikkuun päivinä.
27. Sen loiste, kuin valkeuden, on kuri, se on Giihon hedelmänkorjuun päivinä.
28. Ei ole ensimmäinen oppinut sitä täydellisesti tuntemaan, ja yhtä vähän saa viimeinen sitä täysin tutkituksi.
29. Runsaammat kuin meri ovat sen ajatukset ja sen neuvo on syvempi kuin suuri valtameri.
30. Ja minä lähdin kuin kanava virrasta, ja kuin vesijohto yrttitarhaan.
31. Minä sanoin: Minä kastelen puutarhani, juotan runsaasti istutusmaani. Ja katso, minun kanavastani tuli virta, ja minun virrastani tuli meri.
32. Yhä vielä minä saatan kurin sädehtimään kuin aamunkoi hamaan kaukaisuuteen.
33. Yhä vielä minä vuodatan opetusta profeetallisena puheena ja jätän sen jälkipolville hamaan ikiaikoihin.
34. Nähkää, etten ole vaivaa nähnyt vain omaksi hyväkseni, vaan kaikkien hyväksi, jotka sitä etsivät.

25 luku

Kolme kaunista ja kolme vihattavaa.

1. Kolme on minusta kaunista, ja ne ovat kauniit Herran ja ihmisten edessä: yksimielisyys veljesten kesken ja ystävyys naapurien kesken sekä se, että vaimo ja mies hyvin yhteen sopivat.
2. Kolmea lajia minun sieluni vihaa, ja minä olen hyvin suuttunut heidän elämästänsä: Ylpeätä köyhää ja valhettelevaista rikasta ja avionrikkoja-vanhusta, joka on ymmärrystä vailla.
3. Ellet ole nuoruudessasi koonnut, kuinka sinä vanhuudessasi mitään löydät?
4. Kuinka sopiikaan kauniisti, että harmaahapsiset ovat tuomitsemassa ja että ikämiehet tietävät neuvon!
5. Kuinka kaunista onkaan, kun vanhuksilla on viisaus sekä arvon miehillä harkinta ja neuvo!
6. Kokemus on vanhusten seppele ja Herran pelko heidän kerskauksensa.
7. Yhdeksän on minulla mielessä, joita sydämessäni kiitän onnellisiksi, ja kymmenettä minä kielelläni lausun: ihminen, joka saa iloa lapsistansa; ja se, joka eläessään näkee vihamiestensä lankeemuksen;
8. Onnellinen se, joka asuu ymmärtäväisen vaimon kanssa; ja se, joka ei riko kielellänsä; ja se, jonka ei tarvitse palvella arvottomampaansa;
9. onnellinen se, joka on löytänyt ymmärryksen; ja se, joka saa puhua kuuleville korville;
10. kuinka suuri onkaan se, joka on löytänyt viisauden; mutta ei kuitenkaan suurempi kuin se, joka Herraa pelkää! Herran pelko on korkeampi kaikkea muuta: joka siitä kiinni pitää, keneen onkaan hän verrattavissa!
13. Mikä kipu tahansa, kunhan ei sydämen kipu! mikä pahuus tahansa, kunhan ei naisen pahuus!
14. Mikä kova onni tahansa, kunhan ei vihaajan tuottama! Mikä kosto tahansa, kunhan ei vihollisten kosto!
15. Ei mikään myrkky ole pahempi kuin käärmeen myrkky, eikä mikään kiukku ole pahempi kuin vihamiehen kiukku.
16. Ennemmin asuisin yhdessä leijonan ja lohikäärmeen kanssa, kuin asuisin yhdessä pahan vaimon kanssa.
17. Naisen pahuus muuttaa hänen muotonsa ja tekee hänen kasvonsa synkeiksi kuin karhun kasvot.
18. Hänen miehensä istuu aterialle naapuriensa parissa ja kuullessaan tällaista huokaa katkerasti.
19. Kaikki häijyys on vähäistä naisen häijyyden rinnalla. Kohdatkoon häntä syntisen kohtalo!
20. Niinkuin vanhan miehen jaloille mäen nousu syvässä hiekassa, niin on kielevä vaimo hiljaiselle miehelle.
21. Älä viehäty naisen kauneuteen, äläkä naista halaja.
22. Viha ja häikäilemättömyys ja suuri häpeä tulee jos vaimo elättää miestänsä.
23. Alakuloisen mielen ja synkeät kasvot ja sydämen kivun saa aikaan vaimo, joka ei tee miestänsä onnelliseksi.
24. Naisesta on synnin alku, ja hänen tähtensä me kaikki kuolemme.
25. Älä päästä vettä valloillensa äläkä pahaa vaimoa valtaan.
26. Ellei hän seuraa sinun kätesi johtoa, leikkaa hänen irti ruumiistasi.

26 luku

Hyvät ja pahat naiset.

1. Onnellinen on hyvän vaimon mies, ja hänen päiviensä luku tulee kaksinkertaiseksi.
2. Kelpo vaimo ilahuttaa miehensä, ja tämä viettää kaikki vuotensa rauhassa.
3. Hyvä vaimo on hyvä osa, ja se osa annetaan Herraa pelkääville.
4. Olkoon mies rikas tai köyhä, hänen sydämensä on tyytyväinen, hänen kasvonsa ovat aina iloiset.
5. Kolme minun sydäntäni peljättää, ja neljännen tähden minä rukoilen kasvot maata kohti: kaupunkia kiertävä panettelu; väkijoukkojen kokoontuminen; ja väärä syytös - kaikki tyynni raskaammat kuin kuolema -;
6. Sydämen kipu ja murhe on vaimo, joka luulee miestänsä toiseen naiseen, ja ruoskiva kieli, joka sen kaikille kuuluttaa.
7. Paha vaimo on kuin eripurainen härkäpari. Jos häneen tarttuu, on kuin ottaisi kouraansa skorpionin.
8. suuresti vihattava on juopunut nainen: ei hän häpyä peitä.
9. Naisen haureellisuus tunnetaan irstaasta silmänluonnista ja hänen silmäniskuistansa.
10. Säädytöntä tytärtä vartioitse kiinteästi, ettei hän, jos huomaa saavansa vapautta, käyttäisi sitä hyväkseen.
11. Varo, ettet seuraa häpeämätöntä silmää, äläkä ihmettele, jos hän rikkoo sinua vastaan.
12. Niinkuin janoinen tienkulkija avaa suunsa ja juo kaikista vesistä, mitä lähelle sattuu, niin hän istuu jokaisen paalun ääreen ja avaa viinensä jokaiselle nuolelle.
13. Vaimon suloisuus ilahuttaa hänen miehensä, ja hänen ymmärtäväisyytensä juottaa ytimellä tämän luut.
14. Hiljainen vaimo on Herran lahja, ja kasvatuksen saanutta mieltä ei mikään korvaa.
15. Siveässä vaimossa on suloutta sulouden päälle, ja itsensä hillitsevän mielen arvo on mittamaton.
16. Niinkuin aurinko, joka nousee Herran korkealle taivaalle, niin kaunis on hyvä vaimo miehensä hyvinjärjestetyssä kodissa.
17. Niinkuin lamppu, joka loistaa pyhässä lampunjalassa, ovat kauniit kasvot soreassa vartalossa.
18. Niinkuin kultapatsaat hopeajalustain varassa on kauniit jalat lujain kantapäiden varassa.
28. Kahdesta minun sydämeni on surullinen, ja kolmannesta nousee minussa kiivaus: jos sotilas kärsii puutetta köyhyyden tähden; jos ymmärtäväisiä miehiä halveksitaan; ja jos joku kääntyy vanhurskaudesta syntiin: hänet Herra tekee valmiiksi miekan varalle. Vaivoin selviää kauppias rikkomuksitta, eikä kaupustelija pysy viatonna synnistä.

27 luku

Kaupanteko ja synti.

1. Rahan tähden on moni syntiä tehnyt; ja joka tahtoo paljon saada, kääntää silmänsä pois oikeasta.
2. Niinkuin vaaja isketään kivien väliseen rakoon niin tunkeutuu synti myyjän ja ostajan väliin.
3. Joka ei hartaasti pidä kiinni Herran pelosta, sen huone luhistuu äkisti.
4. Kun seulaa pudistetaan, jäävät roskat jäljelle; samoin jäävät ihmisen saastat hänen ajatuksiinsa.
5. Uuni koettelee savenvalajan astiat, ja ihmisen koetuskivi on hänen ajatustapansa.
6. Miten puuta on hoidettu ilmaisee sen hedelmä, samoin sana ihmisen sydämen aivoitukset.
7. Älä kiitä miestä, ennenkuin tunnet hänen ajatustapansa, sillä se on ihmisen koetuskivi.
8. Jos harrastat sitä, mikä oikein on, niin sinä sen saavutat ja puet sen yllesi niinkuin kunniavaipan,
9. Linnut pysähtyvät kaltaistensa pariin; samoin totuus palajaa niiden tykö, jotka sitä harjoittavat.
10. Leijona väijyy saalista; samoin synti niitä, jotka vääryyttä harjoittavat.
11. Hurskaan puhe on aina viisautta, mutta mieletön on vaihtelevainen kuin kuu.
12. Ota ajasta vaari. jos joudut ymmärtämättömäin pariin mutta harkitsevien pariin mene yhäti.
13. Tyhmien puhe on kauhistus, ja heidän naurunsa synnillistä hekumaa.
14. Joka paljon vannoo, sen puhe nostaa hiukset pystyyn, ja sellaisten riitely panee tukkimaan korvansa.
15. Ylpeitten riitelystä syntyy verenvuodatus, ja heidän ruokoton puheensa on raskas kuulla.
16. Joka salaisuuksia ilmaisee, se luottamuksen lopettaa eikä enää saa läheistä ystävää.
17. Rakasta ystävääsi ja ole hänelle uskollinen; mutta jos ilmaiset hänen salaisuutensa, älä sitten enää ajele häntä takaa.
18. Sillä niinkuin ihminen tekee lopun vihollisestansa, niin sinä olet tehnyt lopun läheisesi ystävyydestä.
19. Ja niinkuin päästät kädestäsi linnun, niin sinä olet laskenut läheisesi menemään etkä saa häntä enää kiinni.
20. Älä tavoittele häntä, sillä hän on jo kaukana: hän on paennut niinkuin gaselli pyydyksestä.
21. Sillä haavan voi sitoa, ja herjauksen voi sovittaa, mutta salaisuuksien ilmaisijalla ei ole toivoa.
22. Joka silmää iskee, se hankkii pahaa, eikä kukaan pääse hänestä irti.
23. Kun hän on silmätysten kanssasi, hän tekee suunsa makeaksi ja ihastelee sinun sanojasi; mutta jälkeenpäin hän muuttaa suunsa ja saa aikaan sen, että sanoistasi loukkaudutaan.
24. On paljon, mitä minä vihaan, mutta en mitään niinkuin häntä; ja Herra vihaa häntä.
25. Joka viskaa kiven korkealle, viskaa sen omaan päähänsä; ja salakavala isku haavoittaa toista jos toistakin.
26. Joka kuopan kaivaa, se itse siihen lankeaa; ja joka paulan virittää; se itse siihen takertuu.
27. Joka pahaa tekee, sen itsensä päälle se vyöryy; eikä hän tiedä, mistä se hänelle tulee.
28. Ylpeät pilkkaavat ja herjaavat, mutta kosto väijyy sellaista kuin leijona.
29. Paulaan takertuvat ne, jotka iloitsevat hurskasten lankeemuksesta, ja tuska on heitä kalvava ennen heidän kuolemaansa. Pitkävihaisuus ja vihastuminen - nekin ovat kauhistus, ja syntinen mies pysyy niissä hellittämättä.

28 luku

Vihanpito.

1. Joka kostaa, saa kokea Herran koston, sen synnit hän totisesti tallella pitää.
2. Anna anteeksi lähimmäisellesi, mitä hän on väärin tehnyt; silloin myös sinä, jos rukoilet, pääset vapaaksi synneistäsi.
3. Ihminen pitää vihaa ihmistä vastaan; voiko hän rukoilla Herralta terveeksitekemistä?
4. Kaltaistansa ihmistä kohtaan hänellä ei ole laupeutta; voiko hän rukoilla omien syntiensä tähden?
5. Hän, vaikka on liha, on pitkävihainen; kuka sovittaa hänen omat syntinsä?
6. Muista loppua, ja heitä vihollisuus; muista mätäneminen ja kuolema; ja pidä käskyt.
7. Muista käskyt äläkä pidä pitkää vihaa lähimmäistäsi vastaan; muista Korkeimman liitto, ja katso hairahduksen ohitse.
8. Vältä riitaa, niin teet vähemmän syntiä. Sillä kiukkuisa ihminen saa riidan syntymään,
9. ja syntinen mies saa ystävykset kuohuksiin ja laskee irti panettelun rauhassa-eläjäin keskeen.
10. Mitä enemmän on polttoainetta sitä tuimemmin tuli palaa. Mitä voimallisempi ihminen on, sitä voimallisempi hänen kiukkunsa; ja mitä rikkaampi hän on, sitä korkeammalle hän kohottaa vihansa; ja mitä kiinteämpi riidan aihe, sitä tuimempi riidan palo.
11. Äkkipikainen kiista sytyttää tulen, ja äkkipikainen riitä vuodattaa verta.
12. Jos puhallat kipinään, se leimahtaa tuleen; mutta jos siihen sylkäiset, se sammuu. Ja kumpainenkin lähtee sinun suustasi.
13. Kirotkaa korvaankuiskuttelija ja kaksikielinen, sillä monta rauhassa-eläjää he ovat tuhonneet.
14. Kolmannen kieli on järkyttänyt paikoiltaan monet ja ajanut heitä kansasta kansaan ja on hävittänyt vahvoja kaupunkeja ja kukistanut korkea-arvoisten taloja.
15. Kolmannen kieli on karkoittanut kelpo vaimoja ja riistänyt heiltä heidän vaivannäkönsä.
16. Joka siitä rupeaa vaaria ottamaan, ei ikinä rauhaa saa eikä saa hiljaisessa levossa asua.
17. Ruoskan lyönti tekee mustelmia, mutta kielen lyönti murskaa luut.
18. Paljon on miekan terän kaatamia, mutta paljon enemmän kielen kaatamia.
19. Onnellinen, joka siltä varjeltuu, joka ei joudu alttiiksi sen kiukulle, ei joudu vetämään sen iestä eikä kytketyksi sen kahleisiin!
20. Sillä sen ies on rautainen ies, ja sen kahleet ovat vaskiset kahleet.
21. Sen tuottama kuolema on paha kuolema, ja tuonela on parempi kuin sellainen kieli
22. Hurskaita se ei saa valtaansa, eikä heitä polta sen liekki.
23. Jotka hylkäävät Herran, ne siihen suistuvat; niissä sillä on polttamista, eikä se sammu. Se lasketaan irti niiden kimppuun niinkuin leijona, ja niitä se raatelee kuin pantteri.
24. Katso! Aitaa alueesi orjantappuroilla, sido kokoon hopeasi ja kultasi.
25. hanki sanojesi varalle vaaka ja punnukset, ja tee suusi ovelle salpa.
26. Varo rikkomasta kielelläsi, ettet lankeaisi väijyjäsi edessä.

29 luku

Lainaaminen ja maksaminen.

1. Joka laupeuden tekee, se lähimmäiselleen lainaa; ja joka häntä kädellänsä tukee, se pitää käskyt.
2. Lainaa lähimmäisellesi silloin, kun hän on tarpeessa; mutta maksa myös takaisin lähimmäisellesi määräaikana.
3. Pidä sanasi ja ole luotettava häntä kohtaan, niin sinä joka aika saat, mitä tarvitset.
4. Moni pitää saatua lainaa löytötavarana ja tekee vaivaa auttajillensa.
5. Siihen asti kunnes saa, hän suutelee kättäsi ja puhuu nöyrällä äänellä lähimmäisensä rahoista; mutta maksuaikana hän vitkastelee ja antaa maksuksi valittavia sanoja ja syyttää huonoa aikaa.
6. Jos hän kykeneekin maksamaan, saa toinen tuskin puolet ja saa senkin pitää löydetyn veroisena; mutta jollei kykene, on hän riistänyt toiselta hänen rahansa, ja tämä on syyttömästi saanut hänestä vihamiehen: kirouksia ja solvauksia hän antaa toiselle maksuksi, antaa maksuksi häväistystä kunnioituksen sijaan.
7. Moisen pahuuden tähden monikin kääntyy selin: he pelkäävät tulevansa syyttömästi riistetyiksi.
8. Mutta kurjaa kohtaan ole kuitenkin kärsivällinen, äläkä anna hänen kauan odottaa laupeuden tekoa.
9. Käskysanan tähden auta puutteenalaista, äläkä käännytä häntä köyhyydessään tyhjin käsin pois.
10. Hukkaa hopeata veljen ja ystävän tähden, älköönkä se ruostuko hukkaan kiven alla.
11. Pane talteen itsellesi aarre Korkeimman käskyjen mukaan, ja se on sinulle paljoa hyödyllisempi kuin kulta.
12. Sulje almujen antamista talteen kammioihisi, niin se pelastaa sinut kaikesta onnettomuudesta.
13. Paremmin kuin luja kilpi ja vahva keihäs se sotii sinun puolestasi vihamiestä vastaan.
14. Hyvä mies takaa lähimmäistänsä, mutta häpynsä menettänyt jättää hänet pulaan.
15. Älä unohda takaajan hyviä tekoja, sillä hän on antanut itsensä alttiiksi sinun puolestasi.
16. Syntinen hävittää takaajansa omaisuuden,
17. ja jolla on kiittämätön mieli, se jättää pelastajansa pulaan.
18. Takuu on tuhonnut monen varakkaan ja saattanut heidät ajelehtimaan kuin meren aallot. Se on tehnyt kodittomaksi mahtavia miehiä, niin että he ovat saaneet harhailla vieraissa kansoissa.
19. Syntinen sortuu takuisiin, ja keinottelija sortuu oikeusjuttuihin.
20. Auta lähimmäistäsi vointisi mukaan, mutta varo, ettet itse sorru.
21. Tärkeintä hengenpiteiksion vesi ja leipä sekä vaate ja huone alastomuuden peitteeksi.
22. Parempi köyhän elämä omassa lautasuojuksessa kuin loistoherkut vieraitten taloissa.
23. Tyydy vähään niinkuin paljoonkin, niin pääset kuulemasta solvauksia sukuperäsi tähden.
24. Paha on elää kulkien talosta taloon; ja missä muukalaisena asuu, siellä ei voi suutansa avata.
25. Saat syöttää ja juottaa, eikä kiitosta tule, ja näitten lisäksi joudut kuulemaan karvaita sanoja:
26. Tule tänne, muukalainen, laita pöytä kuntoon, ja jos sinulla on jotakin käsillä, anna minulle syötäväksi.
27. Mene pois, muukalainen, arvokkaamman tieltä. Minun veljeni on tullut vieraaksi; tarvitaan vieraan varaa.
28. Tämä on raskasta ymmärtäväiselle ihmiselle: moittiminen sukuperän tähden ja velkojan solvaukset.

30 luku

Lasten kasvatuksesta.

1. Joka poikaansa rakastaa, antaa hänelle jatkuvasti vitsoja, että hän viimein saisi hänestä iloa.
2. Joka kurittaa poikaansa, saa hänestä hyötyä, ja hän on hänen kerskauksensa tuttavain kesken.
3. Joka poikaansa opettaa, saa vihamiehensä kateelliseksi, ja ystävien edessä hän saa riemuita.
4. Kun hänen isänsä kuolee, on kuin ei hän kuolisikaan, sillä hän jättää jälkeensä kaltaisensa.
5. Eläessään hän näki hänet ja iloitsi, ja kuollessaan hän ei ole murheellinen.
6. Vihamiestensä varalle hän jättää jälkeensä kostajan ja ystävilleen hyväin tekojen korvaajan,
7. Joka poikaansa hemmottelee, se sitelee hänen haavansa; ja joka kerta, kun tämä kirkuu, hänen sydämensä värähtää.
8. Kesyttämätön hevonen tulee äksyksi, ja poika, joka jätetään omiin valtoihinsa, hillitsemättömäksi.
9. Hellittele lasta, niin saat häntä kauhistua; leikittele hänen kanssaan, niin hän tuottaa sinulle murhetta.
10. Älä hänen kanssaan ilakoitse, ettet joutusi suremaan hänen kanssaan ja viimein kiristelemään hampaitasi.
11. Älä anna hänelle valtaa hänen nuoruudessaan, äläkä katso hänen hairahdustensa ohitse.
12. Notkista hänen niskansa nuorena, ja pehmitä hänen kupeensa lapsena ollessa, ettei hän jäykistyisi olisi sinulle tottelematon.
13. Kurita poikaasi ja pidä häntä työssä, ettei hän sopimattomalla käytöksellään saisi aikaan pahennusta.
14. Parempi olla köyhä, mutta terve ja vahvarakenteinen, kuin rikas, jolla on vaivanalainen ruumis.
15. Terveys ja hyvinvointi on parempi kuin kaikki kulta, ja voimakas ruumis määrätöntä rikkautta parempi.
16. Ei ole parempaa rikkautta kuin ruumiin terveys, eikä ole suurempaa iloa kuin sydämen ilo.
17. Parempi on kuolema kuin katkera elämä, ja iankaikkinen lepo parempi kuin iankaikkinen lepo parempi kuin pitkällinen sairaus.
18. Latoa herkkuja suljetun suun eteen on sama kuin asettaa ruokia tarjoksi haudalle.
19. Mitä hyötyä on uhrista epäjumalankuvalle: eihän se maista eikä haista! Sama on sen laita sen, jota Herra vaivaa:
20. hän näkee silmillään ja huokaa, aivan kuin kuohilas, joka syleilee neitsyttä ja huokaa.
21. Älä antaudu murheen valtaan äläkä vaivaa itseäsi omilla mietteilläsi.
22. Sydämen ilo on ihmisen elämä, ja riemu pidentää miehen elinpäiviä.
23. Rakasta omaa elämääsi ja lohduta sydäntäsi, ja pidä murhe itsestäsi kaukana. Sillä murhe on ottanut hengen monelta eikä ole miksikään hyödyksi.
24. Kateus ja kiukkuisuus lyhentävät elinpäivät, ja huoli tuo vanhuuden ennen aikaa.
25. Antelias ja herkuista iloitseva mieli pitää huolen ruuistansa.

31 luku

Rikkauden vaarat.

1. Rikkauden valvominen kuihduttaa ruumiin ja huoli siitä vie unen.
2. Valveilla pitävä huoli poistaa torkahduksenkin, ja kova sairaus havahduttaa unesta.
3. Rikas näkee vaivaa rahain kokoamisessa, ja milloin lepää, hän ahtaa itsensä täyten herkkuja.
4. Köyhä näkee vaivaa elatuksensa puutteessa, ja milloin lepää, hän yhä köyhtyy.
5. Joka kultaa rakastaa, ei synnitönnä pysy; ja joka turmiota etsii, se siitä täytensä saa.
6. Moni on joutunut lankeemukseen kullan tähden, ja heidän perikatonsa oli aivan heidän edessään.
7. Kuin puu, johon kompastutaan, on kulta kumartajilleen, ja kaikki mielettömät satuttavat itsensä siihen.
8. Onnellinen on rikas, joka havaitaan nuhteettomaksi ja joka ei kulje kullan perässä.
9. Kuka hän on, että ylistäisimme häntä onnelliseksi? Sillä hän on tehnyt ihmeellisiä tekoja kansansa seassa.
10. Kuka on tässä koeteltu ja täydelliseksi havaittu? Hän kerskatkoon! Kenellä on tilaisuus rikkoa, eikä hän rikkonut, ja tehdä pahaa, eikä hän tehnyt?
11. Sen miehen omaisuus on varmasti pysyvä, ja hänen laupeudentekojaan on seurakunta kertova.
12. Jos istut runsaassa ruokapöydässä, älä levitä sen ääressä kurkkuasi äläkä sano: Onpa tässä paljon!
13. Muista, että pahansuova silmä on vahingollinen. Onko luotu mitään enemmän pahansuopaa kuin silmä? Sentähden se vuotaakin kyyneleitä kaikkien kasvoilla.
14. Mihin se katsoo, siihen älä ojenna kättäsi, äläkä tunkeudu vadille samalla keraa kuin se.
15. Arvioi omistasi lähimmäisesi tarpeet, ja harkitse tarkoin kaikki, mitä teet.
16. Syö ihmisittäin, mitä sinulle on tarjona, äläkä ahmi, ettet joutuisi vihatuksi
17. Herkeä ensimmäisenä säädyllisyyden vuoksi, äläkä ole syömäri, ettet ketään loukkaisi.
18. Ja jos istut useampain joukossa, älä ojenna kättäsi ensimmäisenä heistä.
19. Kuinka vähään tyytyykään hyvin kasvatettu ihminen! Eikä hänen tarvitse raskaasti hengittää vuoteessansa.
20. Terveen unen saa se, jonka vatsa on kohtuullisen täysi, hän nousee varhain, ja sielu on virkeä. Syömäriä seuraavat unettomuuden ja oksetuksen vaivat sekä vatsan väänteet.
21. Mutta jos sinulle on tyrkytetty liiaksi herkkuja, nouse kesken kävelemään, niin olosi helpottuu.
22. Kuule minua, poikani, äläkä pidä minua halpana, niin saat viimein havaita minun sanani tosiksi. Ole vireä kaikissa töissäsi, niin ei mikään sairaus sinua kohtaa.
23. Joka on antelias ruuissa, sitä monet huulet kiittävät, ja todistus hänen auliudestaan on tosi.
24. Joka kitsastelee ruuissa häntä vastaan kaupungissa nuristaan, ja todistus hänen kitsaudestaan pitää paikkansa.
25. Älä näytä miehuuttasi viininjuonnilla, sillä monen on viini vienyt turmioon.
26. Ahjo koettelee teräaseen, joka on kastettu veteen, samoin viini sydämet ylpeitten riidellessä.
27. Viini on ihmiselle kuin elämä, jos juot sitä kohtuudella. Mitä on elämä sille, jolta viini puuttuu? Sehän on luotu ihmiselle iloksi.
28. Sydämen riemu ja iloinen mieli tulee viinistä. kun sitä juodaan oikeaan aikaan ja sopivassa määrässä.
29. Karvas mieli tulee viinistä, kun sitä juodaan paljon, kiihdyksissä ja metelöiden.
30. Juopumus yllyttää mielettömäin kiihkon loukkaaviin tekoihin, heikontaa voimat ja saa vielä haavoja aikaan.
31. Viiniä juotaessa älä käy nuhtelemaan lähimmäistäsi, äläkä halveksi häntä, jos hän on iloisella mielellä. älä sano hänelle solvaavia sanoja, äläkä ahdista häntä velkomisella.

32 luku

Käyttäytyminen juhla-aterialla.

1. Jos sinut on pantu pitojen johtajaksi, niin älä ole ylpeä. Ole muitten joukossa niinkuin yksi heistä. Pidä huoli heistä, ja sitten istu itse.
2. Tehtyäsi kaiken tarvittavan asetu aterioimaan, niin sinulla on ilo toisten ilosta, ja sinä saat seppeleen taitavasta järjestelystä.
3. Puhu vanha mies, sillä sinulle se sopii; puhu tarkalla ymmärryksellä, mutta älä häiritse soittoa.
4. Missä on kuunneltavaa, siinä älä anna tarinasi vuotaa, äläkä ajattomasti näytä viisauttasi.
5. Kuin rubiinikivinen sinetti kultakoristeessa on sointuva soitto viinipidoissa.
6. Kuin smaragdikivinen sinetti, upotettu kultaa, on soitannon sävel makean viinin rinnalla.
7. Puhu, nuorukainen, jos sinun tarvitsee, mutta enintään kahdesti, jos sinulta kysytään.
8. Supista sanottaviasi lyhyeen: sano vähillä sanoilla paljon. Ole niinkuin se, joka tuntee asian, mutta kuitenkin on vaiti,
9. Korkea-arvoisten seurassa älä asetu heidän vertaisekseen, äläkä toisen puhuessa suuta soita.
10. Ukkosen jylinän edellä leimahtaa salama, ja kainon ihmisen edellä käy suosio.
11. Nouse aikanasi, äläkä jää loppupäähän; kiiruhda kotiin, äläkä jää vetelehtimään.
12. Siellä pidä hauskaa ja tee, mitä mieleesi johtuu; mutta älä tee syntiä ylimielisellä puheella.
13. Tämän ohessa kiitä luojaasi, joka antaa sinun runsaasti nauttia hyviä lahjojansa.
14. Herraa pelkääväinen ottaa vastaan kurituksen; ja jotka varhain sitä etsivät, saavat Herran mielisuosion.
15. Joka lakia tutkii, saa siitä täyden tyydytyksen; mutta ulkolullatulle se tulee lankeemukseksi,
16. Herraa pelkääväiset löytävät sen, mikä oikein on, ja antavat oikeain tuomioittensa loistaa kuin valkeus.
17. Syntinen ihminen väistää nuhdetta ja keksii tuomion oman tahtonsa mukaan,
18. Harkitseva mies ei jätä huomioon ottamatta, mitä ajatellaan. Mutta sopimaton ja ylpeä ei häikäile mitään, ja teon tehtyäänkään hänellä ei ole mitään harkintaa.
19. Älä tee mitään harkitsematta; mutta sitten kun olet tehnyt, älä kadu.
20. Älä vaella koleikkoteitä, ettet kompastuisi kivikkoihin.
21. Älä luota tasaiseenkaan tiehen: pidä varasi omilta lapsiltasikin.
23. Kaikessa toiminnassasi luota vain itseesi: sekin on käskyjen noudattamista.
24. Joka luottaa lakiin, se ottaa käskyistä vaarin; ja joka Herraan turvaa, ei vahinkoon joudu.

33 luku

Herran pelko ja viisaus.

1. Herraa pelkääväistä ei kohtaa mikään paha, vaan kiusauksestakin Herra saattaa hänet ulos jälleen.
2. Viisas mies ei vihaa lakia, Mutta niinkuin laiva myrkyssä on se, joka lakia ulkokullatusti noudattaa,
3. Ymmärtäväinen ihminen panee turvansa lakiin, ja laki on häntä kohtaan luotettava niinkuin neuvonkysyntä uurimilta ja tummimilta.
4. Valmista sanottavasi, niin sinua kuullaan; pane kokoon opetuksesi ja sitten vastaa,
5. Tyhmän sydän on kuin vaunun pyörä ja hänen ajatuksensa kuin kieppuva pyörännapa.
6. Ystävä, joka kaikesta tekee pilkkaa, on niinkuin äleä orhi, jokaisen ratsastajansa alla se hirnuu.
7. Minkätähden toinen päivä on toista parempi? Saavathan kaikki vuoden päivät valonsa auringosta!
8. Herran viisaus on tehnyt ne erilaisiksi ja säätänyt määräaikain ja juhlain vaihtelun.
9. Toiset niistä hän on korottanut ja pyhittänyt, toiset asettanut arkipäiväin lukuun.
10. Myös ihmiset ovat kaikki tomusta, ja Aadam luotiin maasta.
11. Suuressa viisaudessaan Herra on tehnyt heidät erilaisiksi ja säätänyt heidän vaihtelevat tiensä.
12. Toiset heistä hän on siunannut ja korottanut, ja toiset pyhittänyt ja ottanut lähellensä, toiset taas kironnut ja nöyryyttänyt ja syössyt heidät heidän asemastansa pois.
13. Niinkuin savi on valajansa kädessä, niin että kaikki sen vaiheet käyvät hänen tahtonsa mukaan samoin ovat ihmiset Luojansa kädessä, niin että hän antaa heille, mitä oikeaksi katsoo.
14. Pahan vastakohta on hyvä ja kuoleman vastakohta elämä. niin on myös syntinen hurskaan vastakohta.
15. Katso kaikkia Korkeimman tekoja! Ne ovat kaikki kaksittain, toinen toisensa vastakohtia.
16. Ja minä olen viimeisenä vaivaa nähnyt, niinkuin viinimarjain poimija viininkorjaajain jäljessä
17. Herran siunauksesta olen päässyt muiden edelle ja olen kuin viininkorjaaja täyttänyt viinikuurnan
18. Käsittäkää, etten ole vaivaa nähnyt vain omaksi hyväkseni, vaan kaikkien, jotka opetusta etsivät.
19. Kuulkaa minua, kansan arvomiehet, ja ottakaa korviinne, seurakunnan johtajat.
20. Älä antaudu kenenkään valtaan niin kauan kuin elossa olet, älä pojan, vaimon, veljen, äläkä ystävän Äläkä anna toiselle rahojasi, ettet joutuisi katuen pyytämään niitä takaisin.
21. Niin kauan kuin elossa olet ja hengität, älä luovuta paikkaasi yhdellekään ihmiselle,
22. Sillä parempi on, että lapsesi pyytävät sinulta, kuin että sinä katsot poikaisi käsiin.
23. Kaikissa töissäsi ole oma isäntäsi, äläkä anna maineeseesi tulla mitään tahraa.
24. Sinä päivänä, jona elinpäiväsi päättyvät, kuolinhetkenäsi, jaa perintösi.
25. Rehu ja vitsa ja kuorma aasille, leipä ja kuri ja työ palvelijalle!
26. Pidä palvelija työssä, niin saat itse levätä; jätä hänen kätensä joutilaiksi, niin hän vaatii vapautta.
27. Ies ja ohjakset notkistavat niskan. Häijylle orjalle piinapenkki ja kidutus.
28. Aja hänet työntekoon ettei hän olisi joutilas;
29. sillä joutilaisuus opettaa paljon pahaa.
30. Pane hänet työhön, niinkuin se hänelle sopii; ja ellei tottele, pane hänet raskaisiin jalkarautoihin. Mutta älä ole kohtuuton ketään ihmistä kohtaan, äläkä tee mitään vastoin oikeutta.
31. Jos sinulla on yksi palvelija, olkoon hän niinkuin sinä itse, sillä sinä olet hänet verelläsi hankkinut. Jos sinulla on yksi palvelija, kohtele häntä kuin veljeä, sillä sinä tarvitset häntä niinkuin itseäsi.
32. Jos kohtelet häntä pahoin ja hän nousee ja karkaa, niin mitä tietä lähdet häntä etsimään?

34 luku

Unien turhuus.

1. Ymmärtämättömällä miehellä on turhia ja pettäviä toiveita, ja unet kiihottavat mielettömiä.
2. Niinkuin se, joka varjoa tavoittaa ja ajaa tuulta takaa, on se, joka unia tarkkaa.
3. Uninäky on toista toisen asemesta, kasvojen kuvajainen kasvojen asemesta.
4. Mitä puhdasta tulisi epäpuhtaasta ja mitä totta pettäväisestä?
5. Ennustelun, merkkien selittelyt ja unet ovat tyhjää, niinkuin naisen houreet synnytystuskissa.
6. Ellein Korkein ole niitä lähettänyt pitäessään sinusta huolta, älä kiinnitä sydäntäsi niihin.
7. Monen ovat unet vieneet harhaan, ja he ovat pettyneet, kun ovat niihin toivonsa panneet
8. Laki toteutuu eikä petä. ja viisaudella, jonka suu on luotettava, on täyttymyksensä.
9. Hyvin kasvatettu mies tietää paljon, ja kokenut puhuu ymmärtäväisesti.
10. Kokematon tietää vähän.
11. Mutta joka on laajalti liikkunut, se paljon taitaa.
12. Paljon olen minä nähnyt liikkuessani laajalti, ja minulla on ymmärrystä enemmän kuin sanoja.
13. Usein olen ollut hengenvaarassa, mutta taitojeni avulla olen pelastunut.
14. Herraa pelkääväisten henki saa elää,
15. Sillä he panevat toivonsa häneen, joka heidät pelastaa.
16. Herraa pelkääväinen on peloton, eikä hän arkaile, sillä hän on hänen toivonsa.
17. Herraa pelkääväisen sielu on onnellinen
18. Kenestä hän pitää kiinni? Kuka on hänen tukensa?
19. Herran silmät ovat niitä kohti, jotka häntä rakastavat; hän on väkevä turva ja voimakas tuki, suoja helletuulelta ja puolipäivän paahteelta, vartio kompastusta ja apu lankeemusta vastaan,
20. Sielun ylentäjä ja silmän valaisija, tervehtymisen ja elämän ja siunauksen antaja.
21. Joka väärin saatua uhraa, sen uhrilahja on pilkkaa,
22. mutta laittomien pilkat eivät ole Jumalalle mieluiset.
23. Ei mielisty Korkein jumalattomien uhrilahjoihin, eikä hän anna syntejä anteeksi uhrien paljoiden tähden.
24. Joka tuo uhrin puutteenalaisten rahoista, on niinkuin se, joka surmaa pojan hänen isänsä nähden.
25. Anelijain leipä on köyhien elämä; joka sen riistää, on verityön tekijä
26. Lähimmäisensä tappaa se, joka ottaa häneltä elatuksen;
27. ja verenvuodattaja on se, joka riistää palkkatyöläiseltä palkan.
28. Yksi rakentaa ja toinen purkaa: mitä siitä on heille hyötyä, muuta kuin vaiva?
29. Yksi rukoilee ja toinen kiroaa: kummanko ääntä Kaikkivaltias kuulee?
30. Joka peseytyy kuolleen tähden ja sitä jälleen koskettaa, mitä hyötyä hän pesostansa saa?
31. Sama on laita ihmisen, joka syntiensä tähden paastoaa, mutta menee jälleen ja tekee samaa: kuka kuulee hänen rukouksensa, ja mitä hyötyä hän saa nöyrtymisestänsä?

35 luku

Hyvät teot ovat oikea uhri.

1. Joka lakia noudattaa, se siten tuo runsaat uhrilahjat
2. Joka ottaa käskyistä vaarin, se uhraa yhteysuhreja.
3. Joka hyvät teot korvaa, se tuo ruokauhreja.
4. Joka tekee laupeuden tekoja, se uhraa kiitosuhreja.
5. Luopuminen pahasta on otollista Herralle, ja luopuminen vääryydestä lepyttää hänet.
6. Älä tule Herran kasvojen eteen tyhjin käsin.
7. sillä tämä kaikki on tehtävä käskysanojen tähden.
8. Vanhurskaan uhrilahja tekee uhrialttarin rasvaiseksi, ja sen tuoksu kohoaa Korkeimman eteen.
9. Vanhurskaan miehen uhri on otollinen; ja mikä siitä uhrataan muistouhriksi, se ei unhotukseen joudu.
10. Hyvänsuovin silmin kunnioita Herraa, äläkä vähennä kättesi uutisuhrilahjaa.
11. Jokaista antia antaessasi olkoot kasvosi iloiset, ja iloitsemalla pyhitä kymmenyksesi.
12. Anna Korkeimmalle sen mukaan, kuin hän on antanut, ja hyvällä mielellä, sitä myöten kuin kätesi saavat hankituksi.
13. Sillä Herra korvaa jälleen, seitsenkertaisesti hän sinulle korvaa.
14. Älä yritä lahjoa häntä, sillä ei hän lahjuksia ota;
15. äläkä luota väärään uhriin, sillä Herra on tuomari, eikä hän katso arvoasemaan,
16. Ei hän henkilöön katso köyhän vahingoksi, vaan kuulee vääryyttä kärsivien rukouksen.
17. Hän ei katso ylen orvon anomusta eikä leskeä, kun tämä antaa puheensa vuotaa.
18. Eivätkö valu leskeltä kyyneleet poskille,
19. ja eikö tämä ole avuksihuutoa sitä ihmistä vastaan, joka on ne vuotamaan saattanut?
20. Joka Jumalaa otollisesti palvelee, sen hän ottaa vastaan, ja hänen rukouksensa ylettyy pilviin asti.
21. Nöyrän rukous menee pilvien läpi. eikä hän ole lohdutettu, ennenkuin se on tullut perille, eikä lakkaa, ennenkuin Korkein hänestä huolen pitää
22. Ja tuomitsee vanhurskaasti ja toimittaa oikeuden Eikä totisesti Herra viivyttele eikä ole pitkämieleinen armottomia kohtaan, vaan hän ruhjoo heidän lanteensa.
23. Ja hän antaa koston kohdata pakanakansoja, kunnes hän on tuhonnut väkivaltaisten joukon ja särkenyt väärämielisten valtikat;
24. kunnes hän on kostanut kullekin hänen tekojensa mukaan ja kostanut ihmisten teot heidän aivoitustensa mukaan;
25. kunnes hän on hankkinut oikeuden kansallensa ja saattanut heidät iloitsemaan hänen laupeudestaan.
26. Laupeus on suloinen, silloin kun kansa on ahdistuksessa; se on kuin sadepilvet kuivuuden aikana.

36 luku

Rukous Israelin, Herran kansan puolesta.

1. Ole meille laupias, Jumala, Kaikkivaltias,
2. ja katso meidän puoleemme ja saata kaikki pakanakansat sinua pelkäämään.
3. Kohota kätesi vieraita pakanakansoja vastaan, ja saakoot ne nähdä sinun valtasuuruutesi.
4. Niinkuin sinä meissä näytit pyhyytesi heidän nähtensä,
5. Ja tulkoot he sinut tuntemaan, niinkuin me olemme tulleet tuntemaan, ettei muuta Jumalaa ole kuin sinä, Herra.
6. Anna uusia merkkejä ja tee jälleen ihmeitä;
7. kirkasta kätesi ja oikea käsivartesi.
8. Herätä kiivautesi ja vuodata vihasi,
9. tuhoa vastustaja ja muserra vihollinen.
10. Anna ajan joutua ja muista valasi, että sinun suuria tekojasi julistettaisiin.
11. Tulen kiivaus kuluttakoon sen, joka yrittää pelastua, ja saakoot tuhonsa kaikki sinun kansasi sortajat.
12. Murskaa vihollisten päämiesten päät, niiden jotka sanovat: Ei ole ketään muuta kuin me.
13. Kokoa kaikki Jaakobin sukukunnat, ja anna heidän saada perintöosansa samoin kuin muinoin.
14. Ole, Herra laupias kansalle, joka on sinun nimelläsi nimitetty, Israelille, jonka olet asettanut esikoispojan vertaiseksi.
15. Armahda pyhäkkösi kaupunkia, Jerusalemia, leposijasi kaupunkia.
16. Täytä Siion lupauksiesi ylistyksellä, ja täytä kansasi kirkkaudellasi.
17. Anna todistus niille, jotka alussa loit, ja toteuta ennustukset, sinun nimessäsi lausutut.
18. Anna palkka niille, jotka kärsivällisesti sinua odottavat, ja tulkoon julki sinun profeettaisi luotettavuus. Kuule, Herra, sinua rukoilevaisten anomus
19. Aaronin siunauksen mukaan, joka sinun kansasi puolesta lausutaan; ja tulkoot tuntemaan kaikki maan asuvaiset, että sinä olet Herra, iankaikkinen Jumala.
20. Vatsa syö kaikkinaista ruokaa, mutta toinen ruoka on parempaa kuin toinen.
21. Niinkuin suulaki erottaa metsänriistan maun, niin erottaa ymmärtäväinen sydän valheelliset sanat.
22. Nurjasydäminen saa aikaan murhetta, mutta kokenut mies maksaa hänelle samalla mitalla.
23. Nainen joutuu ottamaan millaisen miehen tahansa, mutta toinen tytär on toista parempi.
24. Vaimon kauneus tekee miehen kasvot iloiseksi, ja se on miehelle mieluisempi kuin mikään muu himoittava.
25. Jos vaimon huulilla on lempeys ja sävyisyys, niin ei ole hänen miehensä vertaista ihmislasten joukossa.
26. Joka hankkii vaimon, se ryhtyy hyvään hankkeeseen; hän saa itselleen sopivan avun ja pylvään, mihin nojautua.
27. Sillä missä ei aitaa ole, siinä pelto raiskataan; ja missä vaimoa ole, siinä harhaillaan ja huokaillaan.
28. Sillä kuka luottaa aseistettuun rosvoon, joka rientää kaupungista kaupunkiin?
29. Yhtä vähän mieheen, jolla ei ole pesää, vaan joka yöpyy siihen, missä yö hänet tapaa.

37 luku

Oikeat ja väärät ystävät.

1. Jokainen ystävä sanoo: Ystävä minäkin olen, mutta moni on ystävä ainoastaan nimeltä.
2. Eikö se ole murhe aina kuolemaan asti, jos kumppani ja ystävä muuttuu vihamieheksi?
3. Voi, sinä paha mielenlaatu! Mistä olet sinä vyörynyt, niin että peität vilpillä maan?
4. Moni kumppani nauttii ystävästä silloin, kun on iloa, mutta ahdingon aikana on häntä vastaan,
5. Moni kumppani näkee vaivaa yhdessä ystäväänsä kanssa vatsansa hyväksi, mutta sodan tullen tempaakin kilven.
6. Älä unhota mielestäsi ystävääsi, äläkä ole muistamatta häntä, kun olet rahoissa.
7. Jokainen neuvonantaja kehuu omaa neuvoansa, mutta moni neuvoo omaksi eduksensa.
8. Pidä varasi neuvonantajalta, ja ota ensin selvä siitä, mitä hän itse tarvitsee, ettei hän vain anna neuvoja omaksi hyväkseen, ettei hän heitä sinusta arpaa
9. ja sano sinulle: Hyvällä teillä olet, vaikka hän asettuu syrjään nähdäksensä, kuinka sinun käy.
10. Älä neuvottele sen kanssa, joka katsoo sinuun karsaasti, vaan kadehtijoiltasi pidä aikeesi salassa.
11. Älä neuvottele naisen kanssa hänen kilpailijattarestaan, älä pelkurin kanssa sodasta, älä kauppiaan kanssa tavaranvaihdosta, älä ostajan kanssa myynnistä, älä hyvääsuomattoman kanssa kiitollisuudesta, älä armahtamattoman kanssa hyväntekeväisyydestä, älä hidastelijan kanssa mistään työstä, älä vuosipalkkalaisen kanssa loppuvuoden töistä, äläkä laiskan palvelijan kanssa mistään työnteosta. Sellaisiin älä luota missään neuvonpidoissa;
12. vaan ole yhäti hurskaan miehen parissa, jonka tiedät pitävät käskyt, joka on kanssasi samanmielinen ja joka, joudut lankeamaan, kärsii sinun kanssasi.
13. Pidä myös pätevänä oman sydämesi neuvo, sillä ei kukaan ole sinulle uskollisempi kuin se,
14. Useinhan miehen mieli ilmoittaa hänelle enemmän kuin seitsemän vartijaa, jotka istuvat korkeassa vartiopaikassa.
15. Mutta yli kaiken tämän rukoile Korkeinta, että hän totuudessaan sinun tiesi tasoittaisi.
16. Kaiken työn alku olkoon harkinta, ja jokaisen tehtävän edellä käyköön neuvonpito.
17. Sydämen muuttumisen seuraus on, että näkyviin kohoavat nämä neljä:
18. Hyvä ja paha, elämä ja kuolema. Mutta kieli pitää alati niitä vallassaan.
19. Moni mies on taitava ja on monien kasvattaja, mutta omalla kohdallansa ei kelpaa mihinkään.
20. Moni näyttää sanoissa viisaalta, mutta on vihattu. Hän jää vaille kaikkea toimeentuloakin,
21. sillä Herra ei ole suonut hänelle miellyttävyyttä; häneltä viisaus peräti puuttuu.
22. Moni on viisas omaksi hyväksensä, ja hänen ymmärryksensä hedelmät ovat luotettavia vain hänen omassa suussaan.
23. Viisas mies kasvattaa kansaansa, ja hänen ymmärryksensä hedelmät ovat luotettavat.
24. Viisas mies saa runsaasi siunausta, ja häntä ylistävät onnelliseksi kaikki, jotka hänet näkevät.
25. Miehen elämä kestää jonkun luvun päiviä, mutta Israelin päivät ovat lukemattomat.
26. Viisas saa perinnökseen kansansa keskuudessa luottamuksen, ja hänen nimensä elää iäti.
27. Poikani! Tutki oma luontosi elämäsi kuluessa, ja katso mikä sille on pahaa, äläkä sille sitä anna.
28. Sillä ei kaikki ole hyväksi kaikille, eikä kenenkään luonto siedä mitä tahansa.
29. Älä ole kohtuuton missään nautinnossa, äläkä antaudu hillittömästi herkutteluun.
30. Sillä paljoista ruuista tulee vaiva, ja kohtuuttomuus vie oksennukseen asti.
31. Kohtuuttomuuden takia on moni kuollut; mutta joka pitää varansa, se jatkaa ikäänsä.

38 luku

Lääketaidon tarpeellisuus ja käyttö.

1. Anna - omain tarpeittesi varalta - lääkärille kunnia, joka hänelle tulee, sillä myöskin hänet on Herra luonut.
2. Sillä Korkeimmalta tulee parantuminen, ja kuninkaaltakin saa lääkäri lahjoja.
3. Lääkärin taitavuus korottaa hänen päänsä, ja hän saa ihmettelyä korkea-arvoisilta.
4. Herra on maasta luonut rohdot, eikä ymmärtäväinen mies niitä vieroksu.
5. Eikö vesi tullut makeaksi puun vaikutuksesta, että Herran voima tulisi tunnetuksi?
6. Ja hän on antanut ihmisille taidon, että hän saisi kunnian ihmeteltävistä teoistansa.
7. Niiden avulla lääkäri parantaa ja poistaa vaivan;
8. niistä voiteentekijä valmistaa sekoituksen. Ei ole Herra vieläkään saattanut tekojansa päätökseen, ja häneltä tulee kaikki hyvä maan päälle.
9. Poikani! Jos sairastut, älä pidä sitä vähäisenä asiana, vaan rukoile Herraa, ja hän parantaa sinut.
10. Luovu rikkomuksistasi, ja oikaise kättesi teot, ja puhdista sydämesi kaikesta synnistä.
11. Tuo tuoksuketta ja muistouhri, lestyistä jauhoista tehty; tuo lihava uhrilahja, niinkuin sinua ei enää olisi.
12. Myös lääkärille anna tilaa, sillä hänetkin on Herra luonut; älköön hän sinusta luopuko, sillä häntäkin tarvitaan.
13. Hetkiä on, joina menestyminen on heidänkin käsissään,
14. ja rukoilevathan hekin Herraa, että hän antaisi heidän saada aikaan lievitystä ja parantumista henkiinjäämiseksi.
15. Joka tekee syntiä Luojaansa vastaan, se joutukoon lääkärin käsiin.
16. Poikani! Vuodata kyyneleitä kuolleen tähden, ja puhkea valitukseen, niinkuin ainakin raskaasti kärsivä. Anna hänen ruumiilleen hoito, joka on sille tuleva, äläkä lyö laimin hänen hautaustansa.
17. Olkoon itkusi haikea, ja olkoon valituksesi kiihkeä, ja pane toimeen valittajaiset, niinkuin hän on ansainnut, yhden tai kahden päivän aikana, panettelun välttämäseksi. Sitten lohduttaudu surustasi.
18. Sillä suru tuottaa kuoleman, ja sydämen suru lannistaa voimat. -
19. Koettelemuksissa on suru pysyväistä, ja köyhän elämä on hänen sydämensä mukaista. -
20. Älä laske sydäntäsi surun valtaan, torju se, ja muista loppua.
21. Älä unhota tätä. Sillä kuollut ei palaja: häntä sinä et hyödytä; mutta itseäsi vahingoitat.
22. Muista, että sama on säädetty hänelle ja sinulle: Eilen minä, tänä päivänä sinä.
23. Kun vainaja on levossa, laske hänen muistonsakin rauhaan, ja lohduttaudu hänen jälkeensä, kun henki hänestä on lähtenyt.
24. Kirjanoppineen viisaus vaatii soveliasta, työstä vapaata aikaa, ja se, joka ei ole muussa ammatissa, voi saavuttaa viisauden.
25. Kuinka saavuttaisi viisauden se, joka ohjaa auraa ja jonka kerskauksena on häränpistimen kärki; se, joka härkiä ajaa ja toimekseen teettää niillä työtä ja jonka puheena ovat sonnivasikat?
26. Hänen mielessään on vain vakojen kyntäminen ja hänen huolenaan rehun hankinta hieholle.
27. Samoin on laita kaikkien käsityöläisten ja rakennusmestarien, joilta menee työhön yöt ja päivät. Niin myös niiden, jotka sinettisormuksiin piirroksia kaivertavat: heiltä kysyy kärsivällisyyttä moninaisten kuvioiden jäljentäminen, heidän mielessään on vain, miten saada työstä piirretyn mallin mukainen, ja heidän huolenaan työn saaminen täysin valmiiksi.
28. Sama on laita sepän, joka istuu alasimen ääressä ja tarkkaa rautataosta. Liesin savu kuihduttaa hänen ruumiinsa, ja hänen on taisteltava ahjon kuumuutta vastaan. Vasaran pauke tekee hänen korvansa kuuroiksi, ja taoksen malliin ovat hänen silmänsä kiinnitetyt. Hänen mielessään on vain töittensä valmistaminen ja hänen huolenaan niiden koristelu, sitten kuin valmistuvat.
29. Sama on laita savenvalajan, joka istuu työnsä ääressä ja jaloillaan kieputtaa pyörää. Hänellä on aina huolenpito työstänsä, ja koko hänen työskentelynsä tapahtuu kappaleluvun mukaan.
30. Käsivarrellaan hän muovaa savea ja jaloillaan notkistaa sen kankeutta. Hänen mielessään on lasituksen valmistaminen ja hänen huolenaan uunin pitäminen puhtaana.
31. Kaikki nämä luottavat omiin käsiinsä ja osoittavat viisautta kukin omassa työssään.
32. Ilman heitä ei kaupunkia voitaisi asua, eikä heidän tarvitse olla muukalaisina, ei myöskään kierrellä ympäri.
33. Mutta kansan neuvotteluihin heitä ei haeta, eivät he seurakuntakokouksissa tee itseään huomatuksi eivätkä tutkistele lain liittoa. Tuomarin istuimella he eivät istu, eivät tuo julki vanhurskautta ja oikeutta, eikä heitä tavata sananlaskujen äärestä.
34. Mutta luodun maailman menoa he pitävät pystyssä, ja heidän rukouksensa liikkuu heidän ammattinsa harjoituksessa. Toisin on laita sen, jonka mielessä on Korkeimman laki ja joka sitä ajattelee.

39 luku

Viisaan toiminta ja maine.

1. Hän tutkistelee kaikkien vanhojen viisautta, ja hänen työnänsä on syventyminen ennustuksiin.
2. Hän ottaa vaarin kuuluisain miesten puheista ja perehtyy sananlaskujen syvällisiin lauselmiin.
3. Vertauksien salattuja ajatuksia hän tutkistelee ja mietiskelee sananlaskujen ongelmia.
4. Hän toimittaa palvelusta korkea-arvoisten joukossa, ja päämiesten edessä hänet nähdään. Hän retkeilee vieraitten kansojen maissa, sillä hän koettelee hyvän ja pahan ihmisten seassa.
5. Sydämestänsä hän varhain antautuu Herran, Luojansa, etsimiseen, ja Korkeimman edessä hän avaa suunsa rukoukseen ja anoo syntejänsä anteeksi.
6. Jos Herra, hän, joka on suuri, niin tahtoo, tulee hän täyteen ymmärryksen henkeä. Hän vuodattaa virtana viisauden sanoja, ja rukoillessaan hän ylistää Herraa.
7. Neuvon ja ymmärryksensä hän ohjaa suoraan, ja Herran salaisuuksia hän ajattelee.
8. Hän tuo julki kasvattavan opetuksensa, ja Herran liiton laki on hänen kerskauksensa.
9. Monet ylistävät hänen ymmärrystänsä; ei hän joudu ikinä unhotukseen. Hänen muistonsa ei häviä, ja hänen nimensä elää polvesta polveen.
10. Hänen viisaudestaan kansat kertovat, ja seurakunta julistaa hänen kiitostansa.
11. Jos hän saa täällä viipyä, jättää hän nimen, suuremman kuin on tuhansilla; ja jos hän käy lepoonsa, hän saa sen vielä suuremmaksi.
12. Vielä minä tahdon puhua, mitä olen ajatellut: minä olen täynnä, olen kuin täysikuu.
13. Kuulkaa minua, pyhät lapset, niin te versotte niinkuin ruusupuu, joka kasvaa vesiojan partaalla;
14. ja suitsukkeen lailla te levitätte suloista tuoksua ja kukoistatte kuin lilja, te levitätte tuoksua ja veisaatte kiitosvirsiä. Kiittäkää Herraa kaikista hänen teoistansa.
15. Ylistäkää hänen nimeänsä ja julistakaa hänen kiitostansa huulienne virsillä ja kielisoittimilla. Ja julistaessanne sanokaa näin:
16. Kaikki Herran työt ovat ylen ihanat, ja kaikki, mitä hän on säätänyt, tapahtuu aikanansa.
17. Älköön sanottako: Mikä tämä? - Mitä varten tämä? sillä aikanansa kaikkea etsitään. Hänen sanansa voimasta asettui vesi ikäänkuin roukkioksi, ja hänen suunsa käskystä syntyivät vetten kokoontumispaikat.
18. Kun hän säätää, tapahtuu kaikki, mikä hänelle hyväksi näkyy, eikä kukaan voi estää hänen pelastustekojansa.
19. Kaiken lihan teot ovat hänelle julkinähtävät, eikä mitään voida hänen silmiltään salata.
20. Hänen katseensa ulottuu iankaikkisuudesta iankaikkisuuteen, eikä mikään ole hänelle ihmeellistä.
21. Älköön sanottako: Mikä tämä? - Mitä varten tämä? sillä kaikki on luotu omaan tarkoitukseensa.
22. Hänen siunauksensa peittää maan niinkuin virta ja kastelee sen runsaasti kuin tulva.
23. Mutta pakanat saavat perinnökseen hänen vihansa, niinkuin kävi silloin,, kun hän muutti vedet suolaaroksi.
24. Hänen tiensä ovat pyhille suorat, mutta laittomille täynnä kompastuksia.
25. Hyvä on alusta asti luotu hyviä varten, samoin syntisiä varten paha.
26. Tärkeimmät, mitä ihminen elääkseen tarvitsee, ovat: vesi, tuli, rauta ja suola, nisujauhot, hunaja ja maito, rypäleen veri ja öljy ja vaatetus.
27. Nämä kaikki koituvat hurskaille hyväksi, mutta syntisille ne kääntyvät pahaksi.
28. On tuulia, jotka ovat luodut kostamaan ja jotka vimmassaan vitsaavat rajusti ja tuhon päivänä vuodattavat voimansa ja tyynnyttävät hänen vihansa, hänen, joka on ne luonut.
29. Tuli ja rakeet ja nälkä ja rutto: nämä kaikki ovat luodut kostamaan.
30. Petojen hampaat ja skorpionit ja käärmeet ja koston miekka jumalattomien surmaksi,
31. ne iloitsevat saadessaan hänen käskynsä ja ovat valmiina maan päällä, milloin niitä tarvitaan, eivätkä ne, kun niiden aika on, hänen sanaansa sivuuta.
32. Sentähden on minulla alusta asti ollut varma vakaumus, ja minä olen tämän tutkinut ja pannut kirjaan:
33. Herran teot ovat kaikki hyvät, ja kaiken tarpeellisen hän antaa ajallansa.
34. Älköön sanottako: tämä on huonompi kuin tuo; sillä kaikki osoittautuu aikanaan hyvin kelvolliseksi.
35. Ja nyt veisatkaa kiitosvirsi koko sydämellä ja suulla ja ylistäkää Herran nimeä.

40 luku

Ihmiselämän vaivanalaisuus.

1. Suuri työn vaiva on luotu jokaiselle ihmiselle, ja raskas ies on Aadamin lasten kannettavana siitä päivästä asti, jona he äidin kohdusta lähtevät, hamaan siihen päivään, jona he palajavat kaikkien äidin helmaan.
2. Odotuksen huoli, kuolinpäivä valtaa heidän ajatuksensa ja peljättää heidän sydämensä.
3. Niin hyvin sillä, joka istuu valtaistuimella kunniassa, kuin sillä, joka nöyryytettynä istuu tomussa ja tuhassa,
4. niin hyvin purppuran kantajalla kuin karkeaan hurstiin puetulla
5. on kiukku ja kateus ja vavistus ja levottomuus ja kuoleman pelko ja vihanpito ja riita. Levon aikanakin vuoteessa uni yöllä muuttelee hänen ajatuksiansa.
6. Vähän, tyhjän verran, hän on levossa, ja siitä lähtien on olo unissa samanlaista kuin päivällä valvoessa: sydämensä näkyjen säikyttämänä hän on pakenevinaan sodan jaloista,
7. ja juuri kun on pelastumassa, kun herää ja hämmästyy, kun ei mitään peljättävää ole.
8. Kaikkea lihaa, ihmisestä juhtaan asti - ja syntisiä vielä seitsenkertaisesti -
9. seuraa kuolema ja veri ja riita ja miekka, onnettomuudet ja nälkä ja turmio ja vitsaus.
10. Laittomien varalle on tämä kaikki luotu, ja niitten tähden tuli vedenpaisumus.
11. Kaikki, mikä maasta on, maahan jälleen palajaa, ja vedet painuvat jälleen mereen.
12. Kaikki lahjukset ja väärinsaatu häviävät, mutta rehellisyys pysyy iäti.
13. Vääräin tavarat ehtyvät kuin sadepuro, ovat kuin kova ukkonen, jonka jylinä loppuu sateeseen.
14. oka kätensä avaa, se iloitkoon; mutta lainrikkojat lopuksi häviävät:
15. Jumalattomain jälkeläiset eivät kasva paljon oksia vaan ovat saastaisia juuria kallion jyrkänteellä;
16. ovat kuin kaislat jokaisen veden äärellä ja joka joen rannassa, jotka nyhdetään pois ennen kuin mikään muu ruoho.
17. Mutta hyväntekeväisyys on kuin siunattu ilotarha, ja laupeus pysyy iäti.
18. Elämä on suloinen tyytyväiselle ja työteliäälle, mutta yli molempien sille, joka löytää aarteen.
19. Lapset ja kaupungin rakentaminen antavat pysyvän nimen, mutta yli molempien on arvattava nuhteeton vaimo.
20. Viini ja soitanto ilahuttavat sydämen mutta yli molempien rakkaus viisauteen.
21. Huilu ja psalttari soivat suloisesti, mutta yli molempien suloinen kieli.
22. Hempeys ja kauneus ovat sinun silmäsi ihastus, mutta yli molempien laihon heleä vihreys.
23. Ystävä ja kumppani yhtyvät aikanaan, mutta yli molempien vaimo miehensä kanssa.
24. Veljet ja auttajat pelastavat ahdingon aikana, mutta yli molempien laupeus.
25. Kulta ja hopea antavat lujan jalansijan, mutta yli molempien on arvoltansa neuvokkuus.
26. Rikkaus ja voima nostavat rohkeutta, mutta yli molempien Herran pelko.
27. Herra pelko ei ole missään puuttuvainen, eikä sen turvissa olevan tarvitse apua etsiä. Herran pelko on kun siunattu ilotarha, ja hän on peittänyt sen kirkkaudella, joka kaiken kirkkauden voittaa.
28. Poikani, älä vietä kerjäläis-elämää: parempi kuolla kuin anella.
29. Jos mies luo silmänsä vieraaseen pöytään, ei hänen elämäänsä ole elämäksi arvattava. Hän tahraa sielunsa vierailla herkuilla, mutta ymmärtäväinen ja hyvin kasvatettu mies varoo itsensä.
30. Häpeämättömän suussa on kerjätty leipä makea, mutta hänen vatsassaan se tulena palaa.

41 luku

Kuolema ja sen välttämättömyys.

1. Oi kuolema, kuinka katkeralla mielellä sinua muistaakaan ihminen, joka elää rauhassa omaisuuksiensa keskellä, mies, joka on huolista vapaa ja jolla kaikki menestyy ja joka vielä kykenee nauttimaan ruuista!
2. Oi kuolema, ihana on sinun välttämättömyytesi ihmiselle, joka on tarvitsevainen ja voimaton, ja ylen vanha ja kaikkinaisten huolten alainen, luottamuksensa ja kärsivällisyytensä menettänyt!
3. Kuoleman välttämättömyyttä älä pelkää, muista edelläsi eläneitä ja jälkeesi tulevia.
4. Tämän välttämättömyyden Herra on asettanut kaikelle lihalle, ja minkätähden sinä torjuisit pois, mitä Korkein on hyväksi nähnyt? Olipa kymmenen vuotta tai sata tai tuhat - ei tuonelassa kysytä elämän pituutta.
5. Syntisten lapset ovat iljettäviä lapsia, ja ne oleskelevat jumalattomien asunnoissa.
6. Syntisten lapsilta häviää perintö, ja heidän jälkeläisiänsä seuraa aina ylenkatse.
7. Lapset syyttävät jumalatonta isäänsä. sillä hänen tähtensä he ovat ylenkatsottuja.
8. Voi teitä, jumalattomat miehet, jotka olette hyljänneet Jumalan, Korkeimman, lain!
9. Lisääntyessänne te lisäännytte turmioksi, syntyessänne synnytte kiroukseksi, ja kuollessanne on kirous oleva teidän osanne.
10. Kaikki, mikä maasta on, palajaa maahan jälleen, samoin jumalattomat kirouksesta turmioon.
11. Ihmiset huolehtivat toistensa kuolleista ruumiista, mutta syntisten nimi, joka ei ole hyvä, häviää pois.
12. Pidä huoli nimestäsi, sillä se pysyy sinulla kauemmin kuin tuhannet suuret kulta-aarteet.
13. Paraskin elinaika lasketaan päivissä, mutta hyvä nimi pysyy iäti.
14. Säilyttäkää, lapset, rauhallisesti minun opetukseni. Mutta salassa pidetty viisaus ja kätkössä oleva aarre - mitä hyötyä niistä on kumpaisestakaan?
15. Parempi on ihminen, joka pitää salassa tyhmyytensä. kuin ihminen, joka pitää salassa viisautensa.
16. Sentähden hävetkää sitä, minkä minä hävettäväksi sanon; sillä ei ole hyvä pitää hävettävänä mitä tahansa, eikä mikä tahansa ole kaikille toisasiassa arvokasta.
17. Hävetkää isän ja äidin edessä haureutta, päämiehen ja hallitusmiehen edessä valhetta,
18. tuomarin ja vallanpitäjän edessä rikosta, seurakuntakokouksen ja kansan edessä laittomuutta, osaveljen ja ystävän edessä vääryyttä,
19. naapuriesi edessä varkautta ja Jumalan totuuden ja liiton rikkomista ja kyynärpäähän nojautumista aterialla ja moitittavaa menettelyä maksamisissa ja saamisissa,
20. vastaamatta jättämistä tervehtijöille, irstaan naisen katselemista,
21. kasvojen kääntämistä pois sukulaisesta, osuuden ja saamisen pidättämistä toiselta ja toisen miehen vaimon katselemista,
22. oman palvelustytön lähentelemistä - älä seisoskele hänen vuoteensa vieressä - ystävien edessä solvaavia sanoja - lahjan annettuasi älä solvaa -

42 luku

Mitä asioita ei tule hävetä.

1. kuulopuheen levittämistä, salattavien asiain ilmaisemista. Näin sinä häpeät oikealla tavalla ja saat kaikkien ihmisten suosion. Mutta näitä älä häpeä, äläkä katso henkilöön, ettet niissä syntiä tekisi:
2. Korkeimman lakia ja liittoa ja oikeutta - anna vanhurskas tuomio jumalattomallekin -
3. maksun perimistä osaveljeltä ja matkamieheltä, perintöosan antamista omaisille,
4. vaa'an ja punnuksien tarkkuutta, ansaitsemista, saitpa paljon tahi vähän,
5. rahaa, joka on hankittu myynnillä ja kaupankäynnillä, ja lasten runsasta kurittamista ja häijyn orjan lanteiden suomimista verille asti.
6. Häijyn vaimon varalta on sinetti hyvä olemassa, ja missä on monet kädet, siellä lukitse tarkoin.
7. Mitä uskot toisen haltuun, se anna luvun ja painon mukaan, ja anto ja saanti, kaikki tyynni, kirjoitettakoon kirjaan.
8. Älä häpeä älyttömän ja tyhmän ojentamista äläkä vanhaa ukkoa, joka on tuomittavana haureudesta. Näin jos teet, on sinulla oikea kasvatus, ja sinä saat kaikkien ihmisten hyväksymisen.
9. Tyttären tähden täytyy isän salassa valvoa, ja huoli hänestä vie unen: kun hän on nuori, ettei jäisi naimattomaksi ohi naimaiän; kun hänet on naitu, ettei hän joutuisi miehensä hyljittäväksi;
10. kun on neitsyt, ettei häntä raiskattaisi ja hän tulisi raskaaksi isänsä kodissa; kun hän on miehelässä, ettei hän olisi uskoton tai avioliitossaan hedelmätön.
11. Säädytöntä tytärtä vartioitse kiinteästi, ettei hän saattaisi sinua vihamiestesi ilkuttavaksi, puheenaiheeksi kaupungissa ja haastettavaksi kansan eteen sekä häpeänalaiseksi suurten joukkojen silmissä.
12. Älä katsele ketään ihmistä hänen kauneutensa tähden, äläkä istuskele naisväen parissa.
13. Sillä vaatteista tulee koi, ja naisesta tulee naisen pahuus.
14. Miehen karkeus on parempi kuin naisen keimailu; ja nainen, joka saa aikaan häpeän, saa myös aikaan pilkan.
15. Minä tahdon muistaa Herran tekoja ja kertoella, mitä minä nähnyt olen. Herran sanojan voimasta ovat hänen tekonsa syntyneet, ja hyvän tahtonsa jälkeen hän on aivoituksensa toteuttanut.
16. Aurinko luo valoansa ja katsoo kaikkea, ja Heran työt ovat täynnä hänen kunniaansa.
17. Ei ole Herra suonut pyhiensä kertoa kaikkia hänen ihmeellisiä tekojansa, jotka Herra, Kaikkivaltias, on vahvistanut, että kaikki maailma kestäisi lujana hänen kirkkautensa voimasta.
18. Syvyydet ja sydämet Herra tutkii, ja hän saa selville niitten juonet. Sillä Herra on kaikkitietävä, ja hän näkee maailmanaikojen merkit.
19. Hän ilmoittaa menneet ja tulevaiset, ja salattujen asiain jäljet hän saattaa julki.
20. ei yksikään ajatus mene hänen ohitsensa, ei ainoakaan sana pysy häneltä salassa.
21. Viisautensa suuret teot hän on kauniisti tehnyt, ja ne pysyvät iankaikkisesti, niinkuin ne olleet ovat ennen iankaikkisuutta. Ei ole niissä lisäämistä, eikä vähentämistä, eikä hän tarvitse ketään neuvonantajaa.
22. Kuinka ihmeteltävät ovat kaikki hänen tekonsa, ja niistä on nähtävissä vain kipinän verta!
23. Kaikki tämä elää ja pysyy iäti, kukin tarkoitustansa varten, ja kaikki häntä tottelee.
24. Kaikki on kaksittain, toinen on toisensa vastakohta, eikä hän ole luonut mitään, mikä loppuisi.
25. Toinen edistää toisensa parasta - ja kuka taittaa kylliksi katsella hänen kirkkauttansa!

43 luku

Jumalan suuret teot.

1. Korkeuden jalo kunnia on taivaan puhdas vahvuus. Taivaan muoto on kirkas katsella
2. Aurinko noustessansa tulee näkyviin kuin airut. Ihmeteltävä työase, Korkeimman tekemä!
3. Keskipäivällä se kuivuttaa maan ja kuka kestää sen paahdetta?
4. Ahjoa hoidetaan kuumuutta kysyvissä töissä, mutta kolmin verroin aurinko paahtaa vuoria. Se henkii tulisia höyryjä ja lähettää valonsäteitä, jotka huikaisevat silmät.
5. Suuri on Herra, joka on sen tehnyt, ja hänen sanojensa voimasta se kiitää rataansa.
6. Ja kuu! Se noudattaa aina aikaansa ollakseen aikojen näyttäjä ja ajanjaksojen merkki.
7. Kuusta otetaan juhla-aikain merkki, se on valonantaja joka vajenee oltuaan täysi.
8. Kuukaudella on nimi kuun mukaan; vaihdellessaan se ihmeteltävästi kasvaa. Se on merkinantaja korkeuden sotajoukoille, loistaen taivaanvahvuudella.
9. Tähtien kirkkaus on taivaan ihanuus, säteilevä kaunistus Herran korkeuksissa.
10. Pyhän sanojen mukaan ne asettuvat järjestykseen eivätkä vartiopaikoillansa väsy.
11. Katso sateenkaarta ja ylistä sen Luojaa: se on helottaessaan ylen ihana.
12. Se kaartuu kirkkauden piirinä yli taivaan; Korkeimman kädet ovat sen jännittäneet.
13. Hänen käskyllään saa äkisti lumen satamaan, ja nopeasti hän iskee alas tuomionsa salamat.
14. Siksi aukenevat hänen varastohuoneensa, ja pilvet lentävät niistä ulos kuin linnut.
15. Valtasuuruudessaan hän antaa pilville voiman, ja raekivet syöksyvät kappaleina alas.
16. Ja kun hän astuu esiin, järkkyvät vuoret, hänen tahdostansa etelä tuulee.
17. Maata vapisuttaa hänen ukkosensa jylinä ja pohjan puhuri ja pyörremyrsky. Hän sirottaa alas lunta niinkuin lentäviä lintusia, ja lumituisku on niinkuin laskeutuva heinäsirkkaparvi.
18. Sen kaunista valkoisuutta silmä ihmettelee, ja sen satamisesta sydän hämmästyy.
19. Ja kuuraa hän vuodattaa maahan kuin suolaa; jäätyneenä siitä tulee kuin neulankärkiä.
20. Kylmä pohjatuuli puhaltaa, ja vesi kovettuu jääksi. Kaikkiin vesipaikkoihin asettuu jää, ja vesi pukeutuu kuin panssariin.
21. Herra kuluttaa vuoret ja paahtaa erämaan ja kärventää vihannan ruohon kuin tuli.
22. Kaikkea parantamaan nousee pian sumu; kaste laskeutuu ja antaa virvoitusta paahteen jälkeen.
23. Aivoituksensa mukaan hän tyynnytti valtameren ja istutti siihen saaria.
24. Meren purjehtijat kertovat sen vaaroista, ja me ihmettelemme, mitä korvaamme kuulevat.
25. Ja siinä on käsittämättömiä ja ihmeteltäviä luomuksia: kirjava moninaisuus kaikkinaisia eläviä. luotuja merihirviöitä.
26. Hänen voimastaan menestyy, mitä hän tarkoittaa, ja hänen sanansa kautta on kaikella olemuksensa.
27. Paljon voimme puhua, mutta loppuun emme pääse; ja meidän sanojemme loppusumma on: Hän on kaikki kaikessa.
28. Kuinka me kykenisimme häntä ylistämään, sillä hän itse on suurempi kuin kaikki hänen tekonsa?
29. Peljättävä on Herra ja ylen suuri, ja hänen valtasuuruutensa on ihmeellinen
30. Ylistäkää herraa korottaen hänen kiitostansa, niin paljon kuin voitte, sillä vielä suurempi hän on. Korottakaa hänen kiitostansa yhä voimallisemmin, älkääkä väsykö, sillä loppuun asti ette pääse.
31. Kuka on hänet nähnyt, niin että voisi kyllin kertoa? Ja kuka taitaa julistaa hänen suuruuttansa, niinkuin hän on?
32. Paljon on salattuja asioita, suurempia kuin nämä; sillä vähän me olemme nähneet hänen töistänsä.
33. Sillä Herra on tehnyt kaiken, ja hurskaille hän on antanut viisauden.

44 luku

Kiitosvirsi esi-isistä: Eenok, Nooa, Aabraham, Iisak, Jaakob.

1. Kiitosvirsi esi-isistä. Kiittäkäämme kunniakkaita miehiä, ja isiämme, polvi polvelta.
2. Suuren kunnian on Herra luonut, näyttänyt valtasuuruutensa ikiajoista asti.
3. He hallitsivat valtakuntiansa ja olivat vallastansa kuuluisia miehiä, antaen neuvoja ymmärtäväisyydessään ja ilmoituksia ennustuksissa.
4. He johtivat kansaa neuvoilla ja kansan kirjallisen opin tuntemuksella; ja viisaita sanoja on heidän opetuksessaan.
5. He sepittivät virsiä veisattaviksi ja kirjoittivat lauluja.
6. He olivat rikkaita miehiä, joille oli annettu valtaa ja jotka elivät rauhassa asuinpaikoillaan.
7. kaikki he olivat kunniassa aikalaistensa kesken ja olivat kuuluisat elinpäivinänsä.
8. Toiset heistä ovat jättäneet jälkeensä nimen, niin että heidän kiitostansa mainitaan.
9. Mutta toisista ei ole muistoa jäänyt, vaan he ovat kadonneet kuin olemattomat, ovat kuin syntymättömät; ja samoin heidän lapsensa heidän jälkeensä.
10. Mutta nämä seuraavat ovat olleet armoitettuja miehiä. joiden vanhurskaat teot eivät unhotukseen joudu.
11. Heidän onnensa säilyy heidän jälkeläisillään, ja heidän perintönsä jää heidän lastensa lapsille.
12. Heidän jälkeläisensä pysyvät lujina liitoissa ja heidän lapsensa heidän tähtensä.
13. Hamaan ikiaikoihin pysyvät heidän jälkeläisensä, eikä heidän kunniansa katoa.
14. Heidän ruumiinsa ovat rauhassa haudoissaan, ja heidän nimensä elää polvesta polveen.
15. Kansat kertovat heidän viisaudestaan, ja seurakunta julistaa heidän kiitostansa.
16. Eenok oli Herralle otollinen, ja hänet otettiin pois hän oli parannuksen esikuva tuleville polville.
17. Nooa havaittiin täydelliseksi, vanhurskaaksi. Vihan aikana hän tuli lunnaiksi: sentähden jäi maan päälle jäännös, silloin kun vedenpaisumus oli.
18. Hänen kanssaan tehtiin iankaikkiset liitot, ettei kaikkea lihaa enää tuhota vedenpaisumuksella.
19. Aabraham oli kansojen paljouden suuri isä, eikä ole hänen vertaansa kunniassa,
20. hänen, joka noudatti Korkeimman lakia ja kävi liittoon hänen kanssansa. Omassa lihassaan hän toteutti liiton, ja hänet nähtiin koetuksessa uskolliseksi.
21. Sentähden Herra hänelle valalla vannoi kansojen tulvan suinatuiksi hänen siemenessään, hänen lisääntyvän paljoksi niinkuin tähdet ja antavansa heille perinnöksi maan merestä mereen ja virrasta aina maan ääreen.
22. Samoin myös Iisakille Herra vakuutti hänen isänsä Aabrahamin tähden, että kaikille ihmisille on tuleva siunaus ja liitto.
23. Hän antoi sen laskeutua myös Jaakobin pään päälle. Hän tunsi hänet, ja niin hän siunasi hänet ja antoi hänelle perinnön ja erotti hänelle tulevat perintöosat: hän jakoi ne kahdelletoista sukukunnalle. Hänestä hän antoi lähteä hurskaan miehen, joka sai armon kaiken lihan silmissä,

45 luku

Kiitosvirsi esi-isistä: Mooses, Aaron, Piinehas.

1. rakkaan Jumalalle ja ihmisille: Mooseksen, jonka muisto on siunattu.
2. Hän teki hänet pyhien vertaiseksi kunniassa ja teki hänet suureksi, joka saattoi viholliset pelkoon.
3. Hänen sanansa voimasta hän antoi merkkien tauota jälleen. Hän antoi hänen saada kunnian kuningasten edessä, antoi hänelle käskyt kansaansa varten ja näytti hänelle osan omaa kirkkauttansa.
4. Hänen uskollisuutensa ja sävyisyytensä tähden hän pyhitti hänet tehtäväänsä, valisti hänet kaikkien ihmisten seasta,
5. antoi hänen kuulla äänensä ja vei hänen synkeyteen. Ja antoi hänelle käskyt, kasvoista kasvoihin, elämän ja tiedon lain, että hän opettaisi Jaakobille liiton ja Israelille hänen oikeutensa.
6. Aaronin, hänen veljensä, Leevin sukukunnasta, Herra korotti pyhäksi, Mooseksen vertaiseksi.
7. Hänessä hän asetti iankaikkisen liiton ja antoi hänelle pappeuden kansassa. Hän ilahdutti hänet ihanalla kaunistuksella ja vyötti hänen yllensä kunniapuvun,
8. Hän puetti hänet mitä ylväimpään loistoon ja vahvisti hänelle hänen arvonsa mukaisen asun, kaatiot ja viitan ja kasukan.
9. Hän ympäröitsi hänet granaattiomenilla ja kultatiuvuilla, joita oli lukuisasti, yltympäri. Niiden tuli soida hänen käydessään, kuuluvasti helistä temppelissä mieleenmuistuttamiseksi hänen kansansa lapsille.
10. Hän varusti hänet pyhällä juhlapuvulla, joka oli kultaisista ja punasinisistä ja purppuranpunaisista langoista, kirjailtua työtä, ja rintakivellä, jossa olivat uurim ja tummim
11. ja joka oli kerratusta langasta, taidokkaasti tehty; ja siinä oli jalokivet, sinetin tavoin kaiverretut, kultaan upotetut, kivenpiirtäjän tekoa, sekä niissä kussakin kaiverrettu kirjoitus, muistoksi, Israelin sukukuntien luvun mukaan.
12. Ylös käärelakkiin hän asetti kultaisen otsakoristeen, ja siihen oli piirretty pyhyyden sinetti, ylväs arvonmerkki, taidokkaasti tehty; silmien ihastus, ihana kaunistus.
13. Ennen häntä ei senkaltaista ole ollut, eikä ole ikiaikoihin saakka kukaan toisesta sukukunnasta sitä pukua kantanut, vaan ainoastaan hänen poikansa ja jälkeläisensä, ainiaan.
14. Hänen uhrinsa oli kokonaan poltettava, kahdesti päivässä, alituisesti.
15. Mooses asetti hänet virkaan ja voiteli hänet pyhällä öljyllä. Siitä tuli iankaikkinen liitto hänelle ja hänen jälkeläisilleen kaikiksi taivaan päiviksi: heidän tuli toimittaa palvelusta Herralle ynnä papinvirkaa ja siunata hänen kansaansa hänen nimeensä.
16. Hänet hän valitsi kaikista ihmisistä tuomaan uhreja Herralle, suitsuketta ja tuoksuketta muistouhriksi,
17. Hän antoi hänelle käskynsä, antoi vallan laki- ja oikeusasioissa, että hän opettaisi Jaakobille hänen todistuksiansa ja valaisisi Israelille hänen lakiansa.
18. Häntä vastaan asettuivat syrjäiset, ja ne kadehtivat häntä erämaassa, miehet, jotka ryhmittyivät Daatanin ja Abiramin ympärille, ja Kooran joukkokunta, kiukussa ja vihassa.
19. Herra näki sen, eikä se ollut hänelle mieleen, vaan he saivat loppunsa hänen vihansa kiivaudesta. Hän teki heissä ihmeen: kulutti heidät tulen liekissä.
20. Mutta Aaronille hän vielä lisäsi kunniaa ja antoi hänelle perintöosan: tuotteiden uutiset hän antoi hänen osaksensa; aluksi hän valmisti hänelle leipää kyllälti.
21. Sillä heidän tuli syödä Herran uhreja, jotka hän oli antanut hänelle ja hänen jälkeläisilleen.
22. Mutta kansan maasta hän ei saanut perintöä, eikä hänellä tullut olla arpaosaa kansan keskuudessa. Sillä minä itse olen sinun arpaosasi, sinun perintösi.
23. Ja Piinehan, Eleasarin poika, on kolmas kunniassa, koska hän kiivaili Herran pelossa ja kansan luopuessa pysyi lujana sielunsa jalossa alttiudessa; ja hän sovitti Israelin.
24. Sentähden hänelle vahvistettiin rauhan liitto: hän oli oleva pyhäkön ja kansansa johtaja, niin että hänen jälkeläistensä hallussa oli oleva pappeuden korkein arvo ikiaikoihin asti.
25. Ja niinkuin Daavidille, Iisain pojalle, Juudan sukukunnasta, vahvistettiin liitto, että kuninkuus oli periytyvä vain pojalta pojalle, niin myös Aaronin perintö oli tuleva hänen jälkeläisillensä.
26. Antakoon Herra viisautta teidän sydämiinne tuomitaksenne hänen kansaansa vanhurskaudessa, ettei heidän onnensa häviäisi, ja antakoon heidän kunniansa kestää polvesta polveen.

46 luku

Kiitosvirsi esi-isistä: Joosua, Kaaleb, tuomarit, Samuel

1. Joosua, Nuunin poika, oli voimallinen sodissa ja Mooseksen seuraaja profeetanvirassa, hän, joka oli nimensä mukaan suuri Herran valittujen vapauttamisessa. Hän tahtoi kostaa sotaan nousseille vihollisille saattaaksensa Israelin sen perintöosaan.
2. Kuinka kunniakas hän olikaan nostaessaan kätensä ja ojentaessaan miekkansa kaupunkeja vastaan
3. Kuka ennen häntä eläneistä oli niin luja kuin hän? Sillä hän kävi Herran sotia.
4. Eikö hänen kätensä voimasta aurinko peräytynyt ja yhdestä päivästä tullut kaksi?
5. Hän huusi avuksensa korkeinta Hallitsijaa, kun viholliset ahdistivat häntä joka taholta, ja suuri Herra kuuli häntä ja antoi tulla ylen raskaita raekiviä.
6. Hän syöksi ne vihollisväen päälle ja hävitti rinteessä vastustajat, että pakanat saisivat tuntea hänen asevarustuksensa, tuntea, että hän soti sotansa Herran edessä; sillä Kaikkivaltiasta hän seurasi.
7. Jo Mooseksen päivinä hän oli näyttänyt olevansa hurskas, hän ja Kaaleb, Jefunnen poika, kun he vastustivat vihollista, estivät kansaa tekemästä syntiä ja tyynnyttivät pahuuden nurinan.
8. Niin pelastuivat ainoastaan nämä kaksi kuudestasadasta tuhannesta jalkaväkeä ja pääsivät perintömaahan, maahan, joka vuoti maitoa ja mettä.
9. Ja Herra antoi Kaalebille voimat, ja ne kestivät hänellä vanhuuteen asti, niin että hän valtasi maan vuoriylängöt; ja hänen jälkeläisensä saivat perintöosan.
10. Kaikkien israelilaisten tuli tästä nähdä, että on hyvä vaeltaa Herran jäljessä.
11. Myöskin tuomarien, jokaisen, nimi nimeltä, kaikkien, jotka sydämessään eivät langenneet haureuteen eivätkä kääntyneet pois Herrasta, heidänkin muistonsa olkoon siunattu.
12. Heidän luunsa versokoot heidän leposijoistansa, ja heidän nimensä uudistukoot heidän pojissansa, jotka olkoot kunnioitetut.
13. Herrallensa rakas oli Samuel, Herran profeetta, joka pystytti kuninkuuden ja voiteli hallitsijat kansallensa.
14. Herran lain mukaan hän tuomitsi kansankokouksissa, ja Herra piti huolta Jaakobista.
15. Uskollisuudellaan hän osoitti olevansa vakaa profeetta, ja puheistansa hänet tunnettiin luotettavaksi näyissä.
16. Hän huusi avuksensa Herraa, Kaikkivaltiasta, kun viholliset ahdistivat häntä joka taholta, ja uhrasi imevän karitsan.
17. Niin Herra antoi ukkosen jyristä taivaasta ja äänensä kuulua väkevänä jylinänä
18. ja hävitti tyyrolaisten johtajat ja kaikki filistealaisten päämiehet.
19. Ja ennen laskeutumistansa ikuiseen uneen hän todisti Herran ja hänen voideltunsa edessä: En rahaa, en edes kenkäparia, minä ole keneltäkään ihmiseltä ottanut Eikä yksikään häntä syyttänyt.
20. Vielä sen jälkeen, kuin oli lepoon käynyt, hän ennusti ja näytti kuninkaalle hänen loppunsa: hän korotti maasta äänensä ennustukseen, poistaaksensa kansan laittomuuden.

47 luku

Kiitosvirsi esi-isistä: Naatan, Daavid, Salomo.

1. Ja hänen jälkeen nousi Naatan ja oli profeettana Daavidin päivinä.
2. Niinkuin rasva otetaan erilleen yhteysuhrista, niin David israelilaisista.
3. Leijonain kanssa hän leikki niinkuin vohlain ja karhujen kanssa niinkuin lampaankaritsain.
4. Eikö hän nuoruudessaan tappanut jättilaistä ja poistanut häväistystä kansasta kohottamalla kädessään linkokiven ja lyömällä maahan Goljatin röyhkeyden!
5. Sillä hän huusi avuksensa Herraa, Korkeinta, ja Herra antoi voiman hänen oikeaan käteensä kukistamaan sankarin, taistelussa väkevän, ja korottamaan hänen kansansa sarven.
6. Niinpä häntä kunnioitettiin niitten kymmenentuhannen tähden ja ylistettiin Herran suomien siunausten tähden, ja hänelle tarjottiin kunnian kruunu,
7. Sillä hän hävitti viholliset yltympäri ja tuhosi vastustajansa, filistealaiset, Hän musersi heidän sarvensa murskaksi, tähän päivään asti.
8. Kaikista töistänsä hän antoi kiitoksen Pyhälle, Korkeimmalle, ylistyksen sanoilla. Kaikesta sydämestänsä hän veisasi kiitosvirsiä ja rakasti Luojaansa.
9. Ja hän asetti veisaajia alttarin eteen ja sai heidät kaiuttamaan suloisia veisuja.
10. Hän teki juhlat arvokkaiksi ja sääti juhla-ajat täydellisen kauniine menoineen, niin että Herran pyhää nimeä kiitettiin ja pyhäkkö kaikui siitä aamuvarhaisesta alkaen.
11. Herra otti pois hänen syntinsä ja korotti hänen sarvensa ikiaikoihin saakka ja antoi hänelle kuninkuuden liiton ja kunnian valtaistuimen Israelissa.
12. Hänen jälkeensä nousi hänen ymmärtäväinen poikansa, jolla hänen tähtensä oli rauhaavaroilla alueilla.
13. Salomo hallitsi rauhan päivinä, hän, jolle Jumala antoi rauhan joka taholla, että hän kohottaisi huoneen hänen nimellensä ja valmistaisi pyhäkön ikuisiksi ajoiksi.
14. Kuinka viisas sinä olitkaan nuoruudessasi ja täynnä kuin virta ymmärrystä!
15. Sinun henkesi käsitti kaiken maan, ja sinä täytit sen syvällisillä sananlaskuilla.
16. Sinun nimesi ulottui kaukaisiin saariin, ja sinä olit rakastettu rauhallisuutesi tähden.
17. Maat ihmettelivät sinua sinun laulujesi ja vertaustesi, sinun sananlaskujesi ja selitystaitosi tähden.
18. Herran Jumalan nimessä. hänen, jota kutsutaan Israelin Jumalaksi, sinä kokosit kultaa kuin tinaa ja kartutit hopeata kuin lyijyä.
19. Mutta sinä annoit naisille kupeittesi voiman ja ruumiisi heidän hallittavaksensa.
20. Sinä sait tahran kunniaasi ja saastutit siemenesi. Sinä tuotit vihan lastesi päälle ja mielikarvauden mielettömyytesi tähden.
21. Niin jakautui hallitus kahdeksi, ja Efraimista sai alkunsa tottelematon kuninkuus
22. Mutta ei Herra laupeuttansa lopeta eikä turmele yhtäkään työtänsä; ei hävitä valittunsa jälkipolvia eikä tuhoa sen jälkeläisiä, joka on häntä rakastanut. Myös Jaakobille hän jätti jäännöksen ja Daavidille juurivesan, joka on hänestä lähtenyt.
23. Ja Salomo meni lepoon isiensä tykö ja jätti yhden jälkeläisistänsä, kansan mielettömyyden alkuunpanijan ja ymmärrykseltään puuttuvaisen, Rehabeamin, joka neuvollaan saattoi kansan luopumukseen; ja myös Jerobeamin, Nebatin pojan, joka saattoi Israelin syntiä tekemään ja ohjasi Efraimin synnin tielle.
24. Ja heidän syntinsä lisääntyivät ylen suuresti, niin että heidät siirrettiin pois maastansa.
25. Ja he juoksivat kaiken pahuuden perässä, kunnes heidät kohtasi kosto.

48 luku

Kiitosvirsi esi-isistä: Elias, Elisa, Hiskia, Esaias.

1. Sitten nousi Elias, profeetta, joka oli kuin tuli ja jonka sana paloi kuin tulisoihtu.
2. Hän tuotti heille nälänhädän ja harvensi kiivaudellaan heidän lukuansa.
3. Herran sanalla hän sulki taivaan ja sai myös tulen kolmesti tulemaan taivaasta.
4. Kuinka suuresti kunnioitettu oletkaan sinä, Elias, ihmeteltäväin tekojesi tähden, ja kuka voi kerskata olevansa sinun vertaisesi!-
5. sinun, joka herätit vainajan kuolleista ja tuonelasta Korkeimman sanalla,
6. joka syöksit kuninkaita perikatoon ja kunniassa-olijoita alas vuoteistansa;
7. joka kuulit Siinailla nuhdepuheen ja Hoorebilla kostontuomiot;
8. joka voitelit kuninkaita kostajiksi ja profeettoja seuraajiksi jälkeesi;
9. joka tulit otetuksi ylös taivaaseen tulenpyörteessä, tulisten hevosten vaunuissa,
10. joka tulet aikanasi, niinkuin on kirjoitettu nuhdepuheissa, tynnyttämään vihaa, ennen kuin se puhkeaa, ja kääntämään isäin sydämet lasten puoleen ja asettamaan kohdalleen Jaakobin sukukunnat.
11. Onnelliset ne, jotka saivat nähdä sinut ja olivat rakkauden kaunistamat!! Mutta totisesti mekin saamme elää.
12. Kun myrsky oli peittänyt Eliaan, täytti hänen henkensä Elisan. Häntä ei hänen elinpäivinään yksikään hallitsija saanut horjumaan, eikä kukaan saanut häntä lannistetuksi.
13. Ei mikään käynyt yli hänen voimansa, ja vielä haudassa hänen ruumiinsa ennusti.
14. Eläessään hän teki ihmeitä, ja hänen kuoltuaankin olivat hänen tekonsa ihmeteltävät.
15. Kaikesta tästä huolimatta ei kansa tehnyt parannusta, eivätkä he luopuneet synneistänsä, siihen asti että heidät saaliina siirrettiin pois maastansa ja hajoitettiin kaikkeen maan piiriin. Jäljelle jäi vain vähän kansaa ja Daavidin suvulle ruhtinas.
16. Muutamat näistä tekivät sitä, mikä otollista on, muutamat taas yhä enemmän syntiä.
17. Hiskia vahvisti kaupunkinsa ja johti sen keskelle vesijohdon. Hän kaivoi raudalla läpi kallion ja rakensi vesisäiliöitä.
18. Hänen päivinänsä hyökkäsi Sanherib ja lähetti sinne Rabsaken. Tämä lähti ja nosti kätensä Siionia vastaan ja puhui ylpeydessään suuria sanoja.
19. Silloin vapisivat heidän sydämensä ja kätensä, ja he olivat tuskassa kuin synnyttäväiset.
20. Ja he huusivat avuksi laupiasta Herraa ojentaen kätensä hänen puoleensa. Pyhä kuuli heitä nopeasti taivaasta ja pelasti heidät Esaiaan kädellä.
21. Hän löi assurilaisten leiriä ja Herran enkeli hävitti heidät.
22. Sillä Hiskia teki sitä, mikä on Herralle otollista, ja noudatti vakaasti isänsä Daavidin teitä, joille häntä ohjasi profeetta Esaias, suuri ja näyissänsä luotettava.
23. Tämän päivinä aurinko peräytyi, ja hän jatkoi kuninkaan elinaikaa.
24. Suurena hengessä hän näki viimeiset asiat ja lohdutti Siionin surevaisia.
25. Iankaikkisuutta myöten hän näytti, mitä tuleva on, ja salatut asiat ennen niiden tapahtumista.

49 luku

Kiitosvirsi esi-isistä: Kiitosvirsi esi-isistä: Joosia, Jeremias, Hesekiel, kaksitoista profeettaa, Serubbaabel, Joosua, Nehemias, Eenok, Joosef, Seem, Seet, Aadam.

1. Joosian muisto on niinkuin jalo suitsukeseos, valmistettu voiteenkeittäjän taidolla. Jokaiselle suulle se on makea kuin hunaja ja kuin soitanto viinipidoissa.
2. Hän onnistui hyvin kansan käännyttämisessä, ja hän poisti laittomat kauhistukset.
3. Hän ojensi sydämensä Herran puoleen, laittomain ihmisten aikana hän vahvisti Jumalan pelon.
4. Kaikki muut, paitsi Daavid ja Hiskia ja Joosia, tekivät syntiä, sillä he hylkäsivät Korkeimman lain. Niin tuli loppu Juudaan kuninkaista.
5. Heidän oli annettava sarvensa muille ja kunniansa vieraalle kansalle.
6. Ne sytyttivät tuleen valitun, pyhän kaupungin ja tekivät autioiksi sen kadut Jeremiaan tähden.
7. Sillä he rääkkäsivät häntä, vaikka hän äidin kohdusta asti oli pyhitetty profeetaksi repimään maasta ja hajottamaan ja hävittämään, niin myös rakentamaan ja istuttamaan.
8. Hesekiel näki Herran kirkkauden näyn, jonka hän näytti hänelle kerubivaunujen yläpuolelta.
9. Hän myös muisti vihollisia, uhaten rankkasateella ja luvaten hyvää niille, joitten tie on oikea
10. Myös kahdentoista profeetan luut versokoot heidän leposijoistansa. He lohduttivat Jaakobia ja vapahtivat heidät luottavaiseen toivoon.
11. Kuinka meidän onkaan ylistäminen Serubbaabelia! Hän oli kuin oikean käden sinettisormus.
12. Samoin oli Joosua, Joosedekian poika. He aikanansa rakensivat huoneen ja pystyttivät Herralle pyhän temppelin, joka oli valmistettu olemaan kunniassa iankaikkisesti.
13. Myös Nehemiaan muisto on suuri, hänen, joka kohotti sortuneet muurimme ja asetti paikoillensa portit ja salvat ja laittoi jälleen kuntoon meidän asuinpaikkamme.
14. Ei ole yhtään luotu maan päälle Eenokin vertaista, sillä hänetkin otettiin maasta ylös taivaaseen.
15. Ei myöskään ole syntynyt miestä Joosefin vertaista: hän oli veljiensä johtaja, kansan tuki; hänen luistaankin pidettiin huoli.
16. Seem ja Seet olivat kunniassa ihmisten kesken, mutta Aadam ylitse kaikkien eläväin luotujen.

50 luku

Kiitosvirsi esi-isistä: Ylimmäinen pappi Simon.

1. Simon, Oniaan poika, ylimmäinen pappi, korjasi eläessään Jumalan huoneen ja vahvisti elinpäivinänsä temppelin.
2. Hän rakensi muurin kahta vertaa korkeammaksi, teki pyhäkön ympärysmuurin korkeaksi.
3. Hänen päivinään hakattiin vesisäiliö, lammikko, ympärysmitaltaan kuin meri.
4. Hän piti huolta kansastansa, ettei se joutuisi vahinkoon, ja vahvisti kaupunkia piirityksen varalta.
5. Kuinka loistava hän olikaan, kun hän kääntyi kansan puoleen astuessaan esiin huoneesta, esiripun takaa!
6. Hän oli kuin kointähti pilvien välissä. kuin täysikuu juhlapäivänä,
7. kuin aurinko, kun se loisteellaan valaisee Korkeimman temppelin, ja kuin kaari, joka loistaa kirkkaissa pilvissä,
8. kuin ruusun kukka kevään päivinä, kuin liljat vesilähteitten äärellä, kuin suitsukepuun versot kesäpäivinä,
9. kuin tuli ja suitsuke suitsutusastiassa, kuin täysikultainen astia, kaunistettu kaikkinaisilla kalliilla kivillä,
10. kuin öljypuu, täynnänsä hedelmiä, ja kuin sypressi, joka ylenee pilviin.
11. Kun hän otti ylleen kunniapukunsa ja verhoutui koko ylvääseen asuunsa, kun hän nousi pyhälle uhrialttarille, levitti hän loistoa pyhäkön esipihaan.
12. Kun hän otti vastaan uhrikappaleet pappien käsistä, itse seisoen alttarilieden ääressä, olivat veljet seppeleenä hänen ympärillänsä, niinkuin nuoret setrit Libanonilla, ja he sulkivat hänet piiriinsä niinkuin palmujen rungot.
13. Kaikki Aaronin pojat olivat siinä loistossaan, käsissänsä Herran uhrilahjat, koko Israelin seurakunnan edessä.
14. Alttaripalveluksen täydennykseksi, kaunistaaksensa Korkeimmalle, Kaikkivaltiaalle, toimitetun uhrin,
15. hän ojensi kätensä uhrimaljaan ja uhrasi juomauhriksi rypäleen verta, vuodatti sitä uhrialttarin jalustalle suloiseksi tuoksuksi Korkeimmalle, kaiken Kuninkaalle.
16. Silloin Aaronin pojat huusivat, he puhalsivat kohotakoisiin pasunoihin, saivat kaikumaan suuren äänen saattaaksensa kansan muistutetuksi Korkeimman edessä.
17. Silloin kaikki kansa yhdessä kiiruusti lankesi kasvoillensa maahan kumartaen rukoillakseen Herraansa, kaikkivaltiasta Jumalaa, Korkeinta.
18. Ja veisaajat äänillänsä ylistivät häntä: täydessä temppelissä kaikui suloinen sävel.
19. Ja kansa kääntyi anomuksillaan Herran, korkeimman, puoleen, rukoillen häntä, Laupiasta, kunnes Herran ihana kunnioittaminen oli toimitettu ja he lopettivat jumalanpalveluksen.
20. Silloin hän astui alas ja kohotti kätensä israelilaisten koko seurakunnan ylitse antaaksensa heille huuliltaan Herran siunauksen ja kerskatakseen hänen nimestänsä.
21. Ja jälleen he kumartuivat ottamaan vastaan siunauksen Korkeimmalta.
22. Ja nyt kiittäkää kaikki Herraa, joka kaikkialla tekee suuria tekoja, joka antaa meidän elinpäiviemme yletä äidinkohdusta asti ja tekee meille laupeutensa mukaan.
23. Antakoon hän teille sydämen ilon ja antakoon meidän elinpäivinämme rauhan vallita Israelissa, niinkuin muinaisina päivinä;
24. hän antakoon meille pysyväisesti laupeutensa ja lunastakoon meidät aikanansa.
25. Kaksi kansaa saa minun sieluni vihastumaan, ja kolmas ei ole mikään kansa:
26. ne, jotka istuvat Seirin vuorella, ja filistealaiset ja se tyhmä kansa, joka Sikemissä asuu.
27. Ymmärryksen ja taidon opetusta olen minä tähän kirjaan piirtänyt, minä, Jeesus, Siirakin poika, Eleasarin pojan poika, jerusalemilainen, joka olen antanut viisauden virrata sydämestäni.
28. Onnellinen se, joka näitä mietiskelee! Ja joka sydämeensä painaa, se tulee viisaaksi.
29. Sillä jos hän näitä noudattaa, on hänellä voimaa kaikkeen, koska Herran valkeus ohjaa hänen askeleensa.

51 luku

Kaksi lisäystä: Jeesuksen, Siirakin pojan, kiitosrukous, missä hän kertoo vaaroista, joista Jumala on hänet pelastanut, ja pyrkimyksestään viisauteen ja kehoittaa muita ottamaan häneltä oppia.

Jeesuksen, Siirakin pojan rukous

1. Minä ylistän sinua, Herra, Kuningas, minä kiitän sinua, Jumala, minun vapahtajani. Minä ylistän sinun nimeäsi.
2. Sillä sinä olet minun suojelijani ja auttajani ja olet lunastanut minun ruumiini turmiosta ja panettelevaisen kielen paulasta, niitten huulista, jotka valheessa vaeltavat. Jo minun vastustajaini edessä sinä olet ollut minun auttajani.
3. Ja sinä olet lunastanut minut suuren laupeutesi ja nimesi tähden niitten ärjynnästä, jotka väijyivät minun henkeäni, monista ahdistuksista, joita minulla on ollut,
4. tukehtumisesta tuleen, joka minua ympäröitsi, ja tulen keskeltä, jota en ollut itse sytyttänyt,
5. tuonelan syvästä kidasta ja saastaisesta kielestä ja valhepuheesta,
6. väärän kielen panettelusta kuninkaan edessä. Minun sieluni lähestyi kuolemaa, ja minun elämäni oli likellä tuonelaa, joka alhaalla on.
7. He piirittivät minua joka taholta, eikä ollut auttajaa; minun katseeni haki ihmisapua, mutta sitä ei ollut.
8. Niin minä muistin sinun laupeutesi, Herra, ja sinun tekosi hamasta iankaikkisuudesta, kuinka sinä vapahdat ne, jotka kärsivällisesti sinua odottavat, ja pelastat heidät pakanain käsistä.
9. Ja minä annoin avunhuutoni kohota maasta ja anoin pelastusta kuolemasta.
10. Minä huusin avuksi Herraa, isääni ja Herraani, ettei hän hylkäisi minua ahdistuksen päivinä, ylpeitten valtakautena, jolloin apua ei ole:
11. Minä kiitän sinun nimeäsi lakkaamatta ja veisaan ylistystä. Ja minun anomiseni tuli kuulluksi.
12. Sillä sinä pelastit minut turmiosta ja päästit minut pahasta ajasta. Sentähden minä ylistän ja kiitän sinua ja kiitän Herran nimeä.
13. Ollessani vielä nuori, ennen kuin lähdin vaeltelemaan, minä etsin viisautta rukouksissani kaikkien nähden.
14. Kasvot temppeliin päin minä sitä rukoilin ja loppuuni saakka minä sitä tahdon etsiä.
15. Minun sydämeni iloitsi siitä niinkuin viinirypäleestä, joka tummuu kukinnan jälkeen. Minun jalkani astui suoralle tielle, nuoruudestani saakka minä olen seurannut viisauden jälkiä.
16. Minä kallistin vähän korvaani ja otin sen vastaan, ja minä sain itselleni paljon opetusta.
17. Minä edistyin siinä. Hänelle, joka minulle viisautta antoi, minä annan kunnian.
18. Sillä minä ajattelin sitä noudattaa ja kiivailin hyvän puolesta, enkä minä häpeään joudu.
19. Minä olen kilvoitellut sen saavuttamiseksi ja noudattanut tarkkuutta tekemisissäni. Minä olen ojentanut käteni korkeutta kohti ja ollut murheellinen hairahduksistani sitä vastaan.
20. Minä ojensin sieluni sen puoleen, sen seurassa minä alusta asti sain ymmärrystä, ja puhtauden kautta minä sen löysin; sentähden minä en hyljätyksi tule.
21. Minun sisimpäni joutui liikkeeseen etsiäkseni sitä, sentähden minä olen saanut kalliin aarteen.
22. Herra on antanut minulle palkakseni kielen, ja sillä minä häntä kiitän.
23. Tulkaa minun tyköni, oppimattomat, ja majautukaa oppihuoneeseen.
24. Sanokaa, että te olette näissä puuttuvaisia ja että teidän sielunne syvästi janoavat.
25. Minä olen avannut suuni ja puhunut: ostakaa itsellenne ilman hintaa.
26. Laskekaa niskanne ikeen alle, ja teidän sielunne ottakoon opetusta: se on läheltä löydettävissä.
27. Nähkää omin silmin, että minulle on ollut vähän vaivaa, mutta olen saanut suuren levon.
28. Tulkaa osallisiksi opetuksesta paljon hopean hinnalla, niin te sen kautta saatte paljon kultaa.
29. Teidän sielunne iloitkoon Herran laupeudesta, älkääkä hävetkö häntä kiittää.
30. Tehkää tehtävänne oikeaan aikaan, niin hän antaa teille palkan aikanansa.

 

Valitse
luku

1 2 3
4 5 6
7 8 9
10 11 12
13 14 15
16 17 18
19 20 21
22 23 24
25 26 27
28 29 30
31 32 33
34 35 36
37 38 39
40 41 42
43 44 45
46 47 48
49 50 51